Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista"

Transkriptio

1 Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tekijä: Veikko Heikkinen, VKH Consulting RAAHEN SEUDUN TEKNOLOGIAKESKUS OY RANTAKATU 5 A, FIN RAAHE FAX (0)

2 2 Selvitys Innovatiivisen konepajateollisuuden mahdollisuuksista Tilaaja: Raahen Seudun TeknologiakeskusRST Raportin laatija: Veikko Heikkinen, VKH Consulting Ohjausryhmä: ToimitusjohtajaAntero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus RST Oy Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi, Tulevaisuudentuotantoteknologiat, Oulun yliopisto DosenttiJouko Leinonen, Oulun yliopisto Asiantuntija, yrityskehitys, Aarne Tervo, Business Oulu

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta ja tavoite 2. Terästeollisuuden tarjoamat mahdollisuudet Terästeollisuuden oma jatkojalostus 2.2. Rautaruukin konepajatoiminta ja siitä luopuminen 2.3. Teräsyhtiöiden diversifioitumispyrkimykset Tämän päivän strategioiden tarjoamat mahdollisuudet Rautaruukki Outokumpu 3. Terästeollisuuden osaamispohjajatarpeet uuden liiketoiminnankasvualustana 3.1. Teräkseen liittyvätietotaito 3.2. Hylättyjen kehitysideoiden hyödyntäminen 3.3. Patentit 4. Alueenpk-yritysten kehittäminen jatoimintaedellytystenparantaminen 4.1. Toimintaympäristön muutokset 4.2. Olemassaolevat yritykset 4.3. Uudet yritykset 4.4. Suuryritykset uuden liiketoiminnankasvualustana 5. Eriosapuolten rooli 5.1. Oulun yliopisto 5.2. Steelpolis 5.3. Business Oulu 5.4. Oulun seudun ammattikorkeakoulu 5.5. Kokonaisvastuu kehittämisestä 6. Julkinen rahoitustuki ja senrooli 7. Johtopäätökset ja toimenpidesuosituksia Liite1: Esimerkkejä Rautaruukin kehityshankkeista, joista se on luopunut

4 4 1. Tausta jatavoite PerämerenrannikollasijaitsevatRautaruukin jaoutokummunsuuretterästehtaat, joiden tuotteistapääosameneevientiin. Näissä yrityksissä onteräksen valmistuksen ja käyttöominaisuuksin tuntemushuippuluokkaa. Sekä Raahen että Tornion hyvin varustelluissa tutkimuskeskuksissa tehdään korkeatasoista uusien teräslaatujen kehitystyötä, joka on viime vuosinatähdännyterikoislaatujenosuudenkasvattamiseen. Verkoston solmukohtanatoimiioulun ylipiston Terästutkimuskeskus CASR (Centre for Advanced Steel Research), joka toimii läheisessä yhteistyössäteollisuuden kanssa sekä kouluttaasamalla osaajiateollisuudentarpeisiin. Jatkojalostuksen ja konepajojen valmistustekniikan kehittämisessä myös VTT:n laboratorioilla on erityisosaamista mm. mittaustekniikassa ja konenäön soveltamisessa. Erityisesti pk-yritysten kehittämiseksi on kuntien ja EU:n rahoituksella (EAKR, ESR) perustettu tuotantostudioiden verkosto ProMetal, joka koostuu kolmesta studiosta, Steelpolis Raahessa, ELME-studio Nivalassa ja JaloteräsStudio Kemi-Tornion alueella. Tarkkuusmekaniikan opetus- ja valmistuskeskus Oulu PMC edesauttaa pk-yrityksiä innovatiivisten tuotteiden kehittelyssä. Materiaaliteknisestätietämyksestä huolimattaeialueelleolesyntynyt odotetussa määrin teräksen jatkojalostusta. Viimevuosina kehitys on ollut jopa taantuva, sillä suuryritykset ovat keskittyneet perusbisneksiinsäja luopuneet ulkopuolisistarönsyistään. Materiaaliteknistä osaamista hyödyntäviä pk-yrityksiä on vähän eikä uusia ole juurikaan näköpiirissä. Uuden Oulun Kone- ja metalliteollisuuden äskettäin julkistetussaelinkeinostrategiassa vuoteen 2015 on yrittäminen, uudetinnovaatiotja ratkaisusovelluksetnykyisten teknologioiden pohjalta nostettu alueella toimivien yritystentärkeimmiksi kasvun moottoreiksi. Tämänosaprojektintavoitteenaonlaatiastrategia terästen jatkojalostuksen kehittämiseensekä selvittäämahdollisuuksiainnovatiivisen konepajatekniikan jatuotteiden kehittämiselle, mikä tähtäisi olemassa olevien metallialan pk-yritystenkehittämiseen sekä uusien yritysten synnyttämiseen.toimeksiantajanaon CASR-Steelpolis-hankkeen (EAKR) hallinnoijaraahen seudun teknologiakeskus Oy (RST), joka tarjoaa alueen yrityksille strategiansamukaisesti asiantuntijapalveluita, kehittää metallialan toimintaympäristöä jatoteuttaa yhteishankkeita konepajatoiminnan kehittämiseksi. Selvitys ontoteutettuosana meneillään olevaa CASR -Steelpolisverkostohanketta, jolla edistetään metallialan pk-yritysten tutkimustoimintaa. Hankkeen rahoittajina ovat Raahen ja Oulun seutukunnat sekäpohjois-pohjanmaan liitto (EAKR). 2. Terästeollisuuden tarjoamat mahdollisuudet Terästeollisuuden suhtautuminen omien tuotteiden jatkojalostukseen on vaihdellut aikojen kuluessa aina sen mukaan, mikä on ollut kulloinkin kehityksen yleinen trendi ja yritysten valitsema strategia.

5 Terästeollisuuden oma jatkojalostus Vielä 80-luvulla kaikki suomalaisetsuuryrityksetrautaruukki ja Outokumpu mukaan luettuina hakivat aktiivisesti kasvua omien tuotteiden jatkojalostuksesta. Tätä kautta haluttiin sekä kasvaa orgaanisestiettäsaadatuotteillelisäarvoa. Erityisen aktiivisestijatkojalostuksen sarallatoimi Rautaruukki, joka perusti jo 70-luvun lopulla putkitehtaat Pulkkilaan ja Oulaisiin sekä hitsattuja palkkeja valmistavan tehtaan Ylivieskaan. Nämä kaikki ovat edelleen toiminnassa jajatkojalostavat Raahen tehtaalla valmistettuaterästä sekä kotimaahan että vientimarkkinoille. Vuonna1980 aloitti RuskonteollisuusalueellaOulussa toimintansakonttitehdas, joka jäiainakin toistaiseksi yhtiön viimeiseksi jatkojalostushankkeeksi Pohjois-Suomessa. Rahtikonttienhintatason romahdettua 80-luvun loppua kohti mentäessä päätti yhtiö luopua konttitehtaasta 90-luvun alussa.sen jatkajaksi perustettiin uusi yhtiö Conlog Oy, jossa Rautaruukki ei ollut enää mukana.se keskittyi erikoiskontteihin ja laajeniyritysostojen kauttapohjoismaiden johtavaksi liikuteltavien turvallisuus- japuolustusalantoimintaympäristöjen toteuttajaksi. Yhtiöjatkaa toimintaansayli- Kiimingistä käsin. Outokummullaei vastaavaa panostustaruostumattomanteräksen jatkojalostukseen sensijaan ollut, vaikka alueellisillakehittäjillä sen suuntaisia pyrkimyksiä kyllä olikin. Yhtiönainoamerkittävä jatkojalostushanke olipietarsaaressasijaitsevan, hitsattujaputkiaruostumattomastateräksestä valmistavan Jaro Oy:n hankinta 80-luvulla. Parhaillaan on Outokumpu siirtämässä koko putkituoteliiketoimintayksikkönsä yhteisyritykseen, jonka enemmistöosakkuudesta se on aikeissa luopua lähitulevaisuudessa. Lisäksi Outokumpuon panostanut palvelukeskuksiin lähellä päämarkkinoitaan Länsi-Euroopassa jakiinassa. Yritysostojensa rahoittamiseksi Outokumpu luopui 90-luvullanopeaantahtiin kaikestavärimetalleihin kohdistuvastaliiketoiminnasta. Ruostumattoman teräksen käyttö suuntautuu pääasiassa järeisiin prosessilaitteisiin ja kuluttajatuotteisiin kuten tiskipöytiin japesukoneisiin, joitavalmistavat suuret kansainväliset yhtiöt omien osaamistensa varassa jaomien tuotemerkkiensä alla. Siihen arvoketjuun on teräksen valmistajan vaikea päästä osalliseksi muuten kuin olemallamateriaalin toimittajana. Kalliimpana tuotteenaruostumatonteräsonluonteeltaanvielä globaalimpi kuin lukuisiin erilujuusluokkiin jakautuva musta teräs. Se, että on käytettävissä paikallisesti valmistettua ruostumatonta terästä, ei vielä yksin luo edellytyksiä jatkojalostukselle. Ruostumattoman teräksen käyttöä tavanomaisessa konepajassa vaikeuttaa lisäksi se, että sitä ei voida käsitellä samoilla laitteilla jalinjoilla kuin hiiliterästä. Sitävartenonoltava erillinen tuotantolinja, tai tuotteet joudutaan puhdistamaan peittaamalla. Peittaamo on kallis investointi ja sen kapasiteettion yleensä paljon suurempi kuin mitäpienikonepajatarvitseeomaatuotantoaan varten.

6 6 Oululainen Betamet Oy ja Obas Oy ovat niitä harvoja alueella toimivia yrityksiä, joka ovat erikoistuneet konepajoissaan ruostumattomienmetallituotteidenvalmistukseen. Betametilla on mm. oma peittaamo, jonka kapasiteettia myydään myös ulkopuolisille konepajoille. Käytetyt teräsmäärät ovat pieniä, vain tonnia vuodessa. Materiaali hankitaan tukkureilta, sillä näin pieniä eriä ei saa suoraan valmistajalta. Ainoa alue, jossa ruostumaton teräs ja hiiliteräskilpailevat jossain määrin toistensa kanssa on rakentaminen, missäteräksen käyttöonlisääntynyt viimevuosina. Ruostumattoman teräksen luontainen kilpailuvaltti on ulkonäkö ja vähäinen huollon tarve. Suuresta hintaerosta johtuen eivät hiiliteräsjaruostumatonteräsyleensä kilpaile samoista kohteista. Jatkojalostus siirtyy vääjäämättälähemmäksi loppukäyttäjiä, sillävalmiidentuotteiden rahtikustannuksetrasittavat kannattavuutta. Pohjois-Suomessa eiolesuuria jatkojalosteiden käyttäjiä eikä näin ollen luontaista kasvupohjaa teräksen jatkojalostukselle Rautaruukin konepajatoimintaja siitä luopuminen Kaivostensulkemisen seurauksenatuli Rautaruukista jo70-luvulla myöskonepajayhtiö, sillä katoavia työpaikkoja korvaamaan perustettiin entisille kaivospaikkakunnille konepajat, ensin Raajärvelle jamyöhemmin myösotanmäkeen sekä Taivalkoskelle. Siellävalmistettiinaluksi teräsrakenteitapääasiassa yhtiön omiininvestointeihin mutta jonkin verran alihankintatöitämyös ulkopuolisille.raajärven konepaja on lopetettu jo aikapäiviä sitten, mutta Otanmäessä ja Taivalkoskella toimintajatkuu uusien tuotteiden ja uusien omistajien varassa. Vuonna1985 Rautaruukki solmi Neuvostoliiton kanssa kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen tavaravaunujen valmistamisesta Neuvostoliiton tarpeisiin. Vaunutehdas rakennettiin kahdelle paikkakunnalle, Otanmäkeen jataivalkoskelle. Nämä työllistivät pääosan Otanmäen ja Mustavaarankaivostenlopettamisen seurauksena työpaikkansa menettäneestäväestä. Tehtaat olivat myösmerkittäviärautaruukinteräksenjasiitä tehtyjenpuolivalmisteiden käyttäjiä ja jatkojalostajia, sillätoiminnan huippuvuosinaterästä kuluivaunuihin yhteensä noin 22000tonnia. Neuvostoliitonhajottuavuonna 1992idänkauppa loppuijatehtaat keskittyivät erikoisvaunuihin, joitamyytiin länsimaihin. Toiminta jatkuu uudessaomistuksessa edelleen Otanmäessä ja yhtiön tilauskanta on tällähetkellä hyvä. Transtech Oy:n tehdas Otanmäessäon Pohjois-Suomen ylivoimaisesti suurin konepaja. Matkustajavaunuissatarvitaanrunsaastierilaisiaosia ja monipuolistaosaamista, minkä vuoksi Transtech käyttää runsaasti alihankintaa. Yhtiön suurimpia asiakkaitaovattällähetkellävrja Helsingin kaupungin liikennelaitos. Pääkonttorijasuunnittelu ovat Oulun teknologiakylässä. Raahelaisen Telatek Oy:n ostama Taivalkosken konepaja on erikoistunut suurten hitsattujen teräsja alumiinirakenteiden valmistukseen jalaivojen ruoripotkureihin.

7 Teräsyhtiöiden diversifioitumispyrkimykset 80-luvulla ja 90-luvun alkupuolellahaettiin myösterästeollisuudessaeripuolilla maailmaa mahdollisuuksia diversifioitua täysin uusille aloille. Sitä varten oli sekä Rautaruukilla että Outokummullakeskitetyt tutkimus- jakehitysorganisaatiot,jotkahakivat liiketoimintamahdollisuuksia perinteisten toimialojen ulkopuolelta. Täysin kylmiltään, mitään riskejä kaihtamatta ei uusille alueille kuitenkaan uskallettu lähteä. Oli oltava osaamista ja lupaavia markkinanäkymiä, jotta investointipäätöksiä rohjettiin tehdä. Outokummullatällaisia bisnesaihioita olivat muun muassa piikiekot, suprajohteetjaneomagneetit, joidentakana olijo vuosikymmenienkehitystyö. Nejohtivatkin uuden teollisen toiminnankäynnistämiseensuomessa. Samaan kategoriaan kuuluu itsenäiseksi pörssiyhtiöksi lohkaistuoutotecoy, jonka osaamispohja perustuu Outokummun omien prosessien kehitystyöhön. MyösRautaruukillaolitämän suuntaisiapyrkimyksiä, muttasuurtaomaapainoaluettaeioikein löytynyt, kuten eivät löytäneet muutkaan mustan teräksen tekijät, joiden edesottamuksia tarkkaan seurattiinoulun kehitysosastolla. Yhtiön liikkumatilaa kavensi se, että varottiin visusti menemästä omien teräsasiakkaiden tuotealueille. (Olen tarkastellut näitä asioita laajemmin kirjassani Ituja ja rönsyjä Uutta liiketoimintaa teknologiasta) 90-luvun alkupuolellatapahtui Suomessa ajattelutavan muutos. Suuryritykset alkoivat keskittyä perusbisneksissäänja karsia samalla rönsyjään, joiksi huonostikannattaviauusialiiketoimintojaoli alettu kutsua. Keskitetyt tutkimusorganisaatiot ajettiin alasja kasvua alettiin hakea ensi sijassa perusbisneksenkansainvälistymisestäjaasiakkaalle tarjottavistalisäarvopalveluista. Yleisiäkin syitä tähän kehitykseen oli. Vuonna 1995 Suomi liittyi EU:hun ja pääsi täysivaltaisena jäsenenä hyödyntämäänlaajojensisämarkkinoiden tuomiaetuja. Investoinnit tuotantoonkannatti tehdä lähemmäksi päämarkkinoita. Kun 2000-luvulla myösentiset Itä-Euroopan sosialistiset maat, Puola,Tsekki, Slovakia, Unkari ja Romania,joissa kaikissa on merkittäväoma terästeollisuus, liittyivät Euroopan Unioniin, alkoi konepajateollisuus valua halvempien kustannusten perässä näihinmaihin. Neuvostoliitonhajottuamyössikäläiset markkinat avautuivat vähitellen länsimaiden investoinnille. Rautaruukki, erityisesti senrakentamiseenkeskittynytruukki Construction Oy, on etabloitunut vahvasti sekä Venäjälle että Ukrainaan. Teräsyhtiötlistautuivat90-luvun vaihteessa pörssiin, minkä seurauksena yhtiöidentoiminnan fokusta täsmennettiin. Analyytikot halusivat tietää, missä bisneksessä yhtiöt olivat mukana ja mihin niiden resurssit riittivät. Suoraviivaiseen konseptiin eivät konepajatoiminnot enääsopineet, minkävuoksiniistäpyrittiin eroon.

8 Tämän päivän strategioiden tarjoamat mahdollisuudet Rautaruukki Rautaruukin strategia reivattiin uuteen uskoon Sakari Tammisen tultua yhtiön toimitusjohtajaksi vuoden 2004 alusta. Keskeinen muutosoli lähteä hakemaan lisäarvoa ja kasvua ratkaisuista, mikä tarkoitti sitä, ettävalikoiduillabisnesalueilla mentiin rohkeasti myösomien teräsasiakkaiden tuotealueille. Perusbisneksessä ei kasvumahdollisuuksia sen sijaan nähty, vaikka tehtaitten kehittämiseen aiottiin edelleen panostaa. Tätä strategiaa on nyt toteutettu seitsemän vuotta ja ratkaisujen osuus on kasvanut jo yli 60 prosenttiin yhtiön liikevaihdosta. Samansuuntaisen kehityksen odotetaan jatkuvan myöstulevina vuosina,nyt entistä laajemmalla markkina-alueella. Ratkaisut perustuvat paljolti omaan teräsosaamiseen ja erikoislujien ja ultralujien terästen ominaisuuksien hyödyntämiseen. Niiden valmistamiseksi on Raahen terästehtaallatehty viime vuosina mittavat investoinnit. Liiketoiminta on jaettu kolmeen divisioonaan: Ruukki Metals Oy, Ruukki Engineering Oy ja Ruukki Construction Oy. Metals vastaa terästuotannosta ja pitkälti myös teräksen jatkojalostuksesta sekä palvelukeskuksista. Engineering on määritellyt liiketoimintaalueekseen nosto-, siirto- ja kuljetusvälineet, joissa lujien terästen käytöllä saavutetaan painonsäästöä. Construction keskittyyinfrastruktuurin ja toimitilojen rakentamiseen Pohjoismaissa ja keskisessä Itä-Euroopassa sekä Venäjällä. Yhteistyöhön Rautaruukin kanssa löytyy ulkopuolisille konepajoillemahdollisuuksia periaatteessa kolmella eri tavalla. 1. Olemalla osa tuotantoketjua tarjoamalla esimerkiksi pitkien tuotteiden pohjamaalausta, leikkausta, koneistustaja/tai hitsisaumojen viisteytystä. 2. Toimittamalla osiatai osakokonaisuuksia teräsyhtiöiden tarjoamiin ratkaisuihin. 3. Palvelemalla yhtiön tuotantolaitostentukitoiminnoissa kuten sivutuotteiden käsittelyssä, huollossa ja/tai peruskorjauksissa sekä kuljetuksissa. Ruukki Metals Oy onparhaillaanrakentamassatuotteisiin liittyvää ostopalvelujenverkostoa, jonka puitteissatullaan hankkimaan ulkoa muun muassa pitkien tuotteiden pohjamaalausta, hitsisaumojen viisteytystä, leikkausta ja koneistusta, joihinomaakapasiteettiaei ole riittävästi. Yhteistyökumppanintyön laadunpitääollapriimaa, mikä tyydyttääloppuasiakkaan tarpeetja odotukset. Toiminnanpitää olla kaikilta osin moitteetonta (johto, organisaatio, tuotteet, siisteys, turvallisuus, reagointikyky muutostarpeisiin yms.). Yhtiöntavoitteenaon,ettätulevatarve kyettäisiin ennustamaan, mikä helpottaisi yhteistyökumppaneiden toimintaa. Hitsaustyön alihankintaaostaaruukki EngineeringOy.

9 9 Esimerkkeinä palvelukumppanuuden rakentaneista yrityksistä on jo 70-luvun lopulla perustettu Telatek Oy, joka tekee erilaisia hitsauspinnoitteitaterästehtaan kuluviin osiin. Rannikon Konetekniikka puolestaan on kehittänyt omaan suunnitteluun perustuvia BOFO - nosto- ja siirtovälineitä sekä RKT Solutions kokonaisratkaisuja terästeollisuuden tarpeisiin. Miilux Oy toimittaa mittatarkkoja ja asennusvalmiita kulutuslevykomponentteja. Rautaruukin strategiaan ei tällä hetkellä kuulu uuden konepajaliiketoiminnan luominen valitun strategian ulkopuolisillealueille. Uutta teräskapasiteettia ei myöskään tarvita Suomessa eikä koko EU:n alueella. Pikemminkin ontodennäköistä, että alanyhdentymiskehitys jatkuu, minkä seurauksenaheikoimpiayksiköitä karsitaan jatuotantoa EU:ssa supistetaan. Globaalisti terästuotanto kyllä edelleen kasvaa, mutta kasvua tapahtuu kehittyvissämaissa, ennenkaikkea Kiinassa ja Intiassa. Terästeollisuuson ankarissa kustannuspaineissaja laajentamassahankintaansa halvemman kustannustason maihin, Itä-Eurooppaan jakauko-itään. Paikallinen toimittaja onsamalla lähtöviivallakuinmuutkin. Hintakilpailukyky ratkaisee, josmuutasiatovat kunnossa. Kustannussyistäeiolemitäänmahdollisuuksia suosia paikallista toimittajaa. Kilpailuttamistaei rajoitetaenääalueellisesti. Kiina, joka onviime vuosikymmenet ollut suurin länsimaisen terästeknologian ostaja, tarjoaatällähetkellä itse kokonaisiaterästehtaita Outokumpu Outokumpuonkeskittynyt Torniossa ruostumattoman teräksenvalmistukseen. Tehtaan tuotantolinjatsoveltuvaterityisenhyvin peruslaatujenmassatuotantoon, vaikka tutkimuspuolella on kehitettymyösferriittisiä laatuja jans. duplex-teräksiä. Valittu toimintatapajatuotesortimentti ei ole luontaisesti hyvä kasvualusta jatkojalostukselle, eikä sitä ole ponnisteluista huolimatta mainittavasti alueelle syntynytkään. Tämänpäivänsuuret investoinnit Torniossa suuntautuvat ferrokromituotannon kaksinkertaistamiseen, mihin Kemin kaivoksen mittavat malmivarat antavat mahdollisuuden. Lisääntyneestä ferrokromituotannosta osa on tarkoitus myydä maailmanmarkkinoille, missä siitä on pulaa. Ruostumattomanteräksen kulutus kasvaa voimakkaasti, mutta suurin kasvu tapahtuu kehittyvissä talouksissa, Kiinassa jaintiassa, missäelintasonousee ripeimmin. Outokummunuusi toimitusjohtajaon ilmoittanut yhtiön panostavanlisää Kauko-Itään. Euroopassa sen sijaa saatetaannähdä jo lähitulevaisuudessa yritysjärjestelyjä, joiden seurauksena ruostumattoman teräksen valmistusedelleen keskittyy. Tähän konseptiin eijatkojalostuskuulu,eitorniossaeikä missään muuallakaan. Näinollenkonepajateollisuudelle jäävainyksi varteenotettava yhteistoimintamahdollisuus:

10 10 ToimiaTornion tehtaiden huollossa ja kunnossapidossa sekä ottaa tehtäväkseen yhtiön ulkoistamiapalveluitakuten kuljetukset, kunnossapito, siivous, sivutuotteiden käsittely jne. Näidentoimintojen ympärille on jonyt syntynyt yrityksiä, joistahyvänäesimerkkinä voidaan nostaa esiin torniolainen kaivosurakointiin, materiaalinkäsittelyyn sekä teollisuusprosessien hoitoon keskittynyt Tapojärvi Oy, joka työllistää yhteensä 200 henkilöä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Odotettavissa on, ettäteräsyhtiöidentoimintojen ulkoistaminenjatkuu, mikä tarjoaamahdollisuuksiasekä nykyisille ettätäysin uusillekintoimijoille. 3. Terästeollisuuden osaamispohja ja tarpeet uuden liiketoiminnan kasvualustana Teräksen valmistusketju raaka-aineista lopputuotteiksi on pitkä ja siinä sovelletaan hyvinmonia eri teknologioita. Hyvä kannattavuus edellyttää kaikkien osa-alueiden hallintaa, niidenkin, jotka eivät ole ydinteknologioita ja joiden vaikutukset eivätkä näy asiakkaalle päin. Koska resurssit eivät millään riitä kaikkien tarvittavien teknologioiden kehittämiseen ja hallintaan, joutuu terästeollisuus verkostoitumaan ja hankkimaanosantarvittavasta osaamisestaan yhteistyökumppaneilta. Sen seurauksena on terästeollisuus kaikkialla maailmassa luonut ympärilleen korkeatasoisen alihankkijoiden ja kumppanien verkoston, joka voi ottaa hoitaakseen joitakin terästehtaan tarvitsemia palveluita tai kehittää toimintoja yhteistyössä Teräkseen liittyvätietotaito Teräksen valmistajalle kertyy jatkuvan kehittämisen ja testauksen tuloksena mittava tietämys tuotantoprosesseista, eri teräslajien valmistettavuudesta ja niiden ominaisuuksista. Tämä tieto on tarpeen tuotannon ohjaamiseksi niin, ettäeriteräslaaduilta vaadittavat ominaisuudet täyttyvät. Muttase on tärkeää myös uusien teräslaatujen kehitysmahdollisuuksia arvioitaessa. Asiakkaan kannalta tuotteeseen liittyvät tieto on yleensä sitä tärkeämpää, mitä vaativammasta teräslajista ja käyttökohteesta onkysymys. Teräksen teknologisiin perusominaisuuksiin kutenlujuuteen, sitkeyteen, taivutettavuuteen ja hitsattavuuteen liittyvät tiedot annetaan asiakkaalle ainestodistuksen mukana. Asiakaspalvelun parantamiseksi ja karttuneen tietotaidon hyödyntämiseksi teräsyhtiöt julkaisevat tuotteistaan myös omia esitteitä, joissa annetaan enemmän käyttösovelluskohtaista tietoa. Erityisen aktiivinen tällä saralla onollut Rautaruukki, joka onkoonnut tiedot kattavaksi Teräskirjaksi. Lisäksi on julkaistu useita tuotekohtaisia opaskirjoja, joita saa yhtiön teknisestä asiakaspalvelusta. Vaikkavastaavanlaisia esitteitä on saatavilla muidenkin valmistajien tuotteista, on Rautaruukin tuottama materiaali laajuudessaan vertaansa vailla. Kun tähän laajaan tietopakettiin liitetään Raahen tutkimuskeskuksen, Tornion tutkimuslaboratorion ja Oulun yliopistonmateriaalitekniikan laboratorion testaus- ja tutkimusmahdollisuudet, voidaan perustellusti väittää, että Perämeren rannikolla on saatavilla maailman huippua edustava osaamiskeskittymä teräksen

11 11 käytettävyyden arvioimiseksi. Materiaalitietämyksen puute ei ainakaan muodosta estettä teräksen jatkojalostukselle. Toinen kysymys on,miten tämä tietotaito saataisiin mahdollisimman tehokkaasti pienen konepajankäyttööntai miten sen pohjalta voitaisiin synnyttää alueelle kokonaanuutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä. Jotta materiaalitekninen tietämys tulisi hyödynnettyä tehokkaasti pienissä konepajoissa on teräsyhtiöiden asiantuntijoiden kyettävä paitsi neuvomaan myös näyttämään käytännössä, miten jokin asia tehdään. Erityisesti teräskatteiden rakentamisen neuvontaan on Ruukki Construction Oy perustanut useille paikkakunnille, mm. Ouluun, Ruukki Express palvelupisteet, jotkatarjoavat asiakkaalle hänen tarpeittensa mukaisen kattoremontin ja siihen liittyvän neuvonnan. Näillä on emoyhtiön markkinoinnin tuki ja he saavat asianmukaisen teknisen koulutuksen. Konepajan lopputuotteesta materiaali muodostaa yleensä vain pienen osan, jotenpelkästään materiaaliosaamisen varaan eivät konepajat voi tuotepalettiaan rakentaa. Siihen tarvitaan tietoa konepajavalmistuksesta ja tietysti hyvä tuotekonsepti, joka lähtee loppukäyttäjän tarpeesta. Toisaalta ei materiaalin merkitystä voida väheksyäkään, sillä optimaalisen materiaalien käytön avulla voidaanerottua kilpailijoiden tuotteista tuomalla esimerkiksi lisää kestävyyttä ja/tai suorituskykyä. Myös suunnittelutietämystä on terästehtaille alkanut karttua viime vuosina enenevässä määrin, kun on lähdetty yhdessä asiakkaitten kanssa kehittämään ratkaisuja. Uusien materiaalien käyttöön tähtäävät hankkeetepäonnistuvat usein siksi, ettälaitesuunnittelijaa eiole kytketty mukaan hankkeeseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Yksittäinen suunnittelija ei hevin valitse uusia materiaaleja, niihin liittyvien riskien vuoksi. Ratkaisujen ja kokonaisten laitekonseptien kehittely on vauhdittunut viime vuosina, kun siihen on suunnattu strategisen huippututkimusyksikön FIMECC Oy:n ( Finnish Metals and Engineering Competence Cluster)tutkimusohjelmissa runsaasti julkista rahoitustukea. Vaikka useimmat nyt kehitteillä olevat ratkaisut ovat sellaisia, jotka kuuluvat terästehtaan omaan tuoteportfolioon, voi samaa konseptia soveltaa laajemmin myös pk-yritysten tuotteidenkehittelyssä. Teräksenvalmistajan kokonaispaletissa voimyös olla osia, jotka teetetään joka tapauksessa ulkopuolisilla konepajoilla. Yhteisvalmistus edellyttää jatkuvaayhteydenpitoa ja vastuiden tarkkaa määrittelyä eri osapuolten kesken, jottaviivytyksiltä ja muiltaikäviltäyllätyksiltä vältytään. On kyettävä luomaan win-wintilanne toimijoiden kesken. Lähtökohtana on, että laatu tyydyttää loppukäyttäjän tarpeet ja odotukset Yhteistyönkannalta onvälttämätöntä, että kontaktihenkilöt ovat yhteistoimintakykyisiä, sillä käytännön yhteistoiminnassa tulee aina sovittelun tarvetta. Esimerkiksi tietoliikenne yritysten välillä saattaa muodostua pullonkaulaksi. Pk-yritysten suora osallistuminen strategisten huippututkimusyksiköiden (SHOK) tutkimusohjelmiin on jäänyt toistaiseksi hyvin vähäiseksi. Koska huomattava osa Tekesin tuotekehitystuesta tullaan kanavoimaan tulevina vuosina SHOK:ien kautta, on myös pk-yritysten aktivoiduttava ja hakeuduttava näihin ohjelmiin joko suoraan tailiittoutumisten kautta.

12 Hylättyjen kehitysideoiden hyödyntäminen Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena syntyy runsaasti tietämystä ja teknologiaa, joka ei aina vastaa kaikilta osin alkuperäisiä tavoitteita jajäähyödyntämättä. Tämäkoskee niinyhtiöiden sisäisiä kehitysprojekteja kuin myös julkisesti tuettuja yhteishankkeita. Strategiamuutosten yhteydessäsaatetaan lopettaalupaaviakinhankkeitauuteen strategiaan sopimattomina. Yleisin syy jostakin tuoteideastaluopumiseen on Suomessa kotimarkkinoiden pienuus. Tekniset syyt nousevat esteeksiharvemmin. Perusteollisuudessa vaadittavat investoinnit ovat suuria ja niiden saaminenkannattavaksi vaatii suurtakapasiteettia. Koko tuotannon markkinointi voi onnistuavain viennin avulla, mikä lisääinvestointiin liittyviä riskejä. Kun suuryritys luopuu jostakin kehityshankkeesta, johon se on panostanut jo vuosia, olisi järkevää, jos sitä tarjottaisiinpienemmälle toimijalle. Kehityspanokset eivät menisi tällöin täysin hukkaan. Parhaassa tapauksessatoimintasaataisiin käyntiin pienemmällä volyymillä, jateräsyhtiövoisiostaa sen myöhemmin itselleen, joskysyntää alkaisi riittävästi ilmetä. Liitteessä 1 on lueteltu muutamiaesimerkkejä Rautaruukin uustuotehankkeista, joistayhtiö on luopunut viime vuosikymmeninä. Useimmat niistä ovat sellaisia, joita ei enää kannata yrittää herättäähenkiin, mutta joidenkin kohdalla saattaisi pienimuotoinenliiketoimintatulla vieläkin kyseeseen Patentit Terästeollisuudenperusprosessitovatvanhojajaniidenpiirissäpatentteja syntyyvähän, eikä niillä ole juurikaan käytännön merkitystä. Valmistusmenetelmien pieniä parannuksia, reseptejä,ei edes kannata patentoida, vaan pitää ne omana tietonaan. Mutta mitä pitemmälle jalostusketjussa mennään, sitä tärkeämmäksi patenttien merkitysnousee. Erityisen merkittäviä ne ovat ratkaisuissa, joitakehitellään yhteistyössäloppukäyttäjän kanssa. Suurin osa patenteista haetaan oman toiminnan suojaamiseksi eikä niitä pyritäkään aktiivisesti hyödyntämäänmyymällä valmistusoikeuksia muille. Taine kuuluvat patenttiperheeseen, jolla suojataan jotain toiminnallista kokonaisuutta. Osa patenteista jääsivuun yhtiöiden omien strategioiden muuttuessa. Terästuotteisiinliittyvät patentittarjoavat liiketoimintamahdollisuuksiamyös pk-yrityksille. Patenttisalkut on läpikäytävä yhtiöidenpatenttiasiamiesten kanssa, ja katsottava mistä yhtiötovat valmiita luopumaan ja mitkä patenteista olisivat mahdollisesti hyödyntämiskelpoisiapienemmissä yrityksissä jamillä ehdoilla.

13 13 Patenttisalkkujenperkausta eioletässä yhteydessä tehty, sillähyödyntämiskelpoisten patenttien löytäminen edellyttäisitietoa siitä, mihin tarpeeseen niitähaetaan. 4. Alueenpk-yritysten kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen Pk-yritysten toiminnan ongelmia ja kehitysmahdollisuuksia Oulun seudulla on tarkasteltu laajasti äskettäin valmistuneessauuden Oulun Kone jametalliteollisuuden elinkeinostrategiassa vuoteen 2015, johonallekirjoittanutonosallistunut. Raahen seudun elinkeinostrategiassa on metalliteollisuusasetettu seutukunnan selväksi ykköstoimialaksi, missä korostetaankonepajojen kehittämistä. Alueen yritysten toiveita on puolestaan kartoitettu CASR-Steelpolis -hankkeen laajoillayrityshaastatteluilla viime vuoden lopulla. ProMetal-verkosto on Steelpoliksen hallinnoimana mukana Osaamiskeskus-ohjelmassa, missä ProMetalosallistuuMeriklusteriin Toimintaympäristön muutokset Pk-yritykset ovat vahvasti sidoksissa alueenmuuhunelinkeinotoimintaan. Terästeollisuuden toimintatulee jatkumaan Perämeren kaarella vähintään seuraavat kymmenen vuottakutakuinkin nykyisellään, mikä luo jatkuvuutta jaturvaatasaisen työkuorman terästehtaitapalveleville yrityksille. Mutta suuria investointeja ei ole näköpiirissä, sillä masuunien peruskorjaukset Raahessa tulevat seuraavan kerran ajankohtaisiksi vasta2020-luvulla, eikä Tornion tehtaillakaan ole odotettavissa uusia tuotannon laajennuksia nyt rakenteilla olevan ferrokromitehtaan valmistuttua vuonna Suurin yksittäinen teollinen hanke tällä vuosikymmenellä tulee alueella olemaan uuden ydinvoimalan rakentaminen joko Pyhäjoelle tai Simoon. Rakentaminen on suururakka, joka tulee työllistämään keskimäärin 3500henkilöä viiden vuoden ajaksi. Vaikka hankkeen pääurakoitsijat tulevat muualta jatodennäköisesti myössuurinosa työvoimasta, tarjoutuu töitärunsaastimyös paikallisillealihankkijoille. Rakentamisenaikanatarvittavat palvelut virkistävät alueenpalveluita tarjoavia elinkeinoja. Toinen ripeästi kasvava teollisuudenalapohjois-suomessaon kaivosteollisuus. Uusiakaivoksia on avattuviimevuosina useita, lähimpänä Laivakankaan kultakaivos Raahessa ja Talvivaaran nikkelikaivossotkamossa, ja vieläuseampia kaivoshankkeitaon suunnitteilla sekä Suomessa että Pohjois-Ruotsissa. Niiden toteutuminen riippuu viime kädessä metallien tulevasta hintakehityksestä. Tällä hetkellä tilanne näyttääerittäin lupaavalta.

14 14 Kaivoksen rakentaminenvaatii keskimäärin noin 500 työntekijää puoleksitoista vuodeksi ja työllistäävalmiina työntekijää kaivoksesta riippuen. Kaivosten tarvitsemat tukipalvelut luovattoimeliaisuutta jatarjoavat työpaikkoja myös varsinaistenkaivospaikkakuntienulkopuolella. Jo nykyisin toimii seutukuntien alueellauseitayrityksiä, jotkapalvelevat kaivosteollisuutta. Bioenergian tuottaminen on myös nousemassauudeksi toimialaksi niin Pohjois-Suomessa kuin myöspohjois-ruotsissa. Keminbiodieselihankkeen toteutuminenolisi merkittävä kehitysaskel koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle. Erityisesti Oulun seudun suuri muutos viime vuosina on ollut ITC-sektorin kutistuminen Nokian siirtäessätoimintojaan ulkomaille. Tämä kehitys jatkuu edelleen janäyttääsiltä, ettäalueen toimijat eivät mahda sille mitään. Alueen elinkeinostrategiassa on tavoitteeksi asetettu teollisuuspohjan monipuolistaminen janokia-klusterissa syntyneen osaamisen hyödyntäminen myös muilla aloilla kuten konepajateollisuudessa Olemassa olevatyritykset CASR-Steelpolis -verkostohankkeessa on tehty laaja Oulun jaraahen seutujen yritysten kartoitus, jossa yrityksiltä tiedusteltiin haastattelututkimuksen avulla niiden kehitystarpeista. Tulosten mukaan yrityskenttä on heterogeeninen jateknologian kehittämistarpeet sen vuoksi hyvin erilaisia. Yliopistotasoista kehitysyhteistyötätehdään varsin vähän. Akateemisesti koulutettuja henkilöitätyöskentelee selvästi enemmän oululaisissa kuin raahelaisissa konepajayrityksissä. Alueen konepajayritykset ovat pieniäjaniidenresurssit uusientuotteidenkehittämiseenja erityisestiniidenmarkkinointiinhyvin rajalliset. Nykyiset julkiset tukimuodot eivät tueriittävästi pk-yritysten tuotekehitystä eivätkä varsinkaan uusien tuotteiden markkinointia. Tai sitten tuet koetaanniin byrokraattisiksi, etteiniitähalutataiosata käyttää. EU:n myötä tukiviidakko on vain pahentunut, jaainoastaan suuret toimijat kykenevät hallitsemaanohjelmien edellyttämiälaajoja kokonaisuuksia jaohjaamaan niitäomien tavoitteidensaedistämiseksi. Jottayrityksetvoisivattehokkaasti hyödyntää tarjolla oleviamahdollisuuksia, onniiden verkostoiduttava muiden alan yritysten jatutkimusyhteisön kanssa. Tuotekehityksen julkiset rahoitusmekanismit suosivat yhteishankkeita, jatieto asiantuntijoidenkesken siirtyy parhaiten yhteisen tekemisen kautta yhteisprojekteissa. Viimeisimmän tutkimustiedon ja osaamisen hyödyntäminen edellyttää syvällistä asiantuntemusta myös soveltavalta osapuolelta. Mutta pelkästään kirjallisuuden perusteella on teknistä kehitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia vaikea hahmottaa. Yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä erilaiset pilothankkeet, joissa yhdessä suunniteltujen jarakennettujenmallikappaleidenavulla demonstroitaisiin esimerkiksi materiaalitekniikan tai energiansäästötoimien viimeisen päälle optimoidut ratkaisut.

15 luvun alussa maailman terästeollisuus rakensi mahdollisimman keveän malliauton, jonka avulla suunnittelijoille kyettiin osoittamaan, että autosta voidaan tehdä neljännestä kevyempi käyttämällä jo markkinoilla olevia lujia teräksiä heikentämättä auton suorituskykyä. Kehitetyt ratkaisut ovat vähitellenyleistyneet käyttöön uusissa automalleissa. Markkinoinnin ja liikkeenjohtamisen parantaminen ovat pitemmän tähtäimen keinoja, silläne edellyttävättalouteenliittyvänopetuksen lisäämistäyliopistoissa, ammattikorkeakouluissaja ammattioppilaitoksissa. Tähänei yksittäinen yrittäjä voipaljoakaanvaikuttaa. Muttaomaa toimintaavoi jokainen parantaakäyttämällähyväksi tarjollaolevianeuvontapalveluita. Kukaan ei voi hallita kaikkia liiketoiminnan osa-alueita, vaan osaaminen ja tehokkuus syntyvät verkostoitumisen avulla Uudet yritykset Uuden liiketoiminnan ja yrityksen perustaminen on pitkä prosessi, joka alkaa ideoiden ja innovaatioidensynnyttämisellä, niiden seulomisella ja jalostamisella kaupallisiksi tuotteiksi. Uusien tuotteiden innovaatiopolku onpitkä, jopavuosikymmeniä.kalleimmat virheettehdään siinä vaiheessa, kun valitaan kehitettävä tuote sekä sen mahdollistava teknologia. Siihen on panostettava, sillävääristä valinnoista eipääse helpostieroontuotekehityksen myöhemmissä vaiheissa. Josperusvalinnatontehtyoikein, voidaan muut asiat, tuotanto, jakelu, huolto, tuoteräätälöinti yms., helposti sopeuttaa aina kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Teknologialähtöiset yritykset keskittyvät yleensä aluksi tuotteen ominaisuuksiin, mikä onkin luonnollistajoyrittäjäntaustankin huomioonottaen. Teknisissäasioissaepäonnistumisiatulee kuitenkinharvoin, elleivät tavoitteet ole joalun alkaen ylimitoitettujataiajoitustäysinväärä. Kun tuote on valmis ja markkinoinnin pitäisi alkaa, ovat rahatkin yleensä vähissä. Myyntiverkoston rakentaminen on kallista ja vie aikaa. Miten ongelma voitaisiin ratkaista? Yksi käytännössä hyväksi todettu keino on laatia rinnan tuotekehityksen kanssa kokonaisvaltainen liiketoimintasuunnitelma, jossa käydään läpi kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Raahen seudun nykyisistä konepajayrityksistä suuri osa, mm.telatek Oy,TEVO Oy, Raahen Terästuote Oy, R-Taso Oy ja Miilux Oy, on syntynyt 80-luvulla palvelemaan aluksi pääasiassa terästehtaan kunnossapidon ja tuotekehityksen tarpeita. Oulun seutukunnassa vastaava kehitysvaihe koettiin vuosikymmen myöhemmin elektroniikan mekaniikan kasvuvaiheessa. Rautaruukilla toteutettiin 90-luvun alussa puolen vuoden sisäisen yrittäjyyden koulutus, jonka aikana 12 halukasta yrittäjää laati Kerankansion pohjalta liiketoimintasuunnitelman valitsemansa liikeidean toteuttamiseksi. Näin syntyi muun muassa Oulussa toimiva Blastman Robotics Oy.

16 16 Oulun yliopisto tarjoaa lähinnä yleistäyrittäjyyteen liittyvää koulutusta, mutta toimialakohtaista konkreettisesti liiketoimintaan johtavaa koulutusta ei juurikaan ole tarjolla. Suomalaisista yliopistoista syntyy myösvähän spin-offeja Suuryritykset uuden liiketoiminnan kasvualustana Uusia yrityksiä tainiiden aihioita syntyy nopeimmin vanhan yrityksen siipien suojassa. Uuden ideankehittelynedellyttämät tukipalvelut ovat saatavilla japarhaassatapauksessa markkinointikin onnistuu olemassa olevia kanavia pitkin. Kun ulkoistettavan yksikön mukana lähtee koko tiimi, saadaankaikki keskeiset toiminnot, tuotekehitys, tuotanto, jakelu, markkinointi jahuolto, käyntiin välittömästi. Tätä kautta uusia yrityksiä syntyy tietenkin vain, jos yrityksistä löytyy toimintoja,joista se on valmis luopumaan. Viimeisen parinkymmenen vuoden jatkunut fokusoituminen perusbisneksiin on vähentänyt ulkoistettaviksi soveltuvien liiketoimintojen määrää. Yritykset ovat luonnollisesti mieluiten luopumassa huonosti kannattavista osistaan, mikä ei ole kovin hyvä lähtökohta uudelle yritykselle. Lisäksi tarvitaan yrittäjäksi sopiviahenkilöitä, jotka ovatvalmiitapanemaan itsensä likoon sekä ottamaan taloudellisen riskin toiminnasta. Halukkuus yrittäjäksi on nuorten keskuudessa valitettavanvähäistä, mikä liittyyyrittäjän ammatin vähäiseenarvostukseen japelkoon leimatuksi tulemisesta, jos yritys epäonnistuu. Lisää kannusteita alkaville yrittäjille tarvitaan. Kasvuvaiheessauusiyritys tarvitseeriskirahaa. Riskirahoituksen saaminen on hyvinhaasteellista, sillä Oulun alueellatoimivan riskisijoitusrahastonresurssitovathyvinrajalliset eikä sillä ole edellytyksiä toimiatodellisena kasvun riskirahoittajana. Finnverapuolestaan on alkanut toimia muidenpankkientapaan, eikä tarjoatodellistariskirahaa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suurtenteräsyhtiöiden resurssit ovat riittävät korkeatasoiseentutkimuksen tekemiseenjane toimivat veturiyrityksinä esimerkiksi strategisten huippuosaamisten keskittymissä, SHOK:eissa. SHOK:it ovatpitkäjänteisiä ohjelmia, joihin myöspk -yrityksillä on mahdollisuus osallistua.erityisen paljon julkistarahoitustukea on Oulun yliopistolle kanavoitunut FIMECC Oy:n kautta, mikä on Metallituotteet jakoneenrakennusalan strateginen huippuosaamisen keskittymä. Terästeollisuus tekee myöslaajaa kansainvälistä yhteistyötäeu-ohjelmien puitteissa. Yhteistutkimuksen myötä on yrityksille muodostunut tutkimusinstituuttien verkosto, jotavoidaan hyödyntäätutkimuksen lisäksi myösmarkkinoinnissa. Vaikka suuriosa hakemuksistatulee hylätyiksi, saadaan haun kauttatietoakilpailijoiden tulevaisuuden suunnitelmista. Vastaavastikun

17 17 yritykset tekevät yhteistyötäavainasiakkaittensakanssa, kertyyniilletietoajaosaamistaalan parhaista käytännöistä ja teknisistä ratkaisuista. Pk-yrityksiä onainatoivottumukaan yhteishankkeisiin, mitä myöstuenantajatedellyttävät ja pitävät sitätuenantamisen lisäperusteena. Ongelmanaon, ettäkaikiltaosapuoliltaedellytetään tiettyä omarahoitusosuutta, mihin rahaa ei pienyrityksiltä tahdo löytyä. Parhaiten järjestelmä toimii silloin, kun suuryritys tekee suoran tilauksen yritykseltä, joka sitten hakee tukea tuotteen kehittämiseen tai suuryritys kanavoi saamansa tuen alihankintaan. Ostaja joutuu tällöin ottamaan riskin, ettätuotettaei saada aikaan taisen tekeminen myöhästyy. Arvokkain apu, mitä terästeollisuus voi pk-yritykselle antaa, on asiantuntemus ja tieto todellisesta tarpeestasekä käyttöolosuhteista. Tehtaan portit olisi avattavakehittäjille, sillä laitekonseptin lopullinen määrittely ja yksityiskohtien hiominen voi tapahtuavasta käyttökokemusten perusteella. Kokemusosoittaa, ettätällainen kanssakäyminen onnistuuparhaiten, kun siihen löydetäänyhteistyökykyiset henkilöt. Yliopistolla yritystoiminnassa tarvittavat osaamiset hajaantuvat useilleosastoille, joiden yhteistoiminnassa on toivomisen varaa. Ulkopuolisen toimijan on vaikea löytää omiin tarpeisiinsa parhaitensoveltuvat yhteistyökumppanit keskenään kilpailevientarjokkaidenjoukosta. Teräsalan osaamisen kehittämiseksi ja syntyvän tietotaidontehokkaammaksi hyödyntämiseksi on terästutkimusoulun yliopistollakeskitettyterästutkimuskeskuksen CASR:in sateenvarjonalle. Sille on äskettäin allekirjoittaneen toimesta laadittu toimintasuunnitelma. (Terästutkimuskeskuksen toimintasuunnitelma vuosille ) Terästutkimuson määritelty Oulun yliopiston strategiassa yhdeksi kehittämisalaksi, johon on tarkoitussuunnatalisääresursseja. Terästutkimuskeskuksen sisällätoimivat tutkimusryhmät määrittelevät omat teknologiastrategiansa jatältä pohjaltahakevat laajoja yhteisiäteräksen valmistukseenjaterästuotteisiin liittyviä tutkimusteemoja, joihinkytketään kaikki tarvittavat osaamisalueet. Hierarkian alimmalla tasollaovattuotekehityshankkeet, joissa tarvittavatieto yhdistellään tuotekokonaisuuksiksi. Oulunyliopistoltapuuttuu sensijaan strategia metallialan pk-yritystenkehittämiseksi. Sen luomiseksi tarvittaisiin koko teknillisen tiedekunnan ja osin myös taloustieteen yhteistyötä. Uusien yritysten synnyttämiseksi olisi yrittäjyys sisällytettävädiplomi-insinöörien koulutusohjelmaan. 5. Eri osapuolten roolit Tutkimus- ja kehitystoiminnan piirissä vaikuttaa alueella useita toimijoita, joilla on omista lähtökohdistaanjohtuentoisistaanpoikkeavia muttaosittainmyöspäällekkäisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Pienen yrityksen näkökulmasta saattaa olla joskus vaikea hahmottaa, mikä olisi paras yhteistoimintamuoto ja ketä hankkeisiin kannattaisi kytkeä mukaan. Kilpailutilanteesta

18 18 johtuenpalveluntarjoajat korostavat omia vahvuuksiaan, eivätkä hakeudu aktiivisesti yhteistyöhön toisten osapuolten kanssa. Siihen ne voipakottaa vain työn tilaajatai julkisen rahoitustuenantaja, esimerkiksi Tekes Oulun yliopisto Yliopistojen tehtävänäon harjoittaakorkealaatuista tutkimusta ja antaasiihenperustuvaa opetusta.lisäksi yliopistoille on annettu velvoitealueelliseen vaikuttamiseen. Vapaan rahoituksen puutteessa joutuu yliopistohankkimaan pääosan tutkimusrahoituksestaan tänäpäivänä elinkeinoelämän kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön kautta ja tinkimään näin jossain määrin tieteellisyyden vaatimuksista. Terästeollisuuden yhteistyökumppanina Oulun yliopistolla on CASR ja sen sisällä erityisesti materiaalitekniikanjaprosessimetallurgiantutkimusryhmät. Tämäyhteistyöon kehittynyt nykyiseen laajuuteensaviimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa eikä erityisiä muutostarpeita sensuhteenolenäköpiirissä. Valmistuneetdiplomi-insinöörit jatekniikantohtoritovat työllistyneet hyvin alan teollisuudessa. Tuotekehityksen viemiseksi läpi kaikilta osin toiminnalliseksi laitteeksi saakka ei materiaalitekninen lähestymistapakuitenkaan yksin riitä, vaikka se saattaakinmuodostaahyvän lähtökohdan.lisäksi tarvitaan koneensuunnittelun ja valmistustekniikan osaamista, mitä löytyy muista koneosaston tutkimusryhmistä. Neonkytkettäväentistätiiviimmin mukaan kehitysyhteistyöhön. Läheisessä yhteistyössä ja osin koneosaston tiloissakin toimiitulevaisuuden tuotantoteknologiat tutkimusryhmä FMT, joka on osa Oulun yliopiston Nivalassatoimivaa alueyksikköä. Sen missiona on turvata valmistavan teollisuuden kilpailukyky myös korkean kustannustason alueilla. FMT:n tutkimusryhmä, jossa on yhteensä 17 henkilöä, on keskittynyt levymäisen materiaalin työstöön liittyviintekniikoihinja menetelmiin. Viimevuosina ontutkimuksenpainopiste ollut lujissaja ultralujissateräksissä. Tutkimustyönlisäksi tarjoaa ryhmä yrityksille myöserilaisia tuotesuunnitteluunja valmistukseenliittyviäpalveluitasekä opastaatutkimusrahoituksen hankinnassa Steelpolis Raahessa toimiva Steelpolis (Raahen seudun teknologiakeskus Oy, RST Oy) tarjoaa seutukunnan konepajayrityksille asiantuntijapalveluita yhteistyössä alueenmuidentoimijoiden kanssa. Teknisten asioiden ohella tukipalveluihinkuuluumyösavustaminen projektien valmistelussaja projektipäällikköpalvelut. Samalla keskus pyrkii vaikuttamaan metallialan toimintaympäristön yleiseen kehittymiseen.

19 19 Kehitystyössään RST on keskittynyt lujien terästen tarjoamiin mahdollisuuksiin alueen yritysten tuotteissa ja liiketoiminnoissa. Sama aihealue on vahvasti esillä myös Rautaruukin ja CASR:in tutkimuksissa. Turhien päällekkäisyyksien välttämiseksi on näiden kanssa tehtävä tiivistä yhteistyötä. RST:n roolina voidaan nähdäpk-yritysten kokoaminen yhteisiin hankkeisiin, eräänlaisen kehitysfoorumin luominen, ja viimeisimmän tiedon välittäminen osapuolille. Steelpolis hallinnoi Pohjoisten tuotantostudioiden yhteenliittymää, ProMetal-verkostoa, jolla on käytössään monipuolinen laite- jaosaajaresurssikonepajojenkehittämiseksi Business Oulu Kaikki tutkimusosapuolet vaikuttavat omallatoiminnallaan joko suoraan taivälillisestimyös yrittäjyyden yleisiin edellytyksiin. Luontevamminalueen yrittäjyyden yleisten edellytysten parantaminen kuuluu kuitenkin Business Oululle, jolla on siihen paremmatedellytykset sekä resurssiensa että asiantuntemuksensa puolesta Tarkkuusmekaniikan opetus- javalmistuskeskus PMC Oulunyliopistolla ja Oulun seudun ammattikorkeakoululla OAMKonvuonna 2004perustettu yhteinenlaboratorio,pmc (PrecisionMechanicsManufacturing Centre). Keskuksen tavoitteenaon edesauttaa pk-yritysten tuotekehitystätarkkuusmekaniikan alueella. Sen tarjoamat mahdollisuudet on saatava laajempaan käyttöön Kokonaisvastuu kehittämisestä Kenen kuuluisi ottaa kokonaisvaltainen vastuu konepajojen janäiden tarvitsemien palvelujen kehittämisestä? Minkäosapuolen sitten kuuluisiottaavetovastuu yhteishankkeista? Luontevimmin se kuuluisi sille, joka on kulloisessakin tapauksessa parhaiten selvillä loppuasiakkaan tarpeista. Vain todellisten asiakastarpeiden ratkaisu luo edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle. Lisäksi organisaatiollatulee ollatoiminnallisetyhteydet seutukuntien päätöksentekijöihin. Kehittämisvastuut alueellisten toimijoiden keskenon kyllä yleisellä tasolla riittävän hyvinmääritelty. Eri toimijat on nyt saatava aktiivisesti kiinnostumaan erilaisistakehityshankkeista.

20 20 6. Julkinen rahoitustuki ja sen rooli Julkinenkotimainen tuotekehitystuki kanavoituuyrityksille pääasiassatekesin kautta. Meneillään olevienshok-ohjelmienansiostarahoitus on muuttunut pitkäjänteisemmäksi ja tarjoaahyvän pohjan tutkimusyhteisön ja teollisuuden väliselle yhteistyölle. Alueen suuret toimijat hyödyntävät jo nykyisellääntehokkaasti Tekesin tarjoamia mahdollisuuksia. Terästeollisuus osallistuu laajastimyös EU:n rahoittamiin tutkimuksen puiteohjelmiin sekä terästeollisuuden oman rahaston RFCS:n (Research Fund for Coal and Steel) ohjelmaan, joka on suunnattu terästeollisuuden prosessien ja tuotteiden kehitykseen. Teollisuuden myötävaikutuksella on myös yliopisto päässyt osalliseksi näistäohjelmista. Pk-yritystensaamat tuet niin kansallisista kuin EU:n tutkimusohjelmistakinovat kuitenkinjääneet vähäisiksi, vaikka tarjollaon myöserityisestipk-yrityksille räätälöityjäkeveämpiä ohjelmia. Parhaiten Tekesin ja EU-tuen hyödyntäminen onnistuu, kun suuri toimija ottaa vetovastuun hankkeestaja käyttää pk-yritystäalihankkijana. Tällöin pienyritys voivälttyä kokonaan projektien edellyttämältä omarahoitusosuudelta. EuroopanUnionitukeealueiden kehittämistämyös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Rahastostatuetaanhankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista,osaamista ja alueiden saavutettavuutta. Tukipäätökset tehdäänpaikallisesti,joten ne on helpompisuunnata haluttuihin kohteisiin. Julkisen rahoitustuen tehokas käyttö edellyttää,että yrityksessä on omasta takaa osaajia, jotka kykenevät laatimaanhyväksyttäviä hakemuksia jahoitamaan projekteihinliittyvänraportoinnin. Tietoja kokemusonsaatava kumuloitumaan yrityksessä, jottaainaeitarvitse aloittaa alusta. Erilaisetneuvontaorganisaatiotantava kyllä apuahakemustenlaadinnassa, muttaniidenlaatu riippuuainaviime kädessä projektipäällikön osaamisesta. Tuotekehitystukeaonjonykyisellään varsinhyvinsaatavilla. Sen sijaan markkinointiinon rahaa edelleenkin varsin niukalti tarjolla, vaikka esimerkiksi Tekes hyväksyy nykyisin myös liiketoiminnan kehittämiseenliittyviä kuluja. VoisikoesimerkiksiEAKR:n varoja suunnataenemmäntähän, jotta ei kävisi niin, että valmis tuote jää varojen puutteen vuoksi viemättä markkinoille? 7. Johtopäätöksiä jatoimenpidesuosituksia Tuloksellinen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta perustuu paljolti vanhan tiedon uudenlaiseen soveltamiseen. Harvoin onnistutaan tekemään uusia tieteellisiä läpimurtoja taiylittämään teknologiakehityksen sukupolvia. Markkinoille on myös vaikea tulla täysin uniikilla tuotteella, sillä vasta kilpailu luo kysynnän. Erityisen vaikeaatämä onpienilleyrityksille, joidenresurssit eivät yksin riitä tarvittavaan markkinointiponnisteluun.

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tapio Oikarinen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 29.3.2011 Tapio Oikarinen CASR-Steelpolis-verkostohanke Raahen Seudun

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015 HANKKEEN ESITTELY Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen seudun yrityspalelut Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjäri - Oulun yliopisto Tuleaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) Yliopettaja Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen kauppakamariosasto aamukahitilaisuus 15.12.2015 1 Hankkeen tausta ja toteuttajat Metalli- ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Telko Oy. Toimitusjohtaja Kalle Kettunen

Telko Oy. Toimitusjohtaja Kalle Kettunen Telko Oy Toimitusjohtaja Kalle Kettunen Telko Telko on muoviraaka-aineiden, aineiden teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden toimittaja B-to-B -asiakkaille Laaja päämies- ja tuotevalikoima maailman johtavilta

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot