Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten

Transkriptio

1 VANTAAN MARTINLAAKSO, RAIVIOSUONMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN OSAA VARTEN Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten

2 WSP Finland Oy FI00210 Helsinki WSP Finland SELVITYKSEN AIKAINEN ORGANISAATIO: Tilaaja: Sato Työn ohjausryhmä: Vantaan Kaupunki Ohjausryhmän pj: Johanna Rajala WSP Finland Oy Heidi Tuppurainen (hulevesi ja verkostosuunnit

3 Vantaan Martinlaakso, Raiviosuon asemakaavan muutos korttelin osaa varten Yleiset selvitykset ja suunnitelmaa asemakaavaa varten SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 Työn kuvaus 2 perusratkaisut 2.2 Toiminnallisen ympäristön peruspiirteet Maisema ja kaupunkikuvalliset piirteet 9 3. PIHAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN KÄSITTELYN PERIAATTEET Ympäristön yleissuunnitelma Maastonmuotoilu, pintavesien johtaminen ja LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA KATUKARTAT HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS TOJEN YLEISSUUNNITELMA RAPORTTI 1

4 1. JOHDANTO 1.1. Työn kuvaus Raiviosuonpolkuun, etelässä Laajavuoren viheralueeseen sekä lännessä Raiviosuonmäki via aineistoja. hulevesien hallintasuunnitelma sekä teknisten verkostojen yleissuunnitelma. Laajavuoren 2

5 3

6 1.2 Suunniteltu maankäyttö ja alueen toiminnalliset perusratkaisut kaksi kerrostaloa puretaan ja ne korvataan uusilla. Paikoitus järjestellään kaikilla tonteilla uudestaan; pohjoisilla tonteilla kaksikerroksiseen paipihasta autokatoksella. Kuva 2.

7 5 ar VII IV k VII 44,8 kioski k k ar j kioski Jätesäiliöt k j Koulu ar III k ar III k ar k IV ar V k ar V k ar V k j j j k II II Hiekkakenttä Hiekkakenttä 49,1 k ar V LAAJAVUORENTIE LAAJAVUORENKUJA L L+51.5 (nyk ) leikki L+52.5 (nyk ) oleskelu leikki pp pp pp pp pp PIIR NO MUUTOS TYÖ SUUNNITTELIJA PÄIVÄYS SIVU MITTAKAAVA Petri Viita L0 202 KORTTELI SATO RAIVIOSUONMÄKI 1:750

8 2. MAISEMASELVITYS 2.1 Maisemarakenteen peruspiirteet eteläpuolella alkaa Laajavuoren laaja avokallioalue, joka on selänteen korkeinta ja karuinta Kohdealueen pinnanmuodot laskevat eteläkulman Alueen maaperä on pääosiltaan moreenia ja rakentamisen myötä tuotua täytemaata. Kor Kuva 3.

9 Maalajikartan kaksi moreenilaikkua näissä kohdin sijaitsevan alkuperäistä maannosta, jonka korkeusasema on ympäristöstä poiketen säilynyt Kohdealue kuuluu Myllymäenojan valumaalueeseen (ks. erillinen osa koillislounaissuuntaista muurroslaaksoa pitkin kulkevaa vesistöketjua, Espoonjokilaaksoa ja Espoonlahtea. pintavesimuodostumia, eikä sitä ole luokiteltu arvokkaaksi pohjavesien kannalta. Erillisiä luontoselvityksiä ei alueesta ole tämän työn yhteydessä tehty. Aikaisemmin tehdyissä selvityksissä Selvitysalueen korkotasot ja jyrkät rinteet tai enemmän korkeuskäyrät 1m välein Kuva 5. Selvitysalueen maaperä:

10 2.2 Toiminnallisen ympäristön peruspiirteet alueille. Alueen lähimmät viheralueet ovat metsäinen Laajavuori alueen eteläpuolella ja viheraluekokonaisuus, Raappavuoret, löytyy alueen lounaispuolelta jonkin matkan päästä. Selvitysalueen lähipalvelut ja viheryhteydet. Lähiviheralueet Lähipalvelut 8

11 2.3 Maisema ja kaupunkikuvalliset piirteet metsälähiön keskellä. Alueen lähi vakseltaan metsäpuita, kuten rauduskoivuja, mäntyjä ja kuusia. Vaihtelua alueeseen tuovat puustoiset viheralueet ja palvelukorkeimmat ja jyrkimmät kallioiset alueet Alueen pohjoispuolen alavalla alueella on Valokuva 1. kakioski. melko jyrkkään rinteeseen ja olevan asuinrakennuksen edustan puusto pehmentää katunäkymää. Toisaalta alue voisi kaivata Raiviosuonmäkikadulle avautuvat näkymät tonteilta ovat pääosin paikoitusaluenäkymiä. Maaston ollessa melko jyrkkää, Valokuva 2. kadun risteyksestä. Oleva puusto pehmentää näkymää. ueen rakennetut tasoerot ovat suurilta osin maaluiskia, jotka on on osin verhoiltu penkivilaatalla päällystetyllä tukimuurilla. 9

12 tyylikkääseen ratkaisemiseen on kiinnitetolisivat jatkossakin luontevia ja alueen aikakauden tyyliin sopivia. (Valokuvat 5, 8 Kohdealueen länsipuolitse kulkee merkittävä kevyen liikenteen yhteys, Raivios lohkarealue. la vaahterakujanteella. Suunniteltavien metallisella legiaidalla peruskorjauksen yhteydessä. Myös viereinen koulun jossa on paljon mäntyjä ja muita kauniita 10

13 viheralueeseen, Laajavuoren kalliometsään. Täällä pihapuita, varsinkin mäntyjä, tulisi mah Laajavuoren viheralueeseen on mukava piirre, jonka toivoisi säilyvän jatkossakin. (Valokuva ja alkuperäinen maastonmuoto. Paikan pohjakasvillisuus koostuu ketokasvillisuudesta. Tämä Valokuvat 8 ja 9. Raiviosuonmäki kadulle avautuvat paikoituskentät on terassoitu rinteeseen. Vasem 11

14 3. PIHAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN KÄSITTELYN OHJEET 3.1 Ympäristön yleissuunnitelma Alueen yleisilme ja liittyminen ympäristöönsä maantasokerroksen asunnoilla on terassi, joka rajataan matalin pensasistutuksin sekä raken Puuriveissä käytetään koivuja ja vaahteroita sekä pihlajia. Ympäristön yleissuunnitelma on Ympäristön yleissuunnitelma 12

15 13

16 3.1.2 Maastonmuotoilu, pintavesien johtaminen ja mahdolliset tukimuurit telussa. johtaminen melko umpinaisiltakin sisäpihoilta katujen hulevesijärjestelyihin kulkee luontais Säilytettävä kasvillisuus ja uudet istutukset toalueen korkomaailma pitämään ennellaan. Uusien kulkuväylien sekä rakennusten korot on muilla hoitotavoin.

17 myöhemmässä vaiheessa, ne tulee uusia vastaavan lajisin puistotaimin. teen. Pihapuina suositaan metsäpuita, kuten mäntyjä tammia, mm. Alueen koilliskulmauksen siirtolohkarealueen siirtolohkareita ja mahdollisuuksien mukaan na, eivätkä nokkoset ja vadelmikot peitä niitä. Näillä istutusalueilla on pikkupuita, pensaiden ja maanpeitekeasvien alueita. Pikkupuiksi pihlajat ja mongolianvaahtera pulppuratuomi, pilvikirsikka tai rusokirsikka. Istutusalueet ovat monilajisia. Pensaiksi molemmille tonteille sopivat tuhkapensaat, kanukat ja hortesiat. Maanpeitekasveiksi esimerkiksi puiden alle sopivat seppelvarpu ja matalat tuhkapensaat. Istutusalueilla käytetään mausteina myös vale ja kilpiangervoja sekä katajia. Nurmialueita Piharakenteet, aidat, katokset iseksi kappaleeksi. 15

18 3.1.5 Kulkuväylät ja pintamateriaalisuositukset Kalusteet, varusteet ja valaistus häikäisemätöntä ja korostaa talojen sisäänkäyntejä. Jalankulkuväylät valaistaan. Toiminnalli Hulevesien luonnonmukainen käsittely tonteilla syntypaikoilla tapahtuva hulevesien hallinta (ks. erillinen hulevesien hallintasuunnitelma, ympäröivään nurmipintaan. Hulevesiaiheet oikein suunniteltuna monipuolistavat pihaaluet

19 2.3 Suositus asemakaavamääräyksien sisällöksi pihojen osalta dollisuuksiin. yhtenäinen kokonaisuus rakennusten kanssa. jaavia pensasaitoja vältetään. nemuotojen tarvitsemia näkemäalueita. Nurmiluiska saa jyrkimmillään olla 1:3. Tukimuurien tulee olla kiviaineisia. lumenkasauspaikkoja.

20 18