Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus"

Transkriptio

1 YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS TYÖLLISTYMISMUODOKSI -Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksiä sosiaalialan yrittäjyydestä Hanna Skyttä Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosionomi (AMK) muuntokoulutus

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Hanna Skyttä. Yhteisöllinen yrittäjyys työllistymismuodoksi. 46 sivua, 2 liitettä. Sosionomi (AMK) muuntokoulutus, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten halukkuus työllistyä sosiaalialan yrittäjinä yhteisöllisen yrittäjyyden keinoin. Toisena keskeisenä tavoitteena oli tarkoitus kartoittaa työnhakijoiden näkemyksiä sosiaalialan yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista. Kuin myös yrittäjyyttä helpottavien ja vaikeuttavien tekijöiden merkitys yrittäjäksi ryhtymisen prosessissa. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää työnhakijoiden työllistymistoiveet erilaisiin sosiaalialan työtehtäviin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisenä tutkimuksena. Aineistonkeruunmenetelmänä tutkimuksessa oli kyselylomake, joka toimitettiin sosiaali- ja terveysalan työnhakijoille postikyselynä Pieksämäen työvoimatoimiston välityksellä. Kyselyjä postitettiin 88 kappaletta ja niitä täytettyinä palautui 36:lta vastaajalta, joten vastausprosentiksi tuli noin 40 %. Tutkimustuloksista selvisi, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudesta löytyy yrityshalukkuutta ja että osuustoiminnalliseen yritykseen mahdollisesti halukkaita löytyisi Pieksämäen seudulta useita. Merkittävimmäksi sosiaalialan yrittäjyyden tarjoamaksi mahdollisuudeksi vastaajat nostivat mahdollisuuden vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Hyvä ammatillinen koulutus ja hyvä liikeidea nähtiin puolestaan parhaiten yrittäjyyttä helpottavina tekijöinä. Huoli omasta jaksamisesta askarrutti useimpia vastaajia yrittäjäksi ryhtymisessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että työnhakijat ovat ilmaisseet erityisen kiinnostuksensa työllistyä vanhuspalveluihin lukeutuviin työtehtäviin. Yhteenvetona tutkimustuloksista voi esittää, että kunnan myönteisellä suhtautumisella Pieksämäen seudulta löytyisi pieni joukko sellaisia työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistämään itsensä osuuskuntayrittäjinä. Lisäksi tarkasteltaessa työllistymistoiveita erilaisiin työtehtäviin on nähtävissä, että työnhakijat ovat halukkaita työllistämään itsensä juuri seudun palvelutarpeita vastaaville toimialoille. Avainsanat: Sosiaaliala, Yrittäjyys, Osuustoiminta, Työnhakijat, Työllistyminen, Pieksämäki, Pieksänmaa, Kvantitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Hanna Skyttä. Co-operative entrepreneurchip as a form of employment, Pieksämäki, Spring 2006, Language: Finnish, 46 pages, 2 appendices Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services The main purpose of this study was to find out how willing the job seeking social- or health care professionals are to employ themselves as cooperative owners here in Pieksämäki area. The second aim of this study was to find out what visions the job seekers have about the opportunities in business from the owner s standpoint. The study also aims to clear up what these job seekers intrests in different kind of subject areas in social services are. The study was carried out as a quantitative study. The reasearch material was gathered by using a questionnaire. The questionnaire was posted via mail thru Pieksämäki employment office to 88 job seeking social- or health care professionals and 36 of them returned the filled out questionnaire. That means that overall 40% of all candidates responded to the questions. This study showed clearly that there are several persons in Pieksämäki area who would be intrested in starting their own business in social services and there were even more persons that were intrested in co-operative business. According to the study, it seems that from the jobseekers point of view the most potential possibility of entrepreneurship was to response better to the needs of the customer.two things that were most often mentioned to give a good start to an own business were a good vocational training / education and a good business idea. On the other hand most of the jobseekers were concerned about how they would have strength to work as entrepreneur. The study also shows that the job seekers are most intrested in social services for elderly people. The study results show that with the positive attitude from the municipalities there could be a small group of people that would be ready and willing to employ themselves as cooperative owners and produce services that are needed within the area. Keywords: Social services, Entrepreneur, Co-operative entrepreneurchip, Job applicant, Employment, Pieksämäki, Pieksänmaa, Quantitative study Desposited: Diaconia University of Applied Sciences Library, Pieksämäki Unit

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO SOSIAALIALA MUUTOKSESSA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Yksityinen sosiaalipalvelu Yrittäjyys Veto- tai työntövoimaa Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden tutkimus on uutta Valoisampaa tulevaisuutta Sosiaalialan yrittäjän ja yrityksen muotokuva Sosiaalialan yrityksen menestys ja menestystekijät Yritystoiminnalle tukea YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS Yritysmuodot Osuuskunta KUNTA JA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Kunnan tehtävä palveluiden järjestäjänä Kuntien vaihtoehtoiset palvelutuotannon mallit Ostopalvelu Palveluseteli PPP-malli Tilaaja-tuottajamalli Yrittäjämalli Saumaton palveluketju PIEKSÄMÄEN SEUDUN SOSIAALIPALVELUTARPEET Pieksämäki Pieksämäen sosiaalipalvelutuotanto ja tarpeet Pieksänmaa Pieksänmaan sosiaalipalvelutuotanto ja tarpeet Pieksämäki ja Pieksänmaa yhdistyvät... 25

5 7. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja kohderyhmä Tutkimusongelmat Aineistonkeruumenetelmä ja tutkimuksen toteutus Kyselylomake TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Työhistoria Kiinnostus erilaisiin työtehtäviin Toive työllistymismuodosta Yrittäjyyskokemus Yrittäjyyden tarjoamat mahdollisuudet Yrittäjäksi ryhtymistä helpottavat ja vaikeuttavat tekijät Tietous yritysmuodoista Yksin vai yhdessä? Hyötyä ja haittaa yhteisöllisessä yrittäjyydessä TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA Yrityshalukkuus Yrittäjyyden edellytykset Työtehtävien kiinnostavuus POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 47

6 1. JOHDANTO Sosiaalialan yrittäjyys on mielestäni yksi ajankohtaisia alaamme koskevia aiheita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tekee parhaillaan tuloaan, ja siinä aallokossa saattaa sosiaalialan yrittäjyys nostaa profiiliaan entisestään. Pieksämäen seudulla on myös käynnissä kuntien lähentyminen ja jopa sulautuminen yhteen, joten merta edemmäs kalaan ei kuntauudistuksia haettaessa tarvitse lähteä. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on palvella Co-op Polytechnics nimistä hanketta. Co-op Polytechnics-hanke on Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Pieksämäellä sijaitsevan Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön yhteishanke, joka tähtää koulutuksella osuustoiminnallisen yrittäjyyden lisäämiseen Etelä-Savon maakunnassa. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen Pieksämäen seudulla työnhakijoina olevien sosiaali- tai terveysalan tutkinnon suorittaneiden halukkuudesta työllistää itsensä yhteisöllisen yrittäjyyden keinoin. Tutkimuksessa on myös tarkoitus selvittää työnhakijoiden käsityksiä yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on löytää niitä tekijöitä, jotka työnhakijoiden mielestä heidän kohdallaan helpottaisivat tai toisaalta vaikeuttaisivat yrittäjäksi ryhtymistä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää mille sosiaalipalveluiden alueille ja millaisiin työtehtäviin työnhakijoiden kiinnostus kohdistuu. Henkilökohtaisesti tämä tarkoittaa minulle verkostoitumismahdollisuuden kartoittamista samoin ajattelevien, yrittäjyyttä yhteisömuotoisena harkitsevien joukkoon. Ennen kaikkea syy tähän tutkimukseen kumpuaa omasta mielenkiinnostani yhteisöllistä yrittäjyyttä kohtaan. Tarkoituksenani on tutkia yrittäjyyttä henkilökohtaisen kiinnostuksen mukaan ja kuulostella niitä mahdollisuuksia, joita saattaa tulevaisuuden palvelutuotannossa aeuta.

7 7 2. SOSIAALIALA MUUTOKSESSA Metsämuurosen (2000) tutkimuksessa; Maailma muuttuu miten muuttuu sosiaali- ja terveysala?, ilmenee, että niin sosiaali- kuin terveysalakin tulee elämään muutoksessa monella tasolla vielä vuosien ajan. Merkittäviksi sosiaali- ja terveysalaa kohtaaviksi muutostekijöiksi tutkimuksessa nousee odotettavissa oleva väestön ikääntyminen, mutta lisäksi yhteiskunnan jakautuminen erilaisiin hyvinvointiluokkiin sekä teknologian kehittyminen. Nämä tekijät vaikuttavat puolestaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeisiin, jotka Metsämuuronen jakaa perusosaamisen ja tulevaisuus-osaamisen osaamistarveryhmiin. Yrittäjyys nousee tutkimuksen mukaan yhdeksi aidoksi tulevaisuudenosaamisen alueeksi sosiaali- ja terveysalalla. (Metsämuuronen 2000, ) Tutkimuksen mukaan aloina sosiaali- ja terveysala tulevat lähentymään toisiaan, mutta sulautumista yhdeksi toimialaksi ei pidetä mahdollisena. Työtä molemmilla aloilla tulee riittämään, mutta sekä työn muodot että toimijakenttä muuttuu. Palvelutuotanto, ainakin erityispalvelujen osalta, tulee tutkimuksen mukaan yhä enemmän siirtymään yksityiselle ja kolmannelle sektorille. (Metsämuuronen 2000, )

8 8 3. SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS 3.1 Yksityinen sosiaalipalvelu Laissa määritellään yksityinen sosiaalipalvelu yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamaksi sosiaalihuollon palveluksi, jollaisia ovat esimerkiksi lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, vanhusten ja päihdehuollon palvelut (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /603). Yksityistä sosiaalipalvelua tuottavan henkilön tai palvelua tuottavan toimintayksikön koko henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuudet, mitä kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vastaavissa tehtävissä toimivilta vaaditaan (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /603). Lain mukaan kaikilla yksityisen sosiaalipalvelun tuottajilla tulee olla lääninhallituksen myöntämä kirjallinen lupa, mikäli palvelu on ympärivuorokautista. Muusta kuin ympärivuorokautisesta yksityisestä sosiaalipalvelusta tulee tehdä ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja antaa. Sekä luvan hankinta että ilmoitus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, /691.) 3.2 Yrittäjyys Yrittäjyyttä voi olla sekä sisäinen että ulkoinen yrittäjyys. Sisäisessä yrittäjyydessä on kyse yrittäjämäisestä suhtautumistavasta toisen palveluksessa. Muun muassa luovuus, joustavuus ja vastoinkäymisiä karttamaton suhtautuminen omaan työhön ovat sisäisen yrittäjyyden tunnusmerkkejä. Ulkoinen yrittäjyys puolestaan tarkoittaa todellista omistajayrittäjyyttä eli ulkoinen yrittäjä (myöhemmin yrittäjä) toimii itsenäisenä yrittäjänä omistamassaan yrityksessä. (Koiranen 1993, ) Yrittäjänä voi toimia hyvin erityyppiset ihmiset, mutta useimpia yrittäjiä yhdistää ainakin osittain eräänlaiset yrittäjäominaisuudet. Tällaisia ominaisuuksia on esimerkiksi

9 9 aloitteellisuus, itsenäisyys, vastuunottokyky, päämäärätietoisuus, rohkeus, riskinottokyky ja kilpailuhalu. (Köppä, Santala & Laukkanen 2000, 102.) Yrittäjäksi ryhtymiseen on kuitenkin monia syitä, pelkästään yrittäjäominaisuuksien omaaminen ei johda yrittäjyyteen. Usein lähtökohtana voivat olla markkinoilla avautuvat mahdollisuudet, uuden toimintatavan tai innovaation löytäminen, työelämässä karttuneen ammattitaidon luoma mahdollisuus ja usein jopa pelkkä sattuma tai ajautuminen yrittäjäksi. (Köppä ym. 2000, 103.) Todelliseen päätökseen ryhtyä yrittäjäksi vaikuttavat monet seikat. Yrittäjyyttä harkitsevan koulutus, erilaiset kokemukset ja luonteenpiirteet ovat muun muassa tekijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tärkeitä tekijöitä voivat olla myös työllistyminen tai vanhaan työhön kyllästyminen sekä läheisten tuki ja kannustus. Motiiveina yrityksen perustamiseen voivat olla myös halu toimia itsenäisesti, parempi toimeentulo tai vaikkapa omien vanhempien työn jatkaminen. (Köppä ym. 103.) 3.3 Veto- tai työntövoimaa Yleisellä tasolla erilaiset tekijät, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen, jaetaan useissa tutkimuksissa kahteen luokkaan: Yrittäjyyteen vetäviin (pull) tai yrittäjyyteen työntäviin (push) tekijöihin. (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 36; Rissanen & Sinkkonen 2004, 29.) Kovalaisen mukaan (Kovalainen ym. 1996, 36-37) yrittäjyyteen vetäviin tekijöihin voi karkeasti ottaen lukea sellaiset syyt joiden perusteella yrittäjyys nähdään mielekkäänä toimintana jonka avulla yrittäjäksi ryhtyvä arvioi saavuttavansa tärkeänä pitämiään tavoitteita. Sellaisia syitä voivat olla esimerkiksi mahdollisuus itsenäiseen työhön tai vaikkapa halu joustavaan ajankäyttöön. (Kovalainen ym. 1996, ) Yrittäjyyteen työntäviksi tekijöiksi Kovalainen puolestaan mieltää (Kovalainen ym. 1996, 37) sellaiset syyt joiden perusteella yrittäjyys nähdään parempana vaihtoehtona verrattuna johonkin muuhun. Tällaisia tekijöitä voisi olla esimerkiksi työttömyyden uhka tai työn kehittämisen esteet palkkatyössä. Näiden push-tekijöiden perusteella

10 10 yrittäjyys nähdään parannuksena aiempaan, mutta ehkä silti muutoin ongelmallisena valintana. (Kovalainen ym. 1996, 37.) Dubinin mukaan (Koiranen 1993, 30) push- ja pull-tekijöitä voi kuvata myös jo yrittäjäksi ryhtyneiden kautta. Hänen mukaansa pull-tekijöiden vaikutuksesta yrittäjäksi ryhtyneet ovat tyytyväisiä itsensä toteuttajia, ja push-tekijöiden perusteella yrittäjiksi ajautuneet ovat yrittäjinä aiempaa tilannettaan tyytyväisempiä. Vanhempiensa työn jatkajia olisi Dubinin mielestä kuitenkin vaikea sijoittaa kovin kategorisesti kumpaankaan ryhmään. Kovalaisen työryhmän tekemän tutkimuksen tuloksena sosiaalialan yrittäjäksi ryhtyneiden motiivit painottuivat yrittäjyyteen vetäviin tekijöihin. Näitä tekijöitä olivat muun muassa itsenäinen työ ja sen tuoma mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja uuden kokemiseen. Merkityksellisiksi tekijöiksi kuitenkin noin puolella vastaajista nousi yrittäjyyteen työntäviä tekijöitä, kuten mahdollisuus valita työtoverit ja alaiset sekä palkkatyön säännöt ja rutiininomaisuus. Vastanneista 40 % piti työllistymistä merkittävänä tekijänä yrittäjäksi ryhtymisessä. (Kovalainen ym. 1996, ) Lemponen (1999) on tehnyt haastattelututkimuksen maaseudulla sosiaalialan yrittäjinä toimiville. Tätä maaseutututkimusta verrattaessa valtakunnalliseen kyselytutkimukseen (Kovalainen ym. 1996) nousee voimakkaasti esille merkittävä ero. Maaseutukunnissa toimivien alan yrittäjien ensisijaisena yrittäjyyteen työntävänä tekijänä on selvästi ollut itsensä työllistäminen, kun taas valtakunnallisessa tutkimuksessa työllistyminen ei merkittävästi korostunut. Lähtökohdat yrittäjyydelle voivat siis olla verrattaen erilaiset kaupunkilaistuneen ja maaseutuympäristön välillä.(lemponen 1999, 70; Kovalainen ym ) 3.4 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden tutkimus on uutta Yrittäjyyttä sosiaali- ja terveysalalla on tutkittu Suomessa melko vähän ja oikeastaan vasta 1990-luvulta alkaen, kun yksityinen palvelutuotanto alalla on alkanut selvästi lisääntyä. Rissasen ja Sinkkosen (2004) mielestä alan yrittäjyyden tutkimusten

11 11 vähäisyys johtuu paitsi sen uutuudesta myös heikosta arvostuksesta muuhun yrittäjyyteen verrattuna. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 6-7.) Sosiaali- ja terveysalojen yrittäjyyden uutuudesta voisi kertoa myös tutkimuksissa aiheesta käytettävät vaihtelevat käsitteet ja niiden erilaiset määrittelyt. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjyys, hoivayrittäjyys, hyvinvointialan palveluyrittäjyys ja sosiaalipalveluyrittäjyys ovat eri tutkimuksissa käytettyjä alan yrittäjyyttä tarkoittavia käsitteitä. (mm. Andersson & Kainlauri 2001, 12; Kovalainen & Simonen 1996; 12, Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Yksi ensimmäisiä sosiaalialan yrittäjyyttä käsitteleviä tutkimuksia on jo aiemmin esille tuomani Kovalaisen työryhmän tekemä ja Stakesin vuonna 1996 julkaisema raportti: Sosiaalipalveluyrittäjän muotokuva Tutkimus sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjistä ja vaihtoehtoisista palveluntuottajista. Tässä tutkimuksessa tutkittiin jo yrittäjinä toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien yrittäjyyteen johtanutta prosessia, yritystoiminnan aloittamista ja yrittäjyyden arkea yrittäjän itsensä näkökulmasta. (Kovalainen ym ) Tutkimuksessa nähtiin yllätyksenä, että suurin yksittäinen joukko (30 %) yrityksen perustaneista oli jättänyt vakituisen työn julkisella sektorilla perustaessaan yrityksen. Kuitenkin hyvin suuri joukko, yhteensä noin 37 %, sosiaalipalveluyrityksen perustaneista muodostui epävakaassa työllisyystilanteessa olevista. Näistä osa oli yritystä perustaessaan määräaikaisessa työsuhteessa niin sanotusti pätkätyöläisenä ja osa kokonaan työttömänä, työttömyysuhan alaisena tai niin sanotusti piilotyöttömänä. (Kovalainen ym. 1996, ) Toinen 1990-luvun puolivälissä ilmestynyt aihetta alueellisesti käsittelevä tutkimus oli Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Hoito- ja hoivapalvelu maaseudun mahdollisuutena. Siinä tutkittiin silloisen Mikkelin läänin (sis. Pieksämäen seutu) alueella kuntien kiinnostusta ja kokemuksia yksityisistä vanhushuollon, vammaishuollon ja lastensuojelun palveluista. Lisäksi tutkittiin muutaman näiden palveluiden tarjoajien kokemuksia toiminnasta. (Jussila 1994, 7-9.)

12 12 Silloiset tutkimustulokset osoittivat, että kunnat olivat yksityisten palvelujen tasoon yleisesti tyytyväisiä, mutta kiinnostus hankkia palveluja yksityisiltä oli silti vähäistä (Jussila 1994, 94-98). 3.5 Valoisampaa tulevaisuutta Andersson ja Kainlauri (2001) ovat tehneet tutkimuksen yrittäjien ja sosiaalijohtajien näkemyksistä yksityisistä hoivapalveluista. Tämä tuoreempi, Jussilan (1994) tutkimusta hieman vastaava, tutkimus käsittää koko Suomen alueelta 34 kunnan satunnaisotannan, jossa tutkimuksen kohderyhmän muodostavat kuntien sosiaalijohtajat ja näiden kuntien alueella toimivat sosiaalipalveluyritykset. (Andersson & Kainlauri 2001, 18.) Sosiaalijohtajien näkemykset yksityisten hoivapalveluiden tulevaisuudesta ovat selvästi muuttuneet myönteisimmiksi näiden kahden tutkimuksen väliin jääneen ajanjakson aikana. Aiemmassa tutkimuksessa yksityisille hoivapalveluille oli näköpiirissä hyvin vähän kysyntää ja kiinnostuskin lähinnä teoreettista. Jälkimmäiseen kyselyyn vastatessaan sosiaalijohtajat näkivät hoivapalveluyrittäjyyden tulevaisuuden erittäin valoisana ja jopa niin, että kaikki kyselyyn vastanneet sosiaalijohtajat uskoivat yritysten alalla lisääntyvän. (Andersson & Kainlauri 2001, 55-56; Jussila 1994, ) 3.6 Sosiaalialan yrittäjän ja yrityksen muotokuva Ismo Rautiainen (2002) ja Teija Kosola (2001) ovat tehneet tahoillaan sosiaalialan yrittäjyyttä eri tavoin käsittelevät tutkimukset osana pro gradu-tutkielmiaan. Rautiaisen tekemän pro gradu-tutkielman, kuten myös Kosolan pro gradun (Rissanen, Rautiainen, Sinkkonen & Kosola 2004, 69) perusteella sosiaalialalla yrittäjinä toimii edelleen vielä 2000-luvulle siirryttyäkin samantyyppisen profiilin omaavat yrittäjät, kuin Kovalaisen ym. (1996) tutkimuksen mukaan 1990-luvun puolivälissä. Alan yrittäjistä valtaosa on keski-ikäisiä perheellisiä naisia, joilla on useimmiten opistotasoinen tai vähintään koulutasoinen tutkinto alalle ja työkokemusta yli kuusi vuotta ennen oman yritystoiminnan aloittamista. (Rissanen ym. 2004, )

13 13 Yritystoiminta ajallisesti oli Rautiaisen tekemän kyselyn mukaan kestänyt pidempään kuin aiemmassa Kovalaisen työryhmän tekemässä tutkimuksessa. Tämä luonnollisesti viittaa siihen että yritystoiminnasta alalla on tullut riittävän kannattavaa ja aiemmin aloittaneet ovat jatkaneet toimintaansa. Liikevaihdoltaan yli euron yritysten määrä olikin aiemman tutkimuksen jälkeen tuplaantunut. Lisäksi suosituimmaksi yritysmuodoksi toiminimen tilalle on tuoreemman kyselyn mukaan vaihtunut osakeyhtiö 42 % osuudella aiemman 28 % osuuden sijaan. Osuuskuntia yrityksistä oli 1990-luvun puolivälissä 1% ja Rautiaisen kyselyn (2001) mukaan tässä ei olisi havaittavissa muutosta. (Kovalainen ym. 1996, 33; Rissanen ym. 2004, 70-71, 264.) Toimialaa yrittäjille suunnatuissa kyselyissä kysyttiin Kovalaisen työryhmässä tarkemmin ja Rautiaisen kyselyssä laajemmin. Vertaaminen on toisaalta vaikeaa myös siitä syystä, että kohderyhmään oli vuonna 1995 valittu myös perhepäivähoitajat, kun taas 2000-luvulla Rautiainen rajasi heidät alan yrittäjien postikyselyn ulkopuolelle. Rautiaisen kyselyyn useimmat yrittäjät olivat toimialakseen valinneet annetuista vaihtoehdoista hoivapalvelut yleensä ja toiseksi eniten yrittäjiä toimi vanhusten asumisja hoivakotipalvelu alalla. Kovalaisen työryhmän tuloksissa ymmärrettävästi lasten päivähoito oli suurin toimiala. Toisaalta jos tästä perhepäivähoitajien osuuden lukee pois nousee kotipalvelu suurimmaksi toimialaksi, joka Rautiaisen tutkielmassa oli vasta kolmanneksi yleisin toimiala. (Kovalainen ym. 1996, ,116; Rissanen ym. 2004, 70, 264.) Lukumääräisesti aiemmin tehtyyn tutkimukseen vastanneista 86 yrittäjää tuotti vanhuksille asumisen sisältävää palvelua ja tuoreempaan kyselyyn vastanneista 112 yrittäjää. Näiden tutkimusten tulosten perusteella voi olettaa, että erityisesti vanhuksille suunnatut majoituksen sisältävät palvelut ovat lisääntyneet 2000-luvulle tultaessa. Tilastoitua tietoa yksityisestä palvelutuotannosta tarkastellessa tämä oletus todentuu. Erilaisten palvelutalojen ja ryhmäkotien määrä on lisääntynyt vuodesta 1999 vuoteen 2002 tultaessa lähes 200 kappaleella ja näistä yli puolet on vanhuksille suunnattuja palveluja. Kotipalvelua tarjoavien määrä on pysynyt vastaavana aikana melko samana. (Kauppinen & Niskanen 2005, 48-52; Kovalainen ym. 1996, , 116; Rissanen ym. 2004, 70, 264.)

14 14 Kovinkaan suuria eroja ei kaikenkaikkiaan Rautiaisen, Kosolan tai Kovalaisen työryhmän sosiaalialan yrittäjiä käsittelevien tutkimusten välillä ilmennyt. Yrittäjäkoulutusta hankkineiden melko pieni määrä kuitenkin yllättää. Jonkinlaista yrittäjäkoulutusta hankkineiden määrä oli jopa hieman pienempi uudemman tutkimuksen mukaan. Keskiarvoisesti alle 60 % yrittäjistä oli tuoreempien tutkimustietojen mukaan saaneet tai hankkineet jotakin yrittäjäkoulutusta, kun luku Kovalaisen työryhmän tutkimuksessa oli vielä 71 %. (Rissanen ym. 2004, ) 3.7 Sosiaalialan yrittäjyyden menestys ja menestystekijät Yrittäjinä sosiaalialalla toimivien käsitykset menestymisestä yrittäjänä eivät ensisijaisesti kumpua taloudellisesta menestymisestä. Asiakastyö merkitsee alan yrittäjille muutakin kuin rahan vuoksi tehtyä palvelua. Menestyminen voi ennemmin sosiaalialan yrittäjien mielestä tarkoittaa sitä, että työ on mielekästä ja siitä voi nauttia. Menestys voi olla monelle sitä, että työtä on ja sitä tekemällä saa riittävän toimeentulon, taloudellinen tulos korostuu harvoin. (Kovalainen 1996, 52; Lemponen 1999, ) Sosiaalialan yrittäjät nostavat keskeiseksi yrityksen menestystekijäksi oman persoonan ja hyvän itsetunnon. Henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten ulospäinsuuntautuneisuus, luotettavuus, ahkeruus, sitkeys, ja ennakkoluulottomuus lueteltiin menestystekijöiksi yrityksessä. Paljolti voi olla kyse siitä, että toimiminen yrittäjänä sosiaalialalla poikkeaa monen muun alan yrittäjyydestä selvästi. Sosiaalialalla myydään palvelua henkilökohtaisesti asiakkaalle ja palvelun tuotteistaminen ei ehkä olekaan niin yksinkertaista kuin jonkin käsin kosketeltavan tuotteen. (Kovalainen ym. 1996, 66-67; Lemponen 1999, 71.) Henkiset voimavarat ja työssä jaksaminen nousevat myös varmasti merkittäviksi menestystekijöiksi sosiaalialan yrittäjille. Yrittäjien työssä jaksamista ei kuitenkaan yleisesti ole tutkittu kovin paljon. Aavistuksen työssä jaksamisen tärkeydestä saa kuitenkin muun muassa Lemposen haastattelututkimuksen tuloksista. Tutkijan haastattelemat kotipalvelua tarjonneet ja jo toimintansa lopettaneet yrittäjät ilmoittivat perimmäiseksi syyksi lopettamiseen työssä uupumisen. (Lemponen 1999, 74; Rissanen ym. 2004, 83.)

15 15 Muita menestystekijöitä sosiaalialan yritykselle, kuten yrityksille yleensä, ovat muun muassa yritystoiminnan hyvä suunnittelu, toiminnan organisointi, palvelulle laskettu oikea hinta ja hyvät työntekijät. Toimivat suhteet kuntaan tai kuntiin on monelle, varsinkin maaseudun yrittäjille, erittäin merkittävät menestymisen kannalta. Esimerkiksi ostopalvelusopimuksen saaminen voi jollekin maaseudun hoivakodille olla elinehto. (Lemponen 1999, ) 3.8 Yritystoiminnalle tukea Lemposen tekemän haastattelututkimuksen mukaan sosiaalialan yrittäjät pitävät tärkeimpinä tukijoina ja neuvojina toisia saman alan yrittäjiä. Myös tilitoimistoa ja kirjanpitäjää pidetään tärkeinä ja hyvinä tietolähteinä. Lemposen tekemissä haastatteluissa (1999) alan yrittäjät kertoivat tilanteen vaikuttavan siltä, että mitkään virallisten yrityspalveluorganisaatioiden tuki- ja neuvontapalvelut eivät koskeneet juuri heidän alallaan yritystoimintaa käynnistäviä. (Lemponen 1999, ) Vertaistuen ja hyvän kirjanpitäjän lisäksi yritystoimintaa kuitenkin tuetaan muun muassa kuntien elinkeinoasiamiesten, TE-keskusten ja työvoimatoimistojen toimesta eri tavoin. Tuki voi olla neuvoja ja ohjausta tai sitten taloudellista tukea, kuten aloittavalle yrittäjälle myönnettävä starttiraha. Myös yhteistyökumppanit voivat olla tärkeä tuki yrittäjälle. Pankit, rahoitus- tai vakuutusyhtiöt auttavat usein välttämättömän ulkopuolisen rahoituksen suhteen. (Keskuskauppakamari 2005.)

16 16 4. YHTEISÖLLINEN YRITTÄJYYS Kostilaisen mukaan (Köppä ym. 2000, 104) yhdessä yrittämisessä on oleellisinta se, että kaikki yrittäjät kokevat hyötyvänsä yhteisyrittäjyydestä. Hyöty voi olla vaikkapa kaikkia taloudellisesti hyödyttävä yritys, jota yhden yksittäisen yrittäjän tietojen ja taitojen varaan ei voisi rakentaa. 4.1 Yritysmuodot Yritystoimintaa voidaan harjoittaa joko yksin, kaksin tai useamman yrittäjän ryhmässä. Yksinyrittäjälle vaihtoehtoiset yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi yrittäjyys tai osakeyhtiö. Yhteisömuotoisen yritystoiminnan vaihtoehtoiset yritysmuodot ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. (Leppänen 2003, 14; Pellervo-Seura 2002.) Eri yritysmuotojen vastuunalaisuus on erilainen. Vastuunalaisuuden mukaan eroteltuna yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksensä velvoitteista. Osakeyhtiön osakas, osuuskunnan jäsen ja kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies vastaa taloudellisesti vain yritykseen sijoittamallaan omaisuudella tai osuuspääoman määrällä. Käytännössä kuitenkin usein osakeyhtiön osakas tai osuuskunnan jäsen joutuu yritystoiminnan alkuvaiheessa takaamaan lainoja myös henkilökohtaisesti. (Keskuskauppakamari 2005.) Yritysmuodoissa on toki monia muitakin eroavaisuuksia kuin vastuunalaisuus. Eri yritysmuodot soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja niiden soveltuvuutta kannattaakin punnita suunnitelmien ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi pienen perhepiirissä toimivan yrityksen yritysmuodoksi soveltuu ehkä avoin yhtiö osakeyhtiötä paremmin, jos pääoman tarve on vähäinen. (Keskuskauppakamari 2005.)

17 Osuuskunta Osuuskunta on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallinnoima yhteisöllinen yritys, joka eroaa periaatteiltaan muista yritysmuodoista. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus on edistää jäsentensä taloudellista hyvinvointia, mutta osuuskunta ei varsinaisesti tavoittele voittoa. Osuuskunnan merkitys jäsenelleen voi jopa yksinkertaisuudessaan olla työllisyyden turvaaminen ja elintason laskun estäminen. (Köppä ym. 2000, 105; Laurinkari 2004, ) Osuuskunta on joustava yritysmuoto, jonka jäsenmäärä ja henkilöt voivat vaihdella kunhan vähimmäisjäsenmääränä pysyy kolme jäsentä. Jäsenet voivat siis vaihtua, liittyä tai erota osuuskunnasta joustavasti. (Osuuskuntalaki /1488; Pellervo-Seura 2002) Perustettaessa osuuskunta laatii itse sääntönsä. Säännöissä tulee vähintään näkyä osuuskunnan toiminimi, kotipaikkana oleva kunta Suomessa, toimiala, osuusmaksun suuruus, maksun suorittamisaika- ja tapa sekä osuuskunnan tilikausi. Olemassa olevaan osuuskuntaan voi kuka tahansa liittyä jäseneksi, jos hyväksyy osuuskunnan säännöt ja mikäli tulee jäsenhakemuksen perusteella hyväksytyksi jäseneksi. (Laurinkari 2004, 56; Osuuskuntalaki /1488.) Osuuskunta yritysmuotona soveltuu monille toimialoille ja on myös kohtuullisen turvallinen yritysmuoto. Sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalvelujen toimialoilla osuuskuntia toimii Pellervo-seuran rekisterin mukaan Suomessa tällä hetkellä 78 kappaletta. (Pellervo-Seura 2002; Pellervo-Seura 2006.) Osuustoiminnan periaatteet on määritelty Kansainvälisen Osuustoimintaliiton toimesta vuonna 1995 (Laurinkari 2004, 56) ja niiden perusteella osuuskunta yritysmuotona edustaa niin sanotusti pehmeitä arvoja. Sosiaalialallekin sopivat osuustoiminnan eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja ihmisistä välittäminen.

18 18 5. KUNTA JA SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS 5.1 Kunnan tehtävä palveluiden järjestäjänä Vuonna 1995 säädetyn kuntalain mukaisesti kuntien tulee pyrkiä edistämään kuntansa asukkaiden hyvinvointia. Kuntalaki velvoittaa kuntia hoitamaan itselleen ottamansa ja niille laissa säädetyt tehtävät. Lain mukaisesti kunnat voivat huolehtia laissa sille säädetyistä tehtävistään itse tuottamalla, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia tehtäviensä edellyttämät palvelut muilta palveluiden tuottajilta. (Kuntalaki, /365) 5.2 Kuntien vaihtoehtoiset palvelutuotannon mallit Ajankohtaisena kehittämishaasteena kunnissa on kunta- ja palvelurakenteen uudistumisen myötä löytää tarkoituksenmukaiset kuntapalveluiden järjestämistä koskevat vastuualueet. Erilaisia myös yksityistä sektoria hyödyntäviä malleja ovat muun muassa Ostopalvelut, Palveluseteli (voucher), PPP (Public-Private-Partnership) malli, Tilaaja-Tuottajamalli, Yrittäjämalli ja kokeilulain alainen Saumaton palveluketju. (Suomen kuntaliitto 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Ostopalvelu Ostopalvelua kunta käyttää, kun kunta ei tuota jotakin palvelua lainkaan tai kokonaan itse. Kyseisen palvelun kunta ostaa asukkaidensa käyttöön suoraan palveluntuottajalta. Ostopalvelua voi olla mikä tahansa palvelu, jota kunta asukkailleen tarjoaa. Esimerkiksi vanhusten asumispalvelut tai lasten päivähoito voivat olla ostopalveluja. Ostopalveluihin lukeutuvat yksityisiltä palveluntuottajilta ostettujen palvelujen lisäksi myös kolmannelta sektorilta, esimerkiksi yhdistyksiltä ja järjestöiltä, ostetut palvelut. (Suomen kuntaliitto 2006.)

19 19 Ostopalveluna tehtyjä hankintoja koskee laki julkisista hankinnoista. Laki velvoittaa kunnat tasapuolisuuden ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi järjestämään tarjouskilpailun tekemistään hankinnoista. Lain mukaan hankinnan voi tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä, esimerkiksi hankinnan arvon ollessa vähäinen. (Laki julkisista hankinnosta, /1505 ) Kuitenkin verrattuna yksityisiä palveluntuottajia kolmannen sektorin palveluntuottajiin, ovat näiden toimintaedellytykset ostopalveluiden tuottajina erilaiset. Sosiaalipalveluiden tarjoajana kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia helpottaa yhdistysten mahdollisuus RAY:n tarjoamiin toimintatukiin. Tämä tukipolitiikka on toisaalta lainsäädännön mukaista, mutta toisaalta se vääristää palveluelinkeinojen markkinaolosuhteita. (Suomen kuntaliitto 2006.) Palveluseteli Palveluseteli (voucher) on julkisen hallinnon rahoittama tosite, esimerkiksi lipuke, älykortti tai poletti, joka annetaan suoraan tietyn palvelun käyttäjälle. Palveluseteli on kohdennettu valituille palvelun tuottajille, jotka palvelun käyttäjä itse kilpailuttaa ja hankkii sitten tarvitsemansa palvelun haluamaltansa tuottajalta palveluseteliä käyttäen. (Suomen kuntaliitto 2006.) Kunnissa, joissa palveluseteli on käytössä, niiden käyttö kohdentuu eniten juuri sosiaalipalveluihin. Käytännössä kunnan sosiaalitoimi myöntää asiakkaalleen palvelusetelin tietyn palvelun hankintaan. Tyypillisesti palveluseteliä käytetään päivähoidon, kotipalvelun, asumisen ja pitkäaikaishoidon järjestämiseen. (Suomen kuntaliitto 2006; Valkama 2001, 17.) Sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin suunnatuista palvelusetelistä säädetään laissa. Laki velvoittaa kunnat hyväksymään yksityisten palveluntuottajien joukon, joiden tarjoamista palveluista kunta sitten sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän hankkimasta palvelusta myöntämänsä palvelusetelin arvon mukaisesti. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta, /1309.)

20 20 Valkaman mukaan (Tenhunen 2004, 45) palveluseteleiden käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa aikaansaa kahden tason markkinat. Kunta toimii ensimmäisen vaiheen kilpailuttajana ja esivalitsijana ja varsinainen palvelunkäyttäjä pääsee valitsemaan tarpeisiinsa sopivimman tuottajan kunnan hyvähsymien palveluntuottajien joukosta PPP-malli PPP eli Public-Private-Partnership-malli tai suomeksi JYY eli Julkisen ja yksityisen yhteistyömalli tarkoittaa nimensä mukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä julkisen sektorin vastuulla olevassa palvelussa tai hankkeessa. PPP-mallin käyttö on tällä hetkellä yleisintä kuntien toimitila järjestelyissä, joissa kiinteistön omistaa yksityinen, mutta kunta sitoutuu sovitun ajan kestävään yhteistyöhön, jonka ajan kunta maksaa kiinteistön käytöstä siihen liittyvine palveluineen. (Suomen kuntaliitto 2006; Tenhunen 2004, 48.) Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottaja-mallin lähtökohtana on, että tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. Palveluiden järjestämisvastuu, joka on kunnalla, eriytetään palvelun tuottamisesta. Tilaajana toimii kunnan johto tai sen valtuuttamat lautakunnat. Tilaaja-tuottajamallissa kunta tilaa palveluja joko omasta palvelutuotannossaan tai mahdollistaa niin halutessaan myös yksityisen sektorin osallistumisen palvelutuotannon tarjouskilpailuun. (Suomen kuntaliitto 2006; Tenhunen 2004, ) Tilaaja-tuottajamalli mahdollistaa siis muunkin kuin kunnan oman toiminnan käyttämisen palvelutuotannossa. Malli on sovellettavissa paitsi kunnan sisäiseen ja ulkoiseen palvelutuotantoon myös kuntien yhteishankintoihin. (Suomen kuntaliitto 2006.) Tilaaja-tuottajamallin tavoitteena on palvelutuotannon tehostaminen ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Malli myös ohjaa kustannuskehitystä

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta.

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta. TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta Tarjoaja Tarjoajan posti- ja sähköpostiosoite (päätöksen tiedoksiantoa varten) Tarjousten vertailuvaiheeseen pääsevät

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot