Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 2/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 2/2015 20.4.2015"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 2/ Tuomas Koski Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari sivu 3 Raivaussahan terät teräviksi sivu 4 Kevät kiihdyttää puukauppaa sivu 7 Reunametsän hakkuilla sähkölinjasta säävarma sivu 15 Yleiskaavat rajoittavat metsätaloutta sivu 18 Metsäsuunnitelma aina taskussa mukana Mhy Etelä-Karjala Lavolankatu 10, Lappeenranta p PEFC/

2 2 PÄÄKIRJOITUS Lämpimät kiitokset jäsenillemme Lämpimät kiitokset kaikille yhdistyksen jäsenmaksun maksaneille jäsenillemme. Mhy Etelä-Karjalan jäsenet ovat tyytyväisiä yhdistykseensä ja haluavat edelleenkin olla yhdistyksen jäseniä. Lähes 80 % metsäomistajista on maksanut tähän mennessä yhdistyksen jäsenmaksun. Tarkka jäsenmäärä selviää, kun erilaisten yhteisomistusten kautta syntyneet tuplajäsenyydet ennätetään selvittää. Jos metsänomistaja on erilaisten yhteisomistusten kautta saanut useamman jäsenmaksun, saa hän pyytämällä vapautuksen moninkertaisesta jäsenmaksusta. Yhteydenotto tarvitaan, jotta jäsenkokonaisuus tiloineen saadaan merkittyä oikein jäsenrekisteriin. Jäsenyyden tuomat edut mm. metsäsertifioinnin saa tietenkin myös kaikille tiloille. Edunvalvonnan aikaa Eduskuntavaalit ovat takana. Uuden eduskunnan ensimmäisenä tehtävänä on aikaansaada maahan päätöksentekokykyinen hallitus. Hallituksen muodostamisen yhteydessä sovitaan monista metsänomistajia koskevista asioista. Tärkeintä on estää metsäteollisuuden ajama kiinteistövero metsämaalle. Se olisi kohtuuton raippavero metsänomistajille. Veron kerääminen olisi lisäksi teknisesti kallista ja monimutkaista. Kiinteistövero kohtelee metsänomistajia erittäin eriarvoisesti. Metsänomistajat, joilla ei olisi hakattavaa puustoa, maksaisivat veroa ennakkoon ehkä kymmenien vuosien kuluttua saamasta tulosta. Muita metsänomistajille tärkeitä hallitusneuvotteluasioita ovat sukupolvenvaihdosten edistäminen ja metsäenergian mahdollisuuksien hyödyntäminen energiatuotannossa. Vaikka sukupolvenvaihdosten edistäminen olisi lisännyt puun tarjontaa, ei metsäteollisuus tukenut metsänomistajien ajamaa asiaa. Päinvastoin. Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että metsänomistajien etua ei aja muut kuin metsänomistajien omat etujärjestöt, MTK yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Yhdessä olemme enemmän. Toimiva puukauppa myös metsänomistajan asia Viimeisen vuoden aikana on julkistettu peräti kolmen sellutehtaan rakentamissuunnitelmat. Pisimmällä on MetsäFibren sellutehdas Ääneskoskelle. Tämä laitos myös toteutuu. Kuopioon ja Kemijärvelle on myös suunnitteilla sellutehtaat. Jos nämä kaikki kolme hanketta toteutuisivat, kasvaisi puunkäyttö Suomessa yli 10 milj. kuutiolla vuodessa. Tämä olisi varsinainen jytky metsänomistajille. Kun metsänomistajien joukossa on iloittu uusista hankkeista, on metsäteollisuus epäillyt puun riittävyyttä kaikille laitoksille. Nopeasti on unohdettu VMI:n tulokset, joiden mukaan metsien vuotuinen kasvu mahdollistaisi kestävästi puunkäytön lisäämisen milj. kuutiolla. On myös epäilty, että metsänomistajat eivät haluaisi myydä metsissä kasvavaa puusatoa. Kaikki tällaiset keskustelut ovat vain harhautusta pääasiasta. Metsäteollisuus ei halua maahan montaa uutta sellutehdasta, koska tällöin loppuisi kuitupuun runsas ylitarjonta. Ylitarjonta on taas pitänyt kuitupuun hinnan alhaisena, josta metsänomistajat ovat kritisoineet teollisuutta vuosia. Toimivalla puukaupalla voimme osoittaa, että teollisuuden tarvitsemat puut löytyvät ja metsänomistajat ovat halukkaita puukauppoihin. Mutta onko teollisuus halukas ostamaan kaikki tarjotun puun? Viimeisen vuoden aikana on ihmetelty, miten jopa piipunviereltä tarjotut puut eivät tahdo kelvata. Siitä on pitkä matka puupulaan. Vilkasta puukauppakevättä toivoen Markku Vaario toiminnanjohtaja PUHEENJOHTAJAN PALSTA Sellunkeittäjällä menee nyt hyvin Markkina vetää maailman huippulaatuista havusellua. Raaka-aine - siis kuitupuu - hakataan valtaosin yksityismetsistä. Sahauksen ollessa hieman alavireessä, korostuu kuitupuun saanti tehtaille. Toimiiko markkina? Mielestäni ei toimi. Kasvanut kysyntä ei juurikaan näy myyjän tilissä. Puusähkön tuotantotuessa teollisuus onnistui lobbaamaan päätöksen mieleisekseen. Käytännössä kuitupuun mittainen puu on varattu sellun keittoon, vai onko? Tarve harvennushakkuiden lisäämiseen on suuri. Kun puuta tarvitaan vain tietty määrä, tulee hintakin pysyttelemään alhaisella tasolla. Voisiko asialle tehdä jotain? Suomen energiapolitiikan muuttaminen kotimaista biotaloutta suosivaan suuntaan on tulevaisuutta. Jokainen metsänomistaja voi kohdallaan pohtia vaikkapa ensiharvennuksen ajankohtaa. Aikaistettu harvennus, korjuun ja kantorahatulojen suhde lähellä nollasummapeliä. Tavoitteena kasvava metsä kasvun kohdistuessa tukkipuuhun, sekä mahdollisimman pieni kuitupino. Ensiharvennusleimikko. Kuvio on reipas kolme hehtaaria. Poikani kanssa tehtiin taimikonhoito 2001 normaalisti havupuita suosien. Riista huomioitiin sahaamalla kaikki pihlajat cm kantoon pensastumaan. Tänä keväänä oli loistavat hankikannot. Niinpä vaimoni kanssa kävimme ennakkoraivaamassa koko alueen tyylillä hankirajasta kaikki ylimääräinen poikki. Ne pihlajat: yli puolet oli syöty vuosittain latvat tasaten. Metsäneuvoja saa laatia kesäleimikon kesälle Tavoitteena on minimoida kuitupuun määrä ja saada puut järeytymään. Puukaupan odotetaan vilkastuvan ennen lomakauden alkua. Nyt on hyvä aika suunnitella leimikoita vaikkapa pöytälaatikkoon odottamaan sopivaa myyntihetkeä. Mhy:n jäsenmaksut kolahtivat postiluukusta maaliskuun alussa. Jäsenyydestä on huolehdittu erinomaisella aktiivisuudella. KIITÄN JÄSENIÄ LUOT- TAMUKSESTA YHDISTYSTÄ KOHTAAN! Tehdään yhdessä enemmän! Timo Partinen hallituksen pj. ETELÄ-KARJALA Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat Jäsenmaksu 2015: 50 euroa/omistaja Jäseniä: metsänomistajaa Jäsenten metsäpinta-ala: hehtaaria Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Henkilöstö: 107 htv Liikevaihto: n. 10 milj. euroa Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta Toritie 1, Ruokolahti, Sahakuja 4, Parikkala, Koskentie 4, Ylämaa METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry Vastaava päätoimittaja Jouni Tiainen osoitteenmuutokset p Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015

3 3 Raivaussahan terät teräviksi Taimikon varhaishoito tulee kemera-tuen piiriin Parhaillaan odotetaan kuumeisesti EU-komission hyväksyntää uudelle kestävän metsätalouden rahoituslaille (kemera-laki), joka tuo mukanaan pitkään odotetun uudistuksen. Vanha kemera-laki mahdollisti tuen saannin vain yli 2 metrisille taimikonhoitokohteille, jatkossa tukea saa myös taimikon varhaishoitoon. Tämänhetkisen tiedon mukaan uusi kemera-laki tulee voimaan joko 1.6. tai Taimikon varhaishoitotuki 160 hehtaarille Taimikon varhaishoitokohteiksi määritellään taimikot, joissa taimien keskipituus hoitotyön jälkeen on välillä 0,7 3 metriä. Poistettavia runkoja kohteella on oltava vähintään 3000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen taimikkoon saa jäädä enintään 5000 tainta hehtaarille. Kohteen koko täytyy olla vähintään 1 hehtaari, mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria. Tukea taimikon varhaishoitoon maksetaan 160 euroa hehtaarille. Tuki on samansuuruinen riippumatta siitä, tekeekö työn metsänomistaja itse vai teetetäänkö se esim. metsänhoitoyhdistyksen metsurilla. Nuoren metsän hoidon tuki hehtaarille Nuoren metsän hoito säilyy edelleen tuettava kemeratyölajina. Nuoren metsän hoitokohteen puuston tulee olla hoitotyön jälkeen yli 3 metriä ja puuston keskiläpimitan alle 16 cm. Kohteella on oltava poistettavia runkoja vähintään 1000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen kohteelle saa jäädä enintään 3000 runkoa hehtaarille. Kohteen koko täytyy olla vähintään 2 hehtaaria, mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria. Tukea nuoren metsän hoitoon maksetaan 230 euroa hehtaarille. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä syntyvää pienpuuta kerätään vähintään 35 kuutiota hehtaaria kohden, korotetaan tuki 450 euroon hehtaarille. Kannattaa huomata, että uusi kemera-laki mahdollistaa tuen saamisen taimikonhoitoon kahteen kertaan. Tukea voi saada Uusi kemera-laki mahdollistaa tuen saannin myös taimikon varhaishoitokohteille. Taimikon varhaishoitokohteiksi määritellään taimikot, joissa taimien keskipituus hoitotyön jälkeen on välillä 0,7 3 metriä. sekä varhaisperkaukseen että vielä erikseen taimikonhoitoon tai nuoren metsän kunnostukseen. Ilman ennakkosuunnitelmaa ei tule tukea Miinuspuolelle lakiuudistuksessa voidaan katsoa se, että EU:n määrittelemät uudet valtiontuen suuntaviivat tuovat mukanaan lisäbyrokratiaa. Uusi laki edellyttää, että ennen kun hoitotöiden teko aloitetaan, niistä tehdään ennakkosuunnitelma Metsäkeskukseen, vasta sen jälkeen voidaan hoitotyöt aloittaa. Mikäli ennakkosuunnitelmaa ei tehdä, eivät kohteet ole tukirahoituskelpoisia. Samoin on huomioitava, että suunnitelman ja toteutusselvityksen laatija ei saa enää korvausta tekemästään työstä valtion varoista. Jouni Tiainen kehittämispäällillö Pellon- ja luonnontuhoalueiden metsitykset poistuvat tuen piiristä Uuden kemera-lain tultua voimaan tuettavien työlajien listalta poistuvat pellonmetsitys, luonnontuhoalueiden metsitys, vajaatuottoiset alueiden metsitys, nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun korjuu, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsävakuutukset kuntoon Viime vuosina on ollut runsaasti pahoja myrskytuhoja, joiden metsitykseen on saanut kemeratukea (ilmaiset taimet ja työkustannusavustuksen maanmuokkaukseen ja istutukseen). Esimerkiksi vuoden 2010 Asta ja Veera myrskyjen tuhoalueiden metsitykseen Rautjärven, Parikkalan ja Ruokolahden alueella käytettiin noin 1,9 miljoonaa euroa valtion kemera-tukieuroja. Jatkossa tämä tuki poistuu, joten metsänomistajien on syytä varautua ennalta arvaamattomiin metsätuhoihin ottamalla metsälleen riittävän kattavan metsävakuutuksen. Asta-myrskyn jälkeä vuonna 2010 Rautjärvellä. Uusi kemera-tukijärjestelmä Taimikon varhaishoito, tuki 160 /ha Nuoren metsän hoito, tuki 230 /ha Nuoren metsän hoidon tuki on 450 /ha, jos hoitotyön yhteydessä poistetut rungot kerätään pois kohteelta Juurikäävän torjunta, tuki 75 /ha Suometsän hoito (kunnostusojitus), tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Metsätien perusparannus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Uuden metsätien tekeminen, tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista Metsän terveyslannoitus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan

4 4 Toiminnanjohtajan palsta Kevät kiihdyttää puukauppaa Kevään tulo piristää puukauppaa Etelä-Karjalassa. Erityisesti mäntytukin hyvä kysyntä on näkynyt myös hinnassa. Parhaat tarjoukset ovat liikkuneet jo selvästi 60 euron päällä. Myös kuusitukin kysyntä on piristynyt huomattavasti viime syksystä. Tarjouksissa on huomioitu myös poikkeuksellisen hyvin leimikosta hakattavissa olevat erikoispuut, jotka nostavat myyjän leimikosta saamaa kokonaistulosta merkittävästi. Puukaupan piristyminen on hyvin alueellinen asia, josta erityisesti me kaakkoissuomalaiset uudistushakkuu, saamme Kymi-Savo nauttia. alueella, Viestit Metla) muualta maasta 2,57 kertovat puukaupan 57,06 55,03 kituvan 0,94 kysynnän puutteesta. 43,71 Meidän -0,19 hyvä tilanne johtuu 16,15 tehtaiden 0,97 läheisyydestä ja kaiken 0,48 puolisesta aktiivisuudesta 17,02 15,67 tarjota 0,19 puuta /m3 markkinoille. Teollisuus on tottunut 18,00 saamaan puuta alueeltamme. ja eurohinnat ovat vahvistuneet dollarin kallistuessa. Leimikot vähissä Teollisuuden kesäleimikot ovat vähissä ja siksi kysyntä jatkuu vielä pitkälle kesää. Nyt kannattaa tarjota kesähakkuuseen soveltuvia päätehakkuuleimikoita. leimikosta löytyy erikoispuita. Esimerkiksi pylväät saattavat tuoda % hinnanlisän mäntytukille. Samoin sorvikuuselle tai parrulle kuten myös tyvitukille saatetaan maksaa tässä markkinatilanteessa erikoispuulisä. Siksi kannattaa aina kysyä tarjouksia usealta ostajalta. Yhdistys auttaa ja metsänomistaja Myös harvennusleimikoilla on voittaa kilpailutuksessa. kysyntää, jos ne voidaan hakata kuivan kesän aikana. Soitto Miten hakkuu 17,50 yhdistykseen ja oma neuvojasi valtakirjakauppojen Hyvä kysyntä on jopa hiukan tekee maksuttoman puunmyyntisuunnitelman, joka on helppo Hinnan lisäksi tukin kat- hinnat (uudistushakkuu, onnistuu? 17,00 Mhy:n hintaseuranta, sis. ihme, kun kotimaan rakentaminen on hiljaista ja Euroopan kilpailuttaa ostajien välillä. konnalla on suuri merkitys erikoispuut) 16,50 talous vasta toipuu taantumasta. Mitä ilmeisimmin heikko Kilpailutus helppoa Parhaimpien ja huonoimpien firmojen ostojen puukaupan lopputulokseen. keskihinnat 16,00 (uudistushakkuu, Kymieuro siivittää sahatavarakauppaa alueille, Mhy:n hintaseuranta, 15,50 rahaa myyjälle Savo alueella, hakkaajien Metla) ero voi olla jopa 5 euroa Kymi-Savo kuutiolta. alueella, Kysy Metla) t (uudistushakkuu, joissa käydään sis. erikofirmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu, 59,63 kauppaa dollareilla. Samoin Ostajissa ja heidän hinnoissaan on eroja ja erityisesti, jos hakkuussa yhdistyksestä kuka onnistuu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu 57,06 2,57 sellu ja kartonki vetävät hyvin todennäköisesti 60,00 58,00 56,00 i taulukoksi sivun 54,00loppuun. 52,00 50,00 48,00 46,00 44,00 42,00 Kuidun keskihinnat 2015, vko ,97 55,03 0,94 43,52 43,71-0,19 17,12 16,15 0,97 17,50 17,02 0,48 15,86 /m3 15,67 0,19 Tukin keskihinta 2015, vko Tukin keskihinta 2014, vko mäntytukki kuusitukki koivutukki valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaseuranta, sis. erikoispuut firmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, Metla) /m3 18,00 17,50 17,00 16,50 16,00 15,50 parhaiten juuri sinun leimikossasi. Tukin katkonnan valvonta korostuu tulevaisuudessa, kun yhtiöt rakentavat uusia sellutehtaita. Tehtaat käyttävät kuitupuuta ja ainakaan tässä vaiheessa ei kaikelle metsästä tulevalle tukille ole käyttöä. Toivottavasti ei synny kiusausta tiukentaa tukin laatua ja hakata osa tukista sellukattilaan. Mennessä nähdään ja asiaa kannattaa seurata. Valtakunnan huippua Kaakkois-Suomessa oli jälleen viime vuonna maan korkein metsätalouden liiketulos hehtaaria kohden. Meillä metsänomistajat saivat nettotuloa keskimäärin 212 euroa jokiselta metsähehtaarilta. Suurin syy parhaaseen tulokseen on metsiemme aktiivinen hyödyntäminen. Eli teemme säännöllisesti puukauppaa. Toinen syy on puun hinta. Vaikka se myyjästä on aina liian alhainen, on meillä tilastojen mukaan valtakunnan korkeimmat kantohinnat. Tällä tiellä on mukava jatkaa. Mhy ei ole puolueeton, olemme metsänomistajan puolella Puukauppa on monelle taloudellisesti merkittävä tapahtuma, mutta harva myyjä on puukaupan ammattilainen. Ostaja on aina. Metsänomistajat perustivat yhdistykset 70 vuotta sitten auttamaan jäseniään puukaupassa. Tätä olemme tehneet työksemme ja tätä teemme jatkossakin. Tarve ei ole kadonnut mihinkään. Myyjä ja ostaja ovat aina pöydän eri puolilla. Jäsenemme antavat noin 75 % tehdyistä puunmyyntisuunnitelmista yhdistyksen puukauppa-ammattilaisen myytäväksi. Olemme siitä nöyrän ylpeitä ja haluamme olla jatkossakin luottamuksen arvoisia. Jäsenemme luottavat omaan yhdistykseensä, josta osoituksena on lähes 80 %:n alueemme metsänomistajan kuuluminen omaan yhdistykseen. Tämä antaa vankan selkänojan yhdistyksen työlle jäsentensä puolesta. Kiitokset luottamuksesta. Hyvää kevättä Kuidun keskihinnat 2015, vko mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Markku Vaario valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaseuranta, sis. erikoispuut) firmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu, Kymi- Savo alueella, Metla) Summa / Hinta PUUN HINTAKEHITYS VIIKOITTAIN, /m3 /m3 60,00 58,00 56,00 54,00 52,00 50,00 48,00 46,00 44,00 42, Hakkuutapa Puutavaralaji Alue Uudistushakkuut - KUT - Kymi-Savo Uudistushakkuut - MÄT - Kymi-Savo vuosi viikko Viikon keskihinta on neljän viimeisen viikon keskiarvo Lähde: LUKE HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Tukkin keskihinta 2014, vko Keskihinnat vuonna 2015 valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaseuranta, sis. erikoispuut) firmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, Metla) mhy:n valtakirjakaupat metsäteollisuus alueella, Metla) ry erotus mäntytukki 59,63 57,06 2,57 kuusitukki 55,97 55,03 0,94 koivutukki 43,52 43,71-0,19 mäntykuitu 17,12 16,15 0,97 kuusikuitu 17,50 17,02 0,48 koivukuitu 15,86 15,67 0,19 mäntytukki kuusitukki koivutukki valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaseuranta, sis. erikoispuut firmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu, Kymi-Savo

5 5 Tervehdys metsien väki Suuret kiitokset kaikille yhdistyksen jäsenmaksun maksaneille. Jäsenmäärä on hyvällä tasolla. Metsänhoitoyhdistys koetaan tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Yhdistyksessä työskentelee ammattitaitoista ja motivoitunutta väkeä, joka antaa kaikki tarvittavat tiedot metsäomaisuuden hoitoon. Palveluja tarjotaan kaikille niitä tarvitseville, jäsenenä saat luonnollisesti monimuotoiset jäsenedut käyttöösi. Ottakaa rohkeasti yhteyttä omaan an ja laittakaa leimikon suunnittelut tai taimikon hoidot käyntiin. Jos oma aika ei riitä raivaussahatöihin niin kannattaa kysyä yhdistyksen metsuria apuun. Hyvä metsähoito palkitaan aina, omana hyvänä kuntona sekä hyvänä metsän kasvuna. Pekka Kärkäs Valtuuston puheenjohtaja Kirjanpainajauhka ei ole poistunut Lämmin, kuiva kesä saattaa laukaista tuhoepidemian uudelleen käyntiin Kaakkois-Suomi oli vuosina maan pahinta kirjanpainajatuhoaluetta. Vuonna 2013 Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen alueella jouduttiin hakkaamaan 740 hehtaaria kirjanpainajien tuhon kohteeksi joutuneita järeitä kuusikoita. Tuhohakkuiden puustomäärä oli noin kuutiota. Huomattava osa hakatusta puusta oli ehtinyt pilaantumaan jo niin pahoin, että se hinnoiteltiin joko kuitu- tai energiapuuna. Viime vuoden kylmä ja märkä kesä hillitsi kirjanpainajien lisääntymistä ja tuhomäärät laskivat edellisvuosia pienemmiksi. Mhy Etelä-Karjalan alueella kirjanpainajatuhokuusikoita hakattiin 220 hehtaarin alalla. Lausunto saa Simon oikein innostumaan: Totta hitossa se on niin, mutta saako puun myyjä leimikostaan tällaisella katkonnalla parhaan tuloksen. - No ei varmasti saa, jatkaa Simo. - Tukkiprosentit ovat valitettavasti leimikoissa laskeneet vuosikymmenten aikana, kun lyhyet tukit puuttuvat nykyään lähes kokonaan. Katkonnan seurannan Simo nostaakin yhä tärkeämmäksi asiaksi puukaupan tarjousvertailussa. Tuhouhka edelleen olemassa Vaikka viime vuonna säästyttiinkin pahemmilta kirjanpainajatuhoilta, ei tuhouhka ole poistunut. Talvehtinut kirjanpainajakanta on edelleen normaalia suurempi. Jos tuleva kesä on kuiva ja lämmin sääjakso kestää pitkään, ehtivät kirjanpainajat lisääntymään kahdesti kesän kuluessa, mikä laukaisee tuhoepidemian jälleen liikkeelle. Torju tuhoja ennakolta Kirjanpainajatuhot kohdistuvat pahiten vanhoihin, yli vuoden ikäisiin kuusikoihin. Ainut tuhojen ennakkotorjuntaan varmasti tepsivä lääke on hakata ajoissa vanhat, yli-ikäiset kuusikot pois, ennen kuin ne joutuvat tuhon kohteiksi. Mikäli vanhojen kuusikkojesi Savujako palannut Maaliskuisena kevätpäivänä on Luumin taloon saapunut puuta jalostavan yhtiön asiakaslehti. Lehdessä kerrotaan, että jalostuksen kannalta parasta on kun tukit katkotaan tasapituuteen. Pohdinta puukaupasta vetää vakavaksi Simonkin. lähistöllä on alueita, joilla tuhoja on aikaisempina vuosina esiintynyt, kannattaa jo heti toukokuun lopulta lähtein käydä säännöllisesti tarkkailemassa omia kuusikoitaan. Mikäli merkkejä kirjanpainajien iskeytymisestä alkaa esiintyä, on alueella tehtävä pikainen hakkuu, jos haluaa saada arvokkaan tukkipuun myytyä tukin hinnalla. Pekka Vainikka elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue Ainoa paikka josta tuo tieto löytyy, on mhy:n keräämä katkonta-aineisto. Sitä hyödyntäen vasta päästän todella vertaamaan tarjousten lopputulosta. - Firmojen tavoitteena on ohittaa tietysti tuo hankala kilpailutus asia ja pyrkiä tekemään kumppanuussopimuksia siis toteuttaa nykymuotoista savujakoa. Ihan kuin 80-luvun malliin. Muutenkin metsänomistajan kannattaa aina pyytää tarjoukset kaikilta puunostajilta. Hinnoissa ja ehdoissa on eroja! Teksti ja kuva: Jouni Tiainen Tästä kuusikosta ei paljon kuusitukkia myydä. Kuva otettu kolme-neljä kuukautta kirjanpainajien iskeytymisen jälkeen. Ota suunnaksi Metsänomistajat! Metsänomistajat KAINUU ETELÄ-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Lavolankatu Lappeenranta p Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Kauppakatu 25 A Kajaani Ota suunnaksi Minna Kauppi Minna Kauppi Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot Ota löydät suunnaksi osoitteesta Metsänomistajat! Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. KUVA: MArKUs laukkanen KUVA: MArKUs laukkanen

6 6 Hakelämpölaitokselta puhdasta energiaa Taipalsaaren kirkonkylällä ei tarvitse pakkasillakaan palella. Laitoksenhoitajat varmistavat, että puulla tuotettua lämpöä riittää kellon ympäri vuodenajasta riippumatta. Laitoksen omistaa Biowin Saimaa Oy, jossa ovat osakkaina Simo Vitikainen, Tomi Uski, Jarmo Koivunen, Kimmo Kylämies ja Marko Suutari. Kunnantalo lämpiää hakkeella 2010 toimintansa aloittanut Taipalsaaren hakelämpölaitos käyttää runsaat 1500 kiintokuutiometriä puuta vuodessa. Lämpöä tuolla määrällä kunnan verkkoon tuotetaan noin 3000 megawattituntia. -Määrä vastaa noin 150:n omakotitalon tarvetta vuodessa, kertoo lämpölaitoksen ylläpidosta vastaava laitoksenhoitaja Simo Vitikainen. Käyttöastetta voidaan nostaa vielä neljänneksellä, jonka jälkeen lämpölaitos käy täydellä kapasiteetilla. Keskustassa hakelämmityksellä hoidetaan tällä hetkellä muun muassa kunnantaloa ja seurakunnan kiinteistöjä. Puuta metsissä riittää myös polttoon Hakkeen raaka-aineena käytetään metsistä kerättävää karsittua ja karsimatonta rankaa eli kokopuuta. Puuta laitokselle toimitetaan pääasiassa metsänhoitoyhdistyksen kautta. Hemmo ja Simo Vitikaisen puunkorjuuyritys puolestaan urakoi hakkuun yhdistykselle. -Lehtipuusta saadaan irti parhaat tehot, ilmoittaa laitoksen osakas Jarmo Koivunen. Myös kelot ja kirjanpainajan kuivattamat kuuset kelpaavat polttoon. Paikallisuus valttia Lämpölaitoksella on positiivinen vaikutus kunnan työllisyyteen. Laitos työllistää suoraan yhden henkilötyövuoden verran. Välillisesti hakkeen toimitusketjusta työtä saadaan hakkureille, kuljetusyrittäjille sekä metsäkoneketjuille ja metsätoimihenkilöille. Teksti ja kuva: Panu Pettinen Energiapuuihmettelijät vasemmalta: laitoksenhoitaja/osakas Tomi Uski, osakas Jarmo Koivunen, mhy:n metsänhoitopäällikkö Tuomas Kähö ja laitoksenhoitaja/osakas Simo Vitikainen. Liito-oravaohjeen uusinta saattaa moninkertaistaa suojelun Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohje liito-oravan huomioimisesta metsänhakkuissa päivitetään. Luonnos on juuri lausuntokierroksella. Tutkimusten mukaan vanhan ohjeen mukaisilla hakkuurajauksilla liito-orava ei ole selvinnyt riittävän hyvin. Liiturikanta taantuu - asiasta esitetään myös täysin poikkeavia näkemyksiä. Uudessa ohjeessa suojeltavaa pinta-alaa suunnitellaan selvästi laajemmaksi. Nyt on huolehdittava, että lopullinen ohje on käytännön tarpeiden mukainen. Liito-oravan huomioiminen hakkuissa Liito-orava on EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltava laji. Suojelu pannaan Suomessa toimeen luonnonsuojelulailla, jonka mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka pitää säästää metsien käsittelyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa metrin käsittelemätöntä vyöhykettä pesäpuun ympärillä, eli n. 0,03 ha. Tämän lisäksi täytyy suunnitella kulkuyhteys ympäröivään metsään. Minimissään tämä merkitsee puun pituuden välein jätettäviä hyppypuita. Uudessa ohjeessa pinta-ala jopa kymmenkertaistuisi nykykäytännöstä: säästettävän metsän tulisi olla 0,1-0,3 ha kullakin lisääntymis- ja levähdyspaikalla. Tälle alueelle ei saisi tehdä uudistushakkuita. Vain yksittäisten puiden poistaminen, eli poimintahakkuut, joilla pyritään eriikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, sekä harvennushakkuut olisivat sallittuja. Kulkuyhteyksiä koskevaan ohjeeseen ei ole tulossa merkittävää muutosta. Luontojärjestöt suojelisivat mieluusti kokonaisia liitooravanaaraan reviirejä. Tällöin puhutaan vähintään 4 ha kokoisista alueista, jolloin ollaan kaukana lain vaatimista rajoista. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK huolehtivat, etteivät tällaiset hullutukset pääse leviämään viranomaisten vaatimuksiin. Yhtenäistä toimintaa ELY-keskuksiin Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajauksissa on ELY-keskusten välillä valitettavan suuria eroja. Osalla alueista toimitaan lain mukaisesti. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin käytössä keskuksen sisäinen ohje, jonka mukaan naapurin metsissä tehtävät hakkuut voivat aiheuttaa liito-oravan suojelua omassa metsässä. Ministeriöiden ohje onkin tarkoitettu nimenomaan yhtenäistämään viranomaisten toimintaa ja käytäntöjä. Lähtökohtaisesti tämä lisää maanomistajien tasavertaisuutta ja oikeusturvaa. Tulee kuitenkin huomata, ettei ohje sisällä sitovia määräyksiä: vain laki lopulta merkitsee. Käytännön metsätaloudessa liito-oravan kanssa on joka tapauksessa opittu elämään. Jätettävien puiden valinnassa on SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo hyödynnetty kohteen luontaisia piirteitä, kuten maaston korkeutta ja puronvarsia. Helpointa on suunnitella metsänkäsittely siten, että säästettävät liito-oravapuut jätetään hakkuiden reunaan. Kaikki eivät ole tyytyväisiä nykykäytäntöihin, mistä johtuu ministeriöiden ohjeen päivitystarve. Myös Korkein hallintooikeus otti tuoreessa päätöksessään rajusti kantaa liito-oravan huomioimiseen hakkuissa. ELYkeskus oli rajannut 10 m leveän käsittelemättömän kulkuyhteyden ympäröivään metsään. Paikallinen luontojärjestö valitti rajauksesta, ja KHO päätyi ratkaisussaan vaatimaan kohteelle peräti 20 metrin levyisen hakkaamattoman käytävän. Päätöksellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, joita nyt selvitellään osana metsänomistajien edunvalvontaa. Markus Nissinen kenttäpäällikkö/ ympäristöasiantuntija MTK metsälinja

7 7 Reunametsän hakkuilla sähkölinjasta säävarma Sähkömarkkinalain muutokset tiukentavat taajama-alueiden sähköntoimitusehtoja. Mhy Etelä-Karjala ja Imatran Seudun Sähkö Oy suorittavat lähikuukausina sähkölinjan reunametsien raivausta välillä Oritlampi- Rautjärven asemanseutu. Tavoitteena on jatkaa olemassa olevan sähkölinjan käyttöikää sekä parantaa alueen sähkönjakelun toimintavarmuutta. Tavoitteena säävarma sähköverkko Etelä-Karjalan asukkaiden tuoreessa muistissa ovat viime vuosien kovat myrskyt. Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat pitkiäkin sähkökatkoja asiakkaille. - Uusi sähkömarkkinalaki edellyttää taajama-alueille tiukat sähköntoimitusehdot. Tavoitteena on suurhäiriön, kuten Asta-myrskyn kaltaisten poikkeuksellisten sääilmiöiden sattuessa, palauttaa sähköt viimeistään kuuden tunnin kuluttua häiriön alkamisesta taajama-alueille, kertoo Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n käyttöpäällikkö Erkki Tiippana. -Nyt tehtävän runkolinjan reunusmetsän raivaus tähtää juuri Asemanseudun toimitusvarmuuden parantamiseen. Toki hyödyt heijastuvat välillisesti laajemmallekin Rautjärven alueelle, Tiippana jatkaa. Leveämpi johtokatu vaikuttaa kaikkien johdon vaikutuspiirissä olevien sähkönkäyttäjien arkielämään parantuneena sähkönlaatuna, koska hyödyt tulevat esille toki muulloinkin kuin suurhäiriön aikana. Nykyinen sähkölinja käyttöikänsä puolivälissä Reunametsän käsittelyllä pidetään nykyinen sähkölinja käytössä ainakin seuraavat parikymmentä vuotta. ISS:n käyttöpäällikkö Tiippanan mukaan nykyinen linja on noin 20 vuotta palvelleena vielä keski-ikäinen. Toimitusvarmuuden nostaminen maakaapeloinnilla olisi johtanut ennenaikaiseen investointiin. Se olisi kohdistunut kustannuksena suoraan asiakkaan kukkaroon. Reunametsän käsittelyllä haetaan lähes samaa käyttövarmuutta kuin kaapeloinnilla, mutta ilman kymmenkertaisia kustannuksia. Linjan reunapuut uhkaavat sähkönjakeluverkon toimivuutta. Metsänomistaja tyytyväinen hankkeeseen Nyt raivattava kohde toimii pilottihankkeena, jonka jälkeen sähköyhtiö tekee päätöksensä mahdollisista uusista kohteista tienvarsilinjojen osalta. Metsänomistaja Jorma Raijas pitää hanketta maanomistajalle järkevänä ja kannattavana. Mhy:n kokeneet urakoitsijat hoitavat raivauksen ja hakkuun ja alueen oma hoitaa puut myyntiin valtakirjalla. Maanomistajien myönteinen suhtautuminen lämmittää mieltä verkkoyhtiössä, sillä asia koskee laajoja ihmisjoukkoja niin yksityistalouksissa kuin liike-elämässä. Pilottihankkeeseen osallistuu reilut kaksikymmentä metsänomistajaa. Teksti ja kuvat: Panu Pettinen, kenttäpäällikkö Olemmevahva ja läheläsi. Paika lisvoimaa omasta yhtiöstäsi. 20 alueyhtiömme tuotot hyödyttävät suoraan omaa aluettaan. Työllistämme suoraan ja välillisesti, sekä toimimme aina paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä. Itsenäisenä yhtiönä jokainen alueyhtiömme voi tehdä päätöksiä oman maakuntansa parhaaksi. Välitetään toisistamme. Lappeenranta Oksasenkatu 1 Lappeenranta Puhakankatu 9-11, Prisma Luumäki Linnalantie 38 Joutseno Keskuskatu 4 Savitaipale Kievarintie 3 Imatra Einonkatu 10, Koskentori Ruokolahti Metsäpolku 2 Käyttöpäällikkö Erkki Tiippana.

8 8 Hajauta, autamme sinua omaisuudenhoidossa Syksyllä 2014 kirjoitin Metsänomistajat lehteen 3/2014 artikkelin, jossa tarkastelin määräaikaistalletusten korkotasoa, odotuksia tilikorkojen kehityksestä lähitulevaisuudessa ja mitkä ovat mahdollisuudet saada varoille oikeaa tuottoa inflaation jälkeen. Kyseisen artikkelin julkaisun jälkeen maailmassa on tapahtunut paljon asioita, mutta valitettavasti yksikään niistä ei ole nostanut tilitalletusten korkoa parempaan suuntaan, päinvastoin. Kuten metsänomistaja hoitaa metsäänsä, on myös säästäjän ja sijoittajan tärkeää hoitaa omaisuuttaan. konkreettisia vaihtoehtoja sille, että sijoittaisit suuria pääomia vain yhteen asuntoon tai metsäpalstaan. OP-Vuokratuoton ja OP-Metsänomistajan kautta saat valmiiksi hajautetun ja hoidetun ratkaisun käyttöösi. Yllämainittujen vaihtoehtojen lisäksi perinteisemmät ja nopeasti realisoitavat sijoitusvaihtoehdot, kuten laadukkaat säästäjän rahastomme auttavat sinua hoitamaan omaisuuttasi yhtä korkealla laadulla kuin hoidat omaa metsäomaisuuttasi. Niinhän sitä sanotaan, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Kuinka sinä huudat omaan metsääsi? Monet etsivät metsäkauppojen tuotoille vaihtoehtoja ja miettivät, mitä varoilla tehdä, kun tilien korot ovat matalat. Olisiko uuden metsäpalstan ostaminen hyvä ajatus, kun mietitään nykyistä hintatasoa? Voisiko sijoitusasunnosta saada hyvää tuottoa, ja onko sijoitusasunto riskitön? Vai voisiko oma pankkisi olla sinulle apuna siten, että saat varasi joustavasti käyttöösi, mikäli siihen tulee tarvetta? Nykyään sijoitusasuntomarkkinoille, uuteen metsäpalstaan ja muihin omaisuusluokkiin voit vaivattomasti sijoittaa ilman, että sidot suuria määriä varallisuutta yhteen sijoitusasuntoon, metsäpalstaan tai pörssiosakkeeseen. Vaivatonta sijoittamisestasi tekee se, että alan asiantuntijat hoitavat vuokrasopimukset, metsänhoidon sekä sijoituspäätökset puolestasi sen jälkeen, kun yhdessä on katsottu juuri sinulle sopiva sijoitusvaihtoehto. Jos mielessäsi on sijoitusasunnon hankinta, sijoittamalla noin kolmasosan normaalin sijoitusasunnon arvosta OP- Vuokratuottoon, saat yhden sijoitusasunnon sijasta omistukseesi hyviltä sijainneilta yli sijoitusasuntoa ja neliötä vuokrattavaa toimitilaa. Mikäli haluat sijoittaa varojasi metsäomaisuuteen, OP- Metsänomistaja -rahaston kautta voit hajauttaa metsäomistuksia yhdellä kertaa Kainuuseen, Pohjois-Savoon, ja Pohjois-Karjalaan. Samalla omien metsäpalstojesi lisäksi metsäomistuksesi kasvaa kerralla noin hehtaarilla. Kyseiset esimerkit ovat Jari Kumpulainen Sijoituspäällikkö, MBA OP Etelä-Karjala, OP-Private Puhelin Nyt metsään voi sijoittaa rahaston kautta suoremmin kuin koskaan ennen: OP-Metsänomistaja ostaa metsää suoraan suomalaisilta metsänomistajilta. Rahasto kerryttää tietenkin myös OP-bonuksia*. Tervetuloa metsänomistajaksi osoitteessa op.fi/metsanomistaja tai numerossa OP OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahaston rahastoesite ja avaintietoesite ovat saatavissa suomeksi ja ruotsiksi OP Ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta op.fi ja OP puhelinpalvelusta. * OP-bonuksia kertyy OPn asiakasomistajalle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään euroa kuukaudessa. OP

9 9 Pekka tietää miten taimikot hoidetaan Parikkalan Tarnalassa asustava, lokakuussa 64 vuotta täyttävä metsuri Pekka Matikainen on rautainen metsänhoidon ammattilainen. Hän kertoo minulle pitkästä työhistoriastaan kahvikupillisen ääressä Parikkalan toimistolla. Jo 16-vuotiaana metsurin töihin yksityisten metsänomistajien metsiin lähteneellä miehellä on työhistoriaa kunnioitettava määrä. Tehdaspuulla, UPMllä ja UPM Silvestalla tehdyt savottavuodet päättyivät vuonna 2012 irtisanomiseen yli 60 muun metsurin kanssa samanaikaisesti. MHY Etelä-Karjalan metsurina Pekka on työskennellyt elokuusta 2012 lähtien. Omalla työssäkäyntialueellaan Parikkalan pohjoisosissa hän on niin MHY:n metsäneuvojien kuin metsänomistajienkin keskuudessa tervetullut ja toivottu, tärkeää työtä tekevä vieras. Hänen jäljiltään metsä on taatusti hyvässä kunnossa. Metsuri painottaa omatoimisille metsänomistajille, että taimikonhoito tulee tehdä riittävällä voimakkuudella. Hyvä taso on esimerkiksi Tapion metsänhoidon suositusten mukaiset raivatun taimikon runkoluvut: taimikonhoitovaiheessa kuusi raivataan tiheyteen 1800runkoa/ha, rauduskoivu 1600runkoa/ha ja mänty 2000runkoa/ha. Pekka lähtee hyvällä vireellä kohti kevään ensimmäisiä työmaita. Pekan mielestä metsurin työssä parasta on työn tekemisen vapaus, luonto sekä oman työn jäljen näkeminen. Ikävämpi puoli tulee vastaan syksyn räntäsateiden myötä. Metsänhoitoyhdistyksen metsurin vuoden kiertoon kuuluvat metsänviljelytyöt, taimikonja nuoren metsän hoitotyöt, hakkuiden ennakkoraivaukset sekä tarpeen vaatiessa puiden kaato esimerkiksi hakkuutyömailla moton apuna. Haastattelun jälkeen hymyilevä Pekka lähtee toimistolta kevään ensimmäiselle raivuulle. Teksti ja kuva: Heini Turtiainen Yli kymmenen tuhannen sahan kauppias Arviolta moottori- ja raivaussahaa on vaihtanut omistajaa Veli-Matti Suutarin myyjäuran aikana. Matti sai myyjä- ja sahaoppinsa alun perin perinteisessä maalaisrautakaupassa Savitaipaleella. Vuonna 1982 hän aloitti V.Kontio Oy:n palveluksessa, helmikuun lopussa tuli jo täyteen kymmenen vuotta nykyisen työnantajan, Urheilu Koskimiehen palveluksessa. Asiakaskunta on muuttunut reilussa kolmessakymmenessä vuodessa Jokaisessa maalaistalossa oli kahdeksankymmentäluvulla moottorisaha. Saattoi olla jo raivaussahakin. Nyt tiloille ostetaan useampi saha eri käyttötarkoituksiin. Ammattimetsureita ei enää ole Matin asiakkaana kuin kymmenkunta. Sen sijaan naiset ostavat raivaussahoja yllättävän paljon. Joka kolmas raivaussaha taitaa mennä naiskäyttäjälle. Metsänhoitoyhdistyksen järjestämät raivaussahakurssit ovat innoittaneet naisia sahaostoksille, tuumailee Matti. Älä osta halvinta Matin neuvo uusille sahan ostajille on yksinkertainen. Älä osta pienenintä ja halvinta sahaa edes polttopuun tekoon, ja muista käyttää viilan ohjainta tai teroituskonetta. Sahan käyttöikä on nimittäin monesti jopa vuotta, ja kunnon sahalla saa aikaiseksi. Ja eritoten kunnossa olevalla terävällä ketjulla! Teksti ja kuva: Jouni Tiainen K O S K I M I E S. F I DYNAMIC VENT 299 Uusi metsurin turvapuku! Nyt yhteishintaan Dynamic Vent -turvapusero ja Dynamic Turva -vyötäröhousut. MS 201 C-M 699 UUTUUS! UUTUUS! Kevyin painevalurunkoinen ammattisaha nyt entistä tehokkaampana! FS 460 C-EM-K 899 Ammattilaisen raivaussaha tukevalla mukavuusvaljailla M-TRONIC/ergo kevytkäynnistys. Pienkoneiden myynti on palkitsevaa työtä. Ratakatu 37 39, LAPPEENRANTA AVOINNA ark. 9 18, la 9 16 PIENKONEET JA TARVIKKEET Veli-Matti Suutari Mikko Silonsaari

10 10 Männynjuurikääpä ja kuusentyvilaho Mikä? Nämä kaksi tuhonaiheuttajaa ovat molemmat sienitauteja, jotka tunnetaan paremmin nimityksillä tyvitervastauti ja maannousema. Molempien sairauksien aiheuttaja on juurikääpä, joka lahottaa puiden juuristoa ja runkoa. Sienestä tavataan kahta eri tyyppiä, jotka ovat eri lajeja. Toinen laji aiheuttaa kuusenjuurikääpää ja toinen männynjuurikääpää. Kuusenjuurikääpää esiintyy yleisesti Etelä-Suomen kivennäismaiden kuusikoissa. Tauti alkaa yleensä vaivata kuusikoita noin 40 vuoden iässä. Männynjuurikääpää esiintyy kaikenikäisissä männiköissä koko eteläisen Suomen alueella. Pahimmat tuhokohteet ovat Saimaan ympäristössä. Miten? Taudin tartunta tapahtuu joko ilmassa leviävien itiöiden tai puiden välisten juuriyhteyksien kautta. Ilmassa leviävät itiöt tarttuvat tuoreista kantopinnoista tai puihin tulleista kolhuista. Puiden juurien välillä tauti leviää sienirihmastojen välityksellä. Tartunnat tapahtuvat sulan maan aikaan, erityisesti lämpimillä ja heikkotuulisilla keleillä. Elävissä kuusissa sieni leviää rungon ja juurten sydänpuussa. Laho etenee sydänpuussa vuosikausia ja lopulta lahottaa puun ontoksi. Lahon etenemisnopeus on noin 20 cm vuodessa. Edetessään laho pilaa puun arvokkainta tyviosaa. Lisäksi lahoaminen heikentää puun yleiskuntoa Ensimmäinen merkki tyvitervas-taudista on männyn latvuksen harsuuntuminen. Puu voi kuolla jo seuraavana kesänä. ja heikentää kasvua ja altistaa puun esim. myrsky- ja hyönteistuhoille. Pahimmillaan lahottaja kuivattaa puun pystyyn. Männyllä tuho ei etene runkoa pitkin ylöspäin, kuten kuusella, vaan pysähtyy yleensä juurenniskaan. Mänty yrittää vastustaa taudin leviämistä pihkanerityksellä, ja tämä näkyy voimakkaana tervastumisena eli pihkoittumisena. Sienitauti tappaa männyn tervettä solukkoa ja heikentää näin puun yleiskuntoa ja siten kasvua. Ulkoisena merkkinä tästä voidaan havaita kasvun hidastuminen ja latvuksen harsuuntuminen, josta seuraa pahimmillaan puun kuolema. Tuhoja esiintyy kaikenikäisissä männiköissä taimikosta tukkimetsään. Miten torjutaan? Kuusikoiden pinnallisista juuristoista johtuen harvennukset olisi turvallisinta ajoittaa talviaikaan, jolloin korjuuvaurioita syntyy vähemmän ja sieni on lepotilassa. Männiköissä harvennuksia voidaan suorittaa myös kesäaikaan, koska männyn juuret eivät ole suoraan maan pinnassa kuten kuusella. Sekä kuusikoiden että männiköiden kesäaikaisissa hakkuissa tuoreisiin kantopintoihin on syytä levittää juurikäävän kasvua estävää torjunta-ainetta. Konekorjuilla kantokäsittely onnistuu helposti kaatopäähän liitetyllä kantokäsittelylaitteella. Pahasti saastunutta kuusikkoa uudistettaessa kannattaa harkita puulajin vaihtoa, jos se on mahdollista kasvupaikka ja maaperä huomioon ottaen. Männyllä puulajin vaihto ei valitettavasti tuota toivottua tulosta, koska männynjuurikääpä lahottaa lähes kaikkien puulajien juuristoja. Kuvat ja teksti: Silja Ahonen Pari vuotta sitten tämä puu oli vielä elossa. Tyypillinen tyvitervaksen tähtimäinen kuvio katkaisupinnalla.

11 11 Yksityismetsätalouden liiketulos vuonna 2014 maan korkein Kaakkois-Suomi jatkaa edelleen ykkössijalla Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- Ja K-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 43,6 82,5 130,4 211,1 211,9 143,8 180,1 63,8 119,3 119,6 113,2 46,8 42,5 15,7 Yksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuonna Kaakkois-Suomessa maan korkein. Liiketulos oli Kaakkois-Suomessa 211,9 /hehtaarilta, kun koko maan keskiarvo oli 99,2 /hehtaari. Myös vuosina Kaakkois-Suomen yksityismetsien liiketulos oli maan korkein. Yksinkertaistettuna liiketulos kertoo, kuinka paljon metsänomistaja saa vuosittain yhdeltä metsähehtaarilta keskimäärin rahaa. Metsätalouden liiketulos saadaan, kun vuotuisista bruttokantorahatuloista vähennetään metsien hoitoon käytetyt kustannukset sekä metsien hallintokulut, joita ovat mm. metsänhoitomaksut sekä matka-, puunmyynti-, koulutus- ja jäsenmaksukulut. Mahdollisuudet liiketoimintatuloksen kasvattamiseen paranevat entisestään Käynnissä oleva metsäteollisuuden voimakas investointiaalto tulee muuttamaan puun kulkuvirtoja Suomessa. Huomattava osa Pohjois-Savon, Etelä- Savon pohjoisosien ja Häme-Uusimaan alueen puista, jotka aikaisemmin ovat tulleet Kaakkois-Suomen tehtaille suuntautuvat jatkossa Keski-Suomeen Metsä Groupin uudelle Äänekosken biotuotetehtaalle ja Stora Enson Varkauden uudelle kartonkikoneelle. Kun lisäksi huomioidaan, että UPM:llä on Kuusankoskella parhaillaan käynnissä sellulinjan uudistus, joka lisää raaka-ainetarvetta kuutiota, tulee puun kysyntä nousemaan Kaakkois-Suomessa lähivuosina aivan uudelle tasolle. Metsien käyttöastetta vara kasvattaa Kaakkois-Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuus on 4,6 miljoonaa kuutiota. Viimeisen viiden vuoden aikana Kaakkois-Suomessa on hakattu tukkia ja kuitua keskimäärin 4,0 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten tukin ja kuidun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on vuosittain jäänyt käyttämättä 0,6 miljoonaa kuutiota. Metsäteollisuuden kasvava puuntarve Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuuilmoituksia tehtiin Kaakkois-Suomessa vuonna 2014 vain 171 hehtaarin alalta, kun viime vuoden koko hakkuuilmoitusmäärä oli hehtaaria. Eri-ikäisrakenteisten metsikön hakkuita tehtiin vain 0,4 prosenttia kokonaishakkuumäärästä. Kuluvan vuoden alkukuukausina tahti on ollut yhtä varovainen, tammi-maaliskuulla eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuuilmoituksia tehtiin vain 44 hehtaaria, mikä on 0,6 % hakkuiden kokonaispinta-alasta. Ota rohkeasti puheeksi Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. perintömetsä. Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie Lavolankatu JUVA Lappeenranta /ha Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua ja kysy lisää spv-palveluista. metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy Avoimesti lisää spv-palveluista. Kimmo ja Asikainen, ajoissa aloitettu LKV, julkinen metsätilan kaupanvahvistaja, sukupolvenvaihdos Väätäisentie onnistuu. 5, JUVA Meiltä saat apua metsätilan p omistusjärjestelyjen , suunnitteluun ja - toteutukseen. JUVA - PUUMALA Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy Kimmo lisää spv-palveluista. Asikainen, Jouni Tiainen, LKV, julkinen LKV, kaupanvahvistaja, Väätäisentie 5, Erkki Kivistö, JUVA LKV, p. Petra 0400 Huupponen, , LKV, Tiiterontie 17 A, JUVA SULKAVA julkinen kaupanvahvistaja, - PUUMALA julkinen kaupanvahvistaja, p , Petra Kimmo Huupponen, Asikainen, Lavolankatu LKV, LKV, Tiiterontie 10 - SULKAVA - PUUMALA julkinen 17 kaupanvahvistaja, A, SULKAVA Väätäisentie 5, Toritie - JUVA JUVA Lappeenranta Ruokolahti p. 044 p , , - SULKAVA - JUVA - - PUUMALA - JUVA p , p , Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie 17 A, SULKAVA p , - SULKAVA - PUUMALA - JUVA Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO METSÄ-SAVO Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo ETELÄ-KARJALA METSÄ-SAVO Väätäisentie JUVA Kokemuksia ja näyttöjä kaivataan Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on menetelmänä uusi niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajille, sillä metsälaki ei ole mahdollistanut viimeiseen vuoteen eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita. Kokemukset ja näytöt sen toimivuudesta ovat vähäiset, mikä selittää suurelta osin varovaisen liikkeellelähdön. Yksityismetsien liiketulos metsäkeskusalueittain vuonna 2014, /hehtaari Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- Ja K-Pohjanmaa mahdollistaa myyntimäärien kasvattamisen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, joka lisää kaakkoissuomalaisten metsänomistajien kantorahatuloja noin 20 miljoonalla eurolla. Liiketoimintatuloksessa se merkitsee Keski-Suomi Pohjois-Savo Myöskään tutkimus ei vielä pysty tarjoamaan riittävän luotettavaa vertailutietoa, kumpi metsän kasvatusmenetelmistä, valtamenetelmänä käytetty tasa-ikäisrakenteisen metsän kasvatus vai eri-ikäisrakenteisen kasvatus, johtaa erityyppisissä olosuhteissa parempaan lopputulokseen. Pekka Vainikka elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Metsien korkea hyödyntämisaste, hyvä kantohintataso sekä kohtuullisen matalat metsänhoitokustannukset ovat nostaneet viime vuosina Kaakkois-Suomen yksityismetsätalouden liiketuloksen maan korkeimmaksi. lisäystä noin 30 euroa hehtaarille. Eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuut jääneet odotettua vähäisemmiksi Vuoden 2014 alussa voimaan tullut metsälain muutos, joka mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsikön kasvattamisen, sai metsänomistajilta ennakoitua varovaisemman vastaanoton. Pekka Vainikka elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue

12 12 Alueelliset yksityistiepäivät 2015 Alueelliset yksityistiepäivät 2015 kiertue eteni helmimaaliskuussa läpi Suomen, ja Kaakkois-Suomen osalta tapahtumapaikkana oli 3.3. Imatra ja seurakunnan kurssikeskus Päiväranta. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys oli yhtenä paikallisista toimijoista mukana Yksityistiepäivillä esittelemässä toimintaansa. Mhy Etelä-Karjala pystyy tarjoamaan yksityisteille ja tiekunnille apua tieyksiköiden laatimisessa, teiden perusparantamisessa sekä uuden metsätien rakentamisessa. Yksityistien perusparantamisen osalta Mhy tarjoaa tiekunnalle palvelua avaimet käteen periaatteella, jossa Mhy huolehtii tieyksiköinnin, mahdolliset tietoimitukset yhdessä maanmittauslaitoksen kanssa, rahoituslähteiden selvittämisen ja tarvittavien asiakirjojen laatimisen, maastosuunnittelun, urakointikilpailutuksen, työnjohdon ja valvonnan, tieosakkaiden laskutuksen sekä avustusten hakemisen ja rahaliikenteen. Myös tien varren puuston poistot onnistuvat Mhy:n toimesta. Etelä Karjalan Mhy:n urakoimissa teiden perusparannuksissa hankkeet onkin saatu nopealla aikataululla valmiiksi. Teksti ja kuva: Teppo Oksanen Alueellisilla yksityistiepäivillä Imatralla Mhy Etelä-Karjalan toimihenkilöt Panu Pettinen ja Tuomas Kähö vastaamassa kurssilaisten kysymyksiin. Metsätilakauppa vilkastui lumien sulettua Talven jälkeen metsätilakauppa vilkastui. Kohteita on tullut nyt välitykseemme hyvin, kuten voitte nettisivuilta tai tämän lehden mainoksesta havaita. Metsätilakauppa oli viime vuonna vilkasta. Kysyntä oli suurempi kuin tarjonta. Metsätiloja olisi mennyt kaupaksi enemmän kuin oli tarjolla, minkä voi päätellä tulleista tarjouksista. Kaakkois-Suomen Metsätilojen välittämissä kaupoissa vuonna 2014 keskimääräinen metsäheh-taarihinta oli noin euroa ja puustoa oli noin 117 m³/hehtaari eli melko runsas puustoisia tiloja. Välitetyt tilat olivat runsaspuustoisempia kuin edellisenä vuonna, mi-kä osaltaan nosti metsätilojen hehtaarihintaa. Hehtaarikohtainen hinnanvaihtelu oli metsätilojen kaupoissa suuri; euroon. Vaihtelu johtuu pääasiassa puuston määrästä, mutta myös ostajien tuottoodotuksista. Ostajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota hakkuumahdollisuuksien lisäksi metsän tulevaan kasvuun ja arvon nousuun. Metsätila kannattaa myydä puineen Moni on pohtinut ennen metsätilan myyntiin laittoa, että möisikö ensin tilalta hakata-van puustoin pois ja sitten laittaisi tilan myyntiin. Meille on tullutkin muutama tila myyntiin hakkuiden jälkeen. Ehkä hankalin tilanne on, kun harvennushakkuista on tehty kauppa metsäyhtiön kanssa ja tilan myynnillä olisi kiire. Etenkin harvennushakkuiden vaikutus tilan arvoon on vaikea määritellä, ettei jälkikäteen tulisi riitoja hakatuista puumääristä ja harvennuksen voimakkuudesta. Tästä syystä suosittelen myy-mään tilan puineen. Onhan verotuskin lähes aina kevyempi kuin puukaupassa. Kysytyimpiä ovat edelleen runsaspuustoiset ja pienehköt metsätilat mutta myös yli 50 ha:n tilat menevät kaupaksi. Myös hyvät tieyhteydet lisäävät arvoa ja kysyntää. Eten-kin taajamien /kaupunkien läheisyys vaikuttaa myös kysyntää vilkastuttavasti. Yhteistyöterveisin Erkki Kivistö kiinteistönvälittäjä (LKV) julkinen kaupanvahvistaja Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Ylämaan yksityistieilta Tervetuloa Ylämaan yksityistieiltaan Ylämaatalon valtuustosaliin klo Tilaisuus on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen järjestämä. Ylämaan yksityistiepäivät on suunnattu erityisesti yksityisteiden osakkaille ja tiekuntien puheenjohtajille. Paikalla esitellään yksityisteihin liittyviä kysymyksiä, yksityisteiden perusparantamista sekä niihin liittyviä tukiehtoja, tie-oikeuksia ja tietoimituksia. Paikalla asiaa alustavat Etelä-Karjalan Mhy:n tiemiehet Teppo Oksanen ja Tuomas Kähö. Maanmittauslaitoksen edustaja kertoo tieoikeudesta. Tieosakkaan mielipiteen esittää Veikko Husu. Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa Metsätiloja myynnissä: Lappeenranta, Parjala (Vesikkola), n. 10,3 ha. määräala Hp / tarjous mennessä/ Kivistö Lappeenranta, Karhula, Joutsenon Kähärilä, 4,3 ha puustoiset (yht. n m³) 2 tilaa rinnakkain. Hp / tarjous mennessä/ Kivistö Lappeenranta, Rouhiala, n. 52,6 ha puustoinen (n m³) määräala Niemenkyläntien varrella. Määräala rajoittuu osittain Niemijärveen. Hp / tarjous mennessä/ Kivistö Lemi, Keskisenpää (eteläisempi palsta), n. 19,4 ha puustoinen (3.130 m³) määräala, josta peltoa 1,26 ha Syntymäinen järven rannalla. Rajoittuu pohjois-rajastaan Syntymäniementiehen. Hp / mennessä/ Kivistö Lemi, Keskisenpää (pohjoisempi palsta), n. 28,2 ha määräala, josta peltoa n. 5,1 ha. Rajoittuu osittain Syntymäniementiehen. Hp / mennessä/ Kivistö Luumäki, Keskinen (Viuhkola), 5,8 ha, jolla myös tilan talouskeskus, sekä Keskisenjärven rantaviivaa n. 170 m ja rannassa oikeus talouskeskukseen liittyvän rantasaunan rakentamiseen. Rannassa on jo kesken-eräiseksi jäänyt hirsinen rantasauna. Hp /tarjous/haimila Rautjärvi, Korpjärvi, 1,2 ha puustoinen pikkutila Kaukolannurkantien molemmin puolin. Varttunutta kasvatusmetsää Hp /tarjous mennessä/ Kivistö Rautjärvi, Korpjärvi, 4,9 ha tila Kaukolannurkantien varrella. Tilalla vanhoja peltoja (ei viljelty) ja hakkuuaukkoja sekä purkukuntoisia rakennuksia. Sähköliittymä on. Hyvä puuhapalsta autotien varrella. Hp / tarjous mennessä / Kivistö Rautjärvi, Korpjärvi, 13,5 ha tila Purnujärven rannalla. 1 rantarakennuspaikka. Ranta aukeaa etelään. Ranta on matala ja järvi rehevä kesäisin. Tilalla Ls. alue. Hp /tarjous mennessä/kivistö Rautjärvi, Rautjärvi, 11 ha puustoinen (n m³) tila VT 6 (Karjalantie) ja Miettiläntien risteyksessä Hp /tarjous mennessä/ Kivistö Ruokolahti, Kaljula (Salosaari), 4,3 ha, puustoinen (n. 725 m³) pääasiassa uudistuskypsää- ja varttunutta kasvatusmetsää. Hp / mennessä/ Kivistö Ruokolahti, Vertalansalmi, 7,7 ha, puustoinen (n m³) pääasiassa uudistuskypsää metsää, tieyhteys tilalle, jossa vanha kesäasunto ja lampi. Hp / tarjous/ Kivistö Ruokolalahti, Vuosalmi (Härskiänsaari), 7,4 ha Taimikkovaltainen metsätila. Osittain myös uudistuskypsää metsää Saimaan rannalla Kouvoniitunpolun päässä. Hp / tarjous mennessä / Kivistö Virolahti, Yläpihlaja 10,5 ha tila. Varttunutta kasvatusmetsää 57 % pinta-alasta. Ei virallista tieoikeutta tilalle. Puuston määrä 1130 m³. Hp /tarjous, viimeistään / Marjomaa Muut kohteet: Luumäki, Anjala, kolme aurinkoista vapaa-ajan asuintonttia n m²:n tontilla Syvän Vehkjärven rannassa. Tontit myydään joko yhdessä tai erikseen. Hp / tontti/tarjous/haimila Luumäki, Huopainen, kolme vapaa-ajan asuintonttia Yläkivijärven rannassa Sianniemessä alle 10 km päässä kuntakeskus Taavetista. Hp /tontti / tarjous / Haimila Rautjärvi, Korpjärvi, 3,1 ha tila Purnujärven rannal-la. 1 rantarakennuspaikka. Ranta aukeaa etelään. Ranta on matala ja järvi rehevä kesäisin. Tilalla vanhoja peltopalstoja (ei viljelty). Osittain taimettuneet. Hp / tarjous mennessä/ Kivistö Ruokolahti, Kaljula, Kaunis kaakkoon/ etelään avautuva m³ suuruinen rantatontti Vuorinen järven rannalla. Tontilla vanha ja huonokuntoinen saunamökki. Vuorijärventie kulkee tontin halki. Hp / Kivistö Ruokolahti, Rautiala, 3 omakotitalotonttia. 1 tontti rajoittuu osittain Käringin järveen ja viereinen jär-vestä laskevaan puroon pohjoisrajaltaan. Hp:t Käringinrannantie 9: , Käringinrannantie 11: ja Käringin-rannantie 12: / tarjous Kivistö Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: Erkki Kivistö, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, RUOKOLAHTI Jarmo Haimila, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, TAAVETTI Heikki Marjomaa, myynties. puh julkinen kaupanvahvistaja Sibeliuskatu 34 B, HAMINA Turvallinen metsän ammattilainen välittää

13 13 Työohje, istutus Taimien varastointi ja huolto Säilytä taimet tasaisella alustalla laatikoissaan/säkeissään, mieluiten varjoisalla paikalla. Avaa laatikot/säkit. Vältä suoraa auringonvaloa ja taimien kuivumista. Huolehdi säännöllisellä kastelulla, että taimet pysyvät kosteina ennen istutusta. Paakun on istutushetkellä oltava niin märkä, että siitä voi puristaa vettä. Älä istuta kuivuneita, jäisiä tai vioittuneita taimia. Istutuksen valmistelu Paakkutaimien istutusta varten tarvitset istutusputken, taimivakan ja hanskat. Taimet on käsitelty tukkimiehentäitä vastaan torjunta-aineella, joten niitä ei pidä käsitellä paljain käsin. Myös käsivarret kannattaa suojata. Taimilaatikot siirretään istutusalalle ennen työn aloittamista. Jaa laatikot eri puolille istutusalaa siten, että saat täytettyä istutusvakan ilman turhaa edestakaisin kävelyä. Istutustekniikka Ennen istutuksen aloitusta, säädä syvyysrauta sopivalle korkeudelle, jotta saat taimen oikeaan istutussyvyyteen. Valitse hyvä istutuskohta. Paina istutusputki kohtisuoraan maahan kevyesti kahvoista painamalla ja samalla kääntämällä putkea edestakaisin maata vasten. Vältä liian voimakasta työntöä kahvoista, etteivät ne katkea. Paina putken leuat auki jalalla polkuraudasta painamalla. Pudota taimi putkeen, nosta putki kokonaan pois taimen päältä ja sulje putken leuat jousenpalautinta peukalolla painamalla. Varo, ettei taimi jää tässä vaiheessa leukojen väliin tai se katkeaa. Tiivistä maa taimen ympärillä kengän kärjellä ja katso, että taimi jää suoraan. Siirry seuraavaan istutuskohtaan ja varmista, että olet sulkenut pottiputken leuat ennen kuinpainat sen maahan. Näin vältyt putken tukeutumiselta. Oikean istutuskohdan valinta Äestys tai laikutus Taimi istutetaan muokkauksessa paljastetulle kivennäismaalle, vähintään 20 cm päähän humuksen reunasta. Tämä vähentää tukkimiehentäituhoja. Paakun päälle on jäätävä 2 cm kivennäismaata. I stuta taimet noin 2,5 metrin päähän toisistaan mahdollisimman korkeaan kohtaan. Vältä kuoppiin ja muihin painaumiin istutusta, jottei taimi kuole liikaan kosteuteen. Jos laikku on iso, voit istuttaa samaan laikkuun kaksikin tainta, yksi molempiin päihin. Hyvän istutuskohdan valinta on tärkeämpää kuin tasainen istutustiheys. Mätästys Tarvittaessa tiivistä mätäs jalalla ennen istutusta. Mätäs ei saa hajota, kun painat putken siihen. Istuta taimi keskelle mätästä. Paakun päälle on jäätävä 4 cm kivennäismaata. Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä TAPIO SILVA Oy puh HANKI OMAT ISTUTUSVÄLINEET KEVÄÄN VILJELYTÖIHIN NYT ERIKOISHINTAAN 63 mm istutusputki + kantovakka alv 24 % Soita heti toimistoomme p ja tee tilaus Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. ETELÄ-KARJALA Huom! Mhy:llä rajallinen määrä istutusvälineitä lainattavaksi JÄSENETUNA taimitilauksen yhteydessä.

14 14 Lappeenrannan kaupunki uudistaa yleiskaavoja Jouni Tiainen Marjo Saukkonen ja Risto Laukas tutkailemassa kaavaluonnoksia. Kaupunkiyhteisön toimintojen ennakkosuunnittelun välineenä käytetään yleiskaavaa, mikä on eräänlainen ennustus tulevasta kehityksestä. Kaavahierarkiassa yleiskaava sijoittuu yksityiskohtaisen asemakaavan ja laajoja alueita käsittävän maakuntakaavan väliin. Kunnat käyttävät kaavamonopoliaan yleiskaavojen ja asemakaavojen kautta. Yleiskaava perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin ja se on laajaalainen, yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti ohjaava kaava. Asemakaavaa ei voi laatia ilman voimassa olevaa yleiskaavaa. Yleiskaavalla suunnitellaan tulevaisuutta Yleiskaavalla on pitkä aikatähtäin. Se ennustaa 20-30, jopa 40 vuoden päähän. Kaikki ei toteudu, toteaa yleiskaavaarkkitehti Marjo Saukkonen teknisen toimen kaavoituksesta. Kaavoitus valmistelee Lappeenrantaan tällä hetkellä yhteensä yhdeksää osayleiskaavaa. Lausunnolla ovat olleet Lappeenrannan keskustaajaman läntisen osa-alueen osayleiskaava ja Korvenkylän osayleiskaava. Maankäyttö ratkaistaan yleispiirteisesti Keskustaajaman läntinen osa-alue on pinta-alaltaan noin 4160 hehtaaria, joista yksityismaita on noin 2300 ha. Korvenkylän osayleiskaavan pinta-ala on noin 600 ha, josta yksityismaiden osuus on noin 100 ha. Molemmissa osayleiskaavoissa on hahmoteltu tulevat asuin-, työpaikka- ja kaupan alueet, pääliikenneverkko, laajemmat virkistysalueet ja ekologiset yhteydet. Näissä yleiskaavoissa turvataan riittävät virkistysalueet, mutta tarkkoja mitoituksia ei ole tehty yleiskaavojen suurpiirteisyyden takia, jatkaa Marjo Saukkonen. Korvenkylän osayleiskaavaluonnoksessa metsäalueet sisältyvät pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaisille alueille, M-1. Lappeenrannan keskustaajaman läntisen osa-alueen kaavaluonnoksessa metsäalueet sisältyvät pääosin maa- ja metsätalousvaltaisille alueille, M-1 ja M-2 (M-2 -alueilla ei sallita asuinrakentamista). Korvenkylässä M-1 -alueen pinta-ala on noin 25 ha, joka on kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa. Läntisellä osaalueella M-alueiden pinta-ala on noin 1330 ha, josta yksityisomistuksessa on noin 1275 ha. Rajoituksia karsittu M-alueilla Tavoitteena on, että osayleiskaavojen M-alueille tulee hyvin vähän kaavallisia rajoituksia eikä maisematyölupaa enää vaadita. Maisematyölupavelvoite on säilytetty ehdotuksessa luo -alueilla (luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävillä alueilla). Kaavoitus toivoo, että metsiä hoidetaan ja käytetään metsäsertifikaattien mukaisesti ja noudattaen Metsälakia, mikä osaltaan suojaa arvokkaiden luontokohteiden säilymisen. Risto Laukas Tupatöiden vastapainoksi Risto suuntaa usein omalle palstalle hakkuutöihin. Tai raivaamaan. Tai muuten vaan nauttimaan metsäluonnosta.

15 15 Yleiskaavat rajoittavat metsätaloutta Julkista valtaa käyttävät kunnat suunnittelevat yhteisen edun mukaisesti erilaisten toimintojen sijoittelua alueelleen. Kuntien asukkaat, maanomistajat ja eri toimijat saavat ottaa kantaa suunnitelmiin ja lopullisesti kuntien valtuustot päättävät tulevaisuudet maankäyttöratkaisuista. Metsätalous saa väistyä asuntojen, teiden ja teollisuuden tieltä ja virkistysalueiksi jääville metsille tulee käyttörajoituksia. Asuntoalueet tarvitsevat ympärilleen virkistysalueita ihmisten viihtymisen ja terveyden varmistamiseksi. Metsätaloutta M- ja V alueilla Yleiskaavojen M- ja V alueilla on mahdollista harjoittaa metsätaloutta. M alueiden pääkäyttömuoto on metsätalous. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) maisematyöluvan ehdoilla ei metsätaloutta saa tehdä kannattamattomaksi. V alueilla metsätalouden harjoittaminen on haastavampaa, koska näillä alueilla on noudatettava Metsälain (ML) lisäksi MRL:ia maisematyölupaehtoineen. Kuntien metsäasiantuntijat yrittivät muuttaa lakien soveltamisaloja niin, että turhilta lupakäytännöiltä vältyttäisiin. Ehdotus kuitenkin kaatui ML:n lausuntokierroksella. Metsäalueiden säätelyä vähennetään Kaavamerkinnät kertovat, mitkä toimenpiteet ovat sallittuja. Lappeenrannan kaavoitus on valmistellut yleiskaavoja niin, että metsäalueilla on mahdollisimman vähän säätelyä. Kaavoituksen yhteydessä voidaan ratkaista M- ja V alueilla tarvittava lupamenettely. Maisematyöluvasta voidaan luopua puiden kaatamisen osalta. Pääosin kaupungin omistuksessa oleville V alueille maisematyölupamenettely on jäämässä voimaan. Luo alueet ongelmallisia Kuvat: Jouni Tiainen Luo alueille on kaavoitus säilyttänyt Luuan arboretum MRL:n mukaisen lupavelvoitteen puiden kaatamiseen. Metsäasioita hoitavat ja tuntevat ovatkin lausunnoissaan pyytäneet kaavoitusta muuttamaan tältä osin yleiskaavojen luonnoksia ja poistamaan maisematyöluvat kaikilta luo alueilta. Esimerkiksi M alueille on rajattu varsin laajoja luo -alueita metsälakikohteina. Metsälaki lähtee siitä, että metsälakikohteet ovat pienialaisia ympäristöstään selvästi erottuvia. Nyt pienialaisuuden ylittävät rajaukset ilman metsäkeskuksen lakikohteen todentamista ovat ongelmia jatkossa. Metsänkasvatus tähtää vuoden päähän Hoito- ja hakkuutoimenpiteillä tavoitellaan päätehakkuussa mahdollisimman suurta tukkimäärää ja sitä kautta suurta tuloa. Kaavojen lähestyessä usein metsien hoitaminen ja harventaminen vähenee, kun ei ole varmaa, että sato päästään korjaamaan suunniteltuna aikana. Yleiskaavoissa metsäkasvatukseen varatuilla alueilla kannattaa kuitenkin tehdä hoito- ja hakkuutyöt ajallaan. Hoidetut ja harvennetut metsän toimivat virkistysalueina paremmin kuin hoitamattomat tiheiköt. Myös monimuotoisuuden ja vaihtelevuuden kannalta hoidetut metsät ovat selvästi edellä hoitamattomia metsiä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että hoidettu metsä on aina arvokkaampi kuin hoitamaton, joten hoitoon panostaminen yleiskaavojen metsäalueilla ei mene hukkaan. Teksti: Risto Laukas Põltsamaa MetsänoMistajien koulutusmatka Rakvereen Viroon tutustumme virolaiseen metsätalouteen ja -luontoon ja kuulemme asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Vierailemme luuan arboretumissa, sagadin kartanossa, Viron suurimmalla ruusutarhalla sekä japanilaisessa puutarhassa. Pääsemme myös tutustumaan Viron metsämuseoon. Majoittumme Rakvere Aqva Spa kylpylään, joka on yksi Viron tasokkaimmista kylpylöistä. ilmoittautuminen puh puh puh Matkan hinta 490 eur Helsingistä, 530 eur kotimaan bussikuljetuksella. Hintaan sisältyy laivamatkat ja majoitus sekä tasokas ohjelma ruokailuineen (laivaruokailut mennen tullen, hotelliaamiaiset, kaksi lounasta ja kaksi illallista). Alustava bussireitti Savonlinna-Lappeenranta-Kouvola-Kotka-Helsinki. Reitti tarkentuu ilmoittautumisten perusteella. Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas seuraa kaava-asioiden valmistelua niin virkansa puolesta kuin yksityisenä metsänomistajanakin. Katso lisää

16 16 Halpaa vai kallista? Maaliskuun alkupuolen eräänä iltapäivänä olemme tulleet Rautjärven kunnan Kokkolan kylään Simo ja Riitta Luumin kotiin rakennettu sukutalo seisoo Rautjärven rannalla, tuvan ikkunasta näkyy järven toisella puolen kirkontorni. Pihatie on jo sula, eikä kirkolle johtavalle jäätielle ole enää asiaa. Kerran ajoin traktorilla tänä talvena järven yli kertoo Simo. Toteamus kertoo samalla myös millainen talvi on takana. Uunin ympärillä häärii Riitta paistaen karjalanpiirakoita vietäväksi Skotlantiin. Simo on nimittäin lähdössä seuraavana päivänä tervehtimään pariskunnan tyttären perhettä Glasgowhun. Piirakat ovat kuulemma niin vävyn, kuin tyttärenpoikienkin suurinta herkkua. Jopa niin, että vävy on pitänyt opettaa piirakanpaistoon skotlantilaisista tarpeista. Kuviotiedot kuntoon Kuviotietojen päivitys on Simolle ja Erkille jokavuotinen rutiini. Taas on suunnitelma ajan tasalla. Ennen kuin jutuntekijä on saanut kameransa kuvauskuntoon Simo ja mhy:n Erkki Jääskeläinen päivittävät jo täyttä päätä metsäsuunnitelman kuviotietoja Erkin tietokoneelle. - Se ja se kuvio on nyt raivattu, toiselta poistettu ylispuut. Seuraavaksi siihen merkataan taimikonhoito parin vuoden päähän. Kyselen, tekeekö Simo hoitotyöt itse ja saan vastaukseksi että yleensä kyllä. Ja joka vuosi hankintapuita. Riitta huikkaa lieden ääreltä, että isäntä on metsätöissä jouluaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta joka päivä. Simo siihen naureskelee, että kun se on niin mukavaa. Ja eritoten järkevää askartelua luonnon apuna. Ihmisen kädenjälki näkyy ainakin pari sukupolvea. Kokemuksia uudistamiskuluista On Simolla kokemuksia myös hoitotöiden ostopalveluista. Pari vuotta sitten kirjanpainajaaukon myynnin yhteydessä firman mies kehui edullisilla uudistamistöillä ja Simo päätti kokeilla. - Istutus ja taimet olivat vielä suunnilleen totutun hintaisia, mutta muokkaustyöstä tuli hintava lasku, kertailee isäntä. Vertailu oli helppoa, koska samana keväänä toisella palstalla toteutettiin aivan vastaava työ mhy:n toimesta ja kolmanneksen edullisemmin. Metsänhoitoyhdistyksen valtiksi Simo kertoo myös sen, että käytettävissä on paikalliset yrittäjät, jotka tuntevat paikat ja osaavat sopivat kulkureitit kohteille. Ei firmoja tosiasiallisesti kiinnosta kuin mahdollisimman edullisesti saatava puu. Markkinapuheet ja prosyyrit on kyllä kohdallaan. Aina pitää kuitenkin muistaa, että ostomiesten homma on hankkia edullista puuta jalostettavaksi. Riitta lisää, että mhy:n Erkiltä saa niin hyvän palvelun, ettei mistään! Sukupolvenvaihdos mielessä Kaikki pariskunnan viisi lasta -3 tytärtä ja kaksi poikaa - ovat saaneet tutustua metsätalouteen osallistumalla isän opastuksella hoitotöihin. Osansa ovat saaneet vävytkin. Tällä hetkellä koulutuksessa ovat jo lapsenlapset. Nyt ympäri maata ja maailmaa asuvat tulevat perilliset eivät töiltään tahdo ehtiä metsätöihin. Ehkä myöhemmin. Metsänhoito on vastuullista työtä sukupolvelta toiselle. Talossa on tuumailtu jo jonkun vuoden ajan metsien siirtämistä hallitusti nuorempien haltuun. - Vaihtoehtoja on päällimmäisenä parikin. Joko yhteismetsän perustaminen tai yhtymän muodostaminen, kertoo Simo. Pohdinta tulevasta jatkuu Erkin avustuksella. Tavoitteena on joka tapauksessa, että omistukset säilyisivät yhtenäisenä, eikä perintötiloja pilkottaisi. Ja että metsät tulevat hoidettua jatkossakin. Jokohan on Skotlannin matkan asiakirjat tulleet tutkailevat Riitta ja Simo. Teksti ja kuvat: Jouni Tiainen

17 17 Päivä n matkassa metsänomistajalle ja esittelee puukauppatarjoukset ja antaa oman suosituksensa parhaasta puukauppakumppanista. Yhdessä päätetään kenelle leimikko myydään. B) Metsänomistaja on palauttanut valtakirjan puukaupan toimeksiantoa varten. Petri siirtää puukauppakohteen tarjouksia varten Puumarkkinat.fi sivustolle. Siellä leimikko on ostajien nähtävillä tarjousajan verran. Tällä hetkellä ostajia kiinnostavat erityisesti kesäkorjuukelpoiset kohteet, kertoo Petri Hirvikallio. Metsäneuvoja Petri Hirvikallion työpäivä alkaa yleensä toimistolla tulevaa työpäivää valmistellen ja puhelimeen vastaillen. Petri on aloittanut n tehtävissä vuoden 2015 alussa, kun Kosken Tuomas siirtyi muihin tehtäviin Saksaan. Petrin toimialuetta ovat Lappeenrannan Jängyn, Vilkjärven ja Korkia-Ahon kylät. Alueella on metsänomistajia lähes 500, joten puhelin soi kiireisimpinä aikoina melko tiuhaan. Ennen päivän maastotöitä Petri tekee valtakirjaleimikoihin liittyviä toimistotöitä: A) Myynnissä olleen leimikon tarjousaika on päättynyt ja tarjoukset on vertailtu katkonta huomioon ottaen. Tähän Petri käytti apuna Metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineistoa, johon on tallennettu kaikki MHY:n kautta myytyjen leimikoiden toteutuneet kuutiot. Tarjousten vertailun jälkeen Petri soittaa C) Valtakirjakaupalla myyty leimikko on hakattu ja ostaja on toimittanut mittaustodistuksen hyväksyttäväksi. Petri on käynyt korjuun aikana maastossa valvomassa puun korjuuta ja mittausta. Korjuulla kaikki on sujunut hyvin, joten mittaustodistus hyväksytään allekirjoittamalla mittaustodistus. Tämän jälkeen Petri syöttää toteutuneet puumäärät katkonnan seurantaan, josta saadaan taas lisätietoa seuraavia puukauppoja varten. Toimistohommat alkavat tältä erää olla tehty ja onkin aika vaihtaa maastovarusteet päälle ja suunnata ulkoilmaan. Maastotöitäkin riittää lähestulkoon jokaiselle työpäivälle. Tänään hyötyliikuntaa kertyy leimikon nauhoituksessa. Petri käy vahvistamassa puunmyyntisuunnitelman teon yhteydessä aloitettua nauhoitusta. Samalla reissulla Petri käy tutustumassa männyn taimikkoon, johon metsänomistaja on tilannut taimikonhoidon tehtäväksi Metsänhoitoyhdistyksen toimesta. Taimikosta onkin jo kaikki lumet sulaneet, toteaa Petri. Ohi ajaessaan Petri pysähtyy tervehtimään Metsänhoitoyhdistyksen Puunkorjuupalveluurakoitsijaa Kimmo Savolaista. Kimmo on juuri aloittanut 6-tien levennykseen liittyviä hakkuita. Kuten huomata saattaa, on n työnkuva hyvin monipuolinen ja siitä voikin hyvin kliseisesti, mutta totuuden mukaisesti todeta, että yksikään päivä ei ole samanlainen! Kuvat ja teksti: Silja Ahonen Erkki Kivistöstä Kaakkois-Suomen Ukkoherra Joutsenossa asuva Erkki Kivistö on valittu vuoden 2015 Ukkoherraksi. Valinnan teki Kaakkois- Suomen metsätoimihenkilöitä edustava METO Kaakkois-Suomi ry. Ukkoherraksi valitaan vuosittain metsäammattilainen, joka on yhdistyksen jäsenten mielestä edistänyt työurallaan hyvää metsämieshenkeä. Kivistö työskentelee nykyisin kiinteistönvälittäjänä Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:llä. Hän on tehnyt mittavan työuran metsäalalla ensin Joutsenon, sitten Etelä- Saimaan ja vuodesta 2006 lähtien nykyisen Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Päätoiminen kiinteistönvälittäjä hän on ollut vuodesta 2007 lähtien. Ukkoherra-esitysten perusteluissa Kivistön työkaverit ja yhteistyökumppanit kuvaavat häntä huumorintajuiseksi ja kannustavaksi ihmiseksi, joka osaa ottaa muutkin huomioon työelämän kiireissä. (Etelä-Saimaa ) Ukkoherran välineet kestäneet terävinä. Martti Linna

18 18 Mhy Etelä-Karjala tarjoaa metsäselaimen jäsenetuna kaikille jäsenilleen. Metsäselain perustuu maastokarttasovellukseen, joka tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden metsäsuunnitelmatietojen tarkastelemiseen omalla mobiililaitteella. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei Hyvä metsäsuunnitelma sisältää asiakaslähtöisen palvelun ja tarkat maastossa kerätyt puustotiedot. Oikea-aikaiset ja toteutuskelpoiset toimenpide ehdotukset tuloineen ja menoineen auttavat metsäomaisuuden jalostamisessa. suunnitelmassa huomioidaan omaisuuden arvon kehittämismahdollisuudet, sertifiointi Raivaussaha JONSERED FC 2245 FC2245 -raivaussaha -45,7cm³ -2,2kW - Erityisesti Sis. Vector metsän 4-valjaat raivaukseen suunniteltu raivaussaha 740,- JONSERED CS 2255 S -moottorisaha (ovh 595,-) tietoja ole, saat palvelun jatkossa käyttöösi tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen Metsänhoitoyhdistyksen vanhaan metsäsuunnitelmaan metsänhoitoyhdistyksestä. mat maastokartat ja ilma- -versiot jäsenenä jo sovelluskaupoissa, saat: Yhdistyksen jäsenedut: Maksuton PEFC-sertifiointi Alennusta palveluista Maksuttomat koulutustilaisuudet Maksuton neuvonta Jäsenlehti 2 krt vuodessa JONSERED SEMI-PRO SUOJAKYPÄRÄ 29,90 COMBI 3,5 T APV Suoran kaupan nettohintaan (sis.alv) 5.443,- Valtakunnalliset jäsenedut: Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50. LähiTapiola:10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. United Bankers: 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta. Savotan Puoti: pokara 34,90, tehoheinäin 65,90 ja raivaveitsi 29,90 Can-AM arvon mönkijän, menetystä. Metsäsuunnitelman tilaajalle on maksutki päivittää myös suunnitelma Metsänhoitoyhdistys Etelä-Kar- traktorimönkijän arvo maapohjineen, on hyvä tai het- Lynx-moottorikelkan Metsäsuunnitelmia tekevät ostajalle ta etuseteli tarjolla suojattu tarvikehankintoihin. SilvaNetti. ajan tasalle. jalassa Teemu Viljakainen, Teppo Oksanen ja Jari Jordan. Tämän avulla suunnitelmatietoihin sopimusalennus: pääsee internetin kautta bensasta, Metsäsuunnitelma dieselistä, on polttoöljystä Jarin askeleet johtavat ja pelletistä. pian St1:n vaikka lomareissulla tarpeen Valittavissa: St1-yrityskortti: nyt saatavilla alennus: myös Rautjärven kunnan metsiin. mukaan. SilvaNettillä saadaan 2,35 snt/litra, Kunta on St1-käteisalennuskortti: tilannut uuden metsäsuunnitelman niin talous- kuin Hyvässä uusia ominaisuuksia esille kännykkään. alennus suunnitelman asemittain käytöstä, tai mikä St1-Visa. Metsänhoitoyhdistykset ovat taajamametsiin. ei onnistu perinteisellä paperitulostekansiollanimistä mobiilisovellusta, jolla Jari Jordan suuden hoidossa. olleet kehittämässä Metsäselain- Teksti ja kuva: K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %. Hankkija: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä Pohjanmaalla metsuritarvikkeista Moottorisaha alennus 10 %. valmistetut CS2245 Teboil: Yrityskortilla -45,7cm³ bensiinistä Hinta ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % -2,1kW PALAX-klapikoneet! alennuksella. Agrimarket Metsänomistajan Yhteistyökumppani Meiltä Agrimarketista Istutusputket, taimivakat, moottori ja raivaussahat Hinta 720,00 (ovh. 799,00) Metsäsuunnitelma aina taskussa mukana Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Tilaa uusi metsäsuunnitelma metsäasiantuntijaltasi nyt ja saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman! Tilaa uusi metsäsuunnitelma tai metsäsuunnitelman päivitys omalta metsäasiantuntijaltasi nyt! Metsäselain sisältää: kriteerit ja luonnon monimuotoisuus. Nämä ehdot kun täyttyvät on metsänomistajan helpompi hahmottaa metsänsä mahdollisuudet, sekä aineelliset ja aineettomat arvo. Yhteisomistajuudessa metsäsuunnitelman pohjalta voidaan tehdä järkeviä jäsenedut päätöksiä ja välttää mm.: MTK:n osaltaan ristiriitoja, mitkä voivat aiheuttaa metsäomaisuuden 410,00 (ovh. 449,00) Savitaipale, Agrimarket, Peltoinlahdentie 25, SAVITAIPALE Puh Vuoksenniska (Imatra), Agrimarket, Sauramonkuja 4, IMATRA Puh Lappeenranta, Agrimarket, Myllymäenkatu 31, LAPPEENRANTA Puh Metsäsuunnitelmat, kuviotiedot ja asiointipalvelut metsänomistajille ja asiantuntijoille. Tarkimmat ja ajantasaisim- Milloin on tarve ottaa uusi tai päivittää voimassaolevaa suunnitelmaa? Metsäsuunnitelman teko on ajankohtaista noin 10 vuoden välein tai kun metsä on muuttunut voimakkaasti. Myös uudelle metsänomistajalle on iso hyöty tuoreesta suunnitelmasta. Erityisesti tila-arvion teon yhteydessä, missä määritellään tilan kuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. Teemakartat hakkuu- ja hoitotöistä. Hakkuutuloarviot sekä hoitotöiden kustannusarviot. Oman sijainnin tarkka näyttö kartalla. Toimii myös ilman verkkoyhteyttä (offline-tila) Android- ja Windows Phone ios tulossa huhtikuussa. Tulossa olevia ominaisuuksia: Reitin, valokuvien ja muistiinpanojen tallennus metsäsuunnitelma saadaan kännykkään ja tabletteihin. Taustakarttana ohjelmassa on Maanmittauslaitoksen uusin karttaaineisto ja ilmakuvat. Matkapuhelimen gps-paikannus kertoo millä kuviolla parhaillaan olet menossa ja voit katsella kuvion puustotietoja ja toimenpide-ehdotuksia. Sovelluksen voit ladata koekäyttöön mobiililaitteesi sovelluskaupasta hakusanalla metsäselain. Lisää teemakarttoja ja esim. hakkuu- ja hoitotöille teemoitus kiireellisyyksien mukaan Yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen Metsäselaimen kautta Metsäsuunnitelmatietojen päivitys sovelluksessa Palvelu on saatavissa kesäkuusta 2015 alkaen. Metsäselain Windows Metsäselaimen kuviotiedot Metsäselain Android Haluatko metsäsuunnitelman vai hyvän metsäsuunnitelman? Laserkeilaukset ja niiden pohjalta tehdyt simuloidut johdannaiset eivät vielä korvaa osaavaa ihmissilmää metsäsuunnittelussa. Laser-pohjaista aineistoa voidaan kuitenkin pitää alustavana pohjatietona metsäsuunnittelun maastotöissä. Vesurille löytyy monesti töitä suunnitelman teon jälkeen! Jari muistuttaa, että metsäsuunnitelma on perustyökalu metsäomai- Windows XP Windows 10 ympäristöt haastavien IT-ympäristöjen konsultointia erityistoimeksiannot

19 19 Huolellinen suunnittelu takaa Jukolan viestin ympäristöasioiden laadun Kesäkuussa 2016 Raipon alueella Lappeenrannan eteläosassa suunnistettava Lappee-Jukola kerää yli suunnistajaa nauttimaan ainutlaatuisesta Jukolan viestin tunnelmasta. Toimitsijat, kutsuvieraat ja yleisö mukaan laskettuna tapahtumaalueelle odotetaan jopa kävijää. Massatapahtuman ympäristöasioiden huolellinen suunnittelu on oleellinen osa järjestelyjä. Jukolan viesti on maailman suurin viestisuunnistustapahtuma ja Suomen suurin aikuisliikuntatapahtuma. Massatapahtuman järjestäminen luonnon keskellä vaatii ympäristöasioiden tarkkaa huomioimista. Suunnittelu aloitettiin kesällä 2014 ja asiat etenevät hyvässä tahdissa. Tapahtuma-alueen ympäristö- ja luontoarvot on kartoitettu ja huoltotoiminnot, kuten jäte- ja vesihuolto, on suunniteltu vastaamaan suuren ihmisjoukon tarpeita. Maanomistajat ja lähialueiden asukkaat ovat suhtautuneet Jukolan viestin järjestämiseen erittäin myönteisesti ja kiitokseksi tästä mahdollisuudesta ympäristöasiat halutaan hoitaa laadukkaasti. Ennakkosuunnittelussa on tärkeää tunnistaa luontokohteet, jotka voivat olla herkkiä kulutukselle tai häiriölle. Lappee-Jukolan suunnistusmaasto on melko tyypillistä Etelä-Karjalaista talouskäytössä olevaa metsää. Luontoselvityksen yhteydessä havaittiin joitakin pienvesiä sekä pienialaisia suoja kalliokohteita jotka huomioidaan ratasuunnittelussa sekä kilpailua varten tarpeellisten rakenteiden sijoittelussa. Herkimmät kohdat kierretään tai merkitään kielletyiksi alueiksi ja riistalle jätetään suojaalueita kilpailumaaston sisälle. Suunnistuksessa kiellettyjä alueita kunnioitetaan, joten ne on helppo rajata pois käytöstä. Nuoret taimikot, piha-alueet ja viljelykset ovat myös alueita joihin suunnistusreittejä ei viedä. Suuri suunnistajajoukko jättää jälkensä hyvinkin kulutusta kestävään metsään. Jukolan viestin jälkeen maastossa risteilee uusia suunnistajien tekemiä polkuja, mutta nämä jäljet luonto korjaa nopeasti. Aiempien vuosien Jukolan viestien jälkeen tehdyissä seurannoissa on todettu, että kasvillisuus palautuu suurimmalta osin ennalleen jo muutamassa vuodessa. Maastonkohdasta riippuen 5-10 vuodessa jäljet ovat hävinneet kokonaan. Ympäristövaikutusten seuranta ja kokemusten hyödyntäminen jatkossa haittojen minimoimisessa ovat osa Jukolan viestin tiedonsiirtojärjestelmää. Suunnistajat ovat siistiä joukkoa, joten roskia ei maastoon jätetä. Tänä keväänä Lappee-Jukolan järjestelyorganisaatio keskittyy lupa-asioiden ja toimintasuunnitelmien viimeistelyyn. Lappeenrannan kaupungille on huhtikuun alussa jätetty hakemus tapahtuman toimenpideluvasta, joka sisältää suunnitelmat myös kaikista keskeisistä ympäristöasioista. Kaupungilla on tämän mittaluokan tapahtumassa merkittävä rooli toimintaa valvovana ja ohjeistavana tahona. Yhteistyötä tehdään Antti Nousiainen Lappee-Jukolan järjestäjiä tutustumassa kilpailukeskuksen maastoihin kesällä myös muiden viranomaisten, metsästysseurojen ja tietenkin maanomistajien kanssa. Lappee-Jukolan yhtenä keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja lisätä suunnistuksen mainetta ympäristöä, luontoa ja yksityistä maanomistusta kunnioittavana urheilulajina. Matti Maajärvi Lappee-Jukola v.2016 lähestyy - oletko valmis? 2016 Jukolan-viesti suunnistetaan Lappeenrannan Raipossa. Paikalle odotetaan n pihkaniskaa + yleisö; eli tiedossa on jälleen mittava yleisöjuhla Suomen suvessa. Mhy Etelä-Karjalan on päättänyt lähteä mukaan tähän joka kesäiseen massatapahtumaan. Tarkoituksemme on, että mhy saisi joukkueet sekä naisten Venla-viestiin että miesten Jukola-viestiin. Joukkueita ilmoitetaan niin monta kuin halukkaita juoksijoita ilmaantuu. Kovin suuria suunnistustaitoja ei juoksijoilta vaadita, riittää kun pystyy kävelemään metsässä. Rasteilla on kirmaamassa niin paljon suunnistajia yhtä aikaa, että auttajia löytyy helposti. Ilmoittautuneet kokoontuvat kerran kuussa yhteiseen harjoitukseen. Harjoitukset pitävät sisällään kesällä tietysti suunnistusta, mutta myös yhden kerran kirkkovenesoutua. Syksyllä vaelluksia metsässä, talvella hiihtoa ja luistelua. Tämä lysti maksaa alv/henkilö, sisältäen Jukolan osallistumismaksun. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen on lauantaina klo Ylämaalla, jossa myös suunnitellaan tarkemmin vuoden toiminta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Petri Nurmela, tai TULE ROHKEASTI MUKAAN! Metsäiltamat saavat jatkoa Perinteiset ja hyvin suositut metsäiltamat jatkuvat myös ensi suvena. Ruokolahden Suikkalassa aloitetaan vanhan tavan mukaan jo heti juhannuksen jälkeen lauantaina Karjalainen metsä -valokuvauskilpailu Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala järjestää kaikille avoimen valokuvauskilpailun. Kilpailun aiheena on Karjalainen metsä käkineen ja ikihonkineen. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kevät-, kesä ja syysaiheisia kuvia osoitteeseen Kuvan liitteenä tulee kertoa kuvaaja, otoksen nimi ja mahdollisesti kuvaus otoksen ottamishetkestä. Osallistuminen kisaan tarkoittaa myös, että Mhy Etelä-Karjalalla on oikeus julkaista kuva asiakaslehdessään ja internet-sivuillaan. Valokuvauskilpailun satoa tullaan esittelemään Facebook ja Instagram -tileillämme kevään ja kesän aikana ja syksyllä parhaista otoksista tullaan järjestämään valokuvanäyttely Lappeenrannan toimipisteessämme. Kilpailuaika päättyy , jonka jälkeen raati valitsee palkittavat voittajakuvat. Tarkemmat kilpailuohjeet, palkinnot ja kilpailun säännöt löytyvät Facebook -sivuiltamme. Jatkoa seuraa elokuussa uusissa ympyröissä Parikkalan Kisa-Pirtillä keskiviikkona ja loppuhuipennus koetaan Lappeenrannassa Iitiän lavalla perjantaina Tapahtumien musiikillisesta annista huolehtii Trio H- hetki. Tapahtumissa mukana myös paikalliset tuottajayhdistykset. TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Jäsenet saavat tapahtumista vielä erikseen kirjekutsun.

20 20 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala palveluksessasi sähköposti: kotisivut: Lappeenrannan toimisto: Lavolankatu 10, Lappeenranta puh avoinna ma-pe klo 8-16 Markku Vaario toiminnanjohtaja p Lupanro 241/MML/ Sirpa Arpiainen toimistopäällikkö p Tuomas Kähö metsänhoitopäällikkö p Jouni Tiainen kehittämispäällikkö p Panu Pettinen kenttäpäällikkö p Arto Innanen korjuuesimies p Marja Kaitainen toimistosihteeri p Nina Lappalainen metsänhoitoesimies p Silja Ahonen p Janne Kansonen p Hannu Pukero p Pekka Vasara p Petri Hirvikallio p Riku Suursalmi p Urpo Korhonen p Ylämaan toimisto: Koskentie 4, Ylämaa Parikkalan toimisto: Sahakuja 4, Parikkala Ilkka Karhu p Petri Nurmela p Teppo Oksanen suunnittelija p Virpi Tuovinen p Tero Valkeapää p Pentti Immonen p Jari Oinonen p Heikki Pitkänen korjuuesimies p Ruokolahden toimisto: Toritie 1, Ruokolahti Jari Jordan suunnittelupäällikkö p Teemu Viljakainen suunnittelija p Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Erkki Kivistö kiinteistönvälittäjä p Erkki Jääskeläinen p Kimmo Hanhisalo p Mauri Sipinen p Reima Huuhtanen p Lauri Heinonen p Juhani Simpanen p Janne Hirvonen korjuuesimies p Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki Metsälakimies Tuomo Pesälä p Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 9-16 Puh , 4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh , p Heini Turtiainen metsänhoitoesimies p Metsäneuvoja Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh p

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 3/2015 31.8.2015

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 3/2015 31.8.2015 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 3/2015 31.8.2015 Kimmo Hanhisalo Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari sivu 3 Tiestön kuntoon panostettava!

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Ajankohtaista puumarkkinoilta Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot