OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tark (1) HARJU ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 2. KAUPUNGINOSAN URHEILU-, VIRKISTYS- JA KATUALUETTA Kaavatunnus 02:122 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän keskustassa Harjulla. Suunnittelukohteena on Harjun urheilukenttä lähiympäristöineen. Alue rajautuu pohjoisesta Sepänkadun koulukortteliin ja etelästä muuhun Harjun puisto- ja virkistysalueeseen. Idästä alue rajautuu Harjukatuun ja lännestä Pitkäkatuun. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Suunnittelukohteena on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti merkittävä virkistysalue Jyväskylän keskustan läheisyydessä. Suunnittelualueella sijaitsevat Harjun Stadion ja keskustan tärkeät virkistys- ja ulkoiluympäristöt. Suunnittelun tavoitteena on turvata Harjun ominaispiirteet sekä virkistyksen olosuhteet. Suunnittelualue kuuluu Museoviraston 2009 laatimaan RKY- inventointiin (rakennetun kulttuuriympäristön kohdealue). Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kaavan tavoitteena on turvata kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyminen. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Harjun urheilukentän toimintojen monipuolistaminen ja alueen kehittäminen sekä päivittää tila- ja aluevarauksia. Alueelle osoitetaan kerrosluku ja rakennusoikeus. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Ihantolantien linjauksen siirto ja yleisöpihan rakentaminen kentän läheisyyteen sekä uuden katsomon rakentaminen Harjun urheilukentän yhteyteen. Asemakaavan muutosalue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

2 02:012 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (2) Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on keskustatoimintojen alueen (punainen väri, C) ja taajamatoimintojen alueen (vaaleanruskea väri, A) rajalla. Lisäksi alue kuuluu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (sininen viivarajaus, kuk) ja sen läheisyydessä sijaitsee kaupunkikehittämisen kohdealue (punainen viivarajaus, kk1). - Jyväskylän kaupungin yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutuksettomana. Suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi (V/s). Alue on tarkoitettu pääasiassa ulkoiluun ja virkistykseen sekä niiden tarvitsemille liikenneväylille. Alueella voidaan rakentaa teknisen huollon vaatimia laitteita sekä vähäisiä ulkoilua, urheilua ja virkistystä KUVA 2 Ote ajantasa-asemakaavasta palvelevia laitteita ja rakennuksia, jotka soveltuvat maisemaan. Rakentamisella ja muilla toimenpiteillä ei saa olennaisesti heikentää alueen luonnonympäristöä ja virkistysmahdollisuuksia. Alueen ympäristö tulee säilyttää. Pitkäkadun varressa kulkee ulkoilureitti. -Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyväksytty ja tullut voimaan KHO:n päätöksen myötä. Yleiskaavassa alue on osoitettu viheralueeksi (vihreä väri). Alueelle voi sijoittaa virkistysreittejä ja liikuntapaikkoja. Lisäksi alue on osa Kehä Vihreää, virkistys- ja viheralueiden kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä on osoitettu kaupungin keskustan virkistys-, kulttuuri ja viherympäristönä tärkeä kokonaisuus. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota viheryhteyksien ja virkistysreittien yhtenäisyyteen ja jatkuvuuteen sekä virkistysalueiden toiminnalli-

3 02:012 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (3) seen kehittämiseen. Tavoitteena on erilaisten kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvojen säilyttäminen ja kehittäminen sekä viihtyisä ympäristö. - Asemakaavassa (kts s. 2) (lainvoimainen , ja ) suunnittelualue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU), puistoksi (VP) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualue kuuluu Museoviraston 2009 inventoimiin rakennetun kulttuuriympäristön kohdealueisiin (RKY- aluerajaus). Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Harjulle on laadittu Harjun maisemasuunnitelma (Jyväskylän kaupunki ja Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy/ 2011). Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt maisemasuunnitelman kesäkuussa Suunnitelmassa on esitetty monipuolisesti kehittämisehdotuksia Harjun liikuntaympäristön ja Stadionin kehittämiseksi. Maisemasuunnitelmassa on esitetty kehitysideana Harjun Stadionin katsomon laajentaminen ja kattaminen sekä alustava havainnekuva uuden katsomon sijoittumispaikasta. Joulukuussa 2012 kaupunkirakennelautakunta hyväksyi lisäksi maisemasuunnitelmaa täydentävät Harjun puuston uudistamisen linjaukset v saakka. Harju kuuluu Museoviraston 2009 inventoimiin rakennetun kulttuuriympäristön kohdealueisiin (RKY- rajaus). Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on nykytilanteessa Jyväskylän keskustan merkittävä ja maisemakuvallisesti tärkeä viheraluekokonaisuus. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta Harju on maastonmuotojen vuoksi osittain vaikeapääsyinen puistoalue. Harju jakautuu karkeasti kahteen osaan: kaupungin keskustan puoleiseen puistomaiseen rinteeseen ja lakialueeseen sekä länsirinteen metsäiseen alueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9, 5 ha. Urheilukentän alue on noin 2, 2 ha ja Ihantolantien katu-alueen aluevaraus noin 0, 40 ha. Loput alueesta on virkistysaluetta. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee suojeltu Nisulan pientaloalue (Säilyke/ Jyväskylän kaupunki 2010). Moni-ilmeinen pientaloalue koostuu kolmesta erilaisesta alueesta, joista mm. Pitkäkadun varsi on ja luvun vaiheessa rakentunutta. Nisulan kaupunkikuvallinen ilme on monipuolinen, vehreä ja kerroksellinen. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1925 valmistunut Harjun urheilukenttä (Harjun Stadion). Harjun urheilukentän perustamisen yhteydessä syntyi jyväskyläläinen urheilutoimi. Harjun Stadionia on kunnostettu useaan otteeseen ja Stadionin ympäristö on nykytilanteessa jokseenkin jäsentymätön. Kohdetta ei ole suojeltu, mutta se on osa Museoviraston RKY- aluetta. Urheilukentän yhteydessä sijaitseva katsomo on alun perin valmistunut 1952 ja sitä on korjattu useaan otteeseen. Katsomon kerrosluku on II ja kerrosala 1076 kem 2. Lisäksi katsomossa sijaitsee 52 kem 2 suuruinen sauna. Stadionilla sijaitsevan katsomorakenteen kannalta tärkeää on säilyttää sisääntuloväylän julkisivut (Ihantolantien puolella) sekä siihen liittyvät elementit, kuten porttirakenteet, sisääntulokäytävä sekä fasadin alkuperäiset materiaalit ja jäsennys (Keski-Suomen museo, 2016). Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi mäntyvaltaista puistometsää. Maaston korkeuserot ovat melko suuret; enimmillään noin 35 metriä. Rinteet ovat paikoitellen hyvin jyrkät. Harjun maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Harju on metsäinen ulkoilualue, jossa ei sijaitse oleskelupaikkoja tai rakennettuja puistotoimintoja (esim. leikkipaikkoja). Harjun puuston uudistamisen ensimmäisen vaiheen toimenpiteet toteutettiin talven aikana. Alueella on raivattu tiheää aluskasvillisuutta sekä annettu valoa nuorille puille tekemällä pieniä aukkoja erityisesti Harjun länsirinteille. Alueelle on myös istutettu avoimiin kohtiin uusia männyntaimia. Harjulla risteilee paljon erityyppisiä kulkureittejä, puistokäytäviä ja polkuja. Puistokäytävät ja ulkoilureitit ovat sorapintaisia. Alue sijoittuu olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Stadionin nykyisen katsomon tuntumassa sijaitsee Jyväskylän Energian muuntamorakennus. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Jyväskylän Lyseon lukioon, jossa toimii lukion lisäksi ammattiopiston kaupan ja hallinnon sekä graafisen suunnittelun alat. Kokonaisuutena koulukorttelissa sijaitsee noin 1200 oppilaan oppilaitoskokonaisuus. Koulun toiminnan kannalta Harjun alueen hyödyntäminen oppi- ja liikuntaympäristönä on tärkeää ja tarkoituksenmukaista.

4 02:012 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (4) Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU) 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. KUVA 3 Harjun alue etelästä 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön (asuminen, palvelut, virkistys, rakennettu kulttuuriympäristö) - sosiaaliset vaikutukset - vaikutukset liikenteeseen KUVA 4 Harjun alue idästä. Kuvassa oikealla vesitorni. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavatyön edetessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Jyväskylän kaupungin Liikuntapalvelut Viranomaiset ja yhteisöt: Keski-Suomen ELY- keskus Museovirasto Keski-Suomen museo Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit Alueelle on laadittu Museovirastontoimesta RYKinventointi Jyväskylän kaupunki ja Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy ovat laatineet Harjun maisemasuunnitelman 2011, jossa esitetään monipuolisesti kehittämisideoita ja kunnostuskohteita Harjun alueelle. Joulukuussa 2012 kaupunkirakennelautakunta hyväksyi maisemasuunnitelmaa täydentävät Harjun puuston uudistamisen linjaukset v saakka.

5 02:012 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (5) 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavahankkeen käynnistäminen (syksy - talvi 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi ) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa ja Korpilahden yhteispalvelupisteessä. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (Henriikka) (014) (Jaana) henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet Ehdotusvaihe (kevät-kesä 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa ja Korpilahden yhteispalvelupisteessä. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kesä-syksy 2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.