Venäjä talous toistaiseksi kotimarkkinoiden varassa

Transkriptio

1 20. vuosi Venäjä talous toistaiseksi kotimarkkinoiden varassa Venäjän talousnäkymät ovat heikentyneet alkuvuodesta. Maan bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,1 prosenttia edellisvuotisesta, mutta toisaalta maaliskuussa kasvu nopeutui 2,3 prosenttiin, kun helmikuussa päästiin niukasti 0,1 prosenttia plussalle. Maaliskuussa saatiin muutoinkin ristiriitaisia signaaleja. Teollisuustuotanto kasvoi yllättäen vuositasolla 2,6 prosenttia, kun tuotanto helmikuussa supistui 2,1 prosenttia. Lisäksi vähittäiskaupan myynti kasvoi yllättävän paljon. Rosstatin mukaan myynnin lisäys oli 4,4 prosenttia. Samalla työttömyysaste laski ennätysalas 5,7 prosenttiin. Työllisyyden parantuminen luonnollisesti vahvistaa kansalaisten ostovoimaa, mutta toisaalta se johtaa siihen, että Venäjän talouden tuotantokapasiteetti lähestyy rajojaan. Kaupan kannalta eduksi on myös se, että ansiotaso on nousussa samalla kun inflaatiotahti on hidastumassa. Maaliskuussa reaaliansiot nousivat vuositasolla 4,2 prosenttia ja myönteisen palkkakehityksen odotetaan jatkuvan. Inflaatio oli helmikuussa 7,3 prosenttia, mutta sen odotetaan laskevan vuoden aikana 5-6 prosenttiin. Kotimaisesta kulutuskysynnästä onkin toistaiseksi tulossa Venäjän talouskasvun veturi. Kotitalouksien kokonaiskulutus edustaa noin puolta maan bruttokansantuotteesta. Viennistä ei tähän tehtävään vielä ole sillä, helmikuussa viennin arvo laski jo neljäntenä perättäisenä kuukautena. Venäjän hallitus on ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen edelleen huolissaan talouskehityksestä, jonka pelätään ennakoivan maan liukumista taantumaan. Tämän takia talousministeriö alensi huhtikuussa aiemman kasvuarvionsa 3,6 prosentista 2,4 prosenttiin. Samalla ministeriö päätyi siihen, että kiinteiden pääomainvestointien kasvu hidastuu tänä vuonna 4,6 prosenttiin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi viikkoa myöhemmin oman päivitetyn vuosiennusteensa. Myös IMF tarkisti alaspäin aiempaa ennustettaan, mutta uusi 3,4 prosentin kasvuarvio on toki selvästi parempi kuin Venäjän talousministeriön jättämä. IMF ilmoitti saamalla pitävänsä toistaiseksi ennallaan vuotta 2014 koskevan ennusteensa, jonka mukaan bruttokansantuote kasvaa 3,8 prosenttia. Tämä arvio on lähes sama kuin ministeriön 3,7 prosentin ennuste. Venäjää koskevan vuosiennusteensa on antanut myös FocusEconomics. Sen ekonomistipaneelin uusi konsensusennuste on nyt 3,1 prosenttia sen oltua aiemmin 3,3 prosenttia. Ensi vuodelle talousasiantuntijat odottavat 3,5 prosentin parannusta. Koko vuoden ajalta talousministeriö on alentanut myös sektorikohtaisia ennusteitaan. Parhaiten pintansa pitänee vähittäiskaupan myynti. Teollisuustuotannonkin uskotaan pystyvän vaatimattomaan kahden prosentin kasvuun. Vienti ei sen sijaan pysty vahvistamaan taloutta avainvientituotteiden, raakaöljyn ja maakaasun hitaan volyymikehityksen ja laskevien hintojen takia. Taloudellisen taantuman uhkaa ennakoi osaltaan se, että yritysten luotonotto, erityisesti käyttöpääomien vahvistamiseksi on hiipumassa. Yritysten luototus olisikin saatava kasvuun, mutta sitä estävät toisaalta heikot odotukset ja toisaalta liian korkea korkotaso. Huolestuttavan tilanteen korjaamiseksi talousministeriö ajaa elvytyslinjaa. Tavoitteena on nopeuttaa talouden vahvistumista julkisen sektorin investoinneilla ja yritysten luototuksen lisäämisellä. TÄSSÄ NUMEROSSA: Venäjä talous toistaiseksi kotimarkkinoiden varassa 1 Venäjän erityistalousalueilla jo 60 ulkomaista investoijaa 2 Venäläisten yksityisvarat kasvat nopeasti 2 Venäjän investointirakenteessa pieniä muutoksia viime vuonna 3 Venäjän erityisalueiden rinnalle paikallisia kehityskeskuksia 3 Rakentaminen hidastui tuntuvasti Venäjällä Suomen viennin kasvu tuli tammikuussa euroalueelta ja Venäjältä 5 Ukrainasta tulossa IVY:n tulliliiton tarkkailijajäsen 5 Ukrainassa vain vähittäiskauppa ylsi kasvuun 6 Kazakstan uskoo WTO-jäsenyyden toteutuvan pian 6 Suomi voisi antaa panoksensa vihreään talouteen Kazakstanissa 7 Valko-Venäjä panostaa kauttakulkuliikenteeseen 8 Valko-Venäjän vähittäiskauppa positiivisella tiellä 8 Balttiyritykset uskovat kasvun jatkuvan 9 Viro Baltian kiinnostavin investointikohde 9 Suoramyynti kasvoi tavallista vähittäiskauppaa nopeammin Baltian maissa 10 Taantuma häämöttää vientivetoiselle Puolalle 10 Puolan teollisuustuotanto supistui alkuvuonna 10

2 Venäjän erityistalousalueilla jo 60 ulkomaista investoijaa Venäjän hallitus on vuodesta 2005 lähtien sijoittanut huomattavia summia kansallisten erityistalousalueiden perustamiseen, käynnistämiseen ja ylläpitoon. Vuodesta 2005 erityistalousalueiden hallinnoinnista on vastannut SEZ JSC -yhtiö eli Russez. Kokonaan valtion omistaja Russez hallinnoin tällä hetkellä 17 erityistalousaluetta ja se on Venäjän suurin teollinen kehitysyhtiö. Se hallinnoin varoja, jotka vastaavat 3,4 miljardia dollaria. Yhtiön palveluksessa toimii henkilöä. Erityistalousalueiden erikoistumisaloina ovat tehdasteollisuus, teknologia ja innovaatiot, satamalogistiikka tai matkailuelinkeinon kehittäminen. Erityistalousalueilla on korkeampi status kuin maahan perustetuilla alueellisilla teollisuuspuistoilla, joita on toiminnassa jo runsaat 30. Lisäksi niiden toimilupia on myönnetty useita kymmeniä. Teollisuuspuistoihinkin sijoittuville yrityksille on tarjolla kannustimia, mutta ne ovat vaatimattomia siihen verrattuna mihin erityistalousalueet pystyvät. Venäjän eritystalousalueille oli viime vuoden loppuun mennessä sijoittunut 326 investoijaa, mikä oli 20 enemmän kuin vuonna Russezin ensimmäisenä toimintavuonna 2006 investoijia oli vasta 12 kappaletta. Tämän vuoden puolella investoijien määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun ja helmikuussa niitä oli jo 341. Ulkomaisia yrityksiä joukossa oli 61 kappaletta edustaen kaikkiaan 23 maata. Russezin mukaan kotimaisten ja ulkomaisten yksityisinvestointien kokonaissumma nousi 13,3 miljardiin dollariin. Erityistalousalueille on sijoittunut useita nimekkäitä kansainvälisiä yhtiöitä. Niihin kuuluvat muun muassa 3M, Novartis, Armstrong, Nokia Siemens Networks, Ford, Sollers, Rockwool, Panasonic ja Yokohama. Eritystalousalueet tarjoavat investoijille monipuolisia etuja. Tulokkaille on luvassa täydet infrastruktuuripalvelut ilman liittymismaksuja. Lisäksi käytettävissä on heti logistiikka- ja tullivarastopalvelut. Tonttimaata ja toimitiloja vuokrataan tuntuvasti alle normaalin hintatason. Mikäli investoija haluaa ostaa tonttimaata on sitä tarjolla jopa 50 prosenttia alle käyvän hinnan. Vähintään yhtä tärkeitä etuja on tarjolla verotuksessa. Yrityksen voittovero on vain 2-15,5 prosenttia, omaisuusvero on nolla, kuten on myös maavero ja kuljetusvero. Sosiaalivero on vain 14 prosenttia eli alle puolet normaalitasosta. Merkittäviä ovat myös yrityksille myönnettävät tulliedut. Alueiden sisällä tapahtuvan tehdasrakentamisen edellyttämistä tuontitavaroista ei peritä tulleja eikä arvolisäveroa. Tullihelpotuksia annetaan myös alueelle ulkomailta tuotaville tarvikeosille ja raaka-aineille. Eritystalousalueille on annettu keskeinen tehtävä talouden modernisoinnin edellyttämien innovaatioiden kehittämisessä. Tämä tavoite on jo tuottanut tuloksia, sillä huhtikuuhun mennessä alueilla toimivat yritykset olivat rekisteröineet yli 350 patenttia. Erityistalousalueilla kehitetyistä tuotteista ja palveluista toistaiseksi vain harvat ovat yltäneet kansainvälisille markkinoille, mutta potentiaali on jo olemassa. Yksi menestystarina on 3DBiyrityksen Tomskin alueella kehittämä edullinen 3D-visualisointimenetelmä, jonka on hankkinut muun muassa ebay. Skolkovan innovaatiokeskuksessa toimii useampia venäläisyrityksiä, jotka tunnetaan ulkomailla, joukossa Yandex ja Kaspersky Lab. Venäläisten yksityisvarat kasvat nopeasti 2 Sveitsiläisen Credit Suisse -pankin tutkimuslaitos on julkistanut World Wealth raportin, jossa vertaillaan maakohtaisesti valtion ja yksityishenkilöiden varallisuutta vuonna Selvityksen mukaan yksityishenkilöiden keskimääräinen varallisuus kahdeksankertaistui Venäjällä 12 vuoden aikajaksolla. Vuonna 2000 varallisuus oli dollaria vuonna 2012 se oli jo dollaria. Varallisuus on kuitenkin varsin keskittynyttä, mikä selviää kun katsotaan mediaaniarvoa. Se oli viime vuonna vaatimattomat dollaria. Venäjällä onkin mittava joukko dollarimiljonäärejä. Viime vuonna heitä oli kappaletta ja määrä on nopeassa nousussa. Pankin ekonomistit arvioivatkin, että miljonäärien määrä oli vuonna 2017 jo Yhdysvalloissa oli samaan aikaan 11 miljoonaa miljonääriä ja Kiinassa taas Mielenkiintoista on myös vertailutulos, joka osoittaa miljonäärien korostuneen aseman venäläisessä yhteiskunnassa. Koko maailmassa miljonäärit omistavat kollektiivisesti vain kaksi prosenttia yksityishenkilöiden kokonaisomaisuudesta, mutta Venäjällä tämä osuus on aivan muuta. Venäjällä vajaat miljonääriä omistaa 30 prosenttia kaikesta yksityisestä varallisuudesta. Venäläisten reaaliomaisuus jakautui viime vuonna siten, että keskivertokansalaisella oli runsaan dollarin arvosta finanssiomaisuutta ja runsaan dollarin edestä kiinteistöomaisuutta. Omaisuuden karttumisen myös myös venäläisten velkaantuneisuus on moninkertaistunut, mutta se edelleen kansainvälisesti katsoen melko alhaisella tasolla. Viime vuonna velka oli keskimäärin dollaria aikuista kohden. Toimitus ja markkinointi 20. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Klaus Lehmuskallio klaus lehmuskallio@compiler.fi Kaija Pasila-Lehmuskallio Compiler Trade Portal Verkossa vuodesta

3 Venäjän investointirakenteessa pieniä muutoksia vuonna 2012 Kiinteiden investointien määrä kasvoi vajaat 7 %, joskin kasvu hidastui jyrkästi vuoden mittaan. Investoinnit energiasektorille, eli öljyn, öljytuotteiden, kaasun ja sähkön tuotantoon sekä niiden jakeluverkkoihin, edustivat edelleen selvästi yli 30 prosenttia kaikista investoinneista. Näiden kohteiden investointiosuus tosin hieman pieneni edellisvuotisesta. Energiasektorin osuuden supistuminen johtui siitä, että investoinnit putkikuljetuksiin vähenivät parin vuoden rakennusbuumin jälkeen ja niiden osuus kokonaisinvestoinneista laski 7-8 prosenttiin. Investointeja öljynjalostukseen sen sijaan lisättiin voimakkaasti kuten monena aiempana vuonna. Reippaasti kasvoivat myös investoinnit öljyntuotantoon ja kaasuntuotantoon. Niiden osuus kaikista investoinneista nousi 12 prosenttiin. Muista suurehkoista investointialoista sijoitukset muuhun jalostavaan teollisuuteen kuin öljytuotteiden valmistukseen lisääntyivät edellisen vuoden tapaan alle 10 %. Niiden investointiosuus säilyi ennallaan vajaassa 11 prosentissa. Venäjän erityisalueiden rinnalle paikallisia kehityskeskuksia Venäjällä on tarkoitus perustaa paikallista talouskehitystä vauhdittavia kehityskeskuksia ensi alkuun kahdellekymmenelle federaation hallintoalueelle. Uutistoimisto Itar-Tassin mukaan pääministeri Dmitri Medvedev on jo hyväksynyt kaikki esitykset. Erikoislainsäädännön piiriin pääseviä alueita ei vielä ole lopullisesti julkistettu. Nyt synnytettävien paikallisten kehityskeskusten asema ja tehtävä on mitoitettu alemmaksi kuin varsinaisten eritystalousalueiden. Talousministeriön esityksen mukaisesti uudet erikoiskeskukset toimivat sisäisesti omalla hallintoalueellaan tarkoituksena luoda taloudellisesti ja sosiaalisesti suotuisia olosuhteita yritystoimintaan tehtäville investoinneille. Lähtökohtana on hyvien tulosten saavuttaminen paikallisesti ja jatkossa myönteisten taloudellisten vaikutusten ulottaminen laajemmalti koko hallintoalueelle. Investoinnit muihin kuljetusmuotoihin kuin putkikuljetuksiin jatkoivat kasvuaan yli 15 prosentin vuositahdilla ja niiden investointiosuus oli noin viidennes. Myös kiinteistöalalle tehdyt kääntyivät tuntuvaan nousuun ja niiden osuus kokonaisinvestoinneista oli 13 %. Venäjän talouskehityksessä alueellisia vaihteluita vuonna 2012 Vähittäiskaupan myynnin kasvu hidastui Moskovaa ympäröivässä keskisessä federaatiopiirissä ja maan itäisissä osissa mutta lisäys oli silti 5-8 %. Moskovassa ja Moskovan alueella kasvu hidastui jyrkästi. Pääkaupungissa vuosikasvu jäi alle kahden prosentin. Näiden kahden alueen kulutuskeskittymä edusti kuitenkin edelleen 23 prosenttia koko maan vähittäismyynnistä. Tämän vuoden tammi-helmikuussa vähittäiskaupan myynti lisääntyi edelleen varsin ripeästi lukuun ottamatta Moskovaa, Moskovan aluetta ja Pietaria. Luoteis-Venäjällä vähittäiskaupan kasvu nopeutui viime vuonna ja Pietarissa päästiin 8 prosentin parannukseen. Samaan 7-8 prosentin kasvuun ylsi myös maan eteläosasta Uralin itäpuolelle ulottuva aluekokonaisuus. Investointien kasvu tasaantui useimmilla alueilla. Pietarissa investoinnit vähenivät, kuten myös edellisenä vuonna. Investoinnit supistuivat myös Kaukoidässä APEC-kokouksen synnyttämän investointipiikin jälkeen. Moskovassa ja Moskovan alueella investoinnit sen sijaan vilkastuivat huomattavasti. Teollisuustuotannon kasvu vaimeni kaikissa 8 federaatiopiirissä, joskin maan länsiosissa tuotanto kasvoi 4-6 % lukuun ottamatta Luoteis-Venäjää, jossa tuotannon lisäys jäi 2 prosenttiin. Tämän vuoden tammi-helmikuussa Venäjän tuotannon kehitys heikkeni, paitsi eteläisillä alueilla. Pitkän aikavälin talousskenaariossaan talousministeriö arvioi talouden kasvavan muutamien lähivuosien aikana vilkkaimmin juuri maan eteläosissa sekä myös Kaukoidässä. Myös Luoteis-Venäjän ja keskisen federaatiopiirin kasvun odotetaan olevan hieman parempaa kuin idempänä. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela Perustettaviin kehityskeskuksiin sijoittuvia yrityksiä on tarkoitus tukea verotuksellisin eduin. Lisäksi valtion investointirahastolta on tarjolla rahoitustukea tuotannollisiin hankkeisiin ja maanvuokraukseen. Valtakunnallisen statuksen saaneita varsinaisia erityisalueita Venäjällä oli maaliskuussa Russezin antaman tiedon mukaan kaikkiaan 15 kappaletta. Niiden erikoistumiskohteina olivat teollisuus, teknologia, matkailu ja logistiikka.

4 Rakentaminen hidastui tuntuvasti Venäjällä 2012 Venäjän rakennusteollisuus kasvoi viime vuonna 2,4 prosenttia, kun rakennustuotanto lisääntyi viisi prosenttia kahtena edellisenä vuotena. Tuotannon arvo nousi kuitenkin miljardiin ruplaan eli nykykurssein noin 138 miljardiin euroon. Viime vuosi oli yksi kolmesta vuodesta 2000-luvulla, jolloin rakennustuotannon kasvu alitti bruttokansantuotteen nousun. Edellisen kerran näin tapahtui vuosina 2002 ja 2009, todetaan puolalaisen PMR-konsulttiyhtiön Rosstatin tietojen pohjalta laatimassa vuosiraportissa. Konsulttiyhtiön mukaan rakennusteollisuuden kehitystä hidasti engineering-rakentamisen vaimentuminen. Tämän sektorin tuotanto kasvoi 9,3 prosenttia vielä vuonna 2011, mutta viime vuonna parannus jäi 1,5 prosenttiin. Tuotannollisen rakentamisen pysyminen ylipäätään plussalla johtui energiateollisuuden investoinneista. Panostukset liikenneinfrastruktuurin rakennushankkeisiin sen sijaan supistuivat, kun kansallisen liikennejärjestelmän kehityshankkeen määrärahoja leikattiin 738,2 miljardiin ruplaan eli noin 18 miljardiin euroon, mikä oli 7,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Energiasektorin engineering-rakentamisesta valtaosa kohdistui kaasu- ja öljyteollisuuteen. Uudis- ja korjausrakentaminen oli erityisen aktiivista pohjoisilla alueilla, Siperiassa ja Jamalin niemimaalla. Muiden kuin asuintalojen rakentaminen kehittyi viime vuonna jonkin verran paremmin kuin engineering-rakentaminen tai asuntorakentaminen. Tällä rakennusalan lohkolla tuotanto kasvoi 3,9 prosenttia ja uusia rakennuksia valmistui kappaletta. Määrä oli hieman pienempi kuin vuonna vuonna 2011, mutta rakennusten pinta-ala kasvoi neljä prosenttia. Yleiskäyttöisistä uusista rakennuksista oli liikerakennuksia. Määrä jäi hieman vuoden 2011 tukoksesta, mutta kohteet olivat keskimäärin 4,7 prosenttia kookkaampia. Kaikista eniten kasvoi kuitenkin maatalouselinkeinoon liittyvien rakennusten tuotanto. Vuosituotanto yli asuntoa Asuntotuotannossa päästiin kohtuullisen hyvään tulokseen. Tuotannon arvo 4 kasvoi 2,9 prosenttia, mikä oli lähellä vuoden 2011 tulosta. Määrällinen lisäys oli kuitenkin 5,2 prosenttia ja asuntoja valmistui kappaletta, mikä oli suurin määrä kahteenkymmeneen vuoteen. Asuntojen yhteenlaskettu pinta-ala kasvoi sekin 4,7 prosenttia nousten 65,2 miljoonaan neliömetriin. Tämäkin oli uusi ennätys ja ylitti edellisen vuonna 2008 saavutetun huipputuloksen. Uusista asunnoista 43,2 prosenttia rakennettiin yksityisellä rahoituksella. PMR-konsulttiyhtiön keräämien tietojen perusteella Venäjän koko asuntokanta oli viime vuoden lopussa 3,35 miljardia neliömetriä eli 60 miljoonaa neliötä enemmän kuin edellisvuonna. Suhteellisesti eniten uusia asuntoja valmistui Krasnodarin, Tjumenin ja Tsheljabinskin alueilla Venäjän suurkaupunkien ahtaista asunto-oloista huolimatta asumisväljyys koko maassa on ehkä yllättävän hyvä. Asunnoissa keskimääräinen asuinpintaala henkeä kohden oli noin 23 neliötä, joten asukkaiden elintila oli kasvanut keskimäärin kaksi neliötä viiden vuoden aikana. Venäjä oli viime vuonna Suomelle aiempaan tapaan täysin hallitseva kauppakumppani entisen Neuvostoliiton alueen maiden ryhmässä, selviää Tullihallituksen tietokannasta. Tässä tarkasteltava ryhmä koostuu 13 maasta, joista 10 kuuluu IVY-yhteisöön. Suomen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 5,6 miljardia euroa eli summa vastasi 93 prosenttia koko viennistä IVY-alueelle. Vienti Kazakstaniin pysyi vuoden 2011 tasolla jääden entiseen 170 miljoonaan euroon. Vienti Valko-Venäjälle sen sijaan kasvoi vuositasolla 13 prosenttia, mutta sen arvo oli vielä vaatimaton 75 miljoonaa euroa. Kazakstanin ja Valko- Venäjän panos ei siten mainittavammin lisännyt tulliliiton maiden tuontia Suomesta. Vienti pieniin IVY-maihin kasvoi lähes kolmanneksen Vientimme pienempiin IVY-maihin oli yhteensä vain 160 miljoonaa euroa, mutta muutos vuoteen 2011 verrattuna oli 28 prosenttia. Tässä joukossa suurimmat vientimarkkinat olivat Azerbaidzan, Kirgisia ja Uzbekistan. Vienti Azerbaidzaniin kasvoi vain kolme prosenttia, mutta summa oli silti 37,5 miljoonaa euroa. Vienti Kirgisiaan eteni sen sijaan huimaa 90 prosentin kasvutahtia, mikä nosti vientisumman 45 miljoonaan euroon. Lupaavaan tulokseen suomalaisviejät pääsivät myös Uzbekistanissa, jonka vientimäärä kasvoi 67 prosentilla 28,6 miljoonaan euroon. Heikoin tulos saatiin Tadzikistanissa, jonne vietiin tavaroita vain 2,3 miljoonan euron edestä.

5 Suomen viennin kasvu tuli tammikuussa euroalueelta ja Venäjältä Suomen viennin arvo nousi tammikuussa Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan runsaaseen 4,6 miljardiin euroon eli kolme prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Kauppa euroalueen kanssa kasvoi selvästi muuta kauppavaihtoa suotuisammin. Vienti euroalueen maihin nousi 16 prosenttia ja tuonti niistä vastaavasti 13 prosenttia. Eniten vienti kasvoi Viron kanssa varustamoalan suurkaupan takia. EU:n ulkopuolisista maista Venäjä kasvatti sekä vienti- että tuontiosuuttaan. Sen sijaan kauppa Kiinan kanssa väheni selvästi. Kemianteollisuuden osuus kokonaisviennin arvosta nousi yli neljännekseen. Tästä öljytuotteiden osuus oli noin puolet. Myös metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden vienti lisääntyi. Sähkötekniikan vienti sen sijaan supistui selvästi. Koko Euroopan unionin alueella Suomen viennin kasvu jäi kahteen prosenttiin ja ulkokaupassa lisäys oli kolme prosenttia. Ulkokaupassa kuitenkin vienti Venäjälle kasvoi tammikuussa heikentyneistä talousodotuksista huolimatta 10 prosenttia nousten 391 miljoonaan euroon. Tulos oli yllättävän hyvä, sillä viime vuonna vienti lisääntyi seitsemän prosenttia. Ulkokaupan itämarkkinoilla vientiteollisuutemme pääsi lupaavaan tulokseen myös Ukrainassa ja Kazakstanissa. Vienti Kazakstaniin kasvoi tammikuussa vuositasolla 65 prosenttia, mihin vaikutti pari yksittäistä suurta toimitusta. Ukrainan tapauksessa viennin 10 prosentin parannus johtui tasaisemmasta tavaratoimitusten virrasta. EU:n itäisillä markkinoilla Suomen viennin kokonaisarvo nousi nousi eniten Viron kohdalla. Tammikuussa vuosikasvu oli huikeat 126 prosenttia, mutta tähän pääasiallisena syynä oli edellä mainittu varustamoiden laivakauppa. Kasvuluvun Ukrainasta tulossa IVY:n tulliliiton tarkkailijajäsen Ukrainan lähentyminen Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliittoon on saanut nopean käänteen. Pääministeri Mykola Azarov ilmoitti huhtikuun 24. päivä lehdistötilaisuudessa, että osapuolten kesken on saavutettu periaatesopimus Ukrainan osallistumisesta tulliliittoon tarkkailijan ominaisuudessa. Päämisterin mukaan enää tarvitaan teknisten asiakohtien käsittely. Parhaimmillaan varsinainen sopimus voisi syntyä jo huhti-toukokuun vaihteessa. Havainnoitsijan asema antaisi Ukrainalle mahdollisuuden osallistua tulliliiton hallituksen ja valiokuntien kokouksiin, mutta ilman oikeutta osallistua päätöksentekoon. Venäjä on pidemmän aikaa taivutellut Ukrainaa liittymään tulliliittoon sen täysivaltaisena jäsenenä. Kannustimina Venäjän on tarjonnut edullisempaa maakaasua ja muita taloudellisia etuja. Ukraina on tähän asti pitänyt yllä tulliliittoa koskevaa neuvotteluyhteyttä, mutta on 5 realistiseen arviointiin antaa lähtökohtaa se, että viime vuonna Viron-vientimme kasvoi 26 prosenttia. Baltiassa vienti Liettuaan jatkoi alamäkeään. Vienti supistui kolme prosenttia, kun lasku viime vuonna oli viisi prosenttia. Vienti Latviaan kasvoi jo viime vuonna yhdeksän prosenttia ja tämän vuoden tammikuussa se hypähti 29 prosenttia. Usean vuoden ajan yhtäjaksoisesti kasvanut Puolan-vienti alkoi viime vuonna hyytyä. Vienti supistui 10 prosenttia ja kuluvan vuoden tammikuussa vähennys oli vuositasolla kaksi prosenttia. Tullin tammikuun tilastossa oli vähän maita, joissa suomalaisviejät pääsivät kaksinumeroisiin kasvulukuihin. Viron ja Latvian lisäksi joukkoon mahtuivat Kanada (+224 %), Iran (+157 %), Etelä-Korea (+ 64 %), (Belgia (+41 %) ja Hong Kong (+34 %). samalla painottanut muita kauppapoliittisia intressejään, jotka liittyvät EU-integraatioon ja maan WTO-jäsenyyteen. Näitä näkökohtia painotti myös Ukrainan ulkoministeri Leonid Kozhara Moskovan vierailullaan vielä maaliskuun lopussa. Ministerin mukaan Ukrainan kauppapoliittiset sitoumukset WTO:n ja EFTA: n kanssa ovat korkea kynnyskysymys jäsenyydelle tulliliiton kanssa. Ministeri Kozhara totesi myös, että suhde tulliliittoon on Ukrainalle lisäksi sisäisesti ongelmallinen kysymys. Ei ole mikään salaisuus, että maassa noin puolet äänestäjistä kannattaa integraatiota EU: n kanssa, kun taas toinen puoli suosii tulliliittoa Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa. Venäläisen näkemyksen mukaan Ukrainan johto toteuttaa kahta strategiaa. Ukraina tavoittelee maakaasun kauttakuljetusten avulla kaupallisen välittäjän asemaa Venäjän ja Euroopan välillä. Tähän sisältyy ajatus olla osa Eurooppaa, mutta kuitenkin Venäjän luotonannon, investointien ja muiden resurssien tukemana. Siinä missä Ukraina on ajautumassa tahtomattaan tai tietoisesti lähemmäksi tulliliittoa on Kirgisialla suoranaista pyrkyä päästä sen jäseneksi. Venäjä on jo periaatteessa hyväksynyt Kirgisian anomuksen ja on asettanut yhteisen komission valmistelemaan jäsenyyssopimukseen liittyviä asiakirjoja. Compiler News UUTISARKISTO arkistossa yli 5000 uutista vuosilta ETSI TIETOA! TUTUSTU!

6 Ukrainassa vain vähittäiskauppa ylsi kasvuun Ukrainassa teollisuustuotanto supistui maaliskuussa 5,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tuotanto väheni 5,0 prosenttia edellisvuotisesta ja samalla teollisuustuotteiden hinnat laskivat 0,9 prosenttia. Teollisuuden tuotantoa leikkasi eniten tehdasteollisuuden vaikea tilanne. Maalikuussa tapahtui kuitenkin yllättävä käänne, kun kausitasoitettu tuotanto lisääntyi 11,0 prosenttia heikkotuloksiseen helmikuun verrattuna. Euroopan taloustilanne on haitannut Ukrainan raskaan tehdasteollisuuden toimintaa. Tilanteesta on erityisesti kärsinyt maan mittava terästeollisuus. Maaliskuussa terästuotanto supistui vuositasolla 2,9 prosenttia eli saman verran kuin Venäjälläkin. Myös rakennustuotanto piristyi maaliskuussa tuntuvasti helmikuuhun verrattuna ja nousi samoin kaksinumeroisesti eli 10,7 prosenttia. Koko tammi-maaliskuun jaksolla pudotus oli kuitenkin 16,8 prosenttia. Vähittäiskauppa kehittyi puolestaan alkuvuonna erinomaisen hyvin. Tammi-maaliskuussa myynti kasvoi vuositasolla 13,4 prosenttia. Kuluttajien ostovoimaa tukivat sekä reaalitulojen 9,9 prosentin nousu että lähelle nollaa pudonnut inflaatio. Kazakstan uskoo WTO-jäsenyyden toteutuvan pian Kazakstan jatkaa määrätietoista pyrkimystään liittyä kauppajärjestö WTO: n jäseneksi. Kazakstanin johto uskoo jäsenyyden toteutuvan tänä vuonna ja parhaassa tapauksessa jo ensi syyskuussa. WTO-jäsenyydellä olisi tuntuvia vaikutuksia Kazakstanin jo entuudestaan hyvään talouskehitykseen. Maailmanpankin laskelmien mukaan maailman kauppajärjestön jäsenyys nostaisi lisäisi Kazakstanin bruttokansantuotetta usean vuoden ajan jäseneksi liittymisen jälkeen. Eniten talouteen vaikuttaisi esteiden poistaminen ulkomaisilta palvelualan yrityksiltä. Etenkin palvelusektorille toivotaan WTO:n myötä lisää tehokkuutta 6 Ulkomaiset yritykset toisivat investointeja sekä kilpailua ja sitä kautta tehokkuutta maan palvelusektorille. Vastaavasti jäsenyys madaltaisi Kazakstanin omia ulkomaantoimintojen esteitä. Jäsenyyden kielteisistä vaikutuksista pahin on kotimaan suojatullien alentuminen tai poistuminen kokonaan. Venäjä on omassa liittymissopimuksessaan saanut seitsemän vuoden jatkoajan kilpailuherkille aloilleen ja määrätyille tuotteilleen. Samaan odotetaan myös Kazakstanin pyrkivä. Toisaalta taas kotitaloudet ja ulkomaisia investointihyödykkeitä tarvitsevat yritykset hyötyvät tuontitavaroiden tullitariffien alenemisesta. Kazakstanin virallisissa kannanotoissa painotetaan, että jäsenyys suurten IVY-maiden tulliliitossa ei ole millään tavoin poissulkeva asia maan jäsenyydelle myös WTO:ssa, sillä ovathan useimmat Euroopan maat jäseniä sekä EU:ssa että WTO:ssa. Salonkikeloisena maailmantalouteen Kazakstanille WTO-jäsenyys merkitsi lopullista salonkikelpoisuutta maailmantalouteen. Pitemmälläkin aikavälillä tulliliiton jäsenyys tuo kuitenkin varmempia ja suurempia etuja Kazakstanille. Euraasian kehityspankin EDB:n laskelmien mukaan tulliliiton sisäinen kauppa tuottaa vuosina Kazakstanille 107 miljardin dollarin suuruisen lisäedun. ILMOITUSHINNASTO - DEMO OSUMATARKKUUTTA KOHDERYHMÄÄN - ERIKOISMEDIA YRITYSPALVELUIDEN MAINONTAAN IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT Konsultointi Taloushallinto Liikejuridiikka Koulutuspalvelut ja tapahtumat Muut asiantuntijapalvelut Finanssipalvelut Toimitilat ja kiinteistöt Huolinta ja tullaus Kuljetukset ja logistiikka Verkkojulkaisumme jaetaan sähköpostitse noin päättäjäosoitteeseen. Se ilmestyy samanaikaisesti myös Compilerin portaalissa. Ilmoitukset ovat interaktiivisia ja ne säilyvät pysyvästi aiempien numeroiden myötä sähköisessä arkistossa. Tiedustelut ja varaukset: Klaus Lehmuskallio , klaus.lehmuskallio@compiler.fi.

7 Suomi voisi antaa panoksensa vihreään talouteen Kazakstanissa Presidentti Sauli Niinistön huhtikuinen valtiovierailu Kazakstaniin sai runsaasti huomiota paikallisessa mediassa. Talouskysymyksissä presidentit Niinistö ja Nazarbajev keskittyivät aiheisiin, joita oli maiden kesken jo etukäteen pohjustettu. Esillä olivat Kazakstanin tärkeinä kansallisina kehityskohteina pitämät aiheet, kuten vihreä talous, koulutus ja tutkimus. Tapaamisten tuloksena allekirjoitettiin 20 asiakirjaa, joista kolmannes koski yhteistyötä koulutuksen alalla. Konkreettisimpaan tulokseen päästiin ilmailun alalla, kun Patria Pilot Traning ja Kazakstanin siviili-ilmailuakatemia allekirjoittivat aiesopimuksen kazakstanilaisten siviililentäjien koulutuksesta. Kazakstanin vihreän talouden pyrkimyksissä Suomi voisi presidentti Nursultan Nazarbajevin mielestä olla hyvä yhteistyökumppani asiantuntemuksensa ja kokemuksensa ansiosta. Kazakstania odottavat haasteelliset hankkeet vesihuollon parantamisessa, energiatehokkuuden lisäämisessä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa. Vedentarve kasvaa nopeasti - uutta teknologiaa tarvitaan 7 Etenkin vesihuollosta on pitemmällä aikavälillä tulossa Kazakstanille kohtalonkysymys. Ennusteiden mukaan vedentarve on maassa vuonna 2050 kolminkertainen kotimaisiin vesivaroihin nähden. Kazakstaniin tuodaan jo nyt vettä naapurimaista, mutta nämäkin toimitukset supistuvat sitä mukaa kuin tuontimaiden oma vedenkäyttö kasvaa. Siksi uutta teknologiaa tarvitaan muun muassa vesihävikkien pienentämiseksi. Presidentti Nazarbajevin mukaan Suomen ja Kazakstanin välisten taloussuhteiden kehittämisessä ei tarvitse lähteä tyhjästä liikkeelle, mutta hyödyntämättömiä mahdollisuuksia kyllä riittää. Maiden välinen kauppa on kasvanut ripeästi ja sen tämän hetkisestä volyymista kertoo se, että kauppavaihto Suomen kanssa on suurempi kuin muiden Pohjoismaiden kanssa yhteensä. Jo 70 suomalaisyritystä toimii Kazakstanissa Suomalaisyrityksiä toimii jo paikan päällä Kazakstanissa. Paikallisten lähteiden mukaan maahan on rekisteröity yli 70 yritystä, jotka ovat kokonaan tai osittain suomalaisessa omistuksessa. Suomalaisia suoria investointeja kaivataan kuitenkin lisää, koska talouden rakenteellinen monipuolistaminen edellyttää pääomia, teknologiaa ja osaamista prosessiteollisuudelle ja kevyelle teollisuudelle. Hankkeiden valmistelua ja toteutusta itämarkkinoilla Buslink Oy - Itämarkkinoilla 30 vuotta Buslink Oy:n osaamisalueita ovat teollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla ja meillä on omat toimistot Venäjällä, Baltiassa ja Kiinassa, joiden lisäksi yrityksellämme on pysyviä yhteistyöverkostoja vahvistaaksemme resurssejamme projektikohtaisesti. Autamme toimintaverkoston luomisessa Maahantuonti, vienti ja jakelutiet Valmistus ja alihankintaverkostot Markkinatutkimukset, liiketoimintasuunnitelmat ja strategia-analyysit Käytännön vienti- ja tuontipalvelut Uusi palvelu Buslink toimii nyt myös välittäjäasiamiehenä itään suuntautuvissa investointihankkeissa. Välitämme eurooppalaisten pääomasijoittajien rahoitusratkaisuja erityisesti teollisuuden ja rakentamisen investointeihin. Ota yhteyttä Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen Buslink Oy, Helsinki. Puh. (09) mobile: buslink@co.inet.fi

8 Valko-Venäjä panostaa kauttakulkuliikenteeseen Valko-Venäjän on maantieteellistä sijaintiaan hyödyntääkseen käynnistänyt vuoteen 2015 ulottuvan transitoohjelman, jonka tavoitteena kasvattaa maan kautta menevää kauttakulkuliikennettä. Kuljetusalalla on jo nyt merkittävä asema Valko-Venäjän kansantaloudessa. Sen osuus bruttokansantaloudesta lähenee 10 prosenttia. Alan uskotaan kauttakulkuliikenteen ansiosta kehittyvän talouskasvun tärkeäksi osatekijäksi. Ensin on kuitenkin infrastruktuuri - liikenneväylät, raja-asemat ja logistiikka - saatava kuntoon. Tällä hetkellä alle 10 prosenttia Valko-Venäjän kautta kulkevasta tavaraliikenteestä käyttää hyväkseen paikallisia logistiikkapalveluita, koska niiden perusrakenteen ovat heikot. Valtio näkeekin logistiikkapalveluiden kehittämisen transitoliikenteen yhdeksi avainkysymykseksi. Tienvarsipalvelut paranevat olellisesti Valko-Venäjän transito-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota myös tiestön kunnon kohentamiseen ja tienvarsipalvelujen luomiseen. Pääteiden varsille tarvitaan välttämättä uusia huoltoasemia, majoituspalveluita ja erilaisia myymälöitä. Liikenneministeriö aikookin kannustaa erityisesti pk-yrityksiä osallistumaan hankkeisiin. Raja-asemien uudistaminen on myös ohjelmassa. Niiden päivitykseen valtio on varannut tälle vuodelle 128 miljardia Valko-Venäjän ruplaa eli noin 13 miljoonaa dollaria. Erityisesti tarvetta olisi Valko-Venäjän ja Venäjän rajalla, joissa transitoliikenne kasvaa nopeasti sekä Liettuan ja Puolan vastaisilla rajoilla. Transito-ohjelma vaikuttanut jo maantieliikenteeseen Valko-Venäjän hallituksen kehittämisohjelma on liikenneministeriön mukaan jo tuottamassa tuloksia. Transitoliikenteen tulot kasvoivat viime vuonna kuitenkin vain kolmeen miljardiin dollariin edellisvuoden 2,8 miljardista. Tämä vuosi ei kuljetusten kokonaisuuden kannalta alkanut erityisen hyvin. Tammi-helmikuussa tavarankuljetukset vähenivät 3,5 prosenttia vuositasolla. Pahin kolaus on kohdannut rautatiekuljetuksia, jotka romahtivat 12,6 prosenttia. Transito rautateillä väheni sekin 11,6 prosenttia hallituksen hyvistä aikeista huolimatta. Maanteiden kauttakulkuliikenteellä meni paremmin, sillä kasvua maanteiltä saatiin 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan maatiekuljetukset ovat hyvissä kasvuasemissa, sillä tammi-helmikuun kasvuksi kirjattiin 10,7 prosenttia. Ilmailuliikenteessä transito kasvoi 10 prosenttia. Noin 1,5 miljoonaa tavarankuljetusrekkaa käytti Valko-Venäjää kauttakulkuun viime vuonna. Matkustajaliikenteessä vastaava luku oli bussilastillista. Venäjän-kuljetusten uudelleenjärjestelyt söivät rautatietransitiota Rautateiden kauttakulkuliikenne väheni sen sijaan noin kymmenyksen. Liikenneministeriön mukaan siihen on vaikuttanut etenkin Venäjän vientikuljetusten uudelleenjärjestelyt ja niiden ohjaaminen naapurimaiden Liettuan ja Latvian satamista Pietarin alueen satamiin. Myös Venäjän raaka-aineiden kysynnän lasku EU-maissa on heijastunut Valko-Venäjän rautatiekuljetuksiin. Tämän takia Velko-Venäjä on suuntaamassa katseensa Keski-Aasian ja Aasian suuntaan. Se aktiivinen suuressa juharahtihankkeessa, jonka reitti kulkee Kiinasta Kzakstanin, Venäjän, Valko- Venäjän ja Puolan kautta Saksaan. Reitti on kaupallisesti lupaava verrattuna nykyisiin Kiinan ja Euroopan välisiin rautateiden kuljetusyhteyksiin. Kuuden maan halki kulkeva rahtikuljetus kestää vain kuusi päivää. Valko-Venäjän vähittäiskauppa positiivisella tiellä Compiler Trade Portal TUTUSTU! CIS News Central Asia - Armenia - Azerbaijan - Belarus - Georgia - Kazakhstan - Kyrgyzstan - Moldova - Mongolia - Tajikistan - Turkmenistan - Ukraine - Uzbekistan tradestation/eastwest/russia/ russianews-cis.html Kävijöitä yli 100 maasta. 8 Valko-Venäjän vähittäiskaupalla alkuvuosi on mennyt positiivisissa merkeissä ja sen myynti jatkoi hidasta, viime vuoden puolella alkanutta toipumistaan. Paikallisen tilastoviraston mukaan alan myynti kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 19 prosenttia edellisvuotisesta nousten noin 6,3 miljardiin dollariin. Maaliskuussa myynti nousi kuitenkin enää neljä prosenttia. Mukana luvuissa on 11 prosenttia kasvanut julkisen sektorin ravitsemuspalveluala. Vähittäiskaupan myynnistä yksityisten yritysten osuus oli 83,4 prosenttia eli vajaa prosentti enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtionyritysten panos vähittäiskaupan myyntiin oli 10,1 prosenttia. Ulkomaisten yritysten osuus nousi 5,8 prosentista 6,5 prosenttiin. Kotimaisten tuotteiden myynnin osuus koko alan nettomyynnistä oli tammi-maaliskuussa 70,9 prosenttia.

9 Balttiyritykset uskovat kasvun jatkuvan 9 Konsulttiyhtiö KPMG:n julkistaman Pulse of Economy -selvityksen mukaan Baltian maiden yritysjohto suhtautuu luottavaisesti tämän vuoden talouskehitykseen. Barometrin mukaan bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 2-4 prosentin tahtiin. Useimmat arvelevat myös joutuvansa palkkaamaan uutta väkeä. Palkkojen nousua pidetään hyvin todennäköisenä. KPMG on tehnyt vastaavan barometritutkimuksen jo neljä kertaa Virossa ja kolmasti Liettuassa ja Latviassa. Tutkimuksessa johtotason henkilöiltä kysyttiin muun muassa käsityksiä kunkin maan talouskehityksestä, eurosta, ulkomaisista investoinneista, verotuksesta ja yritysten henkilöstöpolitiikasta. Internet-pohjaiseen tiedusteluun vastasi tällä kertaa 262 johtajaa. Yli 80 prosenttia virolaisjohtajista oli sitä mieltä, että oman maan bruttokansantuote pysyy kasvun puolella. Vastaavat luvut olivat Liettuassa 79 prosenttia ja Latviassa 75 prosenttia. Latviassa kasvun uskottiin ylittävän jopa neljän prosentin rajan. Kaikkien kolmen maan yritysjohdosta osa arveli, että teollisuuden kehitys on oman maan talouskasvun veturi. Liettuassa teollisuuden avainrooliin uskoi 52 prosenttia vastaajista. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 44 prosenttia. Latvialaista teollisuuden varaan laski 41 prosenttia ja Virossakin kolmannes johtajista piti teollisuutta ratkaisevan tärkeänä. Viro paras investointikohde Baltiassa Baltian maiden yritysjohto oli melkein yksimielinen siitä, että houkuttelevin maa ulkomaisille investoinneille olisi Viro. Viroa kannattivat etenkin liettualaiset, joista 87 prosenttia piti Viroa parhaana kohteena ulkomaiselle pääomalle. Latvialaiset ja virolaiset eivät olleet yhtä vakuuttuneita Viron verovoimasta, sillä heistä vain 63 prosenttia uskoi, että Viro olisi houkuttelevin investointikohde. Virolaista 28 prosenttia kannatti Latviaa investointikohteena, mutta liettualaista vain neljä prosenttia uskoi Latviaan. Yritysjohdon käsitykset ansiotason nopeasta kehityksestä ovat vahvistuneet alkuvuoden aikana. Virolaisista 76 prosenttia arveli palkkojen väistämättä nousevan tänä vuonna ja 32 prosenttia heistä oli aikeissa nostaa yrityksensä työntekijöiden palkkoja yli viisi prosenttia. Liettualaisistakin 71 prosenttia ja latvialaista 59 prosenttia varautuivat palkkojen nousuun hekin. Viro Baltian kiinnostavin investointikohde Baltian maihin tehtiin viime vuonna yhteensä 2,55 miljardin euron arvosta suoria ulkomaisia investointeja. Viro oli investoinneissa selvästi vetovoimaisin kohde 1,14 miljardin euron sijoituksillaan. Latviaan ulkomaiset sijoittajat investoivat 771 miljoonan euron arvosta ja Liettuan osalle tuli 637 miljoonaa. Virossa investointien virta korjaantui poikkeuksellisen huonoksi jääneen vuoden 2011 jälkeen ja palasi suunnilleen vuoden 2010 tasolle.latviassa suorat ulkomaiset investoinnit supistuivat vuoteen 2011 verrattuna ja Liettuassa investoinneissa tapahtui raju 37,6 prosentin pudotus. Liettuassa investointien lasku selittyi sillä, että ulkomaisten sijoittajien Liettuaan tekemät jälleen investoinnit jäivät 13 prosenttiin edellisvuoden tasosta. Virossa ulkomaisten investointien summa vastasi 6,7 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Latviassa vastaava osuus oli 3,5 prosenttia ja Liettuassa 2,0 prosenttia. Virossa suorien investointien kumulatiivinen kanta oli viime vuoden lopussa 14,2 miljardia euroja ja Liettuassa se oli 11,9 miljardia. Latviasta ei ole vielä saatu vastaavaa päätöslukua. Ruotsi ja Suomi sijoittajina kärjessä Virossa investointikannasta Ruotsin osuus oli 3,9 miljardia euroa ja Suomen osuus 3,3 miljardia, joten näiden kahden maan yhdistetty osuus oli puolet suorista sijoituksista. Yhden miljardin rajan ylittivät myös Alankomaista tehdyt investoinnit. Seuraavina suuruusjärjestyksessä olivat Norja, Venäjä ja Liettua. Myös Kyproksesta investoitiin Viroon 410 miljoonan euron arvosta. Liettuassa investointien selvästi suurin lähtömaa oli Ruotsi. Sen osuus kumulatiivista investointikannasta oli 21,7 prosenttia ja investointisumma oli 2,5 miljardia euroa. Ruotsin lisäksi tuntuvia investointeja tekivät myös puolalaiset, saksalaiset, alankomaalaiset ja Norjalaiset. IVY-maiden yhteenlaskettu investointiosuus oli vain 5,1 prosenttia. Viime vuonna ulkomaisia investoijia kiinnostivat Baltian maissa entiset kohteet. Valtaosa investoinneista suuntautui edelleen pankki- ja vakuutussektorille sekä kiinteistöalalle. Myös vähittäiskauppa ja tukkukauppa vetivät sijoituksia. Sitä vastoin halu teollisiin investointeihin pysyi vaimeana.

10 Suoramyynti kasvoi tavallista vähittäiskauppaa nopeammin Baltian maissa Viime vuosi oli menestyksekäs suoramyyntialan yrityksille Baltiassa. Viron, Latvian ja Liettuan suoramyyntiyritysten yhdistetty liikevaihto oli 92 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia suurempi kuin vuonna Tulos oli hyvä siihen verrattuna, että perinteinen vähittäiskauppa Baltissa kasvoi selvästi hitaammin ja ainoastaan Latviassa ala pääsi yli 10 prosentin lisäykseen. Yksittäisistä maista parhaaseen kasvuun päästiin Virossa, jossa suoramyyntiyritysten veroton myynti kasvoi vuositasolla 19 prosenttia. Liettuassa myynnin nousu oli 16 prosenttia ja Latviassa 11 prosenttia. Baltian suoramyyntiyhdistyksen Bdsan mukaan alan kasvua tuki kolme tekijää. Tärkein niistä oli talouden myönteinen kehitys kaikissa alueen maissa, mikä lisäsi kansalaisten kulutusalttiutta. Toisena tekijänä oli, että suoramyyntikonsepti löi itseään entistä vahvemmin esiin. Kuluttajat kokevat myönteisenä suoramyyntiprosessin vaivattomuuden. Markkinapaikat ovat auki vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä, tuotevalikoimiin tutustuminen käy sujuvasti ja tuotteet on helppo palauttaa ja vaihtaa. Kolmantena syynä myynnin kasvuun oli yksinkertaisesti tarjonnan lisääntyminen alalla toimivien yritysten määrän lisäännyttyä. Perinteinen painotuotteilla ja postilähetyksillä toimiva suoramyynti on selvästi syrjäytymässä internetin ja matkapuhelinten tarjoamien sovellusten tieltä. Uusia mahdollisuuksia tuovat myös tavaralähetyksiä käsittelevät pakettiautomaatit. Baltian suoramyyntiyhdistyksen mukaan suoramyyntialalla on myös työllistäviä vaikutuksia. Virossa alalla työskenteli viime vuonna osa- tai kokopäiväisesti henkeä. Latviassa vastaava määrä oli ja Liettuassa Taantuma häämöttää vientivetoiselle Puolalle Puolan aiemmin testattu taloudellinen kestokyky on alkuvuoden kehityksen valossa joutumassa uhanalaiseksi. Tämän uskoo myös maan hallitus, joka huhtikuun lopulla laski entisen vuoden 2013 talouskasvuennusteensa 2,2 prosentista 1,5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että Puolan talouden odotetaan ajautuvan samaan tilaan kuin vuonna Finanssiministeriön tilannearviolle on yksinkertainen syy. Vientimarkkinat eivät edelleenkään vedä tuttuun tahtiin ja kotimaassa sekä kulutuskysynnän ja investointikysynnän odotetaan hidastuvan. Samaan tulokseen virallisen ennusteen kanssa päätyy myös Puolan tiedeakatemian talousinstituutti. Sen mukaan koko vuoden kasvu olisi myös 1,5 prosenttia ja siten, että vuoden viimeisellä neljänneksellä talouden vuosikasvu nopeutuisi 1,9 prosenttiin. Vielä hieman kriittisempi Puolan tämän vuoden talouskasvun suhteen on kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Se uskoi vielä edellisessä ennusteessaan 1,75 prosentin kasvuun, mutta huhtikuun jälkipuoliskolla se päätyi 1,3 prosenttiin. IMF:n perustelut olivat samat kuin Puolan finanssiministeriölläkin, mutta lisäksi rahasto mainitsi EU-tukien vähentymisen Puolan teollisuustuotanto supistui alkuvuonna 10 Puolan julkisiin investointeihin. Puolan talouskehitys hidastui jo viime vuonna ja bruttokansantuotteen lisäys jäi kahteen prosenttiin. Jo tämä herätti Puolassa huolia, sillä olihan maa vuoden 2009 talouskriisin keskelläkin ainoana EU-maana onnistunut pitämään talouskehityksensä plussan puolella. Vuoteen 2009 verrattuna Puola on nyt hankalammassa tilanteessa, koska kotimainen kulutuskysyntä ei enää pysty korvaamaan vientiteollisuutta talouden kantavana voimana. Neljä vuotta sitten kotitalouksilla oli jälkikäteen ajateltuna yllättävän paljon säästöjä, jotka nopeasti suuntautuivat kulutukseen. Nyt vaikea työllisyystilanne pitää kuluttajat varuillaan. Kulutusalttiuden heikentymisestä tuli varoitus viime joulukuussa, kun vähittäiskaupan myynnin lisäys jäi pienemmäksi kuin moneen vuoteen. Tämän vuoden maaliskuussa myynti hyytyi jo lähes täysin ja lisäys jäi tilastoviraston mukaan marginaaliseen 0,1 prosenttiin. Puola tarvitseekin kipeästi talousveturikseen taas viennin, jonka osuus kansantaloudesta on lähes puolet. Sille on nyt kuitenkin haettava laajempia markkinoita kuin pelkästään EU-maat ja IVY-maat. Puolan teollisuustuotanto laski maaliskuussa odotettua enemmän viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Tuotannon vähennys oli 2,9 prosenttia ja koko tammi-maaliskuun jaksolla se oli 2,0 prosenttia. Kuukausivertailussa maaliskuun tulos oli kuitenkin yllättävän hyvä. Vuositasolla tuotanto supistui 20:llä teollisuuden toimialalla tilastoviraston seuraamasta 34:stä toimialasta. Alakohtaiset pudotukset olivat enimmillään 20 prosenttia. Nousualoista kärjessä oli liikennevälineiden tuotanto, joka perustui Puolan vahvaan autoteollisuuteen. Rakennusala menestyi maaliskuussa teollisuuttakin heikommin. Alan tuotanto romahti 18,5 prosenttia edellisvuotisesta tasostaan. Kuukausivertailussa maaliskuu tarjosi kuitenkin yllätyksen. Teollisuustuotanto hypähti peräti 9,2 prosenttia helmikuuhun nähden. Teollisuuden aloista parhaaseen nousi perinteinen tehdasteollisuus. Teollisuustuotteiden hinnat kuitenkin laskivat 0,6 prosenttia vuositasolla. Maaliskuun mahdollisesti tilapäinen hypähdys ei kuitenkaan parantanut teollisuuden odotuksia. HSBC-pankin ylläpitämän teollisuuden ostopäällikköindeksin laski edelleen helmikuusta ja oli 48,0 pistettä. Tämä heijasteli teollisuuden huolta tuotannon ylläpitämisestä, työllisyydestä ja uusista tilauksista.