KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle"

Transkriptio

1 KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilainen kansatiede Pro gradu -tutkielma, huhtikuu 2008 Anna Laurinsilta

2 I SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Aiempi tutkimus Tutkimusaineisto 4 Haastatteluaineisto 4 Haastatteluaineisto lähdemateriaalina 5 Muu materiaali Käsitteiden määrittely ja tutkimuksen rajaus 7 2. TIESTÖN JA LIIKENTEEN KEHITYS 8 3. LOSSIEN TEKNINEN KEHITYS Mallit ja materiaalit mukautuvat liikenteen vaatimuksiin Sauvomisesta kapulavetoon ja ruoripotkurilosseihin 16 Lossilaiturit TIE LOSSIVAHDIKSI Sosiaalinen tausta ja koulutus Työhistoria ja työhöntulo Ammatilliset vaatimukset ja perehdyttäminen työhön TYÖAIKAJÄRJESTELYT ELÄMÄNTAVAN MÄÄRITTÄJÄNÄ Urakkasopimuksia kaupan 24 Urakkasopimuksen sisältö ja urakan hinta 26 Urakkaan kuuluvat työt ja vastuu 29 Apumiehet Työsopimuksilla yhtenäisyyttä käytäntöihin 32 Toiminta ammattiyhdistysliikkeessä 36 Kokemuksia kolmivuorotyöstä LOSSARIN ARKEA VUOROKAUDEN YMPÄRI Säännöt ohjaavat lossitoimintaa Tavallinen työpäivä 42 Kapulaveto pitää liikkeessä 42 Tekniikka tuo helpotusta 44 Veneet lossipaikalla Lossin huoltotyöt 47 Päivittäinen huolto 47 Vuosikorjaukset 48 Katsastukset Työolosuhteet 50 Ympärivuorokautisuus 53 Sosiaalitilat 55 Työvaatetus 56

3 II 7. KOTI JA TYÖ SAMASSA PIHAPIIRISSÄ Kotona lossituvassa Elämä keskittyy lossille TYÖHÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Lossilla eletään säiden armoilla Talventulo muuttaa työnkuvaa Risteävä vesiliikenne TOIMINTA POIKKEUSTILANTEISSA Vaaratilanteet Sota-ajat ja jälleenrakentaminen PALVELUAMMATISSA Sosiaalinen kanssakäyminen Ruuhka-ajat Työ tekijäänsä kiittää PÄÄTÄNTÄ 77 LÄHTEET 83 Painamattomat lähteet Haastattelut Suulliset tiedonannot Painetut lähteet ja kirjallisuus LIITTEET 1-3

4 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Vesistöt ovat osa suomalaista maisemaa. Lähes kymmenesosa maamme pintaalasta on veden peittämää ja vesistörikkaimmilla seuduilla Järvi-Suomessa vesistöjen osuus nousee yli 20 prosentin. 1 Suomen lukuisat vesistöt tarjosivat vuosisatojen ajan luonnollisen kulkuväylän niin sulan veden aikana kesällä kuin järven selkien talviteitä pitkin talvella. Talvella raskaiden taakkojen kuljettaminen oli aina helpompaa ja muuten harvatiestöisten seutujen liikenneolot paranivat merkittävästi. 2 Tieverkoston kehittyessä taustalla oli paitsi hallinnollisia, taloudellisia ja asutuksellisia syitä myös luonnonmaantieteellisiä tekijöitä. Harvan asutuksen ja ankaran ilmaston ohella Suomen tierasitusta on aina olennaisesti lisännyt vesistöjen runsaus. 3 Vesistöjen ylittäminen asetti omat haasteensa ja tiekiertomatkaa lyhentämään rakennettiin siltoja tai losseja. 4 Jonkinlaisen veneen tai lautan rakentaminen ja lossiliikenteen organisoiminen oli yleinen ratkaisu, koska sillanrakennustekniikka oli vielä kehittymätöntä ja siltojen rakentaminen kallista. Kun maantieliikenne pysyi melko muuttumattomana satoja vuosia, ei lossienkaan kehittymiselle ollut tarvetta. Vasta autoliikenteen kasvun käynnistyessä ja valtion ottaessa maantiet hoitoonsa 1920-luvulla alkoi kausi, jolloin kehitys oli nopeaa niin lossien tekniikan kuin lossiliikenteen organisoimisenkin kannalta. Lossiliikennettä hoitava lossivahti joutui tai pääsi siis aivan kehityksen keskipisteeseen luvulla tapahtunut yhteiskuntarakenteen muutos maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan ja edelleen tietoyhteiskuntaan on lisännyt koneiden käyttöä lihastyötä korvaamassa. Kansatieteessä teknologialla tarkoitetaan Roganin mukaan työvälineitä ja -tapoja, joita ihminen käyttää muuttaakseen tai muokatakseen luontoa. Määritelmä sisältää myös sen, että ihminen ymmärtää näiden työvälineiden ja prosessien toimintaperiaatteen. Tämä on ollut 1 Myllykylä 1991, 11; Fogelberg 1974, Antila 1996, Perko 1977, Salminen 1997, 21; Vuoristo 1977, 550; Fogelberg 1974, 18.

5 2 mahdollista vain niin sanotun perinteisen teknologian yhteydessä. Niin sanotun modernin teollisen teknologian ollessa kyseessä käyttäjä osaa käyttää työvälineitä, vaikkei voikaan hallita niiden toimintaperiaatteita. Teknologisen innovaation Rogan määrittelee prosessiksi, joka sisältää muutoksen työvälineissä ja työtavassa, ja joka saa aikaan muutoksen itse työtapahtumassa. 1 Lossivahdin työympäristössä, lossissa, tapahtuneet tekniset innovaatiot ovat olleet suurin koko työnkuvaan vaikuttanut tekijä. Ne ovat muuttaneet työtapoja, vähentäneet merkittävästi ruumiillista työtä ja vaikuttaneet sosiaaliseen kanssakäymiseen. Teknologian historian tutkimus pyrkii selvittämään mm. minkälaista teknologiaa ihminen on eri ajankohtina käyttänyt ja miksi sellaista teknologiaa on haluttu luoda. Teknologiaa voidaan tutkia myös esimerkiksi filosofian, sosiologian tai taloustieteen näkökulmasta ja on tärkeää käydä vuoropuhelua eri tieteenalojen kesken. Mm. suomalaisessa sosiologiassa on tunnistettavissa oleva pitkä perinne vertailevasta empiirisestä analyysistä, jossa keskitytään selvittämään rakenteellisten muutosten erilaisia seurauksia. Tällaisen tutkimuksen perusta on suomalaisen yhteiskunnan perifeerisessä sijainnissa ja erikoislaatuisessa kehitystavassa: monet keskeiset rakennemuutokset ovat Suomessa tapahtuneet suhteellisen myöhään, mutta tämän jälkeen äkillisesti. 2 Kansatiede ja historia tuovat teknologian historian tutkimukseen aikaperspektiivin ja pyrkimyksen muutoksen ymmärtämiseen yksilön kannalta. 3 Tiestön, liikenteen sekä lossien teknisen kehityksen tuntemus on välttämätöntä tässä tutkimuksessa käsiteltävien muutosten ymmärtämiseksi. Ne on esitetty kronologisesti omissa kappaleissaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lossivahdin työpäivän ja -vuoden kulku ja paneutua siinä tapahtuneisiin muutoksiin sekä muutosten taustoihin. Lossinhoito oli pitkään elämänmuoto. Lähtökohtana voidaan pitää näkemystä työn heijastumisesta monella tavalla tekijänsä elämään ja työn vaikutuspiirin 1 Rogan 1983, Kortteinen 1992, 9. 3 Michelsen 1987,

6 3 ulottumista jokapäiväiseen elämään niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. 1 Kun työn ulkoiset edellytykset, esimerkiksi liikenteen kasvu, lossien tekninen kehitys ja työaikakysymykset alkoivat muuttua, muuttui koko työn luonne ja elämäntapa. Tässä muutoksessa ei lossivahdilla itsellään ollut aktiivista roolia. Tutkimuksen kohteena on työtä tekevä ihminen, hänen elämäntapansa ja muutosten vaikutukset siihen Aiempi tutkimus Kansatieteellinen ammattiryhmätutkimus alkoi Suomessa 1960-luvulla, jolloin tutkimuksen piiriä laajennettiin talonpoikaisväestöstä kaupunkilaisiin ja muihin ammattiryhmiin. Kyselylehtisten ja haastattelujen avulla ruvettiin keräämään tietoa ruotsalaisten esikuvien innoittamana. 2 Tutkimussuunta yleistyi Pohjoismaissa 1970-luvulla. Suomessa on ja 1990-luvulla ilmestynyt useita kansatieteellisiä ammattiryhmätutkimuksia. Virpi Nurmen lasinvalmistajien elämää tarkastelevassa väitöskirjassa tutkimuksen keskeisenä osana on työympäristö ja lasinvalmistuksen vaiheet. 3 Hanna Snellmanin väitöskirja vuodelta 1996 tarkastelee Kemijoen tukkilaisten savotan töitä ja olosuhteita, arkea ja luppoaikaa sekä ammatin arvostuksessa tapahtuvia muutoksia. Tutkimus keskittyy erityisesti metsä- ja uittotöitä tehneisiin ihmisiin. 4 Museoviraston työväenkulttuurin tutkimusyksikkö on julkaissut puuvilla-, makeis- ja naulatehtaan sekä leipureiden työtä ja elämää kuvaavia raportteja sekä dokumentoinut muutosten ravistelemaa lasinpuhaltajien työtä. 5 Lossimiesten työtä on Suomessa tutkittu perusteellisemmin vasta 1990-luvulla, jolloin ilmestyi Matts Vikströmin tutkimus Tieliikenteen palveluksessa, joka kuvaa lossiliikenteen ja lossien kehitystä sekä lossimiesten elämää Varsinais- 1 Nurmi 1989, Nurmi 1989, 14-16; Snellman 1996, Nurmi Snellman Leimu 1983; Yliaho 1984; Yliaho 1986; Yliaho & Snellman 1991, Metsänkylä & Suutari 1992.

7 4 Suomen rannikolla. 1 Useissa Tiemuseon julkaisuissa losseja ja lossinhoitoa käsitellään osana tien, tiemestaripiirin tai tiepiirin historiaa. 2 Johanna Lehmolan Tiet työnä raportti tielaitoksen kunnossapitotyöntekijöistä kuvaa teiden kunnossapitotyötä vuosina tehdyn dokumentoinnin perusteella 3, kun taas tielaitoksen 200-vuotishistoriikissa tarkastellaan kunnossapidon kehitystä eri aikakausina 4. Liikenneoloja on kansatieteessä selvittänyt Pekka Leimu tutkimuksessaan Liikennereitit ja niiden käyttö Paltamossa Muissa Pohjoismaissa on julkaistu tutkimuksia, joissa keskitytään lossikannan, lossiliikenteen ja tiestön historialliseen kehitykseen. 6 Ruotsissa Barbro Bursell on tehnyt laajan ammattiryhmätutkimuksen voimalaitosten ja teiden rakentajista Tutkimusaineisto Haastatteluaineisto Tutkimuksen tärkein aineisto on kerätty haastattelemalla 29 henkilöä, jotka ovat toimineet lossivahteina tai olleet läheisissä tekemisissä lossien kanssa. Kirjoittaja teki keväällä haastattelua ja muut haastattelut oli tehty tielaitoksen tiemuseota varten eri haastattelijoiden toimesta. Haastateltavien tavoittamisessa olivat apuna tielaitoksen silloisten piirien museoyhdyshenkilöt ja tiemestarit, jotka toimittivat kirjoittajalle lossivahtien henkilö- ja osoitetietoja. Ainoastaan paikallisilla tiemestareilla oli mahdollisuus muistaa ja tuntea sopivia haastateltavia. Haastatteluja tehtiin kahdeksassa tielaitoksen kolmestatoista piiristä. Varsin pian selvisi, ettei tutkimuksen keskeisessä aihepiirissä eli lossivahdin työssä ollut havaittavissa merkittäviä alueellisia eroja, joten jakauma oli riittävä. 1 Vikström Esimerkiksi Vikström 1994; Turunen 1996; Myllykylä1999; Mäkelä Lehmola Esimerkiksi Hänninen 1995b, Turunen Leimu Esim. Rogan 1984; Hansson 1985, Tjeltveit Bursell 1984.

8 5 Haastateltujen lossivahtien joukossa oli sekä eläkeläisiä että vielä työssä olleita lossinkuljettajia. Haastateltujen työhöntulotapa ja -ikä, työssäolovuodet sekä lossityön lopettamisen syyt on esitetty liitteessä 1. Aineistossa on mukana kolmen naislossarin haastattelut. Nämä haastattelut kertovat oman tarinansa varsin miehiseksi koetusta alasta, jolla kuitenkin oli runsaasti naisia avustamassa urakka-aikana. Tuntityöhön siirryttäessä monet näistä naisista tulivat virallisesti töihin lossille. Tilastoja naisten ja miesten osuuksista ei ole saatavissa. Haastattelut tehtiin pääasiassa haastateltavien kotona ja ne nauhoitettiin. Muutama haastattelu tehtiin lossilla työn lomassa muistiinpanotekniikalla. Yhdeksässätoista lossivahdin haastattelussa käytettiin haastattelurunkoa, jonka kirjoittaja muokkasi tiemuseossa käytössä olleesta tienrakentajia varten laaditusta kysymysrungosta. Haastattelurungon suunnittelua helpottivat suuresti muutamat aiemmin tehdyt haastattelut, jotka antoivat selkeän kuvan lossivahdin työn eri puolista. Lisäksi tehtiin yksi koehaastattelu, jonka jälkeen haastattelurunkoa tarkennettiin. Haastattelurunko lähetettiin haastateltaville etukäteen. Haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu, ns. teemahaastattelu, jossa haastateltavien elämysmaailma korostuu ja haastattelun keskeiset teemat ovat tiedossa. Haastattelutilanteessa haastattelurunko toimii vain niin haastateltavan kuin haastattelijankin väljänä ohjenuorana, joka auttaa jäsentämään asioita ja tarkastamaan, että kaikki keskeiset asiakokonaisuudet tulevat käsitellyiksi. Kysymysten tarkalla järjestyksellä ja muodolla ei ole merkitystä. 1 Haastatteluaineisto lähdemateriaalina Aineiston kerääminen puolistrukturoidulla haastattelutekniikalla edellyttää haastateltavien tarkkaa valintaa, koska haastattelutilanteessa ei etsitä vastauksia ainoastaan etukäteen valmisteltuihin kysymyksiin, vaan toivotaan 1 Hirsjärvi & Hurme 2000,

9 6 perusteellisempaa ja laajempaa käsittelyä. 1 Lossivahtien ammattiryhmä on suhteellisen pieni ja rajattu. Kuten aiemmin on mainittu haastateltavien valinta tapahtui oikeastaan kirjoittajasta riippumatta. Valinta osoittautui kuitenkin onnistuneeksi, sillä materiaali kattaa tutkimukselle asetetut tavoitteet ja aikarajat. Haastatellut olivat poikkeuksetta innostuneita kertomaan ammatistaan ja osa haastatteluista venyi varsin pitkiksi. Vaikka tämä olikin raskasta haastatelluille, tehtiin kaikki haastattelut yhdessä erässä käytännön syistä. Muistitietomateriaalia käytettäessä on pidettävä mielessä lähdekriittiset rajoitukset ja ongelmat, jotka perustuvat ihmisen taipumukseen valikoida ja muokata muistikuvia ajan myötä. Haastateltavaa motivoitaessa on tärkeä tiedostaa, että haastateltava ja hänen kokemuksensa ovat koko asian ydin. On tähdättävä ilmapiiriin, jossa haastateltava tuntee olevansa aidon kiinnostuksen kohteena, jossa kaikki tavallinen ja arkipäiväinenkin on kiinnostavaa ja jokainen tuntemus on kertomisen arvoinen. Jos haastattelijan omat tarkoitusperät ovat liian näkyvät, pyrkii haastateltava usein antamaan sellaisia vastauksia ja faktoja, joita hän olettaa haastattelijan odottavan. 2 Myös haastattelijan on tiedostettava oma vastuunsa, refleksiivisyytensä ja rajallisuutensa pyrkimyksessä objektiivisuuteen. 3 Haastattelu on vuorovaikutustilanne, joka koostuu puheen ja taukojen kokonaisuudesta. Hiljaisuus on osa kokonaisuutta. Se voi olla ajatusten kokoamista tai osa persoonallista esitystapaa, mutta sitä ei tule täyttää antamalla sanoja suuhun. Haastattelija tarvitseekin haastatteluja tehdessään sekä sopeutumis-, muuntautumis- että ohjailukykyä. 4 Koska kaikki haastattelutilanteet eivät kuitenkaan suju optimaalisesti, on myös esitetty, että haastateltaville tulisi suoda mahdollisuus osallistua tutkimusprosessiin. 5 Muu materiaali Tutkimuksen muu aineisto koostuu tiestöä ja tietyöntekijöitä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä alan lehdistä. Lossien käyttäjien näkökulmaa on etsitty 1 Grönfors 1982, Snellman 1996, 33-35; Hirsjärvi & Hurme 2000, 35-36, Lundgren 1993, 34; Gerholm 1993, 17; Snellman 1996, 25, Ruotsala 2005; Kaunisto 2007, 105.

10 7 sanomalehtikirjoittelusta sekä museoviraston kansatieteen toimiston kyselystä nro 31 vuodelta Kyselyn aiheena olivat tiet ja alaotsikkona mm. sillat ja lossit Käsitteiden määrittely ja tutkimuksen rajaus Lossitoiminta muodostuu tiestä, lossista, lossinkuljettajasta ja lossinkäyttäjästä. Tämän tutkimuksen pääkohteena ovat lossit ja lossinkuljettajat. Yleisnimikkeellä lautat tarkoitetaan tielaissa losseja ja lautta-aluksia. Lossit ovat köyden tai vaijerin varassa liikkuvia lauttoja ja lautta-alukset ovat vapaasti ohjailtavia lauttoja, jotka ovat merilain mukaisia aluksia. Lossia kuljettavat vuoroissa lossinkuljettajat, joista yksi on nimetty vastuulliseksi lossinhoitajaksi. Lossinkuljettajalla on monta nimeä, joita käytetään tässäkin tutkimuksessa: lossivahti, lossimies, lautturi, lossari ja lossikuski. Tämän tutkimuksen kohteena ovat yleisillä teillä sijaitsevat lossit. Tutkimuksessa ei käsitellä tiehoitokuntien ylläpitämiä yksityisteiden losseja. Lossiin ja lossinkäyttöön liittyvä käsitteistö esitellään lossien kehittymistä sekä lossivahdin työtä kuvaavissa kappaleissa. Tutkimuksen ajallinen rajaus noin vuosiin muodostui haastateltujen työssäolovuosista, lossien teknisestä kehityskaaresta sekä lossitoiminnan organisoinnissa tapahtuneista muutoksista. Liitteessä 2 on esitetty haastateltujen lossivahtien työssäolovuodet sekä se, milloin losseilla siirryttiin aikapalkkaukseen. Siitä käy ilmi, että työssäolovuosien perusteella pääasiallinen materiaali on sotien jälkeiseltä ajalta. Sitä edeltävältä ajalta on kuitenkin riittävästi aineistoa kuvaamaan vuosien 1921 ja 1927 tielakien vaikutusta lossinhoitoon 1930-luvulla. Itse lossivahdin työstä ei ole varsinaista aineistoa vanhemmalta ajalta. Tutkittavalle ajanjaksolle ajoittuu lossien tekninen kehitys puuproomuista teräsproomuihin ja kapulavedosta aina ruoripotkurilosseihin saakka. Ajanjakson loppupuolelle luvun vaihteeseen asettuu lossivahtien työhön ja elämäntapaan eniten vaikuttanut muutos eli siirtyminen urakkatyöstä työsopimuksella sovittuun vuorotyöhön. Liitteessä 3 on haastateltujen työssäolovuodet esitetty myös tästä näkökulmasta. Aineistossa on useita lossivahteja, jotka olivat työssä sekä ennen että jälkeen muutoksen.

11 8 2. TIESTÖN JA LIIKENTEEN KEHITYS Luontainen tarve liikkua on esihistoriallisista ajoista lähtien synnyttänyt erilaisia keinoja liikkua. Suomen oloissa niihin ovat väistämättä vaikuttaneet luonnonmaantieteelliset olosuhteet ja ilmasto. Liikuttaessa lyhyempiä matkoja vesistöt olivat pitkään riittäviä väyliä niin kesällä kuin talvellakin. Vanhimmat tiemme alkoivat kehittyä rautakaudella ja ne olivat eläinten ja ihmisten kulkureiteistä muodostuneita polkuja, joista kehittyi edelleen kulkuväyliä. 1 Suunta oli yleensä rannikolta sisämaahan. 2 Varsinaisesta tienpidosta ei voinut vielä puhua, vaan syntyneitä väyliä ylläpitivät niiden käyttäjät. 3 Keskiaika lisäsi ainakin kirkollisen ja maallisen hallinnollisen liikenteen tarvetta. Suomessa vuonna 1370-luvulla vakiintuneen Maunu Eerikinpojan maanlain mukaan jokaiseen kylään ja kylästä ulos tuli johtaa yksi yleinen tie. Teiden ja siltojen rakentaminen sekä kunnossapito oli talonpoikien yhteinen velvollisuus. 4 Vesistöjen rikkomilla seuduilla oli lauttoja viimeistään myöhäiskeskiajalla, josta kertovat 1500-luvun paikannimet kuten Vehmaan Lautanala ja Huittisten Lauttakylä. 5 Lautan hoito järjestettiin joko jakamalla vuorot lautanhoitoon osallisten talojen kesken tai antamalla lauttaus urakalla jollekin yksityiselle. Tienhoidon lisäksi maata omistavien talonpoikien veronluontoiseksi rasitukseksi muodostettiin myös kruunun kestitys- ja kyytijärjestelmä. 6 Pohjanmaan leveät joet saivat lauttoja viimeistään 1600-luvulla. Niitä hoitivat vakinaiset ammattilautturit, jotka eivät aina olleet tyytyväisiä palkkaetuihinsa. Sen seurauksen maaherra antoi luvan periä lossin käyttäjiltä jonkinlaista korvausta. Lauttoja pyrittiin 1700-luvulla korvaamaan silloilla, mutta myös uusia lauttapaikkoja perustettiin uusien teiden varsille. 7 1 Kiiskinen 1999, 7. 2 Masonen 1999a, Kiiskinen 1999, 7. 4 Masonen 1999b, Viertola 1974, Masonen 1999b, 71-72; Nenonen 1999, 247; Wilmi 1988, Viertola 1974,

12 luvulla alullepantujen laajojen tiehankkeiden seurauksena Suomen tieverkko alkoi 1800-luvun alussa olla pääteiden osalta melko pitkälle rakennettu. Autonomian ajan alkupuolen tienrakennustoiminta kohdistuikin pääasiassa sisämaapitäjistä pääteille ja rannikolle johtavien yhdysteiden sekä Itä- ja Pohjois-Suomen tieyhteyksien rakentamiseen. Koska tien rakentaminen ja kunnossapito kuului maanomistajille, merkitsi tieverkon nopea kasvu tierasituksen lisääntymistä. Vaikka tienpitojärjestelmästä tehtiin runsaasti valituksia, jäi järjestelmä ennalleen. Harvaanasutuilla seuduilla tapahtunut rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman valtion tukea ja hätäaputöistä tulikin luvuilta alkaen tärkeä liikennepolitiikan väline. 1 Vuonna 1883 tientekovelvollisiin lisättiin verolle pannut torpat sekä sahat, myllyt ja tehtaat. 2 Lossien hoito oli edelleen osa tierasitusta luvun alussa Suomen tieverkko kykeni Etelä-Suomessa vastaamaan hevosliikenteen haasteisiin varsin hyvin, mutta Lapissa, Kainuussa ja Karjalassa oli vielä runsaasti kokonaan tiettömiäkin seutuja. Kokonaan uusi liikenneväline, auto, toi kuitenkin runsaasti uusia haasteita niin teiden rakenteille kuin liikennejärjestelyille yleensä: kapeita ja mutkaisia teitä oli oiottava, jyrkimmät mäet tasattava, silloista tehtävä kestävämpiä ja vilkasliikenteisten teiden lossit korvattava silloilla. Tiestöä ei voitu enää hoitaa maanomistajien voimin. Valtio koki asian tärkeäksi ja vuonna 1918 säädettiin tielaki, joka lisäsi valtion tienpitovelvollisuutta merkittävästi, kun yleiset tiet määrättiin yhteiskunnan vastuulle vuodesta 1921 alkaen. Tienparannuksiin saatiin nyt varoja valtiolta. 3 Maanteiden pääasiallinen ylläpitovastuu määrättiin tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle. Koska ylihallituksella ei kuitenkaan ollut riittävästi henkilöstöä, otettiin valtion suoraan hoitoon vain pieni osa, km, maanteitä ja km uskottiin lääninhallitusten alaisten kunnallisten tielautakuntien hoitoon. 4 Vuoden 1918 tielain perusteella siirtyivät valtion kustannuksella ylläpidettäviksi 1 Mauranen 1980, Rasila 1982, Kiiskinen 1999, 9,13. 4 Kiiskinen 1999, 9, 34.

13 10 myös maanteillä sijainneet lossiväylät, joten valtio otti vuonna 1921 haltuunsa 132 lossia. Nimismies hyväksyi lossien vastaanoton miltei poikkeuksetta, mikäli puuaines ei ollut lahonnutta. Tässä vaiheessa ei kiinnitetty huomiota lossin kantavuuteen tai tarkoituksenmukaisuuteen. 1 Myöhemmin oli kuitenkin varsin tavallista, että nimismies asetti tarkastuskierroksillaan lossaukselle rajoituksia lossin huonon kunnon vuoksi esimerkiksi rajoittamalla linja-autojen kulkua. Kunnossapitotyöt ja lossinhoito myytiin tielautakunnan toimesta urakkahuutokaupoissa yksityisille ja työn valvonta kuului nimismiehelle. 2 Kun lossit siirrettiin valtion ylläpidettäviksi, tuli lossitaksoista tärkeä tulonlähde. Taksat vahvistettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä ja ne pyrittiin vahvistamaan sen suuruisiksi, ettei lossien hoidosta aiheutuisi valtiolle kustannuksia. Tällainen taksojen määritys oli kuitenkin mahdotonta ja kun taksajärjestelmä lisäksi asetti ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella, poistettiin lossitaksat maanteillä käytöstä vuonna 1928 voimaan tulleessa tielaissa. 3 Kunnan- ja kyläteillä sai edelleen kuitenkin edelleen kantaa maaherran vahvistaman taksan mukaisia maksuja. 4 Valtion näin menettäessä tuloja pidettiin erittäin tärkeänä, että lossien tarpeetonta käyttöä oli vältettävä. Lossimaksujen poisto nimittäin lisäsi lossikuljetuksia huomattavan paljon ja erityisesti yökuljetukset ja pyhäpäivien huvitilaisuudet aiheuttivat lossimiehelle melkoisen työtaakan. 5 Autoliikenteen kasvu ja 1930-luvuilla oli suorastaan rajua. Kun vuonna 1920 oli rekisteröityjä autoja yhteensä 1 700, oli vastaava luku ennen talvisotaa vuonna Kuorma-autot alkoivat 1920-luvulla kilpailla hevosten kanssa rahdinajosta. Kun vuonna 1934 toimitetussa ensimmäisessä yleisessä liikennelaskennassa todettiin maantieliikenteestä hevosajoneuvoliikennettä olevan 21,9 %, oli vastaava luku vuona ,1 %, vuonna ,3 % ja vuonna 1960 enää 0,2 %. 6 Kuorma-autojen kantavuuden ja voiman 1 Backman 1933, Björn 1994, Turunen 1999, v. Bonsdorff 1933, Vikström 1995, Tolonen 1962, 472.

14 11 lisääntyminen ja tieverkon kehittyminen lisäsivät kuorma-autojen käyttöä jatkuvasti. Myös linja-autoliikenne kasvoi merkittävästi maailmansotien välisenä aikana. Se oli monella seudulla suuri asia, sillä linja-autojen säännölliset ja suhteellisen halvat matkat mahdollistivat kulkuyhteydet niille, joilla ei ollut omaa kulkuvälinettä tai varaa käyttää kallista kievarikyytiä. Linja-autoliikenne ulotti palvelunsa myös syrjäseuduille, mikä oli todella merkillepantavaa kulkuyhteyksien paranemisen kannalta. 1 Linja-autoliikenteelle käsikäyttöisillä losseilla ylitettävät vesistöt olivat hankalia. Erityisen vaikeana tilanne koettiin esim. Savossa, jossa vesistöjä oli paljon. Kun vanhoja käsikäyttöisiä losseja korvattiin moottorilosseilla, parani tilanne hieman. Säännöllisen aikataulun mukaan kulkeville linja-autoille losseista aiheutui viivytyksiä, koska ne joutuivat joskus odottamaan pitkään vuoroaan lossirannassa. Linja-autoliitto anoikin ministeriöltä jo vuonna 1930, että säännöllistä liikennettä harjoittavat autot olisivat losseilla etuoikeutettuja. Tähän ei kuitenkaan suostuttu, koska luvan katsottiin loukkaavan muita autoilijoita. Vuonna 1933 saatiin kuitenkin päätös, joka oli tosin vain suosituksen luontoinen. 2 Autoistuminen asetti lossiliikenteelle uudenlaisia vaatimuksia. Ainoa ongelma ei ollutkaan lossien malli tai huonokuntoisuus, vaan usein suurimmaksi ongelmaksi muodostui ajoneuvon ajo lautalle. Myös lossille johtavien teiden jyrkkyys aiheutti vaaratilanteita. Autoliikenteen ja erityisesti linja-autoliikenteen lisääntyessä tuli tarve joko korvata lossi sillalla tai hankkia uusia lossialuksia sekä parantaa lossilaitureita ja lossien tuloteitä. Vuoteen 1933 mennessä olikin sillalla korvattu 23 lossipaikkaa niistä 132, jotka vuonna 1921 tulivat valtion hoitoon. 3 Sota-aika keskeytti voimakkaasti edenneen kehityksen niin tienrakentamisessa kuin ajoneuvojen määrässä. Kuitenkin jo luvun alussa henkilöautojen määrä oli suurempi kuin sotia edeltävänä aikana. Sotien runtelema tieverkko 1 Ahvenainen & Kaukiainen & Viitaniemi 1982, Viitaniemi 1978, Backman 1933, 42.

15 12 Lapissa ja Karjalassa saatiin raskaan jälleenrakennuksen avulla lähes ennalleen. Maanteiden kunnossapito siirtyi valtiolle vuonna Myös teiden talvikunnossapidon merkitys oli opittu sodan aikana kantapään kautta, eikä sen tarpeellisuutta enää sodan jälkeen epäilty luvulla teitä rakennettiin lähinnä laajoina työttömyystöinä ja teiden päällystystyöt pääsivät vauhtiin vasta ja 1960-luvun vaihteen jälkeen. 2 Autojen ja liikenteen määrä sekä tietyöt olivat yhteydessä toisiinsa. Teiden parantamista ja uusien rakentamista perusteltiin autoliikenteen lisääntymisellä, paremmat tiet taas rohkaisivat ihmisiä auton hankintaan ja käyttöön. Myös työssäkäyntiliikenteen määrä lisääntyi ja kaupungit sekä maalaistaajamat kasvoivat syrjäseudulta muuttavasta väestöstä. Joukkoliikenteen käyttö väheni henkilöautojen lisääntyessä ja joukkoliikennettä supistettiin, mikä johti uusien henkilöautojen ostoon muiden kulkumahdollisuuksien puuttuessa. 3 Lossitekniikan periaatteet eivät sotien jälkeen enää merkittävästi muuttuneet, joten lossien kehittämisessä keskityttiin lähinnä kantavuuden parantamiseen, jotta kasvavaa liikennettä voitaisiin palvella paremmin. Kehityksestä huolimatta lossit kuitenkin olivat edelleen pullonkaulana liikennevirrassa: vuonna 1953 losseja oli 136, vuonna ja vuoden 1998 alussa 58. Losseja vaadittiinkin jatkuvasti korvattavaksi silloilla niin liikenteen joustavuuden kuin turvallisuudenkin nimissä. Sillanrakennustekniikan kehitys pääsi kunnolla vauhtiin toisen maailmansodan ja sitä seuranneen jälleenrakennuskauden jälkeen. Tekniikan kehittyessä silloista on voitu tehdä entistä suurempia. Kun lossin korvaamista sillalla pohditaan, on vaakakupissa mm. liikenteen määrä ja joustavuus, ylläpitokustannukset pitkällä aikavälillä, rakennusolosuhteet sekä nykyisin myös ympäristötietoisuus ja kulttuurimaisema. 4 Kun Hännilänsalmeen Keski-Suomessa valmistui silta vuonna 1961, poistui sen myötä viimeinen lossi Suomen valtateiltä ja Puumalansalmen suursillan valmistuttua vuonna 1995 oli koko Suomen päätieverkko vapaa lossin 1 Kiiskinen 1999, 41, Kiiskinen 1999, 30, Haavisto 1997, Kiiskinen 1999, 30, 49, 85, 87.

16 13 kaltaisista pullonkauloista. Hankkeen taloudellisuus onkin helppo osoittaa Puumalan kaltaisissa tilanteissa, joissa lossi on pitkällä aikavälillä selvästi siltaa kalliimpi ratkaisu. Tilanne on toinen, jos lossin takana asuu vain pieni joukko ihmisiä tai joudutaan pohtimaan alue-, yhteiskunta- ja ympäristöpoliittisia kysymyksiä, kuten usein on tilanne esimerkiksi saaristosiltapäätöksissä LOSSIEN TEKNINEN KEHITYS 3.1. Mallit ja materiaalit mukautuvat liikenteen vaatimuksiin Ensimmäiset rakennetut lossit ovat olleet yksinkertaisia hirsilauttoja, jotka hyvin riittivät ihmisten, tavaran ja ratsun kuljetukseen. Niitä käytettiin vielä 1900-luvun alussakin, sillä hevosliikenteen aikakausi ei asettanut lossille suuria vaatimuksia. Askelta kehittyneemmät varhaiset lossit, ns. lossiveneet muistuttivat enemmän suurehkoja puisia soutuveneitä, joihin oli joko rakennettu tasainen sisäpohja tai joiden pohja oli yksinkertaisesti suojattu lankuilla, jotta hevosen kaviot eivät rikkoneet veneen pohjalautoja. Lossiveneiden pituus vaihteli kahdeksasta kymmeneen metriin, leveys kolmesta neljään metriin ja kantavuus oli epämääräinen. 2 Lossiveneisiin käynti tapahtui yleensä pitkältä sivulta ja niillä kyettiin kuljettamaan jalankulkijoita, hevosia ja kärryjä. Kyytiin mahtui neljä valjaista riisuttua hevosta kärryineen. 3 Kun autoistuminen alkoi, oli selvää, etteivät lossiveneet vastanneet enää tarkoitusta: lossiin ajaminen oli korkeiden laitojen vuoksi usein mahdotonta, eikä useimpien venelossien leveys tai kantavuus riittänyt suuriin kuljetuksiin. Veneen mallisia losseja valmistettiin tosin myös raudasta, jolloin niiden kansi oli rakennettu niin, että lossiin pääsi ajamaan molemmista päistä. 4 Ensimmäinen erityisesti autojen kuljetukseen suunniteltu lossityyppi oli luvun puuproomu, joka oli tasapohjainen ja suorapäinen. Myös lossin kansi oli tasainen ja se nostettiin kansiparrujen avulla reelingin tasalle, vedenpinnan 1 Hänninen 1995a, Vikström 1995, 106; MV: Iitti: M.Virtanen. 3 Backman 1933, 42; Turunen & Katajala-Peltomaa 1999, Kajander 1959, 24-25; Kiiskinen 1999, 83.

17 14 yläpuolelle. Edeltävässä välimallissa kansi oli vielä ollut kaarten varassa ja näin ollen vedenpinnan alapuolella. Nostetulle, tasaiselle kannelle oli mahdollista ajaa autolla, mikä lisäsi lossiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Puuproomujen kantavuus oli 6-8 tonnin luokkaa eli tuntuvasti suurempi kuin lossiveneiden. Koska materiaalina oli puu, oli lossin arvioitu käyttöikä vain kuudesta seitsemään vuotta. Lossin kansi oli naulattu puolentoista tuuman lankuista, tilkitty ja tervattu. Jos puuproomu oli käytössä ylimenopaikalla, joka virran nopeuden vuoksi ei jäätynyt talvella tai jos sitä käytettiin syksyisin ja keväisin railossa, jolloin se joutui alttiiksi jäähankaukselle, oli se usein korvattava uudella jo neljän vuoden jälkeen. Myös väylän ohi tapahtuva tukinuitto vaikutti haitallisesti kestävyyteen. 1 Puuproomujen rinnalla rakennettiin jo 1920-luvulla teräksisiä lieriö- eli ponttonilosseja, joissa kantavana rakenteena oli kaksi 13 m pitkää ja halkaisijaltaan noin metrin mittaista teräslieriötä, joiden päät olivat kartion muotoisia. Lieriöiden päälle kiinnitettiin kansi. Lieriöt valmistettiin teollisesti ja niiden kuljettaminen lossipaikalle tapahtui rautateitse ja kuorma-autolla. Lieriölossit olivat puuproomuihin verrattuna kestävämpiä, mutta ne vaativat syvän veden rantaan asti sekä korkeat lossilaiturit. Ne kulkivat kevyesti tyynessä vedessä, mutta virtaavassa vedessä lieriöiden väliin muodostui pyörteitä, jotka tekivät lossin kuljettamisen raskaaksi. 2 Ponttonien rajallinen kantokyky ilmeni erityisesti silloin, kun kuormitus keskittyi jompaankumpaan päähän esimerkiksi raskaan ajoneuvon ajaessa lautalle. 3 Ponttonilossit edustivat lähinnä välivaihetta siirryttäessä puisista losseista teräslosseihin. Ponttonilossien kehittymisen esteeksi muodostuivat käytännön ongelmat, kun niiden kantokykyä yritettiin lisätä kuudesta tonnista ylöspäin. Teräsproomut muistuttivat malliltaan tasapohjaisia, suorapäätyisiä puuproomuja, vain materiaali oli muuttunut kokonaan teräkseksi. Tie- ja vesirakennushallituksessa (TVH) laadittiin normaalipiirustukset eri kokoisille 1 Backman 1933, 43; Kajander 1959, 25; haastatteluaineisto (2) Suluissa olevat numerot viittaavat lähdeluettelon Haastattelut-kohtaan. Jatkossa viitataan numeroilla haastateltuihin sitä erikseen mainitsematta. 2 Backman 1933, Kajander 1959, 25.

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Haj/1 21.06.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Haj/1 21.06.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 119 Sopimus raitioliikenteen vastuuvakuutuksesta HEL 2012-008940 T 02 08 02 00 Päätös Liikennelaitos liikelaitoksen päätti, että liikennelaitoksen raitioliikenteen

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeita ja erityiskohteita Valtionavustukseen oikeutettuja

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Matkustusohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Matkustusohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Matkustusohjesääntö 11.11.2014 Sivu 1 / 4 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan matkustusohjesääntö 1 Soveltaminen Sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1. 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus --------------------52. 2. 37 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen --------------------52

1. 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus --------------------52. 2. 37 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen --------------------52 Tekninen lautakunta 18.6.2013 51 SISÄLLYSLUETTELO Pöytäkirja 4 / 2013 Kokousaika 18.6.2013 klo 15.00-15.50 Kokouspaikka Kunnanhallituksen huone ASIAT 1. 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus --------------------52

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 RUSKON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 25.1.2016 RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 Ostaja Kohde Ruskon kunta / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ KOULULAISKULJETUS Ostaja Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi Sopimuskausi lukuvuosi 2015-2016 alkaen 21.9.2015

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012 Hanasaari Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA SILLANSUUNNITTELUN ERITYISPIIRTEITÄ EUROKOODIT OVAT SILLOILLE

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008 Yksityisteiden kunnossapitoon, perusparannukseen sekä tievalaistuksen rakentamiseen tarkoitetut

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Puhelin: 040 335 4220

Puhelin: 040 335 4220 URAKKATARJOUSPYYNTÖ URJALAN KUNTA / TEKNINEN PALVELUKESKUS YHDYSVESIJOHTO KYLMÄKOSKI - URJALA RAKENNUTTAJA TAI TILAAJA Nimi: Osoite: Pyydämme urakkatarjoustanne alla mainitusta urakasta liitteenä olevien

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin Olemme koonneet käyttöösi helpon harjoitusohjelman, joka luo valmiuksia tulevaa uintiasi varten. Olet tervetullut uimaan Vajavesiuintiin, vaikket suorittaisi

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

MOOTTORI~TIjEIIÖYL,X TIEKARHU TIEKONE A.B. HELSINKI, FABIANINKATU 6 O.Y. PUH. 22934

MOOTTORI~TIjEIIÖYL,X TIEKARHU TIEKONE A.B. HELSINKI, FABIANINKATU 6 O.Y. PUH. 22934 MOOTTORI~TIjEIIÖYL,X TIEKARHU O.Y. TIEKONE A.B. HELSINKI, FABIANINKATU 6 PUH. 22934 Maanteittemme lisääntynyt automobiililiikenne on tehnyt kaikille ilmeiseksi, että vanha tapa pitää tietä kunnossa ajamalla

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA 4/2012. Aika: Torstai 7.6.2012 klo. 19.00-20.25. Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone. Läsnä: Markku Koskela puh.

TEKNINEN LAUTAKUNTA 4/2012. Aika: Torstai 7.6.2012 klo. 19.00-20.25. Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone. Läsnä: Markku Koskela puh. 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 4/2012 Aika: Torstai 7.6.2012 klo. 19.00-20.25 Paikka: Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Läsnä: Markku Koskela puh.johtaja Kari Tuuliniemi varapuheenjohtaja Marita Hietakoivisto

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

PERTUNMAAN KUNNAN KOULUKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2015

PERTUNMAAN KUNNAN KOULUKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2015 PERTUNMAAN KUNNAN KOULUKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2015 Sivu 1/6 TARJOUSKILPAILUN KOHTEET LIITE 1 Kilpailutuksen tarjouskohteet kuuluvat sivistystoimen hallinnonalaan. Sivistyslautakunta tekee hankintapäätöksen

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA

TARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA TARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA Kurikan kaupunki pyytää tarjousta toimintakeskuksen työntekijöiden kuljetuksista ajalle 1.9.2011-31.8.2012. Mahdollinen vuoden optio. Tarjouskilpailu on avoin

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot