Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus
|
|
- Karoliina Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS TYÖLLISTYMISMUODOKSI -Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksiä sosiaalialan yrittäjyydestä Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus
2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Hanna Skyttä. Yhteisöllinen yrittäjyys työllistymismuodoksi. 46 sivua, 2 liitettä. Sosionomi (AMK) muuntokoulutus, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten halukkuus työllistyä sosiaalialan yrittäjinä yhteisöllisen yrittäjyyden keinoin. Toisena keskeisenä tavoitteena oli tarkoitus kartoittaa työnhakijoiden näkemyksiä sosiaalialan yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista. Kuin myös yrittäjyyttä helpottavien ja vaikeuttavien tekijöiden merkitys yrittäjäksi ryhtymisen prosessissa. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää työnhakijoiden työllistymistoiveet erilaisiin sosiaalialan työtehtäviin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisenä tutkimuksena. Aineistonkeruunmenetelmänä tutkimuksessa oli kyselylomake, joka toimitettiin sosiaali- ja terveysalan työnhakijoille postikyselynä Pieksämäen työvoimatoimiston välityksellä. Kyselyjä postitettiin 88 kappaletta ja niitä täytettyinä palautui 36:lta vastaajalta, joten vastausprosentiksi tuli noin 40 %. Tutkimustuloksista selvisi, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudesta löytyy yrityshalukkuutta ja että osuustoiminnalliseen yritykseen mahdollisesti halukkaita löytyisi Pieksämäen seudulta useita. Merkittävimmäksi sosiaalialan yrittäjyyden tarjoamaksi mahdollisuudeksi vastaajat nostivat mahdollisuuden vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Hyvä ammatillinen koulutus ja hyvä liikeidea nähtiin puolestaan parhaiten yrittäjyyttä helpottavina tekijöinä. Huoli omasta jaksamisesta askarrutti useimpia vastaajia yrittäjäksi ryhtymisessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että työnhakijat ovat ilmaisseet erityisen kiinnostuksensa työllistyä vanhuspalveluihin lukeutuviin työtehtäviin. Yhteenvetona tutkimustuloksista voi esittää, että kunnan myönteisellä suhtautumisella Pieksämäen seudulta löytyisi pieni joukko sellaisia työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistämään itsensä osuuskuntayrittäjinä. Lisäksi tarkasteltaessa työllistymistoiveita erilaisiin työtehtäviin on nähtävissä, että työnhakijat ovat halukkaita työllistämään itsensä juuri seudun palvelutarpeita vastaaville toimialoille. Avainsanat: Sosiaaliala, Yrittäjyys, Osuustoiminta, Työnhakijat, Työllistyminen, Pieksämäki, Pieksänmaa, Kvantitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto
3 ABSTRACT Hanna Skyttä. Co-operative entrepreneurchip as a form of employment, Pieksämäki, Spring 2006, Language: Finnish, 46 pages, 2 appendices Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services The main purpose of this study was to find out how willing the job seeking social- or health care professionals are to employ themselves as cooperative owners here in Pieksämäki area. The second aim of this study was to find out what visions the job seekers have about the opportunities in business from the owner s standpoint. The study also aims to clear up what these job seekers intrests in different kind of subject areas in social services are. The study was carried out as a quantitative study. The reasearch material was gathered by using a questionnaire. The questionnaire was posted via mail thru Pieksämäki employment office to 88 job seeking social- or health care professionals and 36 of them returned the filled out questionnaire. That means that overall 40% of all candidates responded to the questions. This study showed clearly that there are several persons in Pieksämäki area who would be intrested in starting their own business in social services and there were even more persons that were intrested in co-operative business. According to the study, it seems that from the jobseekers point of view the most potential possibility of entrepreneurship was to response better to the needs of the customer.two things that were most often mentioned to give a good start to an own business were a good vocational training / education and a good business idea. On the other hand most of the jobseekers were concerned about how they would have strength to work as entrepreneur. The study also shows that the job seekers are most intrested in social services for elderly people. The study results show that with the positive attitude from the municipalities there could be a small group of people that would be ready and willing to employ themselves as cooperative owners and produce services that are needed within the area. Keywords: Social services, Entrepreneur, Co-operative entrepreneurchip, Job applicant, Employment, Pieksämäki, Pieksänmaa, Quantitative study Desposited: Diaconia University of Applied Sciences Library, Pieksämäki Unit
4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO SOSIAALIALA MUUTOKSESSA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Yksityinen sosiaalipalvelu Yrittäjyys Veto- tai työntövoimaa Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden tutkimus on uutta Valoisampaa tulevaisuutta Sosiaalialan yrittäjän ja yrityksen muotokuva Sosiaalialan yrityksen menestys ja menestystekijät Yritystoiminnalle tukea YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS Yritysmuodot Osuuskunta KUNTA JA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Kunnan tehtävä palveluiden järjestäjänä Kuntien vaihtoehtoiset palvelutuotannon mallit Ostopalvelu Palveluseteli PPP-malli Tilaaja-tuottajamalli Yrittäjämalli Saumaton palveluketju PIEKSÄMÄEN SEUDUN SOSIAALIPALVELUTARPEET Pieksämäki Pieksämäen sosiaalipalvelutuotanto ja tarpeet Pieksänmaa Pieksänmaan sosiaalipalvelutuotanto ja tarpeet Pieksämäki ja Pieksänmaa yhdistyvät... 25
5 7. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja kohderyhmä Tutkimusongelmat Aineistonkeruumenetelmä ja tutkimuksen toteutus Kyselylomake TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Työhistoria Kiinnostus erilaisiin työtehtäviin Toive työllistymismuodosta Yrittäjyyskokemus Yrittäjyyden tarjoamat mahdollisuudet Yrittäjäksi ryhtymistä helpottavat ja vaikeuttavat tekijät Tietous yritysmuodoista Yksin vai yhdessä? Hyötyä ja haittaa yhteisöllisessä yrittäjyydessä TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA Yrityshalukkuus Yrittäjyyden edellytykset Työtehtävien kiinnostavuus POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 47
6 1. JOHDANTO Sosiaalialan yrittäjyys on mielestäni yksi ajankohtaisia alaamme koskevia aiheita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tekee parhaillaan tuloaan, ja siinä aallokossa saattaa sosiaalialan yrittäjyys nostaa profiiliaan entisestään. Pieksämäen seudulla on myös käynnissä kuntien lähentyminen ja jopa sulautuminen yhteen, joten merta edemmäs kalaan ei kuntauudistuksia haettaessa tarvitse lähteä. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on palvella Co-op Polytechnics nimistä hanketta. Co-op Polytechnics-hanke on Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Pieksämäellä sijaitsevan Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön yhteishanke, joka tähtää koulutuksella osuustoiminnallisen yrittäjyyden lisäämiseen Etelä-Savon maakunnassa. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- tai terveysalan tutkinnon suorittaneiden halukkuudesta työllistää itsensä yhteisöllisen yrittäjyyden keinoin. Tutkimuksessa on myös tarkoitus selvittää työnhakijoiden käsityksiä yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on löytää niitä tekijöitä, jotka työnhakijoiden mielestä heidän kohdallaan helpottaisivat tai toisaalta vaikeuttaisivat yrittäjäksi ryhtymistä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää mille sosiaalipalveluiden alueille ja millaisiin työtehtäviin työnhakijoiden kiinnostus kohdistuu. Henkilökohtaisesti tämä tarkoittaa minulle verkostoitumismahdollisuuden kartoittamista samoin ajattelevien, yrittäjyyttä yhteisömuotoisena harkitsevien joukkoon. Ennen kaikkea syy tähän tutkimukseen kumpuaa omasta mielenkiinnostani yhteisöllistä yrittäjyyttä kohtaan. Tarkoituksenani on tutkia yrittäjyyttä henkilökohtaisen kiinnostuksen mukaan ja kuulostella niitä mahdollisuuksia, joita saattaa tulevaisuuden palvelutuotannossa aeuta.
7 7 2. SOSIAALIALA MUUTOKSESSA Metsämuurosen (2000) tutkimuksessa; Maailma muuttuu miten muuttuu sosiaali- ja terveysala?, ilmenee, että niin sosiaali- kuin terveysalakin tulee elämään muutoksessa monella tasolla vielä vuosien ajan. Merkittäviksi sosiaali- ja terveysalaa kohtaaviksi muutostekijöiksi tutkimuksessa nousee odotettavissa oleva väestön ikääntyminen, mutta lisäksi yhteiskunnan jakautuminen erilaisiin hyvinvointiluokkiin sekä teknologian kehittyminen. Nämä tekijät vaikuttavat puolestaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeisiin, jotka Metsämuuronen jakaa perusosaamisen ja tulevaisuus-osaamisen osaamistarveryhmiin. Yrittäjyys nousee tutkimuksen mukaan yhdeksi aidoksi tulevaisuudenosaamisen alueeksi sosiaali- ja terveysalalla. (Metsämuuronen 2000, ) Tutkimuksen mukaan aloina sosiaali- ja terveysala tulevat lähentymään toisiaan, mutta sulautumista yhdeksi toimialaksi ei pidetä mahdollisena. Työtä molemmilla aloilla tulee riittämään, mutta sekä työn muodot että toimijakenttä muuttuu. Palvelutuotanto, ainakin erityispalvelujen osalta, tulee tutkimuksen mukaan yhä enemmän siirtymään yksityiselle ja kolmannelle sektorille. (Metsämuuronen 2000, )
8 8 3. SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS 3.1 Yksityinen sosiaalipalvelu Laissa määritellään yksityinen sosiaalipalvelu yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamaksi sosiaalihuollon palveluksi, jollaisia ovat esimerkiksi lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, vanhusten ja päihdehuollon palvelut (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /603). Yksityistä sosiaalipalvelua tuottavan henkilön tai palvelua tuottavan toimintayksikön koko henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuudet, mitä kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vastaavissa tehtävissä toimivilta vaaditaan (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /603). Lain mukaan kaikilla yksityisen sosiaalipalvelun tuottajilla tulee olla lääninhallituksen myöntämä kirjallinen lupa, mikäli palvelu on ympärivuorokautista. Muusta kuin ympärivuorokautisesta yksityisestä sosiaalipalvelusta tulee tehdä ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja antaa. Sekä luvan hankinta että ilmoitus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /691.) 3.2 Yrittäjyys Yrittäjyyttä voi olla sekä sisäinen että ulkoinen yrittäjyys. Sisäisessä yrittäjyydessä on kyse yrittäjämäisestä suhtautumistavasta toisen palveluksessa. Muun muassa luovuus, joustavuus ja vastoinkäymisiä karttamaton suhtautuminen omaan työhön ovat sisäisen yrittäjyyden tunnusmerkkejä. Ulkoinen yrittäjyys puolestaan tarkoittaa todellista omistajayrittäjyyttä eli ulkoinen yrittäjä (myöhemmin yrittäjä) toimii itsenäisenä yrittäjänä omistamassaan yrityksessä. (Koiranen 1993, ) Yrittäjänä voi toimia hyvin erityyppiset ihmiset, mutta useimpia yrittäjiä yhdistää ainakin osittain eräänlaiset yrittäjäominaisuudet. Tällaisia ominaisuuksia on esimerkiksi
9 9 aloitteellisuus, itsenäisyys, vastuunottokyky, päämäärätietoisuus, rohkeus, riskinottokyky ja kilpailuhalu. (Köppä, Santala & Laukkanen 2000, 102.) Yrittäjäksi ryhtymiseen on kuitenkin monia syitä, pelkästään yrittäjäominaisuuksien omaaminen ei johda yrittäjyyteen. Usein lähtökohtana voivat olla markkinoilla avautuvat mahdollisuudet, uuden toimintatavan tai innovaation löytäminen, työelämässä karttuneen ammattitaidon luoma mahdollisuus ja usein jopa pelkkä sattuma tai ajautuminen yrittäjäksi. (Köppä ym. 2000, 103.) Todelliseen päätökseen ryhtyä yrittäjäksi vaikuttavat monet seikat. Yrittäjyyttä harkitsevan koulutus, erilaiset kokemukset ja luonteenpiirteet ovat muun muassa tekijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tärkeitä tekijöitä voivat olla myös työllistyminen tai vanhaan työhön kyllästyminen sekä läheisten tuki ja kannustus. Motiiveina yrityksen perustamiseen voivat olla myös halu toimia itsenäisesti, parempi toimeentulo tai vaikkapa omien vanhempien työn jatkaminen. (Köppä ym. 103.) 3.3 Veto- tai työntövoimaa Yleisellä tasolla erilaiset tekijät, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen, jaetaan useissa tutkimuksissa kahteen luokkaan: Yrittäjyyteen vetäviin (pull) tai yrittäjyyteen työntäviin (push) tekijöihin. (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 36; Rissanen & Sinkkonen 2004, 29.) Kovalaisen mukaan (Kovalainen ym. 1996, 36-37) yrittäjyyteen vetäviin tekijöihin voi karkeasti ottaen lukea sellaiset syyt joiden perusteella yrittäjyys nähdään mielekkäänä toimintana jonka avulla yrittäjäksi ryhtyvä arvioi saavuttavansa tärkeänä pitämiään tavoitteita. Sellaisia syitä voivat olla esimerkiksi mahdollisuus itsenäiseen työhön tai vaikkapa halu joustavaan ajankäyttöön. (Kovalainen ym. 1996, ) Yrittäjyyteen työntäviksi tekijöiksi Kovalainen puolestaan mieltää (Kovalainen ym. 1996, 37) sellaiset syyt joiden perusteella yrittäjyys nähdään parempana vaihtoehtona verrattuna johonkin muuhun. Tällaisia tekijöitä voisi olla esimerkiksi työttömyyden uhka tai työn kehittämisen esteet palkkatyössä. Näiden push-tekijöiden perusteella
10 10 yrittäjyys nähdään parannuksena aiempaan, mutta ehkä silti muutoin ongelmallisena valintana. (Kovalainen ym. 1996, 37.) Dubinin mukaan (Koiranen 1993, 30) push- ja pull-tekijöitä voi kuvata myös jo yrittäjäksi ryhtyneiden kautta. Hänen mukaansa pull-tekijöiden vaikutuksesta yrittäjäksi ryhtyneet ovat tyytyväisiä itsensä toteuttajia, ja push-tekijöiden perusteella yrittäjiksi ajautuneet ovat yrittäjinä aiempaa tilannettaan tyytyväisempiä. Vanhempiensa työn jatkajia olisi Dubinin mielestä kuitenkin vaikea sijoittaa kovin kategorisesti kumpaankaan ryhmään. Kovalaisen työryhmän tekemän tutkimuksen tuloksena sosiaalialan yrittäjäksi ryhtyneiden motiivit painottuivat yrittäjyyteen vetäviin tekijöihin. Näitä tekijöitä olivat muun muassa itsenäinen työ ja sen tuoma mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja uuden kokemiseen. Merkityksellisiksi tekijöiksi kuitenkin noin puolella vastaajista nousi yrittäjyyteen työntäviä tekijöitä, kuten mahdollisuus valita työtoverit ja alaiset sekä palkkatyön säännöt ja rutiininomaisuus. Vastanneista 40 % piti työllistymistä merkittävänä tekijänä yrittäjäksi ryhtymisessä. (Kovalainen ym. 1996, ) Lemponen (1999) on tehnyt haastattelututkimuksen maaseudulla sosiaalialan yrittäjinä toimiville. Tätä maaseutututkimusta verrattaessa valtakunnalliseen kyselytutkimukseen (Kovalainen ym. 1996) nousee voimakkaasti esille merkittävä ero. Maaseutukunnissa toimivien alan yrittäjien ensisijaisena yrittäjyyteen työntävänä tekijänä on selvästi ollut itsensä työllistäminen, kun taas valtakunnallisessa tutkimuksessa työllistyminen ei merkittävästi korostunut. Lähtökohdat yrittäjyydelle voivat siis olla verrattaen erilaiset kaupunkilaistuneen ja maaseutuympäristön välillä.(lemponen 1999, 70; Kovalainen ym ) 3.4 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden tutkimus on uutta Yrittäjyyttä sosiaali- ja terveysalalla on tutkittu Suomessa melko vähän ja oikeastaan vasta 1990-luvulta alkaen, kun yksityinen palvelutuotanto alalla on alkanut selvästi lisääntyä. Rissasen ja Sinkkosen (2004) mielestä alan yrittäjyyden tutkimusten
11 11 vähäisyys johtuu paitsi sen uutuudesta myös heikosta arvostuksesta muuhun yrittäjyyteen verrattuna. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 6-7.) Sosiaali- ja terveysalojen yrittäjyyden uutuudesta voisi kertoa myös tutkimuksissa aiheesta käytettävät vaihtelevat käsitteet ja niiden erilaiset määrittelyt. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjyys, hoivayrittäjyys, hyvinvointialan palveluyrittäjyys ja sosiaalipalveluyrittäjyys ovat eri tutkimuksissa käytettyjä alan yrittäjyyttä tarkoittavia käsitteitä. (mm. Andersson & Kainlauri 2001, 12; Kovalainen & Simonen 1996; 12, Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Yksi ensimmäisiä sosiaalialan yrittäjyyttä käsitteleviä tutkimuksia on jo aiemmin esille tuomani Kovalaisen työryhmän tekemä ja Stakesin vuonna 1996 julkaisema raportti: Sosiaalipalveluyrittäjän muotokuva Tutkimus sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjistä ja vaihtoehtoisista palveluntuottajista. Tässä tutkimuksessa tutkittiin jo yrittäjinä toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien yrittäjyyteen johtanutta prosessia, yritystoiminnan aloittamista ja yrittäjyyden arkea yrittäjän itsensä näkökulmasta. (Kovalainen ym ) Tutkimuksessa nähtiin yllätyksenä, että suurin yksittäinen joukko (30 %) yrityksen perustaneista oli jättänyt vakituisen työn julkisella sektorilla perustaessaan yrityksen. Kuitenkin hyvin suuri joukko, yhteensä noin 37 %, sosiaalipalveluyrityksen perustaneista muodostui epävakaassa työllisyystilanteessa olevista. Näistä osa oli yritystä perustaessaan määräaikaisessa työsuhteessa niin sanotusti pätkätyöläisenä ja osa kokonaan työttömänä, työttömyysuhan alaisena tai niin sanotusti piilotyöttömänä. (Kovalainen ym. 1996, ) Toinen 1990-luvun puolivälissä ilmestynyt aihetta alueellisesti käsittelevä tutkimus oli Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Hoito- ja hoivapalvelu maaseudun mahdollisuutena. Siinä tutkittiin silloisen Mikkelin läänin (sis. Pieksämäen seutu) alueella kuntien kiinnostusta ja kokemuksia yksityisistä vanhushuollon, vammaishuollon ja lastensuojelun palveluista. Lisäksi tutkittiin muutaman näiden palveluiden tarjoajien kokemuksia toiminnasta. (Jussila 1994, 7-9.)
12 12 Silloiset tutkimustulokset osoittivat, että kunnat olivat yksityisten palvelujen tasoon yleisesti tyytyväisiä, mutta kiinnostus hankkia palveluja yksityisiltä oli silti vähäistä (Jussila 1994, 94-98). 3.5 Valoisampaa tulevaisuutta Andersson ja Kainlauri (2001) ovat tehneet tutkimuksen yrittäjien ja sosiaalijohtajien näkemyksistä yksityisistä hoivapalveluista. Tämä tuoreempi, Jussilan (1994) tutkimusta hieman vastaava, tutkimus käsittää koko Suomen alueelta 34 kunnan satunnaisotannan, jossa tutkimuksen kohderyhmän muodostavat kuntien sosiaalijohtajat ja näiden kuntien alueella toimivat sosiaalipalveluyritykset. (Andersson & Kainlauri 2001, 18.) Sosiaalijohtajien näkemykset yksityisten hoivapalveluiden tulevaisuudesta ovat selvästi muuttuneet myönteisimmiksi näiden kahden tutkimuksen väliin jääneen ajanjakson aikana. Aiemmassa tutkimuksessa yksityisille hoivapalveluille oli näköpiirissä hyvin vähän kysyntää ja kiinnostuskin lähinnä teoreettista. Jälkimmäiseen kyselyyn vastatessaan sosiaalijohtajat näkivät hoivapalveluyrittäjyyden tulevaisuuden erittäin valoisana ja jopa niin, että kaikki kyselyyn vastanneet sosiaalijohtajat uskoivat yritysten alalla lisääntyvän. (Andersson & Kainlauri 2001, 55-56; Jussila 1994, ) 3.6 Sosiaalialan yrittäjän ja yrityksen muotokuva Ismo Rautiainen (2002) ja Teija Kosola (2001) ovat tehneet tahoillaan sosiaalialan yrittäjyyttä eri tavoin käsittelevät tutkimukset osana pro gradu-tutkielmiaan. Rautiaisen tekemän pro gradu-tutkielman, kuten myös Kosolan pro gradun (Rissanen, Rautiainen, Sinkkonen & Kosola 2004, 69) perusteella sosiaalialalla yrittäjinä toimii edelleen vielä 2000-luvulle siirryttyäkin samantyyppisen profiilin omaavat yrittäjät, kuin Kovalaisen ym. (1996) tutkimuksen mukaan 1990-luvun puolivälissä. Alan yrittäjistä valtaosa on keski-ikäisiä perheellisiä naisia, joilla on useimmiten opistotasoinen tai vähintään koulutasoinen tutkinto alalle ja työkokemusta yli kuusi vuotta ennen oman yritystoiminnan aloittamista. (Rissanen ym. 2004, )
13 13 Yritystoiminta ajallisesti oli Rautiaisen tekemän kyselyn mukaan kestänyt pidempään kuin aiemmassa Kovalaisen työryhmän tekemässä tutkimuksessa. Tämä luonnollisesti viittaa siihen että yritystoiminnasta alalla on tullut riittävän kannattavaa ja aiemmin aloittaneet ovat jatkaneet toimintaansa. Liikevaihdoltaan yli euron yritysten määrä olikin aiemman tutkimuksen jälkeen tuplaantunut. Lisäksi suosituimmaksi yritysmuodoksi toiminimen tilalle on tuoreemman kyselyn mukaan vaihtunut osakeyhtiö 42 % osuudella aiemman 28 % osuuden sijaan. Osuuskuntia yrityksistä oli 1990-luvun puolivälissä 1% ja Rautiaisen kyselyn (2001) mukaan tässä ei olisi havaittavissa muutosta. (Kovalainen ym. 1996, 33; Rissanen ym. 2004, 70-71, 264.) Toimialaa yrittäjille suunnatuissa kyselyissä kysyttiin Kovalaisen työryhmässä tarkemmin ja Rautiaisen kyselyssä laajemmin. Vertaaminen on toisaalta vaikeaa myös siitä syystä, että kohderyhmään oli vuonna 1995 valittu myös perhepäivähoitajat, kun taas 2000-luvulla Rautiainen rajasi heidät alan yrittäjien postikyselyn ulkopuolelle. Rautiaisen kyselyyn useimmat yrittäjät olivat toimialakseen valinneet annetuista vaihtoehdoista hoivapalvelut yleensä ja toiseksi eniten yrittäjiä toimi vanhusten asumisja hoivakotipalvelu alalla. Kovalaisen työryhmän tuloksissa ymmärrettävästi lasten päivähoito oli suurin toimiala. Toisaalta jos tästä perhepäivähoitajien osuuden lukee pois nousee kotipalvelu suurimmaksi toimialaksi, joka Rautiaisen tutkielmassa oli vasta kolmanneksi yleisin toimiala. (Kovalainen ym. 1996, ,116; Rissanen ym. 2004, 70, 264.) Lukumääräisesti aiemmin tehtyyn tutkimukseen vastanneista 86 yrittäjää tuotti vanhuksille asumisen sisältävää palvelua ja tuoreempaan kyselyyn vastanneista 112 yrittäjää. Näiden tutkimusten tulosten perusteella voi olettaa, että erityisesti vanhuksille suunnatut majoituksen sisältävät palvelut ovat lisääntyneet 2000-luvulle tultaessa. Tilastoitua tietoa yksityisestä palvelutuotannosta tarkastellessa tämä oletus todentuu. Erilaisten palvelutalojen ja ryhmäkotien määrä on lisääntynyt vuodesta 1999 vuoteen 2002 tultaessa lähes 200 kappaleella ja näistä yli puolet on vanhuksille suunnattuja palveluja. Kotipalvelua tarjoavien määrä on pysynyt vastaavana aikana melko samana. (Kauppinen & Niskanen 2005, 48-52; Kovalainen ym. 1996, , 116; Rissanen ym. 2004, 70, 264.)
14 14 Kovinkaan suuria eroja ei kaikenkaikkiaan Rautiaisen, Kosolan tai Kovalaisen työryhmän sosiaalialan yrittäjiä käsittelevien tutkimusten välillä ilmennyt. Yrittäjäkoulutusta hankkineiden melko pieni määrä kuitenkin yllättää. Jonkinlaista yrittäjäkoulutusta hankkineiden määrä oli jopa hieman pienempi uudemman tutkimuksen mukaan. Keskiarvoisesti alle 60 % yrittäjistä oli tuoreempien tutkimustietojen mukaan saaneet tai hankkineet jotakin yrittäjäkoulutusta, kun luku Kovalaisen työryhmän tutkimuksessa oli vielä 71 %. (Rissanen ym. 2004, ) 3.7 Sosiaalialan yrittäjyyden menestys ja menestystekijät Yrittäjinä sosiaalialalla toimivien käsitykset menestymisestä yrittäjänä eivät ensisijaisesti kumpua taloudellisesta menestymisestä. Asiakastyö merkitsee alan yrittäjille muutakin kuin rahan vuoksi tehtyä palvelua. Menestyminen voi ennemmin sosiaalialan yrittäjien mielestä tarkoittaa sitä, että työ on mielekästä ja siitä voi nauttia. Menestys voi olla monelle sitä, että työtä on ja sitä tekemällä saa riittävän toimeentulon, taloudellinen tulos korostuu harvoin. (Kovalainen 1996, 52; Lemponen 1999, ) Sosiaalialan yrittäjät nostavat keskeiseksi yrityksen menestystekijäksi oman persoonan ja hyvän itsetunnon. Henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten ulospäinsuuntautuneisuus, luotettavuus, ahkeruus, sitkeys, ja ennakkoluulottomuus lueteltiin menestystekijöiksi yrityksessä. Paljolti voi olla kyse siitä, että toimiminen yrittäjänä sosiaalialalla poikkeaa monen muun alan yrittäjyydestä selvästi. Sosiaalialalla myydään palvelua henkilökohtaisesti asiakkaalle ja palvelun tuotteistaminen ei ehkä olekaan niin yksinkertaista kuin jonkin käsin kosketeltavan tuotteen. (Kovalainen ym. 1996, 66-67; Lemponen 1999, 71.) Henkiset voimavarat ja työssä jaksaminen nousevat myös varmasti merkittäviksi menestystekijöiksi sosiaalialan yrittäjille. Yrittäjien työssä jaksamista ei kuitenkaan yleisesti ole tutkittu kovin paljon. Aavistuksen työssä jaksamisen tärkeydestä saa kuitenkin muun muassa Lemposen haastattelututkimuksen tuloksista. Tutkijan haastattelemat kotipalvelua tarjonneet ja jo toimintansa lopettaneet yrittäjät ilmoittivat perimmäiseksi syyksi lopettamiseen työssä uupumisen. (Lemponen 1999, 74; Rissanen ym. 2004, 83.)
15 15 Muita menestystekijöitä sosiaalialan yritykselle, kuten yrityksille yleensä, ovat muun muassa yritystoiminnan hyvä suunnittelu, toiminnan organisointi, palvelulle laskettu oikea hinta ja hyvät työntekijät. Toimivat suhteet kuntaan tai kuntiin on monelle, varsinkin maaseudun yrittäjille, erittäin merkittävät menestymisen kannalta. Esimerkiksi ostopalvelusopimuksen saaminen voi jollekin maaseudun hoivakodille olla elinehto. (Lemponen 1999, ) 3.8 Yritystoiminnalle tukea Lemposen tekemän haastattelututkimuksen mukaan sosiaalialan yrittäjät pitävät tärkeimpinä tukijoina ja neuvojina toisia saman alan yrittäjiä. Myös tilitoimistoa ja kirjanpitäjää pidetään tärkeinä ja hyvinä tietolähteinä. Lemposen tekemissä haastatteluissa (1999) alan yrittäjät kertoivat tilanteen vaikuttavan siltä, että mitkään virallisten yrityspalveluorganisaatioiden tuki- ja neuvontapalvelut eivät koskeneet juuri heidän alallaan yritystoimintaa käynnistäviä. (Lemponen 1999, ) Vertaistuen ja hyvän kirjanpitäjän lisäksi yritystoimintaa kuitenkin tuetaan muun muassa kuntien elinkeinoasiamiesten, TE-keskusten ja työvoimatoimistojen toimesta eri tavoin. Tuki voi olla neuvoja ja ohjausta tai sitten taloudellista tukea, kuten aloittavalle yrittäjälle myönnettävä starttiraha. Myös yhteistyökumppanit voivat olla tärkeä tuki yrittäjälle. Pankit, rahoitus- tai vakuutusyhtiöt auttavat usein välttämättömän ulkopuolisen rahoituksen suhteen. (Keskuskauppakamari 2005.)
16 16 4. YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS Kostilaisen mukaan (Köppä ym. 2000, 104) yhdessä yrittämisessä on oleellisinta se, että kaikki yrittäjät kokevat hyötyvänsä yhteisyrittäjyydestä. Hyöty voi olla vaikkapa kaikkia taloudellisesti hyödyttävä yritys, jota yhden yksittäisen yrittäjän tietojen ja taitojen varaan ei voisi rakentaa. 4.1 Yritysmuodot Yritystoimintaa voidaan harjoittaa joko yksin, kaksin tai useamman yrittäjän ryhmässä. Yksinyrittäjälle vaihtoehtoiset yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi yrittäjyys tai osakeyhtiö. Yhteisömuotoisen yritystoiminnan vaihtoehtoiset yritysmuodot ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. (Leppänen 2003, 14; Pellervo-Seura 2002.) Eri yritysmuotojen vastuunalaisuus on erilainen. Vastuunalaisuuden mukaan eroteltuna yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksensä velvoitteista. Osakeyhtiön osakas, osuuskunnan jäsen ja kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies vastaa taloudellisesti vain yritykseen sijoittamallaan omaisuudella tai osuuspääoman määrällä. Käytännössä kuitenkin usein osakeyhtiön osakas tai osuuskunnan jäsen joutuu yritystoiminnan alkuvaiheessa takaamaan lainoja myös henkilökohtaisesti. (Keskuskauppakamari 2005.) Yritysmuodoissa on toki monia muitakin eroavaisuuksia kuin vastuunalaisuus. Eri yritysmuodot soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja niiden soveltuvuutta kannattaakin punnita suunnitelmien ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi pienen perhepiirissä toimivan yrityksen yritysmuodoksi soveltuu ehkä avoin yhtiö osakeyhtiötä paremmin, jos pääoman tarve on vähäinen. (Keskuskauppakamari 2005.)
17 Osuuskunta Osuuskunta on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallinnoima yhteisöllinen yritys, joka eroaa periaatteiltaan muista yritysmuodoista. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus on edistää jäsentensä taloudellista hyvinvointia, mutta osuuskunta ei varsinaisesti tavoittele voittoa. Osuuskunnan merkitys jäsenelleen voi jopa yksinkertaisuudessaan olla työllisyyden turvaaminen ja elintason laskun estäminen. (Köppä ym. 2000, 105; Laurinkari 2004, ) Osuuskunta on joustava yritysmuoto, jonka jäsenmäärä ja henkilöt voivat vaihdella kunhan vähimmäisjäsenmääränä pysyy kolme jäsentä. Jäsenet voivat siis vaihtua, liittyä tai erota osuuskunnasta joustavasti. (Osuuskuntalaki /1488; Pellervo-Seura 2002) Perustettaessa osuuskunta laatii itse sääntönsä. Säännöissä tulee vähintään näkyä osuuskunnan toiminimi, kotipaikkana oleva kunta Suomessa, toimiala, osuusmaksun suuruus, maksun suorittamisaika- ja tapa sekä osuuskunnan tilikausi. Olemassa olevaan osuuskuntaan voi kuka tahansa liittyä jäseneksi, jos hyväksyy osuuskunnan säännöt ja mikäli tulee jäsenhakemuksen perusteella hyväksytyksi jäseneksi. (Laurinkari 2004, 56; Osuuskuntalaki /1488.) Osuuskunta yritysmuotona soveltuu monille toimialoille ja on myös kohtuullisen turvallinen yritysmuoto. Sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalvelujen toimialoilla osuuskuntia toimii Pellervo-seuran rekisterin mukaan Suomessa tällä hetkellä 78 kappaletta. (Pellervo-Seura 2002; Pellervo-Seura 2006.) Osuustoiminnan periaatteet on määritelty Kansainvälisen Osuustoimintaliiton toimesta vuonna 1995 (Laurinkari 2004, 56) ja niiden perusteella osuuskunta yritysmuotona edustaa niin sanotusti pehmeitä arvoja. Sosiaalialallekin sopivat osuustoiminnan eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja ihmisistä välittäminen.
18 18 5. KUNTA JA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS 5.1 Kunnan tehtävä palveluiden järjestäjänä Vuonna 1995 säädetyn kuntalain mukaisesti kuntien tulee pyrkiä edistämään kuntansa asukkaiden hyvinvointia. Kuntalaki velvoittaa kuntia hoitamaan itselleen ottamansa ja niille laissa säädetyt tehtävät. Lain mukaisesti kunnat voivat huolehtia laissa sille säädetyistä tehtävistään itse tuottamalla, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia tehtäviensä edellyttämät palvelut muilta palveluiden tuottajilta. (Kuntalaki, /365) 5.2 Kuntien vaihtoehtoiset palvelutuotannon mallit Ajankohtaisena kehittämishaasteena kunnissa on kunta- ja palvelurakenteen uudistumisen myötä löytää tarkoituksenmukaiset kuntapalveluiden järjestämistä koskevat vastuualueet. Erilaisia myös yksityistä sektoria hyödyntäviä malleja ovat muun muassa Ostopalvelut, Palveluseteli (voucher), PPP (Public-Private-Partnership) malli, Tilaaja-Tuottajamalli, Yrittäjämalli ja kokeilulain alainen Saumaton palveluketju. (Suomen kuntaliitto 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Ostopalvelu Ostopalvelua kunta käyttää, kun kunta ei tuota jotakin palvelua lainkaan tai kokonaan itse. Kyseisen palvelun kunta ostaa asukkaidensa käyttöön suoraan palveluntuottajalta. Ostopalvelua voi olla mikä tahansa palvelu, jota kunta asukkailleen tarjoaa. Esimerkiksi vanhusten asumispalvelut tai lasten päivähoito voivat olla ostopalveluja. Ostopalveluihin lukeutuvat yksityisiltä palveluntuottajilta ostettujen palvelujen lisäksi myös kolmannelta sektorilta, esimerkiksi yhdistyksiltä ja järjestöiltä, ostetut palvelut. (Suomen kuntaliitto 2006.)
19 19 Ostopalveluna tehtyjä hankintoja koskee laki julkisista hankinnoista. Laki velvoittaa kunnat tasapuolisuuden ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi järjestämään tarjouskilpailun tekemistään hankinnoista. Lain mukaan hankinnan voi tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä, esimerkiksi hankinnan arvon ollessa vähäinen. (Laki julkisista hankinnosta, /1505 ) Kuitenkin verrattuna yksityisiä palveluntuottajia kolmannen sektorin palveluntuottajiin, ovat näiden toimintaedellytykset ostopalveluiden tuottajina erilaiset. Sosiaalipalveluiden tarjoajana kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia helpottaa yhdistysten mahdollisuus RAY:n tarjoamiin toimintatukiin. Tämä tukipolitiikka on toisaalta lainsäädännön mukaista, mutta toisaalta se vääristää palveluelinkeinojen markkinaolosuhteita. (Suomen kuntaliitto 2006.) Palveluseteli Palveluseteli (voucher) on julkisen hallinnon rahoittama tosite, esimerkiksi lipuke, älykortti tai poletti, joka annetaan suoraan tietyn palvelun käyttäjälle. Palveluseteli on kohdennettu valituille palvelun tuottajille, jotka palvelun käyttäjä itse kilpailuttaa ja hankkii sitten tarvitsemansa palvelun haluamaltansa tuottajalta palveluseteliä käyttäen. (Suomen kuntaliitto 2006.) Kunnissa, joissa palveluseteli on käytössä, niiden käyttö kohdentuu eniten juuri sosiaalipalveluihin. Käytännössä kunnan sosiaalitoimi myöntää asiakkaalleen palvelusetelin tietyn palvelun hankintaan. Tyypillisesti palveluseteliä käytetään päivähoidon, kotipalvelun, asumisen ja pitkäaikaishoidon järjestämiseen. (Suomen kuntaliitto 2006; Valkama 2001, 17.) Sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin suunnatuista palvelusetelistä säädetään laissa. Laki velvoittaa kunnat hyväksymään yksityisten palveluntuottajien joukon, joiden tarjoamista palveluista kunta sitten sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän hankkimasta palvelusta myöntämänsä palvelusetelin arvon mukaisesti. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta, /1309.)
20 20 Valkaman mukaan (Tenhunen 2004, 45) palveluseteleiden käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa aikaansaa kahden tason markkinat. Kunta toimii ensimmäisen vaiheen kilpailuttajana ja esivalitsijana ja varsinainen palvelunkäyttäjä pääsee valitsemaan tarpeisiinsa sopivimman tuottajan kunnan hyvähsymien palveluntuottajien joukosta PPP-malli PPP eli Public-Private-Partnership-malli tai suomeksi JYY eli Julkisen ja yksityisen yhteistyömalli tarkoittaa nimensä mukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä julkisen sektorin vastuulla olevassa palvelussa tai hankkeessa. PPP-mallin käyttö on tällä hetkellä yleisintä kuntien toimitila järjestelyissä, joissa kiinteistön omistaa yksityinen, mutta kunta sitoutuu sovitun ajan kestävään yhteistyöhön, jonka ajan kunta maksaa kiinteistön käytöstä siihen liittyvine palveluineen. (Suomen kuntaliitto 2006; Tenhunen 2004, 48.) Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottaja-mallin lähtökohtana on, että tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. Palveluiden järjestämisvastuu, joka on kunnalla, eriytetään palvelun tuottamisesta. Tilaajana toimii kunnan johto tai sen valtuuttamat lautakunnat. Tilaaja-tuottajamallissa kunta tilaa palveluja joko omasta palvelutuotannossaan tai mahdollistaa niin halutessaan myös yksityisen sektorin osallistumisen palvelutuotannon tarjouskilpailuun. (Suomen kuntaliitto 2006; Tenhunen 2004, ) Tilaaja-tuottajamalli mahdollistaa siis muunkin kuin kunnan oman toiminnan käyttämisen palvelutuotannossa. Malli on sovellettavissa paitsi kunnan sisäiseen ja ulkoiseen palvelutuotantoon myös kuntien yhteishankintoihin. (Suomen kuntaliitto 2006.) Tilaaja-tuottajamallin tavoitteena on palvelutuotannon tehostaminen ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Malli myös ohjaa kustannuskehitystä
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE
Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotKäsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotKäsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotAmmatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla
Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa
LisätiedotYRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta
YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotYritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen
Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään
LisätiedotAina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009
Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotGreen Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka
Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,
LisätiedotOSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA
OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotEkonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista
Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.
LisätiedotMarja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki
LisätiedotFSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotKehittäjäryhmän skype tilaisuus Projektisuunnittelija Anette Hagström, Vantaa
Kehittäjäryhmän skype tilaisuus 5.6.2019 Projektisuunnittelija Anette Hagström, Vantaa Yritykset mukaan luomaan hyvinvointia Tavoitteena on vahvistaa osaamista ja hyödyntää työllistämisehtoa julkisissa
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotMahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotPyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotHB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen
HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen 13.2.17/ Porin perusturva /Mari Levonen Asiakasryhmät Henkilökohtaista budjetointia perheellisille aikuisille joilla on jokin kuormittava tekijä(t) elämässä Kuormittavia
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotPorvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut
Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta
LisätiedotKuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö
Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotPalvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.
Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotMitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?
Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotAINA KANNATTAA YRITTÄÄ
AINA KANNATTAA YRITTÄÄ kalvosarja www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com 1 Mitä yrittäminen on? Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotPalveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki
Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
LisätiedotTyöosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta
Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija
LisätiedotTo Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys
To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä
LisätiedotOsuustoimintatutkimus 2017 VILJELIJÄT Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri
Osuustoimintatutkimus 2017 VILJELIJÄT Yhteenveto Osuustoimintatutkimus 2017 - Kantar TNS Agri 1 Yhteenveto Suhtautuminen Suhtautuminen osuustoimintaan on myönteisempää kuin 10 vuotta sitten Viljelijät
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotHYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012
HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto
LisätiedotOsallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!
Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotOSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu
OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotLausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy
Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista Esperi Care Oy 23.5.2017 Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin.
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotKansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta
Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotUraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista
Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotJulkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla
Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita
LisätiedotKouvolan palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sisältö
Kouvolan palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sisältö Maritta Koskinen 1 Tehostettu palveluasuminen ja palveluseteli Vanhusten asumispalvelut Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Valmistelutyö
LisätiedotMallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18
Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Pähee OTE Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA versio 1 6/18 MIKÄ OSUUSKUNTA? 2 19.6.2018 Pähee OTE Työtoiminnoista töihin, Osuuskuntamalli OSUUSKUNTA TYÖLLISTYMISEN
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
Lisätiedot