Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus"

Transkriptio

1 YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS TYÖLLISTYMISMUODOKSI -Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksiä sosiaalialan yrittäjyydestä Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Hanna Skyttä. Yhteisöllinen yrittäjyys työllistymismuodoksi. 46 sivua, 2 liitettä. Sosionomi (AMK) muuntokoulutus, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten halukkuus työllistyä sosiaalialan yrittäjinä yhteisöllisen yrittäjyyden keinoin. Toisena keskeisenä tavoitteena oli tarkoitus kartoittaa työnhakijoiden näkemyksiä sosiaalialan yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista. Kuin myös yrittäjyyttä helpottavien ja vaikeuttavien tekijöiden merkitys yrittäjäksi ryhtymisen prosessissa. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää työnhakijoiden työllistymistoiveet erilaisiin sosiaalialan työtehtäviin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisenä tutkimuksena. Aineistonkeruunmenetelmänä tutkimuksessa oli kyselylomake, joka toimitettiin sosiaali- ja terveysalan työnhakijoille postikyselynä Pieksämäen työvoimatoimiston välityksellä. Kyselyjä postitettiin 88 kappaletta ja niitä täytettyinä palautui 36:lta vastaajalta, joten vastausprosentiksi tuli noin 40 %. Tutkimustuloksista selvisi, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudesta löytyy yrityshalukkuutta ja että osuustoiminnalliseen yritykseen mahdollisesti halukkaita löytyisi Pieksämäen seudulta useita. Merkittävimmäksi sosiaalialan yrittäjyyden tarjoamaksi mahdollisuudeksi vastaajat nostivat mahdollisuuden vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Hyvä ammatillinen koulutus ja hyvä liikeidea nähtiin puolestaan parhaiten yrittäjyyttä helpottavina tekijöinä. Huoli omasta jaksamisesta askarrutti useimpia vastaajia yrittäjäksi ryhtymisessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että työnhakijat ovat ilmaisseet erityisen kiinnostuksensa työllistyä vanhuspalveluihin lukeutuviin työtehtäviin. Yhteenvetona tutkimustuloksista voi esittää, että kunnan myönteisellä suhtautumisella Pieksämäen seudulta löytyisi pieni joukko sellaisia työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistämään itsensä osuuskuntayrittäjinä. Lisäksi tarkasteltaessa työllistymistoiveita erilaisiin työtehtäviin on nähtävissä, että työnhakijat ovat halukkaita työllistämään itsensä juuri seudun palvelutarpeita vastaaville toimialoille. Avainsanat: Sosiaaliala, Yrittäjyys, Osuustoiminta, Työnhakijat, Työllistyminen, Pieksämäki, Pieksänmaa, Kvantitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Hanna Skyttä. Co-operative entrepreneurchip as a form of employment, Pieksämäki, Spring 2006, Language: Finnish, 46 pages, 2 appendices Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services The main purpose of this study was to find out how willing the job seeking social- or health care professionals are to employ themselves as cooperative owners here in Pieksämäki area. The second aim of this study was to find out what visions the job seekers have about the opportunities in business from the owner s standpoint. The study also aims to clear up what these job seekers intrests in different kind of subject areas in social services are. The study was carried out as a quantitative study. The reasearch material was gathered by using a questionnaire. The questionnaire was posted via mail thru Pieksämäki employment office to 88 job seeking social- or health care professionals and 36 of them returned the filled out questionnaire. That means that overall 40% of all candidates responded to the questions. This study showed clearly that there are several persons in Pieksämäki area who would be intrested in starting their own business in social services and there were even more persons that were intrested in co-operative business. According to the study, it seems that from the jobseekers point of view the most potential possibility of entrepreneurship was to response better to the needs of the customer.two things that were most often mentioned to give a good start to an own business were a good vocational training / education and a good business idea. On the other hand most of the jobseekers were concerned about how they would have strength to work as entrepreneur. The study also shows that the job seekers are most intrested in social services for elderly people. The study results show that with the positive attitude from the municipalities there could be a small group of people that would be ready and willing to employ themselves as cooperative owners and produce services that are needed within the area. Keywords: Social services, Entrepreneur, Co-operative entrepreneurchip, Job applicant, Employment, Pieksämäki, Pieksänmaa, Quantitative study Desposited: Diaconia University of Applied Sciences Library, Pieksämäki Unit

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO SOSIAALIALA MUUTOKSESSA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Yksityinen sosiaalipalvelu Yrittäjyys Veto- tai työntövoimaa Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden tutkimus on uutta Valoisampaa tulevaisuutta Sosiaalialan yrittäjän ja yrityksen muotokuva Sosiaalialan yrityksen menestys ja menestystekijät Yritystoiminnalle tukea YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS Yritysmuodot Osuuskunta KUNTA JA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Kunnan tehtävä palveluiden järjestäjänä Kuntien vaihtoehtoiset palvelutuotannon mallit Ostopalvelu Palveluseteli PPP-malli Tilaaja-tuottajamalli Yrittäjämalli Saumaton palveluketju PIEKSÄMÄEN SEUDUN SOSIAALIPALVELUTARPEET Pieksämäki Pieksämäen sosiaalipalvelutuotanto ja tarpeet Pieksänmaa Pieksänmaan sosiaalipalvelutuotanto ja tarpeet Pieksämäki ja Pieksänmaa yhdistyvät... 25

5 7. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja kohderyhmä Tutkimusongelmat Aineistonkeruumenetelmä ja tutkimuksen toteutus Kyselylomake TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Työhistoria Kiinnostus erilaisiin työtehtäviin Toive työllistymismuodosta Yrittäjyyskokemus Yrittäjyyden tarjoamat mahdollisuudet Yrittäjäksi ryhtymistä helpottavat ja vaikeuttavat tekijät Tietous yritysmuodoista Yksin vai yhdessä? Hyötyä ja haittaa yhteisöllisessä yrittäjyydessä TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA Yrityshalukkuus Yrittäjyyden edellytykset Työtehtävien kiinnostavuus POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 47

6 1. JOHDANTO Sosiaalialan yrittäjyys on mielestäni yksi ajankohtaisia alaamme koskevia aiheita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tekee parhaillaan tuloaan, ja siinä aallokossa saattaa sosiaalialan yrittäjyys nostaa profiiliaan entisestään. Pieksämäen seudulla on myös käynnissä kuntien lähentyminen ja jopa sulautuminen yhteen, joten merta edemmäs kalaan ei kuntauudistuksia haettaessa tarvitse lähteä. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on palvella Co-op Polytechnics nimistä hanketta. Co-op Polytechnics-hanke on Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Pieksämäellä sijaitsevan Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön yhteishanke, joka tähtää koulutuksella osuustoiminnallisen yrittäjyyden lisäämiseen Etelä-Savon maakunnassa. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- tai terveysalan tutkinnon suorittaneiden halukkuudesta työllistää itsensä yhteisöllisen yrittäjyyden keinoin. Tutkimuksessa on myös tarkoitus selvittää työnhakijoiden käsityksiä yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on löytää niitä tekijöitä, jotka työnhakijoiden mielestä heidän kohdallaan helpottaisivat tai toisaalta vaikeuttaisivat yrittäjäksi ryhtymistä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää mille sosiaalipalveluiden alueille ja millaisiin työtehtäviin työnhakijoiden kiinnostus kohdistuu. Henkilökohtaisesti tämä tarkoittaa minulle verkostoitumismahdollisuuden kartoittamista samoin ajattelevien, yrittäjyyttä yhteisömuotoisena harkitsevien joukkoon. Ennen kaikkea syy tähän tutkimukseen kumpuaa omasta mielenkiinnostani yhteisöllistä yrittäjyyttä kohtaan. Tarkoituksenani on tutkia yrittäjyyttä henkilökohtaisen kiinnostuksen mukaan ja kuulostella niitä mahdollisuuksia, joita saattaa tulevaisuuden palvelutuotannossa aeuta.

7 7 2. SOSIAALIALA MUUTOKSESSA Metsämuurosen (2000) tutkimuksessa; Maailma muuttuu miten muuttuu sosiaali- ja terveysala?, ilmenee, että niin sosiaali- kuin terveysalakin tulee elämään muutoksessa monella tasolla vielä vuosien ajan. Merkittäviksi sosiaali- ja terveysalaa kohtaaviksi muutostekijöiksi tutkimuksessa nousee odotettavissa oleva väestön ikääntyminen, mutta lisäksi yhteiskunnan jakautuminen erilaisiin hyvinvointiluokkiin sekä teknologian kehittyminen. Nämä tekijät vaikuttavat puolestaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeisiin, jotka Metsämuuronen jakaa perusosaamisen ja tulevaisuus-osaamisen osaamistarveryhmiin. Yrittäjyys nousee tutkimuksen mukaan yhdeksi aidoksi tulevaisuudenosaamisen alueeksi sosiaali- ja terveysalalla. (Metsämuuronen 2000, ) Tutkimuksen mukaan aloina sosiaali- ja terveysala tulevat lähentymään toisiaan, mutta sulautumista yhdeksi toimialaksi ei pidetä mahdollisena. Työtä molemmilla aloilla tulee riittämään, mutta sekä työn muodot että toimijakenttä muuttuu. Palvelutuotanto, ainakin erityispalvelujen osalta, tulee tutkimuksen mukaan yhä enemmän siirtymään yksityiselle ja kolmannelle sektorille. (Metsämuuronen 2000, )

8 8 3. SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS 3.1 Yksityinen sosiaalipalvelu Laissa määritellään yksityinen sosiaalipalvelu yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamaksi sosiaalihuollon palveluksi, jollaisia ovat esimerkiksi lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, vanhusten ja päihdehuollon palvelut (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /603). Yksityistä sosiaalipalvelua tuottavan henkilön tai palvelua tuottavan toimintayksikön koko henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuudet, mitä kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vastaavissa tehtävissä toimivilta vaaditaan (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /603). Lain mukaan kaikilla yksityisen sosiaalipalvelun tuottajilla tulee olla lääninhallituksen myöntämä kirjallinen lupa, mikäli palvelu on ympärivuorokautista. Muusta kuin ympärivuorokautisesta yksityisestä sosiaalipalvelusta tulee tehdä ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja antaa. Sekä luvan hankinta että ilmoitus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /691.) 3.2 Yrittäjyys Yrittäjyyttä voi olla sekä sisäinen että ulkoinen yrittäjyys. Sisäisessä yrittäjyydessä on kyse yrittäjämäisestä suhtautumistavasta toisen palveluksessa. Muun muassa luovuus, joustavuus ja vastoinkäymisiä karttamaton suhtautuminen omaan työhön ovat sisäisen yrittäjyyden tunnusmerkkejä. Ulkoinen yrittäjyys puolestaan tarkoittaa todellista omistajayrittäjyyttä eli ulkoinen yrittäjä (myöhemmin yrittäjä) toimii itsenäisenä yrittäjänä omistamassaan yrityksessä. (Koiranen 1993, ) Yrittäjänä voi toimia hyvin erityyppiset ihmiset, mutta useimpia yrittäjiä yhdistää ainakin osittain eräänlaiset yrittäjäominaisuudet. Tällaisia ominaisuuksia on esimerkiksi

9 9 aloitteellisuus, itsenäisyys, vastuunottokyky, päämäärätietoisuus, rohkeus, riskinottokyky ja kilpailuhalu. (Köppä, Santala & Laukkanen 2000, 102.) Yrittäjäksi ryhtymiseen on kuitenkin monia syitä, pelkästään yrittäjäominaisuuksien omaaminen ei johda yrittäjyyteen. Usein lähtökohtana voivat olla markkinoilla avautuvat mahdollisuudet, uuden toimintatavan tai innovaation löytäminen, työelämässä karttuneen ammattitaidon luoma mahdollisuus ja usein jopa pelkkä sattuma tai ajautuminen yrittäjäksi. (Köppä ym. 2000, 103.) Todelliseen päätökseen ryhtyä yrittäjäksi vaikuttavat monet seikat. Yrittäjyyttä harkitsevan koulutus, erilaiset kokemukset ja luonteenpiirteet ovat muun muassa tekijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tärkeitä tekijöitä voivat olla myös työllistyminen tai vanhaan työhön kyllästyminen sekä läheisten tuki ja kannustus. Motiiveina yrityksen perustamiseen voivat olla myös halu toimia itsenäisesti, parempi toimeentulo tai vaikkapa omien vanhempien työn jatkaminen. (Köppä ym. 103.) 3.3 Veto- tai työntövoimaa Yleisellä tasolla erilaiset tekijät, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen, jaetaan useissa tutkimuksissa kahteen luokkaan: Yrittäjyyteen vetäviin (pull) tai yrittäjyyteen työntäviin (push) tekijöihin. (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 36; Rissanen & Sinkkonen 2004, 29.) Kovalaisen mukaan (Kovalainen ym. 1996, 36-37) yrittäjyyteen vetäviin tekijöihin voi karkeasti ottaen lukea sellaiset syyt joiden perusteella yrittäjyys nähdään mielekkäänä toimintana jonka avulla yrittäjäksi ryhtyvä arvioi saavuttavansa tärkeänä pitämiään tavoitteita. Sellaisia syitä voivat olla esimerkiksi mahdollisuus itsenäiseen työhön tai vaikkapa halu joustavaan ajankäyttöön. (Kovalainen ym. 1996, ) Yrittäjyyteen työntäviksi tekijöiksi Kovalainen puolestaan mieltää (Kovalainen ym. 1996, 37) sellaiset syyt joiden perusteella yrittäjyys nähdään parempana vaihtoehtona verrattuna johonkin muuhun. Tällaisia tekijöitä voisi olla esimerkiksi työttömyyden uhka tai työn kehittämisen esteet palkkatyössä. Näiden push-tekijöiden perusteella

10 10 yrittäjyys nähdään parannuksena aiempaan, mutta ehkä silti muutoin ongelmallisena valintana. (Kovalainen ym. 1996, 37.) Dubinin mukaan (Koiranen 1993, 30) push- ja pull-tekijöitä voi kuvata myös jo yrittäjäksi ryhtyneiden kautta. Hänen mukaansa pull-tekijöiden vaikutuksesta yrittäjäksi ryhtyneet ovat tyytyväisiä itsensä toteuttajia, ja push-tekijöiden perusteella yrittäjiksi ajautuneet ovat yrittäjinä aiempaa tilannettaan tyytyväisempiä. Vanhempiensa työn jatkajia olisi Dubinin mielestä kuitenkin vaikea sijoittaa kovin kategorisesti kumpaankaan ryhmään. Kovalaisen työryhmän tekemän tutkimuksen tuloksena sosiaalialan yrittäjäksi ryhtyneiden motiivit painottuivat yrittäjyyteen vetäviin tekijöihin. Näitä tekijöitä olivat muun muassa itsenäinen työ ja sen tuoma mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja uuden kokemiseen. Merkityksellisiksi tekijöiksi kuitenkin noin puolella vastaajista nousi yrittäjyyteen työntäviä tekijöitä, kuten mahdollisuus valita työtoverit ja alaiset sekä palkkatyön säännöt ja rutiininomaisuus. Vastanneista 40 % piti työllistymistä merkittävänä tekijänä yrittäjäksi ryhtymisessä. (Kovalainen ym. 1996, ) Lemponen (1999) on tehnyt haastattelututkimuksen maaseudulla sosiaalialan yrittäjinä toimiville. Tätä maaseutututkimusta verrattaessa valtakunnalliseen kyselytutkimukseen (Kovalainen ym. 1996) nousee voimakkaasti esille merkittävä ero. Maaseutukunnissa toimivien alan yrittäjien ensisijaisena yrittäjyyteen työntävänä tekijänä on selvästi ollut itsensä työllistäminen, kun taas valtakunnallisessa tutkimuksessa työllistyminen ei merkittävästi korostunut. Lähtökohdat yrittäjyydelle voivat siis olla verrattaen erilaiset kaupunkilaistuneen ja maaseutuympäristön välillä.(lemponen 1999, 70; Kovalainen ym ) 3.4 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden tutkimus on uutta Yrittäjyyttä sosiaali- ja terveysalalla on tutkittu Suomessa melko vähän ja oikeastaan vasta 1990-luvulta alkaen, kun yksityinen palvelutuotanto alalla on alkanut selvästi lisääntyä. Rissasen ja Sinkkosen (2004) mielestä alan yrittäjyyden tutkimusten

11 11 vähäisyys johtuu paitsi sen uutuudesta myös heikosta arvostuksesta muuhun yrittäjyyteen verrattuna. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 6-7.) Sosiaali- ja terveysalojen yrittäjyyden uutuudesta voisi kertoa myös tutkimuksissa aiheesta käytettävät vaihtelevat käsitteet ja niiden erilaiset määrittelyt. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjyys, hoivayrittäjyys, hyvinvointialan palveluyrittäjyys ja sosiaalipalveluyrittäjyys ovat eri tutkimuksissa käytettyjä alan yrittäjyyttä tarkoittavia käsitteitä. (mm. Andersson & Kainlauri 2001, 12; Kovalainen & Simonen 1996; 12, Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Yksi ensimmäisiä sosiaalialan yrittäjyyttä käsitteleviä tutkimuksia on jo aiemmin esille tuomani Kovalaisen työryhmän tekemä ja Stakesin vuonna 1996 julkaisema raportti: Sosiaalipalveluyrittäjän muotokuva Tutkimus sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjistä ja vaihtoehtoisista palveluntuottajista. Tässä tutkimuksessa tutkittiin jo yrittäjinä toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien yrittäjyyteen johtanutta prosessia, yritystoiminnan aloittamista ja yrittäjyyden arkea yrittäjän itsensä näkökulmasta. (Kovalainen ym ) Tutkimuksessa nähtiin yllätyksenä, että suurin yksittäinen joukko (30 %) yrityksen perustaneista oli jättänyt vakituisen työn julkisella sektorilla perustaessaan yrityksen. Kuitenkin hyvin suuri joukko, yhteensä noin 37 %, sosiaalipalveluyrityksen perustaneista muodostui epävakaassa työllisyystilanteessa olevista. Näistä osa oli yritystä perustaessaan määräaikaisessa työsuhteessa niin sanotusti pätkätyöläisenä ja osa kokonaan työttömänä, työttömyysuhan alaisena tai niin sanotusti piilotyöttömänä. (Kovalainen ym. 1996, ) Toinen 1990-luvun puolivälissä ilmestynyt aihetta alueellisesti käsittelevä tutkimus oli Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Hoito- ja hoivapalvelu maaseudun mahdollisuutena. Siinä tutkittiin silloisen Mikkelin läänin (sis. Pieksämäen seutu) alueella kuntien kiinnostusta ja kokemuksia yksityisistä vanhushuollon, vammaishuollon ja lastensuojelun palveluista. Lisäksi tutkittiin muutaman näiden palveluiden tarjoajien kokemuksia toiminnasta. (Jussila 1994, 7-9.)

12 12 Silloiset tutkimustulokset osoittivat, että kunnat olivat yksityisten palvelujen tasoon yleisesti tyytyväisiä, mutta kiinnostus hankkia palveluja yksityisiltä oli silti vähäistä (Jussila 1994, 94-98). 3.5 Valoisampaa tulevaisuutta Andersson ja Kainlauri (2001) ovat tehneet tutkimuksen yrittäjien ja sosiaalijohtajien näkemyksistä yksityisistä hoivapalveluista. Tämä tuoreempi, Jussilan (1994) tutkimusta hieman vastaava, tutkimus käsittää koko Suomen alueelta 34 kunnan satunnaisotannan, jossa tutkimuksen kohderyhmän muodostavat kuntien sosiaalijohtajat ja näiden kuntien alueella toimivat sosiaalipalveluyritykset. (Andersson & Kainlauri 2001, 18.) Sosiaalijohtajien näkemykset yksityisten hoivapalveluiden tulevaisuudesta ovat selvästi muuttuneet myönteisimmiksi näiden kahden tutkimuksen väliin jääneen ajanjakson aikana. Aiemmassa tutkimuksessa yksityisille hoivapalveluille oli näköpiirissä hyvin vähän kysyntää ja kiinnostuskin lähinnä teoreettista. Jälkimmäiseen kyselyyn vastatessaan sosiaalijohtajat näkivät hoivapalveluyrittäjyyden tulevaisuuden erittäin valoisana ja jopa niin, että kaikki kyselyyn vastanneet sosiaalijohtajat uskoivat yritysten alalla lisääntyvän. (Andersson & Kainlauri 2001, 55-56; Jussila 1994, ) 3.6 Sosiaalialan yrittäjän ja yrityksen muotokuva Ismo Rautiainen (2002) ja Teija Kosola (2001) ovat tehneet tahoillaan sosiaalialan yrittäjyyttä eri tavoin käsittelevät tutkimukset osana pro gradu-tutkielmiaan. Rautiaisen tekemän pro gradu-tutkielman, kuten myös Kosolan pro gradun (Rissanen, Rautiainen, Sinkkonen & Kosola 2004, 69) perusteella sosiaalialalla yrittäjinä toimii edelleen vielä 2000-luvulle siirryttyäkin samantyyppisen profiilin omaavat yrittäjät, kuin Kovalaisen ym. (1996) tutkimuksen mukaan 1990-luvun puolivälissä. Alan yrittäjistä valtaosa on keski-ikäisiä perheellisiä naisia, joilla on useimmiten opistotasoinen tai vähintään koulutasoinen tutkinto alalle ja työkokemusta yli kuusi vuotta ennen oman yritystoiminnan aloittamista. (Rissanen ym. 2004, )

13 13 Yritystoiminta ajallisesti oli Rautiaisen tekemän kyselyn mukaan kestänyt pidempään kuin aiemmassa Kovalaisen työryhmän tekemässä tutkimuksessa. Tämä luonnollisesti viittaa siihen että yritystoiminnasta alalla on tullut riittävän kannattavaa ja aiemmin aloittaneet ovat jatkaneet toimintaansa. Liikevaihdoltaan yli euron yritysten määrä olikin aiemman tutkimuksen jälkeen tuplaantunut. Lisäksi suosituimmaksi yritysmuodoksi toiminimen tilalle on tuoreemman kyselyn mukaan vaihtunut osakeyhtiö 42 % osuudella aiemman 28 % osuuden sijaan. Osuuskuntia yrityksistä oli 1990-luvun puolivälissä 1% ja Rautiaisen kyselyn (2001) mukaan tässä ei olisi havaittavissa muutosta. (Kovalainen ym. 1996, 33; Rissanen ym. 2004, 70-71, 264.) Toimialaa yrittäjille suunnatuissa kyselyissä kysyttiin Kovalaisen työryhmässä tarkemmin ja Rautiaisen kyselyssä laajemmin. Vertaaminen on toisaalta vaikeaa myös siitä syystä, että kohderyhmään oli vuonna 1995 valittu myös perhepäivähoitajat, kun taas 2000-luvulla Rautiainen rajasi heidät alan yrittäjien postikyselyn ulkopuolelle. Rautiaisen kyselyyn useimmat yrittäjät olivat toimialakseen valinneet annetuista vaihtoehdoista hoivapalvelut yleensä ja toiseksi eniten yrittäjiä toimi vanhusten asumisja hoivakotipalvelu alalla. Kovalaisen työryhmän tuloksissa ymmärrettävästi lasten päivähoito oli suurin toimiala. Toisaalta jos tästä perhepäivähoitajien osuuden lukee pois nousee kotipalvelu suurimmaksi toimialaksi, joka Rautiaisen tutkielmassa oli vasta kolmanneksi yleisin toimiala. (Kovalainen ym. 1996, ,116; Rissanen ym. 2004, 70, 264.) Lukumääräisesti aiemmin tehtyyn tutkimukseen vastanneista 86 yrittäjää tuotti vanhuksille asumisen sisältävää palvelua ja tuoreempaan kyselyyn vastanneista 112 yrittäjää. Näiden tutkimusten tulosten perusteella voi olettaa, että erityisesti vanhuksille suunnatut majoituksen sisältävät palvelut ovat lisääntyneet 2000-luvulle tultaessa. Tilastoitua tietoa yksityisestä palvelutuotannosta tarkastellessa tämä oletus todentuu. Erilaisten palvelutalojen ja ryhmäkotien määrä on lisääntynyt vuodesta 1999 vuoteen 2002 tultaessa lähes 200 kappaleella ja näistä yli puolet on vanhuksille suunnattuja palveluja. Kotipalvelua tarjoavien määrä on pysynyt vastaavana aikana melko samana. (Kauppinen & Niskanen 2005, 48-52; Kovalainen ym. 1996, , 116; Rissanen ym. 2004, 70, 264.)

14 14 Kovinkaan suuria eroja ei kaikenkaikkiaan Rautiaisen, Kosolan tai Kovalaisen työryhmän sosiaalialan yrittäjiä käsittelevien tutkimusten välillä ilmennyt. Yrittäjäkoulutusta hankkineiden melko pieni määrä kuitenkin yllättää. Jonkinlaista yrittäjäkoulutusta hankkineiden määrä oli jopa hieman pienempi uudemman tutkimuksen mukaan. Keskiarvoisesti alle 60 % yrittäjistä oli tuoreempien tutkimustietojen mukaan saaneet tai hankkineet jotakin yrittäjäkoulutusta, kun luku Kovalaisen työryhmän tutkimuksessa oli vielä 71 %. (Rissanen ym. 2004, ) 3.7 Sosiaalialan yrittäjyyden menestys ja menestystekijät Yrittäjinä sosiaalialalla toimivien käsitykset menestymisestä yrittäjänä eivät ensisijaisesti kumpua taloudellisesta menestymisestä. Asiakastyö merkitsee alan yrittäjille muutakin kuin rahan vuoksi tehtyä palvelua. Menestyminen voi ennemmin sosiaalialan yrittäjien mielestä tarkoittaa sitä, että työ on mielekästä ja siitä voi nauttia. Menestys voi olla monelle sitä, että työtä on ja sitä tekemällä saa riittävän toimeentulon, taloudellinen tulos korostuu harvoin. (Kovalainen 1996, 52; Lemponen 1999, ) Sosiaalialan yrittäjät nostavat keskeiseksi yrityksen menestystekijäksi oman persoonan ja hyvän itsetunnon. Henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten ulospäinsuuntautuneisuus, luotettavuus, ahkeruus, sitkeys, ja ennakkoluulottomuus lueteltiin menestystekijöiksi yrityksessä. Paljolti voi olla kyse siitä, että toimiminen yrittäjänä sosiaalialalla poikkeaa monen muun alan yrittäjyydestä selvästi. Sosiaalialalla myydään palvelua henkilökohtaisesti asiakkaalle ja palvelun tuotteistaminen ei ehkä olekaan niin yksinkertaista kuin jonkin käsin kosketeltavan tuotteen. (Kovalainen ym. 1996, 66-67; Lemponen 1999, 71.) Henkiset voimavarat ja työssä jaksaminen nousevat myös varmasti merkittäviksi menestystekijöiksi sosiaalialan yrittäjille. Yrittäjien työssä jaksamista ei kuitenkaan yleisesti ole tutkittu kovin paljon. Aavistuksen työssä jaksamisen tärkeydestä saa kuitenkin muun muassa Lemposen haastattelututkimuksen tuloksista. Tutkijan haastattelemat kotipalvelua tarjonneet ja jo toimintansa lopettaneet yrittäjät ilmoittivat perimmäiseksi syyksi lopettamiseen työssä uupumisen. (Lemponen 1999, 74; Rissanen ym. 2004, 83.)

15 15 Muita menestystekijöitä sosiaalialan yritykselle, kuten yrityksille yleensä, ovat muun muassa yritystoiminnan hyvä suunnittelu, toiminnan organisointi, palvelulle laskettu oikea hinta ja hyvät työntekijät. Toimivat suhteet kuntaan tai kuntiin on monelle, varsinkin maaseudun yrittäjille, erittäin merkittävät menestymisen kannalta. Esimerkiksi ostopalvelusopimuksen saaminen voi jollekin maaseudun hoivakodille olla elinehto. (Lemponen 1999, ) 3.8 Yritystoiminnalle tukea Lemposen tekemän haastattelututkimuksen mukaan sosiaalialan yrittäjät pitävät tärkeimpinä tukijoina ja neuvojina toisia saman alan yrittäjiä. Myös tilitoimistoa ja kirjanpitäjää pidetään tärkeinä ja hyvinä tietolähteinä. Lemposen tekemissä haastatteluissa (1999) alan yrittäjät kertoivat tilanteen vaikuttavan siltä, että mitkään virallisten yrityspalveluorganisaatioiden tuki- ja neuvontapalvelut eivät koskeneet juuri heidän alallaan yritystoimintaa käynnistäviä. (Lemponen 1999, ) Vertaistuen ja hyvän kirjanpitäjän lisäksi yritystoimintaa kuitenkin tuetaan muun muassa kuntien elinkeinoasiamiesten, TE-keskusten ja työvoimatoimistojen toimesta eri tavoin. Tuki voi olla neuvoja ja ohjausta tai sitten taloudellista tukea, kuten aloittavalle yrittäjälle myönnettävä starttiraha. Myös yhteistyökumppanit voivat olla tärkeä tuki yrittäjälle. Pankit, rahoitus- tai vakuutusyhtiöt auttavat usein välttämättömän ulkopuolisen rahoituksen suhteen. (Keskuskauppakamari 2005.)

16 16 4. YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS Kostilaisen mukaan (Köppä ym. 2000, 104) yhdessä yrittämisessä on oleellisinta se, että kaikki yrittäjät kokevat hyötyvänsä yhteisyrittäjyydestä. Hyöty voi olla vaikkapa kaikkia taloudellisesti hyödyttävä yritys, jota yhden yksittäisen yrittäjän tietojen ja taitojen varaan ei voisi rakentaa. 4.1 Yritysmuodot Yritystoimintaa voidaan harjoittaa joko yksin, kaksin tai useamman yrittäjän ryhmässä. Yksinyrittäjälle vaihtoehtoiset yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi yrittäjyys tai osakeyhtiö. Yhteisömuotoisen yritystoiminnan vaihtoehtoiset yritysmuodot ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. (Leppänen 2003, 14; Pellervo-Seura 2002.) Eri yritysmuotojen vastuunalaisuus on erilainen. Vastuunalaisuuden mukaan eroteltuna yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksensä velvoitteista. Osakeyhtiön osakas, osuuskunnan jäsen ja kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies vastaa taloudellisesti vain yritykseen sijoittamallaan omaisuudella tai osuuspääoman määrällä. Käytännössä kuitenkin usein osakeyhtiön osakas tai osuuskunnan jäsen joutuu yritystoiminnan alkuvaiheessa takaamaan lainoja myös henkilökohtaisesti. (Keskuskauppakamari 2005.) Yritysmuodoissa on toki monia muitakin eroavaisuuksia kuin vastuunalaisuus. Eri yritysmuodot soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja niiden soveltuvuutta kannattaakin punnita suunnitelmien ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi pienen perhepiirissä toimivan yrityksen yritysmuodoksi soveltuu ehkä avoin yhtiö osakeyhtiötä paremmin, jos pääoman tarve on vähäinen. (Keskuskauppakamari 2005.)

17 Osuuskunta Osuuskunta on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallinnoima yhteisöllinen yritys, joka eroaa periaatteiltaan muista yritysmuodoista. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus on edistää jäsentensä taloudellista hyvinvointia, mutta osuuskunta ei varsinaisesti tavoittele voittoa. Osuuskunnan merkitys jäsenelleen voi jopa yksinkertaisuudessaan olla työllisyyden turvaaminen ja elintason laskun estäminen. (Köppä ym. 2000, 105; Laurinkari 2004, ) Osuuskunta on joustava yritysmuoto, jonka jäsenmäärä ja henkilöt voivat vaihdella kunhan vähimmäisjäsenmääränä pysyy kolme jäsentä. Jäsenet voivat siis vaihtua, liittyä tai erota osuuskunnasta joustavasti. (Osuuskuntalaki /1488; Pellervo-Seura 2002) Perustettaessa osuuskunta laatii itse sääntönsä. Säännöissä tulee vähintään näkyä osuuskunnan toiminimi, kotipaikkana oleva kunta Suomessa, toimiala, osuusmaksun suuruus, maksun suorittamisaika- ja tapa sekä osuuskunnan tilikausi. Olemassa olevaan osuuskuntaan voi kuka tahansa liittyä jäseneksi, jos hyväksyy osuuskunnan säännöt ja mikäli tulee jäsenhakemuksen perusteella hyväksytyksi jäseneksi. (Laurinkari 2004, 56; Osuuskuntalaki /1488.) Osuuskunta yritysmuotona soveltuu monille toimialoille ja on myös kohtuullisen turvallinen yritysmuoto. Sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalvelujen toimialoilla osuuskuntia toimii Pellervo-seuran rekisterin mukaan Suomessa tällä hetkellä 78 kappaletta. (Pellervo-Seura 2002; Pellervo-Seura 2006.) Osuustoiminnan periaatteet on määritelty Kansainvälisen Osuustoimintaliiton toimesta vuonna 1995 (Laurinkari 2004, 56) ja niiden perusteella osuuskunta yritysmuotona edustaa niin sanotusti pehmeitä arvoja. Sosiaalialallekin sopivat osuustoiminnan eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja ihmisistä välittäminen.

18 18 5. KUNTA JA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS 5.1 Kunnan tehtävä palveluiden järjestäjänä Vuonna 1995 säädetyn kuntalain mukaisesti kuntien tulee pyrkiä edistämään kuntansa asukkaiden hyvinvointia. Kuntalaki velvoittaa kuntia hoitamaan itselleen ottamansa ja niille laissa säädetyt tehtävät. Lain mukaisesti kunnat voivat huolehtia laissa sille säädetyistä tehtävistään itse tuottamalla, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia tehtäviensä edellyttämät palvelut muilta palveluiden tuottajilta. (Kuntalaki, /365) 5.2 Kuntien vaihtoehtoiset palvelutuotannon mallit Ajankohtaisena kehittämishaasteena kunnissa on kunta- ja palvelurakenteen uudistumisen myötä löytää tarkoituksenmukaiset kuntapalveluiden järjestämistä koskevat vastuualueet. Erilaisia myös yksityistä sektoria hyödyntäviä malleja ovat muun muassa Ostopalvelut, Palveluseteli (voucher), PPP (Public-Private-Partnership) malli, Tilaaja-Tuottajamalli, Yrittäjämalli ja kokeilulain alainen Saumaton palveluketju. (Suomen kuntaliitto 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Ostopalvelu Ostopalvelua kunta käyttää, kun kunta ei tuota jotakin palvelua lainkaan tai kokonaan itse. Kyseisen palvelun kunta ostaa asukkaidensa käyttöön suoraan palveluntuottajalta. Ostopalvelua voi olla mikä tahansa palvelu, jota kunta asukkailleen tarjoaa. Esimerkiksi vanhusten asumispalvelut tai lasten päivähoito voivat olla ostopalveluja. Ostopalveluihin lukeutuvat yksityisiltä palveluntuottajilta ostettujen palvelujen lisäksi myös kolmannelta sektorilta, esimerkiksi yhdistyksiltä ja järjestöiltä, ostetut palvelut. (Suomen kuntaliitto 2006.)

19 19 Ostopalveluna tehtyjä hankintoja koskee laki julkisista hankinnoista. Laki velvoittaa kunnat tasapuolisuuden ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi järjestämään tarjouskilpailun tekemistään hankinnoista. Lain mukaan hankinnan voi tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä, esimerkiksi hankinnan arvon ollessa vähäinen. (Laki julkisista hankinnosta, /1505 ) Kuitenkin verrattuna yksityisiä palveluntuottajia kolmannen sektorin palveluntuottajiin, ovat näiden toimintaedellytykset ostopalveluiden tuottajina erilaiset. Sosiaalipalveluiden tarjoajana kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia helpottaa yhdistysten mahdollisuus RAY:n tarjoamiin toimintatukiin. Tämä tukipolitiikka on toisaalta lainsäädännön mukaista, mutta toisaalta se vääristää palveluelinkeinojen markkinaolosuhteita. (Suomen kuntaliitto 2006.) Palveluseteli Palveluseteli (voucher) on julkisen hallinnon rahoittama tosite, esimerkiksi lipuke, älykortti tai poletti, joka annetaan suoraan tietyn palvelun käyttäjälle. Palveluseteli on kohdennettu valituille palvelun tuottajille, jotka palvelun käyttäjä itse kilpailuttaa ja hankkii sitten tarvitsemansa palvelun haluamaltansa tuottajalta palveluseteliä käyttäen. (Suomen kuntaliitto 2006.) Kunnissa, joissa palveluseteli on käytössä, niiden käyttö kohdentuu eniten juuri sosiaalipalveluihin. Käytännössä kunnan sosiaalitoimi myöntää asiakkaalleen palvelusetelin tietyn palvelun hankintaan. Tyypillisesti palveluseteliä käytetään päivähoidon, kotipalvelun, asumisen ja pitkäaikaishoidon järjestämiseen. (Suomen kuntaliitto 2006; Valkama 2001, 17.) Sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin suunnatuista palvelusetelistä säädetään laissa. Laki velvoittaa kunnat hyväksymään yksityisten palveluntuottajien joukon, joiden tarjoamista palveluista kunta sitten sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän hankkimasta palvelusta myöntämänsä palvelusetelin arvon mukaisesti. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta, /1309.)

20 20 Valkaman mukaan (Tenhunen 2004, 45) palveluseteleiden käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa aikaansaa kahden tason markkinat. Kunta toimii ensimmäisen vaiheen kilpailuttajana ja esivalitsijana ja varsinainen palvelunkäyttäjä pääsee valitsemaan tarpeisiinsa sopivimman tuottajan kunnan hyvähsymien palveluntuottajien joukosta PPP-malli PPP eli Public-Private-Partnership-malli tai suomeksi JYY eli Julkisen ja yksityisen yhteistyömalli tarkoittaa nimensä mukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä julkisen sektorin vastuulla olevassa palvelussa tai hankkeessa. PPP-mallin käyttö on tällä hetkellä yleisintä kuntien toimitila järjestelyissä, joissa kiinteistön omistaa yksityinen, mutta kunta sitoutuu sovitun ajan kestävään yhteistyöhön, jonka ajan kunta maksaa kiinteistön käytöstä siihen liittyvine palveluineen. (Suomen kuntaliitto 2006; Tenhunen 2004, 48.) Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottaja-mallin lähtökohtana on, että tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. Palveluiden järjestämisvastuu, joka on kunnalla, eriytetään palvelun tuottamisesta. Tilaajana toimii kunnan johto tai sen valtuuttamat lautakunnat. Tilaaja-tuottajamallissa kunta tilaa palveluja joko omasta palvelutuotannossaan tai mahdollistaa niin halutessaan myös yksityisen sektorin osallistumisen palvelutuotannon tarjouskilpailuun. (Suomen kuntaliitto 2006; Tenhunen 2004, ) Tilaaja-tuottajamalli mahdollistaa siis muunkin kuin kunnan oman toiminnan käyttämisen palvelutuotannossa. Malli on sovellettavissa paitsi kunnan sisäiseen ja ulkoiseen palvelutuotantoon myös kuntien yhteishankintoihin. (Suomen kuntaliitto 2006.) Tilaaja-tuottajamallin tavoitteena on palvelutuotannon tehostaminen ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Malli myös ohjaa kustannuskehitystä

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ kalvosarja www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com 1 Mitä yrittäminen on? Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus TNS 014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot