EKASTA VIRHEESTÄ PIHALLE! RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA JA OSKELAKODIN HOITOKÄYTÄNNÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKASTA VIRHEESTÄ PIHALLE! RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA JA OSKELAKODIN HOITOKÄYTÄNNÖSSÄ"

Transkriptio

1 EKASTA VIRHEESTÄ PIHALLE! RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA JA OSKELAKODIN HOITOKÄYTÄNNÖSSÄ Ilkka Tuomala Mikko Välisalo Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi ( AMK )

2 TIIVISTELMÄ Tuomala, Ilkka ja Välisalo, Mikko. Ekasta virheestä pihalle! retkahduksen merkitys toipuvan alkoholistin raitistumisprosessissa ja Oskelakodin hoitokäytännössä, Helsinki, kevät 2003, 59 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda retkahduksen rooli esille toipuvan alkoholistin näkökulmasta, kuvailla ja selittää retkahdusprosessia ja siihen liittyviä tuntemuksia. Päämääränä on luoda sellaiset viitekehykset retkahduksen ymmärtämiselle, että toipuvien alkoholistien oppiminen raittiiseen elämäntapaan helpottuisi. Tutkimuksessa käsitellään Helsingin kaupungin päihdehuollon asumispalveluyksikön Oskelakodin retkahduskäytäntöä ja sitä miten retkahduksiin tulisi suhtautua. Tutkimus on suunnattu ennen kaikkea Oskelakodin henkilökunnalle ja asiakkaille, mutta myös niille, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä toipuvien alkoholistien kanssa. Tutkimuksen teoreettisena perustana on retkahdusprosessi positiivisena, toipuvien alkoholistien raitistumiseen kuuluvana vaiheena. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineiston keruu tapahtui haastattelemalla toipuvia alkoholisteja. Aineisto on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysia: muodostetaan kuvausluokkia haastateltavien mielipiteiden pohjalta. Tärkeänä johtopäätöksenä Oskelakodin työn kehittämisessä pidämme sitä tosiasiaa, että retkahdukset kuuluvat olennaisena osana toipuvan alkoholistin raitistumisprosessiin. Tämä tukee Oskelakodin retkahduskäytännön toimivuutta. Toinen tärkeimmistä johtopäätöksistä on se, että ammattilaisten ja toipuvien alkoholistien läheisten tulisi suhtautua retkahtamisiin oppimiskokemuksina uutta raittiutta varten. Asiasanat: alkoholismi; retkahdus; toipuminen; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Tuomala, Ilkka and Välisalo, Mikko. The first mistake and you are out! The meaning of relapse in the recovery process of people recovering from alcohol dependency and in Oskelakoti s relapse policy, Helsinki, Spring 2003, Language: Finnish, 59 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education One purpose of this study was to examine the meaning of relapse from the perspective of people recovering from alcohol dependency. Another purpose is to describe and explain the relapse process and the feelings that are associated with it. The aim is to create a theoretical framework for understanding relapse in order that it would be easier for those in the recovering stages to learn to live in abstinence. The study copes with Oskelakoti s relapse policy and how people should deal with relapse situations. This study is directed at professionals working in Oskelakoti but also for others who come in contact with recovering alcoholics. The theoretic base is that relapse has a positive meaning and that it is a part of the recovery process. The study was qualitative, using theme interviews with 6 people in the process of recovering from alcohol dependency. The material was analysed using content analysis: creating categories based on the participants opinions. One of the main results is that Oskelakoti s relapse policy supports the fact, that a relapse is an important part of recovery process. Another main result is that professionals as well as those in contact with recovering alcoholics should deal with a relapse as a learning experience for a new abstinence. Keywords: alcoholism; relapse; recovery; qualitative study

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO TEOREETTINEN VIITEKEHYS Alkoholismin synty Alkoholismin määritelmä Perintötekijöiden merkitys Alkoholismi sairautena Raitistumisprosessi RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA? Retkahdus prosessina pystynkö hallitsemaan ongelman? Retkahduksen ennaltaehkäisy Mitä tapahtuu ennen retkahdusta? Mistä ajatukset retkahtamisesta saavat alkunsa? Miten uuteen raittiuteen retkahduksen jälkeen edistystä kuitenkin? Päihde- eli juoppokulttuuri Alkoholismin hoito ja retkahduksiin suhtautuminen ammattilaisten, alkoholistien sekä läheisten taholta RETKAHDUSTA ENNALTAEHKÄISEVIÄ TUKITOIMIA JA RETKAHDUSKÄYTÄNTÖ OSKELAKODISSA AA eli anonyymit alkoholistit Kaksitoista askelta AA:n ja ammattiauttajien välinen yhteistyö ja AA:n merkitys ennaltaehkäisevänä tukimuotona... 25

5 4.2 Yhteisöhoito Yhteisö monimuotoinen yksikkö Yhteisöhoidossa saa yhteisökokemusta Yhteisöhoidon keskeisiä periaatteita Yhteisöhoidossa käytettäviä menetelmiä ja niiden vaikutukset yhteisössä elävien vuorovaikutussuhteisiin Miten yhteisöön ja yhteisöhoitoon vaikuttaa retkahtamiset? Oskelakoti Setlementtiarvojen toteuttaja Oskelakodin käytäntö retkahtamistapauksissa Oskelakodin retkahduskäytäntö tukee asiakkaan raitistumisprosessin etenemistä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tutkimusongelmat TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen metodologinen tausta ja kohderyhmä Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset näkökohdat TUTKIMUSTULOKSET Toipuvien alkoholistien näkemys alkoholismista sairautena Toipuvien alkoholistien näkökulmat retkahduksesta ja raitistumisprosessista Retkahduskokemuksen hyödyntäminen Toipuvan alkoholistin näkemys siitä, miten retkahdukseen tulisi suhtautua? Oskelakodin retkahduskäytäntö ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimustulosten merkitys retkahtamista ennaltaehkäiseville tukimuodoille POHDINTA Pohdintaa tutkimuksen teoreettisesta osuudesta Pohdintaa tutkimuksen suorittamisesta Oskelakodin muutostarpeet... 48

6 8.4 Pohdintaa jatkotutkimusaiheista Opinnäytetyön merkitys sosionomille LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko, toipuvat alkoholistit Liite 2. Teemahaastattelun teemat Liite 3. Haastattelurunko, Hall & Maakorpi Liite 4. Tutkimuslupalomake... 59

7 1 JOHDANTO Alkoholismi tarkoittaa riippuvuussuhdetta alkoholiin. Retkahdus on yksi olennaisimmista asioista ja käsitteistä tämän riippuvuussuhteen ymmärtämisessä ja siitä toipumisessa. Retkahdukseen liittyy monia uskomuksia ja ajatuksia. Toiset pitävät sitä palaamisena juoppokulttuuriin, epäonnistuneena raitistumisena. Se on kuitenkin osa päätöksensä tehneen, toipuvan alkoholistin raitistumisprosessia, tietynlainen edistymisaskel ja se pitäisikin nähdä siinä valossa positiivisena asiana. Retkahdusprosessiin liittyvät kokemukset ja tunteet ovat oppimista raittiiseen elämäntapaan, ei-toivotun elämäntavan kokemusten myötä. Retkahdukseen tulisi suhtautua, kaikessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja kaikissa niissä tilanteissa, jotka edistävät raittiita elämäntapoja, ottaen huomioon koko toipuvan alkoholistin raitistumisprosessi. Ei siten, että kaikki alkaisi taas alusta ja palattaisiin lähtöpisteeseen, vaan siten, että ollaan matkalla raittiiseen elämäntapaan. Oskelakoti on päihdehuollon asumispalveluyksikkö, jossa toipuvalla alkoholistilla on mahdollisuus oppia elämään raittiina uudelleen: itsenäistyminen tapahtuu terapeuttisen, sosiaalisen ja yhteisöllinen tuen avulla. Jos Oskelakodissa asuva alkoholisti alkaa juoda uudelleen eli retkahtaa, hän joutuu lähtemään. Pitkänkin raittiin jakson jälkeen hänet heitetään ulos vain yhdestä erheestä. Joissain tapauksissa on kuitenkin mahdollisuus palata yrittämään uudelleen. Kyseinen retkahduskäytäntö on oikea näissä tapauksissa. Jos toipuva alkoholisti retkahtaa, sen on tarkoitus tapahtua se on osa hänen yksilöllistä raitistumisprosessiaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda retkahduksen rooli raitistumisprosessissa esille toipuvan alkoholistin näkökulmasta ja vaikuttaa niihin ajattelutapoihin käytäntöihin, jotka vallitsevat Oskelakodissa. Siinä kohtaavat Oskelakotiin ja päihdekirjallisuuteen liittyvä teoreettinen aineisto ja käytännöt sekä toipuvien alkoholistien näkemykset retkahduksesta. Päämääränä on luoda sellaiset viitekehykset retkahduksen ymmärtämiselle, että toipuvien alkoholistien oppiminen raittiiseen elämäntapaa helpottuisi. Tutkimus on suunnattu ennen kaikkea Oskelakodin henkilöstölle ja asiakkaille, mutta myös niille, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä toipuvien alkoholistien kanssa. Tutkimuksen

8 8 anti on tarkoitus jakaa Oskelakodin asiakkaiden kanssa yhteisessä seminaarissa, joka järjestetään Oskelakodissa ja on vapaa kaikille Oskelakodin uusille ja vanhoille asiakkaille.

9 9 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 2.1 Alkoholismin synty Alkoholin saatavuus johtaa joko kohtuulliseen tai rankkaan alkoholinkäyttöön. Tästä yksinkertaisesta yhtälöstä johtuvat alkoholikäyttöön liittyvät ongelmat. (Leifman 1996, 6-7.) Rankka sosiaalinen alkoholinkäyttö voi jatkua elämän loppuun asti, muuttua hieman vähemmän käytön suuntaan tai käyttö voi kasvaa, jolloin puhutaan jo alkoholin väärinkäytöstä. Alkoholin väärinkäyttäjä juo alkoholia niin, että hänellä voi olla siitä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, mutta hän voi olla pitempiäkin aikoja ilman alkoholia. (Laine 1991, 17.) Tämän vaiheen jälkeen pahimmillaan seuraa vakava riippuvuussuhde alkoholista, jota hoitaakseen henkilö tarvitsee katkaisuhoitoa (Vaillant 1995, 379). Siitä asti kun ihmisen elämänasenne vääristyy, ihmisestä tulee alkoholisti. Terapiat takertuvat vasta seurauksiin eli vasta kun juominen on päässyt pahimmilleen, terapeuttien normien mukaan alkoholismiksi. Kukaan ulkopuolinen ei pysty ennustamaan, kenestä on tulossa alkoholisti, ei määrittelemään, milloin hänestä sellainen tulee, eikä myöskään sanomaan, milloin ihminen on parantunut alkoholismistaan. Nuo asiat viisaimmatkin ammattilaiset näkevät vasta jälkeenpäin. Alkoholismin aste määritellään usein alkoholistin oman kertoman pohjalta. Koska tautiin kuuluu peittely ja valehtelu, alkoholisti myöntää juomisestaan vain pienen osan. (Kojo 1997, 49, 350.) Alkoholismin syntymiseen ja alkoholistien vähenemiseen voidaan vaikuttaa monin keinoin. Tällaisia keinoja ovat saannin rajoitukset, hintapolitiikka, kysynnän kontrollointi, kansalliset valistuskampanjat, paikallinen alkoholinkäytön ennaltaehkäisy sekä päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisen ehkäiseminen. (Leifman 1996, 9-20.) 2.2 Alkoholismin määritelmä Ihminen voi kehittää riippuvuuden mihin tahansa, aineeseen, asiaan tai toimintaan, jota kohtaan hänelle syntyy aluksi kiinnostus. Asialle omistaudutaan yhä enemmän ja

10 10 enemmän, ja koska taipumus riippuvuuden kehittymiseen on ihmisen persoonassa, kiinnostuksen kohteesta voi muodostua vähitellen pakkomielle. Riippuvuus voi kohdistua vähemmin havaittaviin toimintoihin, mutta se voi myös näkyä hyvin vahingollisissa muodoissa, jotka herättävät lähiympäristössä voimakasta huomiota. (Taitto 1998, 11.) Päihderiippuvuus on psyykkisenä ja fyysisenä tilana seurausta elävän organismin ja päihdyttävän aineen välisestä vuorovaikutuksesta. Riippuvuusalttius koostuu persoonallisuuden, ympäristön sekä geenien aiheuttamista tekijöistä. (Dahl & Hirschovits 2002, 263, 273.) Riippuvuuskäyttäytyminen ilmentää epärealistista tai elämäntilanteeseen soveltumatonta selviytymistapaa, liiallista turvautumista muihin ihmisiin ja muihin kohteisiin omien päätösten tekemisessä, itsestä huolehtimisessa tai tyydytyksen saamisessa. Riippuvuuskäyttäytymiseen liittyy aina lopettamispäätöksen jälkeinen voimakas taipumus aloittaa toiminta uudelleen. Se on myös este avun ja tuen hakemiselle silloinkin, kun ihminen on selvästi avun tarpeessa. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, ) Päihderiippuvuus vaikuttaa jokaiseen elämänalueeseemme. Silti riippuvainen persoona väittää, ettei hänen juomisensa vahingoita muita kuin häntä itseään. Totuus on kuitenkin se, että juominen vaikuttaa hänen jokaiseen elämänalueeseensa tunnetasolla, henkisesti, fyysisesti, taloudellisesti sekä hänen perhe- ja ystävyyssuhteisiinsa. (Kariste 1997, ) Alkoholismille ei ole selkeätä ylihistoriallista määritelmää. Sitä ei voida selittää tyhjentävästi yksilötasolta. Tuon vaikeasti selitettävän ilmiön selittämisessä ja ymmärtämisessä voidaan tiivistäen nähdä kolmentyyppisiä ajatusmalleja ja teoriatraditioita. (Wiman 1986, ) Psyykkisen mallin mukaan kemialla pyritään vaikuttamaan omaan mielentilaan nopeasti ja voimaperäisesti. Päihteen käyttäjä on riippuvainen tunnetilasta, jonka päihde aiheuttaa. Hän tarvitsee päihdettä voidakseen hyvin, pystyäkseen elämään. Alkoholinkäytön vaikutus on alkoholistin hyvinvoinnille välttämätön (Inkinen ym. 2000, 31). Psyykkisen riippuvuuden juuret ovat ihmisen historiassa, persoonallisuudessa ja hänen elämäntilanteessaan. (Dahl & Hirschovits 2002, 265.)

11 11 Sosiaalisessa mallissa alkoholismin taustana nähdään ristiriidat ihmisen ja hänen ulkoisen maailmansa välillä. Sosiaalisilta lähtökohdiltaan tai kriisin seurauksena huonompiosaiset ihmiset kokevat ristiriitaa yleisesti hyväksyttyjen menestysnormien ja tarjolla olevien saavuttamiskeinojen välillä. Sopeutuminen tähän ristiriitaan johtaa poikkeavaan käyttäytymiseen, jota alkoholismi on. Uusien tavoitteiden ja keinojen keksiminen olisi vaihtoehto, mutta alkoholi vaikeuttaa aktiivisten vaihtoehtojen käyttämistä ja johtaa huonompiosaisuuden syvenemiseen, noidankehään, joka pudottaa ihmisen normaaliyhteiskunnan ulkopuolelle, alkoholistin rooliin. (Wiman 1986, ) Kun alkoholisti on käyttänyt paljon aikaa tyydyttääkseen himonsa alkoholiin, siitä tulee elämäntapaongelma. Addiktion eli riippuvuuden kohde tuottaa ajoittain tyydytystä, mutta samalla siitä koituu vakavia haittoja. (Tamminen 2000, 17.) Ei ole mitään ongelmaa, mitä alkoholisti ei kykenisi selvittämään. Kaikesta voi irrottautua päihteiden avulla. Alkaessaan juoda, alkoholisti pakenee todellisuutta fantasiamaailmaan. Aiemmin tai myöhemmin hän raitistuu ainakin joksikin aikaa, mutta todellisuudessa hän ei kuitenkaan tiedä, miten kaikki eteen tulevat velvoitteet tulisi hoitaa. Vähitellen alkoholisti palaa takaisin tuttuun ja turvalliseen fantasiamaailmaan. (Kariste 1997, ) Fyysinen riippuvuus alkoholista tarkoittaa sitä, että keho on tottunut aineeseen, jolloin käytön lopettaminen saa aikaan fyysiset vieroitusoireet (Dahl & Hirschovits 2002, 267). Riippuvuudelle on ominaista toleranssin eli alkoholin kestokyvyn kehittyminen (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 1998, 92). Entsyymitoiminnan vaikutuksesta ihmisen elimistöön syntyy niin sanottua mielihyväainetta, tetrahydro-iso-kinolia. Tämä entsyymitoiminta syntyy jo alkoholia kohtuullisesti käytettäessä ja se aktivoituu yhä enemmän alkoholinkäytön lisääntyessä ja jää pysyvästi elimistöön sieltä koskaan häviämättä. Näin syntyy fyysinen, kemiallinen riippuvuus alkoholiin. Samanaikaisesti fyysisen riippuvuuden syntyessä ihminen tottuu käyttämään alkoholia, tämä rekisteröityy hänen muistiinsa, eikä sieltä enää koskaan katoa. Fyysinen tila, joka aiheuttaa kemiallisen riippuvuuden, on vähäpätöisempi asia, koska tästä tilasta selvitään usein jonkinlaisen hoitokuurin jälkeen. Vaikka alkoholisti olisikin fyysisesti irti, palaa hän takaisin. AA:ssa tätä tilannetta kutsutaan haisevaksi ajatteluksi. Alko-

12 12 holistin herätessä kauheassa krapulassa, hän ajattelee, ettei koskaan enää. Iltapäivällä keho alkaa taas voida paremmin ja mieli sanoo, että olemme taas ihan kunnossa. Tästä alkoholisti on ottanut opiksi ja voi taas juoda turvallisesti syyllisyyskin alkaa taas kadota. (Kariste 1997, 58, 62.) Perintötekijöiden merkitys Päihdeongelmilla on taipumusta pysyä samassa perheessä. Sosiaaliset ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vanhempien oma syrjitty asema lapsuudessaan ja erityisesti isän epäonnistunut tehtävä kasvattajana ja yhteiskunnan jäsenenä sekä tyytymättömyys elämässään toistuvat myös päihdeperheiden lasten elämässä. (Taitto 1998, 13.) Kaksos- ja adoptiotutkimusten mukaan alkoholisoituminen on perinnöllinen ominaisuus, joten voidaan olettaa että alkoholismiin taipuvaiset yksilöt ovat perineet vanhemmiltaan geenejä, jotka vaikuttavat kyseiseen ominaisuuteen (Kiianmaa & Salaspuro 1993, ). Päihdeperheen lapsilla on jopa nelinkertainen riski alkoholisoitua, lapsenlapsilla kolminkertainen ja päihdeperheen tyttärillä on taipumus avioitua alkoholistin kanssa ja siirtää näin kehää tuleville sukupolville. Päihdeperheen lapsen selviytymiseen vaikuttavat myös lapsen persoonalliset tekijät, kuten temperamentti, älykkyys, vastuuntunne, positiivinen minäkäsitys sekä sisäinen hallinnan tunne ja usko omiin kykyihin. Lisäksi positiivisesti vaikuttavat vauvaiässä saatu huomio, ainoana lapsena eläminen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana ja pahojen konfliktien puuttuminen vanhempien väliltä, kun lapsi on alle kaksi vuotta vanha. (Taitto 1998, ) Geenit ovat mukana, mutta eivät aiheuta sairautta. Ne tekevä ihmisen herkemmäksi eli alkoholismin edellytykset voivat olla perinnöllisiä. Kun perittyyn alttiuteen yhdistetään lapsuudesta syntyvä vääristynyt elämänasenne ja vanhemmilta saatu väärä elämänmalli, on helppo joutua saman ongelman uhriksi kuin vanhemmat. (Kojo 1997, 44, 348.)

13 Alkoholismi sairautena Alkoholismi sairautena tarkoittaa sitä, että alkoholin jatkuva käyttö on tulosta alitajuisesta sairausprosessista. Aineen runsas ja tiivis käyttö ovat sairauden oireita. Alkoholismi johtuu osaltaan myös perimästä. Tämän vuoksi ihmiset eivät voi juoda itseään alkoholisteiksi. Jos alkoholismi sairautena ei ole läsnä, riippuvuutta ei voi syntyä, kuinka paljon tahansa ainetta käytetään. Alkoholismin sairausmääritelmästä on hyötyä ainakin kolmelle taholle nyky-yhteiskunnassa: lääkärit ja lääketeollisuus, alkoholiteollisuus sekä toipuvat alkoholistit ja heidän perheensä. Kun alkoholismi määritellään sairaudeksi, lääkärit voivat lähettää alkoholisteja sairaaloihin, laskuttaa vakuutusyhtiöitä ja kerätä rahaa. (Thombs 1999, 6.) Kun ainoastaan pieni osa kaikista alkoholikäyttäjistä kärsii sairaudesta, yhteiskunta, ei tee suuria muutoksia alkoholiteollisuuden suhteen: tuotannossa, jakelussa, myynnissä ja käytössä. Toipuvien alkoholistien ja heidän perheidensä kannalta sairausmääritelmä on edullinen, sillä se tekee alkoholismista kunnioitettavamman kuin esimerkiksi mielisairaus. Toiseksi, se vähentää syyllisyyden ja säälin määrää alkoholisteilla sekä alkoholisteja kohtaan. (Thombs 1999, 7.) Alkoholismi on määritelty sairaudeksi, jotta saataisiin alkoholisteille paremmat mahdollisuudet hoitojärjestelmässä, eikä siksi että se olisi tieteellisen tutkimuksen tulosta (Heather & Robertson 1997, 29). Toisaalta, alkoholisairaudelle on kuvaavaa, että monet itsensä pohjalle juoneet pitävät viinan kanssa häviölle jäämistä häpeällisenä, jota ei saata myöntää. Avun hakeminen ja toipuminen on kiellettyä. Potilas ei edes hengenmenon uhalla myönnä olevansa sairas. (Räsänen 1989, 85, 192.) Kun alkoholismi hyväksytään sairautena, yhteiskunnan täytyy alkaa hoitaa sairastuneita. Tämä on aiheuttanut sen, että alkoholistia on alettu pitämään viattomana, omasta vastuustaan vapautuneena uhrina. (Kojo 1997, 44, 347.)

14 Raitistumisprosessi Raittius on sisäistetty viinaton elämä. Ei ole olemassa osaraittiutta, ajoittaista, paikoittaista raittiutta tai täysiraittiutta, ainoastaan raittius. Alkoholisti saattaa lopettaa juomisen kokonaan ilman minkäänlaista muodollista hoitoa tai apua, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Yleensä siihen tarvitaan muiden apua. Kukaan ei voi kuitenkaan alkoholistia raitistaa, vaan se on alkoholistin oma asia. Muutoksen täytyy olla itse oivallettu (Häkkinen 1991, 47). Alkoholisti raitistuu sitten kun sitä sisimmässään haluaa. Raitistumisessa on kyse luopumisesta juomisen pakkomielteestä sekä elämänasenteen muutoksesta. (Kojo 1997; Salaspuro ym. 1998, 246; Vaillant 1995, 246.) Selvimmätkään tosiasiat eivät merkitse alkoholisteille mitään ennen kuin he ovat saavuttaneet pohjansa. Pohjakokemus on ennalta arvaamaton: toiset kärsivät vuosia ja monet myös menehtyvät ennen elämän selkiytymistä. Jokaisen alkoholistin haaveena on vähentää juomistaan siirtymällä kohtuujuojaksi. Alkoholisteille se on kuitenkin mahdotonta. Mahdotonta ei ole kuitenkaan toipua alkoholismista. Se mahdollisuus on kaikilla alkoholisteilla, toivotonta alkoholistia ei ole olemassa, toivoa on niin kauan kuin ihminen elää. (Kojo 1997.) Alkoholismista toipuminen on muutosprosessi, jossa vuorottelevat hoito- ja toipumisvaiheet alkoholinkäytön uudelleen aloittamisen kanssa ennen kuin pidempään kestävä toipuminen ja elämänmuutos alkavat. Ei ole harvinaista, että alkoholisti, jolla on takanaan pitkä juomahistoria, testaa luottamustaan pysyä raittiina juomalla jälleen, koska vuosienkin raittiuden jälkeen saattaa toipuneella alkoholistilla ilmetä alkoholin himoa. Toipumisen myötä alkoholin käyttöjaksot lyhenevät. Retkahtaminen ei tee olemattomaksi aikaisempaa raitista jaksoa eikä sen aikana tapahtunutta kehitystä, vaan alkoholisti huomaa jälleen, että ei kyennyt hallitsemaan juomistaan. (Inkinen ym. 2000, 161, 163; Berg & Miller 1992, 190.) Raitistumisprosessin vaiheet: 1. Ensimmäinen harkintavaihe: Hoitoon hakeutuneet asiakkaat ja potilaat voivat tulla hoitoon läheistensä toivomuksesta kokematta itse mitään ongelmaa päihteiden käytöstä.

15 15 2. Toinen harkintavaihe: Muutoshalu konkretisoituu sosiaalisista, psyykkisistä tai fyysisistä syistä. 3. Muutosvalmiuteen orientoitumisvaihe: Alkoholisti sitoutuu tavoitteisiin. Alkoholisti saattaa tulla tutustumaan päihdehoidon palveluun ja luonteeseen, ja kokeilemaan raittiutta monesti epärealistisinkin hoidon tavoittein. Tavoitteena voi olla toipuminen alkoholismista ja asunto- sekä työasioiden selkiytyminen muutamassa päivässä vieroitushoidon aikana. Tällöin usein hoito keskeytyykin. 4. Toimintavaihe: Alkoholisti pyrkii mahdollistamaan raittiutensa jatkumisen konkreettisin toimin. 5. Ylläpitovaihe: Tässä vaiheessa alkoholisti siirtyy kuntoutukselliseen jälkihoitoon ja sopeutuminen yhteiskuntaan alkaa. Tämän jälkeen siirrytään vaiheeseen 6 tai Retkahdus, jonka jälkeen siirrytään takaisin vaiheeseen Henkilökohtaisen kasvun vaihe: Alkoholistilla alkaa muutos kohti raitista elämää. (Dahl & Hirschovits 2002, 296.) Raitistuminen eli täydellinen viinanhimosta vapautuminen on vain osa muutoksesta, todellisesta toipumisesta. Todellisessa toipumisessa on kysymys sisäisestä ja henkisestä sairaudesta ja siinä fyysinen riippuvuus on mitätön tekijä. Raitistuminen ei ole vain alistumista olosuhteiden edessä vaan antautumista elämän edessä. Tietoinen, järkevä pyrkimys kohti raittiutta ei riitä. Raitistumisessa tapahtuu paljon piilotajunnan puolella. (Kojo 1997, 390, 395.)

16 16 3 RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA? 3.1 Retkahdus prosessina pystynkö hallitsemaan ongelman? Kun alkoholisti, joka yrittää olla raitis, alkaa taas juoda, puhutaan retkahduksesta. Sitä ei pidetä niinkään sattumana, vaan se on yleensä enemmän tai vähemmän suunniteltua ja haettua. Henkilö voi esimerkiksi kerätä varastoa, suunnitella toimintaansa, kerätä kokoon itsesääliä tai masennusta tai jopa alkaa riidellä ympäristön kanssa saadakseen olla rauhassa. (Söderling 1997, 179.) Ongelmistaan vapautuneet ihmiset miettivät mielessään sitä, ovatko todella päässeet ongelmastaan vai onko muutos vain tilapäinen tai näennäinen. Myös päihteen käytöstä vapautuneet raittiit alkoholistit miettivät sitä, pystyvätkö he nyt hallitsemaan ongelmansa vai hallitsisiko ongelma edelleen heitä, jos he antaisivat sille tilaisuuden. Tällaiset ajatukset synnyttävät helposti asianomaisessa halun kokeilla sitä, missä määrin hän on todella parantunut. (Ahola ym. 1990, 112.) Retkahdus on tietynlaista rajojen hakemista. Se saattaa kestää hyvinkin lyhyen aikaa, kunnes ymmärtää jälleen mitä on menettänyt raittiuden. (Tamminen 2000, 45.) Retkahduksen ennaltaehkäisy Retkahdusalttiuteen vaikuttavat persoonallisuus- ja elämäntapatekijät kuten perinnöllinen alttius tai puuttuvat sosiaaliset taidot, elämäntilannetekijät kuten toimeentulo-, asunto- tai ihmissuhdeongelmat ja välittömät yllykkeet kuten mielentila, kaverien painostus tai juhlapäivät (Dahl & Hirschovits 2002, 401). Varoittavat merkit mahdollisesta retkahduksesta voivat liittyä muutoksiin käyttäytymisessä, asenteissa, tunteissa, ajatuksissa tai näiden kombinaatiossa. Muutokset eivät välttämättä tarkoita yksinkertaisesti retkahtamista. (Retkahduksen ehkäisyn työkirja.) Varoittavat merkit oppimalla raitis alkoholisti voi ajoissa ryhtyä toimenpiteisiin, esimerkiksi käydä useammin AA:ssa puhumassa niistä, soittaa AA-kummilleen tai ottaa yhte-

17 17 yttä hoitokeskukseensa saadakseen hoitoa ongelmaansa (Söderling 1997, 180). Esimerkkejä oireista: ylirasittuneisuus, epärehellisyys, kärsimättömyys, väittelynhaluisuus, masennus, kyllästyneisyys, itsesääli, itsepäisyys, suuret odotukset, hoidon laiminlyönti, laiminlyönnit sovituista palavereista, kieltäminen, kiitollisuuden unohtuminen, päihdeongelmien aliarviointi ja omavoimaisuus (Dahl & Hirschovits 2002, 401; Ekholm 1991, 90-91). Retkahduksen ehkäisy sisältää retkahduksen ennakointia, retkahduksen negatiivisten seurausten minimointia ja siitä oppimisen maksimointia sekä ihmisen tasapainoisuuden kasvattamista. (Hester & Miller 1995, 176.) Retkahduksen ennaltaehkäisyssä etsitään aluksi vaihtoehtoja alkoholille, kehitetään ymmärrystä merkeille retkahduksesta ja muistellaan sitä, kuinka alkoholi on vihollinen eikä kaveri. Seuraavaksi tehdään suunnitelma siitä, kuinka lopettaa juominen joka on jaettu muiden kanssa: täytyy kertoa muille, että aikoo lopettaa. Kykyjä täytyy kehittää sille tasolle, että huomaa kun retkahdus on lähellä. Lopuksi tulisi etsiä sosiaalista tukea ja verkostoa sekä vaihtoehtoja vanhoille tavoille. (Vaillant 1995, ) Retkahduksen ennaltaehkäisyyn on olemassa lukuisia konkreettisia keinoja: sitoutuminen muutokseen ja positiivinen ajattelu, itseapuryhmät kuten AA, uskoon tulo, päihteetön toiminta, irrottautuminen alakulttuurista, uudet sosiaaliset, päihteettömät suhteet, itsensä hyväksyminen, terapia, arkielämän taitojen hallitseminen tai asuminen alueella, jossa ei ole päihdeongelmaa (Dahl & Hirschovits 2002, 401). Retkahtaminen voi tapahtua aina uudelleen. Vaikka juomisen uudelleen laukaisevia tekijöitä ottaisi huomioon kuinka hyvin tahansa, on mahdotonta huomioida niitä kaikkia. Kun retkahduksia tapahtuu, tulee niitä pitää normaaleina ja jopa merkkeinä onnistumisesta. (Berg & Miller 1992, ) Mitä tapahtuu ennen retkahdusta? Retkahduksen saa aikaan viisi tekijää: Ensimmäiseksi, geneettinen taipumus eli biologiset tekijät sallivat suuren määrän nauttimisen ilman mitään tietoa sen ikävistä vaikutuksista. Toiseksi, psykologinen taipumus eli se miten henkilö osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa. Kolmanneksi, fysiologinen muutos eli henkilön keskushermostossa tapahtu-

18 18 va muutos silloin kun henkilö tulee riippuvaiseksi alkoholista. Neljänneksi, retkahdus tapahtuu sellaiseen aikaan ja sellaisissa tilanteissa, joissa on alkoholia käytetty. Viidenneksi, retkahduksen saa aikaan alkoholista turvaavien tekijöiden puuttuminen kuten tasapainoinen sosiaalinen verkko ja vankka itsetunto. (Vaillant 1995, 227.) jos mä alan juomaan, niin mä tiedän sen viikkoa kahta aikasemmin koska mä otan. Päihteidenkäyttäjällä on usein oma tapansa tai suunnitelmansa retkahtaa, joka toistuu kerrasta toiseen. Tämä voi olla niin tietoista kuin tiedostamatonta. Valmisteluun voi liittyä esimerkiksi alkoholia käyttävän tuttavan tapaamisen järjestäminen, laskujen etukäteen maksaminen, hoidon suunnittelematon keskeyttäminen, hoito ja AA käyntien vähentäminen tai ajattelutavan muuttaminen negatiiviseen suuntaan. (Inkinen ym. 2000, 162.) Ulkopuolisen on helpompi havaita retkahduksen oireita kuin itse päihteenkäyttäjän. Tämän vuoksi tulisikin ennalta valmistella suunnitelma, miten toimia riskitilanteessa. (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1994, 146.) Mistä ajatukset retkahtamisesta saavat alkunsa? Toipumisen ensimmäisinä kuukausina on tavallista, että alkoholisti tuntee halua juomiseen. Vaikka kuinka aktiivisesti hoitaisi itseä, voi halu tai himo ilmetä milloin tahansa. Päihtymishalu voi saada alkunsa ympäristössä näkemistä asioista, jotka muistuttavat päihteiden käytöstä. Raittiuden säilyttämiseksi on käsiteltävä lukuisia sosiaalisia paineita. Ne voivat olla suoria tai epäsuoria. Suorilla paineilla tarkoitetaan tilanteita, joissa alkoholistille tarjotaan päihteitä suoranaisesti, kun taas epäsuoralla sosiaalisella paineella tarkoitetaan esimerkiksi perhejuhlia, joissa käytetään alkoholia. Yksi niistä asioista, joiden kanssa toipuvan päihdeongelmaisen on vaikea tulla toimeen ja joka saattaa herättää retkahdusajatuksia, on viha. Monet ovat sitä mieltä, että retkahdukseen liittyy kyvyttömyys käsitellä vihaa. Ongelmia voi kuitenkin syntyä eri syistä. Jokainen toipumaan lähtevä päihdeongelmainen joutuu jossain vaiheessa kohtaamaan sen, miten viettää vapaa-aikansa muuten kuin juomalla rakentavasti raittiina. Kun luopuu päihteiden käytöstä ja niihin liittyvistä toiminnoista, täytyy löytää uusia, korvaavia toimintoja. Ei ole varaa antaa pitkästymisen tai rakentavan toiminnan puuttumisen aiheuttaa paluuta päih-

19 19 teiden käyttöön. (Retkahduksen ehkäisyn työkirja.) Päätöksen tehneen mielen voi vielä saada kääntymään, jos hänet saa puhumaan, tunnustamaan jälleen alkoholiongelmansa ja ennen kaikkea ymmärtämään se, mihin ollaan taas matkalla. Tämä on kuitenkin erittäin vaikeata, koska halu olla raittiina on kadonnut. Tämän vuoksi uuden raittiuden aikaansaaminen vaatii retkahduksen kokemisen. Silloin näkee ja tuntee taas entistä konkreettisemmin sen kurjuuden mitä se tuo tullessaan tämä jos joku opettaa. Retkahtaminen on osa alkoholistin niin sanottua pohjan hakemista, josta todellinen halu pysyä raittiina päivä kerrallaan lähtee. (Tamminen 2000, ) Miten uuteen raittiuteen retkahduksen jälkeen edistystä kuitenkin? Retkahtaminen koetaan tavallisesti lannistavana pettymyksenä, ja se tulkitaan merkiksi siitä, että mikään ei olisi muuttunut ja että kaikki ponnistelut ovat olleet turhia. Se voidaan nähdä myös toisin, tavalla joka ei poista toiveikkuutta vaan auttaa muutoksen aikaansaamisessa. Retkahtamista pidetään lannistavana juuri siitä syystä, että sen nähdään merkitsevän paluuta entiseen. Lähempi tarkastelu osoittaa, että retkahtamisen jälkeinen päihteiden käyttö poikkeaa oleellisella tavalla aikaisemmasta päihteiden käytöstä. Tilapäisestä retkahduksesta huolimatta, edistystä on tapahtunut. Alkoholisti hyötyy retkahduksesta. Henkilö, joka yrittää muuttaa tapaansa huomaa kuinka retkahdus tuottaa tärkeää tietoa niistä tekijöistä, jotka johtivat siihen ja kuinka tehdä korjauksia tulevaisuutta varten. Retkahdus on hyödyllinen ja vie raittiutta eteenpäin. Hyötyjä voivat olla: asianomainen hakeutuu avun piiriin aikaisemmin kuin ennen, päihteen käyttö on vähäisempää tai lievempää kuin ennen, päihteen käytön syy on eri kuin se on ollut aikaisemmin, käyttäytyminen päihteen vaikutuksen alaisena on ollut asiallisempaa kuin aikaisemmin tai päihteen käyttö on tapahtunut toisenlaisissa olosuhteissa kuin aikaisemmin. Usein alkoholistit hakeutuvat retkahtaessaan hoitoon samaan paikkaan, josta ovat aikaisemmin kokeneet saaneensa avun. (Hester & Miller 1995, 179; Ahola ym. 1990, )

20 Päihde- eli juoppokulttuuri Suomalainen kulttuuri on alkoholikulttuuri (Inkinen ym. 2000, 85). Noin 90 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia, suurin osa kohtuudella. Suurin osa myös hyväksyy kohtuukäytön. Kansan keskuudessa ilmenevä ihaileva asenne humalajuomiseen, nuorten naisten lisääntynyt kulutus tässä asenneilmastossa sekä tuomitseva suhtautuminen asioiden mennessä sekaisin ovat kaikki riskejä ja esteitä, jotka lisäävät ongelmien määrää ja vaikeuttavat alkoholistin ja hänen läheisten antautumista hoitoon. (Salaspuro ym. 1998, 87.) Alkoholistisessa juomisessa ei ole kysymys yksinkertaisen välittömästä ihmisen ja pullon välisestä suhteesta. Ihmisen ja pullon välillä on kolmas tekijä: päihde- eli juoppokulttuuri. Juoppokulttuuri on reaalinen yhteisö, joka hallitsee jäsentensä elämäntoimintoja, sitä enemmän mitä syvemmällä ihminen on juoppokulttuurissa. Juoppokulttuuri on kollektiivinen, yliyksilöllinen kiteytymä. Se on kaikkea muuta kuin iloisten juomaveikkojen seura. Se on hyvin ahdistava, kylmä, yksinäinen ja autoritaarinen. Keskustelut, jotka syntyvät juoppokulttuurissa, ovat monesti päinvastoin kuin siviilissä tai edes kapakassa salaamatonta ja avointa, hyvin suoraa ja olosuhteisiin katsoen huomattavan rehellistä. Juoppokulttuurissa sosiaalisuus on aina vähemmän kuin osiensa summa. Yksilöllisyys voittaa aina lopulta. (Toiviainen 1997.) Alkoholi on vaikea puheenaihe siksi, että alkoholinkäyttö on olennainen osa yhteiskunnan jokapäiväistä elämää. Alkoholinkäytössä keskitytään usein vain sen äärimmäiseen, tuomittavaan ilmiöön, alkoholismiin. Muu alkoholinkäyttö suurkulutusta myöten saa sujua omalla painollaan: se on hyväksyttävää, jopa suositeltavaa. Alkoholinkäyttöä ei saa moralisoida. Keskustelu alkoholisteista kuitenkin sallitaan. Juomisen sallimisella hallitaan massoja ja kerätään rahoja paitsi verotuloina myös hämmentävän suurina määrinä liiketaloudelle. Viina on laillistettu huume. Haitat ovat järkyttävät, mutta keskusteleminen on kierompaa kuin poliittinen väittely. (Kojo 1997, ) Alkoholisti on luonteeltaan heikko eikä siksi kykene hallitsemaan elämäänsä päinvastoin! Tietynlainen luonteen lujuus juuri ylläpitää riippuvuutta. Terve ihminen ei kykene ymmärtämään alkoholistia. Alkoholiriippuvuudessa sisäinen pakko hallitsee elämää ja ihminen on täysin voimaton riippuvuutensa suhteen. (Heikkilä 1995, 9-10.)

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Tervetuloa päihdekuntoutukseen Tervetuloa päihdekuntoutukseen Opaslehtinen lääke/huume katkaisuhoidon tueksi Porin psykososiaaliset laitospalvelut Tervetuloa päihdekuntoutukseen Porin psykososiaalisiin laitospalveluihin. Olet tulossa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa 2012 Lähestymiskulma kiusaamisen ehkäisyyn NYKssa Panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan. Kasvaminen on kuitenkin prosessi, jossa sattuu

Lisätiedot

A-kiltatoiminta. Rajapinnalla Ville Liimatainen

A-kiltatoiminta. Rajapinnalla Ville Liimatainen A-kiltatoiminta Rajapinnalla 16. - 17.10.2014 Ville Liimatainen Päihdetoipuminen Päihdeongelmasta toipuminen on pitkä, usein elämänmittainen projekti Useinmiten toipumiseen tarvitaan ammatillista apua

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot