JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA, KAAVOITUS HARJUN MAISEMASUUNNITELMA
|
|
- Petri Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA, KAAVOITUS
2 Julkaisija: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut, Yhdyskuntatekniikka Teksti ja ulkoasu: Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy / Yrjö Ala-Heikkilä, Pia Kurki, Reeta Pellinen.
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työryhmä Asukasyhteistyö 7 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Kaavoitustilanne Liittyminen muihin hankkeisiin 8 Kehä Vihreä 8 Valon kaupunki 8 Stadionin laajennus 8 Jyväskylän ammattioppilaitos 8 Oikokatu Harjun kehitysvaiheita Alueen nykytila 10 Toiminnot Harjulla ja sen ympäristössä 10 Sisääntulot 11 Näkymät 12 Reitistö 13 Kalusteet, varusteet ja valaistus 13 Kasvillisuus 14 Maisema-analyysi KEHITTÄMISSUUNNITELMA Reitistön ja toimintojen kehittäminen Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen Valaistusperiaatteet Kasvillisuuden kehittäminen ja puuston uudistaminen Rakenteet, kalusteet, varusteet ja opastus Pintavesien ohjaus Osa-aluetarkennukset 33 Stadionin ympäristö 33 Kesäteatterin ympäristö 35 Harjun eteläpää 37 Sisääntulo Yliopistonkadun suunnasta YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 41 LÄHTÖTIEDOT 43 5
4 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Harju on Jyväskylän keskustan tärkeä ja maisemakuvallisesti merkittävä viheraluekokonaisuus ja huomattava maamerkki kaupunkia lähestyttäessä. Harju on osa Keski-Suomen reunamuodostumaa ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (Museovirasto). Harju on osa ns. Kehä Vihreää, joka on Jyväskylän viherpolitiikassa määritelty keskustan viheralueiden muodostama kehämäinen kokonaisuus (kaavio sivulla 8). Keskeisestä sijainnistaan huolimatta Harju koetaan hieman vaikeapääsyiseksi puistoalueeksi. Matkailunähtävyytenä Harju on taantunut viime vuosikymmenien huippukausista ja sama kehitys on ollut vallalla myös ulkoilukäytössä. Alueelle tarvitaan siis lisää vetovoimaa, jotta se jatkossa houkuttelisi ja palvelisi laajempia käyttäjäryhmiä. Huomiota vaativat myös valaistuksen ja kasvillisuuden kehittäminen sekä erityisesti ikääntyvän metsäpuuston uudistaminen. Tämän työn tavoitteena on ollut laatia Harjun alueelle yleispiirteinen, tulevaa maankäyttöä ja kehittämishankkeita ohjaava maisemasuunnitelma. Suunnitelmassa tarkastellaan kevyen liikenteen yhteyksiä sekä ulkoilu- ja virkistystoimintoja. Työssä esitetään kasvillisuuden uudistamis- ja kehittämisperiaatteet, valaistusperiaatteet sekä määritellään kunnostusta kaipaavan kalustuksen ja varustuksen tyyli ja varustustaso. Näiden lisäksi suunnitelmassa on pyritty paneutumaan alueen opastuksen ja turvallisuuden parantamiseen, talvikäytön mahdollisuuksiin, mahdolliseen taidekonseptiin sekä suurtapahtumien järjestelyihin alueella. 1.2 Työryhmä Työ on laadittu vuosien aikana. Suunnittelutyötä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: yleissuunnitteluhortonomi Sirkka-Liisa Sikiö, yhdyskuntatekniikka, pj suunnittelurakennusmestari Matti Kyrönlahti, yhdyskuntatekniikka kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen, yhdyskuntatekniikka maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, kaavoitus kaavasuunnittelija Kalle Räinä, kaavoitus metsäpäällikkö Marko Kemppainen, tonttituotanto/metsätoimi ulkoalueiden esimies Kari Häkkinen, liikuntapalvelukeskus ympäristönsuojelusuunnittelija Heikki Sihvonen, ympäristötoimi viestintäpäällikkö Jari Salomaa, kaupunkirakennepalvelut / hallinto ja kehittäminen kiinteistömanageri Maritta Lahti, Jyväskylän tilapalvelu Valon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen, yhdyskuntatekniikka suunnittelija Hillevi Kotiranta, Keski- Suomen luontomuseo amanuenssi Saija Silén, Keski-Suomen museo Pirjo Oksanen, Ravintola Vesilinna Lisäksi työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Markku Kemiläinen, yhdyskuntatekniikka Jari Lohi, yhdyskuntatekniikka Kristiina Pentikäinen, yhdyskuntatekniikka Tuula Smolander, yhdyskuntatekniikka Kari Ström, yhdyskuntatekniikka Ilkka Halinen, kaavoitus Anne Sandelin, hallinto ja kehittäminen Mari Pitkänen, Elävä kaupunkikeskusta ry Ulla Rannanheimo, Jyväskylän Tilapalvelu Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo Pekka Sihvonen, Liikuntapalvelut Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja ohjausryhmä yhden kerran. Lisäksi tarpeen mukaan on järjestetty suunnittelukokouksia koskien mm. valaistuksen, Stadionin laajennuksen sekä Oikokadun suunnittelua. Harjun maisemasuunnitelman on laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikan toimeksiannosta. Työstä ovat vastanneet maisema-arkkitehdit Yrjö Ala-Heikkilä, Pia Kurki ja Reeta Pellinen ja valaistussuunnittelusta arkkitehti Marjut Kauppinen SITO Oy:stä. 6
5 1.3 Asukasyhteistyö 2 SUUNNITTELUALUE Aikaisemmat asukaskommentit ja mm. Harju-Foorumi ovat olleet pohjatietona suunnittelussa. Työn luonnosvaiheen aikana tammikuussa 2011 järjestettiin yleisötilaisuus, johon osallistui noin sata henkilöä. Sen aikana käytiin vilkasta keskustelua Harjun kehittämisperiaatteista. Yleisökommenttien perusteella Harjua arvostetaan erityisesti luonto- ja ulkoilualueena ja toivotaan, että alueen luonnonmukainen ilme säilyy. Harjun merkitys vapaana tilana korostuu rakentamisen tiivistyessä. Metsän uudistaminen ja puuston harventaminen herättivät keskustelua. Puiden kaatamista vastustettiin. Toisaalta myös ymmärrettiin, että puuston uudistaminen on aloitettava pian, jotta tulevaisuudessa ei jouduta tilanteeseen, missä suuri osa puustoa täytyy kaataa kerralla. Asukastilaisuuden aikana keskusteltiin myös vesiaiheen ja kiskohissin rakentamisesta Harjun laelle. Kiskohissiä pidettiin vahvasti ylimitoitettuna ja Harjun maisemaan sopimattomana ideana. Maastonmuodot ovat haastavat ja kulku Harjulle vaikeaa, mutta todettiin, että hyvät ja kunnossapidetyt reitit parantavat Harjun laen saavutettavuutta. Saavutettavuutta toivottiin parannettavan erityisesti Kilpisenkadun suunnasta. Harjun rinteitä seurailevan kuntoreitin kunnostusta pidettiin hyvänä ja tarpeellisena hankkeena. Samalla toivottiin myös lisää istumapaikkoja ja kunnollista valaistusta reittien varrelle. Maisemasuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2011 puuston uudistuksen periaatteita koskevan raporttiluonnoksen kanssa. Nähtävilläolon yhteydessä pidettiin myös asukastilaisuus. Keskustelussa todettiin puuston uusimisen periaatelinjaukset pääosin oikean suuntaisiksi. Itse maisemasuunnitelman osalta herätti keskustelua kesäteatterin tarpeellisuus Harjulla S u u n n i t t e l u a l u e e n sijainti ja kuvaus Harjun suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän kaupunkikeskustan ruutukaava-alueen reunamille. Etelässä suunnittelualue ulottuu Oikokadulle ja pohjoisessa Sepänpuistoon. Lännessä alue rajautuu Pitkäkatuun ja idässä Yliopistonkatuun sekä Harjukatuun. Suunnittelualueen koko on noin 19 hehtaaria. Alue on pääosin mäntyvaltaista puistometsää, reuna-alueilla kasvaa myös vanhoja koristekasvi-istutuksia. Mäki- Matin puoleisessa kulmauksessa on lisäksi pieni lehto. Maaston korkeuserot ovat melko suuret, enimmillään noin 35 metriä, ja rinteet ovat paikoitellen hyvin jyrkät. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Monet Jyväskylän vanhimmista matkailunähtävyyksistä sijaitsevat Harjulla. Niistä näkyvimmät ovat Gummeruksenkadun päästä Harjun laelle johtavat ns. Neron portaat sekä vuonna 1954 rakennettu vesitorni, Vesilinna, jossa nykyisin toimii Keski-Suomen Luontomuseo sekä ravintola. Harjun stadion sijaitsee hieman Vesilinnasta pohjoiseen. Harjun eteläpuolella on Suomen ensimmäinen perhepuisto, Mäki-Matin perhepuisto sekä Oikokatu ja Oikokadun tori, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia. Harjun länsirinteellä on edelleen toimiva kesäteatteri. Pohjoisessa Harju päättyy Sepänpuistoon, joka muodostuu laajahkosta aukiosta ja istutuksista, mm. mäntylajeja esittelevästä puulajipuistosta. Sepänpuisto on kunnostettu rullalautailijoiden, parkour- ja temppupyöräharrastajien tarpeita ajatellen, mutta siellä on myös esimerkiksi kirpputori kesäisin. Harju sijaitsee Jyväskylän ruutukaavakeskustan kupeessa. 7
6 Ote asemakaavasta. Kehä Vihreä. 2.2 Kaavoitustilanne Suunnittelualueella on voimassa asemakaavoja vuosilta 1952, 1955, 1987, 1999 sekä Suurimmalta osin Harju on virkistys- ja puistoaluetta (VL, VP, P ja PL). Vesilinnan alue Harjun laella on ET-aluetta (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa sijoittaa yleistä- ja liiketoimintaa palvelevia tiloja 2200 kerrosalaneliömetriä). Vesilinna on suojeltu sr-kaavamerkinnällä. Harjun lounaisosassa on yksi erillispientalojen korttelialue (AO/s), jolla rakennuskanta ja kasvillisuus tulee säilyttää. Stadionin alue on VU-aluetta (urheilu- ja virkistyspalvelualue). Ihantolantie on katualuetta. Harjun alue on tulossa kaavoituskohteeksi vuosien kaavoitusohjelmaan. Maisemasuunnitelman myötä on noussut esille useita kaavamuutostarpeita, mm. Stadionin kehittämishankkeen seurauksena. Harjun kokonaiskaavan uudistaminen on tarpeen myös nykyisten kaavojen vanhentuneisuuden sekä suojelutavoitteiden turvaamisen vuoksi L i i t t y m i n e n m u i h i n hankkeisiin Jyväskylän keskustassa ja Harjun ympäristössä on vireillä erilaisia kehityshankkeita, joihin Harjun alue tavalla tai toisella kytkeytyy. Rajapintojen yhteensovittaminen on yksi tämän suunnitelman osatavoitteista. Kehä Vihreä Kehä Vihreällä tarkoitetaan Jyväskylän keskustan tärkeimpien viheralueiden Harju, Viitaniemi, Taulumäki, Tourujoki, Lutakko, Mattilanniemi, Hippos ja Seminaarimäki muodostamaa kehämäistä kokonaisuutta, jonka kehittämisperiaatteet on kirjattu Jyväskylän kaupungin viherpolitiikkaan. Viheryhteyksien parantaminen Harjun ja Kehä Vihreän muiden viheralueiden välillä (yhteydet Harjulta Seminaarimäen ja Sepänpuiston suuntaan) on yksi tämän työn osatavoitteista. Tavoitteena on sujuvat, turvalliset ja hyvin opastetut yhteydet Kehä Vihreän eri osa-alueiden välillä sekä alueiden toiminnallisen kokonaisuuden kehittäminen. Valon kaupunki Valon kaupunki -hanke on kaupungin strateginen kehittämishanke, jolla on pyritty luomaan Jyväskylästä Suomen paras taajamavalaistuksen oivaltaja. Valaistuksella parannetaan myös kaupungin turvallisuutta ja viihtyisyyttä pimeinä vuodenaikoina. Erilaisia erikoisvalaistuskohteita on tällä hetkellä yli 60 eri puolilla kaupunkia. Harjun alueelle järjestettiin Valon kaupunki -hankkeen puitteissa vuonna 2010 valaistuskilpailu, jonka voittajatyö Varjoteatteri on otettu alueen valaistussuunnittelun lähtökohdaksi. Harjulle tavoitellaan turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä luovaa korkeatasoista valaistusta. Harjua on myös suunniteltu vuosittain järjestettävän Valon kaupunki tapahtuman kohteeksi lähivuosina. Stadionin laajennus Harjun stadionin katsomo on jäänyt ahtaaksi eikä stadionin valaistustekniikka täytä nykyisiä tarpeita. Jyväskylän palloseura ja kaupungin liikuntatoimi suunnittelevat stadionin laajentamista ja valaistuksen uusimista kisatapahtumien televisioinnin vaatimukset silmälläpitäen. Nykyistä katsomoa on suunniteltu jatkettavaksi ja kentän pohjoispuolelle on suunniteltu uusi katsomo. Samalla uusitaan huoltoliikenteen ja henkilökunnan pysäköintijärjestelyt. Kentän uusi valaistus korkeilla mastovalaisimilla on toteutettu syksyllä Jyväskylän ammattioppilaitos Jyväskylän Ammattioppilaitos on suunnittelemassa piha- ja pysäköintialueiden uudelleenjärjestelyä samanaikaisesti tämän työn kanssa. Ammattioppilaitoksen tontti aidataan ja sen pysäköintialueen kautta stadionille johtava, nykyisen asemakaavan mukainen pääkäytävä, tulee jäämään aidattavan piha-alueen sisäpuolelle. Oikokatu Kävelykaduksi muutetun Oikokadun katusuunnittelu on käynnissä samaan aikaan Harjun kehittämissuunnitelman kanssa. Oikokadun varrelle on suunniteltu uusia istutusalueita ja kalusteita. Oikokadun itäpäähän on suunniteltu pieni kivetty aukio ja Mäki-Matin perhepuiston käyttäjille suunnattu pysäköintialue. 8
7 2.4 Harjun kehitysvaiheita Jyväskylän Harju on osa Sisä-Suomen reunamuodostumaa, noin vuotta sitten syntynyttä moreeniharjua, joka ulottuu Jyväskylän koillispuolelta lounaaseen Satakunnan Hämeenkankaalle. Harju säilyi pitkälti luonnontilaisena aina Jyväskylän kaupungin perustamiseen saakka (v. 1837). Heti kaupungin perustamisen jälkeen Harjuun ei vielä kohdistunut taloudellisia intressejä, sillä alue ei soveltunut viljelykseen tai kaskimaaksi. Kaupungin kasvaessa ja Keski-Suomen ratahankkeiden myötä Harjun soravarat tulivat yhä suurempaan tarpeeseen. Soraa ja hiekkaa otettiin jopa siinä määrin, että huolestuneet kaupunkilaiset tekivät ensimmäiset esitykset soranoton kieltämisestä ja Harjun suojelemisesta jo 1880-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin voimistui myös Harjun käyttö puistona ja virkistysalueena. Alueelle hankittiin puistonpenkkejä, puustoa harvennettiin ja soranoton jälkiä maisemoitiin kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlia varten. Vuonna 1887 Harjun laelle rakennettiin Jyväskylän kaupungin ensimmäinen todellinen matkailunähtävyys Ihantola ; huvilarakennus, jonka yhteydessä oli näkötorni ja ravintola luvulta lähtien Harju oli myös kaupungin tunnetuin vapunviettopaikka. Soranotto jatkui pienimuotoisena aina 1910-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen maistraatti kielsi sen kokonaan. Vaikka maasto on sadassa vuodessa kasvittunut, ovat soranoton jäljet yhä paikoitellen nähtävissä painaumina, kumpareina ja ja kiviröykkiöiden muodossa. Harjun puuston kunto on jo pitkään ollut kaupunkilaisten kiinnostuksen kohteena. Ensimmäiset kommentit puuston ja aluskasvillisuuden huonosta kunnosta kuultiin jo 1900-luvun alkuvuosina, kun luontainen aluskasvillisuus alkoi käytön ja puuston harventumisen myötä hävitä. Puuston todettiin suorastaan kituvan ja erillaisia vaihtoehtoja kasvillisuuden elvyttämiseksi mitetiittiin. Vuonna 1910 Harjulle rakennettiin ensimmäinen vesilinna, kaupungin teräsbetonirakenteinen vesisäiliö. Helppokulkuisempi yhteys kaupungista Harjun laelle oli ollut kaupunkilaisten toiveissa jo pitkään ja vuonna 1925 Gummeruksenkadun päätteeksi rakennettiin 162 askelmaiset kiviportaat, ns. Neron portaat (silloisen kaupungininsinööri Oskar Aleksander Neron mukaan). Portaat olivat aikanaan huomattava rakennushanke ja jo itsessään nähtävyys, jota tultiin ihailemaan kauempaakin luvulla Harjun ympäristössä tapahtui muitakin merkittäviä muutoksia, kun urheilukenttä, Oikokatu ja Normaalikoulun jykevä päärakennus rakennettiin. Talvisodan aikana Harjun laelle sijoitettiin ilmatorjuntapatteristo. Samassa yhteydessä alkuperäinen näkötorni purettiin ja Harjun laki hakattiin paljaaksi luvun loppupuolella alkuperäisen vesisäiliön kapasiteetti ei enää riittänyt laajentuneen kaupungin tarpeisiin. Myös sotien aikana puretulle näkötornille kaivattiin seuraajaa sekä kaupunkilaisten toiveissa että yleisesti vilkastuneen matkailun myötä. Harjulle valmistuikin vuonna 1953 nykyinen Vesilinna, jonka on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa. Samoihin aikoihin rakennettiin myös Harjukadun reunassa sijaitseva kivimuuri ja uudet kiviportaat. Vesilinnan rakentaminen toi Harjun alueelle uutta näkyvyyttä ja vetovoimaa. Kävijämäärät kasvoivat ja 1950-luvulta lähtien alueen historiaa sävyttävät erilaiset musiikkijuhlat ja festivaalityyppiset tapahtumat luvun alussa alueelle rakennettiin kesäteatteri, jonka toiminta jatkuu edelleen luvuilla Harjun tulevaisuutta varjostivat erilaiset maankäyttö- ja liikennesuunnitelmat, kuten suunnitelmat Harjukadun leventämisestä keskustan uudeksi sisääntuloreitiksi ja suunnitelma Harjun eteläreunan loiventamiseksi luvulla matkailijoiden Vesilinnaa kohden osoittama kiinnostus alkoi taantua. Kävijämääriä vähensi myös Jyväskylän suurajojen lähtöpaikan siirtyminen Harjulta Laajavuorelle, vaikkakin Harjulla ajettiin erikoiskokeita aina vuoteen 1996 saakka. Vaihtelevien yleisötapahtumien ohella Harju on palvellut vuosikymmenet kaupunkilaisten ulkoilu-, lähivirkistys- ja piknikalueena. Harjun komeat kiviportaat valmistuivat Näkymän päätteenä siintää Jyväsjärvi ja Kuokkalan rakentamaton ranta. KSM. Harjun portaat kuvattuna Torikadulta (nyk. Gummeruksenkatu) 1920-luvun loppupuolella. KSM. Harjun näkötorni valmistui vuoden 1887 laulujuhlille. Alakerrassa toimi kesäisin kahvila. KSM. Kävelyllä Harjun laella. Kuva 1920-luvun loppupuolelta. KSM. Kaupungin ensimmäinen vesisäiliö rakennettiin Harjulle KSM. 9
8 2.5 Alueen nykytila Harjun nykytilaa on kartoitettu nykyisten toimintojen, kasvillisuuden, näkymien, reitistön ja sisääntulojen osalta, ja nämä osatekijät esitellään teemakarttoina. Yhteenvetona ja synteesinä tarkasteluista on maisema-analyysi, joka havainnollistaa alueen tunnistettavimpia piirteitä, positiivisia elementtejä ja ongelmakohtia. Toiminnot Harjulla ja sen ympäristössä Sepänpuisto sijaitsee Harjun läheisyydessä. Harju on luonteeltaan metsäinen ulkoilualue, eikä siellä ole pienimuotoisten oleskelupaikkojen lisäksi rakennettuja puistotoimintoja kuten esimerkiksi leikkipaikkoja. Ulkoiluun ja oleskeluun liittyvät nykyiset toiminnot sijoittuvat jyrkkien maastonmuotojen vuoksi Harjun laelle tai rinteen loivempiin alaosiin. Harjulla toimii nykyisin Jyväskylän kansannäyttämön kesäteatteri, Harjun Stadion sekä Vesilinnassa Keski-Suomen luontomuseo ja Ravintola Vesilinna. Harjun lähistöllä on mm. leikkipuistoja, joista tärkein on Mäki-Matin perhepuisto. Läheiset koulut ja päiväkodit käyttävät Harjua ulkoilu- ja liikuntaalueena. Mäki-Matin perhepuistoa. Nykyiset toiminnot Harjulla ja sen ympäristössä. Liikunnan iloja Harjun maastossa. 10
9 Sisääntulot Pääsaapumissuunnat Harjulle ovat Neron portaiden ja Ihantolantien suunnasta. Näiden lisäksi alueelle johtaa useita puistokäytäviä ja epävirallisia oikopolkuja Oikokadun, Yliopistonkadun, Harjukadun, Sepänkadun ja Pitkäkadun suunnasta. Useiden sisääntulokohtien ympäristössä reitistö on epämääräinen ja maasto on sen vuoksi pahoin kulunutta. Neron portaiden monumentaalisen porttiaiheeseen verrattuna suuri osa muista saapumissuunnista on varsin vaatimattomia. Pääreitti Yliopistonkadulta Harjun laelle. Mäki-Matin perhepuiston suunnasta on vain kapeita polkuja ylös Harjulle. Neron portaat ovat tärkeä sisäänkäynti Harjulle. Ammattiopiston sivuitse on paljon kulkua puistoon, mutta varsinainen pääreitti puuttuu. Saapuminen ja sisääntulot Harjulle. 11
10 Näkymät Stadionin julkisivu erottuu hyvin Pitkäkadun suuntaan. Tiheä puusto, hoitamaton vesakko ja ylikasvaneet pensasistutukset sulkevat Harjulta aukeavia näkymiä. Harjun laelta, rinteiltä ja Vesilinnan suunnasta on kuitenkin mahdollista avata kiinnostavia näkymäyhteyksiä kaupunkiin, Jyväsjärvelle ja Mäki-Matin perhepuiston suuntaan. Keskustan suunnasta Harju muodostaa tärkeän näkymälinjojen päätteen Väinön-, Kilpisen-, Gummeruksen- ja Cygnaeuksenkaduille. Kaukomaisemassa Harju ja sen laella kohoava Vesilinnan torni muodostavat yhden koko seudun maamerkeistä. Ne erottuvat erityisen hyvin saavuttaessa kaupunkiin Vaajakosken suunnasta tai Kuokkalan sillalta. Neron portaiden näkymäakseli ulottuu aina Jyväsjärvelle saakka. Näkymät Vesilinnalta kaupungin suuntaan ovat tukossa. Harjun eteläpäädystä on kiinnostava näkymäsuunta kohti Mäki-Matin puistoa. Stadionin nykyinen aita on umpinainen ja massiivinen ja saa stadionin kääntämään selkänsä muulle puistolle. Näkymät. 12
11 Reitistö Harjulla risteilee nykyisellään paljon erityyppisiä kulkureittejä, puistokäytäviä ja polkuja. Epävirallisia oikopolkuja on runsaasti, erityisesti Stadionin sisäänkäynnin ja kesäteatterin lähiympäristössä. Puistokäytävät ja ulkoilureitit ovat sorapintaisia. Harjun laelle johtava Ihantolantie on kestopäällystetty. Sorapintaiset käytävät sopivat hyvin alueen yleisilmeeseen, mutta jyrkistä maastonmuodoista johtuen rankkasateet aiheuttavat käytävien pinnan syöpymistä. Oikopolut, puutteellinen kulun ohjaaminen ja opastuksen puute ovat aiheuttaneet maaston ja pohjakasvillisuuden kulumista. Kapea puistokäytävä rinteen yläosassa. Harjukadulta johtaa puistoon hyväkuntoiset ja edustavat graniittiportaat. Niiden ja Neron portaiden lisäksi alueella on kolme puurakenteista portaikkoa, joiden kunto on tyydyttävä. Vesilinnalle johtavat kivetyt maastoaskelmat ovat peruskunnostuksen tarpeessa. Mäki-Matin torilta Harjun laelle johtavalla polulla on huonokuntoisia puupölliaskelmia. Länsirinteen pitkät puuportaat ovat aktiivisessa kuntoilu- ja harjoittelukäytössä. Kalusteet, varusteet ja valaistus Ulkoilureittien ja puistokäytävien varrella olevat penkit ja roskakorit sekä kesäteatterin läheisyydessä sijaitsevat kuntoiluvälineet ovat huonokuntoisia. Käytävien varsille sijoitetut oleskelupaikat ovat melko varjoisia ja niiltä avautuvat näkymät ovat voimakkaasti puuston peittämiä. Ihantolantien varteen on sijoitettu rivi kookkaita maakiviä estämään luvatonta pysäköintiä massatapahtumien aikana. Järjestely on tilapäisen tuntuinen eikä sovi ilmeeltään Harjun maisemaan. Kesäteatterin alue on kokonaisuudessaan ränsistynyt ja maasto teatterin ympäristössä on erittäin kulunut. Reittien valaistus on nykyisellään puutteellinen, minkä vuoksi osa käyttäjistä kokee alueen turvattomana. Harjun kuntoreitti on lenkkeilijöiden suosiossa. Kalustus on nykyisellään puutteelinen, mm. penkkejä toivotaan lisää reittien varsille. Nykyinen reitistö. 13
12 Kasvillisuus Puusto on pääosin varttunutta männikköä, jonka keski-ikä lähentelee 150 vuotta. Lakialueen puusto on nuorinta. Se hakattiin talvisodan aikana ja on uudelleenistutettu 1950-luvulla. Mäki-Matin puoleisessa kulmauksessa on pieni lehto. Harjun reunan ylikasvaneet istutukset antavat vaikutelman epäsiististä alueesta eivätkä houkuttele poikkeamaan puistoon. Harjun rinteillä on paikoin säilynyt luontaista metsänpohjaa. Keskustan puoleiset rinteet on nurmetettu ja niitä hoidetaan leikkaamalla. Vaikeasti hoidettavilla jyrkillä rinteillä ovat heinäkasvit, vadelma ja vesakot vallannet tilaa. Pitkäkadun puoleisilla rinteillä ja Stadionin ympäristössä on säilynyt luontaista metsänpohjakasvillisuutta. Varvikko kestää huonosti kulutusta ja on paikoin kärsinyt pahoin kovasta käytöstä. Etelä- ja itärinteillä on koriste-istutuksia, joista monet ovat vanhoja, ylikasvaneita ja huonokuntoisia. Alueelta on laadittu kasvistokartoitus vuonna 2002 ja luontoselvitys Vuoden 2010 selvityksessä todetaan, että alueen kasvillisuus on intensiivisen hoidon myötä suurelta osin muuntunutta. Erityisesti kaupunginpuoleinen reuna on puistomaista eikä alkuperäisen kasvillisuustyypin määrittäminen ole mahdollista. Luonnontilaisimmat kasvillisuusalueet sijaitsevat Harjun länsi- ja lounaisosassa, missä vallitseva kasvillisuustyyppi on kuivahko puolukkatyypin kangasmetsä. Myös luontoselvityksen yhteydessä todetaan, että kenttäkerros on kärsinyt kulutuksesta, pensaskerroksen voimakas kasvu aiheuttaa pusikoitumista ja että istutukset ovat hoitamattomia. Arvokkaiksi luontokohteiksi selvityksessä on määritelty kyläkellukan kasvupaikka, Neron portaiden sammalet ja Mäki-Matin kulmauksen lehto. Vuoden 2002 kartoituksessa löydettiin vielä valtakunnallisesti uhanalaista keltamataraa, maakunnallisesti uhanalaista ketokaunokkia sekä silmällä pidettäviin lajeihin kuuluvaa ketoneilikkaa, joita 2010 ei enää havaittu. Vesakoitunutta ja vähitellen umpeenkasvavaa pensaskerrosta. Luontoselvityksessä suositellaan mm. monimuotoisuuden turvaamista huomioimalla arvokkaat luontokohteet sekä ylläpitämällä niittykasvillisuutta. Kasvillisuus. (Luontoselvitys 2010 ja maastokäynnit) 14
