Tässä numerossa: Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmmin Vuosiloman perussäännökset Lakineuvoja vastaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 2011 Tässä numerossa: Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmmin Vuosiloman perussäännökset Lakineuvoja vastaa"

Transkriptio

1 Tässä numerossa: Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmmin Vuosiloman perussäännökset Lakineuvoja vastaa Miten suojautua harhaanjohtavalta markkinoinnilta? Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle

2 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät SEINÄJOKI

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p , Assistentti Anna Lantee, p Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy 1. VEROT JA RAHAT...4 Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmin TYÖNANTAJAN ABC... 5 Vuosilomalain perussäännökset... 5 Lakineuvoja vastaa...8 Näytä olevasi jäsen! YRITYSTOIMINNAN ABC...9 Miten suojaudun harhaanjohtavalta markkinoinnilta?...9 Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus...10 Lakineuvoja vastaa...11 Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita...11 Yhteyksiä maailmalta Enterprise Europe Network (Yritys-Eurooppa) Uusi ympäristötakaus soveltuu myös energiainvestointeihin YRITTÄJÄ IHMISENÄ Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, johtaja Timo Lindholm, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, lakineuvoja Albert Mäkelä, kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sekä lainopillinen asiamies Anja Tuomola. ISSN YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011 Numero kirjaudu jäsennumerolla 1/ / / / / /

4 1. Verot ja rahat Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmin Yrittäjien ja pk-yritysten tätä vuotta koskevat odotukset ovat kohtuullisen positiiviset. Talouden makronumerot ovat jo vuoden ajan kohentuneet selvästi, joten Suomen talous näyttää tänä vuonna olevan raiteillaan. Ensi vuosi on jo epävarmempi. Siihen vaikuttavat sekä kansainvälisen talouden horjuvuus, että Suomen talouspolitiikan ratkaisut. Vaikka talouspolitiikan valta onkin nykyoloissa melko rajallinen, on kotimaisessa talouspolitiikassa nyt poikkeuksellisen paljon pelissä. johtaja Timo Lindholm, p , Talouskasvun huippu osuu tähän vuoteen Tuoreimmat ennusteet lupaavat Suomen taloudelle tälle vuodelle vähintään 3 prosentin talouskasvua. Lähes 4 prosentin lisäys kokonaistuotannon määrässä on mahdollinen, jos kaikki osuu kohdalleen. Ulkomainen kysyntä on selvästi voimistunut, mikä on näkynyt vientinumeroissa ja teollisuuden uusien tilausten määrässä. Huippu on kuitenkin lähellä. Talouden vauhti ei ehkä enää kiihdy. Saksan Ifo-indeksi mittaa maan koko elinkeinoelämän odotuksia ja on siten merkittävä eurooppalaista talouskehityksen ennakoija. Yritysten nykytilannetta kuvaava Ifo-indeksin osa on edelleen noussut, mutta odotuksia peilaava osa on taittunut laskuun. Tämä viittaa siihen, että Suomen eurooppalaisilla vientimarkkinoilla suhdannehuippu osuus tähän vuoteen. Vuosi 2012 näyttää jo heikommalta. Investoinnit sanelevat työllisyyden 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pitemmän ajan talouskehityksessä kotimaiset investoinnit ovat ratkaisevia. Ilman niitä talous ja yritystoiminta eivät uudistu, kasvun mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä eikä talouteen synny riittävästi työpaikkoja ja tuloja. Jokainen investointi on yrityskohtainen päätös, ja sen toteuttaminen on kiinni siitä, onko yrityksillä taitoa, varaa, halua ja uskallusta laajentaa liiketoimintaansa. Näiden lisäksi investointien määrään vaikuttavat verotus ja rahoituksen saatavuus. Kansallisella talouspolitiikalla on siten suuri vaikutus investointeihin ja yritystoimintaan. Jos yritysten tulosten ja maksamien osinkojen verotus ei ole kannustavaa eikä vakaata, on turha odottaa kotimaista investointiaaltoa. Sama koskee rahoituksen saatavuutta. Pankkitoiminnan kansainvälisen säätelyn tiukentaminen vaikuttaa eniten pk-yritysten rahoitukseen myös Suomessa, vaikka meillä pankit ovatkin vakavaraisia ja kannattavia. Korkojen nosto on alkanut 12 kk euriborkorko, kuukausikeskiarvot, % Euriborkorkoja säätelevä EKP:n ohjauskorko juuttui finanssi- ja talouskriisin takia kahdeksi vuodeksi yhteen prosenttiin. Huhtikuussa EKP otti ensimmäisen askeleen rahapolitiikan normalisoinnissa ja nosti ohjauskorkonsa 1,25 prosenttiin. Kun keskuspankki tekee ensimmäisen koronnostonsa, on se selvä viesti rahapolitiikan linjan muutoksesta. Markkinoilla pidetäänkin selvänä, että koronnostoja tulee ensimmäisen noston jälkeen vielä useita ja että 12 kuukauden euribor ylittää vuoden kuluessa 3 prosentin rajan. Perusteet koronnostolle EKP löysi sekä oppikirjasta että eurotalouden nykytilasta. Keskuspankin päätehtävä on rahamarkkinoiden vakauden ylläpidon ohella inflaation torjuminen. Kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nostaneet euromaiden inflaation yli keskuspankin 2 prosentin tavoitteen, olivat muodolliset perusteet koronnostoon kasassa. Nykyoloissa EKP:n on pakko miettiä myös Euroopan velkakriisin nykytilaa ja arvioida, kestääkö se korkeamman korkotason. EKP:n arvio päätyi siihen että kestää muuten koronnosto olisi lykkääntynyt edelleen. Kohoavat korot nostavat helposti myös euron arvoa suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin ja vaikeuttavat siten euromaiden vientiä alueen ulkopuolelle. Ylivelkaantuneiden maiden kuluttajille korkeammat korot rajoittavat rahankäyttöä kulutukseen. Tätä kautta julkisen talouden tasapainottaminen näissä maissa vaikeutuu. Näillä perusteilla EKP:n ensimmäinen koronnosto tuli kovin aikaisin. 4

5 Vuosilomalain perussäännökset Lomanmääräytymisvuosi Lomakausi Vuosiloman ansaitseminen Lomanmääräytymisvuosi poikkeaa kalenterivuodesta ja on välinen aika. Lomaa ansaitaan työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Silloin, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, ansaitsee hän lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Laskentatapa vaihtuu aina 1.4. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin sääntö koskee niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu 14 päivän säännön piiriin ja tekevät vähintään 35 tuntia työtä kuukaudessa. Työntekijä kuuluu vain jompaankumpaan ansaintaryhmään, ei molempiin rinnakkain. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään, työntekijän työsopimuksessa sovitusta työajasta riippuen joko sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää, tai sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Varsinainen lomakausi on , jolloin työnantajan tulee antaa kesäloma ja talviloma seuraavan talven kuluessa eli Lomaa kerryttävä työssäolon veroinen aika Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan niin 14 päivän säännön kuin 35 tunnin säännön piirissä olevilla seuraavat: - Työstä poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. - Aika, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi annetun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi annetuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, tilapäisen hoitovapaan (sairaan lapsen hoito) ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi 5) opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen 2. Työnantajan ABC lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p , 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain mukaisen täydennyspalveluksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi 10)sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Niiden työntekijöiden osalta, jotka kuuluvat 35 tunnin säännön piiriin työssäolon veroisena aikana pidetään 2. ja 3. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa (sairaus, tapaturma ja lääkinnällinen kuntoutus) enintään 105 kalenteripäivän sekä 5. ja 7. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa (opintovapaa ja lomautus) 42 kalenteripäivän jaksoa. Oikeus vapaaseen, ellei lomapäiviä kerry Niillä henkilöillä, jotka työskentelevät sopimuksensa mukaan alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saada kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksetaan lomakorvaus. Lomakorvauksen suuruus on 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaan lisätään poissaolon vuoksi saamatta jäänyt palkka. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Ellei työntekijän keskimääräisestä viikkotyöajasta ole sovittu, palkka lasketaan poissaolon alkamista edeltäneen 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Lomakorvaus on maksettava ennen vapaan alkamista, ja jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä. 5

6 2. Työnantajan ABC Oikeus vapaan pitämiseen on myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Toisin kuin vuosiloman osalta, työntekijän ei ole kuitenkaan pakko käyttää vapaataan. Jollei työntekijä käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan hänelle lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä. Vapaan antamisen osalta noudatetaan samoja säännöksiä kuin vuosiloman antamiseen. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen mukaan, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada viikko- tai kuukausipalkkansa myös vuosiloman ajalta. Jos työntekijällä on kaksiosainen palkka, kuten provisiopalkan ja pohjapalkan yhdistelmä, saa hän vuosilomansa ajalta pohjapalkkansa sekä kerroinjärjestelmän perusteella lasketun provisioon perustuvan osuuden. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkka tai työaika vaihtuu kesken lomanmääräytymisvuoden, voidaan työntekijän kanssa sopia siitä, että lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen kuukausipalkan mukaan. Samoin voidaan sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin lomajakson ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan, jos kuukausipalkan määrä on muuttunut tai jos työntekijä on loman alkaessa kuukausipalkkainen, vaikka hän on ollut aiemmin esimerkiksi tuntipalkkainen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tunti- tai urakkapalkkaiselle 14 päivän säännön piirissä olevalle työntekijälle lasketaan keskipäiväpalkka. Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu palkka, hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. Jos työntekijä työskentelee viikossa yli tai alle viisi päivää, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Jotta keskipäiväpalkasta saadaan vuosilomapalkka, kerrotaan keskipäiväpalkka vuosilomalain mukaisella kertoimella: LOMAPÄIVIEN MÄÄRÄ KERROIN 2 1,8 3 2,7 4 3,6 5 4,5 6 5,4 7 6,3 8 7,2 9 8,1 10 9,0 11 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Jos työnantaja kuuluu jonkin sellaisen yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, jossa on viitattu teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja SAK:n väliseen lomapalkkasopimukseen, lasketaan 14 päivän säännön piirissä olevalle työntekijälle kuitenkin vuosilomapalkka lomapalkkasopimuksen mukaan. Tällöin työntekijälle lasketaan keskituntiansio, joka kerrotaan lomapalkkasopimuksesta löytyvällä kertoimella. Tuntipalkkaisten 35 tunnin säännön piirissä olevien työntekijöiden lomapalkka määräytyy prosentuaalisesti. Vuosilomapalkka on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tuntipalkkaisten lomapalkkapohjaan lisätään myös laskennallisesti sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka. Työehtosopimuksissa on alakohtaisia määräyksiä Muun muassa rakennusalan työehtosopimuksessa on omat vuosilomaa koskevat määräykset. Tässä työehtosopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta. Lomarahan määrä on 18,5 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesälomaosuutta vastaava lomaraha maksetaan työntekijälle ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava lomaraha ennen talviloman alkamista. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14 %. Luontoisedut loman aikana Palkkaan kuuluvat luontoisedut kuten puhelin- tai autoetu on annettava loman aikana vähentämättöminä. Sellainen luontoisetu, jota ei loman aikana voida antaa, kuten työpaikalla tarjottava lounasetu, korvataan rahalla. On kuitenkin huomattava, että jos työntekijällä on luontoisetuna lounasseteli, voidaan lounasseteli antaa lomankin ajalta, mutta tällöin ennakonpidätys on suoritettava koko niiden nimellisarvosta. Vaihtoehtoisesti lounasseteli voidaan korvata rahassa, jolloin niiden arvo on verohallituksen määräämä verotusarvo. Vuosilomapalkan maksuaika Vuosilomapalkka tulee lain mukaan maksaa ennen loman alkamista, kuitenkin siten, että enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Lomapalkan maksamisen yhteydessä työntekijälle annetaan vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Lomaltapaluuraha eli lomaraha Lomaltapaluurahaa eli lomarahaa koskevat säännökset eivät sisälly vuosilomalakiin, vaan eri alojen työehtosopimuksiin. Jos yrityksen toimialalla on voimassaoleva ns. yleissitova työehtosopimus, joutuu myös järjestäytymätön työnantaja yleensä maksamaan lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahan määrä on 50 % vuosilomapalkasta. Jos vuosiloma pidetään useassa eri jaksossa, suoritetaan lomaltapaluuraha yleensä kultakin loman osalta erikseen. Lomaltapaluuraha maksetaan nykyisin yleensä siten, että puolet siitä maksetaan 6

7 2. Työnantajan ABC ennen lomaa ja puolet sen päätyttyä. Lomaraha maksetaan useiden sopimusten mukaan myös lomakorvauksen yhteydessä silloin, kun työsuhde päättyy lomakauden aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai jos työntekijä lähtee eläkkeelle tai asepalvelukseen. Maksuperuste kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta. Jos työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, kertyy työntekijälle kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta 2,5 päivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lyhyt eikä alkamis- tai päättymiskuukaudelta ole kertynyt lomaa, mutta näiltä kuukausilta olisi yhteensä, noudatettavan kertymissäännön mukaan kertynyt joko 14 päivää tai 35 tuntia työaikaa tai työssäolon veroista aikaa, nämä kuukaudet luetaan lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osalta on mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksia ei makseta lomakorvauksena määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vaan lomaetuus siirretään pidettäväksi seuraavassa työsuhteessa. Vuosiloman antaminen Työnantaja määrää loman ajankohdan. Työntekijää on kuultava ennen loman määräämistä, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alkamista. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle. Sen ylittävä osa annetaan seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12:ta arkipäivää ylittävää osaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Myös silloin, kun on kyse kausiluonteisesta työstä, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, mikäli loman antaminen lomakaudella aiheuttaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle. Vaikka lauantait ovat yleisiä vapaapäiviä, ne luetaan vuosiloman pituutta määrättäessä normaaleiksi arkipäiviksi. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei kuitenkaan lueta vuosilomalain mukaan arkipäiviksi. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Vuosiloman voi sen sijaan antaa vanhempainvapaan aikana. Jos lomaa ei äitiys- tai isyysvapaan vuoksi voidaan antaa normaalina ajankohtana, se saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vuosilomasta 12 päivää ylittävä osa pidetään seuraavana lomakautena. Samoin voidaan sopia koko vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle kyseinen lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Samoin voidaan sopia työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneen vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia 18 päivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osa. Työntekijän aloitteesta työntekijä ja työnantaja voivat sopia 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuosiloman siirtäminen poissaolon vuoksi Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomansa alkua, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa vasta vuosiloman aikana ja jatkuu yli seitsemän päivää, siirretään seitsemän päivää ylittävä osa jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava kesälomakaudella ja talviloma ennen lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, annetaan kesäloma saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, korvataan loma rahakorvauksella. Vuosilomakirjanpito Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomapalkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus sekä niiden määräytymisen perusteet. Korvaus perhevapaan ajalta kertyneestä vuosilomasta Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta, jos hän on velvollinen maksamaan työntekijälle lomapalkan tai lomakorvauksen ajalta, jolta työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan 2,5 päivältä jokaiselta kalenterikuukaudelta, joilta työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ja joilta vanhempainpäivärahaa on maksettu vähintään 14 päivältä. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa ei oteta huomioon. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan enintään se määrä, jonka työnantaja on ollut velvollinen maksamaan lomapalkkana tai lomakorvauksena korotettuna kertoimella 1,26. Korvaus maksetaan työnantajalle jälkikäteen vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Hakuaika on syytä tarkistaa jo perhevapaan aikana. Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. (09)

8 2. Työnantajan ABC Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä. Kysymys: lakineuvoja Albert Mäkelä, p , Osa-aikainen työntekijä tekee töitä tarpeen mukaan, 0 37,5 tuntia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy? Vastaus: Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman määräytymiseen vaikuttavat työsuhteen kesto ja tehtyjen työpäivien tai -tuntien määrä. Vuosilomalain 5 :n mukaan työntekijä ansaitsee 2,5 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä, työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täydeksi lomapäiväksi. Osa-aikaisen työntekijän osalta täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään vuosilomalain 6 :n mukaan kalenterikuukautta, jolta hänelle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijälle ei kerry 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan myös sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Jos työtuntimäärä jää kalenterikuukauden aikana alle tämän, vuosilomaa ei kerry kyseiseltä kuukaudelta. Jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, hänen vuosilomapalkkansa määräytyy vuosilomalain 12 :n mukaan prosenttiperusteisesti. Työntekijän lomapalkka on 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta. Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, lomapalkka on 9 prosenttia. Työehtosopimuksella voidaan poiketa vuosilomalain määräyksistä. Näin on tehty etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla. Näytä olevasi jäsen! Julkaise yrittäjäjärjestön jäsenyydestä kertova banneri yrityksesi kotisivuilla. Näin kerrot asiakkaillesi ja muille yhteistyökumppaneillesi kuuluvasi Suomen Yrittäjiin. Banneri sopii käytettäväksi yrityksesi yleisesittelyn yhteydessä. Banneria ei tule käyttää tuotemarkkinoinnin yhteydessä. Jäsenyydestä kertovan bannerin yritys voi sijoittaa kotisivuilleen ja lisätä linkiksi Bannerin voit hakea osoitteesta >>jäsenedut. Bannerin lataaminen edellyttää kirjautumista jäsennumerolla. 8

9 Miten suojaudun harhaanjohtavalta markkinoinnilta? Yrittäjiin kohdistuva epäasiallinen ja harhaanjohtava markkinointi on lisääntynyt viime vuosina. Suomen Yrittäjien vuonna 2010 julkaiseman yksinyrittäjäkyselyn mukaan yrittäjät kokevat, että merkittävä osa heihin kohdistuvasta markkinoinnista on harhaanjohtavaa tai muuten häiritsevää. Yrittäjälle voi olla epäselvää, miten tällaiseen markkinointiin voi reagoida. 3. Yritystoiminnan ABC lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p , Palvelujen ja tuotteiden markkinointi ja mainonta kuuluvat perustuslain suojaaman sananvapauden piiriin. Myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus haluamallaan tavalla markkinoida hyödykkeitään. Lailla voidaan kuitenkin rajoittaa tai kieltää tiettyjen tuotteiden markkinointi. Esimerkiksi tupakkatuotteiden tai väkevien alkoholijuomien markkinointia on rajoitettu. Markkinoinnissa ei myöskään saa esittää väitteitä, jotka eivät pidä paikkansa tai ovat epäasiallisia ja harhaanjohtavia. Markkinointi voi olla harhaanjohtavaa monin erilaisin tavoin. Totuudenmukainen markkinointiviesti voi olla harhaanjohtava, jos myyjä jättää kertomatta sellaisen tärkeän tiedon, jonka vuoksi ostajalle syntyy väärä käsitys esimerkiksi tarjolla olevan hyödykkeen hinnasta, laadusta tai sopimuksen syntymisestä ja kestosta. Jos ostaja olisi ymmärtänyt tilaamansa tuotteen ja tekemänsä sopimuksen ehdot oikein, sopimusta ei olisi alun alkaenkaan solmittu myyjän kanssa. Myös valelaskujen lähettäminen on harhaanjohtavaa markkinointia. On syytä olla tarkkana tällaisten laskujen varalta, ettei tule maksaneeksi palvelusta, jota ei ole lainkaan tilannut. Tyypillisiä ongelmatilanteita puhelinmyynnissä Puhelinmyynti on laillinen ja hyväksytty tapa markkinoida hyödykkeitä sekä tehdä sopimuksia. Sopimus syntyy, kun ostaja kertoo puhelun aikana haluavansa tilata myyjän tarjoaman tuotteen tai palvelun. Sopimuksen syntymisen jälkeen yritysten välisistä sopimuksista ei voida enää yksipuolisesti vetäytyä, vaan ehdoiltaan huonokin sopimus velvoittaa osapuolia sopimuksen mukaisen suorituksen täyttämiseen. Ostaja ei voi myöhemmin peruuttaa sopimusta ja jättää laskua maksamatta vedoten esimerkiksi heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseensa tai siihen, ettei käytä palvelua. Jos taas yrittäjä kieltäytyy tilaamasta puhelimessa tarjottua hyödykettä, sopimusta ei synny, vaikka myyjä kieltäytymisestä huolimatta lähettäisikin tilausvahvistuksen. Jotkut toimijat käyttävät puhelinmarkkinointia epäasiallisin keinoin edistääkseen myyntiään. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta tai päätös tilauksesta tulee tehdä heti, voi olla parasta selvittää asiaa tarkemmin ennen vastauksen antamista. Yrittäjä voi myös kieltää puhelinmarkkinoijan yhteydenotot. Kielto-oikeutta voidaan käyttää jo puhelun aikana tai kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä jokaiselle markkinoijalle erikseen. Usein käy niin, että ostaja huomaa myyjän epäasialliset markkinointikeinot vasta myöhemmin, kun kaupat on jo tehty. Asia voi tulla ikävällä tavalla esille laskusta, jonka loppusumma ei vastaa myyjän tarjousta tai myyjän kanssa sovittua hintaa. Myös tilausvahvistuksessa tai kirjallisissa sopimusteksteissä voi olla ehtoja, jotka poikkeavat suullisesti sovitusta. Sopimus on syntynyt suullisesti sovitun mukaisena, eivätkä jälkeenpäin lähetetyt sopimusehdot tule sopimuksen osaksi. Ostajalla on oikeus vaatia myyjää noudattamaan sopimusta. Vältä aiheettomat maksuhäiriömerkinnät Suullisesti esimerkiksi puhelimessa tehtyjen sopimusten syntyminen ja sisältö voi olla vaikea näyttää riitatapauksessa jälkikäteen toteen. Tilausvahvistus ja muut sopimukseen liittyvät yleiset ehdot on syytä lukea aina heti huolellisesti, ja yrittäjän on syytä mainitussa tilanteessa ilman aiheetonta viivytystä kirjallisesti (esim. sähköpostilla tai faksilla) reklamoida sopimuskumppanilleen, ettei hyväksy jälkeenpäin toimitettuja ehtoja sopimuksen osaksi. Samassa reklamaatioasiakirjassa on syytä ilmoittaa suullisesti sovittujen ehtojen keskeinen sisältö sovituista ja myyjän lupaamista asioista. On järkevää riskinhallintaa vaatia aina kirjallinen sopimus, ellei esimerkiksi kaupan taloudellisen arvon vähäisyydestä johtuen halua valita suullista sopimuksentekotapaa. Vaikka ostaja katsoo, että tilattua tuotetta tai palvelua on markkinoitu virheellisesti tai muuten epäasiallisesti, on mahdollista, että myyjä käynnistää laskun perinnän. Saatavan siirtyminen perintätoimiston perittäväksi ei vielä itsessään aiheuta yrittäjälle maksuhäiriömerkintää. Viimeistään tässä vaiheessa on kuitenkin syytä laatia kirjallisesti perusteellinen reklamaatio asiasta ja toimittaa se mahdollisimman nopeasti sekä myyjälle että tarvittaessa myös perintätoimistolle. Perintätoimiston suorittama perintä keskeytetään, jos laskusta on reklamoitu ja se on riitautettu perustellusti. Perintätoimiston lähettämään laskuun tulee siis aina tällaisissa tilanteissa reagoida ja olla yhteydessä perintätoimiston asiakaspalveluun. Yritys voi saada luottotietoihinsa merkinnän, jos se ei maksa sellaista saatavaa, jonka se on velvollinen sovitun mukaisesti suorittamaan. Valitettavasti luottotietomerkintä voi olla mahdollinen myös sellaisissa tilanteissa, joissa ostaja on tullut myyjän puolelta huijatuksi tai harhaanjohdetuksi. Huijatuksi tullut ostaja voi kuitenkin välttyä häiriömerkinnältä reagoimalla perintätoimiston (perintäkirje) tai oikeuden (haaste) kirjallisiin yhteydenottoihin. Yrittäjä ratkaisee tietenkin viime kädessä itse, miten hän tällaisissa tilanteissa haluaa menetellä. On kuitenkin hyvä huomata, että jos ostaja ei vastaa perintätoimiston lähettämään trattakirjeeseen tai maksa saatavaa, hänen luottotietoihinsa tulee merkintä. Myös haasteeseen vastaamatta jättäminen tai vastaukselle asetetun määräajan ylittäminen johtaa tavallisesti velkojan vaatimusten mukaiseen tuomioon ja ostajan luottotietomerkintään. 9

10 3. Yritystoiminnan ABC Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus Osakeyhtiön toiminnan lähtökohdat Osakeyhtiö on tavallisin yritysmuoto Suomessa. Pienten osakeyhtiöiden suosio on kasvanut vuodesta 2006 lähtien voimassa olleen ns. uuden osakeyhtiölain alennettujen osakepääomavaatimusten vuoksi. Osakeyhtiön perustaminen vaatii omaa pääomaa vähintään euroa, joka on sijoitettava yhtiön osakepääomaksi. Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy, kun se merkitään kaupparekisteriin, eivätkä osakkeenomistajat vastaa yhtiön velvoitteista ilman eri sitoumusta. Yhtiön ja osakkeenomistajien vastuun erillisyyden vuoksi on velkojien suojaksi säädetty, että osakeyhtiön varoja voidaan jakaa ainoastaan osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen lähtökohtana on, että osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Enemmistöperiaatteen mukaan mitä enemmän osakkeenomistaja on sijoittanut yhtiöön, sitä suuremmat valtaoikeudet hänellä on. Tämä ääni per osake -periaate näkyy erityisesti osakkeenomistajien päätöksentekofoorumissa eli yhtiökokouksessa, jossa päätökset tehdään pääsääntöisesti annettujen äänten enemmistöllä. Osakeyhtiöllä on lain mukaan oltava hallitus, jonka päätöksenteossa osakeomistuksella ei ole suoraa merkitystä. Varsinkin suurissa ja keskisuurissa osakeyhtiöissä tyypillistä on omistuksen ja johdon erillisyys, eli hallituksessa on usein sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät lainkaan omista yhtiön osakkeita. Yhtiökokous valitsee hallituksen, mistä seuraa, että hallitukseen valitaan omistajien haluamat henkilöt. Pienissä yhtiössä omistajina ja hallituksen jäseninä ovat samat henkilöt. Yhtiöjärjestys osakeyhtiössä Osakeyhtiölaki on tahdonvaltainen, eli osakkeenomistajat voivat määrittää keskinäistä oikeussuhdettaan laista poikkeavalla tavalla. Lain säännöksistä poikkeaminen voidaan toteuttaa ensinnäkin yhtiöjärjestyksellä, joka on osakeyhtiössä pakollinen. Osakeyhtiölaki vaatii, että yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön nimi, kotipaikkana oleva Suomen kunta ja yhtiön toimiala. Muilta osin yhtiöjärjestyksen sisältö on jätetty varsin vapaasti osakkeenomistajien päätettäväksi. Osakeyhtiölain pakottavista säännöksistä ei kuitenkaan voida yhtiöjärjestyksellä poiketa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhtiön varojen jakoa koskevat velkojien suojaksi tarkoitetut säännökset. Yhtiöjärjestykseen voidaan osakkeenomistajien halutessa ottaa esimerkiksi lunastuslauseke tai suostumuslauseke, joilla voidaan rajoittaa osakkeen vapaata luovutettavuutta. Lain mukaan osake on nimittäin vapaasti luovutettavissa, eli osakkeenomistaja voi esimerkiksi myymällä osakkeensa irrottautua yhtiöstä ja muuttaa omistuksensa rahaksi. Lunastuslausekkeella tarkoitetaan yhtiöjärjestyksen määräystä, jonka mukaan osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta kuin yhtiöltä toiselle siirtyvä osake. Suostumuslauseke merkitsee sitä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus, jonka antaa yhtiön hallitus. Näiden lausekkeiden käytännön merkitys ja tarkoitus on estää ei-toivottujen henkilöiden pääsy yhtiön osakkeenomistajiksi. Osakassopimus osakeyhtiössä Osakassopimus-termiä käytetään tyypillisesti osakeyhtiöiden omistajien välisten sopimusten yhteydessä, mutta sopimuksessa voi olla osapuolina muitakin kuin yhtiön osakkeenomistajia. Esimerkiksi kohdeyhtiö itse on usein osapuolena osakassopimuksessa. Sehän on omistajistaan erillinen oikeushenkilö. Osakeyhtiölaissa ei ole säännöksiä osakassopimuksesta, joka on syntynyt käytännön tarpeista täydentämään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, p , Yhtiöjärjestyksellä ja osakassopimuksella on useita käytännön eroja. Yhtiöjärjestys on pakollinen ja julkinen normisto toisin kuin osakassopimus, joka on vapaaehtoinen. Osakassopimuksen sisältö myös pidetään yleensä ulkopuolisilta salassa. Yhtiöjärjestys sitoo muitakin tahoja kuin yhtiötä ja sen osakkeenomistajia, kun taas osakassopimus sitoo ja velvoittaa vain niitä, jotka ovat sopimukseen sitoutuneet. Vaikka yhtiökokouksen päätös olisi osakassopimuksen ehtojen vastainen, ei päätöstä voida moittia osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen vastaiset päätökset sen sijaan ovat osakkeenomistajien moiteoikeuden alaisia. Osakassopimusta on syytä harkita jo yhtiötä perustettaessa, jos perustajia on enemmän kuin yksi, ja silloin, kun yhtiöön otetaan uusia osakkeenomistajia. Osakassopimus on joustava väline, kun halutaan sopia tarkasti kunkin osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Koska yhtiöjärjestys mahdollistaa osakkeiden vaihdannan vapauden rajoittamisen ainoastaan lunastuslausekkeen ja suostumuslausekkeen avulla, sovitaan mahdolliset muut osakkeenomistajien haluamat osakkeiden luovutuskiellot ja muut ehdot osakassopimuksessa. Tyypillisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi osakkeiden lunastusoikeudesta ja sen ehdoista sopiminen osakassopimuksen rikkomistilanteissa, osakkeenomistajan kuoltua tai tultua työkyvyttömäksi. On kuitenkin huomattava, että osakassopimuksen ehdot ja yhtiöjärjestyksen määräykset on sovitettava yhteen niin, että ne tukevat toisiaan ja ettei asiakirjojen välille synny ristiriitaa. Osakassopimuksessa sovitaan usein myös esimerkiksi osingonjakopolitiikasta, työskentelyvelvoitteesta, salassapidosta ja kilpailukiellosta sekä päätöksentekomenettelystä yhtiökokouksessa ja hallituksessa. 10

11 Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä. Kysymys: 3. Yritystoiminnan ABC lakineuvoja Antti Huotilainen, p , Minulle on lähetetty lasku, vaikka en mielestäni ole tilannut yhtään mitään. Kuinka tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä välttyäkseen maksuvelvollisuudelta ja maksuhäiriömerkinnältä? Vastaus: Lasku, joka ei perustu sopimukseen tai muuhun sitoumukseen, on aiheeton. Tyypillinen esimerkki erimielisyydestä on laskun lähettäjän väite siitä, että yrittäjä on tilannut tuotteen tai palvelun puhelimessa, vaikka näin ei olisikaan tapahtunut. Vastaanottajalla ei ole mitään velvollisuutta reagoida tällaiseen aiheettomaan laskuun eli valelaskuun. On jopa suotavaa pidättäytyä yhteydenotosta laskun lähettäjään. Ei ole mitään syytä peruuttaa, irtisanoa, purkaa tai muutoin päättää sopimusta, jos mitään sopimusta ei alun perinkään ole tehty. Tällainen viestittely voi jopa aiheuttaa tulkintaongelmia sopimuksen olemassaolosta, jos velkoja siirtäisi asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos olet aiheettoman laskun johdosta saanut maksukehotuksen perintätoimistolta, on siihen kuitenkin syytä vastata välttyäksesi tarpeettomilta seuraamuksilta, kuten maksuhäiriömerkinnältä. Tällöin perintätoimistolle tulee reklamoida laskusta ilmoittamalla, ettei se näkemyksesi mukaan perustu sopimukseen. Samalla on hyvä kertoa oma näkemyksensä siitä, mitkä tapahtumat ovat edeltäneet laskun vastaanottamista. Perustellusti riitautetun laskun perintää ei voida riidattomana jatkaa, vaan se tulee siirtää riitaisena tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajan asemassa olevan laskun lähettäjän tulee pystyä esittämään laskun perusteen olemassaolo (esim. puhelinnauhoite suullisesta sopimuksesta, kirjallinen sopimusasiakirja), mikäli hän haluaa menestyksekkäästi jatkaa saatavan perintää oikeudessa. Myyjän yksipuolisesti lähettämät sopimusehdot tai tilausvahvistus eivät lähtökohtaisesti riitä osoittamaan laskun perustetta, vaikka niillä voikin olla todistuksellista ja tulkinnallista merkitystä, jos syntyneen sopimuksen sisällöstä on epäselvyyttä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kuitenkin olla alusta asti yhteydessä laskun lähettäjään tilanteen selvittämiseksi. Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta saat myös yksityiskohtaisempia neuvoja siitä, kuinka juuri Sinun tilanteessasi kannattaa toimia. Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita Ulkoministeriö auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Maantieteellisesti laaja UM:n edustustoverkosto (suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja konsulaatit) tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymiseen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, p , UM:n palvelut on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden vienti- tai investointihankkeeseen liittyy suomalainen intressi. Edustustojen tuella avataan yrityksille ovia ja luodaan yhteyksiä asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa suuri. Edustusto voi esimerkiksi järjestää sopimuksesta yrityksen promootiotilaisuuden tiloissaan. Eri puolilla maailmaa on noin sata toimipistettä. Suurlähetystöjen ohjauksessa toimivat kunniakonsulit voivat myös auttaa yrityksiä tarvittavien liikeyhteyksien löytämiseksi. Tietopalveluiden myötä edustusverkoston osaamista tarjotaan myös yrityksille. Kauppapolitiikka-lehti (www.kauppapolitiikka.fi) sekä Maailman markkinat -julkaisu sisältävät maatietoa. Yleisperiaate on, että edustustojen tarjoama julkinen kansainvälistymispalvelu on maksutonta yrityksille. Jos toiminnasta aiheutuu edustustolle selkeitä ja eriteltäviä ylimääräisiä kustannuksia, peritään kulut soveltaen valtion maksuasetusta. Edustustot vastaavat kaupallis-taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisten edustustojen kanssa. Mikäli Finpro ei ole edustettuna asemamaassa, edustusto vastaa itse tai ohjaa tiedustelijan eteenpäin. Kaupan ja investointien esteistä voi ilmoittaa kyselylomakkeella (Solvit-palvelu) tai suoraan ulkoministeriön markkinoillepääsyasioiden yksikköön. Ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Yhteystiedot UM:ssä: Ulkoasianneuvos Manu Virtamo p tai Kirsi Niemelä p

12 3. Yritystoiminnan ABC Yhteyksiä maailmalta Enterprise Europe Network (Yritys-Eurooppa) Enterprise Europe Network -palvelu kuuluu Euroopan komission yritystukiverkostoon, joka toimii 47 maassa ja käsittää yli asiantuntijaa. kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, p , Enterprise Europe Network tarjoaa neuvontapalveluita pk-yrityksille kansainvälistymiseen ja EU:n sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi pk-yrityksiä tuetaan kansainvälisissä teknologiansiirtohankkeissa teknologiatarpeiden määrityksestä yhteistyösopimusten allekirjoittamiseen. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden verkottua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi ja uusille markkinoille pääsemiseksi. Verkosto tiedottaa myös EU:n puiteohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista ja järjestää tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Suomen kansalliseen verkostoon kuuluu yhdeksän partneria, ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Neuvontapalveluita tarjoavat Varsinais-Suomen ELY- keskuksen kautta koko ELY-keskusverkosto ja Helsingin seudun kauppakamari. Teknologiapalveluita tarjoavat Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL, Technopolis Ventures Oy (Espoo, Kuopio, Oulu), Licentia Oy, Turku Science Park Oy ja Hermia Yrityskehitys Oy. Suomen pisteiden yhteystiedot löydät sivuilta vasemmalta kohdasta Ota yhteyttä!. Tämä on yksi verkosto, jota kannattaa kokeilla. Palvelut ovat ilmaisia eivätkä vaadi mitään erityistä rekisteröitymistä tai jäsenyyttä välittäjäorganisaatioissa. Verkoston kansalliset verkkosivut: Teknologiapörssi ja liiketoimintapörssi: Enterprise Europe Network verkkosivut: eu/ Uusi ympäristötakaus soveltuu myös energiainvestointeihin Finnvera on voinut huhtikuun alusta lähtien myöntää ympäristötakauksia vakuudeksi luotoille, joita myönnetään ympäristönsuojeluinvestointien lisäksi myös uusiutuvaan energiaan liittyviin ja energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Näitä takauksia voidaan myöntää kaiken kokoisille yrityksille koko maassa. Takaus soveltuu mm. vesiensuojelu-, ilmansuojelu- ja jätteiden hyödyntämisinvestointeihin sekä uusiutuvan energian hankkeisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi tuulivoimalapuistot, biopolttoainelaitokset tai metsäenergiaa hyödyntävien lämpövoimalaitokset. Takausta voidaan käyttää myös energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettuihin hankkeisiin. Takaus voidaan myöntää myös ulkomailla toteutettavalle, Suomen ympäristön tilaa merkittävästi parantavalle investoinnille. Finnveran takaus voi olla enintään 80 % taattavan luoton määrästä. Ennen takauksen myöntämistä edellytetään erillinen asiantuntijan laatima selvitys ja ulkomaisten investointien osalta lisäksi ulkoministeriön lausunto hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Lähde: Lisätietoja: Finnvera Oyj, p , 12

13 Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle Suomen Yrittäjien kesällä 2010 jäsenillään teettämän sosiaaliturvakyselyn vastaajista 88 % kaipasi lisää tietoa yrittäjien sairausajan etuuksista. Esimerkkejä sairauspäivärahan suuruudesta erisuuruisilla työtuloilla: TYÖTULO/V SAIRAUSPÄIVÄRAHA/ V ,65 (YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alaraja 08) 14,91 (n. 370 /kk) ,10 (n. 600 /kk) ,15 (n. 900 /kk) ,19 (n /kk) ,29 (n /kk) 4. Yrittäjä ihmisenä lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p , Kyselyyn vastanneista viimeisen viiden vuoden aikana työkyvyttömänä olleista yrittäjistä peräti 34 % ilmoitti, ettei ole hakenut sairauspäivärahaa työkyvyttömyysajaltaan. Yleisimmät syyt etuuden hakemisen väliin jättämiselle olivat lyhyt työkyvyttömyys ja se, ettei yrittäjällä ollut yritystoimintansa vuoksi mahdollisuutta pitää sairauslomaa. Vastaajista kuitenkin yli viidennes (23 %) ilmoitti, etteivät he ole edes tienneet mahdollisuudesta saada etuutta sairausajaltaan ja 19 % etteivät he uskoneet saavansa sairauspäivärahaa. Vastaajista 16 % koki sairauspäivärahan määrän niin alhaiseksi, etteivät he viitsineet nähdä hakemisen vaivaa. Tässä kirjoituksessa kerron perusedellytykset sairauspäivärahan saamiselle sekä miten kyseisen etuuden suuruus määräytyy. Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä myös yrittäjälle. Sairauspäivärahaa maksetaan, kun henkilön työkyvyttömyys on kestänyt vähintään omavastuuajan. Omavastuuaika YELvakuutetuilla yrittäjillä on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin arkipyhät pois lukien. Jos yrittäjällä tai ammatinharjoittajalla ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla. Jos henkilö saa sairausloman ajalta palkkaa, maksetaan sairauspäiväraha työnantajalle. Jos palkka on päivärahaa pienempi, Kelan toimisto maksaa erotuksen sairauslomalaiselle. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajalta. Sairauspäivärahaa tulee hakea Kelalta neljän kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. YEL- ja MYEL-vakuutetun sairauspäiväraha määräytyy yrittäjän eläkevakuutuksen vuosityötulon mukaan. Vuonna 2010 alkavan päivärahan perusteena on vuoden 2008 keskimääräinen YEL-tai MYEL-työtulo, joka on tarkistettu palkkakertoimella. Yrittäjä voi myös pyytää Kelaa laskemaan päivärahan työkyvyttömyyttä edeltävän kuuden kuukauden YEL- työtulon perusteella, jos työtulo vuosituloksi muutettuna on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu vuoden 2008 työtulo. Tällöin Kela laskee työtulot kuuden kuukauden ajalta välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista ja kertoo ne kahdella vuositulon saadakseen. YEL- tai MYEL-vakuutuksettoman päiväraha maksetaan verottajalle ilmoitettujen tulojen mukaan. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Se on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, on osasairauspäivärahassa normaali omavastuuaika. Osa-aikaisen henkilön työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, joka ei saa vaarantaa henkilön terveyttä eikä toipumista. Osasairauspäivärahan edellytyksenä onkin henkilöä hoitavan (työterveys)lääkärin arvio siitä, että työhön paluu osasairauspäivärahan turvin on mahdollista toipumista vaarantamatta. Yrittäjällä tulee osasairauspäivärahan saamiseksi työmäärän vähentyä % työkyvyttömyyttä edeltävästä ajasta. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä, ja sitä maksetaan arkipäivältä. Sairauspäivärahan 300 arkipäivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen edelleen työkyvyttömällä henkilöllä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. 13

14 Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari Hotelli Viru, Tallinna Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajanvaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille. Torstai Ilmoittautuminen seminaariin Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun Buffet-lounas Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät Toiveet ja realismi yrityskaupassa Yrityskaupan prosessi käytännössä Yrityksen arvon määrittäminen Rahoitusmahdollisuudet Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen) Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa Osakassopimukset Työsopimukset omistajanvaihdoksessa uusi työnantaja, vanhat työntekijät Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Tulevaisuuteen varautuminen Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu Jatkajan toimeentulon varmistaminen Avainhenkilöiden sitouttaminen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät Illallinen ravintola Maikrahvissa Osallistujapalaute 2010: Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus! Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Perjantai Aamiainen 9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta Mikä osa yrityksestä siirtyy? Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Omistuksen siirtäminen lähipiirissä Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen? Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy Seminaarin päätös Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) Saapuminen Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 /hlö 2-hengen huoneessa ja 416 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 /hlö 2-hengen huoneessa ja 576 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle. Ilmoittautuminen viimeistään osoitteessa sähköpostilla p. (09) / Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Yhteistyössä

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

Vuosilomalaki 18.3.2005/162. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Vuosiloman pituus

Vuosilomalaki 18.3.2005/162. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Vuosiloman pituus Vuosilomalaki 18.3.2005/162 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20050162. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen mukaisesti.

Lisätiedot

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä vuosilomalaiksi ja eräiksi

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas 2015 Sisällys Yksityisen sosiaalipalvelu-alan vuosilomaopas 2015... 1 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman

Lisätiedot

Sisällys. 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4. 2 Vuosiloman ansainta... 5. 3 Vuosilomapalkka... 10. 4 Lomakorvaus... 14

Sisällys. 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4. 2 Vuosiloman ansainta... 5. 3 Vuosilomapalkka... 10. 4 Lomakorvaus... 14 Vuosilomalaki Sisällys 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4 2 Vuosiloman ansainta... 5 Vuosiloman pituus ja ansaintasäännöt... 5 Täysi lomanmääräytymiskuukausi... 6 Vuosilomaa vastaava vapaa... 8 3

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä Harri Hietala Keijo Kaivanto Vuosilomalaki käytännössä TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2102-2

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

VUOSILOMALAKI Tarja Kröger Pekka Orasmaa TALENTUM Helsinki 2015

VUOSILOMALAKI Tarja Kröger Pekka Orasmaa TALENTUM Helsinki 2015 VUOSILOMALAKI VUOSILOMALAKI Tarja Kröger Pekka Orasmaa TALENTUM Helsinki 2015 Toinen, uudistettu painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Ellei toisin ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Ellei toisin ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä A. PALKANMAKSU A1 PALKANMAKSUN AJANKOHDAT Palkanmaksuaika Palkanmaksukausi tarkoittaa aikaa, jolta palkka maksetaan. Pääsääntöisesti palkanmaksukausi saa olla enintään kuukauden pituinen. Jos työntekijän

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA, 7.11.2013, päiv. 31.3.2015 (uusi 20 :n 4 mom.)

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA, 7.11.2013, päiv. 31.3.2015 (uusi 20 :n 4 mom.) 1(14) VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA, 7.11.2013, päiv. 31.3.2015 (uusi 20 :n 4 mom.) 1 Soveltamisala Näitä määräyksiä sovelletaan valtion virastojen sekä koko- että osa-aikaisten virkamiesten

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi vuosilomalaki. Lisäksi lähetetyistä työntekijöistä

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimusasiantuntija 2 VUOSILOMA KIINTEISTÖPALVELUALALLA Opas perustuu 1.4.2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimusmääräyksiin.

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimussihteeri 2 SISÄLTÖ 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 3 1.1 Loman pituus 3 1.2 Työssäolon veroinen aika 3 1.3 Vuosilomavapaa 4 2. LOMAN ANTAMINEN 5 2.1 Säästövapaa

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13 SISÄLLYS 1. Työsopimuksen tekeminen 13 1.1 Työntekijän palkkaaminen... 13 1.1.1 Työn tarjoamisvelvollisuus... 13 1.1.2 Syrjintäkielto... 14 1.1.3 Työhönotossa kerättävät tiedot... 16 1.2 Työsopimuksen

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

Anu Huttunen, Riikka Jäntti. Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas

Anu Huttunen, Riikka Jäntti. Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas Anu Huttunen, Riikka Jäntti Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2012 3. päivitetty painos Suomen Rakennusmedia Oy www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN 1 (7) AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN SOVELTAMINEN JA YLEISET MÄÄRÄYKSET Lisätään uusi Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

LOMAOPAS 1.4.2016 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

LOMAOPAS 1.4.2016 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry LOMAOPAS 1.4.2016 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Sisällysluettelo 1. Loman ansaitseminen 4 1.1 Yleistä 4 1.2 Lomanmääräytymisvuosi 4 1.3 Lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön mukaan

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

18.3.2005/162. Vuosilomalaki 18.3.2005/162. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

18.3.2005/162. Vuosilomalaki 18.3.2005/162. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 11 27/05/2011 11:45 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2005» 18.3.2005/162 18.3.2005/162 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Vuosilomalaki

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI 1. Sopimusosapuolet Työnantaja Nimi Osoite Työnantajan edustaja asemamaassa Nimi Osoite Työntekijä Nimi Osoite 2. Työn suorittamispaikka Asemamaa: Paikkakunta: Toimipiste: 3.

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan työntekijöitä koskeva työehtosopimus. 1 Työehtosopimuksen soveltamisala

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan työntekijöitä koskeva työehtosopimus. 1 Työehtosopimuksen soveltamisala 1 Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1 Työehtosopimuksen soveltamisala Tässä sopimuksessa määrätään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (jäljempänä TELK)

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS... 3 2 ESIMIES... 3 3 TYÖSOPIMUS... 4 4 TYÖEHDOT... 5 5 TYÖPALKAT...

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Yliopistojen uusi työehtosopimus

Yliopistojen uusi työehtosopimus Yliopistojen uusi työehtosopimus Yleiset 19.5.2010 1 Työehtosopimuksen yleiset Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen piirissä koko yliopiston henkilöstö lukuun ottamatta henkilöitä, jotka yliopisto on nimennyt

Lisätiedot

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Sisällysluettelo 1. Loman ansaitseminen 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Lomanmääräytymisvuosi 1 1.3 Lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön mukaan 1 1.4

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kesko Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys

Kesko Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys Kesko Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 Tämä palkka- ja palkkioselvitys on käsitelty Kesko Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan kokouksessa 2.2.2011. Sisältö 1 Palkitsemisjärjestelmät... 3 1.1 Hallituksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä 1 (4) KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt nämä ehdot 6. maaliskuuta 2003. KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut

Lisätiedot

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti:

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti: KIRJE 1.11.2007 Tiedekunnille, erillisille laitoksille ja hallintovirastolle VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010 Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt saavuttivat 13.10.2007

Lisätiedot

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien)

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) Juhani Salonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosiloman ansainta ja työssäolopäivien veroiset päivät...1 2. Lomakausi, talviloma ja loman antaminen...4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Rakennusvalvontavirasto 08.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Rakennusvalvontavirasto 08.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 2 n eräiden henkilöstö- ja talousasioiden delegointi osastopäälliköille ja yksikön päälliköille HEL 2016-002300 T 00 01 00 Päätös OSASTOPÄÄLLIKÖIDEN TOIMIVALTA päätti,

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELIJAA KOSKEVAT TYÖEHDOT 1.1.2009 ALKAEN

PUUTARHAHARJOITTELIJAA KOSKEVAT TYÖEHDOT 1.1.2009 ALKAEN MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO OPPILAITOKSET Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI PUUTARHA-ALA 1/2009 Puhelin (09) 725 04 500, faksi (09) 725 04 511 Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: www.tyonantajat.fi

Lisätiedot

KVTES LUKU IV VUOSILOMA. Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014

KVTES LUKU IV VUOSILOMA. Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014 1 KVTES LUKU IV VUOSILOMA Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014 1 Oikeus vuosilomaan ja vuosilomaluvun soveltaminen viranhaltijan/työntekijän vuosiloma määräytyy tämän

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016)

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016) Tapaturma-asiain korvauslautakunnan yleisohje 25.1.2016 19.4.2016 korjattu laskentataulukon esimerkkitapauksen työttömyyspäivät ja luontoisetujen summakohdan laskentakaava OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN

Lisätiedot

(jäljempänä toimitusjohtaja)

(jäljempänä toimitusjohtaja) JOHTAJASOPIMUSMALLI Sopimusosapuolet (jäljempänä yritys) (jäljempänä toimitusjohtaja) Toimen aloittaminen ja tehtäväkuvaus Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen

Lisätiedot

SUOMEN TEATTERIT RY:N JA SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITON VÄLINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN BALETTIOPPILAITOSTA KOSKEVA

SUOMEN TEATTERIT RY:N JA SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITON VÄLINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN BALETTIOPPILAITOSTA KOSKEVA SUOMEN TEATTERIT RY:N JA SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITON VÄLINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN BALETTIOPPILAITOSTA KOSKEVA T Y Ö E H T O S O P I M U S 2008-10 1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). OSIO F LIITE 11 LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU I PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin palkka 1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Em. palkka-asteikon

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166. Vuosilomalaki. N:o 162. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166. Vuosilomalaki. N:o 162. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166 SISÄLLYS N:o Sivu 162 Vuosilomalaki... 591 163 Laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta... 602

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Hevosyrittäjä työnantajan roolissa Marraskuu 2015

Hevosyrittäjä työnantajan roolissa Marraskuu 2015 Hevosyrittäjä työnantajan roolissa Marraskuu 2015 Työehtojen soveltaminen työsuhteessa työnantaja on se henkilö, joka vastaa työehtojen tuntemisesta ja niiden oikeasta soveltamisesta. Työnantajalla tulkintaetuoikeus.

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TELAKKAKADUN KOULUN OHUTPÄÄTTEISTÄ

TARJOUSPYYNTÖ TELAKKAKADUN KOULUN OHUTPÄÄTTEISTÄ 1 (5) TARJOUSPYYNTÖ TELAKKAKADUN KOULUN OHUTPÄÄTTEISTÄ Äänekosken kaupunki pyytää tarjoustanne. Tuoteryhmä Tietokonepäätteet Tarjouspyynnön sisältö ja laajuus Hankintakausi Joulukuu 2012. Ohutpäätteiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014

Lisätiedot

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN Janne Koivisto 1.4.2011 European Commission Enterprise and Industry Enterprise Europe Network EU:n komission CIP ohjelma 48 maata 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta.

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta. VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN SÄÄNNÖT Pvm 3.1.2013 1 Yhteisön nimi ja kotipaikka Yhteisön nimi on Mustialanlammin keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen vesioikeudellinen yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki ja työsuhteen päättäminen

Yhteistoimintalaki ja työsuhteen päättäminen Yhteistoimintalaki ja työsuhteen päättäminen Keskiviikko 27.1.2010 klo 9.00-16.00 (aamukahvi klo 8.45 alkaen) Usein unohtuu, että yhteistoiminta yrityksissä on muutakin kuin työsuhteiden päättämistä. Lain

Lisätiedot