Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 Nordia Geographical Publications Volume 41:1 Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla Tuomo Pesola AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA esitetään Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Oulun yliopiston salissa L10, Linnanmaa, lauantaina 16. päivänä kesäkuuta 2012 kello 12.

2

3 Nordia Geographical Publications Volume 41:1 Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla Tuomo Pesola

4 Nordia Geographical Publications Publications of The Geographical Society of Northern Finland and The Department of Geography, University of Oulu Address: Department of Geography P.O. Box 3000 FIN University of Oulu FINLAND Editor: Teijo Klemettilä Nordia Geographical Publications ISBN ISSN Uniprint, Suomen yliopistopaino Oy Oulu 2012

5 Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla

6

7 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Alkusanat vii ix xii 1. Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat Maatilan päätöksenteko bioenergia-alalla Tilakohtaiset tekijät Aluetekijät Yhteiskunnallinen ohjaus Päätöksenteon tukipalvelut Tutkimusalue Tutkimuskysymykset Bioenergia ja maatilat maaseudun muutoksessa Bioenergian tuotanto ja käyttömahdollisuudet Maatilojen mahdollisuudet bioenergia-alalla Yrityspalvelut ja maatilat Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä Maatilojen alueelliset tukipalvelut Innovaatiopäätöksien syntyminen maatiloilla Maatilojen innovaatioympäristöt Vuorovaikutus innovaatioprosessissa Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Innovaatioiden aluesidonnaisuus Aineistot ja menetelmät Käytetyt tutkimusmenetelmät Kohdemaatilat Haastattelun toteutus Aineiston käsittely Tutkimuksen arviointi 92 v

8 6. Maatilojen bioenergiaratkaisuihin vaikuttavat tekijät Kohdemaatilojen ja niiden bioenergia-alan toiminnan määrällinen kuvaus Bioenergia-alalle suuntautumisen taustalla olevat tekijät Tukipalvelujen vaikutus innovaatioiden leviämiseen Aluetekijöiden vaikutus bioenergia-alan kehittämiseen Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Maatilojen suuntautuminen bioenergiatoimialalle Maatilalähtöisten tukipalvelujen järjestäminen Aluetekijät innovaatioiden edistämisessä Tulosten hyödyntäminen 176 Lähdeluettelo 183 Liitteet vi

9 Abstract Innovation environments of bioenergy entrepreneurship in farms in the province of Northern Ostrobothnia, Finland Pesola Tuomo, Department of Geography, University of Oulu, 2012 Keywords: bioenergy, business services, decentralized energy production, entrepreneurship, farms, innovation activities, innovation environment, province of Northern Ostrobothnia, rural area, rural business counselling, rural entrepreneurs Bioenergy production is seen to be related to the fight against climate change, the need for securing energy management and the challenges and the opportunities in livelihoods in rural areas. Farms have significant energy resources and possibilities to produce bioenergy and to act as enterprises in the energy sector as well. This research provides basic knowledge about farm activities in the field, presents reasons for those activities and reveals the role of business services in bioenergy entrepreneurship in farms in the province of Northern Ostrobothnia, located in Northern Finland. The research presented here is a qualitative case study. The case area is the province of Northern Ostrabothnia with four subregions: Oulu, Raahe, Oulu South and North-east. Empirical data of this study consists of a brief survey of the farms that are active in the field and interviews of 39 farmers who were selected based on responses to the survey. The qualitative data was analysed using Nvivo research software. The quantitative data was used for supporting the analysis. The bioenergy business is still taking its first steps in farms and the role of bioenergy is usually small in farms total incomes. The reasons for bioenergy activities on the interviewed farms can be classified into six groups: the bioenergy resources of the farm, the price development for farm products and energy, the chance to produce energy for supporting farming, employment opportunity, environmental issues and personal interest in the field. The study revealed three different groups among the interviewed farmers grouped according to their attitude towards bioenergy activities and the development of this field on their farm: Investors are focused on long-term development; Entrepreneurs expect immediate profit from bioenergy investments and bioenergy business is often expansive on their farms; Hobbyists are farmers who participate in some activities in the bionergy sector but they have not invested major efforts into the business. This classification aids in the understanding of the state of the business in the field and the motivation of farmers to develop bioenergy activities on their farm in the province of Northern Ostrobothnia. It can also improve the implementation of development activities in the field based on farm-related factors. The classification may also be more broadly usable for studying and developing diversified farm entrepreneurship. vii

10 The customary business services of farms have not been able to substantially influence the development of bioenergy business activities on farms and no business services exist in the field which could take the farm complex into account. Business activities on farms have been primarily developed by projects which are temporary by nature. Personal interaction in business services and especially peer experiences are important to farmers. According to the study, independent brokers have a significant role as the promoters of farm-based innovation processes. The tasks of the broker in bioenergy innovation processes on farms can be defined as participating in the assessment of the possibilities for farm in the sector, building networks and defining and supporting the innovation process. The broker promotes the interactive learning processes of the farmer from the front end of the innovation process to the final innovation. The innovation environments of the farms are diverse in the different subregions of Northern Ostrobothnia. The North-east subregion has in many ways a worse position in relation to the development of the bioenergy sector compared to the other subregions. As brokerage activity becomes more efficient and internet connections improve, farmers that reside far from business services will also be increasingly able to get assistance with challenge to bioenergy development on their farms. viii

11 Tiivistelmä Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla Pesola Tuomo, Luonnontieteellinen tiedekunta, Maantieteen laitos, Oulun yliopisto, 2012 Asiasanat: bioenergia, hajautettu energiantuotanto, innovaatiotoiminta, innovaatioympäristö, maaseutu, maaseutuneuvonta, maaseutuyrittäjät, maatilat, Pohjois-Pohjanmaa, yrittäjyys, yrityspalvelut Bioenergian tuotannon nähdään liittyvän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, energian saannin varmistamiseen ja maaseudun toimeentulon haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Maatiloilla on merkittävät energiaresurssit sekä mahdollisuuksia tuottaa bioenergiaa ja toimia alan yrityksinä. Tämä tutkimus tuottaa tietoa maatilojen toiminnasta bioenergiaalalla, alalle hakeutumisen taustalla olevista tekijöistä ja tukipalvelujen vaikuttavuudesta maatilojen bioenergiayrittäjyyteen Pohjois-Pohjanmaalla ja sen aluekeskusalueilla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdealueena on Pohjois-Pohjanmaa. Alatapauksina tutkimuksessa tarkasteltiin neljää maakunnan aluekeskusaluetta: Oulun, Raahen ja Oulun eteläisen aluetta sekä Koillismaata. Empiirisen osan muodostavat bioenergia-alalla aktiivisille tiloille suunnattu tilatietokysely ja sen perusteella valituille 39 tilalle tehdyt haastattelut. Analyysissä käytettiin Nvivo-ohjelmaa. Laadullista analyysiä tuettiin aineistosta saadulla numeerisella tiedolla. Bioenergia-ala on vielä kehittymätön yritystoiminnan osa-alue maatiloilla, ja alalla toimivien tilojen bioenergialiiketoiminta on yleensä pientä. Bioenergia-alan toiminnan tai sen suunnittelun käynnistämisen taustalla olevat tekijät voidaan jakaa tutkimuksessa haastatelluilla maatilayrittäjillä kuuteen ryhmään: tilan raaka-aineresurssit, tilan tuotteiden ja energian hintakehitys, tilan oma energian tuotanto maatalouden tukena, työllistyminen, ympäristötekijät ja henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen. Tutkimuksessa paljastui bioenergia-alalla aktiivisista maatiloista kolme erilaista ryhmää sen mukaan, miten maatilayrittäjät suhtautuivat alan toimintaan ja sen kehittämiseen tilallaan. Sijoittajille on keskeistä pitkän tähtäimen kehittämisintressi. Yrittäjät odottavat tehdyn sijoituksen tuottavan alusta alkaen, ja näillä tiloilla bioenergia-alan toiminta on usein kasvuhakuista. Harrastelijat ovat puolestaan bioenergia-alalla toimivia maatilayrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole panostaneet merkittävästi alaan. Tehty luokitus auttaa ymmärtämään bioenergia-alan yritystoiminnan tilaa ja maatilayrittäjien motiivia kehittää alan toimintaa tilallaan Pohjois-Pohjanmaalla, ja se voi auttaa toteuttamaan alan kehittämistoimia entistä paremmin maatilalähtöisesti. Luokitus voi olla käyttökelpoinen myös laajemmin maatalouden ulkopuolista maatilayrittäjyyttä tutkittaessa ja kehitettäessä. Maatilojen vakiintuneet tukipalvelut eivät ole kyenneet merkittävästi vaikuttamaan bioenergia-alan kehitykseen eikä alalle ole syntynyt maatilakokonaisuuden huomioivia alan neuvontapalveluja. Toimialaa on kehitetty lähinnä luonteeltaan tilapäisellä hanketoiminnalla. ix

12 Henkilökohtainen vuorovaikutus tukipalveluissa ja erityisesti vertaiskokemukset ovat maatilayrittäjille tärkeitä. Tutkimus nostaa riippumattoman välittäjän roolin tärkeään asemaan maatilalähtöisten innovaatioprosessien edistäjänä. Välittäjän tehtäviksi maatilojen bioenergia-alan innovaatiotoiminnassa voidaan kiteyttää osallistuminen maatilan mahdollisuuksien arviointiin ja verkostojen rakentamiseen sekä innovaatioprosessin hahmottamiseen ja tukemiseen. Välittäjä tukee maatilayrittäjän vuorovaikutteisia oppimisprosesseja innovaatioaihion tunnistamisesta aina innovaation toteutumiseen saakka. Maatilojen innovaatioympäristöt ovat erilaisia eri alueilla Pohjois-Pohjanmaalla. Koillismaa on monessa suhteessa muuta maakuntaa huonommassa asemassa bioenergia-alan kehittämisessä. Välittäjätoiminnan tehostuessa ja tietoliikenneyhteyksien parantuessa myös etäällä asiantuntijapalveluista olevat maatilayrittäjät voivat entistä helpommin saada apua kehittämisongelmiinsa. x

13 Ohjaajat Professori Toivo Muilu Maantieteen laitos Oulun yliopisto Professori Jarmo Rusanen Maantieteen laitos Oulun yliopisto Esitarkastajat Professori Hannu Katajamäki Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto TkT Margit Närvä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Vastaväittäjä Professori Hannu Katajamäki Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto xi

14 Alkusanat Työni maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämisen opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä sekä aiempi tutkintoni maatalous- ja metsätieteissä ohjasivat tutkimusaiheeni valintaa. Elinvoimaisen maaseudun yhtenä tekijänä on yrittäjyys, ja maatilayrittäjillä on usein suhteellisen hyvät mahdollisuudet käynnistää alueellisiin vahvuuksiin tukeutuvaa uutta yritystoimintaa. Kiinnostukseni maatilojen yritystoiminnan kehittämiseen rajasin tässä tutkimuksessa bioenergia-alaan, johon olen työni kautta perehtynyt muita maatilayrittäjyyden muotoja seikkaperäisemmin ja joka ajankohtaisena aiheena on myös yleisen kiinnostuksen kohteena. Pohjois-Pohjanmaalla 2000-luvun alkuvuosina laadittu Pohjoisen luonnonvara-alan kehittämisohjelma ja sen pohjalta tehty Oulun seudullinen ohjelma suuntasivat kiinnostustani osaamisen kehittämiseen ja yritystoiminnan edellytyksiin alueilla. Henkilökohtainen osallistuminen tähän kehittämistyöhön synnytti kysymyksiä maatilojen mahdollisuuksista maakunnan eri osissa ja erityisesti bioenergian merkityksestä tiloilla ja siihen vaikuttamisesta, mihin nyt tässä tutkimuksessa osaltaan pyrin vastaamaa. Pitkää tietäni vuonna 2004 alkaneissa maantieteen opinnoissa auttoi merkittävästi Oulun yliopiston maantieteen laitoksen Suomen Akatemialta saama tutkimusrahoitus. Sen tukemana pystyin viemään loppuun ensin lisensiaatintyöni ja jatkamaan tutkimusta väitöskirjaan saakka. Työhön olen saanut apua sen eri vaiheissa monilta henkilöiltä. Professorit Toivo Muilu ja Jarmo Rusanen työni ohjaajina ovat sopivasti kannustaen ohjanneet työtäni oikeaan suuntaan aina silloin, kun olen apua kaivannut, mistä heille lämpimät kiitokset. MMT Juha-Pekka Snäkinille olen kiitollinen hänen pyyteettömästä avustaan kaikissa tutkimukseni vaiheissa. Professori Hannu Katajamäkeä ja TkT Margit Närvää kiitän asiantuntevasta työni esitarkastuksesta ja arvokkaista kommenteista, jotka auttoivat työni viimeistelyssä. Erja Molkkaria, Kati Piiraista, Matti Nokuaa ja Timo Greusia kiitän heidän avustaan tutkimuksen aineiston keruussa. Haastatteluihin osallistuneita maatilayrittäjiä haluan kiittää heidän yhteistyöhalustaan. Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvaraalan yksikköä ja työtovereitani kiitän positiivisesta suhtautumisesta ja kiinnostuksesta työhöni. Erityisesti Jukka Tikkaselle ja Raili Hokajärvelle kiitokset kokemusten vaihdosta ja innoittavista keskusteluista sekä Toni Sankarille avusta työn toimitusvaiheessa. Väitöskirjatyötä ei ole mahdollista käynnistää ja saattaa loppuun ilman läheisten tukea. Tätä tukea olen saanut vaimoltani Eijalta ja koko perheeltäni. Heille osoitan suurimmat kiitokseni. Kiitos myös muille läheisilleni, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta ja halunneet kuulla työni vaiheista. Muhoksella toukokuussa 2012 Tuomo Pesola xii