PÄÄTÖS. Nro 151/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/324/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 151/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/324/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta Polar Mining Oy:n Vammalan Ni-Cukaivoksella, Sastamala ILMOITUKSEN TEKIJÄ Polar Mining Oy Kummunkuja SASTAMALA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO VOIMASSA OLEVAT LUVAT Vammalan nikkelikaivoksen maanalaisen tutkimustoiminnan edellyttämä kaivoksen pohjavesipinnan alentaminen pumppaamalla vedet maanpinnalle ja johtamalla selkeytysaltaiden kautta vesistöön, Sastamala, Kummunkuja 38. Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61 Ympäristönsuojelulaki 31 1 momentti kohta 1 Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohta 7 a Ilmoitus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Vammalan nikkelikaivos on ollut toiminnassa vuosina Länsi- Suomen vesioikeuden päätöksessä (nro 76/1986/4), joka koskee kaivoksen jätevesien johtamista Korvalamminojaan ja edelleen Ekojoen suiston kautta Rautaveteen, on määrätty raja-arvot jätevesien (rikastamon prosessivedet + kaivoksen kuivanapitovedet) haitta-aineille. Päätöksessä määrätyt raja-arvot neljännesvuosikeskiarvoina laskettuina ovat seuraavat: ph > 7 kiintoaine < 40 mg/l rauta < 4 mg/l kupari < 0,3 mg/l nikkeli < 0,3 mg/l LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Kaivoksen läheisyydessä sijaitsevalla rikastamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (nro 15/2008/2) myöntämä ympäristölupa. ILMOITETTU TOIMINTA Kaivoksen pohjaveden pintaa lasketaan. Toiminnan aikana pumpataan pohjavettä kaivoksesta maanpinnalle ja edelleen vesistöön yhteensä noin m 3 Koetoiminnan tarkoitus Tarkoituksena on tutkia kaivoksen jäljelle jääneitä nikkelivarantoja kaivoksen toiminnan aloittamisen kannattavuuden arvioimiseksi. Samalla kartoitetaan tuotantotilojen nykyinen kunto sekä arvioidaan tilojen turvallisuus ja kunnostustarpeet. Tutkimukset aloitetaan maanpintakairauksella, mutta maanalaisiin kairauksiin siirrytään niin pian kuin mahdollista. Maanalaisilla kairauksilla saadaan maanpinnalla tapahtuvia kairauksia tarkemmat tiedot todellisista mineraalivarannoista. Koetoiminnan suoritus Kaivoksen pohjavedenpintaa alennetaan 140 m nykyisestä pohjavedenpinnan tasosta. Tarkoitus on kuivattaa vanhat +170 tason yläpuolella olevat tutkimustunnelit. Kaivoksen koko syvyys on 350 m. Pohjavedet pumpataan tunneleista uutta kaivoporareikää pitkin maanpinnalle ja johdetaan Korvalammin lähelle rakennettuihin selkeytysaltaisiin ja edelleen vesistöön. Tyhjennysvaiheessa vettä pumpataan noin m 3 ja kuivanapitovaiheessa noin m 3. Koeluonteisen toiminnan kesto Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut koetoiminnan alkamisajaksi ja kestoksi 2,5 vuotta. Tyhjennysvaihe kestää noin puoli vuotta ja tutkimusvaihe noin kaksi vuotta. Koetoimintaa ei ole aloitettu ilmoitetussa ajassa. Toiminnanharjoittaja on yhtiön rikastamolle tehdyn tarkastuksen yhteydessä ilmoittanut, että koetoiminnan tarkkaa alkamisaikaa ei pystytä ilmoittamaan. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja arvio niiden vaikutuksista ympäristöön Kaivoksesta pumpattava vesi selkeytetään, ph säädetään ja johdetaan mittapadon kautta Korvalammiin. Korvalammista on ylivuoto noin m pitkään Korvalamminojaan, joka laskee Ekojokeen. Ekojoessa vedet virtaavat noin 540 m ja laskevat Rautaveden Evonlahteen.

3 3 Purkuvesistön tila Ekojoen valuma-alueen pinta-ala on noin 52 km 2 ja järvisyys 3,7 %. Ekojoen arvioitu keskivirtaama jokisuulla on noin 0,4 m 3 /s. Virtaamavaihtelut ovat vuodenajasta ja sadannasta riippuen suuria. Ekojoki on tyypillinen hajakuormitusjoki, jonka vesi on sameaa ja ravinnepitoisuudet korkeat. Kaivosalueen jätevesien vaikutukset näkyvät myös Rautaveden Evonlahdella. Sähköjohtavuus ja sulfaattipitoisuus ovat olleet siellä koholla. Pohjanläheinen vesi on ollut ajoittain lähes hapetonta. Avovesiaikana sekoittumisolot ovat paremmat, joten vaikutukset eivät näy kesällä. Rautavedessä sijaitsee merkittäviä kuhan lisääntymisalueita Ekosaaren ja Vihattulanniemen välissä. Kaivospiirin alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Purkuvesistön ja kaivosveden haitta-ainepitoisuudet Ekojoen nikkeli- ja kuparipitoisuudet olivat vuonna 1974 tehdyn perustilaselvityksen mukaan ennen kaivos- ja rikastustoiminnan aloittamista alhaiset: nikkeliä oli alle 20 μg/l ja kuparia μg/l. Kaivosalueen jätevesien vaikutuksesta Ekojoen keski- ja alajuoksun sähkönjohtavuus sekä sulfaatti- ja nikkelipitoisuudet ovat kohonneet. Koetoimintailmoituksen mukaan Ekojoen veden nikkelin keskipitoisuus on vuosina ollut noin 29 µg/l. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon ( ) mukaan Ekojoen nikkelipitoisuudet vaihtelivat vuosina lopputalvella µg/l (keskiarvo 36 µg/l) ja loppukesällä 9,3-29 µg/l (keskiarvo 19 µg/l). Kaivoksesta pumpattavan veden nikkelipitoisuus on ollut vuosina keskimäärin 220 µg/l. Purkuvesistön ja kaivosvesien nikkelin ja kadmiumin pitoisuuksia tutkittiin elokuussa 2011 otetuista näytteistä. Näytteet otettiin näytepisteistä OUTO/2 (Ekojoki, Korvalammin alapuoli), OUTO/3 (Ekojoen suu) sekä kaivoksesta pumpattavista vesistä. Näytteet piti ottaa myös näytepisteestä OUTO/5 (Korvalamminoja), mutta kummallakaan näytteenottokerralla ei saatu näytettä, koska Korvalamminojan padolla ei virrannut vettä. Vesinäytteiden nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet elokuussa 2011: OUTO/2 OUTO/3 Kaivosvesi pvm Ni, kokonaispit, µg/l Ni, liukoinen pit., µg/l Cd, kokonaispit., µg/l < 0,08 < 4 < 0,08 < 4 < 0,08 < 4 Cd, liukoinen pit., µg/l 0,09 < 0,08 < 0,08 < 0,08 0,1 < 0,08

4 4 Vesien esikäsittely Vedet käsitellään selkeytysaltaissa ennen johtamista Korvalammiin. Altaiden yhteistilavuus on 1500 m 3. Altaiden läpi virtaa vettä arviolta m 3 /d. Viipymäaika altaissa noin 6,5 10 tuntia. Viimeisen altaan jälkeen on mittapato. Ensimmäinen allas kerää kiintoaineet, toisesta pumpataan rikastamon kiertovesipumppaamolla mahdollisesti tarvittava lisävesi ja kolmannessa säädetään ph. Kiintoaineen laskeutumista tehostetaan flokkulantilla esimerkiksi Flopam. Veden ph säädetään natronlipeällä. Kemikaalit annostellaan pumppaamorakennuksesta jatkuvatoimisesti. Selkeytysaltaisiin jäävä kiintoaine poistetaan koneellisesti. Lietteen laatu selvitetään ennen sen toimittamista käsittelyyn. Päästöt vesiin Tyhjennyksen aikana ympäristöön johdettava vesimäärä on noin m 3 kuukaudessa. Se on noin 16 % Ekojoen keskivirtaamasta ja 0,035 % Rautavedenkeskivirtaamasta. Koetoimintailmoituksessa on arvioitu, että Ekojoen nikkelipitoisuus nousisi Ekojoessa tyhjennyspumppauksen ajaksi tasolle 0,06 mg/l, kun kaivosveden nikkelipitoisuus on keskimäärin 0,22 mg/l ja Ekojoen veden nikkelin keskipitoisuus keskimäärin 0,029 mg/l. Rautaveden nikkelipitoisuus ei käytännössä nousisi suuren vesimassan vuoksi. Rautaveteen päätyvä kaivoksen tyhjennysvaiheen nikkelimäärä olisi edellä mainituilla vesi- ja metallimäärillä laskettuna 220 kg. Käytännössä purkuveden nikkelipitoisuus tulee olemaan em. pienempi, sillä merkittävä osa nikkelistä saadaan saostettua vedestä ph:ta säätämällä. Tutkimusvaiheessa pohjavettä pumpataan kaivoksen kuivana pitämiseksi noin m 3 /a eli alle m 3 /kk. Nikkelipäästö olisi tällöin alle 8 kg/kk ja vuodessa noin 88 kg kahden vuoden ajan. Ilmoituksen mukaan kaivosvesien pitoisuudet tulevat olemaan vesioikeuden päätöksen rajaarvojen mukaiset. Valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista sekä valtioneuvoston asetuksen (868/2010) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta mukaan nikkelin liukoinen pitoisuus pintavedessä (joet) ei saa ylittää ympäristölaatunormin (20 µg/l) ja luontaisen taustapitoisuuden arvion (1 µg/l) summaa, joka on 21 µg/l. Kadmiumin osalta vastaava arvo on 0,1 µg/l. Kaivosalueella taustapitoisuus voi olla em. suurempikin. Rikastamon ympäristöluvan lupamääräyksen 3 mukaisessa selvityksessä (Kovero-ojan sulfaatti- ja nikkelipitoisuudet) nikkelin kokonaispitoisuudet olivat 0,01 mg/l eli 10 µg/l. Asetuksen (868/2010) liitteen C mukaan kohteissa, joissa metallien taustapitoisuudet voivat olla geologisista syistä korkeita, voidaan asiantuntijaarviolla poiketa taustapitoisuuden arvoista.

5 5 Elokuussa 2011 otettujen näytteiden perusteella tarkasteltuna Ekojoen nikkelin liukoinen pitoisuus olisi keskimäärin 14,5 µg/l ja kaivosveden keskimääräinen nikkelipitoisuus 280 µg/l. Ekojoen liukoisen nikkelin pitoisuus nousisi tyhjennyspumppauksen ajaksi em. perusteella pitoisuuteen 0,06 mg/l: 0,16 x 0,28 mg/l + 0,84 x 0,0145 mg/l = 0,057 mg/l Nikkelin ympäristölaatunormi ollessa 21 µg/l, Korvalamminojaan johdettavan kaivosveden nikkelipitoisuus saisi olla vain 0,06 mg/l ja esikäsittelyn nikkelin poistoteho pitäisi olla lähes 80 %. Mikäli ympäristölaatunormi olisi 25 µg/l, nikkelipitoisuus saisi olla 0,08 mg/l ja poistotehon olisi oltava hieman yli 70 %. Ekojoen liukoisen kadmiumin pitoisuus nousisi vastaavasti arvioiden pitoisuuteen 0,084 µg/l, mikä on alle ympäristölaatunormin 0,1 µg/l ilman tyhjennysvesien esikäsittelyäkin. Tarkkailu ja raportointi Vesiä tarkkaillaan selkeytysaltaiden jälkeen ennen johtamista Korvalammiin kolmiomittapadolta otettavista näytteistä. Ilmoituksessa ei esitetty tarkkailusuunnitelmaa. Näytteenottajana tulee toimimaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Vastineessaan yhtiö esittää päästöjen omavalvonnaksi selkeytysaltaiden jälkeisellä kolmiomittapadolla tehtävää päivittäistä ph-arvojen mittausta ja viikoittaista metallipitoisuuksien analysointia. Viikkonäytteistä kootaan kuukausinäyte, josta on mahdollista määrittää metallipitoisuudet ulkopuolisessa laboratoriossa. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennykset Ilmoitusta on täydennetty ja Ilmoituksesta tiedottaminen Lausunnot Ilmoituksesta on pyydetty lausunnot Sastamalan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmältä. Sastamalan ympäristönsuojeluviranomainen ei antanut ilmoituksesta lausuntoa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä: Nikkelikaivoksen lähellä sijaitsevan Polar Mining Oy:n Vammalan toimipisteen toiminnan vaikutukset kalastoon ja vesistöön käyvät ilmi toimintaan liittyvästä velvoitetarkkailusta sekä Ekojoessa että Rautavedessä. Tarkkailutulosten perusteella kaivosalueelta tulevat vedet sisältävät nikkeliä, rautaa ja typpeä huomattavasti yli luonnontilaisten arvojen. Mm. elokuussa vuonna

6 Ekojoen nikkelipitoisuus ylitti ympäristömyrkyllisyyden raja-arvon. Korvalamminojan korkeiden nikkelipitoisuuksien vuoksi oja on kaloille elinkelvoton. Ni-pitoisuus Ekojoessa nousisi joessa tyhjennyspumppauksen ajaksi tasolle 0,06 mg/l. Vammalan kaivosalueen vaikutukset ovat näkyneet aina alapuolisen Rautaveden syvänteessä saakka. Talviaikaan Ekojoen vedet valuvat pohjanmyötäisesti kohti syvännealuetta ja kerrostuvat järvivettä raskaampina alusveteen. Vesistö- ja kalataloustarkkailun havainnot viittaavat siihen, että osa päästöistä voi liittyä paikalla aiemmin toimineen nikkelikaivoksen jätteisiin. Hämeen ELY-keskuksen käsityksen mukaan kaivosalueelta tulevien vesien metallipitoisuudet ovat tasolla, joka saattaa aiheuttaa haittaa kalakannoille. Nikkelin ympäristömyrkyllisyyttä kuvaava LC50-arvo kalalle on 50 µg/l, joten nikkelipitoisuus Ekojoessa ylittää ko. arvon alivirtaama-aikana, ellei selkeytysaltaassa tapahtuvalla kemikaalikäsittelyllä saada aikaan oleellista nikkelipitoisuuden alenemista. Kaivosalueelta tulevien jätevesien on lisäksi havaittu kertyvän Rautaveden syvänteelle, jonka läheisyydessä on Vammalan seudun kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan merkittäviä kuhan kutualueita. Toiminnan laajuus ja ennakoidut vaikutukset huomioon ottaen hankkeen vaikutuksia Ekojoen ja Kulo-Rautaveden kalastoon ja kalastukseen tulisi tarkkailla. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa yhtiön Vammalan rikastamon kalataloustarkkailun puitteissa. Tarkkailua koskeva tarkennettu suunnitelma tulee toimittaa ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi hankkeen haittoja purkuvesistöön on perusteltua kompensoida kahtena tyhjennyksen jälkeisenä vuonna 500 /v kalatalousmaksulla. Maksu on maksettava ko. vuosina tammikuun loppuun mennessä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kaivoksesta tyhjennysvedet ja pohjavedet on tarkoitus johtaa koetoimintaaikana Korvalamminojan kautta Ekojokeen ja edelleen Rautaveteen. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Rautaveden ( ) tyyppi on keskikokoiset humusjärvet (Kh). Järvi on kemialliselta luokaltaan luokiteltu hyväksi, mutta järven ekologista luokkaa ei ole määritelty. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 tavoitteeksi esitetään Rautaveden nykyisen tilan säilyminen. Tavoitetila on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä Valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006, muutettu 868/2010, säädetään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Asetuksessa annetaan päästöraja-arvot pintavesiin ja viemäriin johdettavien vesien pitoisuuksille ja ympäristölaatunormit pintavesissä asetuksen liitteissä määrätyille aineille. Asetuksen liitteen 1 kohdassa A määrätään, että pintaveteen ja vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettava vesi saa sisältää kadmiumia enintään 10 µg/l. Asetuksen 868/2010 liitteen 1 C mukaan nikkelin ympäristölaatunormi EQS on 21 µg/l ja kadmiumin 0,1 µg/l. Pitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia. Vesistöstä vuoden aikana mitattujen tulosten aritmeettinen keskiarvo ei saa ylittää EQS-arvoa. Ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava

7 7 asetuksen 9 2 momentin mukaan pintavettä, johon päästetään tai huuhtoutuu liitteen 1 C kohdassa mainittuja aineita, mm. kadmiumia ja nikkeliä, kerran kuukaudessa, vähintään 12 kertaa vuodessa. Koetoimintailmoituksessa on arvioitu, ettei Rautaveden nikkelipitoisuus nousisi tyhjennysvaiheessa suuren vesimassan vuoksi. Vammalan kaivoksen ja rikastamon vesistötarkkailutulosten perusteella Rautaveden havaintopisteellä (TASE/N 19) kaivoksen valumavesien vaikutuksia on havaittu lopputalvella, koska Ekojoen vedet valuvat järvivettä raskaampina pohjanmyötäisesti syvänteeseen ja kerrostuvat alusveteen. Vaikutukset voimistuvat niukkavirtaamaisina ajankohtina, jolloin vesimassa kerrostuu lämpötilan mukaan. Talvella 2009 kuormitus näkyi pohjalla sulfaattipitoisuuden nousuna ja myös nikkelipitoisuus kohosi 13 µg:aan litrassa. Koetoimintailmoituksen mukaan Ekojoen kokonaisnikkelipitoisuus on ollut keskimäärin 29 µg/l vuosina Vuosina lopputalvella nikkelipitoisuudet vaihtelivat 24,0 75,0 µg/l (keskiarvo 36 µg/l) ja loppukesällä 9,3 29 µg/l (keskiarvo 19 µg/l). Nykyisellä kuormituksella Ekojoen liukoiset nikkelipitoisuudet ylittävät todennäköisesti ajoittain pitoisuuden 21 µg/l. Vuonna 2009 nikkelikuormitus oli 0,22 kg/d ja vuoden aikana noin 80 kg. Koetoimintailmoituksen mukaan tyhjennysvaiheen kuormitus olisi 220 kg. Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontanäytteen mukaan Ekojoessa oli korkeiden typpi-, rauta- ja nikkelipitoisuuksien lisäksi korkea alumiinipitoisuus µg/l ja kokonaiskadmiumpitoisuus 0,11 µg/l. Nikkeli saostuu yleensä korkeilla ph-arvoilla. Ilmoituksesta ei käy ilmi, millä ph-arvoilla saostus aiotaan tehdä ja mikä on selkeytysaltaista lähtevän veden nikkelille asetettu tavoitepitoisuus. Kaivoksen tyhjennysvedet ja kuivanapitovedet on käsiteltävä niin, ettei Ekojoen liukoiset nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ylitä ympäristölaatunormeja havaintopisteellä OUTO/3. Käsittelyssä on otettava huomioon Kovero-ojan kuormitus. Mikäli ympäristölaatunormit ovat vaarassa ylittyä Ekojoessa, tyhjennys on keskeytettävä, kunnes selkeytysaltaista lähtevän veden nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet on saatu riittävän alhaiseksi. Koetoimintailmoituksen mukaan vesien tarkkailu tehdään ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Ilmoitukseen ei ole liitetty erillistä käyttö-, päästö- eikä vesistötarkkailusuunnitelmaa. Päätöksessä annettaviin tarkkailumääräyksiin tulee sisältyä ainakin seuraavat tarkkailut: - Lähtevän veden laatua ja määrä on seurattava kaivosveden selkeytysaltaan ja Korvalammin väliin sijoitettavalta kolmiomittapadolta viikon kokoomanäytteestä, joka on otettu virtaamapainotteisesti. Näytteistä on analysoitava kiintoainepitoisuus, rauta-, sulfaatti-, alumiini-, nikkeli-, kadmiumpitoisuus ja ph. Kadmium ja nikkelipitoisuuksista tulee analysoida kokonais- ja liukoiset pitoisuudet. Lisäksi ph-arvoa on seurattava metallien saostumisen varmistamiseksi päivittäin, mielellään jatkuvatoimisesti. - Vesistövaikutuksia on tarkkailtava nykyisen tarkkailuohjelmassa esitetyn lopputalven ja loppukesän havaintokertojen lisäksi alkutalvella ja -kesällä yhteensä neljä kertaa vuodessa koetoiminta-aikana Korvalamminojassa, Ekojoessa ja Rautavedessä pisteillä OUTO/5, OUTO/2,a OUTO/3 ja

8 8 TASE/N19. Analyysivalikoimaan tulee lisätä alumiini ja kadmium. Kadmium ja nikkelipitoisuuksista tulee analysoida kokonais- ja liukoiset pitoisuudet. Kadmiumia ja nikkeliä on lisäksi tarkkailtava pitoisuutena vedessä ainakin havaintopisteellä OUTO/3 kerran kuukaudessa ja vähintään 12 kertaa vuodessa kuten asetuksen 868/ momentissa säädetään. Hakijan kuuleminen ja vastine Vastine Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta Pirkanmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kaivoksen tyhjennysvedet ja kuivanapitovedet on käsiteltävä niin, ettei Ekojoen liukoiset nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ylitä ympäristölaatunormeja havaintopisteellä OUTO/3 ja että käsittelyssä on otettava huomioon Kovero-ojan kuormitus. Lisäksi tyhjennys on keskeytettävä, mikäli ympäristölaatunormit Ekojoessa ovat vaarassa ylittyä. Havaintopiste OUTO/3 sijaitsee Ekojoessa aivan Rautaveden Evonlahden suulla. Kaivoksen tyhjennys- ja kuivanapitovedet purkautuvat Ekojokeen Korvalamminojaa pitkin noin 500 m ennen Evonlahtea. Kovero-oja laskee Ekojokeen melkein kolme kilometriä Korvalamminojaa aiemmin. Korvalamminoja ja Kovero-oja eivät ole yhteydessä toisiinsa eikä Polar Mining Oy laske lainkaan vettä Kovero-ojaan. Kovero-ojan kautta Ekojokeen tulevan kuormituksen huomioimiselle tämän koeluonteisen toiminnan yhteydessä ei ole perustetta. Esitämme vesien laadun varmistamisen seuraavasti: Selkeytysjärjestelmä Kaivoksen kuivatusvesien selkeyttämiseksi on Korvalammin eteläpuolelle rakennettu kolme selkeytysallasta. Ensimmäisessä altaassa vedestä saostetaan kiintoaines flokkulantilla. Toisesta altaasta otetaan tarpeen vaatiessa lisävettä Vammalan rikastamon prosessivedenkiertoon. Kolmannessa altaassa tapahtuu ph:n säätö. Kolmannen altaan purkukohtaan on pystytetty kolmiomittauspato ennen veden johtamista Korvalammiin. Kolmiomittauspato toimii vesien tarkkailupisteenä. Nikkeli ja kadmium Nikkeli ja kadmiumpitoisuuksien säätäminen tyhjennys- ja kuivanapitovesissä perustuu ph:n nostamiseen selkeytysjärjestelmässä jolloin raskasmetallit saostuvat hydroksideina. Tarvittava ph-arvo tullaan määrittämään kokeellisesti ennen varsinaisen pumppauksen aloittamista. ph-tasoa muutetaan tarvittaessa jotta pitoisuus alittaa annetut raja-arvot. Kolmiomittauspadolla mitattavan veden nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet sekä ph-arvo sitoudutaan pitämään viranomaisen määrittelemien raja-arvojen alapuolella. Luvanhakija mittaa ja säätää omavalvontana ph-arvoja päivittäin. Tarvittaessa puhdistuskapasiteettia on mahdollista lisätä kasvattamalla selkeytysaltaiden tilavuutta tai rakentamalla uusia selkeytysaltaita. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä (Nro 24/2008/2) on määrätty kaivosvedet käsiteltäväksi siten, että Korva-

9 9 lammiin johdettavan ph:n on oltava yli 7, kiintoainepitoisuus alle 20 mg/l, kuparipitoisuus ja nikkelipitoisuus alle 0,15 mg/l ja rautapitoisuus alle 2,0 mg/l. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n ottaman näytteen mukaisesti kaivoksesta tuleva, puhdistamaton vesi on sisältänyt kuparia alle 20 g/l, nikkeliä 0,17 mg/l, rautaa 1,6 mg/l ja kiintoainesta 4,2 mg/l. Näytteen ph on ollut 7.5. Vuosina tehtyjen mittausten mukaan Vammalan kaivoksen kuivanapitovesien nikkelipitoisuus on ollut keskimäärin 0,22 mg/l. Tällöin vedet käsiteltiin ainoastaan flokkulantilla. Alumiini Pirkanmaan ELY-keskuksen ottaman Ekojoen valvontanäytteen korkea alumiinipitoisuus ei johdu Cu-Ni malmin isäntäkiven komponenttien liukenemisesta veteen. Malmin isäntäkivi sekä koko nk. Stormin ultramafinen kompleksi koostuvat lähes yksinomaan alumiinia sisältämättömistä mineraaleista (oliviini, ortopyrokseeni). Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan lähtevän veden laatua ja määrää on seurattava selkeytysaltaiden ja Korvalammin välissä sijaitsevalta kolmiomittauspadolta viikottaisin kokoomanäyttein, jotka on otettu virtaamapainotteisesti. Näytteistä on analysoitava kiintoainepitoisuus, rauta, sulfaatti, alumiini-, nikkeli- ja kadmiumpitoisuus sekä ph. Nikkeli ja kadmiumpitoisuuksista tulee analysoida kokonais- ja liukoiset pitoisuudet ja ph-arvoa seurattava mahdollisimman jatkuvatoimisesti. Ympäristölaatunormit viittaavat vain liukoisiin pitoisuuksiin ja tyhjennys- ja kuivanapitovesien kiintoainepitoisuus on aiemman toiminnan aikana havaittu hyvin alhaiseksi. Nikkelin ja kadmiumin kokonaispitoisuuksien määrittämiselle ei näin ollen ole perusteita. Myöskään alumiinipitoisuuden määrittämiselle ei ole perustetta, koska tyhjennettävän kaivoksen kivessä ei alumiinia juurikaan esiinny. Hakijan esitys toiminnan vaikutusten tarkkailusta koostuu päivittäisenä omavalvontana selkeytysaltaiden jälkeisellä kolmiomittauspadolla tehtävästä pharvojen mittauksesta ja viikottaisesta omavalvontaisesta pitoisuuksien analysoinnista. Omavalvontaisuus mahdollistaa nopean reagoimisen arvojen muuttumiseen. Viikkonäytteistä kootaan kuukausinäyte, josta on metallien pysyvyyden vuoksi mahdollista määrittää metallipitoisuudet ulkopuolisessa laboratoriossa. Vastine Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta Vanhasta nikkelikaivoksesta pumpattavat vedet ovat kaivokseen kertyneitä pohjavesiä, joiden haitta-ainepitoisuus on pieni. Puhdistuksen jälkeen vesi johdetaan Korvalamminojaa myöden Ekojokeen, josta vesi laskee Evonlahteen vain 500 metrin matkan jälkeen. Kaivoksen kuivatusvesien metallipitoisuudet laimenevat näin nopeasti merkityksettömän pieniksi. Kaivosvedet pyritään kaikissa olosuhteissa käsittelemään niin, ettei Ekojoen veden nikkelipitoisuus nouse yli kalojen LC 50 -arvon. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on Vammalan rikastamolle antamassaan ympäristölupapäätöksessä (Nro 15/2008/2) määrännyt luvan saajalle suori-

10 10 tettavaksi kalatalousmaksun eikä uudelle kalatalousmaksulle ole koeluontoisen toiminnan myötä perusteita. Kalataloudellinen tarkkailu Ekojoen alaosassa ja Evonlahdella sekä tiettyjen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien mittaukset Rautaveden syvännealueella suoritetaan ympäristöluvan velvoittaman suunnitelman mukaisesti, joka kalataloudellisen tarkkailun osalta on Hämeen TE-keskuksen hyväksymä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU RATKAISUN PERUSTELUT Aluehallintovirasto ei hyväksy ilmoitusta. Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 30 :n 4 momentin mukaan ympäristölupa on vaadittava aina toimintaan, joka mm. on ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettua. Ympäristönsuojelulain 28 2 momentin kohdan 1 mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, eikä kyse ole vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitetusta toiminnasta. Valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista sekä valtioneuvoston asetuksessa (868/2010) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta määrätään päästöraja-arvot pintavesiin ja viemäriin johdettavien vesien pitoisuuksille ja ympäristölaatunormit pintavesissä asetuksen liitteissä määrätyille aineille. Asetusten mukaan nikkelin liukoinen pitoisuus pintavedessä (joet) ei saa ylittää ympäristölaatunormin (20 µg/l) ja luontaisen taustapitoisuuden arvion (1 µg/l) summaa, joka on 21 µg/l. Kadmiumin osalta vastaava arvo on 0,1 µg/l. Pitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia. Ekojoen nikkelin liukoinen pitoisuus vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen perusteella vaihteli neljänä eri näytteenottokertana µg/l. Kaivosveden nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat kahdella näytteenottokerralla 210 µg/l ja 350 µg/l. Kun kuivatusvesiä johdetaan Ekojokeen, valtioneuvoston asetuksessa määrätty nikkelin ympäristölaatunormi voi ylittyä. Aluehallintovirasto katsoo, että kuivatusvesien johtaminen on siten toimintaa, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista ja, johon sen vuoksi tarvitaan ympäristölupa. Koetoiminnan kestoksi ilmoitettu 2,5 vuotta ei ole ympäristönsuojelulain 30 :n 4 momentissa tarkoitettua lyhytaikaista toimintaa. Ilmoituksessa kuvattu toiminta ei ole sellaista uuden menetelmän, tekniikan tai raakaaineen kokeilua, joka voitaisiin hyväksyä koetoimintailmoituksen perusteella.

11 11 Ilmoituksessa kuvattua koetoimintaa varten olisi myönteisessä päätöksessä annettava sellaisia määräyksiä (mm. tarkkailu ja päästörajat, sekoittumisvyöhyke), joita on tarkoituksenmukaisinta antaa ympäristöluvassa. Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 ja 4 momenttien säännökset huomioon ottaen Polar Mining Oy:n koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen hyväksymiselle ei ole siten edellytyksiä. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ratkaisu huomioon ottaen lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin ei ole syytä erikseen vastata. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 30, 61, 64 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (868/2010) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on Asetuksen (1145/2009) 4 :n mukaan myönteisestä ja kielteisestä julkisoikeudellisesta päätöksestä peritään samansuuruinen maksu.

12 12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sastamalan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Päätös Tiedoksi Polar Mining Oy Sastamalan ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

13 13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Reko Vuotila Heikki Kovalainen Päivi Linho Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Reko Vuotila ja ympäristöylitarkastaja Heikki Kovalainen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Linho

14 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallintooikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: (vaihde) telekopio: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.