Vuoden 1956 yleislakko

Transkriptio

1 Työrauhaa ja lakkojen murtamista 1 Sota-arkistoprojekti päättyy 5 Elkan verkkopalvelut 7 Mikkeli Art & Design Week Työläistilasto-osaston luettelot 13 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 /2015

2 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 / Pääkirjoitus Kunnioita nöyrästi isiesi työtä Työrauhaa ja lakkojen murtamista Tein joku aika sitten selvityksen siitä, mitä yritysaineistoa tai muuta elinkeinoelämän aineistoa olisi hyvä saada talteen Elkaan. Haastavan mutta nettiä hyödyntäen lopulta joutuisasti sujuneen projektin sivutuotteena sain mielenkiintoista tietoa yritysten historiatietoisuudesta. Listatessani yrityksiä kävin monen yrityksen kotisivuilla tutustumassa tarkemmin yrityksen toimintaan ja historiaan. Ennakko-oletukseni oli, ettei sivustoilta juurikaan löytyisi kaipaamaani lisätietoa. Mieleeni oli syöpynyt käsitys: Meitä kiinnostaa vain tulevaisuus. Mutta yllätyksekseni kotisivuilla kerrotaan paljon yrityksen historiasta jossain luettelona merkkipaaluista, joissain laajemmin tekstinä. Olennaista on kuitenkin se, että oma historia nähdään osana tietoa meistä. Yritykset haluavat viestiä, että ne ovat pärjänneet ja tulevat tulevaisuudessakin pärjäämään tarjoamalla hyviä tuotteita tai palveluja asiakkailleen. Tarina on kertomisen arvoinen. Varsinkin perheyrityksissä oma historia nähdään voimavarana tai suorastaan velvoitteena yrityksen tuleville sukupolville. Sukuyhtiö Ahlströmillä tämä on ilmaistu muotoon: Kunnioita nöyrästi isiesi työtä. Historia on läsnä myös tulevaisuudessa. (JL-A) Kuvassa A. Ahlström, yksi yrittäjä-isistä. Kuvassa ruohonjuuritason työtä tekeviä, tunnistamattomia isiä. Nykyisen työehtosopimusjärjestelmän juuret löytyvät talvisodan hengessä vuonna 1940 solmitusta ns. tammikuun kihlauksesta. Siinä STK ja SAK tunnustivat toisensa neuvottelukumppaneiksi. Työehtosopimuksia oli toki tehty ennen tammikuun kihlausta, mutta tuolloin työnantajat ja heidän liittonsa suhtautuivat yleensä nuivasti työehtosopimuksiin. Yksi peruste työehtosopimusten vastustamiseen oli se, että sopimukset eivät työnantajien mielestä pystyneet takaamaan työrauhaa. Kun osa lakoista tulkittiin poliittisiksi, työnantajat käyttivät tarvittaessa järeitäkin keinoja lakkojen murtamisessa. Vuonna 1920 perustettiin Vientirauha Oy, joka toimitusjohtajansa Martti Pihkalan johdolla ryhtyi värväämään työvoimaa lakoista kärsiviin yrityksiin. Pihkalan kaartin lakonmurtajat soveltuivat työtehtäviin, joissa ei vaadittu paljoa ammattitaitoa. Sen sijaan esim. paperiteollisuudessa oli osaamista vaativia töitä, joiden suorittamisessa lakkotilanteissa ei voitu ajatella käytettäväksi Pihkalan kaartin apua. Kyseessä oli avaintehtäviä, joissa pieni joukko työntekijöitä lakkoillessaan olisi voinut helposti lamauttaa koko paperiteollisuuden. Siksi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton toimesta luotiin Teknisen Työn Turva -nimen saanut järjestelmä. Siinä kerättiin joukko työnantajan näkökulmasta luotettavia työntekijöitä, jotka lakkotilanteissa olisivat hoitaneet ammattitaitoa vaatineet työtehtävät. Ringissä olleet ammattimiehet saivat palkkiona yhden kuukauden ylimääräisen palkan. Tiettävästi T.T.T. - järjestelmää ei koskaan tarvinnut käyttää. (JL-A) Metallimiehet marssilla metallilakon aikaan vuonna Esimiehet töissä pankkilakon aikaan vuonna 1963 Hakaniemen PYP:ssä.

3 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 / Vuoden 1956 yleislakko Suomen historiaan mahtuu kaikkia tai ainakin useimpia ammattialoja koskevia yleislakkoja yhteensä kolme kappaletta. Niistä kaksi ensimmäistä, vuoden 1905 suurlakko ja marraskuun 1917 yleislakko, olivat luonteeltaan selvästi poliittisia lakkoja. Sen sijaan vuoden 1956 yleislakko oli perinteisempi työtaistelu. Vuoden 1956 yleislakko alkoi 1. maaliskuuta. Samana päivänä tuore presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen presidenttikautensa. Yleislakon taustalla oli SAK:n vaatimus 12 markan yleiskorotuksesta tuntipalkkoihin, jonka työnantajaosapuoli hylkäsi. Lakko kesti kaksikymmentä päivää ( ) ja siihen osallistui noin puoli miljoonaa työntekijää. Lakko päättyi työnantajien suostuttua SAK:n alkuperäiseen vaatimukseen. Saavutettu ansiotason nousu katosi kuitenkin nopeasti kiihtyneen inflaation takia. Elkan arkistoissa on runsaasti aineistoa työtaisteluihin, ja esimerkiksi tähän vuoden 1956 yleislakkoon, liittyen. Vuoden 1956 yleislakkoa koskevaa aineistoa löytyy erityisesti Suomen Työnantajain Keskusliiton STK:n arkistosta. Oheinen valokuva on peräisin Teollisuuslehden arkistosta, ja se esittää yleislakon sovitteluneuvostoa kokouksessaan (OA) Oikealla uudempien sopimuspainotuotteiden graafista estetiikkaa

4 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 / SOTA-ARKISTOPROJEKTI PÄÄTTYY Elkan sota-arkistoprojekti on näinä päivinä saamassa monivuotisen urakkansa päätökseen. Viimeiset projektissa kunnostettavat ja luetteloitavat aineistot ovat nyt valmistumassa ja jäljellä on enää yksi valmistuneen aineiston palautuskuljetus Mikkelistä Helsinkiin sekä erilaisia projektin alasajotehtäviä, jotka huipentuvat päätösseminaariin marraskuun lopulla. Sota-arkistoprojekti käynnistyi v EU:n, Itä-Suomen lääninhallituksen ja Mikkelin kaupungin valmisteluprojektina, jossa rekrytoitiin ja koulutettiin projektin henkilökunta sekä järjestettiin projektille työtilat ja -välineet. Helmikuusta 2008 alkaen sotaarkistoprojekti on toiminut puolustusministeriön rahoittamana puolustusvoimien budjetin kautta. Projektin käynnistyessä arvioitiin kunnostettavaa ja luetteloitavaa sota-arkistoaineistoa olevan 15 hyllykilometriä (hkm). Tällöin tavoitteeksi asetettiin saada työ päätökseen v loppuun mennessä. Myöhemmin, Kansallisarkiston v suorittaman tarkemman selvityksen pohjalta, todettiin tällaista aineistoa olevan jopa 18 hkm. Uusien neuvottelujen jälkeen uudeksi tavoitteeksi asetettiin vuoden 2015 loppu ja puolustusministeriöltä saatiin rahoitus kahdelle lisävuodelle. Ensimmäisinä vuosina projektin suurimmaksi haasteeksi osoittautui saada kunnostusja luettelointinopeus sellaiseksi, että alkuperäinen tavoite voidaan saavuttaa. Vuotuista käsitellyn aineiston määrää onnistuttiin kuitenkin nostamaan sekä henkilökunnan omin ponnistuksin että lisäämällä henkilökuntaa budjetin sallimissa rajoissa. Kahtena viimeisenä vuotena, jatkoprojektin aikaan, tuli eteen uusi haaste. Kevään ja kesän 2014 aikana ilmeni, että jäljellä olevassa aineistossa on suuria määriä homeisia asiakirjoja, joiden käsittely projektin tiloissa on terveysriski. Aluksi aineistot, joihin kohdistui home-epäilyjä, jätettiin väliin ja otettiin käsiteltäväksi turvallisempia aineistoja. Näin saatiin aikaa ratkaista homeongelma. Lopulta päädyttiin palkkaamaan Helsinkiin konservaattori, lyhyeksi aikaa kaksikin, tunnistamaan homeiset aineistot sekä järjestettiin Mikkeliin alipaineistettu työtila, jossa asianmukaisesti suojautuneina voitiin käsitellä myös homeisia asiakirjoja. Nyt, mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen, projekti on lopultakin pääsemässä maaliin. Projektin sopimukseen kuuluvat aineistot ovat valmistumassa hieman ennen määräaikaa, jonka projektin ohjausryhmä asetti viime keväänä. Kansallisarkiston kolme vuotta sitten selvittämä määräarvio tarkentui viimeisen vuoden aikana hyllymetriksi. Näiden lisäksi viimeisen vuoden aikana on projektissa käsitelty yli 400 hm ylimääräisiä projektin rahoittajan hyväksymiä sota-arkisto- ja puolustusvoimien aineistoja. Näin on voitu pitää projektin henkilökunta kaikkia projektin osapuolia hyödyttävässä työssä keväällä päätettyyn määräaikaan, lokakuun loppuun saakka. Projektin vahvuus on vaihdellut vuosien aikana 20 ja 30 työntekijän välillä. Koko aikana projektissa on työskennellyt yli 40 henkilöä. Osa työntekijöistä on ollut sijoitettuna Helsinkiin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteeseen. Projektin päättyessä sen vahvuus on 28 henkilöä, joista neljä on Helsingissä. Puolustusministeriön rahoittaman ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset olivat n. 6 milj. euroa, jatkoprojektin kustannukset n. 2,5 milj. euroa eli puolustusministeriö on rahoittanut Suomen historian kannalta hyvin tärkeän sota-arkistoaineiston saattamista asialliseen ja käyttökelpoiseen kuntoon yhteensä n. 8,5 milj. eurolla. Kun tähän lisätään vielä valmisteluvaiheen n. 0,5 milj. euroa, on tämä urakka ollut yhteensä yhdeksän miljoonan euron ponnistus.(sn)

5 7 8 Aikakone, Arkin kulmilta, Elkatoyou...? Elka tarjoaa palvelujaan yhä enenevässä määrin internetin kautta. Www-sivustoltamme löytyy monenlaista asia- ja taustatietoa. Arkin kulmilta -blogissa otetaan kantaa ajankohtaisuuksiin ja alan asioihin ja ilmiöihin. Facebook-sivustomme linkittää Elkan materiaalia päivän ajankohtaisiin asioihin. Youtube-kanavamme tarjoaa audiovisuaalista materiaalia arkistoista sekä tapahtumista. Pinterest-profiilimme ja uusimpana Aikakone-sivustomme tuo asiakkaillemme aihekokonaisuuksiksi koottuja elämyksiä Elkan materiaalista. Lisäksi FIDAN nettisivut tarjoavat monenlaisia sisältöjä suomalaisen muotoilun historiasta. Kuvia klikkaamalla pääset tutustumaan sivustojen sisältöön. (JJL) Pinterest

6 9 10 Mikkeli Art & Design Week 2015 Mikkeli Art & Design Week (MAD Week) järjestettiin toista kertaa Elka ja FIDA kuuluivat tapahtumaa järjestävään työryhmään ja toteuttivat tänäkin vuonna monipuolisesti ohjelmaa tapahtumaviikolle. Mieletöntä muotoilua -näyttely Naisvuoritalolla tavoitti MAD Weekin aloitusviikonloppuna arviolta viisisataa kävijää. Kaksipäiväisessä näyttelyssä esillä oli FIDAn perusnäyttelyn lisäksi Kari Asikaisen ja Timo Saarnion suunnittelemia tuoleja sekä valokuvanäyttely, jossa esiteltiin taidonnäytteitä muotoilukilpailuista Forma Finlandia ja Hackman Design Competition. Tutut tuotteet herättivät jälleen runsaasti muistoja kävijöiden keskuudessa. FIDAlla oli MAD Weekillä kaksi erilaista muotoilukasvatuksen työpajaa, jotka tavoittivat kokonaisuudessaan lähes 150 henkilöä. Perinteiset muotoilukasvatustyöpajat ( ) tutustuttivat peruskoulun oppilaita ja toisen asteen opiskelijoita FIDAn Mieletöntä muotoilua näyttelyyn sekä tarjosi piipahduksen arkistomakasiiniin. Työpajaosuudessa opiskelijat pääsivät kokeilemaan muotoilijan työtä suunnittelemalla tulevaisuuden tuolia. FIDAn tietopalvelusihteeri (sij.) Elisa Savolainen ja saamelainen korutaiteilija Inka Kangasniemi yhdessä Kalevankankaan koulun kuvataideopettaja Satu Puustisen kanssa suunnittelivat ja toteuttivat korusuunnitteluun liittyvän työpajapilotin Mukana työpajan ideoinnissa ja mahdollistajana oli Taiteen Edistämiskeskuksen läänintaiteilija Anu-Anette Varho. Tarkoituksena oli testata, kuinka teollinen muotoilu ja sille ominainen suunnitteluajattelu yhdistyy saamelaisen korumuotoilun kanssa. FIDAn arkistosta esimerkkeinä olivat Pentti Leskisen korujen valokuvat, ja Kangasniemi esitteli oman tuotantonsa lisäksi saamelaista kulttuuria erilaisin valokuvin. Työpajaan osallistuivat Kalevankankaan koulun luokat 6A ja 6B. Oppilaat uppoutuivat tehtävään innokkaasti ja kahdessa tunnissa valmistuivat upeat vuolukiviriipukset. (ES) Kuvat ovat tapahtumaviikon työpajoista, joissa Fida oli mukana, sekä FIDAn näyttelyistä. KLIKKAA!

7 11 12 Mikä nyt auttaa? Viikoittain, melkein päivittäin nykyään tiedotusvälineissä pohditaan Suomen tilaa ja tulevaisuutta. Mutta osattiin sitä ennenkin. Radiolähetys Suomen talouselämän päivänkysymyksistä. Suomalaisen Työn Liitto selvitti Snellmanin päivänä radiossa laajoille kansalaispiireille Suomen talouselämän päivänkysymyksiä sekä tuon ajan elintärkeitä kysymyksiä ja niitä tehtäviä, joihin kaikkien oli sydämen alttiudella ja sisukkaalla tahdolla antauduttava. Puheenjohtajana toimi K. Alho ja keskustelijoina olivat mm. kansantalouden professori, teollisuuden ja kaupan edustajat, maatalousväen edustaja, Marttojen, kotitalouden ja naisten alojen edustaja, liiketyöntekijöiden piirien edustaja sekä työväen ammatillisten järjestöjen edustaja. Aiheina olivat tuohon aikaan tietenkin ajankohtaiset asiat, mm. säännöstely ja sotakorvaukset. Mutta keskustelua käytiin myös nykyään tutuista aiheista, kuten yrittäjien ja työntekijöiden asemasta, tuotannon lisäämisestä suhteessa työvoimaan, palkoista ja maataloustuotteiden hinnoista. Puheenjohtaja Alho päätti keskustelun lauseeseen: Työssä on Suomen voima ja pelastus, nyt kuten ennenkin kovina aikoina. Keskustelua pidettiin niin valaisevana ja antoisana, että se painettiin ja julkaistiin Suomalaisen Työn Liiton julkaisusarjassa numerolla 32. (HS) Klikkaa kuvaa ja lataa koko mielenkiintoinen 35 sivuinen teksti luettavaksesi.

8 13 14 Työläistilasto-osaston luettelot STK:n arkistossa on painettuja Työläistilasto-osaston luetteloita ja 1930-luvuilta. Niitä kai mustiksi listoiksikin kutsuttiin. Lakkolaisluetteloissa luetellaan lakossa olleet työntekijät ammattialoittain tai yrityksittäin. Luetteloista löytyy lakkolaisten nimet, ammatit, syntymäajat ja kotipaikka. Työläistilaston suositteluluettelosta nro 1 löytyy järjestäytymättömiä metallityöläisiä. Kirjasen esipuheessa sanotaan: He ovat kaikki olleet työssä 1927 metallisulun aikana ja heidät on Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin Liitto julistanut tavallaan boikotin alaiseksi ja, että: Luettelossa olevat työläiset ovat siis Suomen Ammattijärjestön vaikutusvallan ulkopuolella olevia, ja ansaitsevat sellaisina sekä metallisulun aikana työssä olleina työnantajain suojelua ja olisi heille, mikäli henkilöinä ovat kunnollisia, annettava työtä ennen muita. (HS)

9 15 16 Tapahtunutta Tulevaa FIDA osallistui tiistaina Designmuseon järjestämään Menetelmiä muotoilukasvatukseen -seminaariin. Tilaisuudessa tutustuttiin erilaisiin muotoilukasvatuksen opetusmateriaaleihin, FIDAn aineisto mukaan lukien. Aineistoihin tutustuttiin tarkemmin työpajoissa. FIDAn osuuteen osallistui n. 20 muotoilukasvatuksesta kiinnostunutta henkilöä. Työpajasta saadun palautteen perusteella materiaaliin oltiin tyytyväisiä, ja esille nousi myös hyviä ehdotuksia oppimateriaalin kehittämiseksi. (ES) Liikearkistopäivät 2015 Liikearkistoyhdistyksen Liikearkistopäivät järjestettiin Mikkelissä Tapahtumapaikkana Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Elka. Kuvassa Mikkelin uusi kaupunginjohtaja Timo Halonen tuomassa kaupungin tervehdystä. Tästä linkistä pääset tutustumaan päivien ohjelmaan. FIDA Designmuseon seminaarissa Arkistojen päivä Elkassa Arkistojen tämän vuoden teemana on rajattomuus, ja Elkassa aihetta käsitellään tietoliikennetekniikan kehittymisen näkökulmasta. Puhelinliikenteen kehitystä veivipuhelimesta älypuhelimiin esitellään esine-, kuva- ja asiakirja-näyttelyn avulla. Mukana on myös mainoksia muistakin aiheista sekä jo perinteeksi muodostunut, osin jo kadonneita Mikkelin puutaloja esittelevä kuvaesitys Sota-arkistoprojektin päätösseminaari Sota-arkiston järjestämisprojekti saapuu maalinsa tämän vuoden loppuun mennessä. Projektin aikana on käsitelty lähes 19 kilometriä asiakirjaaineistoa. Tervetuloa kuuntelemaan yhteenvetoa tapahtumista ja saavutuksista! Lähempää tietoa ilmoittautumisesta ja ohjelmasta löydät täältä. Kesä 2015 Kaikista puheista huolimatta myöskin tänä vuona oli kesä. Siitä todisteena Elisa Savolaisen kesäiset kuvat Elkasta. Nettisivujen uudistus 2015 aikana Elkan ja FIDAn nettisivujen uudistaminen tapahtuu vuoden 2015 aikana. Tule tutustumaan uuteen raikkaaseen netti-ilmeeseen.

10 17 18 Ei niin vakavaa asiaa, ettei sitä väänneltäisi. Lakko-sana saakoon myös oman osansa. Juomalakkolaisia Lappeenrannassa 1898 JULKAISIJA: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho Tutkijantie 7, Mikkeli p Kirjoittajat: Olli Alm, Elka; OA Jari Lehtonen, Elka; JJL Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A Sakari Nuutinen, Elka; SN Elisa Savolainen, FIDA; ES Heljä Strömberg, Elka; HS Lopuksi giganttinen puujalkavitsi. Kuvassa kissojen vastatoimet nykyiselle kehitykselle: nau-lakko.