Tässä numerossa: Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmmin Vuosiloman perussäännökset Lakineuvoja vastaa

Transkriptio

1 Tässä numerossa: Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmmin Vuosiloman perussäännökset Lakineuvoja vastaa Miten suojautua harhaanjohtavalta markkinoinnilta? Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle

2 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät SEINÄJOKI

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p , raija-liisa.konkola@yrittajat.fi Assistentti Anna Lantee, p anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy 1. VEROT JA RAHAT...4 Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmin TYÖNANTAJAN ABC... 5 Vuosilomalain perussäännökset... 5 Lakineuvoja vastaa...8 Näytä olevasi jäsen! YRITYSTOIMINNAN ABC...9 Miten suojaudun harhaanjohtavalta markkinoinnilta?...9 Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus...10 Lakineuvoja vastaa...11 Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita...11 Yhteyksiä maailmalta Enterprise Europe Network (Yritys-Eurooppa) Uusi ympäristötakaus soveltuu myös energiainvestointeihin YRITTÄJÄ IHMISENÄ Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, johtaja Timo Lindholm, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, lakineuvoja Albert Mäkelä, kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sekä lainopillinen asiamies Anja Tuomola. ISSN YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011 Numero kirjaudu jäsennumerolla 1/ / / / / /

4 1. Verot ja rahat Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmin Yrittäjien ja pk-yritysten tätä vuotta koskevat odotukset ovat kohtuullisen positiiviset. Talouden makronumerot ovat jo vuoden ajan kohentuneet selvästi, joten Suomen talous näyttää tänä vuonna olevan raiteillaan. Ensi vuosi on jo epävarmempi. Siihen vaikuttavat sekä kansainvälisen talouden horjuvuus, että Suomen talouspolitiikan ratkaisut. Vaikka talouspolitiikan valta onkin nykyoloissa melko rajallinen, on kotimaisessa talouspolitiikassa nyt poikkeuksellisen paljon pelissä. johtaja Timo Lindholm, p , Talouskasvun huippu osuu tähän vuoteen Tuoreimmat ennusteet lupaavat Suomen taloudelle tälle vuodelle vähintään 3 prosentin talouskasvua. Lähes 4 prosentin lisäys kokonaistuotannon määrässä on mahdollinen, jos kaikki osuu kohdalleen. Ulkomainen kysyntä on selvästi voimistunut, mikä on näkynyt vientinumeroissa ja teollisuuden uusien tilausten määrässä. Huippu on kuitenkin lähellä. Talouden vauhti ei ehkä enää kiihdy. Saksan Ifo-indeksi mittaa maan koko elinkeinoelämän odotuksia ja on siten merkittävä eurooppalaista talouskehityksen ennakoija. Yritysten nykytilannetta kuvaava Ifo-indeksin osa on edelleen noussut, mutta odotuksia peilaava osa on taittunut laskuun. Tämä viittaa siihen, että Suomen eurooppalaisilla vientimarkkinoilla suhdannehuippu osuus tähän vuoteen. Vuosi 2012 näyttää jo heikommalta. Investoinnit sanelevat työllisyyden 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pitemmän ajan talouskehityksessä kotimaiset investoinnit ovat ratkaisevia. Ilman niitä talous ja yritystoiminta eivät uudistu, kasvun mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä eikä talouteen synny riittävästi työpaikkoja ja tuloja. Jokainen investointi on yrityskohtainen päätös, ja sen toteuttaminen on kiinni siitä, onko yrityksillä taitoa, varaa, halua ja uskallusta laajentaa liiketoimintaansa. Näiden lisäksi investointien määrään vaikuttavat verotus ja rahoituksen saatavuus. Kansallisella talouspolitiikalla on siten suuri vaikutus investointeihin ja yritystoimintaan. Jos yritysten tulosten ja maksamien osinkojen verotus ei ole kannustavaa eikä vakaata, on turha odottaa kotimaista investointiaaltoa. Sama koskee rahoituksen saatavuutta. Pankkitoiminnan kansainvälisen säätelyn tiukentaminen vaikuttaa eniten pk-yritysten rahoitukseen myös Suomessa, vaikka meillä pankit ovatkin vakavaraisia ja kannattavia. Korkojen nosto on alkanut 12 kk euriborkorko, kuukausikeskiarvot, % Euriborkorkoja säätelevä EKP:n ohjauskorko juuttui finanssi- ja talouskriisin takia kahdeksi vuodeksi yhteen prosenttiin. Huhtikuussa EKP otti ensimmäisen askeleen rahapolitiikan normalisoinnissa ja nosti ohjauskorkonsa 1,25 prosenttiin. Kun keskuspankki tekee ensimmäisen koronnostonsa, on se selvä viesti rahapolitiikan linjan muutoksesta. Markkinoilla pidetäänkin selvänä, että koronnostoja tulee ensimmäisen noston jälkeen vielä useita ja että 12 kuukauden euribor ylittää vuoden kuluessa 3 prosentin rajan. Perusteet koronnostolle EKP löysi sekä oppikirjasta että eurotalouden nykytilasta. Keskuspankin päätehtävä on rahamarkkinoiden vakauden ylläpidon ohella inflaation torjuminen. Kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nostaneet euromaiden inflaation yli keskuspankin 2 prosentin tavoitteen, olivat muodolliset perusteet koronnostoon kasassa. Nykyoloissa EKP:n on pakko miettiä myös Euroopan velkakriisin nykytilaa ja arvioida, kestääkö se korkeamman korkotason. EKP:n arvio päätyi siihen että kestää muuten koronnosto olisi lykkääntynyt edelleen. Kohoavat korot nostavat helposti myös euron arvoa suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin ja vaikeuttavat siten euromaiden vientiä alueen ulkopuolelle. Ylivelkaantuneiden maiden kuluttajille korkeammat korot rajoittavat rahankäyttöä kulutukseen. Tätä kautta julkisen talouden tasapainottaminen näissä maissa vaikeutuu. Näillä perusteilla EKP:n ensimmäinen koronnosto tuli kovin aikaisin. 4

5 Vuosilomalain perussäännökset Lomanmääräytymisvuosi Lomakausi Vuosiloman ansaitseminen Lomanmääräytymisvuosi poikkeaa kalenterivuodesta ja on välinen aika. Lomaa ansaitaan työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Silloin, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, ansaitsee hän lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Laskentatapa vaihtuu aina 1.4. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin sääntö koskee niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu 14 päivän säännön piiriin ja tekevät vähintään 35 tuntia työtä kuukaudessa. Työntekijä kuuluu vain jompaankumpaan ansaintaryhmään, ei molempiin rinnakkain. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään, työntekijän työsopimuksessa sovitusta työajasta riippuen joko sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää, tai sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Varsinainen lomakausi on , jolloin työnantajan tulee antaa kesäloma ja talviloma seuraavan talven kuluessa eli Lomaa kerryttävä työssäolon veroinen aika Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan niin 14 päivän säännön kuin 35 tunnin säännön piirissä olevilla seuraavat: - Työstä poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. - Aika, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi annetun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi annetuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, tilapäisen hoitovapaan (sairaan lapsen hoito) ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi 5) opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen 2. Työnantajan ABC lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p , anja.tuomola@yrittajat.fi 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain mukaisen täydennyspalveluksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi 10)sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Niiden työntekijöiden osalta, jotka kuuluvat 35 tunnin säännön piiriin työssäolon veroisena aikana pidetään 2. ja 3. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa (sairaus, tapaturma ja lääkinnällinen kuntoutus) enintään 105 kalenteripäivän sekä 5. ja 7. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa (opintovapaa ja lomautus) 42 kalenteripäivän jaksoa. Oikeus vapaaseen, ellei lomapäiviä kerry Niillä henkilöillä, jotka työskentelevät sopimuksensa mukaan alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saada kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksetaan lomakorvaus. Lomakorvauksen suuruus on 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaan lisätään poissaolon vuoksi saamatta jäänyt palkka. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Ellei työntekijän keskimääräisestä viikkotyöajasta ole sovittu, palkka lasketaan poissaolon alkamista edeltäneen 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Lomakorvaus on maksettava ennen vapaan alkamista, ja jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä. 5

6 2. Työnantajan ABC Oikeus vapaan pitämiseen on myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Toisin kuin vuosiloman osalta, työntekijän ei ole kuitenkaan pakko käyttää vapaataan. Jollei työntekijä käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan hänelle lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä. Vapaan antamisen osalta noudatetaan samoja säännöksiä kuin vuosiloman antamiseen. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen mukaan, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada viikko- tai kuukausipalkkansa myös vuosiloman ajalta. Jos työntekijällä on kaksiosainen palkka, kuten provisiopalkan ja pohjapalkan yhdistelmä, saa hän vuosilomansa ajalta pohjapalkkansa sekä kerroinjärjestelmän perusteella lasketun provisioon perustuvan osuuden. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkka tai työaika vaihtuu kesken lomanmääräytymisvuoden, voidaan työntekijän kanssa sopia siitä, että lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen kuukausipalkan mukaan. Samoin voidaan sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin lomajakson ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan, jos kuukausipalkan määrä on muuttunut tai jos työntekijä on loman alkaessa kuukausipalkkainen, vaikka hän on ollut aiemmin esimerkiksi tuntipalkkainen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tunti- tai urakkapalkkaiselle 14 päivän säännön piirissä olevalle työntekijälle lasketaan keskipäiväpalkka. Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu palkka, hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. Jos työntekijä työskentelee viikossa yli tai alle viisi päivää, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Jotta keskipäiväpalkasta saadaan vuosilomapalkka, kerrotaan keskipäiväpalkka vuosilomalain mukaisella kertoimella: LOMAPÄIVIEN MÄÄRÄ KERROIN 2 1,8 3 2,7 4 3,6 5 4,5 6 5,4 7 6,3 8 7,2 9 8,1 10 9,0 11 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Jos työnantaja kuuluu jonkin sellaisen yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, jossa on viitattu teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja SAK:n väliseen lomapalkkasopimukseen, lasketaan 14 päivän säännön piirissä olevalle työntekijälle kuitenkin vuosilomapalkka lomapalkkasopimuksen mukaan. Tällöin työntekijälle lasketaan keskituntiansio, joka kerrotaan lomapalkkasopimuksesta löytyvällä kertoimella. Tuntipalkkaisten 35 tunnin säännön piirissä olevien työntekijöiden lomapalkka määräytyy prosentuaalisesti. Vuosilomapalkka on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tuntipalkkaisten lomapalkkapohjaan lisätään myös laskennallisesti sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka. Työehtosopimuksissa on alakohtaisia määräyksiä Muun muassa rakennusalan työehtosopimuksessa on omat vuosilomaa koskevat määräykset. Tässä työehtosopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta. Lomarahan määrä on 18,5 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesälomaosuutta vastaava lomaraha maksetaan työntekijälle ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava lomaraha ennen talviloman alkamista. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14 %. Luontoisedut loman aikana Palkkaan kuuluvat luontoisedut kuten puhelin- tai autoetu on annettava loman aikana vähentämättöminä. Sellainen luontoisetu, jota ei loman aikana voida antaa, kuten työpaikalla tarjottava lounasetu, korvataan rahalla. On kuitenkin huomattava, että jos työntekijällä on luontoisetuna lounasseteli, voidaan lounasseteli antaa lomankin ajalta, mutta tällöin ennakonpidätys on suoritettava koko niiden nimellisarvosta. Vaihtoehtoisesti lounasseteli voidaan korvata rahassa, jolloin niiden arvo on verohallituksen määräämä verotusarvo. Vuosilomapalkan maksuaika Vuosilomapalkka tulee lain mukaan maksaa ennen loman alkamista, kuitenkin siten, että enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Lomapalkan maksamisen yhteydessä työntekijälle annetaan vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Lomaltapaluuraha eli lomaraha Lomaltapaluurahaa eli lomarahaa koskevat säännökset eivät sisälly vuosilomalakiin, vaan eri alojen työehtosopimuksiin. Jos yrityksen toimialalla on voimassaoleva ns. yleissitova työehtosopimus, joutuu myös järjestäytymätön työnantaja yleensä maksamaan lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahan määrä on 50 % vuosilomapalkasta. Jos vuosiloma pidetään useassa eri jaksossa, suoritetaan lomaltapaluuraha yleensä kultakin loman osalta erikseen. Lomaltapaluuraha maksetaan nykyisin yleensä siten, että puolet siitä maksetaan 6

7 2. Työnantajan ABC ennen lomaa ja puolet sen päätyttyä. Lomaraha maksetaan useiden sopimusten mukaan myös lomakorvauksen yhteydessä silloin, kun työsuhde päättyy lomakauden aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai jos työntekijä lähtee eläkkeelle tai asepalvelukseen. Maksuperuste kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta. Jos työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, kertyy työntekijälle kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta 2,5 päivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lyhyt eikä alkamis- tai päättymiskuukaudelta ole kertynyt lomaa, mutta näiltä kuukausilta olisi yhteensä, noudatettavan kertymissäännön mukaan kertynyt joko 14 päivää tai 35 tuntia työaikaa tai työssäolon veroista aikaa, nämä kuukaudet luetaan lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osalta on mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksia ei makseta lomakorvauksena määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vaan lomaetuus siirretään pidettäväksi seuraavassa työsuhteessa. Vuosiloman antaminen Työnantaja määrää loman ajankohdan. Työntekijää on kuultava ennen loman määräämistä, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alkamista. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle. Sen ylittävä osa annetaan seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12:ta arkipäivää ylittävää osaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Myös silloin, kun on kyse kausiluonteisesta työstä, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, mikäli loman antaminen lomakaudella aiheuttaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle. Vaikka lauantait ovat yleisiä vapaapäiviä, ne luetaan vuosiloman pituutta määrättäessä normaaleiksi arkipäiviksi. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei kuitenkaan lueta vuosilomalain mukaan arkipäiviksi. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Vuosiloman voi sen sijaan antaa vanhempainvapaan aikana. Jos lomaa ei äitiys- tai isyysvapaan vuoksi voidaan antaa normaalina ajankohtana, se saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vuosilomasta 12 päivää ylittävä osa pidetään seuraavana lomakautena. Samoin voidaan sopia koko vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle kyseinen lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Samoin voidaan sopia työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneen vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia 18 päivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osa. Työntekijän aloitteesta työntekijä ja työnantaja voivat sopia 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuosiloman siirtäminen poissaolon vuoksi Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomansa alkua, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa vasta vuosiloman aikana ja jatkuu yli seitsemän päivää, siirretään seitsemän päivää ylittävä osa jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava kesälomakaudella ja talviloma ennen lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, annetaan kesäloma saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, korvataan loma rahakorvauksella. Vuosilomakirjanpito Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomapalkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus sekä niiden määräytymisen perusteet. Korvaus perhevapaan ajalta kertyneestä vuosilomasta Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta, jos hän on velvollinen maksamaan työntekijälle lomapalkan tai lomakorvauksen ajalta, jolta työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan 2,5 päivältä jokaiselta kalenterikuukaudelta, joilta työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ja joilta vanhempainpäivärahaa on maksettu vähintään 14 päivältä. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa ei oteta huomioon. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan enintään se määrä, jonka työnantaja on ollut velvollinen maksamaan lomapalkkana tai lomakorvauksena korotettuna kertoimella 1,26. Korvaus maksetaan työnantajalle jälkikäteen vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Hakuaika on syytä tarkistaa jo perhevapaan aikana. Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. (09)

8 2. Työnantajan ABC Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä. Kysymys: lakineuvoja Albert Mäkelä, p , Osa-aikainen työntekijä tekee töitä tarpeen mukaan, 0 37,5 tuntia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy? Vastaus: Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman määräytymiseen vaikuttavat työsuhteen kesto ja tehtyjen työpäivien tai -tuntien määrä. Vuosilomalain 5 :n mukaan työntekijä ansaitsee 2,5 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä, työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täydeksi lomapäiväksi. Osa-aikaisen työntekijän osalta täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään vuosilomalain 6 :n mukaan kalenterikuukautta, jolta hänelle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijälle ei kerry 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan myös sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Jos työtuntimäärä jää kalenterikuukauden aikana alle tämän, vuosilomaa ei kerry kyseiseltä kuukaudelta. Jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, hänen vuosilomapalkkansa määräytyy vuosilomalain 12 :n mukaan prosenttiperusteisesti. Työntekijän lomapalkka on 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta. Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, lomapalkka on 9 prosenttia. Työehtosopimuksella voidaan poiketa vuosilomalain määräyksistä. Näin on tehty etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla. Näytä olevasi jäsen! Julkaise yrittäjäjärjestön jäsenyydestä kertova banneri yrityksesi kotisivuilla. Näin kerrot asiakkaillesi ja muille yhteistyökumppaneillesi kuuluvasi Suomen Yrittäjiin. Banneri sopii käytettäväksi yrityksesi yleisesittelyn yhteydessä. Banneria ei tule käyttää tuotemarkkinoinnin yhteydessä. Jäsenyydestä kertovan bannerin yritys voi sijoittaa kotisivuilleen ja lisätä linkiksi Bannerin voit hakea osoitteesta >>jäsenedut. Bannerin lataaminen edellyttää kirjautumista jäsennumerolla. 8

9 Miten suojaudun harhaanjohtavalta markkinoinnilta? Yrittäjiin kohdistuva epäasiallinen ja harhaanjohtava markkinointi on lisääntynyt viime vuosina. Suomen Yrittäjien vuonna 2010 julkaiseman yksinyrittäjäkyselyn mukaan yrittäjät kokevat, että merkittävä osa heihin kohdistuvasta markkinoinnista on harhaanjohtavaa tai muuten häiritsevää. Yrittäjälle voi olla epäselvää, miten tällaiseen markkinointiin voi reagoida. 3. Yritystoiminnan ABC lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p , Palvelujen ja tuotteiden markkinointi ja mainonta kuuluvat perustuslain suojaaman sananvapauden piiriin. Myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus haluamallaan tavalla markkinoida hyödykkeitään. Lailla voidaan kuitenkin rajoittaa tai kieltää tiettyjen tuotteiden markkinointi. Esimerkiksi tupakkatuotteiden tai väkevien alkoholijuomien markkinointia on rajoitettu. Markkinoinnissa ei myöskään saa esittää väitteitä, jotka eivät pidä paikkansa tai ovat epäasiallisia ja harhaanjohtavia. Markkinointi voi olla harhaanjohtavaa monin erilaisin tavoin. Totuudenmukainen markkinointiviesti voi olla harhaanjohtava, jos myyjä jättää kertomatta sellaisen tärkeän tiedon, jonka vuoksi ostajalle syntyy väärä käsitys esimerkiksi tarjolla olevan hyödykkeen hinnasta, laadusta tai sopimuksen syntymisestä ja kestosta. Jos ostaja olisi ymmärtänyt tilaamansa tuotteen ja tekemänsä sopimuksen ehdot oikein, sopimusta ei olisi alun alkaenkaan solmittu myyjän kanssa. Myös valelaskujen lähettäminen on harhaanjohtavaa markkinointia. On syytä olla tarkkana tällaisten laskujen varalta, ettei tule maksaneeksi palvelusta, jota ei ole lainkaan tilannut. Tyypillisiä ongelmatilanteita puhelinmyynnissä Puhelinmyynti on laillinen ja hyväksytty tapa markkinoida hyödykkeitä sekä tehdä sopimuksia. Sopimus syntyy, kun ostaja kertoo puhelun aikana haluavansa tilata myyjän tarjoaman tuotteen tai palvelun. Sopimuksen syntymisen jälkeen yritysten välisistä sopimuksista ei voida enää yksipuolisesti vetäytyä, vaan ehdoiltaan huonokin sopimus velvoittaa osapuolia sopimuksen mukaisen suorituksen täyttämiseen. Ostaja ei voi myöhemmin peruuttaa sopimusta ja jättää laskua maksamatta vedoten esimerkiksi heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseensa tai siihen, ettei käytä palvelua. Jos taas yrittäjä kieltäytyy tilaamasta puhelimessa tarjottua hyödykettä, sopimusta ei synny, vaikka myyjä kieltäytymisestä huolimatta lähettäisikin tilausvahvistuksen. Jotkut toimijat käyttävät puhelinmarkkinointia epäasiallisin keinoin edistääkseen myyntiään. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta tai päätös tilauksesta tulee tehdä heti, voi olla parasta selvittää asiaa tarkemmin ennen vastauksen antamista. Yrittäjä voi myös kieltää puhelinmarkkinoijan yhteydenotot. Kielto-oikeutta voidaan käyttää jo puhelun aikana tai kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä jokaiselle markkinoijalle erikseen. Usein käy niin, että ostaja huomaa myyjän epäasialliset markkinointikeinot vasta myöhemmin, kun kaupat on jo tehty. Asia voi tulla ikävällä tavalla esille laskusta, jonka loppusumma ei vastaa myyjän tarjousta tai myyjän kanssa sovittua hintaa. Myös tilausvahvistuksessa tai kirjallisissa sopimusteksteissä voi olla ehtoja, jotka poikkeavat suullisesti sovitusta. Sopimus on syntynyt suullisesti sovitun mukaisena, eivätkä jälkeenpäin lähetetyt sopimusehdot tule sopimuksen osaksi. Ostajalla on oikeus vaatia myyjää noudattamaan sopimusta. Vältä aiheettomat maksuhäiriömerkinnät Suullisesti esimerkiksi puhelimessa tehtyjen sopimusten syntyminen ja sisältö voi olla vaikea näyttää riitatapauksessa jälkikäteen toteen. Tilausvahvistus ja muut sopimukseen liittyvät yleiset ehdot on syytä lukea aina heti huolellisesti, ja yrittäjän on syytä mainitussa tilanteessa ilman aiheetonta viivytystä kirjallisesti (esim. sähköpostilla tai faksilla) reklamoida sopimuskumppanilleen, ettei hyväksy jälkeenpäin toimitettuja ehtoja sopimuksen osaksi. Samassa reklamaatioasiakirjassa on syytä ilmoittaa suullisesti sovittujen ehtojen keskeinen sisältö sovituista ja myyjän lupaamista asioista. On järkevää riskinhallintaa vaatia aina kirjallinen sopimus, ellei esimerkiksi kaupan taloudellisen arvon vähäisyydestä johtuen halua valita suullista sopimuksentekotapaa. Vaikka ostaja katsoo, että tilattua tuotetta tai palvelua on markkinoitu virheellisesti tai muuten epäasiallisesti, on mahdollista, että myyjä käynnistää laskun perinnän. Saatavan siirtyminen perintätoimiston perittäväksi ei vielä itsessään aiheuta yrittäjälle maksuhäiriömerkintää. Viimeistään tässä vaiheessa on kuitenkin syytä laatia kirjallisesti perusteellinen reklamaatio asiasta ja toimittaa se mahdollisimman nopeasti sekä myyjälle että tarvittaessa myös perintätoimistolle. Perintätoimiston suorittama perintä keskeytetään, jos laskusta on reklamoitu ja se on riitautettu perustellusti. Perintätoimiston lähettämään laskuun tulee siis aina tällaisissa tilanteissa reagoida ja olla yhteydessä perintätoimiston asiakaspalveluun. Yritys voi saada luottotietoihinsa merkinnän, jos se ei maksa sellaista saatavaa, jonka se on velvollinen sovitun mukaisesti suorittamaan. Valitettavasti luottotietomerkintä voi olla mahdollinen myös sellaisissa tilanteissa, joissa ostaja on tullut myyjän puolelta huijatuksi tai harhaanjohdetuksi. Huijatuksi tullut ostaja voi kuitenkin välttyä häiriömerkinnältä reagoimalla perintätoimiston (perintäkirje) tai oikeuden (haaste) kirjallisiin yhteydenottoihin. Yrittäjä ratkaisee tietenkin viime kädessä itse, miten hän tällaisissa tilanteissa haluaa menetellä. On kuitenkin hyvä huomata, että jos ostaja ei vastaa perintätoimiston lähettämään trattakirjeeseen tai maksa saatavaa, hänen luottotietoihinsa tulee merkintä. Myös haasteeseen vastaamatta jättäminen tai vastaukselle asetetun määräajan ylittäminen johtaa tavallisesti velkojan vaatimusten mukaiseen tuomioon ja ostajan luottotietomerkintään. 9

10 3. Yritystoiminnan ABC Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus Osakeyhtiön toiminnan lähtökohdat Osakeyhtiö on tavallisin yritysmuoto Suomessa. Pienten osakeyhtiöiden suosio on kasvanut vuodesta 2006 lähtien voimassa olleen ns. uuden osakeyhtiölain alennettujen osakepääomavaatimusten vuoksi. Osakeyhtiön perustaminen vaatii omaa pääomaa vähintään euroa, joka on sijoitettava yhtiön osakepääomaksi. Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy, kun se merkitään kaupparekisteriin, eivätkä osakkeenomistajat vastaa yhtiön velvoitteista ilman eri sitoumusta. Yhtiön ja osakkeenomistajien vastuun erillisyyden vuoksi on velkojien suojaksi säädetty, että osakeyhtiön varoja voidaan jakaa ainoastaan osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen lähtökohtana on, että osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Enemmistöperiaatteen mukaan mitä enemmän osakkeenomistaja on sijoittanut yhtiöön, sitä suuremmat valtaoikeudet hänellä on. Tämä ääni per osake -periaate näkyy erityisesti osakkeenomistajien päätöksentekofoorumissa eli yhtiökokouksessa, jossa päätökset tehdään pääsääntöisesti annettujen äänten enemmistöllä. Osakeyhtiöllä on lain mukaan oltava hallitus, jonka päätöksenteossa osakeomistuksella ei ole suoraa merkitystä. Varsinkin suurissa ja keskisuurissa osakeyhtiöissä tyypillistä on omistuksen ja johdon erillisyys, eli hallituksessa on usein sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät lainkaan omista yhtiön osakkeita. Yhtiökokous valitsee hallituksen, mistä seuraa, että hallitukseen valitaan omistajien haluamat henkilöt. Pienissä yhtiössä omistajina ja hallituksen jäseninä ovat samat henkilöt. Yhtiöjärjestys osakeyhtiössä Osakeyhtiölaki on tahdonvaltainen, eli osakkeenomistajat voivat määrittää keskinäistä oikeussuhdettaan laista poikkeavalla tavalla. Lain säännöksistä poikkeaminen voidaan toteuttaa ensinnäkin yhtiöjärjestyksellä, joka on osakeyhtiössä pakollinen. Osakeyhtiölaki vaatii, että yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön nimi, kotipaikkana oleva Suomen kunta ja yhtiön toimiala. Muilta osin yhtiöjärjestyksen sisältö on jätetty varsin vapaasti osakkeenomistajien päätettäväksi. Osakeyhtiölain pakottavista säännöksistä ei kuitenkaan voida yhtiöjärjestyksellä poiketa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhtiön varojen jakoa koskevat velkojien suojaksi tarkoitetut säännökset. Yhtiöjärjestykseen voidaan osakkeenomistajien halutessa ottaa esimerkiksi lunastuslauseke tai suostumuslauseke, joilla voidaan rajoittaa osakkeen vapaata luovutettavuutta. Lain mukaan osake on nimittäin vapaasti luovutettavissa, eli osakkeenomistaja voi esimerkiksi myymällä osakkeensa irrottautua yhtiöstä ja muuttaa omistuksensa rahaksi. Lunastuslausekkeella tarkoitetaan yhtiöjärjestyksen määräystä, jonka mukaan osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta kuin yhtiöltä toiselle siirtyvä osake. Suostumuslauseke merkitsee sitä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus, jonka antaa yhtiön hallitus. Näiden lausekkeiden käytännön merkitys ja tarkoitus on estää ei-toivottujen henkilöiden pääsy yhtiön osakkeenomistajiksi. Osakassopimus osakeyhtiössä Osakassopimus-termiä käytetään tyypillisesti osakeyhtiöiden omistajien välisten sopimusten yhteydessä, mutta sopimuksessa voi olla osapuolina muitakin kuin yhtiön osakkeenomistajia. Esimerkiksi kohdeyhtiö itse on usein osapuolena osakassopimuksessa. Sehän on omistajistaan erillinen oikeushenkilö. Osakeyhtiölaissa ei ole säännöksiä osakassopimuksesta, joka on syntynyt käytännön tarpeista täydentämään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, p , janne.makkula@yrittajat.fi Yhtiöjärjestyksellä ja osakassopimuksella on useita käytännön eroja. Yhtiöjärjestys on pakollinen ja julkinen normisto toisin kuin osakassopimus, joka on vapaaehtoinen. Osakassopimuksen sisältö myös pidetään yleensä ulkopuolisilta salassa. Yhtiöjärjestys sitoo muitakin tahoja kuin yhtiötä ja sen osakkeenomistajia, kun taas osakassopimus sitoo ja velvoittaa vain niitä, jotka ovat sopimukseen sitoutuneet. Vaikka yhtiökokouksen päätös olisi osakassopimuksen ehtojen vastainen, ei päätöstä voida moittia osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen vastaiset päätökset sen sijaan ovat osakkeenomistajien moiteoikeuden alaisia. Osakassopimusta on syytä harkita jo yhtiötä perustettaessa, jos perustajia on enemmän kuin yksi, ja silloin, kun yhtiöön otetaan uusia osakkeenomistajia. Osakassopimus on joustava väline, kun halutaan sopia tarkasti kunkin osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Koska yhtiöjärjestys mahdollistaa osakkeiden vaihdannan vapauden rajoittamisen ainoastaan lunastuslausekkeen ja suostumuslausekkeen avulla, sovitaan mahdolliset muut osakkeenomistajien haluamat osakkeiden luovutuskiellot ja muut ehdot osakassopimuksessa. Tyypillisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi osakkeiden lunastusoikeudesta ja sen ehdoista sopiminen osakassopimuksen rikkomistilanteissa, osakkeenomistajan kuoltua tai tultua työkyvyttömäksi. On kuitenkin huomattava, että osakassopimuksen ehdot ja yhtiöjärjestyksen määräykset on sovitettava yhteen niin, että ne tukevat toisiaan ja ettei asiakirjojen välille synny ristiriitaa. Osakassopimuksessa sovitaan usein myös esimerkiksi osingonjakopolitiikasta, työskentelyvelvoitteesta, salassapidosta ja kilpailukiellosta sekä päätöksentekomenettelystä yhtiökokouksessa ja hallituksessa. 10

11 Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä. Kysymys: 3. Yritystoiminnan ABC lakineuvoja Antti Huotilainen, p , Minulle on lähetetty lasku, vaikka en mielestäni ole tilannut yhtään mitään. Kuinka tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä välttyäkseen maksuvelvollisuudelta ja maksuhäiriömerkinnältä? Vastaus: Lasku, joka ei perustu sopimukseen tai muuhun sitoumukseen, on aiheeton. Tyypillinen esimerkki erimielisyydestä on laskun lähettäjän väite siitä, että yrittäjä on tilannut tuotteen tai palvelun puhelimessa, vaikka näin ei olisikaan tapahtunut. Vastaanottajalla ei ole mitään velvollisuutta reagoida tällaiseen aiheettomaan laskuun eli valelaskuun. On jopa suotavaa pidättäytyä yhteydenotosta laskun lähettäjään. Ei ole mitään syytä peruuttaa, irtisanoa, purkaa tai muutoin päättää sopimusta, jos mitään sopimusta ei alun perinkään ole tehty. Tällainen viestittely voi jopa aiheuttaa tulkintaongelmia sopimuksen olemassaolosta, jos velkoja siirtäisi asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos olet aiheettoman laskun johdosta saanut maksukehotuksen perintätoimistolta, on siihen kuitenkin syytä vastata välttyäksesi tarpeettomilta seuraamuksilta, kuten maksuhäiriömerkinnältä. Tällöin perintätoimistolle tulee reklamoida laskusta ilmoittamalla, ettei se näkemyksesi mukaan perustu sopimukseen. Samalla on hyvä kertoa oma näkemyksensä siitä, mitkä tapahtumat ovat edeltäneet laskun vastaanottamista. Perustellusti riitautetun laskun perintää ei voida riidattomana jatkaa, vaan se tulee siirtää riitaisena tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajan asemassa olevan laskun lähettäjän tulee pystyä esittämään laskun perusteen olemassaolo (esim. puhelinnauhoite suullisesta sopimuksesta, kirjallinen sopimusasiakirja), mikäli hän haluaa menestyksekkäästi jatkaa saatavan perintää oikeudessa. Myyjän yksipuolisesti lähettämät sopimusehdot tai tilausvahvistus eivät lähtökohtaisesti riitä osoittamaan laskun perustetta, vaikka niillä voikin olla todistuksellista ja tulkinnallista merkitystä, jos syntyneen sopimuksen sisällöstä on epäselvyyttä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kuitenkin olla alusta asti yhteydessä laskun lähettäjään tilanteen selvittämiseksi. Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta saat myös yksityiskohtaisempia neuvoja siitä, kuinka juuri Sinun tilanteessasi kannattaa toimia. Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita Ulkoministeriö auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Maantieteellisesti laaja UM:n edustustoverkosto (suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja konsulaatit) tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymiseen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, p , UM:n palvelut on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden vienti- tai investointihankkeeseen liittyy suomalainen intressi. Edustustojen tuella avataan yrityksille ovia ja luodaan yhteyksiä asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa suuri. Edustusto voi esimerkiksi järjestää sopimuksesta yrityksen promootiotilaisuuden tiloissaan. Eri puolilla maailmaa on noin sata toimipistettä. Suurlähetystöjen ohjauksessa toimivat kunniakonsulit voivat myös auttaa yrityksiä tarvittavien liikeyhteyksien löytämiseksi. Tietopalveluiden myötä edustusverkoston osaamista tarjotaan myös yrityksille. Kauppapolitiikka-lehti ( sekä Maailman markkinat -julkaisu sisältävät maatietoa. Yleisperiaate on, että edustustojen tarjoama julkinen kansainvälistymispalvelu on maksutonta yrityksille. Jos toiminnasta aiheutuu edustustolle selkeitä ja eriteltäviä ylimääräisiä kustannuksia, peritään kulut soveltaen valtion maksuasetusta. Edustustot vastaavat kaupallis-taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisten edustustojen kanssa. Mikäli Finpro ei ole edustettuna asemamaassa, edustusto vastaa itse tai ohjaa tiedustelijan eteenpäin. Kaupan ja investointien esteistä voi ilmoittaa kyselylomakkeella (Solvit-palvelu) tai suoraan ulkoministeriön markkinoillepääsyasioiden yksikköön. Ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Yhteystiedot UM:ssä: Ulkoasianneuvos Manu Virtamo p tai Kirsi Niemelä p

12 3. Yritystoiminnan ABC Yhteyksiä maailmalta Enterprise Europe Network (Yritys-Eurooppa) Enterprise Europe Network -palvelu kuuluu Euroopan komission yritystukiverkostoon, joka toimii 47 maassa ja käsittää yli asiantuntijaa. kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, p , thomas.palmgren@yrittajat.fi Enterprise Europe Network tarjoaa neuvontapalveluita pk-yrityksille kansainvälistymiseen ja EU:n sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi pk-yrityksiä tuetaan kansainvälisissä teknologiansiirtohankkeissa teknologiatarpeiden määrityksestä yhteistyösopimusten allekirjoittamiseen. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden verkottua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi ja uusille markkinoille pääsemiseksi. Verkosto tiedottaa myös EU:n puiteohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista ja järjestää tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Suomen kansalliseen verkostoon kuuluu yhdeksän partneria, ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Neuvontapalveluita tarjoavat Varsinais-Suomen ELY- keskuksen kautta koko ELY-keskusverkosto ja Helsingin seudun kauppakamari. Teknologiapalveluita tarjoavat Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL, Technopolis Ventures Oy (Espoo, Kuopio, Oulu), Licentia Oy, Turku Science Park Oy ja Hermia Yrityskehitys Oy. Suomen pisteiden yhteystiedot löydät sivuilta vasemmalta kohdasta Ota yhteyttä!. Tämä on yksi verkosto, jota kannattaa kokeilla. Palvelut ovat ilmaisia eivätkä vaadi mitään erityistä rekisteröitymistä tai jäsenyyttä välittäjäorganisaatioissa. Verkoston kansalliset verkkosivut: Teknologiapörssi ja liiketoimintapörssi: Enterprise Europe Network verkkosivut: eu/ Uusi ympäristötakaus soveltuu myös energiainvestointeihin Finnvera on voinut huhtikuun alusta lähtien myöntää ympäristötakauksia vakuudeksi luotoille, joita myönnetään ympäristönsuojeluinvestointien lisäksi myös uusiutuvaan energiaan liittyviin ja energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Näitä takauksia voidaan myöntää kaiken kokoisille yrityksille koko maassa. Takaus soveltuu mm. vesiensuojelu-, ilmansuojelu- ja jätteiden hyödyntämisinvestointeihin sekä uusiutuvan energian hankkeisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi tuulivoimalapuistot, biopolttoainelaitokset tai metsäenergiaa hyödyntävien lämpövoimalaitokset. Takausta voidaan käyttää myös energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettuihin hankkeisiin. Takaus voidaan myöntää myös ulkomailla toteutettavalle, Suomen ympäristön tilaa merkittävästi parantavalle investoinnille. Finnveran takaus voi olla enintään 80 % taattavan luoton määrästä. Ennen takauksen myöntämistä edellytetään erillinen asiantuntijan laatima selvitys ja ulkomaisten investointien osalta lisäksi ulkoministeriön lausunto hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Lähde: Lisätietoja: Finnvera Oyj, p , 12

13 Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle Suomen Yrittäjien kesällä 2010 jäsenillään teettämän sosiaaliturvakyselyn vastaajista 88 % kaipasi lisää tietoa yrittäjien sairausajan etuuksista. Esimerkkejä sairauspäivärahan suuruudesta erisuuruisilla työtuloilla: TYÖTULO/V SAIRAUSPÄIVÄRAHA/ V ,65 (YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alaraja 08) 14,91 (n. 370 /kk) ,10 (n. 600 /kk) ,15 (n. 900 /kk) ,19 (n /kk) ,29 (n /kk) 4. Yrittäjä ihmisenä lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p , harri.hellsten@yrittajat.fi Kyselyyn vastanneista viimeisen viiden vuoden aikana työkyvyttömänä olleista yrittäjistä peräti 34 % ilmoitti, ettei ole hakenut sairauspäivärahaa työkyvyttömyysajaltaan. Yleisimmät syyt etuuden hakemisen väliin jättämiselle olivat lyhyt työkyvyttömyys ja se, ettei yrittäjällä ollut yritystoimintansa vuoksi mahdollisuutta pitää sairauslomaa. Vastaajista kuitenkin yli viidennes (23 %) ilmoitti, etteivät he ole edes tienneet mahdollisuudesta saada etuutta sairausajaltaan ja 19 % etteivät he uskoneet saavansa sairauspäivärahaa. Vastaajista 16 % koki sairauspäivärahan määrän niin alhaiseksi, etteivät he viitsineet nähdä hakemisen vaivaa. Tässä kirjoituksessa kerron perusedellytykset sairauspäivärahan saamiselle sekä miten kyseisen etuuden suuruus määräytyy. Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä myös yrittäjälle. Sairauspäivärahaa maksetaan, kun henkilön työkyvyttömyys on kestänyt vähintään omavastuuajan. Omavastuuaika YELvakuutetuilla yrittäjillä on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin arkipyhät pois lukien. Jos yrittäjällä tai ammatinharjoittajalla ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla. Jos henkilö saa sairausloman ajalta palkkaa, maksetaan sairauspäiväraha työnantajalle. Jos palkka on päivärahaa pienempi, Kelan toimisto maksaa erotuksen sairauslomalaiselle. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajalta. Sairauspäivärahaa tulee hakea Kelalta neljän kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. YEL- ja MYEL-vakuutetun sairauspäiväraha määräytyy yrittäjän eläkevakuutuksen vuosityötulon mukaan. Vuonna 2010 alkavan päivärahan perusteena on vuoden 2008 keskimääräinen YEL-tai MYEL-työtulo, joka on tarkistettu palkkakertoimella. Yrittäjä voi myös pyytää Kelaa laskemaan päivärahan työkyvyttömyyttä edeltävän kuuden kuukauden YEL- työtulon perusteella, jos työtulo vuosituloksi muutettuna on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu vuoden 2008 työtulo. Tällöin Kela laskee työtulot kuuden kuukauden ajalta välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista ja kertoo ne kahdella vuositulon saadakseen. YEL- tai MYEL-vakuutuksettoman päiväraha maksetaan verottajalle ilmoitettujen tulojen mukaan. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Se on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, on osasairauspäivärahassa normaali omavastuuaika. Osa-aikaisen henkilön työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, joka ei saa vaarantaa henkilön terveyttä eikä toipumista. Osasairauspäivärahan edellytyksenä onkin henkilöä hoitavan (työterveys)lääkärin arvio siitä, että työhön paluu osasairauspäivärahan turvin on mahdollista toipumista vaarantamatta. Yrittäjällä tulee osasairauspäivärahan saamiseksi työmäärän vähentyä % työkyvyttömyyttä edeltävästä ajasta. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä, ja sitä maksetaan arkipäivältä. Sairauspäivärahan 300 arkipäivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen edelleen työkyvyttömällä henkilöllä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. 13

14 Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari Hotelli Viru, Tallinna Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajanvaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille. Torstai Ilmoittautuminen seminaariin Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun Buffet-lounas Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät Toiveet ja realismi yrityskaupassa Yrityskaupan prosessi käytännössä Yrityksen arvon määrittäminen Rahoitusmahdollisuudet Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen) Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa Osakassopimukset Työsopimukset omistajanvaihdoksessa uusi työnantaja, vanhat työntekijät Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Tulevaisuuteen varautuminen Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu Jatkajan toimeentulon varmistaminen Avainhenkilöiden sitouttaminen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät Illallinen ravintola Maikrahvissa Osallistujapalaute 2010: Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus! Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Perjantai Aamiainen 9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta Mikä osa yrityksestä siirtyy? Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Omistuksen siirtäminen lähipiirissä Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen? Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy Seminaarin päätös Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) Saapuminen Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 /hlö 2-hengen huoneessa ja 416 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 /hlö 2-hengen huoneessa ja 576 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle. Ilmoittautuminen viimeistään osoitteessa sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) / Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Yhteistyössä