13 Maisema-analyysi Maisema-analyysiin on koottu suunnittelualueen keskeiset piirteet, osa-alueiden luonne, tunnistettavat kohteet ja ongelmaalueet. Harju jakautuu karkeasti kahteen osaan: kaupungin keskustan puoleinen rinne on puistomainen ja lakialue sekä länsirinne luonteeltaan selvästi metsäisempi. Stadionin ympäristö ja ammattiopiston kulmaus ovat jokseenkin jäsentymätöntä aluetta. Vesilinna on Harjun ja koko kaupungin maamerkki numero yksi, vaikka sen esteetöntä erottumista kaupungin keskustaan rajoittaa tiheä puusto. Muita selkeitä maamerkkejä tai tunnistettavia elementtejä suunnittelualueella ovat Neron portaat, Stadion ja Harjukadun komea kivimuuri. Maisemallisia ongelma-alueita ovat ränsistynyt kesäteatterin ympäristö, kuluneet ja epämääräiset sisääntuloalueet, sekä Stadionin umpinainen lauta-aita, joka katkaisee näkymien jatkuvuuden Harjun pohjoispään ja lakialueen sekä Vesilinnan välillä. Harjun reunojen epäsiisti ja ylikasvanut kasvillisuus antaa vaikutelman hoitamattomasta ja epämääräisestä puistoalueesta, jonne ei tee mieli poiketa. Kuitenkin Harjun laelta ja aurinkoisilta rinteiltä löytyy kiinnostavia paikkoja, joissa on kehittämismahdollisuuksia. Neron portaat ovat tärkeä maamerkki ja muodostavat näkymäakselin Harjun ja keskustan välillä. Harjukadun komea kivimuuri on yksi alueen tunnistettavista elementeistä. Harjun itärinteeltä on mahdollista avata näkymiä kaupunkiin ja Jyväsjärvelle. Harjun itäreuna Yliopistonkadun varressa muodostaa puiston pääjulkisivun. Maisema-analyysi. 15
14 Kehittämissuunnitelma 16
15 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3.1 Reitistön ja toimintojen kehittäminen Harjun alueeseen on aikojen kuluessa kohdistunut monenlaisia intohimoja. Toimintojen ja saavutettavuuden suureellinen kehittäminen, uudet ideat turistien houkuttelemiseksi ja erisuuntaiset maankäytölliset paineet ovat usein ristiriidassa Harjun nykyisten arvojen kanssa. Paikan tarjoamat luontokokemukset, rauhallisuus, hiljaisuus ja vapaus sekä vehreä ympäristö kaupunkikeskustan läheisyydessä koetaan Harjun vahvuuksiksi ja vetovoimatekijöiksi. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on parantaa Harjun vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta sekä monipuolistaa keskustan kyljessä olevan merkittävän viheralueen käyttömahdollisuuksia. Harju säilyy edelleen luonnonmukaisena ulkoilualueena ja puistometsänä. Alueen vetovoimaisuutta pyritään parantamaan hienovaraisin keinoin, mm. kehittämällä keskeisiä sisääntuloalueita, parantamalla käytäväverkostoa, opastusta ja kalustusta sekä lisäämällä turvallisuudentunnetta valaistuksen ja kasvillisuuden käsittelyn keinoin. Lakialuetta pyritään kehittämään mm. hienovaraisesti näkymiä avaamalla ja uusien oleskelupaikkojen sekä tunnelmapolun avulla. Aurinkoiselle kaakkoisrinteelle kehitetään oleskelu- ja piknik-paikkoja. Harjun länsipuolisten rinteiden luonnonmukainen ilme pyritään säilyttämään ja luonnonmukaista pohjakasvillisuutta pyritään vähitellen palauttamaan myös alueen puistomaisemmille etelä- ja itäsivuille. Kuntoreitin varrelle tehdään lisäksi 3-4 pienempää kuntopistettä: kuntoreitistä muodostuu Harjua kiertävä iso kuntopiiri erilaisine välineineen ja suorituspaikkoineen. Uusiin välineisiin on mahdollista sijoittaa leikkivälinevalmistajien kehittelemiä seurantalaitteita, jolloin kuntoilija voi seurata esim. matkapuhelimensa avulla urheilusuorituksiaan. Harjun pohjoispäätyyn muodostuu urheiluja liikunta-aktiviteettien alue, jonka toiminnot voivat liittyä myös mahdolliseen Stadionin uuteen katsomorakennukseen. Pienimuotoinen frisbee-golf-rata voidaan sijoittaa Harjun pohjoisosan nurmija metsäalueille. Frisbee-kiekkojen ja muiden välineiden sekä jopa piknik-korien vuokraus voisi toimia Stadionin uuden katsomon yhteydessä. Katsomoon mahdollisesti sijoittuvat yleisöpalvelut, kahvila ja wc-tilat olisi hyvä saada avoimeksi myös puiston käyttäjille. Nykyinen kesäteatterin ympäristö kunnostetaan, ja sen läheisyyteen muodostetaan kuntoilupaikkoja. Katsomo ja esiintymislava uusitaan ja toimintojen laajentamiseksi ja tarjonnan lisäämiseksi niitä voidaan vuokrata Jyväskylän kansannäyttämön kesäteatterin lisäksi myös muuhun toimintaan. Teatterin ympäristöön muodostetaan avointa tilaa yleisölle ja muuhun oleskeluun sekä sijoitetaan kuntoilupaikkoja ja yksittäisiä leikkivälineitä. Harjun keskeisimmät kehittämiskohteet. 17
16 18
17 Kehittämissuunnitelman reitistö pohjautuu pitkälti nykyisiin reitteihin. Tavoitteena on parantaa reitistön hierarkiaa mm. kunnossapidon, opastuksen ja valaistuksen keinoin: pääreitit ovat leveimpiä, valaistuja ja talvikunnossapidettäviä, sivureitit täydentävät pääreitistöä, mutta niitä ei valaista eikä aurata. Reittien varrelle sijoitetaan penkkejä ja roska-astioita. Huonokuntoiset portaat kunnostetaan ja jyrkkiin paikkoihin tehdään uusia portaita. Noin 1,6 kilometrin mittainen kuntoreitti kulkee pääreittejä pitkin. Lisäksi pysyvien ja väliaikaisten taideteosten sekä erityyppisen valaistuksen avulla Harjulle muodostetaan uusi elämyksiä tarjoava reitti, tunnelmapolku. Myös tunnelmapolku muodostuu olemassa olevista, kunnostettavista reiteistä. Harjun ja mm. kuntoreitin opastusta parannetaan sijoittamalla pääopastetauluja ja opasteviittoja sisääntuloihin ja tärkeisiin risteyspaikkoihin. Kuntoreitin varressa voi myös olla oma opastuksena ja esimerkiksi välimatkamerkkejä, joissa toistuu opaskartoissa merkitty reitin väritunnus. Reittien esteettömyyttä kohennetaan mm. pintamateriaaleilla, käsijohteilla, levähdyspaikoilla ja valaistuksella. Harjun pääreitit, erityisesti yhteys Oikokadulta Stadionin lähettyville länsirinnettä myötäillen, muodostavat Seminaarinmäen (sekä suunnitellun Voionmaankadun ylittävän sillan) ja Sepänpuiston välisen osuuden Kehä Vihreän reitistöä. Kehä Vihreän reittiä kehitetään omana kokonaisuutenaan, tavoitteena on parantaa mm. opastusta. Harjun stadionilla oli pitkään luistinkenttä, mutta nurmipinnan jäädyttäminen lopetettiin 1970-luvun lopussa. Runsaslumisina talvina Harjun rinteillä riittää omatoimisia laskettelu- ja lumilautailuharrastajia. Pulkkamäkeä lasketaan paljon Mäki-Matin kulmauksessa. Runsaan puuston ja vilkkaasti liikennöityjen katujen vuoksi Harjulle ei tässä työssä ole osoitettu mäenlaskua tai laskettelupaikkaa ainoastaan Mäki-Matin kulmauksessa tälle mieluisalle talvitoiminnalle on paikka, mikäli tori säilyy autottomana. Harjulla on aika ajoin ollut myös hiihtolatuja, mutta kaupungin liikuntatoimi on todennut keskustassa sijaitsevien latujen ylläpidon vaikeaksi. Vesilinnan ja tunnelmapolun yhteydessä voisi olla lumi- ja jääveistoksia ja niiden merkeissä voisi jopa järjestää uusia talvitapahtumia. Tunnelmapolun taideteoksissa voisi yhtenä aiheena muutenkin olla vesi, onhan Harjulla pitkä historia vedenottopaikkana. kuva: Mari Pitkänen 19
Tehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
Lisätiedot3.2 Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen
3.2 Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen Vaihtoehdoissa tutkittu kiskohissin sijaintipaikka. Harjun ja Vesilinnan saavutettavuutta parannetaan kunnostamalla nykyisiä reittejä ja portaita. Osalle
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotNaantalin Vanhankaupungin ranta
.0.0 Naantalin Vanhankaupungin ranta Kehittämisen teemat ja suositukset Studio Puisto Arkkitehdit VSU Maisema-arkkitehdit SWO Ympäristö Muumimaailma Kehitysteemat A YDINALUN KHITTÄMINN Vierasvenesatama
LisätiedotEsteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama
Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotK A N S A L L I S M U S E O N
M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B
LisätiedotHARJUN MAISEMASUUNNITELMA 15.11.2011
Ideakuvia puistokalusteiden sekä opasteviittojen ja -taulujen tyylistä. Opastekaavio, 1:3500 28 Ideakuvia Harjun leikkivälineiden tyylistä. 3. 5 R a k e n t e e t, k a l u s t e e t, varusteet ja opastus
LisätiedotVapaudenpuiston yleissuunnitelma
Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotLIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotJyväskylän kaupungin viherpolitiikka
VIHERSEMINAARI 1.11.2012 Kuva: Maria Lehikoinen / Keski-Suomen sarjakuvaseura Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki MITKÄ OVAT VIHERALUEITA? mm. julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet,
LisätiedotTEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.
1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö
LisätiedotPIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA
PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT 13.11.2013 ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA LEIKKIPUISTOVAIHTOEHDOT - VAIHTOEHTO 1: METSÄ, 1260 M2 - VAIHTOEHTO 2: KALLIONREUNA, 760 M2
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.11.2016, tark. 17.1.2017 (1) HARJU ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 2. KAUPUNGINOSAN URHEILU-, VIRKISTYS- JA KATUALUETTA Kaavatunnus 02:122 Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotMaisemallinen maankäyttösuunnitelma
Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan
LisätiedotPARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI
MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotVastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.
Vastaajat Yhteensä 351 vastaajaa. vähintään. Vierailut Laajavuodessa viimeisen vuoden aikana Vastaajat 24 % 8 % 1 % 41 % Jyväskyläläinen Muu Jyväskylän seudun asukas (Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi,
Lisätiedothttp://sr512201/webmap/content/result.htm
Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
Lisätiedot2010 - kokonaistulokset 15.6.2011
Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan Kerrokartalla-kysely kysely 2010 - kokonaistulokset 15.6.2011 Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan Kerrokartalla-kysely 2010 Yleistä Tässä Helsingin kaupungin rakennusviraston
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotTapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan
Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000
LisätiedotKAUKOVAINIO Pohjanpuisto Yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus
KAUKOVAINIO Pohjanpuisto Yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus Työryhmä: Kirsi Kiemunki Sonja Korte Oulun ammattikorkeakoulu KAUKOVAINIO Pohjanpuisto, suunnitelmaselostus Yleiskuvaus Tavoitteena on kehittää
LisätiedotYhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA
Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien
LisätiedotUIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYleistä. Tiedonkeruuaika Kyselylomakkeen y jakelu kaikkiin alueen talouksiin Vastauksia saatiin yhteensä 232
Lehtisaari-Kuusisaari-Kaskisaari i i i K i käyttäjäkysely 009 1 Yleistä Tiedonkeruuaika 7.9.-1.10.009 Kyselylomakkeen y jakelu kaikkiin alueen talouksiin Vastauksia saatiin yhteensä Kyselyalue Lehtisaari,
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotKangas osallistamisen polulla
Kangas osallistamisen polulla 21.2.2013 Tanja Oksa Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut JYVÄSKYLÄN KANGAS Keskusta Paperinvalmistusta 130 vuotta. Tehdas suljettiin kesällä 2010 Kaupungin omistukseen
LisätiedotIITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE
Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,
LisätiedotTSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010
TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotStudio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto
Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotAluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotKannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.
1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotLEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY
LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1
LisätiedotJYVÄSKYLÄ. Kärrynpyörä
JYVÄSKYLÄ Kärrynpyörä Tori muuntuu "kärrynpyöräksi" Sata vuotta sitten nykyisen kauppatorin paikalla oli hevostori, jonne kokoontui hevoskulkuneuvoillaan liikkuvaa väkeä ympäröivästä maakunnasta. Nykyisin
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotSALPAKANGAS Hollolan kuntakeskus
Harjoitustyö SUPPA Lahden ammattikorkeakoulu, koulutusohjelma kestävä kaupunkiympäristö, YAMK Ryhmä 5: Elina Joutsen, Topias Lahti, Maijastiina Lintukangas, Kati Tolvanen, Tuula Vuorinen SALPAKANGAS Hollolan
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
Lisätiedotpäänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.
päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana
LisätiedotPaikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit
Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotAnnukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki
Annukka Larsen ÄIJÄLÄNRANNAN VALAISTUSPERIAATTEET VALAISTUSPERIAATTEET LYHYESTI: - Ensimmäinen kokonaan ledillä valaistu asuinalue Jyväskylässä - Valaisinkohtainen ohjaus ja käyttäjälähtöinen ohjaustapa
LisätiedotKESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN
KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN 11.4.2016 1 Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään Keskuspuiston eteläpään uudistamiseen. - VE1 Kehitetään puistoa perinteisenä puistona; oleskelu ja levähdyspaikkana. Valaistusta
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotTiedonkeruuaika kirjekyselyssä hengen otanta
Katajanokka-Kruunuhaka K k käyttäjäkysely 010 1 Yleistä Tiedonkeruuaika kirjekyselyssä 1.9.-1.11.010 1000 hengen otanta Samaan aikaan Internetissä Digium-kysely Vastauksia saatiin yhteensä 8 - Otantakyselyyn
LisätiedotOjala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637
Ojala I Rakentamistapaohje Luonnos 29.5.2017 Asemakaava nro 8637 TRE:2451/10.02.01/2016 2 1. YLEISET ALUEET 1.1 Mossin puistokatu Keskustakorttelien jaksolla puistokatu on ilmeeltään urbaani bulevardi
LisätiedotLINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren
LisätiedotKALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0908 KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.3.2013 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033
LisätiedotJOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset
JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu
Lisätiedot1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotYleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten
VANTAAN MARTINLAAKSO, RAIVIOSUONMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 17552 OSAA VARTEN Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten WSP Finland Oy FI00210 Helsinki WSP Finland SELVITYKSEN AIKAINEN
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
LisätiedotVALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus
VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus Tiistaina 5.2.2013 klo 18.00-19.30 Kaupungin pääkirjasto, Minnansali (Vapaudenkatu 39 41) Tavoitteena lisätä tietoutta hyvästä,
LisätiedotPalojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotKorttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014
Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotPalojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta
LisätiedotSaimaanharjun asemakaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotKosken koulukeskuksen rakennushankkeen asukastilaisuus
Kosken koulukeskuksen rakennushankkeen asukastilaisuus 2.5.2019 1 Kosken koulukeskuksen rakennushankkeen asukastilaisuus 2.5.2019 - Alueen kaavakartta ja siihen tehdyt muutokset, tulevien rakennusten julkisivukuvat
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotKokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 25.02.2019 Diaarinumero VARELY/42/2019 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 03.01.2019 Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan
LisätiedotJyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotPelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi
Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston
Lisätiedot1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.021 Lähivirkistysalue, jolla puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten,
LisätiedotHangon asemakaavaluonnos
Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
Lisätiedot16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS
16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää
Lisätiedot