KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle"

Transkriptio

1 KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilainen kansatiede Pro gradu -tutkielma, huhtikuu 2008 Anna Laurinsilta

2 I SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Aiempi tutkimus Tutkimusaineisto 4 Haastatteluaineisto 4 Haastatteluaineisto lähdemateriaalina 5 Muu materiaali Käsitteiden määrittely ja tutkimuksen rajaus 7 2. TIESTÖN JA LIIKENTEEN KEHITYS 8 3. LOSSIEN TEKNINEN KEHITYS Mallit ja materiaalit mukautuvat liikenteen vaatimuksiin Sauvomisesta kapulavetoon ja ruoripotkurilosseihin 16 Lossilaiturit TIE LOSSIVAHDIKSI Sosiaalinen tausta ja koulutus Työhistoria ja työhöntulo Ammatilliset vaatimukset ja perehdyttäminen työhön TYÖAIKAJÄRJESTELYT ELÄMÄNTAVAN MÄÄRITTÄJÄNÄ Urakkasopimuksia kaupan 24 Urakkasopimuksen sisältö ja urakan hinta 26 Urakkaan kuuluvat työt ja vastuu 29 Apumiehet Työsopimuksilla yhtenäisyyttä käytäntöihin 32 Toiminta ammattiyhdistysliikkeessä 36 Kokemuksia kolmivuorotyöstä LOSSARIN ARKEA VUOROKAUDEN YMPÄRI Säännöt ohjaavat lossitoimintaa Tavallinen työpäivä 42 Kapulaveto pitää liikkeessä 42 Tekniikka tuo helpotusta 44 Veneet lossipaikalla Lossin huoltotyöt 47 Päivittäinen huolto 47 Vuosikorjaukset 48 Katsastukset Työolosuhteet 50 Ympärivuorokautisuus 53 Sosiaalitilat 55 Työvaatetus 56

3 II 7. KOTI JA TYÖ SAMASSA PIHAPIIRISSÄ Kotona lossituvassa Elämä keskittyy lossille TYÖHÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Lossilla eletään säiden armoilla Talventulo muuttaa työnkuvaa Risteävä vesiliikenne TOIMINTA POIKKEUSTILANTEISSA Vaaratilanteet Sota-ajat ja jälleenrakentaminen PALVELUAMMATISSA Sosiaalinen kanssakäyminen Ruuhka-ajat Työ tekijäänsä kiittää PÄÄTÄNTÄ 77 LÄHTEET 83 Painamattomat lähteet Haastattelut Suulliset tiedonannot Painetut lähteet ja kirjallisuus LIITTEET 1-3

4 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Vesistöt ovat osa suomalaista maisemaa. Lähes kymmenesosa maamme pintaalasta on veden peittämää ja vesistörikkaimmilla seuduilla Järvi-Suomessa vesistöjen osuus nousee yli 20 prosentin. 1 Suomen lukuisat vesistöt tarjosivat vuosisatojen ajan luonnollisen kulkuväylän niin sulan veden aikana kesällä kuin järven selkien talviteitä pitkin talvella. Talvella raskaiden taakkojen kuljettaminen oli aina helpompaa ja muuten harvatiestöisten seutujen liikenneolot paranivat merkittävästi. 2 Tieverkoston kehittyessä taustalla oli paitsi hallinnollisia, taloudellisia ja asutuksellisia syitä myös luonnonmaantieteellisiä tekijöitä. Harvan asutuksen ja ankaran ilmaston ohella Suomen tierasitusta on aina olennaisesti lisännyt vesistöjen runsaus. 3 Vesistöjen ylittäminen asetti omat haasteensa ja tiekiertomatkaa lyhentämään rakennettiin siltoja tai losseja. 4 Jonkinlaisen veneen tai lautan rakentaminen ja lossiliikenteen organisoiminen oli yleinen ratkaisu, koska sillanrakennustekniikka oli vielä kehittymätöntä ja siltojen rakentaminen kallista. Kun maantieliikenne pysyi melko muuttumattomana satoja vuosia, ei lossienkaan kehittymiselle ollut tarvetta. Vasta autoliikenteen kasvun käynnistyessä ja valtion ottaessa maantiet hoitoonsa 1920-luvulla alkoi kausi, jolloin kehitys oli nopeaa niin lossien tekniikan kuin lossiliikenteen organisoimisenkin kannalta. Lossiliikennettä hoitava lossivahti joutui tai pääsi siis aivan kehityksen keskipisteeseen luvulla tapahtunut yhteiskuntarakenteen muutos maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan ja edelleen tietoyhteiskuntaan on lisännyt koneiden käyttöä lihastyötä korvaamassa. Kansatieteessä teknologialla tarkoitetaan Roganin mukaan työvälineitä ja -tapoja, joita ihminen käyttää muuttaakseen tai muokatakseen luontoa. Määritelmä sisältää myös sen, että ihminen ymmärtää näiden työvälineiden ja prosessien toimintaperiaatteen. Tämä on ollut 1 Myllykylä 1991, 11; Fogelberg 1974, Antila 1996, Perko 1977, Salminen 1997, 21; Vuoristo 1977, 550; Fogelberg 1974, 18.

5 2 mahdollista vain niin sanotun perinteisen teknologian yhteydessä. Niin sanotun modernin teollisen teknologian ollessa kyseessä käyttäjä osaa käyttää työvälineitä, vaikkei voikaan hallita niiden toimintaperiaatteita. Teknologisen innovaation Rogan määrittelee prosessiksi, joka sisältää muutoksen työvälineissä ja työtavassa, ja joka saa aikaan muutoksen itse työtapahtumassa. 1 Lossivahdin työympäristössä, lossissa, tapahtuneet tekniset innovaatiot ovat olleet suurin koko työnkuvaan vaikuttanut tekijä. Ne ovat muuttaneet työtapoja, vähentäneet merkittävästi ruumiillista työtä ja vaikuttaneet sosiaaliseen kanssakäymiseen. Teknologian historian tutkimus pyrkii selvittämään mm. minkälaista teknologiaa ihminen on eri ajankohtina käyttänyt ja miksi sellaista teknologiaa on haluttu luoda. Teknologiaa voidaan tutkia myös esimerkiksi filosofian, sosiologian tai taloustieteen näkökulmasta ja on tärkeää käydä vuoropuhelua eri tieteenalojen kesken. Mm. suomalaisessa sosiologiassa on tunnistettavissa oleva pitkä perinne vertailevasta empiirisestä analyysistä, jossa keskitytään selvittämään rakenteellisten muutosten erilaisia seurauksia. Tällaisen tutkimuksen perusta on suomalaisen yhteiskunnan perifeerisessä sijainnissa ja erikoislaatuisessa kehitystavassa: monet keskeiset rakennemuutokset ovat Suomessa tapahtuneet suhteellisen myöhään, mutta tämän jälkeen äkillisesti. 2 Kansatiede ja historia tuovat teknologian historian tutkimukseen aikaperspektiivin ja pyrkimyksen muutoksen ymmärtämiseen yksilön kannalta. 3 Tiestön, liikenteen sekä lossien teknisen kehityksen tuntemus on välttämätöntä tässä tutkimuksessa käsiteltävien muutosten ymmärtämiseksi. Ne on esitetty kronologisesti omissa kappaleissaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lossivahdin työpäivän ja -vuoden kulku ja paneutua siinä tapahtuneisiin muutoksiin sekä muutosten taustoihin. Lossinhoito oli pitkään elämänmuoto. Lähtökohtana voidaan pitää näkemystä työn heijastumisesta monella tavalla tekijänsä elämään ja työn vaikutuspiirin 1 Rogan 1983, Kortteinen 1992, 9. 3 Michelsen 1987,

6 3 ulottumista jokapäiväiseen elämään niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. 1 Kun työn ulkoiset edellytykset, esimerkiksi liikenteen kasvu, lossien tekninen kehitys ja työaikakysymykset alkoivat muuttua, muuttui koko työn luonne ja elämäntapa. Tässä muutoksessa ei lossivahdilla itsellään ollut aktiivista roolia. Tutkimuksen kohteena on työtä tekevä ihminen, hänen elämäntapansa ja muutosten vaikutukset siihen Aiempi tutkimus Kansatieteellinen ammattiryhmätutkimus alkoi Suomessa 1960-luvulla, jolloin tutkimuksen piiriä laajennettiin talonpoikaisväestöstä kaupunkilaisiin ja muihin ammattiryhmiin. Kyselylehtisten ja haastattelujen avulla ruvettiin keräämään tietoa ruotsalaisten esikuvien innoittamana. 2 Tutkimussuunta yleistyi Pohjoismaissa 1970-luvulla. Suomessa on ja 1990-luvulla ilmestynyt useita kansatieteellisiä ammattiryhmätutkimuksia. Virpi Nurmen lasinvalmistajien elämää tarkastelevassa väitöskirjassa tutkimuksen keskeisenä osana on työympäristö ja lasinvalmistuksen vaiheet. 3 Hanna Snellmanin väitöskirja vuodelta 1996 tarkastelee Kemijoen tukkilaisten savotan töitä ja olosuhteita, arkea ja luppoaikaa sekä ammatin arvostuksessa tapahtuvia muutoksia. Tutkimus keskittyy erityisesti metsä- ja uittotöitä tehneisiin ihmisiin. 4 Museoviraston työväenkulttuurin tutkimusyksikkö on julkaissut puuvilla-, makeis- ja naulatehtaan sekä leipureiden työtä ja elämää kuvaavia raportteja sekä dokumentoinut muutosten ravistelemaa lasinpuhaltajien työtä. 5 Lossimiesten työtä on Suomessa tutkittu perusteellisemmin vasta 1990-luvulla, jolloin ilmestyi Matts Vikströmin tutkimus Tieliikenteen palveluksessa, joka kuvaa lossiliikenteen ja lossien kehitystä sekä lossimiesten elämää Varsinais- 1 Nurmi 1989, Nurmi 1989, 14-16; Snellman 1996, Nurmi Snellman Leimu 1983; Yliaho 1984; Yliaho 1986; Yliaho & Snellman 1991, Metsänkylä & Suutari 1992.

7 4 Suomen rannikolla. 1 Useissa Tiemuseon julkaisuissa losseja ja lossinhoitoa käsitellään osana tien, tiemestaripiirin tai tiepiirin historiaa. 2 Johanna Lehmolan Tiet työnä raportti tielaitoksen kunnossapitotyöntekijöistä kuvaa teiden kunnossapitotyötä vuosina tehdyn dokumentoinnin perusteella 3, kun taas tielaitoksen 200-vuotishistoriikissa tarkastellaan kunnossapidon kehitystä eri aikakausina 4. Liikenneoloja on kansatieteessä selvittänyt Pekka Leimu tutkimuksessaan Liikennereitit ja niiden käyttö Paltamossa Muissa Pohjoismaissa on julkaistu tutkimuksia, joissa keskitytään lossikannan, lossiliikenteen ja tiestön historialliseen kehitykseen. 6 Ruotsissa Barbro Bursell on tehnyt laajan ammattiryhmätutkimuksen voimalaitosten ja teiden rakentajista Tutkimusaineisto Haastatteluaineisto Tutkimuksen tärkein aineisto on kerätty haastattelemalla 29 henkilöä, jotka ovat toimineet lossivahteina tai olleet läheisissä tekemisissä lossien kanssa. Kirjoittaja teki keväällä haastattelua ja muut haastattelut oli tehty tielaitoksen tiemuseota varten eri haastattelijoiden toimesta. Haastateltavien tavoittamisessa olivat apuna tielaitoksen silloisten piirien museoyhdyshenkilöt ja tiemestarit, jotka toimittivat kirjoittajalle lossivahtien henkilö- ja osoitetietoja. Ainoastaan paikallisilla tiemestareilla oli mahdollisuus muistaa ja tuntea sopivia haastateltavia. Haastatteluja tehtiin kahdeksassa tielaitoksen kolmestatoista piiristä. Varsin pian selvisi, ettei tutkimuksen keskeisessä aihepiirissä eli lossivahdin työssä ollut havaittavissa merkittäviä alueellisia eroja, joten jakauma oli riittävä. 1 Vikström Esimerkiksi Vikström 1994; Turunen 1996; Myllykylä1999; Mäkelä Lehmola Esimerkiksi Hänninen 1995b, Turunen Leimu Esim. Rogan 1984; Hansson 1985, Tjeltveit Bursell 1984.

8 5 Haastateltujen lossivahtien joukossa oli sekä eläkeläisiä että vielä työssä olleita lossinkuljettajia. Haastateltujen työhöntulotapa ja -ikä, työssäolovuodet sekä lossityön lopettamisen syyt on esitetty liitteessä 1. Aineistossa on mukana kolmen naislossarin haastattelut. Nämä haastattelut kertovat oman tarinansa varsin miehiseksi koetusta alasta, jolla kuitenkin oli runsaasti naisia avustamassa urakka-aikana. Tuntityöhön siirryttäessä monet näistä naisista tulivat virallisesti töihin lossille. Tilastoja naisten ja miesten osuuksista ei ole saatavissa. Haastattelut tehtiin pääasiassa haastateltavien kotona ja ne nauhoitettiin. Muutama haastattelu tehtiin lossilla työn lomassa muistiinpanotekniikalla. Yhdeksässätoista lossivahdin haastattelussa käytettiin haastattelurunkoa, jonka kirjoittaja muokkasi tiemuseossa käytössä olleesta tienrakentajia varten laaditusta kysymysrungosta. Haastattelurungon suunnittelua helpottivat suuresti muutamat aiemmin tehdyt haastattelut, jotka antoivat selkeän kuvan lossivahdin työn eri puolista. Lisäksi tehtiin yksi koehaastattelu, jonka jälkeen haastattelurunkoa tarkennettiin. Haastattelurunko lähetettiin haastateltaville etukäteen. Haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu, ns. teemahaastattelu, jossa haastateltavien elämysmaailma korostuu ja haastattelun keskeiset teemat ovat tiedossa. Haastattelutilanteessa haastattelurunko toimii vain niin haastateltavan kuin haastattelijankin väljänä ohjenuorana, joka auttaa jäsentämään asioita ja tarkastamaan, että kaikki keskeiset asiakokonaisuudet tulevat käsitellyiksi. Kysymysten tarkalla järjestyksellä ja muodolla ei ole merkitystä. 1 Haastatteluaineisto lähdemateriaalina Aineiston kerääminen puolistrukturoidulla haastattelutekniikalla edellyttää haastateltavien tarkkaa valintaa, koska haastattelutilanteessa ei etsitä vastauksia ainoastaan etukäteen valmisteltuihin kysymyksiin, vaan toivotaan 1 Hirsjärvi & Hurme 2000,

9 6 perusteellisempaa ja laajempaa käsittelyä. 1 Lossivahtien ammattiryhmä on suhteellisen pieni ja rajattu. Kuten aiemmin on mainittu haastateltavien valinta tapahtui oikeastaan kirjoittajasta riippumatta. Valinta osoittautui kuitenkin onnistuneeksi, sillä materiaali kattaa tutkimukselle asetetut tavoitteet ja aikarajat. Haastatellut olivat poikkeuksetta innostuneita kertomaan ammatistaan ja osa haastatteluista venyi varsin pitkiksi. Vaikka tämä olikin raskasta haastatelluille, tehtiin kaikki haastattelut yhdessä erässä käytännön syistä. Muistitietomateriaalia käytettäessä on pidettävä mielessä lähdekriittiset rajoitukset ja ongelmat, jotka perustuvat ihmisen taipumukseen valikoida ja muokata muistikuvia ajan myötä. Haastateltavaa motivoitaessa on tärkeä tiedostaa, että haastateltava ja hänen kokemuksensa ovat koko asian ydin. On tähdättävä ilmapiiriin, jossa haastateltava tuntee olevansa aidon kiinnostuksen kohteena, jossa kaikki tavallinen ja arkipäiväinenkin on kiinnostavaa ja jokainen tuntemus on kertomisen arvoinen. Jos haastattelijan omat tarkoitusperät ovat liian näkyvät, pyrkii haastateltava usein antamaan sellaisia vastauksia ja faktoja, joita hän olettaa haastattelijan odottavan. 2 Myös haastattelijan on tiedostettava oma vastuunsa, refleksiivisyytensä ja rajallisuutensa pyrkimyksessä objektiivisuuteen. 3 Haastattelu on vuorovaikutustilanne, joka koostuu puheen ja taukojen kokonaisuudesta. Hiljaisuus on osa kokonaisuutta. Se voi olla ajatusten kokoamista tai osa persoonallista esitystapaa, mutta sitä ei tule täyttää antamalla sanoja suuhun. Haastattelija tarvitseekin haastatteluja tehdessään sekä sopeutumis-, muuntautumis- että ohjailukykyä. 4 Koska kaikki haastattelutilanteet eivät kuitenkaan suju optimaalisesti, on myös esitetty, että haastateltaville tulisi suoda mahdollisuus osallistua tutkimusprosessiin. 5 Muu materiaali Tutkimuksen muu aineisto koostuu tiestöä ja tietyöntekijöitä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä alan lehdistä. Lossien käyttäjien näkökulmaa on etsitty 1 Grönfors 1982, Snellman 1996, 33-35; Hirsjärvi & Hurme 2000, 35-36, Lundgren 1993, 34; Gerholm 1993, 17; Snellman 1996, 25, Ruotsala 2005; Kaunisto 2007, 105.

10 7 sanomalehtikirjoittelusta sekä museoviraston kansatieteen toimiston kyselystä nro 31 vuodelta Kyselyn aiheena olivat tiet ja alaotsikkona mm. sillat ja lossit Käsitteiden määrittely ja tutkimuksen rajaus Lossitoiminta muodostuu tiestä, lossista, lossinkuljettajasta ja lossinkäyttäjästä. Tämän tutkimuksen pääkohteena ovat lossit ja lossinkuljettajat. Yleisnimikkeellä lautat tarkoitetaan tielaissa losseja ja lautta-aluksia. Lossit ovat köyden tai vaijerin varassa liikkuvia lauttoja ja lautta-alukset ovat vapaasti ohjailtavia lauttoja, jotka ovat merilain mukaisia aluksia. Lossia kuljettavat vuoroissa lossinkuljettajat, joista yksi on nimetty vastuulliseksi lossinhoitajaksi. Lossinkuljettajalla on monta nimeä, joita käytetään tässäkin tutkimuksessa: lossivahti, lossimies, lautturi, lossari ja lossikuski. Tämän tutkimuksen kohteena ovat yleisillä teillä sijaitsevat lossit. Tutkimuksessa ei käsitellä tiehoitokuntien ylläpitämiä yksityisteiden losseja. Lossiin ja lossinkäyttöön liittyvä käsitteistö esitellään lossien kehittymistä sekä lossivahdin työtä kuvaavissa kappaleissa. Tutkimuksen ajallinen rajaus noin vuosiin muodostui haastateltujen työssäolovuosista, lossien teknisestä kehityskaaresta sekä lossitoiminnan organisoinnissa tapahtuneista muutoksista. Liitteessä 2 on esitetty haastateltujen lossivahtien työssäolovuodet sekä se, milloin losseilla siirryttiin aikapalkkaukseen. Siitä käy ilmi, että työssäolovuosien perusteella pääasiallinen materiaali on sotien jälkeiseltä ajalta. Sitä edeltävältä ajalta on kuitenkin riittävästi aineistoa kuvaamaan vuosien 1921 ja 1927 tielakien vaikutusta lossinhoitoon 1930-luvulla. Itse lossivahdin työstä ei ole varsinaista aineistoa vanhemmalta ajalta. Tutkittavalle ajanjaksolle ajoittuu lossien tekninen kehitys puuproomuista teräsproomuihin ja kapulavedosta aina ruoripotkurilosseihin saakka. Ajanjakson loppupuolelle luvun vaihteeseen asettuu lossivahtien työhön ja elämäntapaan eniten vaikuttanut muutos eli siirtyminen urakkatyöstä työsopimuksella sovittuun vuorotyöhön. Liitteessä 3 on haastateltujen työssäolovuodet esitetty myös tästä näkökulmasta. Aineistossa on useita lossivahteja, jotka olivat työssä sekä ennen että jälkeen muutoksen.

11 8 2. TIESTÖN JA LIIKENTEEN KEHITYS Luontainen tarve liikkua on esihistoriallisista ajoista lähtien synnyttänyt erilaisia keinoja liikkua. Suomen oloissa niihin ovat väistämättä vaikuttaneet luonnonmaantieteelliset olosuhteet ja ilmasto. Liikuttaessa lyhyempiä matkoja vesistöt olivat pitkään riittäviä väyliä niin kesällä kuin talvellakin. Vanhimmat tiemme alkoivat kehittyä rautakaudella ja ne olivat eläinten ja ihmisten kulkureiteistä muodostuneita polkuja, joista kehittyi edelleen kulkuväyliä. 1 Suunta oli yleensä rannikolta sisämaahan. 2 Varsinaisesta tienpidosta ei voinut vielä puhua, vaan syntyneitä väyliä ylläpitivät niiden käyttäjät. 3 Keskiaika lisäsi ainakin kirkollisen ja maallisen hallinnollisen liikenteen tarvetta. Suomessa vuonna 1370-luvulla vakiintuneen Maunu Eerikinpojan maanlain mukaan jokaiseen kylään ja kylästä ulos tuli johtaa yksi yleinen tie. Teiden ja siltojen rakentaminen sekä kunnossapito oli talonpoikien yhteinen velvollisuus. 4 Vesistöjen rikkomilla seuduilla oli lauttoja viimeistään myöhäiskeskiajalla, josta kertovat 1500-luvun paikannimet kuten Vehmaan Lautanala ja Huittisten Lauttakylä. 5 Lautan hoito järjestettiin joko jakamalla vuorot lautanhoitoon osallisten talojen kesken tai antamalla lauttaus urakalla jollekin yksityiselle. Tienhoidon lisäksi maata omistavien talonpoikien veronluontoiseksi rasitukseksi muodostettiin myös kruunun kestitys- ja kyytijärjestelmä. 6 Pohjanmaan leveät joet saivat lauttoja viimeistään 1600-luvulla. Niitä hoitivat vakinaiset ammattilautturit, jotka eivät aina olleet tyytyväisiä palkkaetuihinsa. Sen seurauksen maaherra antoi luvan periä lossin käyttäjiltä jonkinlaista korvausta. Lauttoja pyrittiin 1700-luvulla korvaamaan silloilla, mutta myös uusia lauttapaikkoja perustettiin uusien teiden varsille. 7 1 Kiiskinen 1999, 7. 2 Masonen 1999a, Kiiskinen 1999, 7. 4 Masonen 1999b, Viertola 1974, Masonen 1999b, 71-72; Nenonen 1999, 247; Wilmi 1988, Viertola 1974,

12 luvulla alullepantujen laajojen tiehankkeiden seurauksena Suomen tieverkko alkoi 1800-luvun alussa olla pääteiden osalta melko pitkälle rakennettu. Autonomian ajan alkupuolen tienrakennustoiminta kohdistuikin pääasiassa sisämaapitäjistä pääteille ja rannikolle johtavien yhdysteiden sekä Itä- ja Pohjois-Suomen tieyhteyksien rakentamiseen. Koska tien rakentaminen ja kunnossapito kuului maanomistajille, merkitsi tieverkon nopea kasvu tierasituksen lisääntymistä. Vaikka tienpitojärjestelmästä tehtiin runsaasti valituksia, jäi järjestelmä ennalleen. Harvaanasutuilla seuduilla tapahtunut rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman valtion tukea ja hätäaputöistä tulikin luvuilta alkaen tärkeä liikennepolitiikan väline. 1 Vuonna 1883 tientekovelvollisiin lisättiin verolle pannut torpat sekä sahat, myllyt ja tehtaat. 2 Lossien hoito oli edelleen osa tierasitusta luvun alussa Suomen tieverkko kykeni Etelä-Suomessa vastaamaan hevosliikenteen haasteisiin varsin hyvin, mutta Lapissa, Kainuussa ja Karjalassa oli vielä runsaasti kokonaan tiettömiäkin seutuja. Kokonaan uusi liikenneväline, auto, toi kuitenkin runsaasti uusia haasteita niin teiden rakenteille kuin liikennejärjestelyille yleensä: kapeita ja mutkaisia teitä oli oiottava, jyrkimmät mäet tasattava, silloista tehtävä kestävämpiä ja vilkasliikenteisten teiden lossit korvattava silloilla. Tiestöä ei voitu enää hoitaa maanomistajien voimin. Valtio koki asian tärkeäksi ja vuonna 1918 säädettiin tielaki, joka lisäsi valtion tienpitovelvollisuutta merkittävästi, kun yleiset tiet määrättiin yhteiskunnan vastuulle vuodesta 1921 alkaen. Tienparannuksiin saatiin nyt varoja valtiolta. 3 Maanteiden pääasiallinen ylläpitovastuu määrättiin tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle. Koska ylihallituksella ei kuitenkaan ollut riittävästi henkilöstöä, otettiin valtion suoraan hoitoon vain pieni osa, km, maanteitä ja km uskottiin lääninhallitusten alaisten kunnallisten tielautakuntien hoitoon. 4 Vuoden 1918 tielain perusteella siirtyivät valtion kustannuksella ylläpidettäviksi 1 Mauranen 1980, Rasila 1982, Kiiskinen 1999, 9,13. 4 Kiiskinen 1999, 9, 34.

13 10 myös maanteillä sijainneet lossiväylät, joten valtio otti vuonna 1921 haltuunsa 132 lossia. Nimismies hyväksyi lossien vastaanoton miltei poikkeuksetta, mikäli puuaines ei ollut lahonnutta. Tässä vaiheessa ei kiinnitetty huomiota lossin kantavuuteen tai tarkoituksenmukaisuuteen. 1 Myöhemmin oli kuitenkin varsin tavallista, että nimismies asetti tarkastuskierroksillaan lossaukselle rajoituksia lossin huonon kunnon vuoksi esimerkiksi rajoittamalla linja-autojen kulkua. Kunnossapitotyöt ja lossinhoito myytiin tielautakunnan toimesta urakkahuutokaupoissa yksityisille ja työn valvonta kuului nimismiehelle. 2 Kun lossit siirrettiin valtion ylläpidettäviksi, tuli lossitaksoista tärkeä tulonlähde. Taksat vahvistettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä ja ne pyrittiin vahvistamaan sen suuruisiksi, ettei lossien hoidosta aiheutuisi valtiolle kustannuksia. Tällainen taksojen määritys oli kuitenkin mahdotonta ja kun taksajärjestelmä lisäksi asetti ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella, poistettiin lossitaksat maanteillä käytöstä vuonna 1928 voimaan tulleessa tielaissa. 3 Kunnan- ja kyläteillä sai edelleen kuitenkin edelleen kantaa maaherran vahvistaman taksan mukaisia maksuja. 4 Valtion näin menettäessä tuloja pidettiin erittäin tärkeänä, että lossien tarpeetonta käyttöä oli vältettävä. Lossimaksujen poisto nimittäin lisäsi lossikuljetuksia huomattavan paljon ja erityisesti yökuljetukset ja pyhäpäivien huvitilaisuudet aiheuttivat lossimiehelle melkoisen työtaakan. 5 Autoliikenteen kasvu ja 1930-luvuilla oli suorastaan rajua. Kun vuonna 1920 oli rekisteröityjä autoja yhteensä 1 700, oli vastaava luku ennen talvisotaa vuonna Kuorma-autot alkoivat 1920-luvulla kilpailla hevosten kanssa rahdinajosta. Kun vuonna 1934 toimitetussa ensimmäisessä yleisessä liikennelaskennassa todettiin maantieliikenteestä hevosajoneuvoliikennettä olevan 21,9 %, oli vastaava luku vuona ,1 %, vuonna ,3 % ja vuonna 1960 enää 0,2 %. 6 Kuorma-autojen kantavuuden ja voiman 1 Backman 1933, Björn 1994, Turunen 1999, v. Bonsdorff 1933, Vikström 1995, Tolonen 1962, 472.

14 11 lisääntyminen ja tieverkon kehittyminen lisäsivät kuorma-autojen käyttöä jatkuvasti. Myös linja-autoliikenne kasvoi merkittävästi maailmansotien välisenä aikana. Se oli monella seudulla suuri asia, sillä linja-autojen säännölliset ja suhteellisen halvat matkat mahdollistivat kulkuyhteydet niille, joilla ei ollut omaa kulkuvälinettä tai varaa käyttää kallista kievarikyytiä. Linja-autoliikenne ulotti palvelunsa myös syrjäseuduille, mikä oli todella merkillepantavaa kulkuyhteyksien paranemisen kannalta. 1 Linja-autoliikenteelle käsikäyttöisillä losseilla ylitettävät vesistöt olivat hankalia. Erityisen vaikeana tilanne koettiin esim. Savossa, jossa vesistöjä oli paljon. Kun vanhoja käsikäyttöisiä losseja korvattiin moottorilosseilla, parani tilanne hieman. Säännöllisen aikataulun mukaan kulkeville linja-autoille losseista aiheutui viivytyksiä, koska ne joutuivat joskus odottamaan pitkään vuoroaan lossirannassa. Linja-autoliitto anoikin ministeriöltä jo vuonna 1930, että säännöllistä liikennettä harjoittavat autot olisivat losseilla etuoikeutettuja. Tähän ei kuitenkaan suostuttu, koska luvan katsottiin loukkaavan muita autoilijoita. Vuonna 1933 saatiin kuitenkin päätös, joka oli tosin vain suosituksen luontoinen. 2 Autoistuminen asetti lossiliikenteelle uudenlaisia vaatimuksia. Ainoa ongelma ei ollutkaan lossien malli tai huonokuntoisuus, vaan usein suurimmaksi ongelmaksi muodostui ajoneuvon ajo lautalle. Myös lossille johtavien teiden jyrkkyys aiheutti vaaratilanteita. Autoliikenteen ja erityisesti linja-autoliikenteen lisääntyessä tuli tarve joko korvata lossi sillalla tai hankkia uusia lossialuksia sekä parantaa lossilaitureita ja lossien tuloteitä. Vuoteen 1933 mennessä olikin sillalla korvattu 23 lossipaikkaa niistä 132, jotka vuonna 1921 tulivat valtion hoitoon. 3 Sota-aika keskeytti voimakkaasti edenneen kehityksen niin tienrakentamisessa kuin ajoneuvojen määrässä. Kuitenkin jo luvun alussa henkilöautojen määrä oli suurempi kuin sotia edeltävänä aikana. Sotien runtelema tieverkko 1 Ahvenainen & Kaukiainen & Viitaniemi 1982, Viitaniemi 1978, Backman 1933, 42.

15 12 Lapissa ja Karjalassa saatiin raskaan jälleenrakennuksen avulla lähes ennalleen. Maanteiden kunnossapito siirtyi valtiolle vuonna Myös teiden talvikunnossapidon merkitys oli opittu sodan aikana kantapään kautta, eikä sen tarpeellisuutta enää sodan jälkeen epäilty luvulla teitä rakennettiin lähinnä laajoina työttömyystöinä ja teiden päällystystyöt pääsivät vauhtiin vasta ja 1960-luvun vaihteen jälkeen. 2 Autojen ja liikenteen määrä sekä tietyöt olivat yhteydessä toisiinsa. Teiden parantamista ja uusien rakentamista perusteltiin autoliikenteen lisääntymisellä, paremmat tiet taas rohkaisivat ihmisiä auton hankintaan ja käyttöön. Myös työssäkäyntiliikenteen määrä lisääntyi ja kaupungit sekä maalaistaajamat kasvoivat syrjäseudulta muuttavasta väestöstä. Joukkoliikenteen käyttö väheni henkilöautojen lisääntyessä ja joukkoliikennettä supistettiin, mikä johti uusien henkilöautojen ostoon muiden kulkumahdollisuuksien puuttuessa. 3 Lossitekniikan periaatteet eivät sotien jälkeen enää merkittävästi muuttuneet, joten lossien kehittämisessä keskityttiin lähinnä kantavuuden parantamiseen, jotta kasvavaa liikennettä voitaisiin palvella paremmin. Kehityksestä huolimatta lossit kuitenkin olivat edelleen pullonkaulana liikennevirrassa: vuonna 1953 losseja oli 136, vuonna ja vuoden 1998 alussa 58. Losseja vaadittiinkin jatkuvasti korvattavaksi silloilla niin liikenteen joustavuuden kuin turvallisuudenkin nimissä. Sillanrakennustekniikan kehitys pääsi kunnolla vauhtiin toisen maailmansodan ja sitä seuranneen jälleenrakennuskauden jälkeen. Tekniikan kehittyessä silloista on voitu tehdä entistä suurempia. Kun lossin korvaamista sillalla pohditaan, on vaakakupissa mm. liikenteen määrä ja joustavuus, ylläpitokustannukset pitkällä aikavälillä, rakennusolosuhteet sekä nykyisin myös ympäristötietoisuus ja kulttuurimaisema. 4 Kun Hännilänsalmeen Keski-Suomessa valmistui silta vuonna 1961, poistui sen myötä viimeinen lossi Suomen valtateiltä ja Puumalansalmen suursillan valmistuttua vuonna 1995 oli koko Suomen päätieverkko vapaa lossin 1 Kiiskinen 1999, 41, Kiiskinen 1999, 30, Haavisto 1997, Kiiskinen 1999, 30, 49, 85, 87.

16 13 kaltaisista pullonkauloista. Hankkeen taloudellisuus onkin helppo osoittaa Puumalan kaltaisissa tilanteissa, joissa lossi on pitkällä aikavälillä selvästi siltaa kalliimpi ratkaisu. Tilanne on toinen, jos lossin takana asuu vain pieni joukko ihmisiä tai joudutaan pohtimaan alue-, yhteiskunta- ja ympäristöpoliittisia kysymyksiä, kuten usein on tilanne esimerkiksi saaristosiltapäätöksissä LOSSIEN TEKNINEN KEHITYS 3.1. Mallit ja materiaalit mukautuvat liikenteen vaatimuksiin Ensimmäiset rakennetut lossit ovat olleet yksinkertaisia hirsilauttoja, jotka hyvin riittivät ihmisten, tavaran ja ratsun kuljetukseen. Niitä käytettiin vielä 1900-luvun alussakin, sillä hevosliikenteen aikakausi ei asettanut lossille suuria vaatimuksia. Askelta kehittyneemmät varhaiset lossit, ns. lossiveneet muistuttivat enemmän suurehkoja puisia soutuveneitä, joihin oli joko rakennettu tasainen sisäpohja tai joiden pohja oli yksinkertaisesti suojattu lankuilla, jotta hevosen kaviot eivät rikkoneet veneen pohjalautoja. Lossiveneiden pituus vaihteli kahdeksasta kymmeneen metriin, leveys kolmesta neljään metriin ja kantavuus oli epämääräinen. 2 Lossiveneisiin käynti tapahtui yleensä pitkältä sivulta ja niillä kyettiin kuljettamaan jalankulkijoita, hevosia ja kärryjä. Kyytiin mahtui neljä valjaista riisuttua hevosta kärryineen. 3 Kun autoistuminen alkoi, oli selvää, etteivät lossiveneet vastanneet enää tarkoitusta: lossiin ajaminen oli korkeiden laitojen vuoksi usein mahdotonta, eikä useimpien venelossien leveys tai kantavuus riittänyt suuriin kuljetuksiin. Veneen mallisia losseja valmistettiin tosin myös raudasta, jolloin niiden kansi oli rakennettu niin, että lossiin pääsi ajamaan molemmista päistä. 4 Ensimmäinen erityisesti autojen kuljetukseen suunniteltu lossityyppi oli luvun puuproomu, joka oli tasapohjainen ja suorapäinen. Myös lossin kansi oli tasainen ja se nostettiin kansiparrujen avulla reelingin tasalle, vedenpinnan 1 Hänninen 1995a, Vikström 1995, 106; MV: Iitti: M.Virtanen. 3 Backman 1933, 42; Turunen & Katajala-Peltomaa 1999, Kajander 1959, 24-25; Kiiskinen 1999, 83.

17 14 yläpuolelle. Edeltävässä välimallissa kansi oli vielä ollut kaarten varassa ja näin ollen vedenpinnan alapuolella. Nostetulle, tasaiselle kannelle oli mahdollista ajaa autolla, mikä lisäsi lossiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Puuproomujen kantavuus oli 6-8 tonnin luokkaa eli tuntuvasti suurempi kuin lossiveneiden. Koska materiaalina oli puu, oli lossin arvioitu käyttöikä vain kuudesta seitsemään vuotta. Lossin kansi oli naulattu puolentoista tuuman lankuista, tilkitty ja tervattu. Jos puuproomu oli käytössä ylimenopaikalla, joka virran nopeuden vuoksi ei jäätynyt talvella tai jos sitä käytettiin syksyisin ja keväisin railossa, jolloin se joutui alttiiksi jäähankaukselle, oli se usein korvattava uudella jo neljän vuoden jälkeen. Myös väylän ohi tapahtuva tukinuitto vaikutti haitallisesti kestävyyteen. 1 Puuproomujen rinnalla rakennettiin jo 1920-luvulla teräksisiä lieriö- eli ponttonilosseja, joissa kantavana rakenteena oli kaksi 13 m pitkää ja halkaisijaltaan noin metrin mittaista teräslieriötä, joiden päät olivat kartion muotoisia. Lieriöiden päälle kiinnitettiin kansi. Lieriöt valmistettiin teollisesti ja niiden kuljettaminen lossipaikalle tapahtui rautateitse ja kuorma-autolla. Lieriölossit olivat puuproomuihin verrattuna kestävämpiä, mutta ne vaativat syvän veden rantaan asti sekä korkeat lossilaiturit. Ne kulkivat kevyesti tyynessä vedessä, mutta virtaavassa vedessä lieriöiden väliin muodostui pyörteitä, jotka tekivät lossin kuljettamisen raskaaksi. 2 Ponttonien rajallinen kantokyky ilmeni erityisesti silloin, kun kuormitus keskittyi jompaankumpaan päähän esimerkiksi raskaan ajoneuvon ajaessa lautalle. 3 Ponttonilossit edustivat lähinnä välivaihetta siirryttäessä puisista losseista teräslosseihin. Ponttonilossien kehittymisen esteeksi muodostuivat käytännön ongelmat, kun niiden kantokykyä yritettiin lisätä kuudesta tonnista ylöspäin. Teräsproomut muistuttivat malliltaan tasapohjaisia, suorapäätyisiä puuproomuja, vain materiaali oli muuttunut kokonaan teräkseksi. Tie- ja vesirakennushallituksessa (TVH) laadittiin normaalipiirustukset eri kokoisille 1 Backman 1933, 43; Kajander 1959, 25; haastatteluaineisto (2) Suluissa olevat numerot viittaavat lähdeluettelon Haastattelut-kohtaan. Jatkossa viitataan numeroilla haastateltuihin sitä erikseen mainitsematta. 2 Backman 1933, Kajander 1959, 25.

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ KOULULAISKULJETUS Ostaja Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi Sopimuskausi lukuvuosi 2015-2016 alkaen 21.9.2015

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 RUSKON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 25.1.2016 RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 Ostaja Kohde Ruskon kunta / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

Lisätiedot

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö xx.xx.

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö xx.xx. Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, 1.1.2018-31.12.2027 1 Yleistä... 3 2 Liikennöinti... 3 2.1 Kuljetus... 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Puhelin: 040 335 4220

Puhelin: 040 335 4220 URAKKATARJOUSPYYNTÖ URJALAN KUNTA / TEKNINEN PALVELUKESKUS YHDYSVESIJOHTO KYLMÄKOSKI - URJALA RAKENNUTTAJA TAI TILAAJA Nimi: Osoite: Pyydämme urakkatarjoustanne alla mainitusta urakasta liitteenä olevien

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikenne Kietävälä

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikenne Kietävälä Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus Maantielauttaliikenne Kietävälä 1.10.2017 31.12.2019 1 Yleistä 3 2 Liikennöinti 3 2.1 Kuljetus 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito 3 2.3

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö

Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö sanktioluokitus Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, 2018-2019 1 Yleistä... 3 2 Liikennöinti... 3 2.1 Kuljetus... 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito... 3 2.3 Lauttarantojen hoito

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

SIRKKA - KITTILÄ - SIRKKA KOULUKULJETUS TARJOUSPYYNTÖ

SIRKKA - KITTILÄ - SIRKKA KOULUKULJETUS TARJOUSPYYNTÖ SIRKKA - KITTILÄ - SIRKKA KOULUKULJETUS TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 KALUSTOLLE ASETETTAVAT

Lisätiedot

Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto

Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto - 20 sekuntia jätekuljettajan arkea kantakaupungissa - ja tämä oli kiinteistöltä,

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus_JenniVirtanenlpdf; Oikaisuvaatimus_JenniVirtanen2.pdf; Oikaisuvaatimus Jenni Virtanen.docx;

Oikaisuvaatimus_JenniVirtanenlpdf; Oikaisuvaatimus_JenniVirtanen2.pdf; Oikaisuvaatimus Jenni Virtanen.docx; Oikaisuvaatimus - Hyvinvointitoimiala Kirjaamo Sivu 111 Oikaisuvaatimus Joanna Nurminen su 7.2.2016 13:04 Vastaanottaja:Hyvinvointitoimiala Kirjaamo < hyvinvointitoimiala@turku.fi>;

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Kasnäs-Hiittinen

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Kasnäs-Hiittinen Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus Maantielauttaliikennepalvelu Kasnäs-Hiittinen 2019 2028 1 Yleistä 3 2 Liikennöinti 3 2.1 Kuljetus 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA

TARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA TARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA Kurikan kaupunki pyytää tarjousta toimintakeskuksen työntekijöiden kuljetuksista ajalle 1.9.2011-31.8.2012. Mahdollinen vuoden optio. Tarjouskilpailu on avoin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008 Yksityisteiden kunnossapitoon, perusparannukseen sekä tievalaistuksen rakentamiseen tarkoitetut

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA 4/2012. Aika: Torstai 7.6.2012 klo. 19.00-20.25. Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone. Läsnä: Markku Koskela puh.

TEKNINEN LAUTAKUNTA 4/2012. Aika: Torstai 7.6.2012 klo. 19.00-20.25. Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone. Läsnä: Markku Koskela puh. 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 4/2012 Aika: Torstai 7.6.2012 klo. 19.00-20.25 Paikka: Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Läsnä: Markku Koskela puh.johtaja Kari Tuuliniemi varapuheenjohtaja Marita Hietakoivisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Pyydämme tarjoustanne Joutsan kunnan katujen asfaltoinneista kaudelle 2015 oheisen tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti.

Pyydämme tarjoustanne Joutsan kunnan katujen asfaltoinneista kaudelle 2015 oheisen tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. 1/5 JOUTSAN KUNNAN KATUJEN ASFALTOINTI 2015 Pyydämme tarjoustanne Joutsan kunnan katujen asfaltoinneista kaudelle 2015 oheisen tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. 1. Hankintamenettely ja hankinnasta

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 OSTOLIIKENTEEN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013 Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Kuopion kaupungin Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Muutokset hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.5.2008, voimassa 1.7.2008 ja 1.1.2009 lukien. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 87 Asianro 3521/10.03.07/2013 Taksa Kuopion kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden vuokrauksesta perittävistä maksuista, muutokset tapahtumilta perittäviin

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet?

Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet? 1 Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet? Tapa 1 Merkitään toista osaa x:llä, toista y:llä ja piirretään asiaa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä Liikennekaari Markkinat-alatyöryhmä 10.5.2016 1 Seuraa verkossa: https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevu hq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Tilaisuuden tavoitteet Avata lausuttavana olevan

Lisätiedot

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet MAA. Koe Jussi Tyni 0.9.0 Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet A-OSIO Vastaa tehtävistä A A kahteen ja palauta vastaukset. Tähän osioon on käytettävissä

Lisätiedot

KALLO-JAU HOJARVI-MOYKKYN EN-VAHALAKI- KAUKONEN KOULUKULJETUS TARJOUSPYYNTO

KALLO-JAU HOJARVI-MOYKKYN EN-VAHALAKI- KAUKONEN KOULUKULJETUS TARJOUSPYYNTO KALLO-JAU HOJARVI-MOYKKYN EN-VAHALAKI- KAUKONEN KOULUKULJETUS TARJOUSPYYNTO 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTO SISALLYSLUETTELO 1 OSTAJA 3 2 HANKINTAMENETTELY 3 3 TARJOUSPYYNNON KOHDE 3 4 KALUSTOLLE

Lisätiedot