TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ

Transkriptio

1 1 Markku Wilenius TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ Osaamisintensiivinen Suomi 2012: elementtejä ja näkökulmia Johdantoa Ensimmäisellä delfoi-kierroksella tulevaisuusluotaimen asiantuntijoilta kysyttiin, mitkä ovat keskeiset trendit ja ilmiöt, jotka vaikuttavat teollisuuden osaamistarpeisiin ja koulutusjärjestelmien haasteisiin seuraavan 10 vuoden aikana. Vastauksista klusteroitiin viisi kokonaisuutta: 1. Uuden tietoteknologian kehittyminen, sen vaikutus yhteiskuntaan ja talouteen ja sen hyödyntäminen liiketoiminnan eri alueilla 2. Talouselämän globalisoituminen eli Suomen ingretoituminen kansainväliseen talouteen ja kehitykseen kiinteästi liittyvä yritysten verkottuminen 3. Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset työelämään ja talouden kehitykseen 4. Ympäristöasioiden korostuminen, joka yrityselämässä näkyy mm. tuote -ja ympäristövastuiden painottumisena 5. Osaamisen kehittämiseen liittyvien tekijöiden painottuminen: yrityselämän kasvavat tarpeet mm. tietoteknologian soveltamisessa, työn organisoinnissa ja asiakaspalvelussa Monet näistä megatrendeistä nähtiin sekä uhkina että mahdollisuuksina. Uhkina nähtiin mm. työssä jaksaminen, eräitä aloja mahdollisesti kohtaava työvoimapula, nuorten vähäinen kiinnostus teollisuuden koulutusaloista ja käden taitojen katoaminen. Edelleen uhkina nähtiin liian vähäinen resursointi aikuiskoulutukseen ja aivovienti. Mahdollisuuksina ja edelleen strategisina painopisteinä nähtiin mm. Elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyön tehostaminen, ennakoinnin tehostaminen, uusien teknologioiden kehittäminen, ammatillisen koulutuksen laadun turvaamisen, joustavuuden lisääminen työelämässä ja suomalaisen osaamisen korostaminen. Tuloksia jalostettiin edelleen skenaariotyöskentelyllä koulutuspäivillä ja näiden pohjalta hanke tuotti väliraportin Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna 2012 maaliskuussa Nämä alustavat tulokset käyvät yhteen maamme elinkeinopoliittisten linjausten kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriön raportissa Elinkeinopolitiikka uudessa taloudessa ministeriö arvioi elinkeinopolitiikan keskeisiksi tekijöiksi tulevaisuutta ajatellen seuraavat asiat: Globaalin talouden rakennemuutos asettaa uusia haasteita kaikille maille. Uuden teknologian soveltaminen vaatii osaamisen systemaattista kehittämistä. Kannusteiden innovaatioiden tuottamiseen ja toiminnan tehostamiseen on oltava riittävät.

2 2 Kestävän kehityksen vaatimukset kiristyvät ja kansainvälinen säätely lisääntyy. Vaatimuksiin sopeutuminen edellyttää kipeitäkin muutoksia. Soveltajat kehittävät nopeasti uusia tehokkaita ja ympäristöä säästäviä tuotantotapoja. Työvoiman ikääntyessä aikuiskoulutuksen tarve ja merkitys kasvavat. Haaste julkisen palvelutuotannon tehostamiseen kasvaa. Yrittäjyys- ja yrityspolitiikka korostuvat ja yrittäjyyttä on kaikilla mahdollisilla tavoilla tuettava ja edistettävä. Alueellinen elinkeinopolitiikka korostuu ja niiden on kyettävä vahvistamaan yritystensä kilpailukykytekijöitä Yhteistyön lisääminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä kaikilla tasoilla on välttämätöntä. Teollisuuden osaamistarpeiden tulevaisuusluotain hankkeessa tarkoitus on ennakoida, millaista osaamista TT:n edustamilla toimialoilla tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua ja miten tämän tulisi näkyä ammattitaitojen kehittämisessä ja koulutusmäärissä. Tätä tavoitetta silmälläpitäen hankkeen toisen kierroksen delfoi-kyselyssä keskityttiin hakeman arvioita siitä, minkälainen olisi osaamisintensiivinen Suomi vuonna Tarkoitus oli siis tuottaa asiantuntijapohjainen näkemys siitä, minkä tekijöiden varaan osaamiskapasiteetiltaan riittävä ja koulutusjärjestelmältään kehittynyt Suomi tulisi tulevaisuudessa perustaa. Kyselyn temaattinen runko noudattaa hankkeen väliraportin jäsentelyä: työllisyyden kehitys, elinkeinoelämän suunta, koulutusjärjestelmän kehittäminen ja osaamisen haasteet. Työllisyys 1. Miten näet seuraavien klustereiden/toimialojen kehityksen työllistävyyden vuoteen 2012 asti? Vastaajat nostivat kaikkein eniten esille seuraavat klusterit/toimialat: Informaatio- ja kommunikaatio Rakennus Liike-elämän palvelut Hyvinvointi Lähes yhtä vahvasti tuotiin esille: Bioalat Liikenne Energia- ja ympäristöalan kehittymistä painotettiin myös, monissa kirjallisissa vastauksissa tuotiin esiin ympäristöteknologiaan ja ympäristöalaan liittyvät mahdollisuudet. Työllistävyyden kannalta 10 vuoden aikajänteellä metallinjalostus, koneenrakennus ja elintarvikeala nähtiin suunnilleen yhtä lailla työllistäviksi kuin nyt. Metsäalalla työllisyyden nähtiin jonkin verran laskevan. Ehkä tästä kysymyksestä heikkoina signaaleina ilmenevät logistiikka, nanosovellukset, matkailu sekä visuaaliset ja kulttuurialat

3 3 Lisäksi vastaajat totesivat seuraavaa: Juuri nyt liike-elämän palveluissa työllisyyden kasvu nopeinta, kun yritykset ulkoistavat sisäisen palvelujen toimintojaan Työllistävyyttä tulisi tarkastella yksilöllisemmin kuin toimialalohkoina Ikärakenteen muutoksista johtuen lähes kaikille aloille odotettavissa työvoiman saatavuuden heikkenemistä 2. Missä ammattiryhmissä (teollinen työ, rakennustyö, johto- ja asiantuntijatyö) työllisyys kehittyy parhaiten? Työllisyyden nähtiin kehittyvän ylivoimaisesti parhaiten johto- ja asiantuntijatyössä, jonkin verran myös teollisessa työssä. Tämä vastaa myös Työvoima 2020 väliraportissa esitettyjä ennusteita, jossa johto- ja asiantuntijatyö sekä toisaalta palvelutyöt nähtiin kasvavan. Kirjallisissa vastauksissa todettiin myös seuraavaa: Teollisen ja rakennustyön sisältö ja organisaatio muuttuvat asiantuntijamaisemmiksi. Näin yhä suurempi osa teollisuustyöstä luetaan asiantuntijatyöksi. Perinteiset työnjohtotehtävät sen sijaan voivat vähetä Työllisyyden kasvu perustuu teknisen, kaupallisen ja hallinnollisen asiantuntijatyön kasvuun Koulutustaso nousee ja suuremman lisäarvon asiantuntijatyö lisääntyy erilaisissa palveluissa Työn tuottavuutta voidaan lisätä huomattavasti teollisilla toimialoilla Teollinen työ on tulevaisuudessakin kivijalka monille muille toimialoille ja sen työllisyysvaikutukset säteilevät laajalle. 3. Niin sanotut suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle vuoden välillä. Tämä voi tarkoittaa työvoimapulaa eräiden alojen kohdalla. Miten ongelmaa pitäisi hoitaa, mainitse kolme tärkeintä tapaa. (Esim. 1. siirtolaispolitiikka, 2. koulutus, 3.tyky)? Tärkeimmäksi toimenpiteeksi katsottiin tyky eli nykyisen työvoimareservin työkyvyn ja työmarkkinakuntoisuuden ylläpitämisen. Seuraavaksi tärkeimpänä nähtiin ihmisen elämänkaareen sovitettun koulutuksen. Kolmantena tekijänä nähtiin varovainen siirtolaispolitiikka. Kuten yrittäjyyden professori Atro Lahti Helsingin kauppakorkeakoulusta on todennut, suomalaisen työelämän kenties merkittävin haaste on motivoida liian aikaisin työelämästä eläkkeelle haluavat ihmiset jatkamaan työelämässä. Kirjallisissa vastauksissa todettiin myös seuraavaa: Osaamattomuus on fyysisen ja psyykkisen työkyvyttömyyden perussyy Täytyisi panostaa myös vanhoihin kädentaitoammattien koulutukseen, koska näillä aloilla kuluu koulutuksen jälkeen vielä 3-4 vuotta, ennen kuin uusi henkilö pystyy korvaamaan taidollisesti eläköityvän henkilön Tarvitaan nopeutettua täsmäkoulutusta tiettyihin ammatteihin Kuten Nokialla, peruskoulutuksen ja työkokemuksen ei pitäisi rajata työtehtäviä. Tämä on vaativaa yritykselle mutta toteutettavissa. Työn organisointi niin että organisaatio ja tiimi

4 4 paitsi hyödyntää jäsenten erilaista osaamista, myös kehittää tekijöiden osaamista organisaation kannalta järkevästi Työvoimapulan vakavuutta ei tunnuta ymmärtävän: vasta nyt meitlä kolkuttelee ensimmäisen kerran todellinen määrällinen työvoimapula. Työn tekemisen insentiivien parantaminen ja esteiden poistaminen. Osa-aikatyön tekeminen siten, että on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla tekemättä 4. Liittyen edelliseen kysymykseen kerro, miten tärkeimmäksi valitsemasi keinon käytössä tulisi edetä? Monet vastaajat totesivat, että näistä asioista on pidetty paljon kauniita puheita, mutta tekoja on nähty vähemmin. Koulutustoiminnan tehostamisessa on otettava huomioon paikalliset ja alueelliset työvoimatarpeet entistä joustavammin Ennakointiosaamista levitettävä työpaikoille Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pitäisi saada koulutukseen, joka kuitenkin takaa käytännössä vielä lähes kaikille työn Rakennetyöttömyys tulisi saada sulautettua Kannustavuutta pitäisi lisätä työmarkkinoilla vaikka se on poliittisesti arka asia Keskeisin toimenpide on siirtyä sanoista tekoihin ja välittömästi aloitta vanhempien ikäluokkien (yli 40-v) ammatillinen jatkokoulutus, erityisesti suunnattuna ihmisille, joilla ei vielä ole ammatillista jatko-koulutusta. Tarvitaan siis elinikäinen oppimisjärjestelmä. Avainasemassa ovat opetusministeriö ja työministeriö Maahanmuuttajien integroimista suomalaiseen yhteiskuntaan tulisi edesauttaa tehokkaammilla ja ajankohtaisemmilla koulutusohjelmilla Työvoimareserviä lisää koulutukseen koska rakenteellinen työttömyysaste kohonnut 5-10%yksikköä 1980-luvusta. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä ja esimerkiksi oppisopimus- ja ja yhteishankintakoulutusta edelleen kehitettävä, jotta työllistyminen säilyisi koulutuksen perustehtävänä 6. Osaamisintensiivinen Suomi 2012 vision ehtona on, että talous kasvaa keskimäärin vuodessa 1: 0 %, 2: 1 %, 3: 2 %, 4: 3 %, 5: 4 %, 6: 5 %, 7: 6 %, 8: 7 % Nähdään, että suurimman kannatuksen, vähän alle puolet vastaajista, sai 3% kasvu

5 5 7. Arvioi ja perustele 1-3 keskeistä ammatillista osaamisaluetta, joille nykynäkymien perusteella uhkaa tulla työvoimapula vuonna 2012 Useampia mainintoja saivat seuraavat alat: Puualan ammattilaiset Kone- ja metalliala, joka on jo pulassa ICT-alan tuotekehitys Koululaitos Terveydenhoito Perinteiset palveluammatit Ylipäänsä toisen asteen koulutukseen liittyvät ammatit Elinkeinoelämä 7. Osaamisintensiivisessä Suomessa kolme merkittävintä teknologista osaamista ovat: Vastaukset vastausten frekvenssijärjestyksessä: 1: tietoteknologia, 30 vastausta 2: bioalat, 21 vastausta 3: energia- ja ympäristöteknologia, 20 vastausta 4: puunjalostus, 16 vastausta 5: terveysteknologia, 14 vastausta 6: nanoteknologia, 4 vastausta 7: kylmäteknologia, 1 vastausta Lisäksi kirjallisista vastauksista ilmeni seuraavaa: Teknologioiden kombinaatiot tärkeitä: esim. bioinformatiikka, ympäristö/biotietotekniikka Nanoteknologia tulee olemaan osa muiden teknologioiden kehitystä Tulevaisuuden energiapulmat nostavat Suomessa vahvan ja innovatiivisen energiasektorin loistoonsa Menestymisen edellytykset tietointensiivisessä bisneksessä on yrityksellä, joka hallitsee tiedon hankinnan, kulun ja kumuloitumisen Biotieteiden tutkimuksen on satsattu paljon viime vuosina ja jos innovaatioiden pukeminen liiketoiminnaksi onnistuu, on tämä uusi menestysalamme Ensimmäisenä ikääntymisen kohtaavana maana meidän tulisi ottaa tilanteesta etua ja panostaa terveyden alan teknologioihin 8. Verotuksen kiristämisen arvellaan olevan suuri uhka elinkeinoelämälle ja yritysten pysymiselle Suomessa. Minkälainen verotusjärjestelmä on osaamisintensiivisessä Suomessa vuonna 2012? Tämä oli vaikea ja provosoiva kysymys. Mikään esitetty tulevaisuuden vaihtoehto ei saanut merkittävää kannatusta. Verotuksen kiristymiselle ei nähty olevan juuri mahdollisuuksia, ei

6 6 ainakaan tuloverotuksen puolella. Verotuksen rakennetta katsottiin voitavan kuitenkin tarkistaa. Moni kannatti sitä vaihtoehtoa, että nykyinen verotus ja julkisten palveluiden tarjonta säilyisivät ennallaan. Esitettyjä näkökulmia: Ainoastaan kulutusverotuksessa voidaan ehkä verotusta valikoivasti kiristää Verotus ei ole ratkaisevaa yritysten sijoittumiselle vaan työvoiman saatavuus Pienyrittäjien työvoimakustannuksia pyritään laskemaan yrittämisen aktivoimiseksi Ei veroasteen ja hyvinvointipalvelujen tason tarvitse olla suorassa suhteessa toisiinsa. Kehittyyhän tuottavuus yritystoiminnassakin, miksi ei sitten yhteiskunnan palveluissa Yksityisiä palveluja rahoitetaan entistä vähemmän julkisista varoista On otettava huomioon, että jotain säästetäänkin kun suuret ikäluokat ikääntyvät (lapsilisät, koulut, urheilukentät yms.) 9. Tarkenna edelliseen kysymykseen liittyen verotuksen rakennetta osaamisintensiivisessä Suomessa vuonna 2012: miten verotus on jakautunut ja mitkä ovat tuolloin hyvinvointivaltion painopisteet? Tässä edellistä kysymystä tarkentavassa kysymyksessä todettiin, että: Ympäristön kuormitusta tullaan verottamaan voimakkaasti Henkilöverotusta alennetaan Kulutusverot, haittaverot, välilliset verot kasvavat Verotus liikkuu hitaasti kohti EU:n sivistysmaiden käytäntöä Tuloverotuksen merkitys suunnilleen ennallaan mutta pääomaverotusta ehkä vähän kiristetty Työn verotuksen osuus pikkuhiljaa alenee muiden tulolähteiden kustannuksella Hyvinvointivaltion painopisteinä suurten ikäluokkien kunniallinen hoitaminen, maahanmuuttajien kotiuttaminen ja perhepolitiikka Koulutusjärjestelmä 10. Osaamisintensiivisen Suomen koulutusjärjestelmän kehittyminen Vastauksista näkyy selvästi, että : Koulutuksen nähdään liittyvän tulevaisuudessa paljon kiinteämmin työssäkäyntiin Aikuiskoulutuksen osuus on merkittävästi kasvanut nykyisestä Toisen asteen ammatillinen koulutus säilyy merkittävänä väylänä ammattiin ja työhön Lisäksi vastauksista nousi esiin seuraavia näkökulmia: Koulutus tulee entistä enemmän jatkuvaksi toiminnoksi työelämässä. Elinikäisen oppimisen tueksi on tulevaisuudessa kehitetty järjestelmä. Koulutus muuttuu yksilölliseksi ja pitkäkestoiseksi, eri moduuleista koostuvaksi laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi Koulutusjärjestelmä tarjoaa laaja-alaisen perusvalmiuden, joka täsmentyy ammatin erikoisosaamiseksi vasta työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa Yliopistot profiloituvat selkeästi tieteen tekijöiksi, jotta ne pystyisivät terävöittämään profiiliaan suhteessa ammattikorkeakouluihin

7 7 11. Osaamisintensiivisessä Suomessa 2012 on torjuttu kansalaisten jakautuminen A- ja B-luokan osaajiin. Miten tämä on onnistuttu saamaan aikaan? Jotkut vastaajat arvelivat, että ero tulee väistämättä kasvamaan. Toiset puolestaan toivat esiin, että kaikki työ on yhteiskunnassa yhtä tärkeää ja siksi jako on turha. Tärkeintä on ehkä tarjota yhtenäinen peruskoulutus kaikille ja tuottaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet saada haluamansa tasoinen koulutus. Muita näkökulmia: Alkoholin ja huumeiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä vähennetään suojatyöpaikoilla ja sillä ettei sosiaalitukea makseta käteisenä Ammatillisen koulutuksen arvo on tulevaisuudessa kunniassaan. Kaikki nuoret pitää saada ammatillisen koulutuksen piiriin Kannustimia pitää kehittää Kaikkien ei tarvitse olla maistereita, tarvitaan myös päteviä siivoojia, vartijoita jne. Yhteiskunnan tulee kannustaa kaikkia kansalaisia työntekoon. Työnteon pitää olla aina kannattavampi vaihtoehto kuin sosiaaliturvalla eläminen Oppiminen on nähtävä niin arvokkaana asiana, että siihen käytetään perheen omia varoja 12. Osaamisintensiivisessä Suomessa 2012 on onnistuttu luomaan järjestelmä, jossa aloituspaikkojen määrä määräytyy työllistävyyden mukaan. Miten tämä järjestelmä on rakennettu? Nähtiin, että tässä visiossa koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä on vakiintunut. Kaikki osapuolet (työelämä, koulutusjärjestelmä) ovat mukana ennakoinnissa, vuorovaikutus on tehokasta, nopeaa ja joustavaa. Eräät vastaajat näkivät, että tämänkaltaisen järjestelmän luominen on mahdotonta ja joidenkin mielestä sellaisen yrittäminen olisi epätoivottavaa. Useimpien mielestä järjestelmän kehittäminen olisi järkevää ja sitä täytyy yrittää luoda mm. paremmalla ennakointimalleilla. Sen nähdään liittyvän ennen kaikkea eri tahojen (työhallinto, opetushallinto, oppilaitokset, työnantajat) ennakointiyhteistyöhön sekä ammatteihin kouluttavien oppilaitosten palkitsemiseen hyvästä työllisyydestä. Tulee tosin varoa palkitsemista vain sen vuoksi, että alueen työvoimapula on keskimääräistä suurempi. Muita näkökantoja: Siirtyminen elinikäiseen työssäoppimiseen ja koulutusputkeen antaa mahdollisuuden vähentää nyt hyvinkin kapeita ja alakohtaisia opintosuuntia ammatillisessa peruskoulutuksessa. Malli perustuisi pitkän tähtäyksen ennakointiin, jatkuvaan arviointiin ja korjaustoimenpiteisiin Malli sisältäisi tietyin väliajoin toteutettavaa tarvekartoitusta Tarvitaan opetushallinnon, työvoimahallinnon ja yritysten saumatonta yhteistyötä, joille on rakennettava foorumeita Viranomaiset voisivat saada internetin kautta on-line tietona tiedot yrityksen työvoimaan liittyvistä muutoksista tai suunnitelmista Tehtävänimikkeistöt tulee uusia vastaamaan tarkemmin todellista työnkuvaa ja osaamistarvetta

8 8 Tulle laatia kattavat mittarit jotka osoittavat työllistävyyden Koulutuksen pitää olla riittävän geneeristä, perusvalmiudet antava ja oppimiskykyä kehittävää Ongelma ei ole määrissä ja numeroissa vaan koulutuksen sisällöissä Visio ei toteudu ainakaan nykyisellä järjestelmällä, ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla insentiivi maksimoida aloituspaikkojen ja valmistuvien määrää laadun kustannuksella. Vaarana on ylikoulutus 13. Osaamisintensiivisessä Suomessa 2012 tieteiden välinen yhteistyö on lisääntynyt huomattavasti nykyisestä myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on lisääntynyt. Miten tämä on käytännössä toteutettu? Tällaisessa visiossa koulutus on monimuotoista, keskustelevaa ja ongelmakeskeistä. Aihekokonaisuudet rakentuvat suurten yhteiskunnallisten haasteiden ympärille. On luovuttu massaluennoista ja siirrytty pienryhmä- ja projektioppimiseen. Vastauksissa painottuu nykyisten, osin keinotekoisten, raja-aitojen purkaminen. Se tapahtuu parhaiten kehittämällä yhteistyöfoorumeita, minkä puitteissa asioita tarkasteltaisiin laaja-alaisesti ja jolla olisi todella vaikutusta koulutuspolitiikkaan. Yritysten ja oppilaitosten pitää tehdä paljon syvempää yhteistyötä kuin nykyisin. On panostettava myös tieteenalojen välisiin rajapintoihin, joista syntyy uusia innovaatioita. Muita näkemyksiä: Yritysten edustajia pitää saada enemmän oppilaitosten hallituksiin Oppilaitosten henkilöstö valmennettava yrittäjyyteen ja asiakaslähtöiseen toimintaan Yritysten tulee kehittää omaa koulutusosaamistaan. Siis asiantuntijoiden tulee levittää osaamistaan Työelämä voisi rahoittaa ja sponsoroida tiettyjä koulutusohjelmia ja samalla valvoa sitä, että näissä koulutuksissa työelämän vaatimukset on huomioitu Kaikki lähtee ja on kiinni opiskelijoiden halusta ja motivaatiosta laajentaa maailmankuvaansa ja monipuolistaa ammattitaitoaan Yritysten ja oppilaitosten täytyy tuottaa yhteisiä visioita ja strategioita Korkeakoulujen väliseltä yhteistyöltä pitää poistaa esteet: nyt opiskelija ei voi jakaa pisteitään (esim. tohtorintutkinnosta) kahden yliopiston välillä Osaaminen 14. Mitkä osaamistarpeet korostuvat osaamisintensiivisessä Suomessa 2012 paljon enemmän kuin nykyään? Vastauksista ilmenee, että liikkeenjohtotaidot, kansainvälisyystaidot, neuvottelutaidot, kulttuuriosaaminen, kansainvälisten verkostojen hallintataidot, tietotekniset taidot, taidot toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja henkilökohtaiset ajan- ja elämänhallinnan taidot nähdään kaikki huomattavasti korostuneina vuonna 2012, vähän vähemmän kädentaidot. Lisävastauksissa korostettiin myös yrittäjyystaitoja, palvelutaitoja ja muutoksen hallintaa. Ehkä yhteinen piirre näille kaikille on sosiaalisten taitojen korostuminen. Lisäksi tuotiin esille seuraavia asioita:

9 9 kaikki ne taidot jotka liittyvät ihmisten syvälliseen ymmärtämiseen ja motivointiin (käskyttämisen aika on ohi!) Henkilökohtaisiin taitoihin liittyy myös oma-aloitteisuus ja oppimishalu Tarvitaan myös ammattitaitoisia talonrakentajia On myös mietittävä, minkälaisia taitoja tarvitaan muilta kuin asiantuntijoilta Kädentaidot eivät siis saisi kadota, mutta nykyinen koulutusjärjestelmä suosii niiden hävittämistä Oman fyysisen kunnon ylläpitotaidot 15. Osaamisintensiivisessä Suomessa 2012 osaamisen laatu muodostuu yhä merkittävämmäksi tekijäksi. Mitä tämä tarkoittaa koulutukseen suunnattavissa yhteiskunnan panoksissa ja miten se ilmenee a. ammatillisessa oppilaitoksissa? b. ammattikorkeakouluissa? c. yliopistoissa Vastauksista ilmenee, että laadun korostuksen pitäisi lähteä jo opetuksesta ja koulutuksesta. Kokonaisuuden on toimittava peruskoulutuksesta yliopistoihin Tätä pitäisi pystyä mittaamaan nykyistä paremmin: oppilaitosten tuloksia pitäisi voida mitata mittaajan ja mitattavan hyväksymillä kriteereillä ja tukea sitten hyvä tuloksia aikaansaavia oppilaitoksia. Korkeampiasteisissa koulutuksissa lisääntyy käytännön opit teoreettisen aineiden rinnalla. Yritysten osallistumista oppilaitosten ja korkeakoulujen kehittämiseen olisi lisättävä ja myös saatava käyntiin työelämän omien oppilaitosten ja korkeakoulujen kehittyminen. Ammattikorkeakoulujen olisi löydettävä oma selkeä roolinsa, jossa ne selkeämmin suuntautuisivat käytännönläheisen osaamisen laadun kehittämiseen ja jossa jatkotutkintojen sijaan panostettaisiin tehtäväläheisiin työelämätutkintoihin. Ammatillisissa oppilaitoksissa pitää samanaikaisesti saavuttaa korkea käden taitojen osaaminen ja samalla kehittyneet valmiudet käyttää ja ohjelmoida monimutkaisia automaattilaitteita. Lisäksi tuli esille seuraavia näkökantoja: Yrittäjyyteen tulisi valmentaa kaikilla koulutustasoilla Puhtaassa perusopetuksessa käytettävä pedagogisesti päteviä kouluttajia, soveltavassa ja erikoistumisopinnoissa taas enemmän asiantuntijapanostusta Yliopistoihin tulisi saada henkilökohtaisen optimoinnin sijaan eri osaamisalojen kriittiseen ydinosaamiseen perustuvaa kasvua Ongelmana nyt se, että monissa oppilaitoksissa opetetaan samoja vanhoja asioita vuodesta toiseen, muutoshalukkuus on vähäistä eikä ole riittäviä tukiorganisaatioita 16. Mikä ala/mitkä alat ovat Suomen erityisiä maailmanluokan huippuosaamisen aloja osaamisintensiivisessä Suomessa vuonna 2012? Eniten mainintoja saivat: ICT-ala, siis elektroniikka ja tietotekniikka, erityisesti viestintää tukeva teknologia, metsäteollisuuden osaaminen, terveys/hyvinvointiteknologia, ympäristöteknologia, bioalat eli aika lailla samat kuin kysymyksessä seitsemän. Kysymyskin oli aika samanlainen. Mutta kyllä siellä mainittiin paljon muitakin aloja, jotka on syytä kirjata, tässä kuitenkin vastaajat saivat itse valita ilman ennakkorakseja.

10 10 Toimintaympäristön muutokset 17. Millä keinoilla osaamisintensiivinen Suomi on menestynyt kansainvälisen talouden integroitumisesta kansalliseen elinkeinoelämään vuonna 2012? Näyttää siltä, että Suomen nähdään parhaiten pärjäävän silloin, kun osataan lukea oikein toimintaympäristön muutoksia ja panostetaan paljon osaamista vaativiin aloihin ja yritystoimintaan. Tämä edellyttää toimivia ennakointijärjestelmiä. Tärkeää on osata aktiivisesti hyödyntää sisämarkkinoita ja löytää sen sisällä kilpailuetuja. Suomi on ollut hyvä innovoimaan ja kehittämään teknologioita mutta huono hyödyntämään niitä. Lisäksi tuotiin esiin seuraavia näkökulmia: Pitää panostaa tuleviin ja olemassa oleviin osaamiskeskuksiin: keskikokoisten kaupunkien osaamiskeskusten kehittämiseen (Oulu, jyväskylä jne.) Kun matalan osaamisen paikat siirtyvät muualle, vapautuu oppimiskykyinen työväestö vaativimpiin hommiin. Tärkeänä on kehittää ja kannustaa suomalaista työmoraalia ja yritteliäisyyttä, viitseliäisyyttä ja sitkeyttä Meidän tulee jatkuvasti benchmarkata meitä muihin maihin nähden ja näin huolehtia kilpailukyvystä koko ajan.