Bioenergiayrittäjyys maatiloilla
|
|
- Aila Anne-Mari Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Bioenergiayrittäjyys maatiloilla FT, MMM, Tuomo Pesola, yliopettaja, tki-päällikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tiivistelmä Meneillään oleva siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaan talouteen tuo maatiloille uusia mahdollisuuksia bioenergiaresurssiensa hyödyntämiseen ja uuden yritystoiminnan synnyttämiseen energia-alalla. Bioenergiayrittäjyys on vielä kuitenkin kehittymätön yritystoiminnan osa-alue maatiloilla. Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöjä Pohjois-Pohjanmaalla selvittäneessä tutkimuksessa haastatelluista bioenergia-alalla aktiivisista maatilayrittäjistä paljastui kolme erilaista ryhmää sen mukaan, miten he suhtautuivat alan toimintaan ja sen kehittämiseen tilallaan. Yhden ryhmän muodostivat sijoittajat, joille on keskeistä pitkän tähtäimen kehittämisintressi ja siihen liittyvä investointihalukkuus. Yrittäjät odottivat tehdyn sijoituksen tuottavan alusta alkaen, ja näillä tiloilla bioenergia-alan toiminta on usein kasvuhakuista. Harrastelijat ovat puolestaan bioenergia-alalla toimivia maatilayrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole panostaneet merkittävästi alaan. Tehty tyypittely kuvaa myös eroja bioenergia-alalle suuntautumisessa, toiminnan tavoitteellisuudessa ja suhtautumisessa bioenergia-alaa edistäviin tukipalveluihin. Bioenergia-alaa maatiloilla oli edistetty lähinnä tilapäisluotoisella hanketoiminnalla. Maatilayrittäjien käytettävissä ei ole puolueetonta, samanaikaisesti maatilakokonaisuuden ja maatilan kaikki bioenergiaresurssit hallitsevaa tukipalvelua. Bioenergiayrittäjyyden edistämiseksi olisi tarvetta maatilayrittäjän oppimisprosessia maatilan toiminnan uudistamisen eri vaiheissa tukevalle puolueettomalle toimijalle, välittäjälle, joka osallistuisi maatilan mahdollisuuksien arviointiin, tarvittavien yhteyksien luomiseen ja tiedon siirtoon. Bioenergy Entrepreneurship in Farms, Abstract The transition towards the economy based on renewable energy creates new chances to farms to make use of their bioenergy resources and to start new business on energy sector. Bioenergy entrepreneurship is however still quite undeveloped business on farms. The research which focused on bioenergy entrepreneurship on farms in the province of Northern Ostrobothnia in Finland revealed three different groups among the interviewed farmers grouped according to their attitude towards bioenergy activities and the development of this field on their farm. Investors are farmers who are focused on long-term development and related to this they are keen to invest. Entrepreneurs expect immediate profit from bioenergy investments and bioenergy business is often expansive on their farms. Hobbyists participate in some activities in the bioenergy sector but they have not invested major efforts into the business. This classification also shows the differences between the categories in orientation to the bioenergy sector, in how goal-oriented they are in their
2 2 activities and in attitude to business services in the sector. Business activities on farms have been primarily developed by projects which are temporary by nature. There are no objective business services for farms which could simultaneously master the farm complex and all bioenergy resources on the farm. For boosting bioenergy entrepreneurship there would be need for an independent player, for a broker, who could support farm entrepreneur s learning process in all stages of renewing processes of farm activities by participating in the evaluation of farm s opportunities, the creation of connections needed and knowledge transfer. Asiasanat bioenergia, hajautettu energiantuotanto, innovaatiotoiminta, innovaatioympäristö, luonnonvara- ja ympäristöala, maaseutu, maaseutuneuvonta, maaseutuyrittäjät, maatilat, Pohjois-Pohjanmaa, yrittäjyys, yrityspalvelut Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet Käynnissä on hidas siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaan talouteen. Se synnyttää muutoksia tuotannossa. Tässä yhteydessä on otettu käyttöön luonnonvarojen merkitystä korostava käsite luonnonvaratalous. Sen yksi alakäsite biotalous tai vihertalous, kuten sitä myös kutsutaan, kuvaa biopohjaisiin, uusiutuviin prosesseihin liittyviä tuotanto- ja arvoketjuja. Bioenergian tuotanto on yksi viime vuosien puhutuimmista biotaloutta toteuttavista tuotannon aloista. Sen nähdään liittyvän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, energian saannin varmistamiseen ja maaseudun toimeentulon haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Bioenergian tuotanto voi tukea maatilan muuta tuotantoa energiaomavaraisuutta lisäämällä, tai se voi synnyttää uutta yritystoimintaa energia-alalla. Liiketoimintamahdollisuudet riippuvat paljon tilakohtaisista ja alueellisista tekijöistä. Yritystoiminnassa on tavoitteena ja välttämättömänä edellytyksenä liiketaloudellinen kannattavuus, johon päätöksenteko tähtää nojaten tilakohtaisiin ja aluetekijöihin (kuva 1). Maatiloilla on keskimäärin suuret energiaresurssit, metsää, peltoa ja usein kotieläimiä, monipuolista osaamista sekä koneita, kalustoa ja muuta pääomaa. Paikallisten energiaresurssien hyödyntäminen ja laajamittainen energiayrittäjyys tarvitsevat tuekseen kuitenkin myös hajautettua energiajärjestelmää tukevaa energiapolitiikkaa, ja maatilayrittäjät tarvitsevat tukea ja neuvontaa liiketoiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. Näihin kaikkiin vaikuttavia muutostekijöitä ovat ainakin globaalit tekijät kuten ilmastonmuutos ja maailmantalouden, erityisesti energian hinnan ja saatavuuden näkymät, sekä teknologian kehitys, jota myös edellä mainitut tekijät vauhdittavat. Energiamarkkinoiden kehitys vaikuttaa lähes kaikkiin päätösprosessin osiin, ja sillä on luonnollisesti suuri merkitys bioenergia-alan yritystoiminnan edellytyksiin.
3 3 Kuva 1. Maatilayrittäjän bioenergiapäätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Maatilat käyttävät puuta lämmitykseen, mutta tila voi tuottaa energiapuuta myös myyntiin, polttopuuta omakotiasujille tai mökkiläisille tai toimia vaikka hakkeen toimittajana tai hakeurakoitsijana. Rypsistä ja muista öljykasveista on mahdollisuus tuottaa biodieseliä, ja ruokohelpi ja olki voidaan polttaa lämmöntuotannossa. Kotieläintilojen koon kasvaessa mahdollisuudet biokaasun tuotantoon ja jalostamiseen lämmöksi ja sähköksi tai liikennepolttoaineeksi paranevat. Maatilat voivat käyttää biokaasua koneissaan ja myydä sitä tulevaisuudessa asiakkaille biokaasuautojen yleistyessä. Maatila voi myös mädättää alueen biojätteitä ja olla näin bioenergiantuotannon ohella samalla osa alueen jätteenkäsittelyketjua. Energiantuotantoon liittyy todennäköisesti tulevaisuudessa yleensäkin monipuolinen sivuvirtojen hyödyntäminen. Myös erilaiset integroidut ratkaisut, joissa maatilojen bioenergiatuotantoa yhdistetään muuhun uusiutuvan energian tuotantoon tulevat yleistymään. Lämpöyrittäjyys on hajautetun energiantuotannon muoto, jossa lämpöyrittäjä tuottaa lämpöä kiinteistölle. Maatila voisi tulevaisuudessa tarjota lämpöyrittäjäpalveluja kokonaisille kylille tai ehkä jopa tuottaa sekä kylien tarvitsema lämpö että sähkö pienen kokoluokan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon yksiköillä. Eikä mahdoton olisi ajatus myöskään liikennepolttoaineen tuottamisesta kylän biokaasulaitoksessa.
4 4 Bioenergiayrittäjyys nyt Bioenergia-ala on vielä kehittymätön yritystoiminnan osa-alue maatiloilla. Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöjä Pohjois-Pohjanmaalla selvittäneessä tutkimuksessa todettiin bioenergia-alan muodostavan maatiloilla yleensä vain pienen osan tilojen kaikesta toiminnasta, ja siihen käytetty työmäärä oli suuri verrattuna bioenergiasta saatuihin tuloihin. Tiloja, joilla oli bioenergia-alan yritystoimintaa tai jotka aktiivisesti suunnittelivat toimintaa bioenergiaalalla oli alueella vuosina noin 200, mikä oli noin 3,5 prosenttia alueen maatiloista. Tutkimuksessa haastatellut maatilayrittäjät (39) voitiin jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuivat bioenergia-alan toimintaan ja sen kehittämiseen tilallaan (taulukko 1). Sijoittajille on keskeistä pitkän tähtäimen kehittämisintressi ja siihen liittyvä investointihalukkuus. Yrittäjät odottavat tehdyn sijoituksen tuottavan alusta alkaen, ja näillä tiloilla bioenergia-alan toiminta on usein kasvuhakuista. Harrastelijat ovat puolestaan bioenergia-alalla toimivia maatilayrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole panostaneet merkittävästi alaan. Bioenergia-alaan syntyneen kiinnostuksen taustalla maatilayrittäjillä oli monia eri asioita: energiantuotantoon sopivat raaka-aineresurssit, tilan tuotteiden ja energian hintakehitys, tilan oma energiantuotanto maatalouden tukena, työllistyminen tilalla, ympäristötekijät ja henkilökohtainen kiinnostus. Näiden tekijöiden merkitys vaihteli yrittäjätyypeittäin. Sijoittajille oli tyypillistä henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen ja maatalousorientaatio, mikä näkyi myös vahvana kiinnostuksena biokaasuun ja peltoenergiaan, sekä tietoisuus ympäristövaikutuksista. Yrittäjillä tavoitteena oli saada liiketoiminnasta mahdollisimman pian tulosta ja työllistää itsensä. Niinpä he kokivat tärkeänä tuotteiden ja energian hintakehityksen. Heidän kiinnostuksensa suuntautui lähinnä metsätalouteen ja puuenergiaan, jossa on jo suhteellisen vakiintunutta yritystoimintaa. Harrastelijat olivat usein ikään kuin ajautuneet alalle, yleensä polttopuun tuotantoon, kun tilalla oli mahdollisuus tuottaa sitä omasta metsästä, eivätkä he halunneet ottaa riskejä yritystoiminnan kehittämiseksi. Tehty tyypittely kuvaa myös eroja toiminnan tavoitteellisuudessa ja suhtautumisessa bioenergia-alan tukipalveluihin. Sijoittajat ja yrittäjät käyttävät tukipalveluja avukseen yritystoiminnan kehittämisessä ja toiminta on muutenkin tavoitteellisempaa kuin harrastelijoiden ryhmään kuuluvilla maatilayrittäjillä.
5 5 Taulukko 1. Tilaluokkia tyypittäviä ominaisuuksia. Ominaisuus Sijoittajat Yrittäjät Harrastelijat Suhtautuminen bioenergia-alaan toimialana Maatalousorientaatio Tulevaisuusorientaatio Investointihalukkuus Liiketoimintaorientaatio Kasvuhakuisuus Ajautuminen alalle Ei halukkuutta tehdä suuria investointeja Suhtautuminen eri bioenergiamuotoihin Biokaasu- ja peltoenergiaorientaatio Vahva metsätalous- ja puuenergiaorientaatio Vahva metsätalous- ja polttopuuorientaatio Bioenergia-alalle suuntautumisen taustalla olevat tekijät Henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen Maatalouden tuki Ympäristövaikutukset Työllistyminen Tuotteiden ja energian hintakehitys Tilan raakaaineresurssit Toiminnan tavoitteellisuus Tavoitteellista Tavoitteellista Tavoitteellisuuden puute Suhde bioenergiaalan tukipalveluihin Tukipalvelujen runsas käyttö Tukipalvelujen runsas käyttö Tukipalvelujen vähäinen käyttö Bioenergiayrittäjyyden edistäminen Bioenergia-alaa on maatiloilla kehitetty lähinnä luonteeltaan tilapäisellä hanketoiminnalla. Hankkeet on kuitenkin yleensä kohdistettu johonkin bioenergiamuotoon. Maatilat tarvitsisivat nykyistä enemmän asiantuntija-apua toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, omien resurssiensa optimointiin ja yritystoiminnan suunnitteluun. Alalle ei ole syntynyt maatilakokonaisuuden ja maatilan eri bioenergiaresurssit yhdessä huomioivia vakiintuneita neuvontapalveluja. Kaikki sektorit hallitsevaa neuvontaa ei ole. Näköpiirissä ei myöskään ole, että jokin organisaatio pystyisi tällaisen asiantuntijaroolin itselleen ottamaan. Tässä tilanteessa maatilayrittäjät tarvitsevat apua kehittämisprosessin hallitsemiseksi ja tilakokonaisuuden huomioimiseksi tässä prosessissa. Puolueettoman tahon avustuksella tehty katsaus, systemaattinen tiedon keruu ja tilan mahdollisuuksien kartoitus, voisi tuoda maatiloille nykyistä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja, joissa tilan energiaresurssit ja muut resurssit sekä muu tuotanto ja yritystoiminta olisi tavoitteellisesti kytketty yhteen. Tällainen toimija voisi auttaa yrittäjää hahmottamaan tilansa toimintavaihtoehdot ja toimia välittäjänä auttaen tarvittavien yhteyksien luomisessa ja tiedon saannissa, ohjata maatilayrittäjä asiantuntijaorganisaatioiden yhteyteen, ja tukea yrittäjää innovaatioprosessin toteuttamisessa.
6 6 Toimintavaihtoehtojen hahmottamisessa on tärkeää maatilayrittäjän oppimisprosessi, jota välittäjän, maatilayrittäjän ja mahdollisten muiden tähän osallistuvien tukipalvelujen ja vertaistoimijoiden välisen vuorovaikutuksen tulee tukea. Välitystoiminta voidaan siis nähdä oppimisen, verkostoitumisen ja prosessien tukemisena. Toiminnallisesti se on eriytynyt muista toimialan kehittämistä tukevista palveluista kuten erikoistuneesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, maatilojen maksullisesta tuotannon, talouden ja liiketoiminnan suunnitteluun liittyvästä neuvonnasta sekä asiointi- ja tietopalveluista ja rahoituspalveluista. Innovaatiopäätökselle välttämättömän, riittävän soveltavan ja maatilakohtaisen, tiedon tuottamiseen innovaation soveltumisesta ja vaikutuksista yritykseen tarvitaan kuitenkin todennäköisesti näiden tarjoamia erikoistuneita asiantuntijapalveluja. Maatilayrittäjän oppimisprosessin elementit löytyvät tiedon tuottajat, levittäjät, hyödyntäjät ja soveltajat yhdistävästä innovaatioympäristöstä, jota voidaan kuvata Nonakan ja Takeuchin (1995) tiedon luomisen spiraalia soveltaen (kuva 2). Uutta yritystoimintaa suunnitteleva maatilayrittäjä saa virikkeitä, kokemuksia ja esimerkkejä muilta alalla toimivilta yrittäjiltä. Tätä vaihetta oppimisprosessissa, kun hiljaista tietoa siirtyy yrittäjältä toiselle, kutsutaan sosiaalistumiseksi. Yhdessä alan asiantuntijaorganisaation kanssa tilatieto, vertaiskokemukset ja asiantuntijaorganisaation hallitsema tieto ulkoistetaan näkyväksi tiedoksi, kehittämisongelmaksi. Vertaiskokemukset ovat maatilayrittäjille tärkeitä. Toisten kokemuksiin ja esimerkkeihin tutustuminen tukee maatilayrittäjää hänen tehdessään päätöstä siitä jatkaako prosessia omalta kohdaltaan ehkä jo merkittävääkin rahallista panosta vaativaan suunnitteluun. Kehittämisongelmaa koskevan tiedon yhdistäminen tutkimustietoon ja muuhun käytettävissä olevaan dokumentoituun tietoon tuottaa suunnittelun ja laskelmien avulla ratkaisun ongelmaan. Uuden ratkaisun sisäistäminen käytännössä tuottaa jälleen uutta hiljaista tietoa tilalla. Välittäjä tukee maatilayrittäjää prosessin eri vaiheissa eri tavoin. Kuva 2. Maatilayrittäjän oppimisprosessi Nonakan ja Takeuchin (1995) tiedon luomisen spiraalimallia soveltaen.
7 7 Tässä tilanteessa, jossa maatilayrittäjällä ei ole käytettävissään puolueetonta, samanaikaisesti maatilakokonaisuuden ja maatilan kaikki bioenergiaresurssit hallitsevaa tukipalvelua, välittäjälle olisi tarvetta bioenergiayrittäjyyden vauhdittajana. Välittäjä auttaisi innovaatioprosessin hahmottamisessa ja toteuttaisi maatilayrittäjän näkökulmasta yhden luukun periaatetta, mikä helpottaa prosessin käynnistämistä. Välittäjän tehtäviksi maatilojen bioenergia-alan innovaatiotoiminnassa voidaan kiteyttää osallistuminen maatilan mahdollisuuksien arviointiin ja verkostojen rakentamiseen - vertaisverkostojen ja asiantuntijayhteyksien luomiseen, joissa kokemukset ja tieto välittyvät yrittäjän käyttöön - sekä innovaatioprosessin hahmottamiseen ja tukemiseen. Välittäjä tukisi maatilayrittäjän vuorovaikutteisia oppimisprosesseja maatilan toiminnan uudistamisen eri vaiheissa. Lähteet: Nonaka, I. J. & H. Takeuchi (1995). The knowledge-creating company. How Japanese companies create the dynamics of innovation. Oxford University Press, New York London. Pesola, T. (2012). Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla. Väitöskirja. 193 s. Nordia Geographical Publications 41: 1. Uniprint, Suomen yliopistopaino Oy. Oulun yliopisto.
Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla
Nordia Geographical Publications Volume 41:1 Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla Tuomo Pesola AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA esitetään Oulun yliopiston luonnontieteellisen
LisätiedotBioenergiantuotanto tarjoaa uutta yrittäjyyttä maatiloille
TUOMO PESOLA Oulun seudun ammattikorkeakoulu Bioenergiantuotanto tarjoaa uutta yrittäjyyttä maatiloille Kirjoitus perustuu kirjoittajan Oulun yliopistossa 16.6.2012 pitämään Lectio Praecursoriaan ja väitöskirjaan
Lisätiedot13 February Olli Oamkilainen 1
13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden
LisätiedotMAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA. Tuomo Pesola. Oulun seudun ammattikorkeakoulu
MAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA Tuomo Pesola Oulun seudun ammattikorkeakoulu Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa 26.-27.08.2010 Tuomo Pesola, 26.08.2010 Esitys perustuu
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotOULUN AMMATTIKORKEAKOULU
OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotTilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotBiotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK
ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
LisätiedotMetsästä energiaa yrittämällä
Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim
LisätiedotFISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015
FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa
LisätiedotPuutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotHAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT
HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotSuuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.
Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotMiten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely
POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin
LisätiedotBiokaasulaitosten investointituet v. 2014
Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos
LisätiedotAmmatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014
Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malmin kauppatie 8 B 26.11.2014 Tove Holm ja Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotMaaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:
LisätiedotKainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
LisätiedotRikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus
Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus Harri Haapasalo Tuotantotalouden professori Tuotannollisen yrityksen johtaminen, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta harri.haapasalo@oulu.fi
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotBioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla
Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla Tulevaisuusfoorumi, Joensuu metsät ja ilmastopolitiikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 15.3.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalous Bioenergia-alan
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI
TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI Kick off 27.3.2017 ELY Areena Yksikön päällikkö Maija Saari TYÖVOIMAKOULUTUS LUKUINA 1 (2) VUOSI TYÖVOIMAKOULUTUS/ HENKILÖT KOULUTUSPÄIVÄT 2013 3336 232 563 2014 3306 272 719
LisätiedotEU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa
EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and
LisätiedotLapin bioenergiaohjelma 2009 2013
Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotBiotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotMARKET OPPORTUNITIES
MARKET OPPORTUNITIES Markkinaoivalluksista liiketoimintaa Autamme yrityksiä tarttumaan markkinoiden kysyntään nyt ja tulevaisuudessa. Valjastamme Team Finlandin globaalin verkoston markkinaosaamisen suomalaisten
LisätiedotHevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotHanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa
Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 12.12.2012 1 Energialinjaukset pääperiaatteet
LisätiedotBIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN
BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:
LisätiedotVoivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan
Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet
Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE
BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE MIKÄ ON KASVUMOOTTORI? Markkinaehtoinen, avoin, globaali liiketoimintaekosysteemi Tavoittelee yli miljardin euron uutta liiketoimintaa ja/tai vientiliiketoiminta
LisätiedotFinnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen
Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana 2 Sisältö Taustaa: EU:n ja kansalliset
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotEnergiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotYmpäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa
Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät OPH 13.11.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia
LisätiedotKorkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa
Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa CloseLoop etsii ratkaisuja monin tavoin Kiertotalouden mallien hyödyntäminen on yksi tapa pyrkiä hiilineutraaliin talouteen. Uudet mallit
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija
ProAgria Lappi Yrityspalvelut Ari Saarela Yritysasiantuntija 16.5.2014 14 aluekeskusta (11 suomenja 3 ruotsinkielistä) yhdistystä Palveluita maatiloille ja maaseudun yrityksille Liikevaihto yli 30 milj.
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotIlmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia Hanna Mäkinen Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke Valtakunnallinen tiedonvälityshanke Sieto- ja sopeutumiskyvyn
LisätiedotSUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI
SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotBusiness Finland s Funding Instruments. Lämpöklinikka Tampere,
Business Finland s Funding Instruments Lämpöklinikka Tampere, 7.5.2019 BF:N RAHOITUS YRITYKSILLE Yrityskoko TEMPO T&K avustus Laina Start up Rahoituksen määrä on enintään 50 000 euroa. BF:n rahoitus 75%,
LisätiedotBIOTALOUDESTA BUSINESSTA
BIOTALOUDESTA BUSINESSTA MAATALOUSYRITTÄJÄN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KORKEAKOULUDIPLOMI Jaana Auer Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen
LisätiedotENPOS Maaseudun Energiaakatemia
ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotOsaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä
Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotYrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys. Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet
Yrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet Esimerkkejä yrittäjyydestä Sisäinen yrittäjyys (Corporate Entrepreneurship): Organisaation eri tasoilla
LisätiedotBiotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot
Biotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot 7.3.2014 Turku Heikki Aro Tekes DM 1093542 Copyright Tekes Mikä biotalous? Tekes
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotAlueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto
Alueidenkäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteistyö Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori 30.8.2017 2 ( Vantaan kaupungin mittausosasto 2013, julkaistu tekijänoikeuksien haltijan luvalla). Kunnissa
LisätiedotPohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:
Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo
Lisätiedot