Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin LOPPURAPORTTI 1

2 Sisällys Esipuhe 2 Kansallisarkiston tavoitteet ja rooli Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektissa 4 Sitoutuminen yhteiseen päämäärään 5 Projektin vaiheet 6 Valmisteluvaihe 6 Puolustusministeriön rahoitus vuodet Jatkokausi vuodet Tilastot 9 Käsitellyt aineistot 9 Kunnostusmäärät vuosittain 10 Henkilöstö 10 Projektihenkilöstön määrä vuoden lopussa 10 Talous 10 Prosessi 11 Kehitysvaiheita 16 Laatu 16 Nopeus 16 Tietojärjestelmät ja logistiikka 16 Home 17 Jälkisanat 18 Henkilöluettelo 19 Kuvalähteet ELKA:n kuva-arkisto Etukannen kuva Luutnantti Sopenlehto, kapteeni Piponius ja luutnantti Ahtiainen laatimassa raporttia Lentolaivue 46:n toimistossa Tikkakoskella elokuussa Lähde: SA-kuva. KUVA NRO SOTA-ARKISTON JÄRJESTÄMÄTTÖMÄN AINEISTON KUNNOSTAMISPROJEKTI LOPPURAPORTTI ESIPUHE Tämän vuoden huhtikuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta viimeisten sotien päättymisestä Suomessa. Olemme saaneet nauttia vuosikymmeniä rauhantilasta, mikä on antanut edellytykset suomalaisen hyvinvoinnin ja yhteiskuntarauhan kehittymiselle luvun sotavuosista meillä on muutaman vuoden kuluttua muistona, sotiemme veteraanien poistuessa keskuudestamme, oikeastaan vain ne aineistot, jotka sota-aikana onnistuttiin rintamalta siirtämään turvaan. Materiaali jouduttiin sodan melskeessä ottamaan vastaan ja sijoittamaan väliaikaisiin arkistotiloihin sellaisenaan. Asiakirjat saapuivat rintamalta mitä erilaisimmissa pakkauksissa kuten puulaatikoissa ja paperikääreissä. Pahimmillaan rintamalta tuotiin asiakirja-aineistoja useita satoja hyllymetrejä kiivaiden sotakuukausien aikana. Oli aivan selvää, että tuolloin aineistoja ei ehditty käsitellä millään tavalla vaan ainoastaan sijoittaa ne arkistoholveihin suojaan. Sotien päättymisestä ehti kulua yli 62 vuotta ennen kuin sota-arkistoon sijoitetun sota-ajan aineiston laajamittainen kunnostaminen saatiin käyntiin. Syksyllä 2007 valmistui esiselvitys kunnostamisesta, jonka pohjalta puolustusministeri teki päätöksen kunnostamisprojektin aloittamisesta. Kunnostamisprojektin aloittaminen liittyi vahvasti vuoden 2008 vaihteessa toteutettuun Sota-arkiston liittämiseen osaksi Kansallisarkistoa. Neuvotteluissa arkistolaitos asetti liittämisen ehdoksi sen, että puolustushallinto sitoutuu järjestämään rahoituksen Sota-arkiston järjestämättömän materiaalin kuntoon saattamiseen. Asiaan liittyen laadittiin aiesopimus opetusministeriön ja puolustusministeriön välillä jo maaliskuussa Puolustusvoimat on vuodesta 2008 lähtien rahoittanut Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektia, jota on toteutettu Mikkelissä Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (ELKA) hankkeena. Kunnostamisprojektin rahoittaminen on perustunut puolustusministeriön, arkistolaitoksen ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiön välillä solmittuun partnerisopimukseen. Alkuperäisen sopimuksen mukaan kunnostamisprojekti piti saada päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Kunnostamisprojektin toimittua noin viisi vuotta oli selvää, että tavoitetta ei saavuteta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti vuoden 2013 lopussa. Haasteita oli ilmennyt kunnostusnopeudessa, joka alkuvaiheessa oli vain noin puolet suunnitellusta nopeudesta. Vaikka kunnostusnopeus kasvoi projektin edetessä ja kokemuksen kasvaessa, saavuttaen vuonna 2012 alkuperäisen tavoitteen, oli ensimmäisten vuosien hidas kunnostusvauhti aiheuttanut sen, että vuoden 2013 lopussa arvioitiin olevan jäljellä vielä noin 2 hyllykilometriä kunnostamatonta aineistoa. Lisäksi Kansallisarkiston elokuussa 2012 valmistuneen selvityksen mukaan hankkeeseen sisältyvän vielä kunnostamattoman aineiston määrä olikin aiemmin arvioitua suurempi. Aineiston kokonaismäärä oli uuden selvityksen mukaan yhteensä noin 18 hyllykilometriä. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että alkuperäisen sopimuskauden päättyessä vuoden 2013 lopussa Sota-arkiston kunnostamatonta aineistoa olisi ollut vielä jäljellä noin 5 hyllykilometriä. Nämä realiteetit tunnustaen puolustusministeriö teki päätöksen jatkaa vuonna 2008 aloitettua kunnostamisprojektia. Toukokuussa 2013 allekirjoitettiin Pääesikunnassa hankintasopimus, jolla projektille annettiin kaksi vuotta lisäaikaa saattaa sodanajan aineiston kunnostaminen päätökseen. Vuosina projekti eteni kunnostusnopeuden suhteen hyvin aikataulussa. Sen sijaan suuren haasteen projektin loppuun saattamiselle aiheutti 2014 keväästä lähtien osassa aineistoa havaitut homeongelmat. Homeisen aineiston käsittelyyn ei projekti ollut varsinaisesti varautunut. Näin ollen jouduttiin projektissa jälleen kerran hakemaan luovia ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Mikkeliin perustettiin normaalin kunnostustyön rinnalle homelinjasto, jonka kautta käsiteltiin turvallisesti noin hyllykilometrin verran homeiseksi todettua aineistoa. Sinnikkäästi ja uusia ideoita keksien sekä vahvalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken kunnostamisprojekti kuitenkin selviytyi kaikista eteen osuneista vaikeuksista kiitettävällä tavalla. Kuka olisi voinut projektin alkaessa kuvitella, että näin monta erilaista vaihetta ja vivahdetta mahtuu yhteen asiakirjojen kunnostamisprojektiin? Sodanajan asiakirja-aineisto on poikkeusolojen historian ja muunkin suomalaisen historiantutkimuksen näkökulmasta kansallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Sodanajan aineistot ovat tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöä ja entisen Sota-arkiston arvokkainta pysyvästi säilytettävää aineistoa. Lisäksi aineistot ovat hyvin käytettyjä sotahistorian harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa. Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojekti kahdeksan vuoden paperisotana on ollut kaiken kaikkiaan varsin moniulotteinen projekti. Voidaan sanoa, että projektissa ei ole vain kunnostettu valtavan isoa kasaa papereita vaan siinä on myös tallennettu jälkipolville ainutlaatuisia muistoja menneistä ajoista ja ajankuvaa erityisesti Suomen historian vaikeista vuosista. Nyt valmistunut sodanajan aineistojen kunnostaminen 70 vuotta sotiemme päättymisen jälkeen on kunnianosoitus kaikille niille sotiemme veteraaneille, jotka taistelivat maamme ja kansakuntamme itsenäisyyden puolesta. Veteraanien omien kertomuksien lisäksi nämä asiakirja-aineistot ovat käytännössä ainoita dokumentteja, jotka valaisevat autenttisesti tapahtumia suoraan rintamaoloista. Erityisesti sähköinen luettelointi luo aivan uusia mahdollisuuksia koota sodanajan aineistoja tutkijoiden käytettäväksi nykyaikaisella tavalla ja mahdollistaa myös uusien kokonaisuuksien tutkimisen vanhan aineiston pohjalta. Yhdistämällä asiakirja-aineistoja sotavuosilta säilyneeseen kuvamateriaaliin pystytään muodostamaan yhä selkeämpää kuvaa Suomesta sota-aikana. Sodanajan järjestämättömän aineiston kunnostamisprojekti on lähes kahdeksan vuoden ajan työllistänyt Mikkelissä ja Helsingissä noin 30 henkilöä. Tällä panostuksella on saatu kunnostettua ja sähköisesti luetteloitua kaikkiaan 18 hyllykilometriä historiallisesti merkittävää asiakirja-aineistoa. Kunnostamisprojekti on ollut kokoluokaltaan Suomessa poikkeuksellinen. Ilman projektiin osallistuneiden tahojen ja erityisesti projektissa työskennelleiden henkilöiden tiivistä yhteistyötä ja tarmokkuutta työtä ei olisi saatu näin hyvin päätökseen. Sivut Komppanian toimisto Ägläjärvellä Raja-Karjalassa elokuussa Ilmanvaihto on ainakin taattu. Lähde: SA-kuva. KUVA NRO Sivu 18. Tähystäjä Hangon rintamalla Lähde: SA-kuva. KUVA NRO Takakannen kuva: SA-Kuva Etulinjan viestimiehet vetämässä yhteyttä joen yli kahlaamalla.uuksujärvi, Parikkavaara Lähde: SA-kuva. KUVA NRO Kunnostettavan aineiston kokonaismääräksi arvioitiin vuoden 2007 keväällä 14,5 hyllykilometriä ja sen järjestämisen arvioitiin kestävän vähintään 10 vuotta. Aineistomäärän luotettavaa arviointia vaikeuttivat kuitenkin olennaisesti aineiston järjestämättömyys, luetteloinnin puutteellisuudet sekä säilytysvälineiden ja säilytysolosuhteiden puutteellisuudet. Kunnostamisprojektin loppuvaiheessa ilmennyt homeongelma ja erityisesti siitä selviytyminen on hyvin kuvaavaa koko projektille. Alkuvaiheessa projektissa jouduttiin opettelemaan uusia toimintatapoja ja kehittämään kunnostusnopeutta monin tavoin. Lisäksi pitkin projektia ilmeni haasteita erityyppisten ja hyvin erilaisessa kunnossa olevien aineistojen käsittelyssä. Kunnostamisprojektin päättyessä on syytä esittää kiitos kaikille projektiin osallistuneille vuosien mittaan tehdystä erinomaisesta työstä. Janne Mykrä Asianhallintajohtaja, Puolustusvoimat Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja 2 3

3 KANSALLISARKISTON TAVOITTEET JA ROOLI SOTA-ARKISTON JÄRJES- TÄMÄTTÖMÄN AINEISTON KUN- NOSTAMISPROJEKTISSA Puolustusvoimat käynnisti 2000-luvun alun rakenneuudistuksensa myötä selvitystyön Sota-arkiston tulevasta asemasta. Opetusministeriön, Kansallisarkiston, puolustusministeriön, Pääesikunnan sekä Sota-arkiston yhteistyönä laadittiin suunnitelma Sota-arkiston liittämisestä Kansallisarkistoon vuoden 2008 alusta lukien. Keskeisin opetusministeriön ja Kansallisarkiston asettama ehto Sota-arkiston liittämiselle oli, että puolustushallinto sitoutuu järjestämään rahoituksen Sota-arkiston järjestämättömän aineiston järjestämiseen, luettelointiin ja kuvailuun. Puolustusministeriön ja opetusministeriön aiesopimus vahvisti kummankin ministeriön sitoutumisen suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden täysimääräiseen toteuttamiseen. Eri osapuolten yhteinen näkemys oli, että Suojeluskuntien ja sodanajan aineistot ovat erittäin tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöä ja Sota-arkiston arvokkainta aineistoa. Lisäksi aineistot olivat hyvin käytettyjä. Kunnostamattoman aineiston määrä, noin 15 hyllykilometriä, perustui Sota-arkiston tekemiin selvityksiin ja rajauksiin. Aineistomäärän luotettavaa arviointia vaikeuttivat kuitenkin olennaisesti aineiston järjestämättömyys, luetteloinnin vaillinaisuus sekä säilytysvälineiden ja säilytysolosuhteiden puutteellisuudet. Liitoshankkeen valmisteluvaiheessa järjestämishankkeen toteutusvaihtoehdot perustuivat lisäksi olettamukseen, että työ tehtäisiin Kansallisarkiston ohjauksessa ja että järjestämistyön aikana osa aineistosta voitaisiin seuloa tai muutoin rajata hankkeen ulkopuolelle luetteloinnille ja aineiston tekniselle kunnolle asetettavien arviointikriteerien perusteella. Sittemmin osoittautui, että aineistoja ei voida rajata edellä mainittujen lähtökohtien mukaisesti, vaan ne jouduttaisiin käymään kokonaisuudessaan systemaattisesti läpi. Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA aloitti projektin suunnittelun ja valmiuksien luomisen sekä ensimmäiset rekrytoinnit Itä-Suomen lääninhallituksen myöntämällä erillisrahoituksella jo loppukeväästä Kunnostajien rekrytoinnit Mikkeliin käynnistyivät loppukesästä Sota-arkistossa oli laadittu usean kuukauden kestävä koulutussuunnitelma tiiminvetäjien perehdyttämiseksi tuleviin tehtäviinsä ja aineistoihin Sota-arkiston tiloissa Helsingissä. Tämä olisi viivästänyt kunnostustyön käynnistämistä ja kasvattanut projektin kustannuksia olennaisesti tilanteessa, jossa pääosa projektin henkilöstöstä oli jo tosiasiallisesti rekrytoitu Mikkeliin. Kansallisarkisto tiivistikin perehdyttämisjaksoa huomattavasti, jonka jälkeen tiiminvetäjien osaamistaso arvioitiin erikseen. Myöhemminkin projektin aikana tiiminvetäjien ja kunnostajien perehdytyksestä ja osaamisen kehittämisestä huolehdittiin intensiivisillä perehdyttämisjaksoilla erityisesti silloin, kun aineistotyypit tai niiden luonne vaihtuivat. Ensimmäiset kunnostettavat aineistoerät siirrettiin Mikkeliin lokakuussa 2007, jotta käytännön työ pääsisi käyntiin ja siitä saataisiin kokemuksia. Puolustusministeriö, ELKA ja Kansallisarkisto allekirjoittivat partnerisopimuksen projektin toteutuksesta joulukuussa 2007 ja projekti käynnistyi virallisesti helmikuussa 2008 puolustushallinnon rahoituksella. Sopimuksessa otettiin huomioon, että kyse on ensisijaisesti ainoastaan aineiston teknisestä kunnostamisesta ja luetteloinnista. Aineistoa ei siten edellytetty järjestettäväksi tai seulottavaksi Kansallisarkiston yleisten vaatimusten mukaiseen järjestämistasoon. Kunnostamistyön laatuvaatimukset perustuivat partnerisopimuksen liitteenä oleviin laatukriteereihin ja niihin pohjautuviin Kansallisarkiston laatimiin käytännön soveltamisohjeisiin. Muutokset niihin edellyttivät Kansallisarkiston hyväksyntää. Keskeisimmät laatukriteerit liittyivät: 1. Sisällöllisiin sekä merkitsemistä ja tallentamista koskeviin laatuvaatimuksiin, kuten nimimuotojen tunnistamiseen ja aineistojen käyttörajoituksiin 2. Arkistoteknisiin laatuvaatimuksiin, kuten niittien, klemmareiden, narujen ja muiden liittimien poistamiseen, asiakirjojen oikomiseen sekä sijoittamiseen oikean kokoisiin säilytysvälineisiin 3. Aineiston käsittelyyn liittyviin laatuvaatimuksiin, kuten että aineistojen fyysinen kunto ei vaarannu kuljetusten aikana sekä aineiston hallinta- sekä käsittelyvaiheiden dokumentointiin Sopimukseen pohjautuvan vastuunjaon mukaisesti Kansallisarkisto tarkasti Helsinkiin palautetut kunnostetut aineistoerät, jonka jälkeen ne siirtyivät Kansallisarkiston omistukseen. Laatupoikkeamia seurattiin kunnostajakohtaisesti, jolloin systemaattiset tai toistuvat virheet voitiin havaita ja ryhtyä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin tai ohjeistuksen ja menettelytapojen täsmentämiseen. Projektin keston aikana Kansallisarkisto arvioi uudelleen eräitä laatukriteereitä ja niihin perustuvien työtapojen rationaalisuutta. Pyrkimyksenä oli keventää ja nopeuttaa kunnostustyön etenemistä, kuitenkin siten, että kunnostustyön perimmäinen tarkoitus, aineistojen käytettävyyden ja säilymisen parantaminen, ei vaarannu. Niin ikään Kansallisarkisto vastasi eräiden rutiiniluonteisten tai muutoin vähämerkityksellisten asiakirjojen seulonnasta. Systemaattisemman seulonnan toteuttaminen olisi kuitenkin vaatinut huomattavia lisäresursseja. Kuitenkin jo yksinomaan aineiston uudelleen koteloinnilla saavutettiin merkittävä, useiden satojen hyllymetrien tilansäästö. Eräiden aineistoerien luettelointi ja koteloiden vaihto katsottiin lisäksi tarkoituksenmukaisimmaksi toteuttaa Kansallisarkiston tiloissa ja sen suorassa ohjauksessa. Työstä vastasivat kunnostusprojektin Helsinkiin sijoitetut työntekijät. Aineistologistiikkaa ja aineistojen sähköistä luettelointia varten projektissa luotiin näihin tarkoituksiin sähköiset työkalut. Kunnostusnopeus kasvoi hankkeen perustamisvaiheesta merkittävästi. Siitä huolimatta keskimääräisellä kunnostustahdilla, 50 hyllymetriä viikossa, alun perin tehdyn arvion mukaisesta aineistomäärästä, 15 hyllykilometristä, kunnostamatta olisi jäänyt vajaa kaksi hyllykilometriä aineistoa alkuperäisen sopimuksen päättyessä joulukuussa Kansallisarkisto laati elokuussa 2012 selvityksen, jonka perusteella hankkeeseen sisältyvän aineiston määrän todettiin olevan aiemmin arvioitua suurempi; kaiken kaikkiaan noin 18 hyllykilometriä (josta selvityksen ajankohtana noin 8000 hyllymetriä oli kunnostamatta). Aineistomäärän lisäys huomioon ottaen kaiken kaikkiaan lähes 5000 hyllymetriä sota-ajan aineistoa olisi jäänyt kunnostamatta. Työn jääminen kesken olisi ollut vastoin aiemmin selostettuja sopimusehtoja ja Kansallisarkiston keskeisintä Sota-arkiston liittämiselle asettamaa vaatimusta. Se olisi myös vaarantanut kansallisen kulttuuriperinnön ja tutkimuksen kannalta erittäin tärkeän aineiston säilymisen ja vaikeuttanut sen käyttöä. Välillisesti ylimääräisiä kustannuksia olisi syntynyt myös siitä, että kunnostamattoman aineiston tietopalveluun olisi jatkuvasti sitoutunut enemmän voimavaroja kuin jos sen käytettävyys olisi parempi. Kansallisarkisto tuki siten voimakkaasti yhdessä muiden tahojen kanssa projektin jatkamista Mikkelissä ja sen loppuunsaattamista. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta olisi ollut epätarkoituksenmukaista jättää hyödyntämättä osaava työvoima sekä projektin logistiikka- ja muu infrastruktuuri Mikkelissä. Pääesikunta, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ja Kansallisarkisto sopivatkin Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin jatkamisesta vuosina puolustushallinnon rahoituksella. Projektin organisaatio ja toteutustapa säilyivät ennallaan. Projektin loppuvaiheessa esille nousi yllättäen laajahko home-epäily osassa aineistoja. Tilanne johti siihen, että konservaattorin todentamissa homehavainnoissa tällaisten aineistojen säilytyskotelot ainoastaan vaihdettiin, aineistot luetteloitiin sähköisesti ja niihin tehtiin asianmukaiset merkinnät homehavainnoista. Muista kunnostustoimenpiteistä jouduttiin niiden osalta tinkimään, vaikka osa aineistosta voitiinkin puhdistaa imuroimalla. Kansallisarkistossa projektin operatiivisesta toteutuksesta päävastuun on kantanut tutkija Ville Vuolle ja projektin ohjauksesta ja koordinaatiosta sektorijohtaja Juhani Tikkanen. Viimeksi mainittu on edustanut Kansallisarkistoa myös projektin ohjausryhmässä koko projektin ajan. Lisäksi Kansallisarkistossa projektin tukena toimi sisäinen seurantaryhmä, johon kuuluivat edellä mainittujen lisäksi erityisasiantuntija Matti Walta sekä ylitarkastajat Ville Kajanne ja Riia Viitanen. Yhteistyö eri osapuolten välillä toimi koko projektin ajan erittäin hyvin. Projektin eri vaiheissa esille nousseet ongelmatilanteet ratkaistiin projektin ohjausryhmässä joustavasti ja niihin löydettiin kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut. Kansallisarkiston projektille asettamat tavoitteet saavutettiin. Puolustushallinnon vahva sitoutuminen velvoitteidensa täysimääräiseen toteuttamiseen sekä kaikkien kunnostamisprojektissa työskennelleiden arvokas panos ansaitsee vilpittömän tunnustuksen. Juhani Tikkanen Sektorijohtaja, Kansallisarkisto SITOUTUMINEN YHTEISEEN PÄÄMÄÄRÄÄN Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojekti onnistumisen taustalla oli usean toimijan yhteistyö ja tietenkin sitoutunut projektihenkilöstö. Vaikka kolmikannassa Pääesikunta arkistolaitos Elka jokaisella oli omat sopimuksen mukaiset roolinsa, kaikki osapuolet toimivat kuin yhtenä toimijana päämäärän saavuttamiseksi. Haasteitakin riitti, kun aikaisempaa kokemusta ei ollut näin valtavasta asiakirjojen järjestämis- ja luettelointiprojektista. Aina kaikki ei mennyt ennakkosuunnitelmien mukaisesti ja vastaan tuli asioita, joihin ei ollut osattu varautua. Joustavasti ja nopeasti toimimalla kuitenkin saatiin ongelmat ratkaistua ja voitiin jälleen edetä tavoitetta kohti. Erikseen ei voi olla huomioimatta sitä vastaantuloa, jonka Pääesikunta teki vuonna 2013 suostuessaan rahoittamaan projektia vielä kahdella lisävuodella. Projektin saaminen Mikkeliin ei olisi onnistunut ilman paikallisten toimijoiden yhteistyötä sekä useiden henkilöiden sinnikästä toimintaa ja heidän verkostojensa hyödyntämistä. Mikkelille yli 20 henkilön työllistyminen, ja sen kerrannaisvaikutukset oli iso asia, jonka eteen kannatti tehdä töitä. Projektin merkityksestä paikkakunnalle kertoo se, että paikallinen media seurasi herkeämättä projektin käynnistymistä ja sen etenemistä myöhempinä vuosina. Tuntuu siltä, että entisessä päämajakaupungissa kunnostamisprojekti todella koettiin yhteiseksi asiaksi. Projektin onnistumisen takuuna oli hyvä henkilöstö. Ei voi kuin ihailla, kuinka projektityöntekijät vuodesta toiseen jaksoivat käydä läpi valtavia määriä, osittain huonokuntoisiakin asiakirjoja. Työntekijät silminnähden nauttivat työstään ja sen kehittämisestä. Ja kun tilanne sitä vaati, myös joustoa löytyi. Sitoutuneisuuden asteesta kertoo se, että jos eläkkeelle siirtymiset jätetään huomioimatta, projektihenkilöstön vaihtuvuus oli todella pientä. Projektin toimittajan näkökulmasta oli suuri onni, että projektin palveluksessa oli henkilöitä, joiden tekemiseen pystyi luottamaan ja jotka eivät antaneet periksi huonoina päivinäkään. 4 5

4 hankkeen läpiviemiseksi. Mikkeli esitti Arkistolaitokselle perustelunsa ja laskelmansa osoittaakseen Mikkeli-vaihtoehdon järkevyyden. Helsinkiläisten omat laskelmat päätyivät kuitenkin toiseen tulokseen työ tehtäisiin Helsingissä. Tämän kaltaisen projektin toteuttaminen Mikkelissä vastasi silloisen hallituksen alueellistamisen linjauksia, joten olemalla yhteyksissä poliittisiin päättäjiin uskottiin saatavan Mikkelin kannalta positiivinen päätös aikaiseksi. Vuoden 2007 alkupuolella silloinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen oli alueellistamisen kannattajana helppo saada Mikkelin näkemysten taakse, varsinkin juuri eduskuntavaalien alla. ESR-vaiheen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen alkoi projektipäällikön ja tiiminvetäjien rekrytointi. Projektipäälliköksi valittu Sakari Nuutinen aloitti työnsä toukokuun puolivälissä. Valitut tiiminvetäjäehdokkaat haastateltiin touko-kesäkuun vaihteessa ja valituksi tulleet aloittivat työnsä heinäkuussa. Elokuusta alkaen tiiminvetäjät olivat pari kuukautta Helsingissä Sota-arkistossa koulutettavana aineiston käsittelyyn ja luettelointiin. Heinäkuussa alkoi myös arkistonjärjestäjien rekrytointi, jossa suurena apuna oli Mikkelin työvoimatoimisto. Päätökset valittavista arkistonjärjestäjistä tehtiin elokuussa ja valitut aloittivat työnsä syyskuun lopulla. Sota-arkistoprojekti oli ollut esillä mikkeliläisessä mediassa, mikä varmasti vaikutti siihen, että hakemuksia näihin kaikkiin tehtäviin tuli yhteensä yli 600. Kuva 1. Sopimuksen allekirjoitustilaisuus Projektin kahdeksan vuoden työn lopullinen merkitys on se, että varsinkin talvi- ja jatkosodan joukko-osastojen asiakirjat on nyt kokonaisuudessaan asianmukaisesti järjestetty ja luetteloitu. Tutkijoille tämä tarkoittaa täsmällisempiä hakutuloksia - asiakirjojen käytettävyys on nyt täysin toisella tasolla kuin aikaisemmin. Uskon, että henkilöt ja organisaatiot, jotka tässä projektissa ovat olleet mukana eri tavoin vuosien aikana, ovat pitäneet suorastaan kunnia-asianaan saada sodan asiakirjat asianmukaisesti käsitellyiksi kertomaan tammenlehväsukupolven tarinaa nykyisille ja tuleville polville. Tämä on motivoinut tekemistä. Kunnostamisprojekti saa mielestäni vähintään hyvän arvosanan. Jarmo Luoma-aho Arkistonjohtaja, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (Elka) PROJEKTIN VAIHEET Valmisteluvaihe Elkaan kantautui vuoden 2006 puolella tietoa, että Suomessa oltaisiin toteuttamassa jättimäinen arkiston kunnostamis- ja luettelointiprojekti. Taustalla oli Sota-arkiston yhdistyminen Arkistolaitokseen vuoden 2008 alussa, minkä toteutumisen ehdoksi Arkistolaitos oli asettanut sen, että Sota-arkistossa oleva 15 hyllykilometriä käsittelemätöntä aineistoa olisi saatava Arkistolaitoksen vaatimusten mukaiseen kuntoon. Kun tietää millaista työtä asiakirjojen järjestäminen ja luettelointi on, oli selvää, että kyseessä olisi valtava projekti. Mikkelissä oltiin tuolloinkin mukana erilaissa arkistoalan kehittämisprojekteissa ja seurattiin aktiivisesti, millaisia suunnitelmia oli vireillä. Eipä siis jäänyt kaavailtu kunnostamisprojektikaan huomaamatta. Heräsi ajatus, miksei projekti voitaisi toteuttaa arkistokaupunki Mikkelissä. Osaamista ja työvoimaa olisi tarjolla riittävästi hankkeen läpiviemiseksi. Mikkelin kaupunki ja sen kehitysyhtiö Miktech Oy ryhtyivät toimiin projektin saamiseksi Mikkeliin. Primus motoreina toimivat Miktech Oy:n varatoimitusjohtaja Juha Ropponen, Mikkelin kaupungin kehittämispäällikkö Sune Lehkonen ja Elkan arkistonjohtaja Matti Lakio. Jo tässä vaiheessa Elka oli esillä kunnostamisprojektin toteuttajana. Mikkelin kaupunki on ollut mukana merkittävällä panoksella Elkan säätiön toiminnassa, joten tätä taustaa vasten kaupungilla oli tarjota konkretiaa ja uskottavuutta Maaliskuussa 2007 allekirjoitettiin opetusministeriön ja puolustusministeriön välillä aiesopimus sota-arkiston liittämisestä arkistolaitokseen. Nyt oli varmaa, että suunniteltu asiakirjojen kunnostamisprojekti toteutuu. Oli tärkeää osoittaa, että Mikkelin seutu on laajasti mukana kunnostamisprojektin saamiseksi kaupunkiin ja että täällä ollaan valmiita panostamaan taloudellisestikin hankkeeseen. Keväällä 2007 Elka teki hakemuksen ESR-projektista (Mikkelissä tapahtuvan Sota-arkiston järjestämistyön edellytysten rakentaminen), jonka tarkoituksena oli loppuvuoden aikana luoda tarvittavat edellytykset kunnostamisprojektille. Oikeastaan jo hakemusta laadittaessa luotiin raamit tulevan projektin resursoinnille. Silloiselta sota-arkiston johtaja Jaana Kilkiltä saatiin arvokasta tietoa itse aineistosta ja kuinka työt tulisi organisoida. Laskelmissa päädyttiin siihen, että projektiin tarvitaan projektipäällikkö, neljä tiiminvetäjää ja 15 arkistonjärjestäjää. Myönteinen päätös ESR-rahoituksesta tuli Itä-Suomen lääninhallitukselta huhtikuussa Loppuvuodesta valmisteluvaihetta vielä jatkettiin lääninhallituksen päätöksellä yhdellä kuukaudella tammikuun 2008 loppuun saakka. ESR-projektin käynnistämisen lisäksi alkuvuoden 2007 aikana Elka teki myös tarjouksensa puolustusministeriölle työn tekemisestä Mikkelissä. Esityksen edettyä puolustusministeriössä se esiteltiin kesäkuussa myös uudelle puolustusministeri Jyri Häkämiehelle hänen vieraillessaan Elkassa, ja lopulta Elka sai vihreää valoa projektin valmisteluille ja sopimusneuvotteluiden jatkamiselle Kansallisarkiston ja puolustusministeriön kanssa. Loppuvuoden aikana käytiin sopimusneuvottelut puolustusministeriön, Kansallisarkiston ja Elkan kesken ja partnerisopimus Sota-arkiston kunnostamattoman aineiston kunnostamistyöstä allekirjoitettiin puolustusministeriössä Helsingissä. Sopimusneuvottelujen yhteydessä määriteltiin myös projektin toimintatavat sekä laadittiin työohjeistus sekä kunnostus- että luettelointityölle. Sopimuksessa myös määrättiin kunnostamistyön toteuttamista, kustannuksia, aikataulua ja laatua seuraamaan ja ohjaamaan ohjausryhmä, johon edellä mainitut sopimusosapuolet sekä Mikkelin teknologiakeskus Oy (Miktech) Mikkelin kaupungin edustajana sekä Etelä-Savon TE-keskus nimesivät edustajansa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi puolustusministeriön edustaja ja sihteerin asetti Elka. Projektin tulevat työtilat valmistuivat heinäkuussa Heinä- ja elokuun aikana kilpailutettiin kaluste- ja laitetoimittajat ja syyskuussa saatiin työpisteet niidenkin osalta valmiiksi sopivasti ennen arkistonjärjestäjien tuloa. Alkusyksyn aikana kilpailutettiin myös arkistokoteloiden ja suojalehtien toimittajat ja niidenkin toimitukset alkoivat henkilökunnan tehtäviinsä perehdyttämisen ollessa vielä käynnissä. Arkistonjärjestäjien perehdyttäminen työhönsä alkoi järjestämällä Elkan omaa aineistoa, mutta jo parin viikon päästä jatkettiin sota-arkistoaineistolla. Koko ESR-vaiheen ajan Kuva 2. Projektin työtila syksyllä perehdytyksessä ja työnohjauksessa pääpaino oli työn laadussa ja Sota-arkiston sekä Kansallisarkiston määrittelemän kunnostus- ja luettelointiohjeistuksen sisäistämisessä. Valmisteluvaiheen aikana huomattiin, että aineistoerien hallinnointiin tarvitaan excel-taulukkoa tehokkaampi työkalu. Syksyllä 2007 aloitetun kehittelytyön tuloksena otettiin keväällä 2008 käyttöön logistiikkaohjelma, jonka avulla on koko projektin ajan voitu seurata yksittäisten aineistoerien tilaa ja sijaintia sekä hallinnoida aineiston kuljetuksia. 6 7

5 Valmisteluvaiheen loppupuolella todettiin, että projekti tarvitsee myös Helsinkiin yhden työntekijän, tutkimus- ja logistiikkavastaavan, joka valmistelee Elkaan lähetettävät aineistokuljetukset sekä tekee kulloinkin tarvittavia esiselvityksiä käsiteltäväksi tuleviin aineistoihin liittyen. Tutkimus- ja logistiikkavastaava aloitti työnsä tammikuussa 2008, kun valmisteluvaihetta oli jäljellä vielä yksi kuukausi. Näin projektin henkilömäärä nousi 21:een. ESR-rahoitteisen valmisteluvaiheen päättyessä tammikuun 2008 lopulla henkilöstö oli jo siinä määrin perehdytetty työhönsä, että siirtymistä puolustusministeriön rahoittamaan projektiin ei juuri huomattu muuten kuin laskutusosoitteen muuttumisena. Koska pääpaino tässä vaiheessa oli kunnostus- ja luettelointityön laadullisessa puolessa, oli vaiheen loppuessa käsitelty 195 hyllymetriä sota-arkistoaineistoa. Puolustusministeriön rahoitus vuodet Helmikuussa 2008 alkoi kuuden vuoden projekti, josta edellisessä joulukuussa oli puolustusministeriön, Kansallisarkiston ja Elkan kesken sovittu. Pääpaino oli aluksi saavutetun laatutason säilyttämisessä ja edelleen kehittämisessä. Ensimmäisten kuukausien jälkeen alettiin kiinnittää huomiota myös nopeuteen eli kunnostusmääriin. Kunnostusnopeuden nostaminen toivotulle tasolle osoittautui kuitenkin hitaammin eteneväksi kuin projektia käynnistettäessä oli arvioitu. Vuoden 2008 loppuun mennessä oli kunnostettu ja luetteloitu vasta 1385 hm. Seuraaville vuosille tulikin tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nopeuden nostaminen sellaiselle tasolle, että sopimuksessa määritellyt 15 hyllykilometriä sota-arkistoaineistoa saataisiin käsiteltyä vuoden 2013 loppuun mennessä. Myös projektin ohjausryhmässä kunnostusnopeus oli ensimmäisten vuosien tärkein kysymys. Ohjausryhmän päätösten pohjalta projekti laati toimintasuunnitelmia kunnostusnopeuden nostamiseksi ja sai myös käytännön ohjeita työn tehostamiseksi. Ohjausryhmässä myös selviteltiin erilaisia eteen tulleita ongelmia ja kehitettiin osapuolten välistä yhteistyötä. Projektin alussa ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Olli Suonio puolustusministeriöstä. Sihteerinä toimi koko projektin ajan projektipäällikkö. Syyskuussa 2010 puheenjohtajaksi vaihtui Janne Mykrä ääesikunnasta. Vuodesta 2010 alkaen myös projektin tiiminvetäjät osallistuivat erikseen kutsuttuina ohjausryhmän kokouksiin. Vuoden 2009 alussa arkistonjärjestäjien määrää nostettiin 16:een. Lisäksi talven aikana rekrytoitiin Helsinkiin kaksi osa-aikaista työntekijää kuljetusten yhteydessä tapahtuviin pakkaamis- ja hyllytystehtäviin. Aiemmin tutkimus- ja logistiikkavastaavan apuna näissä tehtävissä oli käynyt Elkan Mikkelin henkilökuntaa. Näin projektissa säästettiin matkaja majoituskuluissa sekä voitiin pitää Helsingin työkomennuksiin osallistuneet kunnostajat varsinaisessa päätyössään ja myös tällä tavoin vaikuttaa kunnostusmääriin. Koska projektin budjetti näytti sallivan ja koska edelleen oltiin alkuperäisestä aikataulusta jäljessä, myös seuraavina vuosina lisättiin kunnostus- ja luettelointityötä Mikkelissä tekevien henkilöiden määrää. Samoin Helsingissä tehtiin aluksi ajoittain ja myöhemmin pysyvämmin samankaltaista kunnostus- ja luettelointityötä kuin Mikkelissä, lähinnä sellaisille aineistoille, joita esim. kuntonsa vuoksi ei ollut mielekästä kuljettaa Mikkeliin. Helsinkiin palkatut työntekijät osallistuivat kunnostus- ja luettelointityön ohessa myös kuljetuksiin liittyviin tehtäviin. Myös tutkimusja logistiikkavastaava osallistui kunnostamiseen ja luettelointiin siinä vaiheessa, kun aineistoihin liittyvät esiselvittelytarpeet vähenivät. Projektin henkilömäärä kasvoi vähitellen vuoden 2008 alun 21 henkilöstä vuoden 2013 lopun 30 henkilöön. Jälkimmäisistä kolme oli Helsingissä, yksi heistä osa-aikainen. Näillä henkilöstölisäyksillä, henkilökohtaisten tulosparannusten lisäksi, saatiin vuotuinen kunnostusmäärä nostettua vuosien aikana alle 2000 hm:stä hm:n. Vuoden 2013 loppuun mennessä oli kunnostettu yhteensä hm. Sen lisäksi Kansallisarkistossa seulottiin 540 hm sellaista projektiin kuuluvaa aineistoa, jota ei katsottu tarpeelliseksi säilyttää. Jatkokausi vuodet Kansallisarkiston käydessä vuonna 2012 tarkemmin läpi jäljellä olevia sota-ajan aineistoja selvisi, että projektin piiriin kuuluvaa aineistoa onkin aiemmin arvioidun 15 hkm:n sijasta enintään 18 hkm. Tämä käynnisti projektin osapuolten väliset neuvottelut, joissa ohjausryhmän jäsenillä oli tärkeä rooli asioiden esittelemisessä omassa organisaatiossaan. Neuvotteluiden tuloksena puolustusministeriö valtuutti maaliskuussa 2013 Pääesikunnan sopimaan kahden vuoden jatkoprojektista, jota koskeva sopimus vuosille 2014 ja 2015 allekirjoitettiin Ohjausryhmä muodostettiin samalta pohjalta kuin projektin alussa ja puheenjohtajana jatkoi Janne Mykrä Pääesikunnasta. Jatkoprojektin alkaessa oli jäljellä enintään n hm kunnostamatonta aineistoa. Aluksi kunnostustyö eteni aiempien vuosien tahtiin ja oli odotettavissa, että jäljellä oleva aineisto saataisiin kunnostettua alkusyksyyn 2015 mennessä. Kevään ja kesän 2014 aikana kuitenkin ilmeni, että työn alla ja jäljellä olevasta aineistosta merkittävä määrä on homeista. Suurta homeisen aineiston määrää pidettiin terveysriskinä, joten homeisiksi epäiltyjä aineistoeriä palautettiin Helsinkiin kunnostamattomina. Samoin Mikkeliin lähetettävien aineistojen osalta jätettiin siinä vaiheessa homeisimmiksi epäillyt aineistot väliin odottamaan ongelman ratkaisua. Homeinen aineisto nousi jatkoprojektissa myös yhdeksi tärkeimmistä aiheista ohjausryhmäkokouksissa, ja osapuolten välinen hyvä yhteistyö auttoi löytämään keinot tällaisessa poikkeustilanteessa. Ohjausryhmän jäsenet kävivät keskustelua myös varsinaisten kokousten välillä, ja yhteistyöllä erilaisten kokeilujen jälkeen löydettiinkin homeongelmaan toimiva ratkaisu. Hm Kokonaismäärä Vuosi Kaavio 1. Kumulatiivinen kunnostus- ja luettelointimäärä vuosittain. Lopulta erilaisten vaiheiden jälkeen päädyttiin keväällä 2015 rakentamaan Elkaan homeisen aineiston käsittelyyn sopiva alipaineistettu työtila, jossa vapaaehtoiset arkistonjärjestäjät asianmukaisesti suojautuneina saattoivat käsitellä homeisiksi epäiltyjä aineistoja. Jo vuoden alussa Helsingissä aloitti konservaattori aiemmin Mikkelistä palautettujen ja väliin jätettyjen aineistojen tarkastamisen tarkoituksenaan tunnistaa homeiset aineistot. Koska homeisen aineiston kunnostus- ja luettelointityötä samalla yksinkertaistettiin, eteni sen käsittely Mikkelissä sellaiselle vauhdilla, että tunnistustyöhön palkattiin kesän ajaksi vielä toinenkin konservaattori. Kaikki projektin piiriin kuuluvat aineistot saatiin kunnostettua ja luetteloitua lokakuun 2015 loppupuolella vähän ennen arkistonjärjestäjien työsuhteiden päättymistä. Työmäärän tasaamiseksi sekä töiden varmistamiseksi irtisanomisajan loppuun saakka projektissa käsiteltiin viimeisten kuukausien aikana myös ylimääräisiä projektin osapuolten kesken erikseen sovittuja aineistoja sekä Mikkelissä että Helsingissä. Koko aikana projektissa kunnostettiin ja luetteloitiin yhteensä hm sota-arkistoaineistoa. Kun siihen lisätään Kansallisarkiston aiempina vuosina seulomat 540 hm, käsitellyn aineiston määrä nousee hm:iin. Tästä varsinaista projektiin piiriin kuuluvaa aineistoa oli hm ja loput n. 500 hm erikseen sovittuja ylimääräisiä aineistoja. Tilastot Käsitellyt aineistot Projektin alkuvaiheessa käsiteltiin suojeluskuntien aineistoja (Sk-sarja), joita oli n. 2,5 hkm. Näiden aineistojen käsittely jatkui vuoteen 2009 saakka, minkä jälkeen työn alle tulivat puolustusvoimien maailmansotien välisen rauhanajan aineistot (mm. R- ja SArk-sarjat). Näitä oli yhteensä yli 3 hkm. Sota-ajan aineistoihin (pääasiassa Perus- ja T-sarjat) päästiin käsiksi vuonna Myös sota-ajan aineistot sisälsivät jonkin verran maailmansotien välisen ajan samoin kuin suojeluskuntien asiakirjoja. Viimeisenä toimintavuotena käsiteltyjä ohjausryhmässä erikseen sovittuja ylimääräisiä aineistoja olivat muun muassa Maavoimien esikunnan lehtileikekokoelma, joka luovutettiin Kansallisarkistolle, sekä Valtion pukutehtaan, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ja Topografikunnan aineistot. Lisäksi viimeisenä vuotena projektissa tallennettiin tietokantaan aiemmin pdf-muodossa olleita Sk-sarjan ja Sota-arkiston ystävät -projektin laatimia luetteloita. Projektin aikana vuosina Kansallisarkisto seuloi yhteensä n. 540 hm sota-arkistoaineistoa. Toimenpide perustui arkistolaitoksen jo aiemmin tekemään arkistoaineistoja koskevaan seulontapäätökseen. Kunnostamisprojektin vastuulle kuului seulottujen asiakirjojen hävittäminen. 8 9

6 Kunnostusmäärät vuosittain Projektissa kunnostetun ja luetteloidun aineiston määrä vuosittain vaihteli projektin aikana vuoden 2008 (sis. myös v lopussa valmistuneet) 1385 hm:stä v kunnostettuun 2626 hm:iin. Alkuvaiheen parin hitaamman vuoden jälkeen vuotuinen kunnostusmäärä vakiintui hm:n tasolle. Vuoden 2013 loppuun mennessä projektissa oli kunnostettu yhteensä hm sota-arkistoaineistoa. Kansallisarkiston suorittamat seulonnat mukaan lukien v loppuun mennessä oli käsitelty yhteensä hm eli vuoden 2007 sopimukseen kirjatusta aineistosta oli n. 1,3 hkm käsittelemättä. Projektin jatkoajan aikana kunnostettiin yhteensä n. 4,7 hkm. Näin koko ajan kunnostus- ja luettelointimäärässä päästiin yhteensä hm:iin. Seulonnat mukaan luettuna projektissa käsiteltiin siis yhteensä hm sota-arkistoaineistoa. Vuosittaiset kunnostusmäärät on esitetty taulukossa 1 ja kumulatiivinen kunnostusmäärä kaaviossa 1. tehtäviä sellaisen aineiston parissa, jota ei esimerkiksi sen huonon kunnon vuoksi ollut mielekästä kuljettaa Mikkeliin kunnostettavaksi. Vuonna 2011 projektin henkilömäärä nousi edelleen ja siitä alkaen projektissa työskenteli henkilöä, joista osa oli määräaikaisia ja yksi osa-aikainen. Kaikkina vuosina vuodesta 2009 alkaen vuoteen 2014 saakka lisähenkilöstöä rekrytoitiin arkistonjärjestäjän tehtäviin, tiiminvetäjien määrä pysyi koko projektin ajan neljänä. Viimeisenä vuotena projektissa avautui aivan uusia tehtäviä kahdelle konservaattorille homeisen aineiston tunnistamisessa. Taulukossa 2 on esitetty projektihenkilöstön määrä vuosittain. Projektihenkilöstön määrä vuoden lopussa Vuosi Henkilöä Vuosi hm Yhteensä Huom , , sis. v , ,23 lopussa valmistuneet , , , , , , , , , , , ,97 kokonaismäärä seulonta mukaan lukien hm Taulukko 1. Kunnostus- ja luettelointimäärät vuosittain Henkilöstö Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin henkilömäärä on vaihdellut ensimmäisen syksyn 20 henkilöstä viimeisen kesän 30 henkilöön. Jo toisena puolustusministeriön rahoittamana toimintavuotena (2009) projektin henkilömäärä nousi 24:ään, joista kaksi oli osa-aikaista Helsingissä. Vuonna 2010 lisättiin henkilökuntaa budjetin sallimissa rajoissa palkkaamalla uusia arkistonjärjestäjiä. Useimmat Mikkeliin palkatuista arkistonjärjestäjistä aloittivat aluksi muutaman kuukauden harjoittelujaksolla. Tämä havaittiin hyväksi rekrytointikeinoksi, koska harjoitteluvaihe tarjosi työttömänä oleville hyvän mahdollisuuden tutustua työskentelyyn arkistoalalla ja toisaalta työnantajalle edullisen ja toimivan tavan löytää aikaansaavia työntekijöitä. Vuoden 2010 lopussa projektissa työskenteli jo 25 henkilöä, joista osa määräaikaisia ja yksi osa-aikainen. Tuona vuonna Mikkelissä otettiin käyttöön uusi työtila, jota edelleen laajennettiin seuraavana vuonna. Myös Helsingissä tarjoutui määräaikaisia kokopäiväisiä arkistonjärjestäjän Taulukko 2. Projektihenkilöstön määrä Kunnostamisprojektissa työskenteli vuosien aikana yhteensä 43 henkilöä. Lisäksi projektissa oli harjoittelussa kuusi henkilöä, jotka eivät harjoittelujakson jälkeen jääneet projektin palvelukseen. Projektin kunnostustyön päättyessä lokakuussa 2015 oli projektin palveluksessa vielä 15 työntekijää 20:sta vuonna 2007 aloittaneesta henkilöstä, eli henkilöstön vaihtuvuus oli hyvin pientä. Yksi projektista poistuneista alkuperäisistä työntekijöistä siirtyi vuonna 2009 muihin tehtäviin Elkassa, muut neljä ovat eläkkeellä. Täydellinen luettelo projektissa työskennelleistä henkilöistä on raportin lopussa. Talous Keväästä 2007 tammikuulle 2008 toimineen ESR-rahoitteisen valmiuksienluontiprojektin eli valmisteluvaiheen budjetti oli euroa. Projektin kulut tältä ajalta olivat euroa. Tästä EU:n ESR-rahaa oli 60,62 %, valtion rahoitusta (Itä-Suomen lääninhallitus) 37,93 % ja Mikkelin kaupungin rahoitusta 1,45 %. Tällä rahoituksella luotiin edellytykset arkistonjärjestämishankkeelle, jollaista ei maassamme ole aiemmin ollut. Kuva 3. Tulonumerosarjan erä T Vuosille projektin budjetti oli n. 6,2 milj. euroa. Projektin Pääesikunnalta laskuttamat kulut noilta vuosilta olivat yhteensä euroa. Vuosien jatkoprojektille projektin budjetti oli n. 2,5 milj. euroa. Toteutunut laskutus näiltä vuosilta oli yhteensä euroa. Puolustusvoimilta laskutettiin kaiken kaikkiaan vuosien aikana yhteensä euroa. Valmisteluvaihe mukaan luettuna kunnostamisprojektin kokonaiskuluiksi tuli euroa. Suurin menoerä koko projektin ajan muodostui henkilöstökuluista, 83 % vuosien laskutuksesta (80 87 % vuotuisesta laskutuksesta). Toiseksi suurin kuluerä koko projektin ajan olivat kiinteistökulut, 9 10 % kokonaiskustannuksista. Arkistokoteloihin ja suojalehtiin projektin kuluista meni n. 5 %, n euroa valmisteluvaihe mukaan lukien. Prosessi Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin käytännön työ on muodostanut karkeasti jaettuna neljään vaiheeseen jakautuvan prosessin. Nämä vaiheet ovat lähetys-, tuotanto-, palautus- ja vastaanotto. Poikkeuksen tästä muodostavat Helsingissä tehdyt kunnostustyöt. Käytännön työtä ovat suorittaneet kaksi organisaatioporrasta, joita ovat tiiminvetäjät ja logistiikkavastaava sekä arkistonjärjestäjät ja konservaattori. Lisäksi Kansallisarkistolla on ollut vastaanottavalle asiakkaalle kuuluvia tehtäviä lähetysja vastaanottoprosessin yhteydessä. Prosesseja on kehitetty iteratiivisesti projektin kuluessa. Useimmat kehityskohteet ovat olleet hienosäätötyyppisiä virtaviivaistamisia. Merkittävimmät muutokset ovat olleet tuotannon aloittaminen myös Helsingissä, projektin loppuvaiheessa käyttöönotettu hometarkastus, sekä sille kehitetty erillinen tuotantoprosessi. Projektin aikana on käytetty kahta tietojärjestelmää, jotka ovat luettelointiohjelma Lumo, jolla on syötetty kuvailutiedot arkistotietokanta Aarteeseen sekä projektia varten kehitetty Logistiikkaohjelma, jolla on seurattu prosessia ja tuotantoa sekä kerätty tilastotietoja. Projektissa kunnostettu aineisto vietiin prosessin läpi aineistoerä kerrallaan. Aineistoerällä tarkoitetaan yhtä luetteloitavaa ja logistisesti hallittavaa kokonaisuutta. Projektiin sisältyneissä aineistoissa kokonaisuuden muodostustapa vaihteli sarjan mukaan. Projektissa käsitellyt aineistoerät vaihtelivat pituudeltaan yhdestä hyllysenttimetristä yli 52 hyllymetriin. Tyypillisimmillään erät olivat kuitenkin enintään kolmen hyllymetrin mittaisia. Aineistoerä saattoi sisältää yhden tai useamman arkistonmuodostajan aineistoja. Osa näistä oli alun perin luetteloitu hyvin tarkkaan, ne olivat fyysisesti hyvässä kunnossa ja parhaimmillaan jopa järjestetty hyviin säilytysvälineisiin. Huonommillaan erät olivat hyvin sekavia ja niistä tiedettiin vain lähettäneen organisaation nimi ilman sen kummempaa luetteloa

7 12 13

8 Lähes kaikki projektissa kunnostetut ja inventoidut aineistoerät kuuluvat johonkin aikoinaan luovutusten mukaisessa numerojärjestyksessä karttuneeseen sarjaan, kuten Sk-, SArk- ja T-sarjat. Sk-sarja kerättiin suojeluskunta-aineistoista suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen Kokkolan vastaanottopisteessä. SArk-sarjaan luovutettiin talvisodan syttymisestä alkaen puolustuslaitoksen maailmasotien välisenä aikana kertynyttä vielä luovuttamatonta aineistoa. T-sarja on muodostunut puolestaan talvisodan liikekannallepanosta alkaen kertyneestä Sota-arkistolle luovutetusta aineistosta. Näille kaikille sarjoille on tyypillistä, että ne ovat muodostuneet peräkkäisten lähetysten mukaisista kokonaisuuksista yleensä yhden lähetyspakkauksen muodostaessa yhden luovutuserän. Yksi tällainen luovutuserä saattaa sisältää useiden arkistonmuodostajien aineistoja. Kuva 8. Kuorma palaamassa Helsinkiin. Kuva 4. Kuljetuserän valmistelua Helsingissä. Kuva 5. Klemmareiden poisto käynnissä. Kuva 7. Kotelomerkintöjen tekeminen käynnissä. Talvisodan, välirauhan ja jatkosodan alun aikana luovutettua aineistoa ehdittiin vuoteen 1945 saakka siirtää Perus-sarjaan siten, että yhdelle juoksevalle numerolle tulisi yhden arkistonmuodostajan aineistoja. Menettely osoittautui kuitenkin epäkäytännölliseksi, muun muassa siksi että arkistonmuodostaja-organisaatioiden nimet muuttuivat tiuhaan ja samaa aineistoa saattaa tämän seurauksena kuulua usealle peräkkäiselle numerolle, minkä vuoksi työ jätettiin kesken. Perus-sarjan aineistolla on siis aivan oma logiikkansa, mutta periaatteessa sekin muodostuu peräkkäisistä aineistoeriin viittaavista numeroista. Projektissa on lisäksi kunnostettu ja inventoitu R-sarjaa, joka koostuu puolustuslaitoksen maailmansotien välisenä aikana sota-arkistoon luovutetusta aineistosta. Se järjestettiin aikoinaan Sota-arkistoon arkistoittain, mutta luovutuserämenettelyn osoittauduttua kunnostamisprojektin aikana niin projektin logistiikan kuin loppukäytönkin kannalta erittäin käyttökelpoiseksi, pilkottiin sekin edellä mainittujen luovutuserien kaltaisiksi aineistoeriksi. Yhdenmukaisuuden ja selvyyden vuoksi varsinaisia sarjanumeron mukaisia luovutuseriä kutsutaan nykyisin aineistoeriksi. Aineistoeräjaottelu helpottaa aineiston loppukäyttöä, mutta se on ollut suureksi avuksi myös projektin logistiikassa. merkinnyt mahdolliset homeiset yksiköt. Tämän jälkeen logistiikkavastaava on jakanut aineistoerät puhtaisiin ja homeisiin logistisiin eriin. Kuorma on tämän jälkeen pakattu rullakoihin numerojärjestyksessä aineistoerien mukaan sekä tehty näistä lähetysluettelot. Erien tiedot on tässä vaiheessa kirjattu myös logistiikkaohjelmaan. Lähetyskuljetuksen yhteydessä kuljetusliike on tuonut Mikkelistä paluukuorman Helsinkiin ja palatessaan Mikkeliin kuljettanut lähetyserän mukanaan. Lähetysprosessin päätösvaihe on ollut Mikkelissä tehtävä hyllytys ja vastaanottotarkastus. Yhteen kuormaan on mahtunut aineistoa yleensä noin 190 hyllymetriä. Hyllytyksen ja vastaanottotarkastuksen jälkeen on alkanut varsinainen tuotantoprosessi. Arkistonjärjestäjille on jaettu aineistoerät mahdollisimman mielekkäinä kokonaisuuksina, esimerkiksi arkistonmuodostajittain. Varsinainen käsittely on jakautunut kunnostukseen ja luettelointiin, mutta käytännön työssä nämä on ollut helpointa tehdä lomittain. Teknisen kunnostustyön osalta on ollut oleellisinta vaihtaa aineistolle asianmukaiset säilytysvälineet (yleensä kotelot ja suojalehdet), pinota asiakirjat siististi sekä poistaa näistä ylimääräiset niitit, klemmarit ja muut liittimet sekä suojata hauraat asiakirjat. Luetteloinnissa tärkeintä on ollut saattaa aineisto tietokantojen kautta haettavaksi, nimetä arkistoyksiköt ja arkistonmuodostajat ja antaa näille yksilöivät tunnisteet. taman tarkastuksen jälkeen palautettu hyllyyn odottamaan paluulähetystä. Palautusprosessin alkuvaihe on ollut lähtötarkastus, jolla on varmistettu lähtevien aineistojen lähtövalmius sekä palautettavan kokonaisuuden yhtenäisyys. Aineistoerät on pyritty palauttamaan numerojärjestyksessä vastaanottopään hyllytyksen helpottamiseksi ja sekaannusten välttämiseksi. Tämän jälkeen aineistoerät on pakattu rullakoihin Kuva 9. Aineistojen fyysinen muutos. Kuva 6. Merkinnät suojalehtiin. Lähetysprosessi alkaa lähetettävän aineiston valinnalla, jonka on tehnyt Kansallisarkisto. Tämän jälkeen logistiikkavastaava on tarkastanut lähetettävän kokonaisuuden aineistoerät ja selvittänyt mahdolliset poikkeamat, kuten esimerkiksi puutteet, varaukset, tutkijasali- sekä kaukolainat. Lähetettävä kokonaisuus on asetettu väliaikaiseen käyttökieltoon. Projektin loppuvaiheessa tässä vaiheessa myös konservaattori on tarkistanut lähetettävät arkistoyksiköt ja Sisältötietojen osalta on mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty vanhoja luettelotietoja, jotka joskus ovat olleet hyvin tarkkoja ja toisinaan niitä ei ole ollut juuri ollenkaan. Lisäksi aineistoon on merkitty käyttörajoituksia, jos ne ovat sisältäneet terveys-, rangaistus- tai yksityiskohtaisia henkilöarvostelutietoja. Tämän jälkeen aineisto on tiiminvetäjien suorit- käänteisessä järjestyksessä ja kuljetettu kuorma-autolla Helsinkiin. Helsingin päässä aineisto on hyllytetty ja sille on suoritettu vastaanottotarkastus. Vastaanottoprosessin viimeinen vaihe on Kansallisarkiston suorittama oma tarkastus, minkä jälkeen aineiston omistusoikeuden on todettu siirtyneen puolustushallinnolta arkistolaitokselle

9 Kehitysvaiheita Laatu Projektin alkuvaiheen tuotannon merkittävin haaste oli saada työn laatu kohdalleen. Alkuvaiheessa kehitettiin runsaasti ohjeistusta ensin Sota-arkiston ja sitten Kansallisarkiston kanssa. Ohjeistusta ja palautetta koskevia palavereja pidettiin tiuhaan. Ohjeistuksen pohjana olivat Kansallisarkiston määrittelemät laatukriteerit, joiden saavuttamiseksi ja käytännön työn toteuttamiseksi laadittiin arkistotekninen kunnostusohje ja luettelointiohje. Työn edetessä ja aineistojen muuttuessa ohjeita päivitettiin yhteistyössä projektin ja Kansallisarkiston kanssa. Laatu saatiinkin alun opetteluvaiheen jälkeen varsin hyväksi, eikä suurempia notkahduksia päässyt tapahtumaan. Laatua seurattiin tarkasti koko projektin ajan. Jokainen palautuserä tarkastettiin Kansallisarkistossa otantamenetelmällä ja havaituista laatupoikkeamista raportoitiin tiiminvetäjille, jotka tarvittaessa tarkensivat ohjeistusta ja työnohjausta. Uudet työntekijät perehdytettiin työhön huolellisesti. Teoriaohjeistuksen lisäksi kukin uusi työntekijä tai harjoittelija työskenteli aluksi jonkun kokeneemman kunnostajan parina ja sai näin käytännön opastuksen työhön. Nopeus Alusta alkaen myös aikataulu oli haaste. Työn nopeuteen päästiin paneutumaan kunnolla sen jälkeen, kun laatutaso oli kunnossa. Nopeus alkoi kasvaa vähitellen työn oppimisen ja työmenetelmien kehittämisen myötä. Kunnostusvauhti vaihteli kuitenkin suuresti henkilöittäin. Tätä eroa pyrittiin kaventamaan mm. kokeilulla, jossa 4 5 kunnostajaa tiiminvetäjän johdolla laitettiin viikoksi työskentelemään yhteiseen tilaan, jossa nopeiksi ja tehokkaiksi havaittuja työmenetelmiä jaettiin ja opittiin toinen toisiltaan. Nopeuden nostamiseksi kokeiltiin myös urakkatyöskentelyä. Kunnostajat saivat halutessaan yksin tai pareittain ottaa viikon mittaisen urakan. Jos he saivat työnsä valmiiksi nopeammin, loppuviikon sai pitää vapaata. Tämä malli ei Kuva 10. Näkymä Lumo-ohjelmasta. osoittautunut kannattavaksi pidemmän päälle, koska urakoiden mitoittaminen oli hankalaa aineistojen vaihtelevuuden vuoksi, eivätkä kaikki halunneet työskennellä urakalla. Nämä nopeudennostoon tähdänneet kokeilut eivät olleet riittäviä, ja lopulta vuonna 2010 todettiin, että nopeutta voidaan parhaiten nostaa rekrytoimalla budjetin salliessa lisää väkeä töihin. Lisäksi myös kunnostamiskäytäntöihin tehtiin joitakin työtä nopeuttavia uudistuksia. Esimerkiksi suojalehti- ja kotelomerkintöjä yksinkertaistettiin. Useimmat uudet työntekijät tulivat projektiin ensin harjoittelijoiksi, joista osa palkattiin sittemmin määräaikaisiksi ja muutamat heistä jatkoivat projektin loppuun asti. Osa uusista työntekijöistä rekrytoitiin Helsinkiin kunnostamaan sellaista aineistoa, jonka vaatimasta työpanoksesta suhteettoman suuri osuus olisi liittynyt logistiikkaan. Lopulta päästiin alkuperäisen sopimuksen mukaiseen tavoitevauhtiin. Vuonna 2013 projektia jatkettiin kahdella vuodella, minkä puitteissa alun perin jälkeen jääty osuus (n. 1,3 hyllykilometriä) saatiin tehtyä. Suurempi syy jatkoajalle oli kuitenkin, että aineistoa oli alkuperäisen 15 hyllykilometrin asemasta kolme hyllykilometriä enemmän. Tietojärjestelmät ja logistiikka Projektin nopean alkamisen takia tietojärjestelmien kehittäminen vei oman aikansa. Aluksi luettelointi tehtiin Sota-arkiston ystävien käyttöön suunnitellulla hyvin yksinkertaisella luettelointiohjelmalla. Kesällä 2008 saatiin käyttöön Delphi-ohjelmointikieleen pohjautunut luettelointiohjelma Lumo, jolla päästiin syöttämään tiedot suoraan AARRE-arkistotietokantaan. Vuonna 2010 tämä vaihdettiin extranet-pohjaiseen versioon. Logistiikkaprosessi hallinnoitiin aluksi Excel-taulukoilla, kunnes projektin tarpeisiin kehitetty Logistiikkaohjelma otettiin käyttöön. Ohjelma oli extranetin kautta ohjattu tietokanta, jolla hallittiin aineistoerän tarkkuudella aineistojen etenemistä prosessissa eri logistisissa ja tuotannollisissa vaiheissa alkaen projektiin valitun aineiston kirjaamisesta ja päätyen lähetys-, tuotanto- ja palautusvaiheiden kautta aineistoerien omistusoikeuden siirtoon puolustushallinnolta arkistolaitokselle. Nopean suunnittelun ja toteutuksen takia prosessin vaiheet otettiin lähes sellaisenaan partnerisopimuksen liitteenä olevasta prosessikaaviosta ja tämä malli toimikin yllättävän hyvin sellaisenaan. Vuonna 2009 ohjelman toiminnallisia ominaisuuksia parannettiin mm. lisäämällä suurissa erissä tehtäviä toimenpiteitä, helpottamalla lisätietojen kirjaamista eri vaiheissa sekä raporttien lisäämisellä. Ohjelmaan kirjattiin etenemisvaiheiden lisäksi erien käsittelijät, tarpeelliset mitat (hyllymetrit ennen ja jälkeen kunnostuksen sekä säilytysyksikkömäärät). Ohjelmalla myös seurattiin tuotantoa niin aineistokokonaisuuksien kuin kunnostajien ja tiiminvetäjien henkilökohtaisella tasolla. Tarpeen vaatiessa raportointia ja seurantaa täydennettiin excel-taulukoilla. Kuva 11. Homekoulutusta Mikkelissä keväällä Fyysiseen logistiikkaan saatiin merkittävä parannus kesällä 2008, kun projektia varten teetetyt rullakot saatiin käyttöön. Tähän asti aineistot oli kuljetettu muovisissa muuttolaatikoissa. Rullakoihin siirtymisen jälkeen yhden kuorman koko saatiin puolitoistakertaiseksi alkuperäiseen nähden. Muovilaatikoilla pystyttiin kuljettamaan hyllymetriä suuntaansa. Rullakoilla päästiin aluksi noin 160:n ja lopulta pakkaustekniikkaa hiomalla lähes 200 hyllymetrin kuormiin. Home Kuva 12. Homekoira tunnistustyössään. Projektin edetessä käsiteltävän aineiston joukosta löytyi toisinaan huonokuntoista ja homeista aineistoa. Vuoden 2014 aikana tällaista aineistoa tuli vastaan aikaisempaa enemmän ja asiakirjat olivat yhä näkyvämmin homeisia. Lisäksi useat työntekijät alkoivat saada oireita. Aluksi ongelmaa yritettiin ratkaista opettelemalla itse paremmin tunnistamaan hometta ja käsittelemällä homeiset asiakirjat erikseen huippuimurin alla hengityssuojainta käyttäen. Homeen tunnistaminen oli kuitenkin vaikeaa, koska sen ilmenemismuodot olivat hyvin moninaiset. Keväällä saimme Kansallisarkistosta konservaattori Anna Rajainmaan opastamaan työntekijöitä homeen tunnistamisessa. Kesällä homeongelma paisui kuitenkin edelleen ja elokuussa tehtiin päätös, että kunnostustyössä hypätään selvimmin homeisen aineiston yli ja Mikkeliin lähetetään toisesta makasiinista puhtaampia aineistoja. Syksyn mittaan kuitenkin huomattiin, että homeisia asiakirjoja on edelleen siellä täällä ja että työntekijöiden aika ja taidot eivät riittäneet homeen luotettavaan tunnistamiseen. Kävi ilmi, että kaikki Mikkeliin lähetettävä aineisto pitäisi tarkastaa Helsingissä ennakkoon homeisten asiakirjojen havaitsemiseksi. Kuva 13. Homeisten aineistojen käsittelyä alipaineistetussa tilassa. Loka- ja marraskuussa homeisen aineiston tunnistamiseen kokeiltiin homekoiran käyttöä sekä Helsingissä että Mikkelissä. Koira kyllä tunnisti homeisia aineistoja, mutta ne olisi pitänyt sijoitella kansio kerrallaan lattialle n. 30 cm:n välein luotettavan tuloksen saamiseksi, joten koiran käyttö hylättiin liian työläänä vaihtoehtona. Lopulta parhaaksi ratkaisuksi homeen tunnistamisessa arvioitiin ammattitaitoisen konservaattorin suorittama systemaattinen ennakkotarkastus. Projektiin palkattiinkin konservaattori vuoden 2015 alusta. Tarkastus tapahtui katsomalla kaikki yksiköt läpi. Tarpeen vaatiessa homeisuus varmistettiin mikroskoopilla teippinäytteistä. Homeiset yksiköt merkittiin ja nämä eriytettiin kahteen eri logistiseen ja tuotannolliseen prosessiin. Kesällä 2015 palkattiin pariksi kuukaudeksi vielä toinenkin konservaattori tekemään hometarkastuksia, jotta projekti saatiin vietyä loppuun aikataulun mukaisesti. Aluksi homeista aineistoa oli tarkoitus käsitellä vain Helsingissä Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä. Alkuvuodesta 2015 homeiseksi todetun ja sellaiseksi epäillyn jäljellä olleen aineiston määrä oli kuitenkin niin suuri useita satoja hyllymetrejä että homeisen aineiston käsittelyä päätettiin jatkaa Mikkelissä. Mikkeliin rakennettiin alipaineistettu eristetty tila ikkunalliseen makasiiniin, jossa neljä työntekijää kerrallaan kunnosti ja luetteloi aineistoja asianmukaisesti suojautuneina (raitisilmamaski, suojatakki, suojakäsineet ja -päähine). Kunnostusprosessi oli normaaliaineistoon verrattuna kevyempi sisältäen tärkeimpänä osana säilytysvälineiden vaihdon. Myös luettelointia yksinkertaistettiin, ja siinä hyödynnettiin pääsääntöisesti vanhoja luettelotietoja, mikäli sellaisia oli käytössä, sekä vanhojen koteloiden päätytekstejä. Logistiikan osalta hyllytys jätettiin tekemättä ja aineisto purettiin suoraan rullakosta työtilaan. Samoin valmiit aineistot hyllytettiin lyhyeksi aikaa homekunnostustilan ulkopuolelle ja pakattiin tarkastuksen jälkeen sieltä suoraan rullakoihin, jotka vietiin yläkertaan erilliseen makasiiniin odottamaan kuljetusta. Näin toimien pyrittiin estämään homeitiöiden leviäminen normaaliin työtilaan

10 JÄLKISANAT HENKILÖLUETTELO Kaikista edellä mainituista vaiheista ja välillä yllättävistäkin käänteistä projekti selvisi lopulta kunnialla. Kaikki sopimukseen sisältyvät aineistot saatiin kunnostettua ja luetteloita määräajassa. Lisäksi ehdittiin tallentaa projektin alkuaikoina ennen luettelointiohjelma Lumoa pdf-muodossa tehtyjen luetteloiden tiedot sekä käsitellä muitakin osapuolten kesken erikseen sovittuja asiakirjoja. Aiemmin kerrottujen tilastotietojen lisäksi lopuksi voi mainita, että metallinkeräykseen meni n kg asiakirjoista poistettuja niittejä ja klemmareita. Kun tähän vielä lisätään vanhoista koteloista poistetut mekanismit, kertyi kierrätysmetallia useita tonneja. Vanhat kotelot ja kansiot tuottivat kierrätyspahvia n m3. Tavanomaisen kierrätyksen lisäksi vanhoja koteloita, mappeja ja muita säilytysvälineitä luovutettiin myös elokuvarekvisiitaksi. Uusia arkistokoteloita käytettiin n kpl ja suojalehtiä n kpl sota-arkistoprojekti olikin vuosina todennäköisesti Suomen suurin arkistokoteloiden kuluttaja. Aineistokuljetuksiakin Mikkelin ja Helsingin välillä oli yhteensä 104. Sota-arkistoprojektia voi siis kaikin mittarein pitää ainutlaatuisena alallaan Suomen historiassa. Yhtenä tärkeänä tekijänä projektin saattamisessa kunnialla päätökseen oli osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan lisäksi erittäin yhteystyöhaluinen ja -kykyinen ohjausryhmä, joka kykeni löytämään vuosien varrella eteen tulleissa ongelmatilanteissa aina oikean etenemistien. Vuosina kunnostamisprojektissa työskennelleet Arja Finnilä Raili Halminen Susanna Kiesiläinen Ari Kolehmainen Mari Klemola Jukka Liukkonen Irma Mäkelä Pekka Mäkinen Sakari Niskanen Pasi Nousiainen Sakari Nuutinen Jouko Oikkonen Jari Pesonen Sari Rasa Johannes Valo Vuoden 2007 jälkeen aloittaneet tai ennen vuotta 2015 pois siirtyneet Olli Alm Kari-Pekka Autio Paula Autio Tomi Hartikainen Toni Heikkinen Teuvo Honkanen Esa Huolman Marja-Leena Hynynen Toni Kinnunen Esko Kontturi Juha Lehto Aleksi Maaranen Anu Marttinen Kirsti Montonen Kari Mustonen Ilona Osara Tuija Pakarinen Tuija Pantzar Aliisa Pekkonen Pekka Pernu Sami Puukko Kaija Pöyry Pentti Rahikainen Eeva-Liisa Rissanen-Laitinen Elina Roivas-Alm Marjo Ruuskanen Vesa Sorsa Erika Tiainen Kunnostamisprojektissa harjoittelussa olleet Ayli Denisova Veikko Hynninen Marko Hänninen Jouko Miettinen Jani Saari Rauno Seppänen Petri Vilén Kunnostamisprojektin ohjausryhmä projektin päättyessä Janne Mykrä, Pääesikunta, puheenjohtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto Juha Ropponen, Mikkelin kaupunki Kari Joutsalainen, Mikkelin Työ- ja elinkeinotoimisto Ari Mesivaara, PVPALVK Jarmo Luoma-aho, Elka Sakari Nuutinen, Elka, sihteeri Aiemmat ohjausryhmän jäsenet Olli Suonio, puolustusministeriö Matti Lakio, Elka, Markku Turkia, Etelä-Savon TE-keskus Irma Valtonen, Etelä-Savon TE-keskus Sirkka Rytkönen, Mikkelin Työ- ja elinkeinotoimisto Ismo Vaittinen, Mikkelin Työ- ja elinkeinotoimisto Mari Kivinen, Miktech Anne Lusenius, Mikkelin Työ- ja elinkeinotoimisto 18 19

11 Tutkijantie Mikkeli Asiakaspalvelu Sähköposti e-posti@elka.fi

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä.

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä. LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA MARKKINOINTISUUNNITTELU - TYÖRYHMÄ Aika: Tiistai 25.8.2015 klo 16.00 17.00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä: Jarmo Rasi pj Sanna Vuolle jäsen Olavi Suominen jäsen

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Miksi arkisto järjestetään?

Miksi arkisto järjestetään? Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Mahdollisuus epäonnistua -

Mahdollisuus epäonnistua - Mahdollisuus epäonnistua - Muuramen Hyvinvointi Oy:n perustaminen ja kuoppaaminen Sami Niemi Uskalla kokeilla - verkostofoorumi 16.11.2016 1 Tehtäväksi anto sotekokonaisuuden uudistamiselle Muuramen kunta

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET FP 7 Marie Curie Grant Agreement Annex III [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT EUROOPASSA TYÖSKENTELEVILLE TUTKIJOILLE] [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Tienvieri & Kaisa Komulainen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Allianssimalli ylläpitourakoissa Kontulan urakan

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT PALUUVAIHE III. 1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen

Lisätiedot

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 1 POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 3. ASIAKIRJAHALLINNON ORGANISOINTI JA VASTUUT...2 3.1. Asiakirjahallintoa johtavan viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä Seminaari Tammelan kunnan vesistöjen kunnostushankkeista 30.9.2014 Marja Mäkelä, Jouko Elomaa Heinijärvi Matala ja runsasravinteinen humusjärvi

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) ESISOPIMUS JA SOPIMUS Osapuolet A Paulig Oy Y-tunnus 0112563-0 PL 15, 00991 HELSINKI (jäljempänä tontinomistaja) (jäljempänä B Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Työllisyyssetelillä työllistyneet ja kuntalisät yhdistyksille v (FPM ) Myönnetyt työllisyyssetelit/kuukausi

Työllisyyssetelillä työllistyneet ja kuntalisät yhdistyksille v (FPM ) Myönnetyt työllisyyssetelit/kuukausi Häme työllisyyskatsaus v. 2017: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Työttömien osuus työvoimasta Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Alle 25-vuotiaden työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä Häme työllisyyskatsaus v. 2016: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Työttömien osuus työvoimasta Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta

Lisätiedot

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä Häme työllisyyskatsaus v. 2016: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Työttömien osuus työvoimasta Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 72/98 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta1999 Päätös nro 24/99 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen perusteena olevat päätökset Korvausvaatimus

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Miten viemme TE-palveluuudistuksen

Miten viemme TE-palveluuudistuksen Miten viemme TE-palveluuudistuksen maaliin TE-uudistuksen johtamisen ajankohtaisfoorumi 21.-22.08.2013, Jyväskylä Henkilöstöjärjestöjen THHL, JUKO, JHL kommenttipuheenvuoro: Eija Tuutti, THHL ry:n pj./pardia

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Seurayhteistyö pelaajapolulla Etelä-Pirkanmaan Taitokoulu Kari Salin Viialan Peli-Veikot

Seurayhteistyö pelaajapolulla Etelä-Pirkanmaan Taitokoulu Kari Salin Viialan Peli-Veikot Seurayhteistyö pelaajapolulla Etelä-Pirkanmaan Taitokoulu Kari Salin Viialan Peli-Veikot 1960-luvulla kuljettiin Viialasta Valkeakoskelle polkupyörällä yli 20 km matka peleihin ja harjoituksiin. Valkeakosken

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Missä kunnossa metsätie on?

Missä kunnossa metsätie on? Esimerkin metsätie Missä kunnossa metsätie on? Merkkejä kunnostustarpeesta: Kuivatus ja kantavuus ei ole kunnossa Rummut eivät toimi tai ne puuttuvat kokonaan Sivu- ja laskuojat eivät toimi Ajoradan reunalla

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ( HSY )

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ( HSY ) 1 (5) Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Asia Vastineen antaja Asiamies ja prosessiosoite Hankintayksikkö Oikaisun vaatija Vastine betoniputkien ja betonisten kaivonosien hankintaa koskevassa

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Sähköisessä muodossa olevista pysyvään säilytykseen määrätyistä asiakirjoista otetaan paperitulosteet.

Sähköisessä muodossa olevista pysyvään säilytykseen määrätyistä asiakirjoista otetaan paperitulosteet. ROVASTIKUNTA-ARKISTON ARKISTOSÄÄNTÖ 1. Rovastikunnan asiakirjahallinto ja arkistotoimi Rovastikunta on itsenäinen arkistonmuodostaja. Rovastikuntakokous lakkautettiin hiippakuntahallinnon uudistamisen

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl

Lisätiedot

Suomen XIII liikearkistopäivät

Suomen XIII liikearkistopäivät Suomen XIII liikearkistopäivät 4. 6.10.2011 Yksityiset Keskusarkistot ry:n Pikadigi digitointihanke v. 2009 2011 Riku Keski Rauska, tutkija Porvarillisen Työn Arkisto Yhdeksän arkiston yhteistyöhanke o

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 6.12.2007 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2007 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C25

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot