Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 58/2010/1 Dnro ESAVI/12/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Polar Mining Oy:n Jokisivun kaivoksen ympäristölupapäätöksen (nro 2/2006/2, ) lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen hakemus, Huittinen Polar Mining Oy Kummunkuja Sastamala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Polar Mining Oy Jokisivun kaivos Uudenniityntie Huittinen Jokisivun kaivos sijaitsee Huittisten kaupungin Loiman kylässä Jokisivunimisessä kaivospiirissä (kaivosrekisteri nro 7244/1a) kiinteistöjen Jokisivu ( ), Mäkipää ( ) ja Arpola ( ) alueella (rasitetunnus Y ). Kaivospiirin pinta-ala on 45,3 ha. Valtaosa kaivospiirin alueesta on hakijan omistuksessa. Kaivospiirin alueella sijaitsee kaivoksen lisäksi malmilouheen varastokenttä, kaksi kaivannaisjätteen jätealuetta, selkeytysaltaat sekä varasto-, toimisto- ja huoltorakennuksia. Kaivoksesta louhitaan kultamalmia. Malmi kuljetetaan muualle rikastettavaksi. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vas- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 taavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisena valvontaviranomaisena toimii tässä asiassa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus). 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 7 a) ja 13 e) mukaan. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämässä toimintaa koskevassa ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupapäätöksessä nro 2/2006/2 edellytetään hakemuksen jättämistä lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 7 a) ja 13 e) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kaivospiiritoimitus Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut Jokisivun kaivospiirin määräämistä koskevan päätöksen Kaivospiiritoimitus (kaivosrekisteri nro 7244/1 a) on saanut lainvoiman Ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 2/2006/2 myöntänyt Polar Mining Oy:n Huittisten Jokisivun kaivoksen toiminnalle ympäristöluvan. Louhittavan kiviaineksen määrä on luvan mukaan alle t vuodessa. Vaasan hallinto-oikeus on valituksen johdosta antamallaan päätöksellä nro 07/0064/1 täsmentänyt ja muuttanut melua koskevia lupamääräyksiä 8, 9, 10, 12 ja 13, lupamääräyksen 29 melun vaikutustarkkailua koskevan määräyksen ensimmäistä kappaletta sekä tarkkailusuunnitelmien tarkistamista koskevaa määräystä. Korkein hallinto-oikeus on valitusten johdosta antamallaan päätöksellä taltio nro 3448 kumonnut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lupamääräyksen 9 kolmannen kappaleen osalta ja saattanut ko. määräyksen 3. kappaleen voimaan ympäristölupaviraston päätöksen mukaisena.

3 3 Poikkeuslupahakemus Polar Mining Oy:llä on vireillä poikkeuslupahakemus koskien liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämistä Jokisivun kaivosalueella. Lounais-Suomen ympäristökeskus teki poikkeuslupahakemuksesta kielteisen päätöksen Yhtiö on valittanut päätöksestä Turun hallintooikeuteen. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan seutukaavassa ei kaivospiirin alueelle ole merkitty aluevarauksia. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Satakunnan maakuntakaava on valmisteilla, ja kaavaehdotuksessa ( ) Jokisivun kaivospiirin alue on osoitettu kaivostoiminnan alueeksi (EK). ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Kaivosalueen vesien purkuvesistö, Loimijoki, sisältyy Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan, jossa Loimijoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Loimijoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Joen tavoitetila vuoteen 2015 mennessä on tyydyttävä ja vuonna 2021 tyydyttävää parempi. Ensisijaisena pidetään maatalouden fosforikuormituksen vähentämistä. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Kaivos sijaitsee Lauttakylä-Säkylä -maantien itäpuolella noin 7 km Lauttakylästä etelään laajojen peltoaukeiden keskellä sijaitsevalla metsäisellä moreeniharjanteella. Kaivoksen lähiympäristössä on lähinnä haja-asutusta, ja alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä karjataloutta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä louhoksesta ja kaivannaisjätteen jätealueista. Alle puolen kilometrin etäisyydellä on kuusi käytössä olevaa asuinrakennusta ja metrin etäisyydellä 19 asuinrakennusta. Alueen geomorfologia Loimijoki virtaa kaivoksen itäpuolella lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä kaivosalueen koilliskulmasta. Jokisivun kultamalmiesiintymä sijaitsee ns. Vammalan migmatiittivyöhykkeellä, jolle ominaisia kivilajeja ovat kiillegneissit ja migmatiitit. Alueelle tyypillisiä malmimineraaleja ovat magneetti-, rikki-, arseeni- ja kuparikiisu sekä scheliitti ja erilaiset telluridit.

4 4 Malmi esiintyy kaivosalueen kallioperässä useina 1 5 metrin paksuisina malmilinsseinä, joita on löytynyt Kujankallion alueelta 300 metrin matkalta noin 400 metrin syvyyteen asti ja Arpolan alueelta 100 metrin matkalta noin 200 metrin syvyyteen asti. Kulta esiintyy alueella osittain vapaana kultana silikaatti- ja kiisumineraalien yhteydessä sekä osittain kultatellurideina. Kullan raekoko vaihtelee mikrometreistä millimetreihin. Keväällä 2009 tehdyn arvion mukaan koko alueen mineraalivarannot ovat tonnia sisältäen kultaa keskimäärin 6,6 g/t. Hyödynnettävän malmin kokonaismäärä riippuu kullan hinnan ja yleisen kustannustason kehityksestä. Kujankallion esiintymällä avolouhosvaihetta seuraa maanalainen kaivos. Kaivostoiminnan päätyttyä tunnelin suu täytetään sivukivellä. Tyhjät kaivostilat sekä avolouhos, jonka laajuus on noin 1,7 ha ja syvyys noin 45 m, tulevat täyttymään vedellä. Maaperän tila Pintavedet Humuksen luontaiset raskasmetalli- ja muut haitta-ainepitoisuudet ovat kaivospiirin alueella tehtyjen selvitysten perusteella taustapitoisuuksien luokkaa. Arseeni- ja kromipitoisuudet ovat alueen kallioperän laadusta johtuen hieman normaaleja taustapitoisuuksia (5 mg/kg) korkeampia. Myös lähellä sijaitsevien purojen pohjasedimenteissä on hieman kohonneita berylliumpitoisuuksia. Kaivospiirin länsi- ja lounaisosista peräisin olevat pintavedet virtaavat luontaisesti alueen lounaispuolella sijaitsevalla peltoaukealla olevaan Paukkionojaan, joka laskee Loimijokeen. Alueen koillisosista valumavedet virtaavat Mansikkahuhdanojan ja Koskionojan kautta Loimijokeen. Ojia ja vesistöä kuormittaa lähinnä maatalous. Paukkionojan keskivirtaama on noin 0,05 m 3 /s ja Loimijoen keskivirtaama Paukkionojan laskukohdassa on 24 m 3 /s. Kaivoksen kuivatusvesien määräksi on arvioitu m 3 /a (eli m 3 /d), joten laimennusolot ovat Loimijoessa hyvät (1: ). Suomen purovesien keskimääräisiin haitta-ainepitoisuuksiin verrattuna alueen pintavesissä (ojissa ja Loimijoessa) on todettu olevan ennen toiminnan aloittamista hieman keskimääräistä suurempia pitoisuuksia magnesiumia, natriumia, rikkiä, sulfaattia, mangaania, klorideja, nitraattia, alumiinia, arseenia ja kuparia. Alueen purovedet ovat hieman keskimääräistä emäksisempiä (ph noin 7), mikä saattaa johtua kivilajeista irtoavista emäksisistä kationeista tai peltojen kalkitsemisesta. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 2,8 %. Valumaalueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksulla vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa kun taas ylivirtaamat ovat yli 100 m 3 /s. Loimijoki laskee Kokemäenjokeen noin 8 km Paukkionojan liittymän alapuolella. Vesien yleisen laatuluokituksen mukaan Loimijoki kuuluu luokkaan välttävä. Pohjavesi Kaivosalue ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden pinta on kaivosalueella noin 1 2

5 metrin syvyydellä maanpinnan tasosta. Pohjaveden pinta ja virtaussuunta noudattelevat pääsääntöisesti maaston pinnanmuotoja. Virtaus suuntautuu pääasiassa kaivosalueelta itään tai koilliseen. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on kaivosalueen luoteis- ja keskiosassa (65 66 m mpy), josta pinta laskee Loimijoen rantaa kohti tasolle m mpy). Alueella sijaitsevien kaivojen veden laatua on tutkittu valtausalueen perustilaselvityksen yhteydessä. Veden laadussa ei tällöin ilmennyt luontaisista tekijöistä johtuvaa heikentymistä. Kaivojen vesi on laadultaan samankaltaista kuin alueen puroissa. Veden sulfaatti- ja arseenipitoisuudet ovat hieman suomalaisten rengaskaivojen keskimääräisiä pitoisuuksia suurempia. Arpolan kaivossa veden arseenipitoisuus oli lähellä pienten (so. alle 50 henkilön käytössä oleva) vedenottoyksiköiden enimmäispitoisuusrajaa, 10 µg/l (STMA 401/2001). Raudan pitoisuussuositus, 0,2 mg/l, ylittyi Arpolan ja Mäkipään tiloilla sijaitsevissa kaivoissa, mikä saattaa johtua pelkistävistä olosuhteista tai pintavesien pääsystä kaivoihin. Kaivosalueelle poratusta kaivosta otetun veden (kalliopohjavettä) rauta-, arseeni- ja lyijypitoisuudet ylittivät pienille yksiköille määrätyt talousveden pitoisuussuositukset ja raja-arvot. Jokisivun alueella muut asuinkiinteistöt Arpolan tilaa lukuun ottamatta ovat liittyneet kaupungin vesijohtoverkkoon. Kaupungin vesihuoltolaitoksen runkovesijohto on rakennettu kaivoksen pohjoispuolella sijaitsevan Uudenniityntien varteen. Johdon etäisyys tiestä on enimmillään noin 100 m. Kaivosalueen länsi- ja luoteispuolella, moreenialueen ja savikon rajalla, on muutama antoisuudeltaan pieni lähde (noin 1 m 3 /d). Suojelukohteet Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita (lähin Natura verkostoon kuuluva alue, Vanhakoski, sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä kaivoksesta), mutta kaivosalueella on vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan kolme aktiivista liito-oravan reviiriä, joilla asuu 1 3 koirasta sekä kolme lisääntyvää naarasta. Kyseisiltä reviireiltä on kulkuyhteys alueen luoteispuolella sijaitsevalle metsäiselle alueelle. Liito-oravalle soveltuvia pesäpuita on alueella niukasti. Vuonna 2005 tehdyssä kartoituksessa (T:mi Luontokartoitus ja -opastus) havaittiin, että kaivosalueen liitooravareviireistä yksikään ei ollut aktiivisesti asuttu. Nuoret yksilöt voivat kuitenkin hakeutua alueelle. Liito-orava (Pteromys volans) on luokiteltu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV a) erityisen uhanalaiseksi lajiksi, jonka lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla ilman eri päätöstä. 5 KAIVOKSEN TOIMINTA Louhinta Alueelta on poistettu pintamaata m 3, jotka on sijoitettu valtaosin Kujankallion louhoksen eteläreunan meluvallin rakentamiseen ja noin 10 % on läjitetty Arpolaan johtavan tien viereen. Arpolan avolouhoksen alueelta

6 on poistettu pintamaita jo malmitutkimusten aikana. Loppuosa poistettavasta maa-aineksesta (noin m 3 ) läjitetään tulevan louhoksen viereen mahdollista myöhempää kaivosalueen maisemointia varten. Toiminta on käynnistynyt Kujankalliolla avolouhintana syyskuussa 2009, ja aluetta on louhittu suunniteltuun 25 metrin syvyyteen (noin 1,7 ha). Avolouhinnan päätyttyä on tarkoitus aloittaa syyskuussa 2010 avolouhoksesta lähtevän vinotunnelin louhinta maanalaista tuotantoa varten. Nykyinen suunnitelma ulottuu noin 270 m maanpinnan alapuolelle. Louhinta jatkunee ainakin vuoteen 2017 asti. Tunneli ja muut maanalaiset rakenteet tullaan sijoittamaan kaivospiirin sisäpuolelle. Tunnelista louhittava sivukivi läjitetään aluksi avolouhoksen täytteeksi niin paljon kuin louhokseen voidaan kiveä sijoittaa. Arpolan louhosta on määrä alkaa louhia vuoden 2011 alusta geologisten lisätutkimusten valmistuttua. Louhinta tehdään aluksi avolouhintana, myöhemmin myös maan alta. Louhos tulee olemaan alunperin suunniteltua (0,8 ha, syvyys 20 m) pienempi. Arpolasta malmia saadaan avolouhosvaiheesta noin t ja sivukiveä joudutaan louhimaan noin t. Sivukivi läjitetään nykyiselle Kujankallion läjitysalueelle. Kaikkiaan avolouhosvaiheen aikana (runsaat 1,5 vuotta) kaivoksista tullaan louhimaan t malmia ja noin t sivukiveä. Kiviaines irrotetaan louhoksesta poraamalla ja räjäyttämällä, minkä jälkeen liian suuriksi jääneet lohkareet pienennetään räjäyttämällä tai iskuvasaralla rikottamalla. Malmi ajetaan ylös louhoksista maansiirtoautoilla malmin läjitysalueelle ja kuormataan perävaunullisiin kuorma-autoihin Vammalan rikastamolle kuljetettavaksi. Sivukivi kuljetetaan kaivannaisjätteen jätealueelle Kujankallion avolouhoksen pohjoispuolelle (toimistorakennuksen vieressä) sikäli kuin sitä ei hyödynnetä rakenteissa välittömästi. 6 Liikenne Kaivokselta ajetaan rikastamolle 13 malmilastia päivässä (maanantaista perjantaihin). Päivän ensimmäinen kuorma ajetaan noin klo 7 alkaen ja viimeinen noin klo 19. Ajoneuvoja huolletaan tarvittaessa varikkoalueella toimistorakennuksen yhteydessä. Alueelle kuljetaan maantieltä 212 (Säkylä Lauttakylä) Uudenniityntietä pitkin ja edelleen kaivospiirin pohjoisosaan rakennettua liittymätietä pitkin. Huoltoliikenne, henkilöautoliikenne ja tuotteiden kuljetus käyttävät yleisiä teitä. Päivittäinen liikennemäärä on noin 125 ajoneuvoa/vrk. Toimintaalueelle johtavilla teillä on portit, jotka ovat yöaikaan lukittuina. Vedenhankinta Kaivokselle on tehty porakaivo talousvedenottoa varten. Osa käyttövedestä saadaan kuivanapitovettä kierrättämällä. Vesien käsittely Kaivoksen kuivanapitovedet johdetaan peräkkäin sijoitettujen selkeytysaltaiden kautta Paukkionojaan. Altaat sijaitsevat Kujankallion avolouhosalueen länsipuolella kaivospiirin rajan tuntumassa. Ensiksi kuivanapitovedet pumpataan louhoksesta altaaseen 1 (700 m 2 ), josta ne johdetaan avo-ojaa pitkin altaaseen 3 (400 m 2 ). Nämä molemmat ovat maahan kaivettuja suo-

7 Räjähteet ja kemikaalit Energian käyttö rakaiteen muotoisia altaita, joiden syvyys on noin 2,5 m. Altaasta 3 vesi johdetaan altaaseen 4 (1 000 m 2 ) yhdysputkilla. Tästä vesi johdetaan 0,5 m vesipinnan alapuolella olevilla yhdysputkilla altaaseen 5 (220 m 2 ). Näin estetään öljyn pääsy viimeiseen altaaseen. Altaat 4 ja 5 on osittain nostettu maanpinnan yläpuolelle penkalla ja ne on vuorattu sisäpuolelta louheella. Molempien altaiden syvyys on noin 3 m. Altaasta 5 vesi johdetaan mittapadon kautta Paukkionojaan. Yksi altaista, allas 2 (550 m 2 ) on varattu viereisestä altaasta 1 nostettavan lietteen kuivatukseen. Myöhemmin Arpolan louhoksen tai maanalaisen kaivoksen kuivatusvedet pumpataan olemassa olevaan selkeytysjärjestelmään. Saniteettivedet kerätään umpisäiliöön, josta ne toimitetaan Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Louhintaräjäytysaineita käytetään noin 15 t vuodessa. Louhintaurakoitsijan käyttämät aineet ovat Fordyn, Kemix-A ja Anfo. Kaikki sisältävät ammoniumnitraattia (50 94 %) ja Fordyn lisäksi etyleeniglykolidinitraattia ja selluloosanitraattia, Kemix-A puolestaan lisäksi natriumnitraattia ja alumiinijauhetta sekä Anfo puolestaan polttoöljyä. Ammoniumnitraatti hajoaa luonnossa täydellisesti, mutta etyleeniglykolidinitraatti hitaasti, samoin polttoöljy. Vesiliukoiset nitraatit voivat kulkeutua pohjaveteen heikentäen sen laatua. Kaivoksen kuivanapitovesien selkeytykseen käytetään alkuperäisen lupahakemuksen mukaan tarvittaessa Fennopolia, jonka kulutus on alle 1 t/a. Fennopol sisältää polymeerien lisäksi sitruunahappoa ja adipiinihappoa; käyttöliuoksen ph on 3,5 7. Kaivoksella käytetään sähköenergiaa avolouhosvaiheessa 250 MWh/a ja polttoöljyä noin l vuodessa. Polttoainesäiliöt (kevyen polttoöljyn ja dieselpolttoaineen, 6 m 3 ) ovat rakenteeltaan kaksoisvaippasäiliöitä. Energiaa tarvitaan louhintakaluston ja kuljetusajoneuvojen polttoaineina, louhoksen vedenpoistossa, kaivosalueen valaisemiseen ja toimistotilojen sähköön. Kuljetusajoneuvojen sekä kaivoksella käytettävien koneiden ja laitteiden energialähteenä käytetään joko dieselpolttoainetta tai kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käyttävät kaivosalueella toimivat lastauskoneet, maansiirtoajoneuvot ja porakalusto. 7

8 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Jätevedet ja päästöt vesiin Kuivanapitovesien käsittelyyn käytetään Fennopolia tai vastaavaa muuta saostuskemikaalia. Selkeytysaltaisiin kertyvä kiviliete kasataan altaiden pohjoispuolelle kuivumaan niin, että suotovedet palautuvat selkeytysaltaisiin. Kuivatettu kiintoaines sijoitetaan louhoksen täytteeksi. Kuivanapitovesiin mahdollisesti joutuvat öljyt saadaan poistettua altailla, koska selkeytysaltaan poistoputki on nestepinnan alapuolella ja öljy voidaan kerätä veden pinnalta talteen. Kuivanapitovedet, joita arvioidaan syntyvän noin 270 m 3 /d, sisältävät typpiyhdisteitä, jotka ovat peräisin räjähdysaineista. Typellä on vesistöjä rehevöittävä vaikutus. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen tarkkailuraportin ( ) mukaan selkeytysaltaaseen kertyneessä vedessä oli havaittavissa korkea typpipitoisuus (yli 10-kertainen Paukkionojaan verrattuna) otetussa näytteessä. Veden kokonaistyppipitoisuus oli µg/l (= 28 mg/l), nitraattityppipitoisuus µg/l, kiintoainepitoisuus oli 3,7 mg/l ja ph 7,3. Raskasmetalleista arseenia ja nikkeliä oli havaittavissa, mutta alhaisina pitoisuuksina. Myös sulfaattipitoisuus oli kohonnut. Paukkionojassa jätevesien laskukohdan yläpuolella (havaintopiste OUTO- HU 01) (ennen louhinnan käynnistymistä) otetussa vesinäytteessä oli kiintoainetta 25 mg/l, kokonaistyppipitoisuus oli µg/l, nitraattityppipitoisuus 420 µg/l ja ph 6,3. Ensimmäisenä toimintavuotena kuivanapitovesiä ei pumpattu lainkaan vesistöön, koska syksyllä 2009 louhittiin vielä louhoksen pintaosia ja vettä ei muodostunut louhokseen juuri lainkaan. Talven aikana louhoksessa ollut vesi jäätyi ja meni louheen mukana sivukivikasalle. Osa vedestä jäätyi altaisiin, joista se nostettiin jäänä pois. Vasta keväällä 2010 kuivanapitopumppauksen vedet ovat päätyneet vesistöön (louhos on syventynyt ja lisäksi kevään sulamisvedet ovat lisänneet vesimäärää järjestelmässä). Toukokuun jälkeen kuivanapitovesiä on muodostunut 1,7 l/s eli noin 146 m 3 vuorokaudessa. Keväällä 2010 selkeytysallasjärjestelmän toimivuudessa havaittiin ongelmia. Altaasta 5 pääsi runsaiden sulamisvesien seurauksena vuotamaan vettä salaojia pitkin ohi mittapadon Paukkionojaan. Pellolla olleet salaojat eivät ole olleet toiminnanharjoittajan tiedossa ennen vuodon tapahtumista. Toimenpiteisiin uusien vuotojen torjumiseksi ryhdyttiin välittömästi kaivamalla altaan 5 ympärille oja, jolla vedet johdetaan normaaliin purkuuomaan. Lisäksi vuodon aiheuttaneet salaojaputket on paikannettu ja tukittu. Altaan toimintahäiriön aikana otettiin veden laadun tarkkailunäyte mittapadon yli virtaavan veden sijaan altaan 5 pohjalta ( ), jolloin kiintoainepitoisuus oli 160 mg/l (luparaja 25 mg/l). Ylityksestä raportoitiin Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toukokuussa Toukokuussa ( ) mittapadolta altaan 5 päässä otetussa tarkkailunäytteessä kiintoainepitoisuus oli 47 mg/l. Kesäkuun näytteessä kiintoainepitoisuus oli

9 Päästöt maaperään vielä 43 mg/l, mutta heinäkuussa pitoisuus oli jo laskenut tasolle 3,8 mg/l ja elokuussa kiintoainepitoisuus oli 2,2 mg/l. Altaan 3 vedelle on tehty laskeutuskokeita eri flokkulanteilla ja niiden eri annosmäärillä. Testeissä on käytetty niin anionisia kuin kationisiakin flokkeja. Mikään ei selkeyttänyt altaan vettä toivotulla tavalla. Kiintoaine on testien perusteella saven kaltaista, ei-metallista happoihin reagoimatonta materiaalia. Kiintoaineen ja selkeytysaltaiden toimivuuden tarkkailua on jatkettu. Ojaeroosio, runsasluminen talvi sekä aiemmin tuntemattomat salaojat ovat aiheuttaneet odottamattomia ongelmia selkeytysjärjestelmään, joka on ollut käytössä vasta joitakin kuukausia. Hakijan arvion mukaan järjestelmän toimintavarmuus paranee käyttökokemusten myötä. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä maaperään. Polttoainesäiliöiden rikkoutuminen tai työkoneista peräisin olevat öljypäästöt voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Vuotoihin on varauduttu säilyttämällä polttoaineet kaksoisvaippasäiliöissä sekä varaamalla imeytysturvetta säiliöiden yhteyteen. Päästöt ilmaan Kaivokselta pääsee ilmaan lähinnä pölyä sekä pakokaasuja ajoneuvoista ja koneista. Pölypäästöjä muodostuu etenkin malmia ja sivukiveä lastattaessa ja käsiteltäessä sekä kiviaineksen kuljetuksista. Louhinnasta nykytekniikalla aiheutuvat hiukkaspäästöt ovat vähäisiä. Avolouhintavaiheessa koneiden ja laitteiden toiminnasta ilmaan joutuvien hiukkaspäästöjen arvioidaan olevan 13 kg/a. Maanalaisesta louhinnasta muodostuu hiukkaspäästöjä tuuletusilman lämmityksestä ja kiviaineksen kuljetuksista arviolta noin 34 kg/a. Laitoksella käytettävien koneiden ja laitteiden pakokaasupäästöt on arvioitu laskennallisesti polttoaineiden kulutuksen ja yleisesti käytettävien ominaispäästökertoimien avulla. Päästölaskelmassa on lisäksi hyödynnetty VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmää. Pakokaasupäästöjä arvioitaessa on oletettu, että maansiirtoajoneuvojen vuosittain kulkema matka on avolouhintavaiheessa km ja maanalaisen louhintavaiheen aikana km. Laitoksen ulkopuolelle suuntautuvista malmikuljetuksista peräisin olevat päästöt on otettu huomioon laskelmissa Uusiniityntielle saakka. Kaivoksen ympäristölupapäätöksessä nro 2/2006/2 lupamääräyksessä 29 edellytettiin, että kaivostoiminnan vaikutukset ilman hiukkaspitoisuuteen tuli selvittää vähintään 2 kuukautta kestävän leijumamittauksen avulla. Vuonna 2010 talvella tehdyissä leijumamittauksissa (Polar Mining Oy:n Jokisivun kaivosalueen ilman hiukkaspitoisuuksien mittaukset vuonna 2010, WSP Finland Oy, ) tehokeräimet sijoitettiin kaivosalueen lähellä sijaitsevien asuinrakennuksen pihalle kaivosalueen pohjoispuolelle (Uudenniityntie 255) ja eteläpuolelle samoin (Kuusistontie 172). Mittausajankohtana kaivos toimi avolouhoksena, jossa tehtiin kallion porausta, räjäytyksiä ja kiviaineksen rikotusta. Sivukivi lastattiin ja kuljetettiin maansiirtoautoilla viereiselle läjitysalueelle. Malmi kuljetettiin perävaunullisilla kuorma-autoilla 9

10 Vammalaan rikastettavaksi. Mittausten alussa helmikuussa ja maaliskuussa lämpötila oli yleisesti pakkasella, mutta maaliskuun lopulla ja huhtikuussa vuorokausien keskilämpötilat olivat jo selvästi plussan puolella. Tuulen nopeudet olivat suhteellisen pieniä (keskimäärin 2,4 m/s). Suurin mitattu tuulen nopeus oli 6,7 m/s. Tuulen suunta oli yleisimmin etelän ja lännen väliseltä sektorilta. Ilman hiukkaspitoisuutta mitattiin standardin SFS 3863 mukaisella tehokeräysmenetelmällä. Leijuvan pölyn kokonaispitoisuutta (TSP) pyrittiin mittaamaan 5 arkipäivänä viikossa. Yhteensä leijumanäytteitä kerättiin 38 kappaletta kummallakin mittauspaikalla. Yhden päivän mittaustulokset hylättiin lyhyen mittausajan takia. Leijuvan pölyn keskimääräinen kokonaispitoisuus (TSP) oli Kuusistontiellä 20,9 µg/m 3 ja Uudenniityntiellä 19,0 µg/m 3. Kuusistontien piste Uudenniityntien piste havaintoja (kpl) keskiarvo (µg/m 3 ) 20,9 19,0 suurin (µg/m 3 ) 57,4 48,6 pienin ( µg/m 3 ) 2,9 5,8 Erityisesti helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa hiukkaspitoisuudet ovat olleet matalia. Maaliskuun lopulla ja huhtikuussa pitoisuudet ovat jonkin verran kohonneet. Silloin kun tuulen suunta on ollut kaivokselta mittauspaikalle, ovat hiukkaspitoisuudet olleet korkeampia. Mittauksissa ei todettu yhtään leijuman kokonaispitoisuudelle annetun (Vnp 480/1996) vuorokausipitoisuuden ohjearvon (120 µg/m 3 ) ylitystä. Tosin mittausaika ei ollut tilastollisen määritelmän mittainen (vuoden vuorokausipitoisuuksien 98.prosenttipiste). Mittaustulosten perusteella Jokisivun kaivoksen toiminnat eivät aiheuta jatkuvaa pölyongelmaa kaivosalueen lähiympäristölle. 10 Melu Kaivoksen toiminnasta aiheutuu melua erityisesti louhinnasta (räjäytykset, poraukset, rikotus), malmin ja kiviaineksen lastaamisesta, sivukiven läjittämisestä sekä alueella toimivien työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen käyntiäänistä sekä kaivostuuletuksen puhaltimista. Iskumaista melua aiheutuu porauksesta, malmilohkareitten rikotuksesta, tyhjennettäessä sivukiveä ja malmia maansiirtoajoneuvoista sekä lastattaessa malmia rekka-autoihin. Toiminnasta aiheutuva melu on voimakkainta avolouhosvaiheen alussa. Avolouhoksen räjäytysten aikana maanpinnalla on havaittavissa lyhytaikaista vaimeaa tärinää ja melua. Maanalaisista räjäytyksistä välittyy maanpintaan vain tärinää. Lupamääräyksen 10 mukaan avolouhosten ympärille tuli rakentaa meluesteet ennen louhinnan aloittamista ja niitä koskeva suunnitelma tuli toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Asiasta on neuvoteltu ympäristökeskuksen kanssa ja alueelle on rakennettu poistetusta pintamaasta 5 m korkea kaareva meluvalli Kujankallion avolouhoksen etelä-, lounais- ja itäpuolelle. Sivukivikasa louhoksen pohjoispuolella on yli 7 m korkea ja toimii myös meluesteenä. Huoltoalueen itä-

11 puolelle on lisäksi kasattu sivukiveä meluesteeksi koillisen suuntaan. Sen korkeus on 6 m. Lupamääräyksessä 12 edellytettiin, että melupäästöjen vähentämistä koskeva suunnitelma esitetään ympäristökeskukselle ennen maanalaisen toiminnan aloittamista tai viimeistään lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Koska toimintasuunnitelmaa maanalaisesta kaivoksesta ei ole vielä tehty, hakija esittää, että meluntorjuntasuunnitelma toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen maanalaisen toiminnan käynnistämistä. Arvioitu ajankohta on vuoden 2011 alkupuolella. Vinotunnelin ja yhdysperien louhinta vie runsaan vuoden ennen kuin kaivostuuletusta varten tarvittavat tuuletusnousut ja -asemat voidaan tehdä. Melumittauksia (hetkellinen melutaso) tehdään omavalvontana kuukausittain kuudella kaivosalueen ympäristön tilalla (Arpola, Kuusisto. Onnela, Turula, Suvitie ja lokakuusta alkaen myös Kantola). Mittaustulokset vuodelta 2009: kuukausi Arpola Kuusisto Onnela Turula Suvitie Kantola heinäkuu < 50 < 50 < 50 < elokuu ,2 51,2 syyskuu 60,7 75,2 58,8 52,7 42,2 lokakuu 52,4 52,7 43,6 42,4 40,4 49,6 marraskuu 49,3 47,4 49,4 50,6 52,8 50,3 joulukuu 51,2 48,7 54,6 54,6 52,1 59,8 Lisäksi WSP Finland Oy on lokakuussa 2009 mitannut ympäristömelutasoja kiinteistöillä Turula, Onnela ja Arpola ( ) sekä kiinteistöillä Korvenranta ja Kuusisto ( ). Mittauspaikkojen etäisyydet kaivoksesta vaihtelivat m. Mittauspaikka 1 sijaitsi noin 800 metrin etäisyydellä koilliseen kaivoksesta. Mittauksen aikainen keskiäänitaso oli 46,6 db (L Aeq ). Ulkoisia häiriöitä aiheutui mm. ohiajavista autoista ja lentokoneesta. Kuulohavaintojen perusteella kaivokselta kantautui satunnaista kaivostoiminnasta aiheutunutta ääntä. Mittauspaikalla 2 (Onnela), joka sijaitsi noin 500 metrin etäisyydellä kaivoksesta itään asuinrakennuksen takapihalla, mitattiin 46,7 db:n (L Aeq ) keskiäänitasoja. Iskuvasaroinnin ja porauksen aikana mitattiin hetkellisesti noin 50 db. Kaivostoiminnan aiheuttama melu oli kuultavissa mittauspaikalla. Mittauspaikka 3 (Arpola) sijaitsi noin 150 metrin etäisyydellä kaivoksesta sen eteläpuolella. Mittauksen aikainen keskiäänitaso oli 50 db (L Aeq ). Poraus ja rikotus ylittivät säännöllisesti 50 db;n keskiäänitason. Kuulohavaintojen perusteella kaivostoiminta erottui selkeästi. 11

12 Mittauspaikka 4 (Korvenranta) sijaitsi noin 500 metrin etäisyydellä kaivoksen luoteispuolella. Mittauksen aikainen keskiäänitaso oli 50,3 db (L Aeq ). Välittömässä läheisyydessä sijaitsee kuitenkin hiekkatie, jolla oli säännöllistä kevyttä ja raskasta liikennettä. Kuulohavaintojen perusteella kaivoksella käynnissä olleet toimenpiteet erottuivat selvästi. Mittauspaikka 5 (Kuusisto) sijaitsi noin 500 metrin päässä kaivoksen lounaispuolella. Mittauksen aikainen keskiäänitaso oli 50,5 db (L Aeq ). Iskuvasarointi ja rikotus synnyttivät paikalle yli 50 db:n keskiäänitason. Yksittäinen korkea 67 db:n piikki aiheutui räjäytyksestä. Kaivostoiminnasta aiheutuvia äänitehotasoja (melupäästöjä) mitattiin Nyt mitatut äänitehotasot eivät poikenneet merkittävästi vuoden 2005 mittauksesta, joten uutta melun leviämismallilaskelmaa ei ole tarpeen tehdä. Laskennallisen meluselvityksen Mitatut äänitehotasot ääniteho- tasot L WA, db L WA, db Sivukiven/malmin tyhjennys välivarastoon (dump- peri) Malmin lastaus rekkaan (pyöräkuormaaja) Malmin rikotus Poraus Sivukiven lastaus dumpperin kyytiin (kaivinkone) Poisto- ja raitisilmanousut Ympäristömeluselvityksen johtopäätöksenä todetaan, että kaivostoiminta aiheuttaa korkeita äänitehotasoja koneiden ja muun kaivostoiminnan välittömässä läheisyydessä. Lähimpien asuinrakennusten pihoilla ei kuitenkaan aiheutunut ympäristölupapäätöksen mukaisen 55 db tason ylityksiä. Kaivoksella harjoitetaan myös toimintaa, joka voidaan määritellä iskumaiseksi (kivien rikotus, malmin lastaus). Kapeakaistaista melua sen sijaan syntyy kuorma-autojen peruutusäänimerkistä, joka erottui selkeästi kaikissa mittauskohteissa. Iskumaista ja kapeakaistaista melua esiintyy mittauspaikoilla suhteellisen lyhytaikaisesti, jolloin näiden ominaisuuksien aiheuttamat lisäykset mitattuihin tuloksiin jäävät pieniksi (1 2 db). 12 Tärinä Lähiympäristön rakennuksille on tehty rakennekatselmus ennen toiminnan aloittamista. Finnrock Consulting on suorittanut jatkuvan tärinämittauksen kolmella mittauspisteellä. Mittausjaksolla tapahtui yksi ohjearvon (25 mm/s) ylitys kaivosta lähinnä olevalla kiinteistöllä Kuusistontiellä, tulokseksi saatiin 25,7 mm/s Asiantuntijalausunnon mukaan ylitys ei ollut merkittävä eikä aiheuttanut vaurion riskiä. Myös louhin-

13 taurakoitsija mittaa räjäytysten tuottamia tärinätasoja ja mittaustulokset lähetetään reaaliajassa työmaan valvojalle. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätetyypit ja jätemäärät vuonna Jäteluokka Määrä Toimituspaikka Kuvaus m 3 kaivoksen louhinnasta muodostuva metallimineraalien louhinnassa läjitysalue sivukivi syntyvät jätteet m 3 kaivoksen louhinnasta muodostuva metallimineraalien louhinnassa läjitysalue kivilieju syntyvät jätteet * kg Ekokem Oy, voiteluöljy mineraalipohjaiset klooratut moottori-, vaihteisto ja voiteluöljyt Pori * 180 kg Ekokem Oy, kiinteät öljyjätteet absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, Pori puhdistuslii- nat ym, jotka vaarallisten aineiden saastuttamia muut kuin nimikkeessä mainitut maa- ja kiviainekset sekalaiset yhd.kuntajätteet sakokaivolietteet Sivukiven varastointi ja läjitys m 3 kaivoksen läjitysalue 12 m 3 Satakierto Oy, Hallavaara 10 m 3 Huittisten kaup. jätevedenpuhd. alueelle läjitetyt maamassat sekajäte saniteettijätteet Hakemuksen liitteenä on Jokisivun kaivoksen kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma ( ). Sivukiveä varastoidaan kaivannaisjätteen jätealueilla, jotka sijaitsevat Kujankallion louhoksen pohjoispuolella. Sivukiveä on hyödynnetty teiden, huoltoalueen ja läjitysalueiden pohjauksissa sekä meluvalleissa. Myöhemmin sivukiveä käytetään myös louhittujen louhosten täytteenä. Sivukiveä pyritään käyttämään niissä rakenteissa, joissa murskaamattoman kiviaineksen käyttö on mahdollista. Tähän mennessä rakenteissa on käytetty tonnia louhinnassa syntynyttä sivukiveä. Murskattuina tuotteina kiviainesta saataisiin hyötykäyttöön, sillä sivukivi on laadultaan soveliasta moniin rakennuskohteisiin. Lupamääräyksessä 16 edellytettiin, että sivukiven haponmuodostuksesta tehdään erillinen selvitys Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 6 kuukauden kuluessa louhinnan aloittamisesta sivukiven ominaisuuksien varmistamiseksi. Toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt uusia haponmuodostuspoten-

14 tiaali- ja liukoisuuskokeita, vaan viittaa aikaisempiin määrityksiin ja pitää uusia testauksia kohtuuttomina. Outokumpu Research on vuonna 2002 tehnyt neljää eri kivilajityyppiä edustavista Jokisivun sivukivinäytteistä neutraloitumis/hapon-muodostuspotentiaalin määritykset. Testit tehtiin 4:stä sivukivityypistä, keskirakeisesta sarvivälke-plagioklaasigneissistä (1), kiillegneissistä (2), pegmatiittijuonesta (3) ja hienorakeisesta sarvivälkeplagioklaasi-gneissistä (4). Määritysten mukaan NP/AP-suhde vaihteli välillä 11,4 24,6 eli sivukiveä voidaan pitää happoa tuottamattomana (suhdeluvun ollessa >3 materiaali voidaan luokitella happoa tuottamattomaksi). Toiminnanharjoittajan mukaan kiven ominaisuudet eivät muutu, kun materiaali siirretään alkuperäiseltä paikaltaan sivukivialueelle. Testauksessa kivi murskataan ja uutetaan eikä sillä ole merkitystä, otetaanko näyte sivukivikasasta vai ehjästä kalliosta. Liukoisuuskokeet ja koostumustiedot Jokisivun sivukivestä ovat vuodelta 2004 (PSV-Maa ja Vesi, Jaakko Pöyry Infra 9M040931, Polar Mining Oy ). Näytteen kokonaispitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) verrattuna valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuihin alempiin ohjearvoihin: 14 Kokonaispitoisuudet Jokisivu sivukivi VNA 214/2007, alemmat ohjearvot arseeni kadmium 0,06 10 kromi kupari elohopea <0,01 2 nikkeli sinkki lyijy 1,2 200 antimoni <0,20 10 Näytteistä määritettyjä liukoisia pitoisuuksia verrattiin suotautumisen rajaarvoihin (Euroopan Unionin Neuvoston päätös, direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille), joita käytetään pysyvän jätteen kaatopaikoille sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa. Näytteiden liukoiset pitoisuudet eivät ylittäneet pysyvän jätteen kaatopaikoille sijoitettaville materiaaleille asetettuja raja-arvoja. Näytteen liukoiset pitoisuudet (L/S=10) sekä suotautumisen raja-arvot (yksikköinä mg/kg kuiva-ainetta): L/S 10 Jokisivu sivukivi Suotautumisen raja-arvot arseeni 0,34 0,5 kadmium <0,01 0,04 kromi <0,05 0,5 kupari <0,05 2 elohopea <0,01 0,01 nikkeli <0,05 0,4 sinkki <0,21 4 lyijy <0,05 0,5 antimoni <0,05 0,06

15 15 Vaikutukset kaivoihin Selkeytysaltaisiin kertyvä liete Selkeytysaltaista poistettu ja ensin altaassa nro 2 kuivattu liete sijoitetaan kuivumisen jälkeen kolmen vuoden kuluessa kaivoksen louhittuihin tiloihin. Hakijan mukaan myös liete on pysyvää jätettä (peräisin samasta kiviaineksesta). Toukokuussa 2009 mitattiin lähistön kaivojen pinnankorkeudet (noin kilometrin säteellä) esitilanteen kartoittamiseksi. Lisäksi otettiin vesinäytteitä kolmesta kaivosta touko- ja marraskuussa Pinnat laskivat kaivoissa cm. Syynä lienee loppukesän ja syksyn vähäinen sadanta. Arpolan kaivon (K1) vesi on ollut hyvälaatuista. Rautapitoisuus oli alhainen. Mangaanipitoisuus kohosi jonkin verran syksyllä happitilanteen heiketessä. Raskasmetalleja ei todettu. Arseenia oli jonkin verran (11 µg/l toukokuussa ja 10 µg/l marraskuussa); talousveden rajaarvon ollessa 10 µg/l. Vesi soveltuu talous- ja juomavedeksi. Onnelan kaivossa (K3) nitraattien pitoisuus oli alhainen eikä rautaa tai mangaania juurikaan esiintynyt. Myöskään raskasmetalleja tai arseenia ei vedessä juurikaan ollut. Syksyn näytteessä vedessä havaittiin enterokokkeja, mistä syystä aikaisemmin hyvälaatuinen vesi ei soveltunut talous- ja juomavedeksi. Kuusiston kaivon (K7) vesi oli kemiallisesti hyvälaatuista, mutta hygieenisesti likaantunutta (enterokokkeja) jo alkujaan. Nitraattien pitoisuus oli selvästi suurempi kuin muissa kaivoissa (3 700 ja µg/l), mutta kuitenkin talousveden rajoissa. Rautaa tai mangaania ei juurikaan esiintynyt eikä raskasmetalleja tai arseenia. Kuparia havaittiin hieman (22 µg/l). Vesi ei sovellu talous- ja juomavedeksi hygieenisen likaantumisen takia. Vaikutukset liito-oravan esiintymiseen Liito-oravan reviirien puustoa on säilytetty luontotutkijan suositusten ja lupamääräysten mukaisesti. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vesipäästöjen käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailussa mitataan vesistöön johdettavan kuivatusveden määrä ja havainnoidaan veden laatua silmämääräisesti mahdollisten poikkeamien (mm. öljyisyys) toteamiseksi. Päästötarkkailussa otetaan vesinäyte vesistöön johdettavasta kuivanapitovedestä kerran kuukaudessa ja siitä analysoidaan sähkönjohtavuus, kiin-

16 Vesipäästöjen vaikutustarkkailu toaine, COD Mn, typpi, fosfori, sulfaatti, arseeni, lyijy ja alumiini. Lisäksi viikoittain mitataan ph. Kaksi kertaa vuodessa (maalis- ja elokuussa) tutkitaan lisäksi kadmium, kromi, sinkki, kupari ja nikkeli. Käyttötarkkailusta huolehtii Polar Mining Oy. Kuukausittaiset allasvesinäytteet ottaa ulkopuolinen konsultti. Kuivanapitovesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan ottamalla näytteet purkuojana toimivasta Paukkionojasta. Havaintopaikat sijaitsevat Paukkionojan ylä-, keski- ja alajuoksulla (P1, P2 ja P3). Loimijoen osalta hyödynnetään yhteistarkkailussa kertyvää tarkkailuaineistoa. Veden laatua ojapisteillä tarkkaillaan 4 kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Vaikutuksia pohjavesiin tarkkaillaan alueen kolmesta kaivosta (K1 Arpola, K3 Onnela ja K7 Kuusisto). Pohjavedet tutkitaan kerran vuodessa (syksyllä). 16 Melutarkkailu Lupamääräyksen 29 mukaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen melumittauksia on tehtävä vähintään kerran vuodessa sekä tarvittaessa melutilanteen olennaisesti muuttuessa. Mittaukset tulee tehdä ainakin kiinteistöillä Arpola (5:61), Impivaara (2:30), Onnela (2:35), Turula (2:32) ja Kuusisto (5:27) sekä Uudenniityntien tienvarsikiinteistöillä sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla. Melumittaukset on tehtävä laitoksen ollessa normaalisti toiminnassa. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tärinän tarkkailu Lupamääräyksen 29 mukaan kaivoksen toiminnasta aiheutuvan tärinän vaikutuksia rakennusten kuntoon on seurattava tarkkailemalla tärinätasoja alkukartoituksen tulosten perusteella valittavissa kohteissa. Kartoituksen ja tärinätarkkailun tulokset on liitettävä laitoksen toimintatietoihin ja viranomaisille esitettäviin vuosiraportteihin. Tärinää on mitattu kolmessa kohteessa (Uudenniityntie 54 ja 255 sekä Kuusistontie 172 konsultin (Finnrock consulting, louhinnan tärinämittausraportti kesä-lokakuu 2009, ) Raportin mukaan louhinnan tärinäteknistä suunnittelua on syytä tarkistaa etenkin Kuusistontien suunnalla louhittaessa, jotta sallituissa ohjearvoissa pysytään. RISKIKARTOITUS Jokisivun kaivoksen ympäristöriskikartoitus on laadittu ja toimitettu Lounais-Suomen ympäristökeskukseen ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

17 Tulipaloihin on varauduttu kouluttamalla työmaan henkilöstö palontorjuntaan sekä sijoittamalla alkusammutuslaitteistot riskialttiisiin kohteisiin, toimistoparakkeihin ja ajoneuvoihin. Kaivokselle on laadittu sammutus- ja pelastussuunnitelma. Öljyn joutuminen maaperään estetään säilyttämällä polttonesteet kaksoisvaippasäiliöissä ja varaamalla säiliöiden yhteyteen öljynimeytysmateriaalia. Vesienkäsittelyn häiriötilanteisiin on varauduttu selkeytysaltaiden riittävällä mitoituksella. Voimakkaat, pitkäkestoiset sateet voivat aiheuttaa vesienkäsittelyn kapasiteetin ylityksen, jolloin vesiä pääsee kontrolloimattomasti ympärysojiin. Tulvavedet voivat kuljettaa mukanaan runsaasti kiintoainetta, mikä vaikuttaa heikentävästi vesien laatuun. Myrskytuulet tai tulipalo voivat aiheuttaa tuhoja liito-oravien pesä- ja ruokailupuille. Tulipalo kaivosalueella voi aiheuttaa monia ympäristölle haitallisia päästöjä ja henkilövahinkoja. Melun ohjearvon ylityksiä ehkäistään ohjeistuksella ja omavalvonnalla. Pölyn leviämistä torjutaan kastelemalla kivikasoja ja kulkuväyliä kuivalla ja tuulisella säällä. Riskimatriisin perusteella korkeimpaan riskiluokkaan (I) kuuluvia riskejä ei tässä analyysissä tullut esille. Analyysi tullaan päivittämään aina kun toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, kuten siirtyminen avolouhosvaiheesta maanalaiseen kaivostoimintaan. 17 VAKUUS Lounais-Suomen ympäristökeskukselle on asetettu euron vakuus jätteiden asianmukaisen sijoittamisen ja maisemoinnin varmistamiseksi. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Kaivosteollisuuden rikastushiekan ja sivukivien BAT-asiakirja (v. 2004) esittää parhaita käyttökelpoisia tekniikoita olevan mm. selkeytysaltaiden käyttö kiintoaineksen pidättämiseksi, malmi- ja sivukivikasojen sijoittaminen siten, että ne toimivat melun leviämistä estävästi, pölyämisen torjuminen sekä sivukiven hyödyntäminen. Parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan luetaan myös ympäristöriskien tunnistaminen ja niihin varautuminen. Em. tekniikoita käytetään Jokisivun kaivoksella. Suurin jätelaji on sivukivi, jota hyödynnetään kaivoksen rakenteissa ja tarjotaan myyntiin maarakennusyrityksille. Ympäristölupa ei salli sivukiven murskausta kaivosalueella, mikä rajoittaa sivukiven hyötykäyttöä.

18 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty aluehallintoviraston pyytämillä täydennyksillä 20.4., 17.6., 3.9., 13.9., ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Huittisten kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Lauttakylä-nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Huittisten kaupungilta, kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, ettei hakemus sisällä toiminnan ulottamista liitooravan reviirille. Hakijalla on vireillä poikkeuslupahakemus koskien liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämistä alueella. Mikäli poikkeus myönnettäisiin, yhtiön tulee hakea muutos voimassa olevan ympäristöluvan määräykseen 27. Ympäristökeskus on tehnyt poikkeuslupahakemuksesta kielteisen päätöksen , josta yhtiö on valittanut edelleen Turun hallinto-oikeuteen. Koska nyt lausunnolla oleva hakemus ei koske liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämistä, ei ELYkeskuksella ole enempää huomautettavaa hakemukseen. 2) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että kaivoksen lähellä sijaitsee useita asuinrakennuksia sekä eläinsuojia ja eläinsuojien määrä ja koko tulevat kasvamaan, joten toiminnan aiheuttaman meluun ja tärinään tulee lupapäätöksessä kiinnittää erityinen huomio. Aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan ehtojen mukaista ympäristövaikutusten tarkkailua ja raportointia on jatkettava edelleen. Mittauksia puhaltimien melusta ja syvällä tapahtuvien räjäytysten tärinästä on tehtävä siirryttäessä maanalaiseen louhintaan. Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupaehtojen tarkistamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika. Luvan saajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 6 kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää suunnitelma alueen maisemoinnin toteuttamisesta sekä vesien ja maaperän suojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 3) Huittisten kaupungin ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

19 19 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Vastine Aluehallintovirasto on varannut luvan hakijalle tilaisuuden esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakija on ilmoittanut, ettei anna asiassa vastinetta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Polar Mining Oy:lle annetulla päätöksellä nro 2/2006/2 myönnetyn ympäristöluvan (muutettu päätöksillä nro 07/0064/1, Vaasan hallinto-oikeus, ja taltionumero 3448, korkein hallinto-oikeus), joka koskee Jokisivun kaivoksen toimintaa, lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti. Lupa koskee hakemuksen mukaista kaivostoimintaa Kujankallion ja Arpolan louhoksilla siten, että louhittavan kiviaineksen määrä on alle t/a, sekä kaivannaisjätteen jätealueita. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesien pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleiset määräykset 1. Kaivosalue ja kaivoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai epäsiisteyttä, maaperän, pinta- tai pohjavesien tai muun ympäristön pilaantumisvaaraa eikä vaaraa muulle liikenteelle. 2. Kaivostoimintaa, kuten louhintaa ja louheen siirtoa, ei saa harjoittaa samanaikaisesti molemmilla avolouhoksilla. Päästöt vesistöön 3. Louhoksien kuivanapitovedet ja kaivannaisjätteiden jätealueilta peräisin olevat hulevedet on johdettava selkeytysaltaiden kautta Paukkionojaan. Kaivosalueen koillisosien hulevedet sekä huoltovarikkoalueen öljynerottimessa käsitellyt hulevedet voidaan johtaa Mansikkahuhdanojaan. Saniteettijätevedet on johdettava hakemuksen mukaisesti umpikaivoon ja toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. 4. Selkeytysaltaiden toimintakunnosta on huolehdittava ja ne on tyhjennettävä riittävän usein.

20 5. Selkeytysaltaasta Paukkionojaan johdettavan veden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 20 mg/l ja veden ph:n on oltava 6,5 9,0. Yksittäisen määrityksen tuloksen on alitettava raja-arvot määritysepävarmuus huomioon ottaen. Jätevedet on tarvittaessa käsiteltävä flokkulantilla, ph:ta säätämällä, selkeytysaltaiden tilavuutta lisäämällä tai muulla tavoin siten, että Paukkionojaan johdettavien vesien sisältämät arseeni, raskasmetallit ja nitraatti eivät merkittävästi lisää Paukkionojan veden kyseisiä pitoisuuksia. 6. Kaivosalueelta johdettavissa vesissä ei saa olla öljyä. Selkeytysaltaiden välinen veden johtaminen on toteutettava siten, että selkeytysaltaan 4 pinnalle mahdollisesti kertyvä öljy ei pääse viimeiseen selkeytysaltaaseen. Veden pinnalle kerääntynyt öljy on poistettava viipymättä. Huoltovarikkoalueen öljynerotin on pidettävä jatkuvasti kunnossa ja se on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Päästöt ilmaan 7. Kaivoksen toimintaan liittyvä pintamaan poistaminen, malmin ja sivukiven läjitys, kuljetukset ja muu pölyämistä aiheuttava toiminta on toteutettava siten, että pölyämistä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi on huolehdittava, että pölyä ei leviä kaivospiirin ulkopuolelle. Kaivosalueen pintamaata ja puustoa ei saa poistaa tarpeettomasti. Teiden pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä. Melu ja tärinä 8. Kaivoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää kaivoksen ympäristössä sijaitsevien asuinkäytössä olevien rakennusten piha-alueilla päiväaikaan (klo ) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöaikaan (klo ) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. 9. Louhintaräjäytyksiä saa tehdä avolouhoksessa arkipäivisin klo Maanalaiset louhintaräjäytykset on sallittu myös muina aikoina. Sivukiveä ja malmilouhetta saa rikottaa maanpinnan tasolla meluesteen suojassa sekä avolouhoksessa arkipäivisin klo Sivukiveä ja malmia saa läjittää avolouhosvaiheessa maanpinnan tasolla arkipäivisin klo Maanalaisen louhintavaiheen aikana läjitys on sallittu läjitysalueilla meluesteiden suojassa myös muina aikoina. Sivukiveä ja malmia saa lastata kaivokselta poiskuljetettavaksi arkipäivisin klo Sivukiven ja malmin läjittäminen maanpinnalle on tehtävä suunnitelmallisesti siten, että sivukiveä ja malmivarastoja hyödynnetään meluesteinä. 20

21 Arpolan avolouhosalueen ympärille on rakennettava noin viisi metriä korkea melueste lähimpien asuinkiinteistöjen melusuojaksi ennen louhinnan ja rikotuksen aloittamista louhoksessa. Melueste voidaan rakentaa maavallina pintamaista tai sivukivestä. Meluesteen rakentamista koskeva suunnitelma on esitettävä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ennen louhintatoiminnan aloittamista. 11. Kaivostoiminnassa käytettävien laitteiden ja kuljetusajoneuvojen kunnosta on huolehdittava ja niissä on oltava laite- ja ajoneuvotyypin mukainen äänenvaimennus, joka täyttää laitteen markkinoilletulon aikaiset melupäästöjä koskevat vaatimukset. 12. Kaivostuuletukseen käytettävien puhaltimien aiheuttaman melun leviämistä on ehkäistävä esimerkiksi puhaltimien suuntauksella, meluesteillä tai varustamalla puhaltimet äänenvaimentimilla, jotta määräyksen 8 melurajaarvot eivät ylity. Melun leviämistä ehkäiseviä toimenpiteitä koskeva suunnitelma on esitettävä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ennen maanalaisen kaivostoiminnan aloittamista. 13. Sivukiven läjitys hakemuksen mukaisille kaivannaisjätteen jätealueille on tehtävä vähintään kahden tasanteen pengerryksellä siten, että yksittäinen penger on enintään 7,5 m korkea. Sivukiven kaataminen pengerreunan ulkopuolelle on kielletty klo Louhintaräjäytykset on toteutettava siten, että niistä ei aiheudu vaurioita rakennuksille eikä kohtuutonta haittaa tai häiriötä asukkaille tai eläintenpidolle. Luvan saajan on tarvittaessa välittömästi ryhdyttävä räjäytysteknisiin ym. toimenpiteisiin haittojen ja häiriöiden vähentämiseksi ja niiden toistumisen estämiseksi. Ilmoitetuista tai havaituista vahingoista tai häiriöistä on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteet ja jätehuolto 15. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on noudatettava. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutoinkin arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava 5 vuoden välein tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta alkaen. Samassa yhteydessä on esitettävä tuoreet selvitykset kaivannaisjätteiden (sivukivi, selkeytysaltaan liete) ominaisuuksista. Arvioinnista on ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 16. Sivukivi, pintamaa, selkeytysaltaisiin kertynyt liete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava siten, etteivät ne sekoitu keskenään. Sivukivi on tähänastisten selvitysten mukaan pysyvää jätettä (VNA 379/2008). Sivukivilouhe (jätenimike YMA 1129/2001) tulee ensi- 21