Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista"

Transkriptio

1 Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tekijä: Veikko Heikkinen, VKH Consulting RAAHEN SEUDUN TEKNOLOGIAKESKUS OY RANTAKATU 5 A, FIN RAAHE FAX (0)

2 2 Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista Tilaaja: Raahen Seudun TeknologiakeskusRST Raportin laatija: Veikko Heikkinen, VKH Consulting Ohjausryhmä: ToimitusjohtajaAntero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus RST Oy Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi, Tulevaisuudentuotantoteknologiat, Oulun yliopisto DosenttiJouko Leinonen, Oulun yliopisto Asiantuntija, yrityskehitys, Aarne Tervo, Business Oulu

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta ja tavoite 2. Terästeollisuuden tarjoamat mahdollisuudet Terästeollisuuden oma jatkojalostus 2.2. Rautaruukin konepajatoiminta ja siitä luopuminen 2.3. Teräsyhtiöiden diversifioitumispyrkimykset Tämän päivän strategioiden tarjoamat mahdollisuudet Rautaruukki Outokumpu 3. Terästeollisuuden osaamispohjajatarpeet uuden liiketoiminnankasvualustana 3.1. Teräkseen liittyvätietotaito 3.2. Hylättyjen kehitysideoiden hyödyntäminen 3.3. Patentit 4. Alueenpk-yritysten kehittäminen jatoimintaedellytystenparantaminen 4.1. Toimintaympäristön muutokset 4.2. Olemassaolevat yritykset 4.3. Uudet yritykset 4.4. Suuryritykset uuden liiketoiminnankasvualustana 5. Eriosapuolten rooli 5.1. Oulun yliopisto 5.2. Steelpolis 5.3. Business Oulu 5.4. Oulun seudun ammattikorkeakoulu 5.5. Kokonaisvastuu kehittämisestä 6. Julkinen rahoitustuki ja senrooli 7. Johtopäätökset ja toimenpidesuosituksia Liite1: Esimerkkejä Rautaruukin kehityshankkeista, joista se on luopunut

4 4 1. Tausta jatavoite PerämerenrannikollasijaitsevatRautaruukin jaoutokummunsuuretterästehtaat, joiden tuotteistapääosameneevientiin. Näissä yrityksissä onteräksen valmistuksen ja käyttöominaisuuksin tuntemushuippuluokkaa. Sekä Raahen että Tornion hyvin varustelluissa tutkimuskeskuksissa tehdään korkeatasoista uusien teräslaatujen kehitystyötä, joka on viime vuosinatähdännyterikoislaatujenosuudenkasvattamiseen. Verkoston solmukohtanatoimiioulun ylipiston Terästutkimuskeskus CASR (Centre for Advanced Steel Research), joka toimii läheisessä yhteistyössäteollisuuden kanssa sekä kouluttaasamalla osaajiateollisuudentarpeisiin. Jatkojalostuksen ja konepajojen valmistustekniikan kehittämisessä myös VTT:n laboratorioilla on erityisosaamista mm. mittaustekniikassa ja konenäön soveltamisessa. Erityisesti pk-yritysten kehittämiseksi on kuntien ja EU:n rahoituksella (EAKR, ESR) perustettu tuotantostudioiden verkosto ProMetal, joka koostuu kolmesta studiosta, Steelpolis Raahessa, ELME-studio Nivalassa ja JaloteräsStudio Kemi-Tornion alueella. Tarkkuusmekaniikan opetus- ja valmistuskeskus Oulu PMC edesauttaa pk-yrityksiä innovatiivisten tuotteiden kehittelyssä. Materiaaliteknisestätietämyksestä huolimattaeialueelleolesyntynyt odotetussa määrin teräksen jatkojalostusta. Viimevuosina kehitys on ollut jopa taantuva, sillä suuryritykset ovat keskittyneet perusbisneksiinsäja luopuneet ulkopuolisistarönsyistään. Materiaaliteknistä osaamista hyödyntäviä pk-yrityksiä on vähän eikä uusia ole juurikaan näköpiirissä. Uuden Oulun Kone- ja metalliteollisuuden äskettäin julkistetussaelinkeinostrategiassa vuoteen 2015 on yrittäminen, uudetinnovaatiotja ratkaisusovelluksetnykyisten teknologioiden pohjalta nostettu alueella toimivien yritystentärkeimmiksi kasvun moottoreiksi. Tämänosaprojektintavoitteenaonlaatiastrategia terästen jatkojalostuksen kehittämiseensekä selvittäämahdollisuuksiainnovatiivisen konepajatekniikan jatuotteiden kehittämiselle, mikä tähtäisi olemassa olevien metallialan pk-yritystenkehittämiseen sekä uusien yritysten synnyttämiseen.toimeksiantajanaon CASR-Steelpolis-hankkeen (EAKR) hallinnoijaraahen seudun teknologiakeskus Oy (RST), joka tarjoaa alueen yrityksille strategiansamukaisesti asiantuntijapalveluita, kehittää metallialan toimintaympäristöä jatoteuttaa yhteishankkeita konepajatoiminnan kehittämiseksi. Selvitys ontoteutettuosana meneillään olevaa CASR -Steelpolisverkostohanketta, jolla edistetään metallialan pk-yritysten tutkimustoimintaa. Hankkeen rahoittajina ovat Raahen ja Oulun seutukunnat sekäpohjois-pohjanmaan liitto (EAKR). 2. Terästeollisuuden tarjoamat mahdollisuudet Terästeollisuuden suhtautuminen omien tuotteiden jatkojalostukseen on vaihdellut aikojen kuluessa aina sen mukaan, mikä on ollut kulloinkin kehityksen yleinen trendi ja yritysten valitsema strategia.

5 Terästeollisuuden oma jatkojalostus Vielä 80-luvulla kaikki suomalaisetsuuryrityksetrautaruukki ja Outokumpu mukaan luettuina hakivat aktiivisesti kasvua omien tuotteiden jatkojalostuksesta. Tätä kautta haluttiin sekä kasvaa orgaanisestiettäsaadatuotteillelisäarvoa. Erityisen aktiivisestijatkojalostuksen sarallatoimi Rautaruukki, joka perusti jo 70-luvun lopulla putkitehtaat Pulkkilaan ja Oulaisiin sekä hitsattuja palkkeja valmistavan tehtaan Ylivieskaan. Nämä kaikki ovat edelleen toiminnassa jajatkojalostavat Raahen tehtaalla valmistettuaterästä sekä kotimaahan että vientimarkkinoille. Vuonna1980 aloitti RuskonteollisuusalueellaOulussa toimintansakonttitehdas, joka jäiainakin toistaiseksi yhtiön viimeiseksi jatkojalostushankkeeksi Pohjois-Suomessa. Rahtikonttienhintatason romahdettua 80-luvun loppua kohti mentäessä päätti yhtiö luopua konttitehtaasta 90-luvun alussa.sen jatkajaksi perustettiin uusi yhtiö Conlog Oy, jossa Rautaruukki ei ollut enää mukana.se keskittyi erikoiskontteihin ja laajeniyritysostojen kauttapohjoismaiden johtavaksi liikuteltavien turvallisuus- japuolustusalantoimintaympäristöjen toteuttajaksi. Yhtiöjatkaa toimintaansayli- Kiimingistä käsin. Outokummullaei vastaavaa panostustaruostumattomanteräksen jatkojalostukseen sensijaan ollut, vaikka alueellisillakehittäjillä sen suuntaisia pyrkimyksiä kyllä olikin. Yhtiönainoamerkittävä jatkojalostushanke olipietarsaaressasijaitsevan, hitsattujaputkiaruostumattomastateräksestä valmistavan Jaro Oy:n hankinta 80-luvulla. Parhaillaan on Outokumpu siirtämässä koko putkituoteliiketoimintayksikkönsä yhteisyritykseen, jonka enemmistöosakkuudesta se on aikeissa luopua lähitulevaisuudessa. Lisäksi Outokumpuon panostanut palvelukeskuksiin lähellä päämarkkinoitaan Länsi-Euroopassa jakiinassa. Yritysostojensa rahoittamiseksi Outokumpu luopui 90-luvullanopeaantahtiin kaikestavärimetalleihin kohdistuvastaliiketoiminnasta. Ruostumattoman teräksen käyttö suuntautuu pääasiassa järeisiin prosessilaitteisiin ja kuluttajatuotteisiin kuten tiskipöytiin japesukoneisiin, joitavalmistavat suuret kansainväliset yhtiöt omien osaamistensa varassa jaomien tuotemerkkiensä alla. Siihen arvoketjuun on teräksen valmistajan vaikea päästä osalliseksi muuten kuin olemallamateriaalin toimittajana. Kalliimpana tuotteenaruostumatonteräsonluonteeltaanvielä globaalimpi kuin lukuisiin erilujuusluokkiin jakautuva musta teräs. Se, että on käytettävissä paikallisesti valmistettua ruostumatonta terästä, ei vielä yksin luo edellytyksiä jatkojalostukselle. Ruostumattoman teräksen käyttöä tavanomaisessa konepajassa vaikeuttaa lisäksi se, että sitä ei voida käsitellä samoilla laitteilla jalinjoilla kuin hiiliterästä. Sitävartenonoltava erillinen tuotantolinja, tai tuotteet joudutaan puhdistamaan peittaamalla. Peittaamo on kallis investointi ja sen kapasiteettion yleensä paljon suurempi kuin mitäpienikonepajatarvitseeomaatuotantoaan varten.

6 6 Oululainen Betamet Oy ja Obas Oy ovat niitä harvoja alueella toimivia yrityksiä, joka ovat erikoistuneet konepajoissaan ruostumattomienmetallituotteidenvalmistukseen. Betametilla on mm. oma peittaamo, jonka kapasiteettia myydään myös ulkopuolisille konepajoille. Käytetyt teräsmäärät ovat pieniä, vain tonnia vuodessa. Materiaali hankitaan tukkureilta, sillä näin pieniä eriä ei saa suoraan valmistajalta. Ainoa alue, jossa ruostumaton teräs ja hiiliteräskilpailevat jossain määrin toistensa kanssa on rakentaminen, missäteräksen käyttöonlisääntynyt viimevuosina. Ruostumattoman teräksen luontainen kilpailuvaltti on ulkonäkö ja vähäinen huollon tarve. Suuresta hintaerosta johtuen eivät hiiliteräsjaruostumatonteräsyleensä kilpaile samoista kohteista. Jatkojalostus siirtyy vääjäämättälähemmäksi loppukäyttäjiä, sillävalmiidentuotteiden rahtikustannuksetrasittavat kannattavuutta. Pohjois-Suomessa eiolesuuria jatkojalosteiden käyttäjiä eikä näin ollen luontaista kasvupohjaa teräksen jatkojalostukselle Rautaruukin konepajatoimintaja siitä luopuminen Kaivostensulkemisen seurauksenatuli Rautaruukista jo70-luvulla myöskonepajayhtiö, sillä katoavia työpaikkoja korvaamaan perustettiin entisille kaivospaikkakunnille konepajat, ensin Raajärvelle jamyöhemmin myösotanmäkeen sekä Taivalkoskelle. Siellävalmistettiinaluksi teräsrakenteitapääasiassa yhtiön omiininvestointeihin mutta jonkin verran alihankintatöitämyös ulkopuolisille.raajärven konepaja on lopetettu jo aikapäiviä sitten, mutta Otanmäessä ja Taivalkoskella toimintajatkuu uusien tuotteiden ja uusien omistajien varassa. Vuonna1985 Rautaruukki solmi Neuvostoliiton kanssa kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen tavaravaunujen valmistamisesta Neuvostoliiton tarpeisiin. Vaunutehdas rakennettiin kahdelle paikkakunnalle, Otanmäkeen jataivalkoskelle. Nämä työllistivät pääosan Otanmäen ja Mustavaarankaivostenlopettamisen seurauksena työpaikkansa menettäneestäväestä. Tehtaat olivat myösmerkittäviärautaruukinteräksenjasiitä tehtyjenpuolivalmisteiden käyttäjiä ja jatkojalostajia, sillätoiminnan huippuvuosinaterästä kuluivaunuihin yhteensä noin 22000tonnia. Neuvostoliitonhajottuavuonna 1992idänkauppa loppuijatehtaat keskittyivät erikoisvaunuihin, joitamyytiin länsimaihin. Toiminta jatkuu uudessaomistuksessa edelleen Otanmäessä ja yhtiön tilauskanta on tällähetkellä hyvä. Transtech Oy:n tehdas Otanmäessäon Pohjois-Suomen ylivoimaisesti suurin konepaja. Matkustajavaunuissatarvitaanrunsaastierilaisiaosia ja monipuolistaosaamista, minkä vuoksi Transtech käyttää runsaasti alihankintaa. Yhtiön suurimpia asiakkaitaovattällähetkellävrja Helsingin kaupungin liikennelaitos. Pääkonttorijasuunnittelu ovat Oulun teknologiakylässä. Raahelaisen Telatek Oy:n ostama Taivalkosken konepaja on erikoistunut suurten hitsattujen teräsja alumiinirakenteiden valmistukseen jalaivojen ruoripotkureihin.

7 Teräsyhtiöiden diversifioitumispyrkimykset 80-luvulla ja 90-luvun alkupuolellahaettiin myösterästeollisuudessaeripuolilla maailmaa mahdollisuuksia diversifioitua täysin uusille aloille. Sitä varten oli sekä Rautaruukilla että Outokummullakeskitetyt tutkimus- jakehitysorganisaatiot,jotkahakivat liiketoimintamahdollisuuksia perinteisten toimialojen ulkopuolelta. Täysin kylmiltään, mitään riskejä kaihtamatta ei uusille alueille kuitenkaan uskallettu lähteä. Oli oltava osaamista ja lupaavia markkinanäkymiä, jotta investointipäätöksiä rohjettiin tehdä. Outokummullatällaisia bisnesaihioita olivat muun muassa piikiekot, suprajohteetjaneomagneetit, joidentakana olijo vuosikymmenienkehitystyö. Nejohtivatkin uuden teollisen toiminnankäynnistämiseensuomessa. Samaan kategoriaan kuuluu itsenäiseksi pörssiyhtiöksi lohkaistuoutotecoy, jonka osaamispohja perustuu Outokummun omien prosessien kehitystyöhön. MyösRautaruukillaolitämän suuntaisiapyrkimyksiä, muttasuurtaomaapainoaluettaeioikein löytynyt, kuten eivät löytäneet muutkaan mustan teräksen tekijät, joiden edesottamuksia tarkkaan seurattiinoulun kehitysosastolla. Yhtiön liikkumatilaa kavensi se, että varottiin visusti menemästä omien teräsasiakkaiden tuotealueille. (Olen tarkastellut näitä asioita laajemmin kirjassani Ituja ja rönsyjä Uutta liiketoimintaa teknologiasta) 90-luvun alkupuolellatapahtui Suomessa ajattelutavan muutos. Suuryritykset alkoivat keskittyä perusbisneksissäänja karsia samalla rönsyjään, joiksi huonostikannattaviauusialiiketoimintojaoli alettu kutsua. Keskitetyt tutkimusorganisaatiot ajettiin alasja kasvua alettiin hakea ensi sijassa perusbisneksenkansainvälistymisestäjaasiakkaalle tarjottavistalisäarvopalveluista. Yleisiäkin syitä tähän kehitykseen oli. Vuonna 1995 Suomi liittyi EU:hun ja pääsi täysivaltaisena jäsenenä hyödyntämäänlaajojensisämarkkinoiden tuomiaetuja. Investoinnit tuotantoonkannatti tehdä lähemmäksi päämarkkinoita. Kun 2000-luvulla myösentiset Itä-Euroopan sosialistiset maat, Puola,Tsekki, Slovakia, Unkari ja Romania,joissa kaikissa on merkittäväoma terästeollisuus, liittyivät Euroopan Unioniin, alkoi konepajateollisuus valua halvempien kustannusten perässä näihinmaihin. Neuvostoliitonhajottuamyössikäläiset markkinat avautuivat vähitellen länsimaiden investoinnille. Rautaruukki, erityisesti senrakentamiseenkeskittynytruukki Construction Oy, on etabloitunut vahvasti sekä Venäjälle että Ukrainaan. Teräsyhtiötlistautuivat90-luvun vaihteessa pörssiin, minkä seurauksena yhtiöidentoiminnan fokusta täsmennettiin. Analyytikot halusivat tietää, missä bisneksessä yhtiöt olivat mukana ja mihin niiden resurssit riittivät. Suoraviivaiseen konseptiin eivät konepajatoiminnot enääsopineet, minkävuoksiniistäpyrittiin eroon.

8 Tämän päivän strategioiden tarjoamat mahdollisuudet Rautaruukki Rautaruukin strategia reivattiin uuteen uskoon Sakari Tammisen tultua yhtiön toimitusjohtajaksi vuoden 2004 alusta. Keskeinen muutosoli lähteä hakemaan lisäarvoa ja kasvua ratkaisuista, mikä tarkoitti sitä, ettävalikoiduillabisnesalueilla mentiin rohkeasti myösomien teräsasiakkaiden tuotealueille. Perusbisneksessä ei kasvumahdollisuuksia sen sijaan nähty, vaikka tehtaitten kehittämiseen aiottiin edelleen panostaa. Tätä strategiaa on nyt toteutettu seitsemän vuotta ja ratkaisujen osuus on kasvanut jo yli 60 prosenttiin yhtiön liikevaihdosta. Samansuuntaisen kehityksen odotetaan jatkuvan myöstulevina vuosina,nyt entistä laajemmalla markkina-alueella. Ratkaisut perustuvat paljolti omaan teräsosaamiseen ja erikoislujien ja ultralujien terästen ominaisuuksien hyödyntämiseen. Niiden valmistamiseksi on Raahen terästehtaallatehty viime vuosina mittavat investoinnit. Liiketoiminta on jaettu kolmeen divisioonaan: Ruukki Metals Oy, Ruukki Engineering Oy ja Ruukki Construction Oy. Metals vastaa terästuotannosta ja pitkälti myös teräksen jatkojalostuksesta sekä palvelukeskuksista. Engineering on määritellyt liiketoimintaalueekseen nosto-, siirto- ja kuljetusvälineet, joissa lujien terästen käytöllä saavutetaan painonsäästöä. Construction keskittyyinfrastruktuurin ja toimitilojen rakentamiseen Pohjoismaissa ja keskisessä Itä-Euroopassa sekä Venäjällä. Yhteistyöhön Rautaruukin kanssa löytyy ulkopuolisille konepajoillemahdollisuuksia periaatteessa kolmella eri tavalla. 1. Olemalla osa tuotantoketjua tarjoamalla esimerkiksi pitkien tuotteiden pohjamaalausta, leikkausta, koneistustaja/tai hitsisaumojen viisteytystä. 2. Toimittamalla osiatai osakokonaisuuksia teräsyhtiöiden tarjoamiin ratkaisuihin. 3. Palvelemalla yhtiön tuotantolaitostentukitoiminnoissa kuten sivutuotteiden käsittelyssä, huollossa ja/tai peruskorjauksissa sekä kuljetuksissa. Ruukki Metals Oy onparhaillaanrakentamassatuotteisiin liittyvää ostopalvelujenverkostoa, jonka puitteissatullaan hankkimaan ulkoa muun muassa pitkien tuotteiden pohjamaalausta, hitsisaumojen viisteytystä, leikkausta ja koneistusta, joihinomaakapasiteettiaei ole riittävästi. Yhteistyökumppanintyön laadunpitääollapriimaa, mikä tyydyttääloppuasiakkaan tarpeetja odotukset. Toiminnanpitää olla kaikilta osin moitteetonta (johto, organisaatio, tuotteet, siisteys, turvallisuus, reagointikyky muutostarpeisiin yms.). Yhtiöntavoitteenaon,ettätulevatarve kyettäisiin ennustamaan, mikä helpottaisi yhteistyökumppaneiden toimintaa. Hitsaustyön alihankintaaostaaruukki EngineeringOy.

9 9 Esimerkkeinä palvelukumppanuuden rakentaneista yrityksistä on jo 70-luvun lopulla perustettu Telatek Oy, joka tekee erilaisia hitsauspinnoitteitaterästehtaan kuluviin osiin. Rannikon Konetekniikka puolestaan on kehittänyt omaan suunnitteluun perustuvia BOFO - nosto- ja siirtovälineitä sekä RKT Solutions kokonaisratkaisuja terästeollisuuden tarpeisiin. Miilux Oy toimittaa mittatarkkoja ja asennusvalmiita kulutuslevykomponentteja. Rautaruukin strategiaan ei tällä hetkellä kuulu uuden konepajaliiketoiminnan luominen valitun strategian ulkopuolisillealueille. Uutta teräskapasiteettia ei myöskään tarvita Suomessa eikä koko EU:n alueella. Pikemminkin ontodennäköistä, että alanyhdentymiskehitys jatkuu, minkä seurauksenaheikoimpiayksiköitä karsitaan jatuotantoa EU:ssa supistetaan. Globaalisti terästuotanto kyllä edelleen kasvaa, mutta kasvua tapahtuu kehittyvissämaissa, ennenkaikkea Kiinassa ja Intiassa. Terästeollisuuson ankarissa kustannuspaineissaja laajentamassahankintaansa halvemman kustannustason maihin, Itä-Eurooppaan jakauko-itään. Paikallinen toimittaja onsamalla lähtöviivallakuinmuutkin. Hintakilpailukyky ratkaisee, josmuutasiatovat kunnossa. Kustannussyistäeiolemitäänmahdollisuuksia suosia paikallista toimittajaa. Kilpailuttamistaei rajoitetaenääalueellisesti. Kiina, joka onviime vuosikymmenet ollut suurin länsimaisen terästeknologian ostaja, tarjoaatällähetkellä itse kokonaisiaterästehtaita Outokumpu Outokumpuonkeskittynyt Torniossa ruostumattoman teräksenvalmistukseen. Tehtaan tuotantolinjatsoveltuvaterityisenhyvin peruslaatujenmassatuotantoon, vaikka tutkimuspuolella on kehitettymyösferriittisiä laatuja jans. duplex-teräksiä. Valittu toimintatapajatuotesortimentti ei ole luontaisesti hyvä kasvualusta jatkojalostukselle, eikä sitä ole ponnisteluista huolimatta mainittavasti alueelle syntynytkään. Tämänpäivänsuuret investoinnit Torniossa suuntautuvat ferrokromituotannon kaksinkertaistamiseen, mihin Kemin kaivoksen mittavat malmivarat antavat mahdollisuuden. Lisääntyneestä ferrokromituotannosta osa on tarkoitus myydä maailmanmarkkinoille, missä siitä on pulaa. Ruostumattomanteräksen kulutus kasvaa voimakkaasti, mutta suurin kasvu tapahtuu kehittyvissä talouksissa, Kiinassa jaintiassa, missäelintasonousee ripeimmin. Outokummunuusi toimitusjohtajaon ilmoittanut yhtiön panostavanlisää Kauko-Itään. Euroopassa sen sijaa saatetaannähdä jo lähitulevaisuudessa yritysjärjestelyjä, joiden seurauksena ruostumattoman teräksen valmistusedelleen keskittyy. Tähän konseptiin eijatkojalostuskuulu,eitorniossaeikä missään muuallakaan. Näinollenkonepajateollisuudelle jäävainyksi varteenotettava yhteistoimintamahdollisuus:

10 10 ToimiaTornion tehtaiden huollossa ja kunnossapidossa sekä ottaa tehtäväkseen yhtiön ulkoistamiapalveluitakuten kuljetukset, kunnossapito, siivous, sivutuotteiden käsittely jne. Näidentoimintojen ympärille on jonyt syntynyt yrityksiä, joistahyvänäesimerkkinä voidaan nostaa esiin torniolainen kaivosurakointiin, materiaalinkäsittelyyn sekä teollisuusprosessien hoitoon keskittynyt Tapojärvi Oy, joka työllistää yhteensä 200 henkilöä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Odotettavissa on, ettäteräsyhtiöidentoimintojen ulkoistaminenjatkuu, mikä tarjoaamahdollisuuksiasekä nykyisille ettätäysin uusillekintoimijoille. 3. Terästeollisuuden osaamispohja ja tarpeet uuden liiketoiminnan kasvualustana Teräksen valmistusketju raaka-aineista lopputuotteiksi on pitkä ja siinä sovelletaan hyvinmonia eri teknologioita. Hyvä kannattavuus edellyttää kaikkien osa-alueiden hallintaa, niidenkin, jotka eivät ole ydinteknologioita ja joiden vaikutukset eivätkä näy asiakkaalle päin. Koska resurssit eivät millään riitä kaikkien tarvittavien teknologioiden kehittämiseen ja hallintaan, joutuu terästeollisuus verkostoitumaan ja hankkimaanosantarvittavasta osaamisestaan yhteistyökumppaneilta. Sen seurauksena on terästeollisuus kaikkialla maailmassa luonut ympärilleen korkeatasoisen alihankkijoiden ja kumppanien verkoston, joka voi ottaa hoitaakseen joitakin terästehtaan tarvitsemia palveluita tai kehittää toimintoja yhteistyössä Teräkseen liittyvätietotaito Teräksen valmistajalle kertyy jatkuvan kehittämisen ja testauksen tuloksena mittava tietämys tuotantoprosesseista, eri teräslajien valmistettavuudesta ja niiden ominaisuuksista. Tämä tieto on tarpeen tuotannon ohjaamiseksi niin, ettäeriteräslaaduilta vaadittavat ominaisuudet täyttyvät. Muttase on tärkeää myös uusien teräslaatujen kehitysmahdollisuuksia arvioitaessa. Asiakkaan kannalta tuotteeseen liittyvät tieto on yleensä sitä tärkeämpää, mitä vaativammasta teräslajista ja käyttökohteesta onkysymys. Teräksen teknologisiin perusominaisuuksiin kutenlujuuteen, sitkeyteen, taivutettavuuteen ja hitsattavuuteen liittyvät tiedot annetaan asiakkaalle ainestodistuksen mukana. Asiakaspalvelun parantamiseksi ja karttuneen tietotaidon hyödyntämiseksi teräsyhtiöt julkaisevat tuotteistaan myös omia esitteitä, joissa annetaan enemmän käyttösovelluskohtaista tietoa. Erityisen aktiivinen tällä saralla onollut Rautaruukki, joka onkoonnut tiedot kattavaksi Teräskirjaksi. Lisäksi on julkaistu useita tuotekohtaisia opaskirjoja, joita saa yhtiön teknisestä asiakaspalvelusta. Vaikkavastaavanlaisia esitteitä on saatavilla muidenkin valmistajien tuotteista, on Rautaruukin tuottama materiaali laajuudessaan vertaansa vailla. Kun tähän laajaan tietopakettiin liitetään Raahen tutkimuskeskuksen, Tornion tutkimuslaboratorion ja Oulun yliopistonmateriaalitekniikan laboratorion testaus- ja tutkimusmahdollisuudet, voidaan perustellusti väittää, että Perämeren rannikolla on saatavilla maailman huippua edustava osaamiskeskittymä teräksen

11 11 käytettävyyden arvioimiseksi. Materiaalitietämyksen puute ei ainakaan muodosta estettä teräksen jatkojalostukselle. Toinen kysymys on,miten tämä tietotaito saataisiin mahdollisimman tehokkaasti pienen konepajankäyttööntai miten sen pohjalta voitaisiin synnyttää alueelle kokonaanuutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä. Jotta materiaalitekninen tietämys tulisi hyödynnettyä tehokkaasti pienissä konepajoissa on teräsyhtiöiden asiantuntijoiden kyettävä paitsi neuvomaan myös näyttämään käytännössä, miten jokin asia tehdään. Erityisesti teräskatteiden rakentamisen neuvontaan on Ruukki Construction Oy perustanut useille paikkakunnille, mm. Ouluun, Ruukki Express palvelupisteet, jotkatarjoavat asiakkaalle hänen tarpeittensa mukaisen kattoremontin ja siihen liittyvän neuvonnan. Näillä on emoyhtiön markkinoinnin tuki ja he saavat asianmukaisen teknisen koulutuksen. Konepajan lopputuotteesta materiaali muodostaa yleensä vain pienen osan, jotenpelkästään materiaaliosaamisen varaan eivät konepajat voi tuotepalettiaan rakentaa. Siihen tarvitaan tietoa konepajavalmistuksesta ja tietysti hyvä tuotekonsepti, joka lähtee loppukäyttäjän tarpeesta. Toisaalta ei materiaalin merkitystä voida väheksyäkään, sillä optimaalisen materiaalien käytön avulla voidaanerottua kilpailijoiden tuotteista tuomalla esimerkiksi lisää kestävyyttä ja/tai suorituskykyä. Myös suunnittelutietämystä on terästehtaille alkanut karttua viime vuosina enenevässä määrin, kun on lähdetty yhdessä asiakkaitten kanssa kehittämään ratkaisuja. Uusien materiaalien käyttöön tähtäävät hankkeetepäonnistuvat usein siksi, ettälaitesuunnittelijaa eiole kytketty mukaan hankkeeseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Yksittäinen suunnittelija ei hevin valitse uusia materiaaleja, niihin liittyvien riskien vuoksi. Ratkaisujen ja kokonaisten laitekonseptien kehittely on vauhdittunut viime vuosina, kun siihen on suunnattu strategisen huippututkimusyksikön FIMECC Oy:n ( Finnish Metals and Engineering Competence Cluster)tutkimusohjelmissa runsaasti julkista rahoitustukea. Vaikka useimmat nyt kehitteillä olevat ratkaisut ovat sellaisia, jotka kuuluvat terästehtaan omaan tuoteportfolioon, voi samaa konseptia soveltaa laajemmin myös pk-yritysten tuotteidenkehittelyssä. Teräksenvalmistajan kokonaispaletissa voimyös olla osia, jotka teetetään joka tapauksessa ulkopuolisilla konepajoilla. Yhteisvalmistus edellyttää jatkuvaayhteydenpitoa ja vastuiden tarkkaa määrittelyä eri osapuolten kesken, jottaviivytyksiltä ja muiltaikäviltäyllätyksiltä vältytään. On kyettävä luomaan win-wintilanne toimijoiden kesken. Lähtökohtana on, että laatu tyydyttää loppukäyttäjän tarpeet ja odotukset Yhteistyönkannalta onvälttämätöntä, että kontaktihenkilöt ovat yhteistoimintakykyisiä, sillä käytännön yhteistoiminnassa tulee aina sovittelun tarvetta. Esimerkiksi tietoliikenne yritysten välillä saattaa muodostua pullonkaulaksi. Pk-yritysten suora osallistuminen strategisten huippututkimusyksiköiden (SHOK) tutkimusohjelmiin on jäänyt toistaiseksi hyvin vähäiseksi. Koska huomattava osa Tekesin tuotekehitystuesta tullaan kanavoimaan tulevina vuosina SHOK:ien kautta, on myös pk-yritysten aktivoiduttava ja hakeuduttava näihin ohjelmiin joko suoraan tailiittoutumisten kautta.

12 Hylättyjen kehitysideoiden hyödyntäminen Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena syntyy runsaasti tietämystä ja teknologiaa, joka ei aina vastaa kaikilta osin alkuperäisiä tavoitteita jajäähyödyntämättä. Tämäkoskee niinyhtiöiden sisäisiä kehitysprojekteja kuin myös julkisesti tuettuja yhteishankkeita. Strategiamuutosten yhteydessäsaatetaan lopettaalupaaviakinhankkeitauuteen strategiaan sopimattomina. Yleisin syy jostakin tuoteideastaluopumiseen on Suomessa kotimarkkinoiden pienuus. Tekniset syyt nousevat esteeksiharvemmin. Perusteollisuudessa vaadittavat investoinnit ovat suuria ja niiden saaminenkannattavaksi vaatii suurtakapasiteettia. Koko tuotannon markkinointi voi onnistuavain viennin avulla, mikä lisääinvestointiin liittyviä riskejä. Kun suuryritys luopuu jostakin kehityshankkeesta, johon se on panostanut jo vuosia, olisi järkevää, jos sitä tarjottaisiinpienemmälle toimijalle. Kehityspanokset eivät menisi tällöin täysin hukkaan. Parhaassa tapauksessatoimintasaataisiin käyntiin pienemmällä volyymillä, jateräsyhtiövoisiostaa sen myöhemmin itselleen, joskysyntää alkaisi riittävästi ilmetä. Liitteessä 1 on lueteltu muutamiaesimerkkejä Rautaruukin uustuotehankkeista, joistayhtiö on luopunut viime vuosikymmeninä. Useimmat niistä ovat sellaisia, joita ei enää kannata yrittää herättäähenkiin, mutta joidenkin kohdalla saattaisi pienimuotoinenliiketoimintatulla vieläkin kyseeseen Patentit Terästeollisuudenperusprosessitovatvanhojajaniidenpiirissäpatentteja syntyyvähän, eikä niillä ole juurikaan käytännön merkitystä. Valmistusmenetelmien pieniä parannuksia, reseptejä,ei edes kannata patentoida, vaan pitää ne omana tietonaan. Mutta mitä pitemmälle jalostusketjussa mennään, sitä tärkeämmäksi patenttien merkitysnousee. Erityisen merkittäviä ne ovat ratkaisuissa, joitakehitellään yhteistyössäloppukäyttäjän kanssa. Suurin osa patenteista haetaan oman toiminnan suojaamiseksi eikä niitä pyritäkään aktiivisesti hyödyntämäänmyymällä valmistusoikeuksia muille. Taine kuuluvat patenttiperheeseen, jolla suojataan jotain toiminnallista kokonaisuutta. Osa patenteista jääsivuun yhtiöiden omien strategioiden muuttuessa. Terästuotteisiinliittyvät patentittarjoavat liiketoimintamahdollisuuksiamyös pk-yrityksille. Patenttisalkut on läpikäytävä yhtiöidenpatenttiasiamiesten kanssa, ja katsottava mistä yhtiötovat valmiita luopumaan ja mitkä patenteista olisivat mahdollisesti hyödyntämiskelpoisiapienemmissä yrityksissä jamillä ehdoilla.

13 13 Patenttisalkkujenperkausta eioletässä yhteydessä tehty, sillähyödyntämiskelpoisten patenttien löytäminen edellyttäisitietoa siitä, mihin tarpeeseen niitähaetaan. 4. Alueenpk-yritysten kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen Pk-yritysten toiminnan ongelmia ja kehitysmahdollisuuksia Oulun seudulla on tarkasteltu laajasti äskettäin valmistuneessauuden Oulun Kone jametalliteollisuuden elinkeinostrategiassa vuoteen 2015, johonallekirjoittanutonosallistunut. Raahen seudun elinkeinostrategiassa on metalliteollisuusasetettu seutukunnan selväksi ykköstoimialaksi, missä korostetaankonepajojen kehittämistä. Alueen yritysten toiveita on puolestaan kartoitettu CASR-Steelpolis -hankkeen laajoillayrityshaastatteluilla viime vuoden lopulla. ProMetal-verkosto on Steelpoliksen hallinnoimana mukana Osaamiskeskus-ohjelmassa, missä ProMetalosallistuuMeriklusteriin Toimintaympäristön muutokset Pk-yritykset ovat vahvasti sidoksissa alueenmuuhunelinkeinotoimintaan. Terästeollisuuden toimintatulee jatkumaan Perämeren kaarella vähintään seuraavat kymmenen vuottakutakuinkin nykyisellään, mikä luo jatkuvuutta jaturvaatasaisen työkuorman terästehtaitapalveleville yrityksille. Mutta suuria investointeja ei ole näköpiirissä, sillä masuunien peruskorjaukset Raahessa tulevat seuraavan kerran ajankohtaisiksi vasta2020-luvulla, eikä Tornion tehtaillakaan ole odotettavissa uusia tuotannon laajennuksia nyt rakenteilla olevan ferrokromitehtaan valmistuttua vuonna Suurin yksittäinen teollinen hanke tällä vuosikymmenellä tulee alueella olemaan uuden ydinvoimalan rakentaminen joko Pyhäjoelle tai Simoon. Rakentaminen on suururakka, joka tulee työllistämään keskimäärin 3500henkilöä viiden vuoden ajaksi. Vaikka hankkeen pääurakoitsijat tulevat muualta jatodennäköisesti myössuurinosa työvoimasta, tarjoutuu töitärunsaastimyös paikallisillealihankkijoille. Rakentamisenaikanatarvittavat palvelut virkistävät alueenpalveluita tarjoavia elinkeinoja. Toinen ripeästi kasvava teollisuudenalapohjois-suomessaon kaivosteollisuus. Uusiakaivoksia on avattuviimevuosina useita, lähimpänä Laivakankaan kultakaivos Raahessa ja Talvivaaran nikkelikaivossotkamossa, ja vieläuseampia kaivoshankkeitaon suunnitteilla sekä Suomessa että Pohjois-Ruotsissa. Niiden toteutuminen riippuu viime kädessä metallien tulevasta hintakehityksestä. Tällä hetkellä tilanne näyttääerittäin lupaavalta.

14 14 Kaivoksen rakentaminenvaatii keskimäärin noin 500 työntekijää puoleksitoista vuodeksi ja työllistäävalmiina työntekijää kaivoksesta riippuen. Kaivosten tarvitsemat tukipalvelut luovattoimeliaisuutta jatarjoavat työpaikkoja myös varsinaistenkaivospaikkakuntienulkopuolella. Jo nykyisin toimii seutukuntien alueellauseitayrityksiä, jotkapalvelevat kaivosteollisuutta. Bioenergian tuottaminen on myös nousemassauudeksi toimialaksi niin Pohjois-Suomessa kuin myöspohjois-ruotsissa. Keminbiodieselihankkeen toteutuminenolisi merkittävä kehitysaskel koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle. Erityisesti Oulun seudun suuri muutos viime vuosina on ollut ITC-sektorin kutistuminen Nokian siirtäessätoimintojaan ulkomaille. Tämä kehitys jatkuu edelleen janäyttääsiltä, ettäalueen toimijat eivät mahda sille mitään. Alueen elinkeinostrategiassa on tavoitteeksi asetettu teollisuuspohjan monipuolistaminen janokia-klusterissa syntyneen osaamisen hyödyntäminen myös muilla aloilla kuten konepajateollisuudessa Olemassa olevatyritykset CASR-Steelpolis -verkostohankkeessa on tehty laaja Oulun jaraahen seutujen yritysten kartoitus, jossa yrityksiltä tiedusteltiin haastattelututkimuksen avulla niiden kehitystarpeista. Tulosten mukaan yrityskenttä on heterogeeninen jateknologian kehittämistarpeet sen vuoksi hyvin erilaisia. Yliopistotasoista kehitysyhteistyötätehdään varsin vähän. Akateemisesti koulutettuja henkilöitätyöskentelee selvästi enemmän oululaisissa kuin raahelaisissa konepajayrityksissä. Alueen konepajayritykset ovat pieniäjaniidenresurssit uusientuotteidenkehittämiseenja erityisestiniidenmarkkinointiinhyvin rajalliset. Nykyiset julkiset tukimuodot eivät tueriittävästi pk-yritysten tuotekehitystä eivätkä varsinkaan uusien tuotteiden markkinointia. Tai sitten tuet koetaanniin byrokraattisiksi, etteiniitähalutataiosata käyttää. EU:n myötä tukiviidakko on vain pahentunut, jaainoastaan suuret toimijat kykenevät hallitsemaanohjelmien edellyttämiälaajoja kokonaisuuksia jaohjaamaan niitäomien tavoitteidensaedistämiseksi. Jottayrityksetvoisivattehokkaasti hyödyntää tarjolla oleviamahdollisuuksia, onniiden verkostoiduttava muiden alan yritysten jatutkimusyhteisön kanssa. Tuotekehityksen julkiset rahoitusmekanismit suosivat yhteishankkeita, jatieto asiantuntijoidenkesken siirtyy parhaiten yhteisen tekemisen kautta yhteisprojekteissa. Viimeisimmän tutkimustiedon ja osaamisen hyödyntäminen edellyttää syvällistä asiantuntemusta myös soveltavalta osapuolelta. Mutta pelkästään kirjallisuuden perusteella on teknistä kehitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia vaikea hahmottaa. Yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä erilaiset pilothankkeet, joissa yhdessä suunniteltujen jarakennettujenmallikappaleidenavulla demonstroitaisiin esimerkiksi materiaalitekniikan tai energiansäästötoimien viimeisen päälle optimoidut ratkaisut.

15 luvun alussa maailman terästeollisuus rakensi mahdollisimman keveän malliauton, jonka avulla suunnittelijoille kyettiin osoittamaan, että autosta voidaan tehdä neljännestä kevyempi käyttämällä jo markkinoilla olevia lujia teräksiä heikentämättä auton suorituskykyä. Kehitetyt ratkaisut ovat vähitellenyleistyneet käyttöön uusissa automalleissa. Markkinoinnin ja liikkeenjohtamisen parantaminen ovat pitemmän tähtäimen keinoja, silläne edellyttävättalouteenliittyvänopetuksen lisäämistäyliopistoissa, ammattikorkeakouluissaja ammattioppilaitoksissa. Tähänei yksittäinen yrittäjä voipaljoakaanvaikuttaa. Muttaomaa toimintaavoi jokainen parantaakäyttämällähyväksi tarjollaolevianeuvontapalveluita. Kukaan ei voi hallita kaikkia liiketoiminnan osa-alueita, vaan osaaminen ja tehokkuus syntyvät verkostoitumisen avulla Uudet yritykset Uuden liiketoiminnan ja yrityksen perustaminen on pitkä prosessi, joka alkaa ideoiden ja innovaatioidensynnyttämisellä, niiden seulomisella ja jalostamisella kaupallisiksi tuotteiksi. Uusien tuotteiden innovaatiopolku onpitkä, jopavuosikymmeniä.kalleimmat virheettehdään siinä vaiheessa, kun valitaan kehitettävä tuote sekä sen mahdollistava teknologia. Siihen on panostettava, sillävääristä valinnoista eipääse helpostieroontuotekehityksen myöhemmissä vaiheissa. Josperusvalinnatontehtyoikein, voidaan muut asiat, tuotanto, jakelu, huolto, tuoteräätälöinti yms., helposti sopeuttaa aina kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Teknologialähtöiset yritykset keskittyvät yleensä aluksi tuotteen ominaisuuksiin, mikä onkin luonnollistajoyrittäjäntaustankin huomioonottaen. Teknisissäasioissaepäonnistumisiatulee kuitenkinharvoin, elleivät tavoitteet ole joalun alkaen ylimitoitettujataiajoitustäysinväärä. Kun tuote on valmis ja markkinoinnin pitäisi alkaa, ovat rahatkin yleensä vähissä. Myyntiverkoston rakentaminen on kallista ja vie aikaa. Miten ongelma voitaisiin ratkaista? Yksi käytännössä hyväksi todettu keino on laatia rinnan tuotekehityksen kanssa kokonaisvaltainen liiketoimintasuunnitelma, jossa käydään läpi kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Raahen seudun nykyisistä konepajayrityksistä suuri osa, mm.telatek Oy,TEVO Oy, Raahen Terästuote Oy, R-Taso Oy ja Miilux Oy, on syntynyt 80-luvulla palvelemaan aluksi pääasiassa terästehtaan kunnossapidon ja tuotekehityksen tarpeita. Oulun seutukunnassa vastaava kehitysvaihe koettiin vuosikymmen myöhemmin elektroniikan mekaniikan kasvuvaiheessa. Rautaruukilla toteutettiin 90-luvun alussa puolen vuoden sisäisen yrittäjyyden koulutus, jonka aikana 12 halukasta yrittäjää laati Kerankansion pohjalta liiketoimintasuunnitelman valitsemansa liikeidean toteuttamiseksi. Näin syntyi muun muassa Oulussa toimiva Blastman Robotics Oy.

16 16 Oulun yliopisto tarjoaa lähinnä yleistäyrittäjyyteen liittyvää koulutusta, mutta toimialakohtaista konkreettisesti liiketoimintaan johtavaa koulutusta ei juurikaan ole tarjolla. Suomalaisista yliopistoista syntyy myösvähän spin-offeja Suuryritykset uuden liiketoiminnan kasvualustana Uusia yrityksiä tainiiden aihioita syntyy nopeimmin vanhan yrityksen siipien suojassa. Uuden ideankehittelynedellyttämät tukipalvelut ovat saatavilla japarhaassatapauksessa markkinointikin onnistuu olemassa olevia kanavia pitkin. Kun ulkoistettavan yksikön mukana lähtee koko tiimi, saadaankaikki keskeiset toiminnot, tuotekehitys, tuotanto, jakelu, markkinointi jahuolto, käyntiin välittömästi. Tätä kautta uusia yrityksiä syntyy tietenkin vain, jos yrityksistä löytyy toimintoja,joista se on valmis luopumaan. Viimeisen parinkymmenen vuoden jatkunut fokusoituminen perusbisneksiin on vähentänyt ulkoistettaviksi soveltuvien liiketoimintojen määrää. Yritykset ovat luonnollisesti mieluiten luopumassa huonosti kannattavista osistaan, mikä ei ole kovin hyvä lähtökohta uudelle yritykselle. Lisäksi tarvitaan yrittäjäksi sopiviahenkilöitä, jotka ovatvalmiitapanemaan itsensä likoon sekä ottamaan taloudellisen riskin toiminnasta. Halukkuus yrittäjäksi on nuorten keskuudessa valitettavanvähäistä, mikä liittyyyrittäjän ammatin vähäiseenarvostukseen japelkoon leimatuksi tulemisesta, jos yritys epäonnistuu. Lisää kannusteita alkaville yrittäjille tarvitaan. Kasvuvaiheessauusiyritys tarvitseeriskirahaa. Riskirahoituksen saaminen on hyvinhaasteellista, sillä Oulun alueellatoimivan riskisijoitusrahastonresurssitovathyvinrajalliset eikä sillä ole edellytyksiä toimiatodellisena kasvun riskirahoittajana. Finnverapuolestaan on alkanut toimia muidenpankkientapaan, eikä tarjoatodellistariskirahaa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suurtenteräsyhtiöiden resurssit ovat riittävät korkeatasoiseentutkimuksen tekemiseenjane toimivat veturiyrityksinä esimerkiksi strategisten huippuosaamisten keskittymissä, SHOK:eissa. SHOK:it ovatpitkäjänteisiä ohjelmia, joihin myöspk -yrityksillä on mahdollisuus osallistua.erityisen paljon julkistarahoitustukea on Oulun yliopistolle kanavoitunut FIMECC Oy:n kautta, mikä on Metallituotteet jakoneenrakennusalan strateginen huippuosaamisen keskittymä. Terästeollisuus tekee myöslaajaa kansainvälistä yhteistyötäeu-ohjelmien puitteissa. Yhteistutkimuksen myötä on yrityksille muodostunut tutkimusinstituuttien verkosto, jotavoidaan hyödyntäätutkimuksen lisäksi myösmarkkinoinnissa. Vaikka suuriosa hakemuksistatulee hylätyiksi, saadaan haun kauttatietoakilpailijoiden tulevaisuuden suunnitelmista. Vastaavastikun

17 17 yritykset tekevät yhteistyötäavainasiakkaittensakanssa, kertyyniilletietoajaosaamistaalan parhaista käytännöistä ja teknisistä ratkaisuista. Pk-yrityksiä onainatoivottumukaan yhteishankkeisiin, mitä myöstuenantajatedellyttävät ja pitävät sitätuenantamisen lisäperusteena. Ongelmanaon, ettäkaikiltaosapuoliltaedellytetään tiettyä omarahoitusosuutta, mihin rahaa ei pienyrityksiltä tahdo löytyä. Parhaiten järjestelmä toimii silloin, kun suuryritys tekee suoran tilauksen yritykseltä, joka sitten hakee tukea tuotteen kehittämiseen tai suuryritys kanavoi saamansa tuen alihankintaan. Ostaja joutuu tällöin ottamaan riskin, ettätuotettaei saada aikaan taisen tekeminen myöhästyy. Arvokkain apu, mitä terästeollisuus voi pk-yritykselle antaa, on asiantuntemus ja tieto todellisesta tarpeestasekä käyttöolosuhteista. Tehtaan portit olisi avattavakehittäjille, sillä laitekonseptin lopullinen määrittely ja yksityiskohtien hiominen voi tapahtuavasta käyttökokemusten perusteella. Kokemusosoittaa, ettätällainen kanssakäyminen onnistuuparhaiten, kun siihen löydetäänyhteistyökykyiset henkilöt. Yliopistolla yritystoiminnassa tarvittavat osaamiset hajaantuvat useilleosastoille, joiden yhteistoiminnassa on toivomisen varaa. Ulkopuolisen toimijan on vaikea löytää omiin tarpeisiinsa parhaitensoveltuvat yhteistyökumppanit keskenään kilpailevientarjokkaidenjoukosta. Teräsalan osaamisen kehittämiseksi ja syntyvän tietotaidontehokkaammaksi hyödyntämiseksi on terästutkimusoulun yliopistollakeskitettyterästutkimuskeskuksen CASR:in sateenvarjonalle. Sille on äskettäin allekirjoittaneen toimesta laadittu toimintasuunnitelma. (Terästutkimuskeskuksen toimintasuunnitelma vuosille ) Terästutkimuson määritelty Oulun yliopiston strategiassa yhdeksi kehittämisalaksi, johon on tarkoitussuunnatalisääresursseja. Terästutkimuskeskuksen sisällätoimivat tutkimusryhmät määrittelevät omat teknologiastrategiansa jatältä pohjaltahakevat laajoja yhteisiäteräksen valmistukseenjaterästuotteisiin liittyviä tutkimusteemoja, joihinkytketään kaikki tarvittavat osaamisalueet. Hierarkian alimmalla tasollaovattuotekehityshankkeet, joissa tarvittavatieto yhdistellään tuotekokonaisuuksiksi. Oulunyliopistoltapuuttuu sensijaan strategia metallialan pk-yritystenkehittämiseksi. Sen luomiseksi tarvittaisiin koko teknillisen tiedekunnan ja osin myös taloustieteen yhteistyötä. Uusien yritysten synnyttämiseksi olisi yrittäjyys sisällytettävädiplomi-insinöörien koulutusohjelmaan. 5. Eri osapuolten roolit Tutkimus- ja kehitystoiminnan piirissä vaikuttaa alueella useita toimijoita, joilla on omista lähtökohdistaanjohtuentoisistaanpoikkeavia muttaosittainmyöspäällekkäisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Pienen yrityksen näkökulmasta saattaa olla joskus vaikea hahmottaa, mikä olisi paras yhteistoimintamuoto ja ketä hankkeisiin kannattaisi kytkeä mukaan. Kilpailutilanteesta

18 18 johtuenpalveluntarjoajat korostavat omia vahvuuksiaan, eivätkä hakeudu aktiivisesti yhteistyöhön toisten osapuolten kanssa. Siihen ne voipakottaa vain työn tilaajatai julkisen rahoitustuenantaja, esimerkiksi Tekes Oulun yliopisto Yliopistojen tehtävänäon harjoittaakorkealaatuista tutkimusta ja antaasiihenperustuvaa opetusta.lisäksi yliopistoille on annettu velvoitealueelliseen vaikuttamiseen. Vapaan rahoituksen puutteessa joutuu yliopistohankkimaan pääosan tutkimusrahoituksestaan tänäpäivänä elinkeinoelämän kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön kautta ja tinkimään näin jossain määrin tieteellisyyden vaatimuksista. Terästeollisuuden yhteistyökumppanina Oulun yliopistolla on CASR ja sen sisällä erityisesti materiaalitekniikanjaprosessimetallurgiantutkimusryhmät. Tämäyhteistyöon kehittynyt nykyiseen laajuuteensaviimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa eikä erityisiä muutostarpeita sensuhteenolenäköpiirissä. Valmistuneetdiplomi-insinöörit jatekniikantohtoritovat työllistyneet hyvin alan teollisuudessa. Tuotekehityksen viemiseksi läpi kaikilta osin toiminnalliseksi laitteeksi saakka ei materiaalitekninen lähestymistapakuitenkaan yksin riitä, vaikka se saattaakinmuodostaahyvän lähtökohdan.lisäksi tarvitaan koneensuunnittelun ja valmistustekniikan osaamista, mitä löytyy muista koneosaston tutkimusryhmistä. Neonkytkettäväentistätiiviimmin mukaan kehitysyhteistyöhön. Läheisessä yhteistyössä ja osin koneosaston tiloissakin toimiitulevaisuuden tuotantoteknologiat tutkimusryhmä FMT, joka on osa Oulun yliopiston Nivalassatoimivaa alueyksikköä. Sen missiona on turvata valmistavan teollisuuden kilpailukyky myös korkean kustannustason alueilla. FMT:n tutkimusryhmä, jossa on yhteensä 17 henkilöä, on keskittynyt levymäisen materiaalin työstöön liittyviintekniikoihinja menetelmiin. Viimevuosina ontutkimuksenpainopiste ollut lujissaja ultralujissateräksissä. Tutkimustyönlisäksi tarjoaa ryhmä yrityksille myöserilaisia tuotesuunnitteluunja valmistukseenliittyviäpalveluitasekä opastaatutkimusrahoituksen hankinnassa Steelpolis Raahessa toimiva Steelpolis (Raahen seudun teknologiakeskus Oy, RST Oy) tarjoaa seutukunnan konepajayrityksille asiantuntijapalveluita yhteistyössä alueenmuidentoimijoiden kanssa. Teknisten asioiden ohella tukipalveluihinkuuluumyösavustaminen projektien valmistelussaja projektipäällikköpalvelut. Samalla keskus pyrkii vaikuttamaan metallialan toimintaympäristön yleiseen kehittymiseen.

19 19 Kehitystyössään RST on keskittynyt lujien terästen tarjoamiin mahdollisuuksiin alueen yritysten tuotteissa ja liiketoiminnoissa. Sama aihealue on vahvasti esillä myös Rautaruukin ja CASR:in tutkimuksissa. Turhien päällekkäisyyksien välttämiseksi on näiden kanssa tehtävä tiivistä yhteistyötä. RST:n roolina voidaan nähdäpk-yritysten kokoaminen yhteisiin hankkeisiin, eräänlaisen kehitysfoorumin luominen, ja viimeisimmän tiedon välittäminen osapuolille. Steelpolis hallinnoi Pohjoisten tuotantostudioiden yhteenliittymää, ProMetal-verkostoa, jolla on käytössään monipuolinen laite- jaosaajaresurssikonepajojenkehittämiseksi Business Oulu Kaikki tutkimusosapuolet vaikuttavat omallatoiminnallaan joko suoraan taivälillisestimyös yrittäjyyden yleisiin edellytyksiin. Luontevamminalueen yrittäjyyden yleisten edellytysten parantaminen kuuluu kuitenkin Business Oululle, jolla on siihen paremmatedellytykset sekä resurssiensa että asiantuntemuksensa puolesta Tarkkuusmekaniikan opetus- javalmistuskeskus PMC Oulunyliopistolla ja Oulun seudun ammattikorkeakoululla OAMKonvuonna 2004perustettu yhteinenlaboratorio,pmc (PrecisionMechanicsManufacturing Centre). Keskuksen tavoitteenaon edesauttaa pk-yritysten tuotekehitystätarkkuusmekaniikan alueella. Sen tarjoamat mahdollisuudet on saatava laajempaan käyttöön Kokonaisvastuu kehittämisestä Kenen kuuluisi ottaa kokonaisvaltainen vastuu konepajojen janäiden tarvitsemien palvelujen kehittämisestä? Minkäosapuolen sitten kuuluisiottaavetovastuu yhteishankkeista? Luontevimmin se kuuluisi sille, joka on kulloisessakin tapauksessa parhaiten selvillä loppuasiakkaan tarpeista. Vain todellisten asiakastarpeiden ratkaisu luo edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle. Lisäksi organisaatiollatulee ollatoiminnallisetyhteydet seutukuntien päätöksentekijöihin. Kehittämisvastuut alueellisten toimijoiden keskenon kyllä yleisellä tasolla riittävän hyvinmääritelty. Eri toimijat on nyt saatava aktiivisesti kiinnostumaan erilaisistakehityshankkeista.

20 20 6. Julkinen rahoitustuki ja sen rooli Julkinenkotimainen tuotekehitystuki kanavoituuyrityksille pääasiassatekesin kautta. Meneillään olevienshok-ohjelmienansiostarahoitus on muuttunut pitkäjänteisemmäksi ja tarjoaahyvän pohjan tutkimusyhteisön ja teollisuuden väliselle yhteistyölle. Alueen suuret toimijat hyödyntävät jo nykyisellääntehokkaasti Tekesin tarjoamia mahdollisuuksia. Terästeollisuus osallistuu laajastimyös EU:n rahoittamiin tutkimuksen puiteohjelmiin sekä terästeollisuuden oman rahaston RFCS:n (Research Fund for Coal and Steel) ohjelmaan, joka on suunnattu terästeollisuuden prosessien ja tuotteiden kehitykseen. Teollisuuden myötävaikutuksella on myös yliopisto päässyt osalliseksi näistäohjelmista. Pk-yritystensaamat tuet niin kansallisista kuin EU:n tutkimusohjelmistakinovat kuitenkinjääneet vähäisiksi, vaikka tarjollaon myöserityisestipk-yrityksille räätälöityjäkeveämpiä ohjelmia. Parhaiten Tekesin ja EU-tuen hyödyntäminen onnistuu, kun suuri toimija ottaa vetovastuun hankkeestaja käyttää pk-yritystäalihankkijana. Tällöin pienyritys voivälttyä kokonaan projektien edellyttämältä omarahoitusosuudelta. EuroopanUnionitukeealueiden kehittämistämyös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Rahastostatuetaanhankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista,osaamista ja alueiden saavutettavuutta. Tukipäätökset tehdäänpaikallisesti,joten ne on helpompisuunnata haluttuihin kohteisiin. Julkisen rahoitustuen tehokas käyttö edellyttää,että yrityksessä on omasta takaa osaajia, jotka kykenevät laatimaanhyväksyttäviä hakemuksia jahoitamaan projekteihinliittyvänraportoinnin. Tietoja kokemusonsaatava kumuloitumaan yrityksessä, jottaainaeitarvitse aloittaa alusta. Erilaisetneuvontaorganisaatiotantava kyllä apuahakemustenlaadinnassa, muttaniidenlaatu riippuuainaviime kädessä projektipäällikön osaamisesta. Tuotekehitystukeaonjonykyisellään varsinhyvinsaatavilla. Sen sijaan markkinointiinon rahaa edelleenkin varsin niukalti tarjolla, vaikka esimerkiksi Tekes hyväksyy nykyisin myös liiketoiminnan kehittämiseenliittyviä kuluja. VoisikoesimerkiksiEAKR:n varoja suunnataenemmäntähän, jotta ei kävisi niin, että valmis tuote jää varojen puutteen vuoksi viemättä markkinoille? 7. Johtopäätöksiä jatoimenpidesuosituksia Tuloksellinen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta perustuu paljolti vanhan tiedon uudenlaiseen soveltamiseen. Harvoin onnistutaan tekemään uusia tieteellisiä läpimurtoja taiylittämään teknologiakehityksen sukupolvia. Markkinoille on myös vaikea tulla täysin uniikilla tuotteella, sillä vasta kilpailu luo kysynnän. Erityisen vaikeaatämä onpienilleyrityksille, joidenresurssit eivät yksin riitä tarvittavaan markkinointiponnisteluun.

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 07.11.2011 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 23.3.2010 Sakari Tamminen Toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö ja yhtiön taloudellinen kehitys vuonna 2009 Markkinatilanne historiallisen vaikea Teollisuustuotanto ja

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS. Yritysesittely 2015

PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS. Yritysesittely 2015 PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS Yritysesittely 2015 Saanko esitellä: Ovako Kehittää teknologisesti korkeatasoisia koneenrakennusteräksiä Asiakkaina maailmanlaajuisesti johtavia laakeri-, konepaja- ja

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 31.10.2012 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015 HANKKEEN ESITTELY Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen seudun yrityspalelut Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjäri - Oulun yliopisto Tuleaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) Yliopettaja Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Optim erikoisluja teräs. Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön. www.ruukki.fi

Optim erikoisluja teräs. Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön. www.ruukki.fi Optim erikoisluja teräs Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön www.ruukki.fi Paremmin, korkeammalle Nosturivalmistuksessa suunnittelupöydän ja edistyksellisen lopputuotteen välinen kuilu kapenee

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen LaserWorkShop 2006 ProMetal Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen ProMetal -projekti Hankkeen tarkoitus: Metallituoteteollisuuden kehityksen edistäminen ja

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot