EKASTA VIRHEESTÄ PIHALLE! RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA JA OSKELAKODIN HOITOKÄYTÄNNÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKASTA VIRHEESTÄ PIHALLE! RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA JA OSKELAKODIN HOITOKÄYTÄNNÖSSÄ"

Transkriptio

1 EKASTA VIRHEESTÄ PIHALLE! RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA JA OSKELAKODIN HOITOKÄYTÄNNÖSSÄ Ilkka Tuomala Mikko Välisalo Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi ( AMK )

2 TIIVISTELMÄ Tuomala, Ilkka ja Välisalo, Mikko. Ekasta virheestä pihalle! retkahduksen merkitys toipuvan alkoholistin raitistumisprosessissa ja Oskelakodin hoitokäytännössä, Helsinki, kevät 2003, 59 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda retkahduksen rooli esille toipuvan alkoholistin näkökulmasta, kuvailla ja selittää retkahdusprosessia ja siihen liittyviä tuntemuksia. Päämääränä on luoda sellaiset viitekehykset retkahduksen ymmärtämiselle, että toipuvien alkoholistien oppiminen raittiiseen elämäntapaan helpottuisi. Tutkimuksessa käsitellään Helsingin kaupungin päihdehuollon asumispalveluyksikön Oskelakodin retkahduskäytäntöä ja sitä miten retkahduksiin tulisi suhtautua. Tutkimus on suunnattu ennen kaikkea Oskelakodin henkilökunnalle ja asiakkaille, mutta myös niille, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä toipuvien alkoholistien kanssa. Tutkimuksen teoreettisena perustana on retkahdusprosessi positiivisena, toipuvien alkoholistien raitistumiseen kuuluvana vaiheena. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineiston keruu tapahtui haastattelemalla toipuvia alkoholisteja. Aineisto on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysia: muodostetaan kuvausluokkia haastateltavien mielipiteiden pohjalta. Tärkeänä johtopäätöksenä Oskelakodin työn kehittämisessä pidämme sitä tosiasiaa, että retkahdukset kuuluvat olennaisena osana toipuvan alkoholistin raitistumisprosessiin. Tämä tukee Oskelakodin retkahduskäytännön toimivuutta. Toinen tärkeimmistä johtopäätöksistä on se, että ammattilaisten ja toipuvien alkoholistien läheisten tulisi suhtautua retkahtamisiin oppimiskokemuksina uutta raittiutta varten. Asiasanat: alkoholismi; retkahdus; toipuminen; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Tuomala, Ilkka and Välisalo, Mikko. The first mistake and you are out! The meaning of relapse in the recovery process of people recovering from alcohol dependency and in Oskelakoti s relapse policy, Helsinki, Spring 2003, Language: Finnish, 59 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education One purpose of this study was to examine the meaning of relapse from the perspective of people recovering from alcohol dependency. Another purpose is to describe and explain the relapse process and the feelings that are associated with it. The aim is to create a theoretical framework for understanding relapse in order that it would be easier for those in the recovering stages to learn to live in abstinence. The study copes with Oskelakoti s relapse policy and how people should deal with relapse situations. This study is directed at professionals working in Oskelakoti but also for others who come in contact with recovering alcoholics. The theoretic base is that relapse has a positive meaning and that it is a part of the recovery process. The study was qualitative, using theme interviews with 6 people in the process of recovering from alcohol dependency. The material was analysed using content analysis: creating categories based on the participants opinions. One of the main results is that Oskelakoti s relapse policy supports the fact, that a relapse is an important part of recovery process. Another main result is that professionals as well as those in contact with recovering alcoholics should deal with a relapse as a learning experience for a new abstinence. Keywords: alcoholism; relapse; recovery; qualitative study

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO TEOREETTINEN VIITEKEHYS Alkoholismin synty Alkoholismin määritelmä Perintötekijöiden merkitys Alkoholismi sairautena Raitistumisprosessi RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA? Retkahdus prosessina pystynkö hallitsemaan ongelman? Retkahduksen ennaltaehkäisy Mitä tapahtuu ennen retkahdusta? Mistä ajatukset retkahtamisesta saavat alkunsa? Miten uuteen raittiuteen retkahduksen jälkeen edistystä kuitenkin? Päihde- eli juoppokulttuuri Alkoholismin hoito ja retkahduksiin suhtautuminen ammattilaisten, alkoholistien sekä läheisten taholta RETKAHDUSTA ENNALTAEHKÄISEVIÄ TUKITOIMIA JA RETKAHDUSKÄYTÄNTÖ OSKELAKODISSA AA eli anonyymit alkoholistit Kaksitoista askelta AA:n ja ammattiauttajien välinen yhteistyö ja AA:n merkitys ennaltaehkäisevänä tukimuotona... 25

5 4.2 Yhteisöhoito Yhteisö monimuotoinen yksikkö Yhteisöhoidossa saa yhteisökokemusta Yhteisöhoidon keskeisiä periaatteita Yhteisöhoidossa käytettäviä menetelmiä ja niiden vaikutukset yhteisössä elävien vuorovaikutussuhteisiin Miten yhteisöön ja yhteisöhoitoon vaikuttaa retkahtamiset? Oskelakoti Setlementtiarvojen toteuttaja Oskelakodin käytäntö retkahtamistapauksissa Oskelakodin retkahduskäytäntö tukee asiakkaan raitistumisprosessin etenemistä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tutkimusongelmat TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen metodologinen tausta ja kohderyhmä Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset näkökohdat TUTKIMUSTULOKSET Toipuvien alkoholistien näkemys alkoholismista sairautena Toipuvien alkoholistien näkökulmat retkahduksesta ja raitistumisprosessista Retkahduskokemuksen hyödyntäminen Toipuvan alkoholistin näkemys siitä, miten retkahdukseen tulisi suhtautua? Oskelakodin retkahduskäytäntö ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimustulosten merkitys retkahtamista ennaltaehkäiseville tukimuodoille POHDINTA Pohdintaa tutkimuksen teoreettisesta osuudesta Pohdintaa tutkimuksen suorittamisesta Oskelakodin muutostarpeet... 48

6 8.4 Pohdintaa jatkotutkimusaiheista Opinnäytetyön merkitys sosionomille LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko, toipuvat alkoholistit Liite 2. Teemahaastattelun teemat Liite 3. Haastattelurunko, Hall & Maakorpi Liite 4. Tutkimuslupalomake... 59

7 1 JOHDANTO Alkoholismi tarkoittaa riippuvuussuhdetta alkoholiin. Retkahdus on yksi olennaisimmista asioista ja käsitteistä tämän riippuvuussuhteen ymmärtämisessä ja siitä toipumisessa. Retkahdukseen liittyy monia uskomuksia ja ajatuksia. Toiset pitävät sitä palaamisena juoppokulttuuriin, epäonnistuneena raitistumisena. Se on kuitenkin osa päätöksensä tehneen, toipuvan alkoholistin raitistumisprosessia, tietynlainen edistymisaskel ja se pitäisikin nähdä siinä valossa positiivisena asiana. Retkahdusprosessiin liittyvät kokemukset ja tunteet ovat oppimista raittiiseen elämäntapaan, ei-toivotun elämäntavan kokemusten myötä. Retkahdukseen tulisi suhtautua, kaikessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja kaikissa niissä tilanteissa, jotka edistävät raittiita elämäntapoja, ottaen huomioon koko toipuvan alkoholistin raitistumisprosessi. Ei siten, että kaikki alkaisi taas alusta ja palattaisiin lähtöpisteeseen, vaan siten, että ollaan matkalla raittiiseen elämäntapaan. Oskelakoti on päihdehuollon asumispalveluyksikkö, jossa toipuvalla alkoholistilla on mahdollisuus oppia elämään raittiina uudelleen: itsenäistyminen tapahtuu terapeuttisen, sosiaalisen ja yhteisöllinen tuen avulla. Jos Oskelakodissa asuva alkoholisti alkaa juoda uudelleen eli retkahtaa, hän joutuu lähtemään. Pitkänkin raittiin jakson jälkeen hänet heitetään ulos vain yhdestä erheestä. Joissain tapauksissa on kuitenkin mahdollisuus palata yrittämään uudelleen. Kyseinen retkahduskäytäntö on oikea näissä tapauksissa. Jos toipuva alkoholisti retkahtaa, sen on tarkoitus tapahtua se on osa hänen yksilöllistä raitistumisprosessiaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda retkahduksen rooli raitistumisprosessissa esille toipuvan alkoholistin näkökulmasta ja vaikuttaa niihin ajattelutapoihin käytäntöihin, jotka vallitsevat Oskelakodissa. Siinä kohtaavat Oskelakotiin ja päihdekirjallisuuteen liittyvä teoreettinen aineisto ja käytännöt sekä toipuvien alkoholistien näkemykset retkahduksesta. Päämääränä on luoda sellaiset viitekehykset retkahduksen ymmärtämiselle, että toipuvien alkoholistien oppiminen raittiiseen elämäntapaa helpottuisi. Tutkimus on suunnattu ennen kaikkea Oskelakodin henkilöstölle ja asiakkaille, mutta myös niille, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä toipuvien alkoholistien kanssa. Tutkimuksen

8 8 anti on tarkoitus jakaa Oskelakodin asiakkaiden kanssa yhteisessä seminaarissa, joka järjestetään Oskelakodissa ja on vapaa kaikille Oskelakodin uusille ja vanhoille asiakkaille.

9 9 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 2.1 Alkoholismin synty Alkoholin saatavuus johtaa joko kohtuulliseen tai rankkaan alkoholinkäyttöön. Tästä yksinkertaisesta yhtälöstä johtuvat alkoholikäyttöön liittyvät ongelmat. (Leifman 1996, 6-7.) Rankka sosiaalinen alkoholinkäyttö voi jatkua elämän loppuun asti, muuttua hieman vähemmän käytön suuntaan tai käyttö voi kasvaa, jolloin puhutaan jo alkoholin väärinkäytöstä. Alkoholin väärinkäyttäjä juo alkoholia niin, että hänellä voi olla siitä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, mutta hän voi olla pitempiäkin aikoja ilman alkoholia. (Laine 1991, 17.) Tämän vaiheen jälkeen pahimmillaan seuraa vakava riippuvuussuhde alkoholista, jota hoitaakseen henkilö tarvitsee katkaisuhoitoa (Vaillant 1995, 379). Siitä asti kun ihmisen elämänasenne vääristyy, ihmisestä tulee alkoholisti. Terapiat takertuvat vasta seurauksiin eli vasta kun juominen on päässyt pahimmilleen, terapeuttien normien mukaan alkoholismiksi. Kukaan ulkopuolinen ei pysty ennustamaan, kenestä on tulossa alkoholisti, ei määrittelemään, milloin hänestä sellainen tulee, eikä myöskään sanomaan, milloin ihminen on parantunut alkoholismistaan. Nuo asiat viisaimmatkin ammattilaiset näkevät vasta jälkeenpäin. Alkoholismin aste määritellään usein alkoholistin oman kertoman pohjalta. Koska tautiin kuuluu peittely ja valehtelu, alkoholisti myöntää juomisestaan vain pienen osan. (Kojo 1997, 49, 350.) Alkoholismin syntymiseen ja alkoholistien vähenemiseen voidaan vaikuttaa monin keinoin. Tällaisia keinoja ovat saannin rajoitukset, hintapolitiikka, kysynnän kontrollointi, kansalliset valistuskampanjat, paikallinen alkoholinkäytön ennaltaehkäisy sekä päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisen ehkäiseminen. (Leifman 1996, 9-20.) 2.2 Alkoholismin määritelmä Ihminen voi kehittää riippuvuuden mihin tahansa, aineeseen, asiaan tai toimintaan, jota kohtaan hänelle syntyy aluksi kiinnostus. Asialle omistaudutaan yhä enemmän ja

10 10 enemmän, ja koska taipumus riippuvuuden kehittymiseen on ihmisen persoonassa, kiinnostuksen kohteesta voi muodostua vähitellen pakkomielle. Riippuvuus voi kohdistua vähemmin havaittaviin toimintoihin, mutta se voi myös näkyä hyvin vahingollisissa muodoissa, jotka herättävät lähiympäristössä voimakasta huomiota. (Taitto 1998, 11.) Päihderiippuvuus on psyykkisenä ja fyysisenä tilana seurausta elävän organismin ja päihdyttävän aineen välisestä vuorovaikutuksesta. Riippuvuusalttius koostuu persoonallisuuden, ympäristön sekä geenien aiheuttamista tekijöistä. (Dahl & Hirschovits 2002, 263, 273.) Riippuvuuskäyttäytyminen ilmentää epärealistista tai elämäntilanteeseen soveltumatonta selviytymistapaa, liiallista turvautumista muihin ihmisiin ja muihin kohteisiin omien päätösten tekemisessä, itsestä huolehtimisessa tai tyydytyksen saamisessa. Riippuvuuskäyttäytymiseen liittyy aina lopettamispäätöksen jälkeinen voimakas taipumus aloittaa toiminta uudelleen. Se on myös este avun ja tuen hakemiselle silloinkin, kun ihminen on selvästi avun tarpeessa. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, ) Päihderiippuvuus vaikuttaa jokaiseen elämänalueeseemme. Silti riippuvainen persoona väittää, ettei hänen juomisensa vahingoita muita kuin häntä itseään. Totuus on kuitenkin se, että juominen vaikuttaa hänen jokaiseen elämänalueeseensa tunnetasolla, henkisesti, fyysisesti, taloudellisesti sekä hänen perhe- ja ystävyyssuhteisiinsa. (Kariste 1997, ) Alkoholismille ei ole selkeätä ylihistoriallista määritelmää. Sitä ei voida selittää tyhjentävästi yksilötasolta. Tuon vaikeasti selitettävän ilmiön selittämisessä ja ymmärtämisessä voidaan tiivistäen nähdä kolmentyyppisiä ajatusmalleja ja teoriatraditioita. (Wiman 1986, ) Psyykkisen mallin mukaan kemialla pyritään vaikuttamaan omaan mielentilaan nopeasti ja voimaperäisesti. Päihteen käyttäjä on riippuvainen tunnetilasta, jonka päihde aiheuttaa. Hän tarvitsee päihdettä voidakseen hyvin, pystyäkseen elämään. Alkoholinkäytön vaikutus on alkoholistin hyvinvoinnille välttämätön (Inkinen ym. 2000, 31). Psyykkisen riippuvuuden juuret ovat ihmisen historiassa, persoonallisuudessa ja hänen elämäntilanteessaan. (Dahl & Hirschovits 2002, 265.)

11 11 Sosiaalisessa mallissa alkoholismin taustana nähdään ristiriidat ihmisen ja hänen ulkoisen maailmansa välillä. Sosiaalisilta lähtökohdiltaan tai kriisin seurauksena huonompiosaiset ihmiset kokevat ristiriitaa yleisesti hyväksyttyjen menestysnormien ja tarjolla olevien saavuttamiskeinojen välillä. Sopeutuminen tähän ristiriitaan johtaa poikkeavaan käyttäytymiseen, jota alkoholismi on. Uusien tavoitteiden ja keinojen keksiminen olisi vaihtoehto, mutta alkoholi vaikeuttaa aktiivisten vaihtoehtojen käyttämistä ja johtaa huonompiosaisuuden syvenemiseen, noidankehään, joka pudottaa ihmisen normaaliyhteiskunnan ulkopuolelle, alkoholistin rooliin. (Wiman 1986, ) Kun alkoholisti on käyttänyt paljon aikaa tyydyttääkseen himonsa alkoholiin, siitä tulee elämäntapaongelma. Addiktion eli riippuvuuden kohde tuottaa ajoittain tyydytystä, mutta samalla siitä koituu vakavia haittoja. (Tamminen 2000, 17.) Ei ole mitään ongelmaa, mitä alkoholisti ei kykenisi selvittämään. Kaikesta voi irrottautua päihteiden avulla. Alkaessaan juoda, alkoholisti pakenee todellisuutta fantasiamaailmaan. Aiemmin tai myöhemmin hän raitistuu ainakin joksikin aikaa, mutta todellisuudessa hän ei kuitenkaan tiedä, miten kaikki eteen tulevat velvoitteet tulisi hoitaa. Vähitellen alkoholisti palaa takaisin tuttuun ja turvalliseen fantasiamaailmaan. (Kariste 1997, ) Fyysinen riippuvuus alkoholista tarkoittaa sitä, että keho on tottunut aineeseen, jolloin käytön lopettaminen saa aikaan fyysiset vieroitusoireet (Dahl & Hirschovits 2002, 267). Riippuvuudelle on ominaista toleranssin eli alkoholin kestokyvyn kehittyminen (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 1998, 92). Entsyymitoiminnan vaikutuksesta ihmisen elimistöön syntyy niin sanottua mielihyväainetta, tetrahydro-iso-kinolia. Tämä entsyymitoiminta syntyy jo alkoholia kohtuullisesti käytettäessä ja se aktivoituu yhä enemmän alkoholinkäytön lisääntyessä ja jää pysyvästi elimistöön sieltä koskaan häviämättä. Näin syntyy fyysinen, kemiallinen riippuvuus alkoholiin. Samanaikaisesti fyysisen riippuvuuden syntyessä ihminen tottuu käyttämään alkoholia, tämä rekisteröityy hänen muistiinsa, eikä sieltä enää koskaan katoa. Fyysinen tila, joka aiheuttaa kemiallisen riippuvuuden, on vähäpätöisempi asia, koska tästä tilasta selvitään usein jonkinlaisen hoitokuurin jälkeen. Vaikka alkoholisti olisikin fyysisesti irti, palaa hän takaisin. AA:ssa tätä tilannetta kutsutaan haisevaksi ajatteluksi. Alko-

12 12 holistin herätessä kauheassa krapulassa, hän ajattelee, ettei koskaan enää. Iltapäivällä keho alkaa taas voida paremmin ja mieli sanoo, että olemme taas ihan kunnossa. Tästä alkoholisti on ottanut opiksi ja voi taas juoda turvallisesti syyllisyyskin alkaa taas kadota. (Kariste 1997, 58, 62.) Perintötekijöiden merkitys Päihdeongelmilla on taipumusta pysyä samassa perheessä. Sosiaaliset ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vanhempien oma syrjitty asema lapsuudessaan ja erityisesti isän epäonnistunut tehtävä kasvattajana ja yhteiskunnan jäsenenä sekä tyytymättömyys elämässään toistuvat myös päihdeperheiden lasten elämässä. (Taitto 1998, 13.) Kaksos- ja adoptiotutkimusten mukaan alkoholisoituminen on perinnöllinen ominaisuus, joten voidaan olettaa että alkoholismiin taipuvaiset yksilöt ovat perineet vanhemmiltaan geenejä, jotka vaikuttavat kyseiseen ominaisuuteen (Kiianmaa & Salaspuro 1993, ). Päihdeperheen lapsilla on jopa nelinkertainen riski alkoholisoitua, lapsenlapsilla kolminkertainen ja päihdeperheen tyttärillä on taipumus avioitua alkoholistin kanssa ja siirtää näin kehää tuleville sukupolville. Päihdeperheen lapsen selviytymiseen vaikuttavat myös lapsen persoonalliset tekijät, kuten temperamentti, älykkyys, vastuuntunne, positiivinen minäkäsitys sekä sisäinen hallinnan tunne ja usko omiin kykyihin. Lisäksi positiivisesti vaikuttavat vauvaiässä saatu huomio, ainoana lapsena eläminen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana ja pahojen konfliktien puuttuminen vanhempien väliltä, kun lapsi on alle kaksi vuotta vanha. (Taitto 1998, ) Geenit ovat mukana, mutta eivät aiheuta sairautta. Ne tekevä ihmisen herkemmäksi eli alkoholismin edellytykset voivat olla perinnöllisiä. Kun perittyyn alttiuteen yhdistetään lapsuudesta syntyvä vääristynyt elämänasenne ja vanhemmilta saatu väärä elämänmalli, on helppo joutua saman ongelman uhriksi kuin vanhemmat. (Kojo 1997, 44, 348.)

13 Alkoholismi sairautena Alkoholismi sairautena tarkoittaa sitä, että alkoholin jatkuva käyttö on tulosta alitajuisesta sairausprosessista. Aineen runsas ja tiivis käyttö ovat sairauden oireita. Alkoholismi johtuu osaltaan myös perimästä. Tämän vuoksi ihmiset eivät voi juoda itseään alkoholisteiksi. Jos alkoholismi sairautena ei ole läsnä, riippuvuutta ei voi syntyä, kuinka paljon tahansa ainetta käytetään. Alkoholismin sairausmääritelmästä on hyötyä ainakin kolmelle taholle nyky-yhteiskunnassa: lääkärit ja lääketeollisuus, alkoholiteollisuus sekä toipuvat alkoholistit ja heidän perheensä. Kun alkoholismi määritellään sairaudeksi, lääkärit voivat lähettää alkoholisteja sairaaloihin, laskuttaa vakuutusyhtiöitä ja kerätä rahaa. (Thombs 1999, 6.) Kun ainoastaan pieni osa kaikista alkoholikäyttäjistä kärsii sairaudesta, yhteiskunta, ei tee suuria muutoksia alkoholiteollisuuden suhteen: tuotannossa, jakelussa, myynnissä ja käytössä. Toipuvien alkoholistien ja heidän perheidensä kannalta sairausmääritelmä on edullinen, sillä se tekee alkoholismista kunnioitettavamman kuin esimerkiksi mielisairaus. Toiseksi, se vähentää syyllisyyden ja säälin määrää alkoholisteilla sekä alkoholisteja kohtaan. (Thombs 1999, 7.) Alkoholismi on määritelty sairaudeksi, jotta saataisiin alkoholisteille paremmat mahdollisuudet hoitojärjestelmässä, eikä siksi että se olisi tieteellisen tutkimuksen tulosta (Heather & Robertson 1997, 29). Toisaalta, alkoholisairaudelle on kuvaavaa, että monet itsensä pohjalle juoneet pitävät viinan kanssa häviölle jäämistä häpeällisenä, jota ei saata myöntää. Avun hakeminen ja toipuminen on kiellettyä. Potilas ei edes hengenmenon uhalla myönnä olevansa sairas. (Räsänen 1989, 85, 192.) Kun alkoholismi hyväksytään sairautena, yhteiskunnan täytyy alkaa hoitaa sairastuneita. Tämä on aiheuttanut sen, että alkoholistia on alettu pitämään viattomana, omasta vastuustaan vapautuneena uhrina. (Kojo 1997, 44, 347.)

14 Raitistumisprosessi Raittius on sisäistetty viinaton elämä. Ei ole olemassa osaraittiutta, ajoittaista, paikoittaista raittiutta tai täysiraittiutta, ainoastaan raittius. Alkoholisti saattaa lopettaa juomisen kokonaan ilman minkäänlaista muodollista hoitoa tai apua, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Yleensä siihen tarvitaan muiden apua. Kukaan ei voi kuitenkaan alkoholistia raitistaa, vaan se on alkoholistin oma asia. Muutoksen täytyy olla itse oivallettu (Häkkinen 1991, 47). Alkoholisti raitistuu sitten kun sitä sisimmässään haluaa. Raitistumisessa on kyse luopumisesta juomisen pakkomielteestä sekä elämänasenteen muutoksesta. (Kojo 1997; Salaspuro ym. 1998, 246; Vaillant 1995, 246.) Selvimmätkään tosiasiat eivät merkitse alkoholisteille mitään ennen kuin he ovat saavuttaneet pohjansa. Pohjakokemus on ennalta arvaamaton: toiset kärsivät vuosia ja monet myös menehtyvät ennen elämän selkiytymistä. Jokaisen alkoholistin haaveena on vähentää juomistaan siirtymällä kohtuujuojaksi. Alkoholisteille se on kuitenkin mahdotonta. Mahdotonta ei ole kuitenkaan toipua alkoholismista. Se mahdollisuus on kaikilla alkoholisteilla, toivotonta alkoholistia ei ole olemassa, toivoa on niin kauan kuin ihminen elää. (Kojo 1997.) Alkoholismista toipuminen on muutosprosessi, jossa vuorottelevat hoito- ja toipumisvaiheet alkoholinkäytön uudelleen aloittamisen kanssa ennen kuin pidempään kestävä toipuminen ja elämänmuutos alkavat. Ei ole harvinaista, että alkoholisti, jolla on takanaan pitkä juomahistoria, testaa luottamustaan pysyä raittiina juomalla jälleen, koska vuosienkin raittiuden jälkeen saattaa toipuneella alkoholistilla ilmetä alkoholin himoa. Toipumisen myötä alkoholin käyttöjaksot lyhenevät. Retkahtaminen ei tee olemattomaksi aikaisempaa raitista jaksoa eikä sen aikana tapahtunutta kehitystä, vaan alkoholisti huomaa jälleen, että ei kyennyt hallitsemaan juomistaan. (Inkinen ym. 2000, 161, 163; Berg & Miller 1992, 190.) Raitistumisprosessin vaiheet: 1. Ensimmäinen harkintavaihe: Hoitoon hakeutuneet asiakkaat ja potilaat voivat tulla hoitoon läheistensä toivomuksesta kokematta itse mitään ongelmaa päihteiden käytöstä.

15 15 2. Toinen harkintavaihe: Muutoshalu konkretisoituu sosiaalisista, psyykkisistä tai fyysisistä syistä. 3. Muutosvalmiuteen orientoitumisvaihe: Alkoholisti sitoutuu tavoitteisiin. Alkoholisti saattaa tulla tutustumaan päihdehoidon palveluun ja luonteeseen, ja kokeilemaan raittiutta monesti epärealistisinkin hoidon tavoittein. Tavoitteena voi olla toipuminen alkoholismista ja asunto- sekä työasioiden selkiytyminen muutamassa päivässä vieroitushoidon aikana. Tällöin usein hoito keskeytyykin. 4. Toimintavaihe: Alkoholisti pyrkii mahdollistamaan raittiutensa jatkumisen konkreettisin toimin. 5. Ylläpitovaihe: Tässä vaiheessa alkoholisti siirtyy kuntoutukselliseen jälkihoitoon ja sopeutuminen yhteiskuntaan alkaa. Tämän jälkeen siirrytään vaiheeseen 6 tai Retkahdus, jonka jälkeen siirrytään takaisin vaiheeseen Henkilökohtaisen kasvun vaihe: Alkoholistilla alkaa muutos kohti raitista elämää. (Dahl & Hirschovits 2002, 296.) Raitistuminen eli täydellinen viinanhimosta vapautuminen on vain osa muutoksesta, todellisesta toipumisesta. Todellisessa toipumisessa on kysymys sisäisestä ja henkisestä sairaudesta ja siinä fyysinen riippuvuus on mitätön tekijä. Raitistuminen ei ole vain alistumista olosuhteiden edessä vaan antautumista elämän edessä. Tietoinen, järkevä pyrkimys kohti raittiutta ei riitä. Raitistumisessa tapahtuu paljon piilotajunnan puolella. (Kojo 1997, 390, 395.)

16 16 3 RETKAHDUKSEN MERKITYS TOIPUVAN ALKOHOLISTIN RAITISTUMISPROSESSISSA? 3.1 Retkahdus prosessina pystynkö hallitsemaan ongelman? Kun alkoholisti, joka yrittää olla raitis, alkaa taas juoda, puhutaan retkahduksesta. Sitä ei pidetä niinkään sattumana, vaan se on yleensä enemmän tai vähemmän suunniteltua ja haettua. Henkilö voi esimerkiksi kerätä varastoa, suunnitella toimintaansa, kerätä kokoon itsesääliä tai masennusta tai jopa alkaa riidellä ympäristön kanssa saadakseen olla rauhassa. (Söderling 1997, 179.) Ongelmistaan vapautuneet ihmiset miettivät mielessään sitä, ovatko todella päässeet ongelmastaan vai onko muutos vain tilapäinen tai näennäinen. Myös päihteen käytöstä vapautuneet raittiit alkoholistit miettivät sitä, pystyvätkö he nyt hallitsemaan ongelmansa vai hallitsisiko ongelma edelleen heitä, jos he antaisivat sille tilaisuuden. Tällaiset ajatukset synnyttävät helposti asianomaisessa halun kokeilla sitä, missä määrin hän on todella parantunut. (Ahola ym. 1990, 112.) Retkahdus on tietynlaista rajojen hakemista. Se saattaa kestää hyvinkin lyhyen aikaa, kunnes ymmärtää jälleen mitä on menettänyt raittiuden. (Tamminen 2000, 45.) Retkahduksen ennaltaehkäisy Retkahdusalttiuteen vaikuttavat persoonallisuus- ja elämäntapatekijät kuten perinnöllinen alttius tai puuttuvat sosiaaliset taidot, elämäntilannetekijät kuten toimeentulo-, asunto- tai ihmissuhdeongelmat ja välittömät yllykkeet kuten mielentila, kaverien painostus tai juhlapäivät (Dahl & Hirschovits 2002, 401). Varoittavat merkit mahdollisesta retkahduksesta voivat liittyä muutoksiin käyttäytymisessä, asenteissa, tunteissa, ajatuksissa tai näiden kombinaatiossa. Muutokset eivät välttämättä tarkoita yksinkertaisesti retkahtamista. (Retkahduksen ehkäisyn työkirja.) Varoittavat merkit oppimalla raitis alkoholisti voi ajoissa ryhtyä toimenpiteisiin, esimerkiksi käydä useammin AA:ssa puhumassa niistä, soittaa AA-kummilleen tai ottaa yhte-

17 17 yttä hoitokeskukseensa saadakseen hoitoa ongelmaansa (Söderling 1997, 180). Esimerkkejä oireista: ylirasittuneisuus, epärehellisyys, kärsimättömyys, väittelynhaluisuus, masennus, kyllästyneisyys, itsesääli, itsepäisyys, suuret odotukset, hoidon laiminlyönti, laiminlyönnit sovituista palavereista, kieltäminen, kiitollisuuden unohtuminen, päihdeongelmien aliarviointi ja omavoimaisuus (Dahl & Hirschovits 2002, 401; Ekholm 1991, 90-91). Retkahduksen ehkäisy sisältää retkahduksen ennakointia, retkahduksen negatiivisten seurausten minimointia ja siitä oppimisen maksimointia sekä ihmisen tasapainoisuuden kasvattamista. (Hester & Miller 1995, 176.) Retkahduksen ennaltaehkäisyssä etsitään aluksi vaihtoehtoja alkoholille, kehitetään ymmärrystä merkeille retkahduksesta ja muistellaan sitä, kuinka alkoholi on vihollinen eikä kaveri. Seuraavaksi tehdään suunnitelma siitä, kuinka lopettaa juominen joka on jaettu muiden kanssa: täytyy kertoa muille, että aikoo lopettaa. Kykyjä täytyy kehittää sille tasolle, että huomaa kun retkahdus on lähellä. Lopuksi tulisi etsiä sosiaalista tukea ja verkostoa sekä vaihtoehtoja vanhoille tavoille. (Vaillant 1995, ) Retkahduksen ennaltaehkäisyyn on olemassa lukuisia konkreettisia keinoja: sitoutuminen muutokseen ja positiivinen ajattelu, itseapuryhmät kuten AA, uskoon tulo, päihteetön toiminta, irrottautuminen alakulttuurista, uudet sosiaaliset, päihteettömät suhteet, itsensä hyväksyminen, terapia, arkielämän taitojen hallitseminen tai asuminen alueella, jossa ei ole päihdeongelmaa (Dahl & Hirschovits 2002, 401). Retkahtaminen voi tapahtua aina uudelleen. Vaikka juomisen uudelleen laukaisevia tekijöitä ottaisi huomioon kuinka hyvin tahansa, on mahdotonta huomioida niitä kaikkia. Kun retkahduksia tapahtuu, tulee niitä pitää normaaleina ja jopa merkkeinä onnistumisesta. (Berg & Miller 1992, ) Mitä tapahtuu ennen retkahdusta? Retkahduksen saa aikaan viisi tekijää: Ensimmäiseksi, geneettinen taipumus eli biologiset tekijät sallivat suuren määrän nauttimisen ilman mitään tietoa sen ikävistä vaikutuksista. Toiseksi, psykologinen taipumus eli se miten henkilö osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa. Kolmanneksi, fysiologinen muutos eli henkilön keskushermostossa tapahtu-

18 18 va muutos silloin kun henkilö tulee riippuvaiseksi alkoholista. Neljänneksi, retkahdus tapahtuu sellaiseen aikaan ja sellaisissa tilanteissa, joissa on alkoholia käytetty. Viidenneksi, retkahduksen saa aikaan alkoholista turvaavien tekijöiden puuttuminen kuten tasapainoinen sosiaalinen verkko ja vankka itsetunto. (Vaillant 1995, 227.) jos mä alan juomaan, niin mä tiedän sen viikkoa kahta aikasemmin koska mä otan. Päihteidenkäyttäjällä on usein oma tapansa tai suunnitelmansa retkahtaa, joka toistuu kerrasta toiseen. Tämä voi olla niin tietoista kuin tiedostamatonta. Valmisteluun voi liittyä esimerkiksi alkoholia käyttävän tuttavan tapaamisen järjestäminen, laskujen etukäteen maksaminen, hoidon suunnittelematon keskeyttäminen, hoito ja AA käyntien vähentäminen tai ajattelutavan muuttaminen negatiiviseen suuntaan. (Inkinen ym. 2000, 162.) Ulkopuolisen on helpompi havaita retkahduksen oireita kuin itse päihteenkäyttäjän. Tämän vuoksi tulisikin ennalta valmistella suunnitelma, miten toimia riskitilanteessa. (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1994, 146.) Mistä ajatukset retkahtamisesta saavat alkunsa? Toipumisen ensimmäisinä kuukausina on tavallista, että alkoholisti tuntee halua juomiseen. Vaikka kuinka aktiivisesti hoitaisi itseä, voi halu tai himo ilmetä milloin tahansa. Päihtymishalu voi saada alkunsa ympäristössä näkemistä asioista, jotka muistuttavat päihteiden käytöstä. Raittiuden säilyttämiseksi on käsiteltävä lukuisia sosiaalisia paineita. Ne voivat olla suoria tai epäsuoria. Suorilla paineilla tarkoitetaan tilanteita, joissa alkoholistille tarjotaan päihteitä suoranaisesti, kun taas epäsuoralla sosiaalisella paineella tarkoitetaan esimerkiksi perhejuhlia, joissa käytetään alkoholia. Yksi niistä asioista, joiden kanssa toipuvan päihdeongelmaisen on vaikea tulla toimeen ja joka saattaa herättää retkahdusajatuksia, on viha. Monet ovat sitä mieltä, että retkahdukseen liittyy kyvyttömyys käsitellä vihaa. Ongelmia voi kuitenkin syntyä eri syistä. Jokainen toipumaan lähtevä päihdeongelmainen joutuu jossain vaiheessa kohtaamaan sen, miten viettää vapaa-aikansa muuten kuin juomalla rakentavasti raittiina. Kun luopuu päihteiden käytöstä ja niihin liittyvistä toiminnoista, täytyy löytää uusia, korvaavia toimintoja. Ei ole varaa antaa pitkästymisen tai rakentavan toiminnan puuttumisen aiheuttaa paluuta päih-

19 19 teiden käyttöön. (Retkahduksen ehkäisyn työkirja.) Päätöksen tehneen mielen voi vielä saada kääntymään, jos hänet saa puhumaan, tunnustamaan jälleen alkoholiongelmansa ja ennen kaikkea ymmärtämään se, mihin ollaan taas matkalla. Tämä on kuitenkin erittäin vaikeata, koska halu olla raittiina on kadonnut. Tämän vuoksi uuden raittiuden aikaansaaminen vaatii retkahduksen kokemisen. Silloin näkee ja tuntee taas entistä konkreettisemmin sen kurjuuden mitä se tuo tullessaan tämä jos joku opettaa. Retkahtaminen on osa alkoholistin niin sanottua pohjan hakemista, josta todellinen halu pysyä raittiina päivä kerrallaan lähtee. (Tamminen 2000, ) Miten uuteen raittiuteen retkahduksen jälkeen edistystä kuitenkin? Retkahtaminen koetaan tavallisesti lannistavana pettymyksenä, ja se tulkitaan merkiksi siitä, että mikään ei olisi muuttunut ja että kaikki ponnistelut ovat olleet turhia. Se voidaan nähdä myös toisin, tavalla joka ei poista toiveikkuutta vaan auttaa muutoksen aikaansaamisessa. Retkahtamista pidetään lannistavana juuri siitä syystä, että sen nähdään merkitsevän paluuta entiseen. Lähempi tarkastelu osoittaa, että retkahtamisen jälkeinen päihteiden käyttö poikkeaa oleellisella tavalla aikaisemmasta päihteiden käytöstä. Tilapäisestä retkahduksesta huolimatta, edistystä on tapahtunut. Alkoholisti hyötyy retkahduksesta. Henkilö, joka yrittää muuttaa tapaansa huomaa kuinka retkahdus tuottaa tärkeää tietoa niistä tekijöistä, jotka johtivat siihen ja kuinka tehdä korjauksia tulevaisuutta varten. Retkahdus on hyödyllinen ja vie raittiutta eteenpäin. Hyötyjä voivat olla: asianomainen hakeutuu avun piiriin aikaisemmin kuin ennen, päihteen käyttö on vähäisempää tai lievempää kuin ennen, päihteen käytön syy on eri kuin se on ollut aikaisemmin, käyttäytyminen päihteen vaikutuksen alaisena on ollut asiallisempaa kuin aikaisemmin tai päihteen käyttö on tapahtunut toisenlaisissa olosuhteissa kuin aikaisemmin. Usein alkoholistit hakeutuvat retkahtaessaan hoitoon samaan paikkaan, josta ovat aikaisemmin kokeneet saaneensa avun. (Hester & Miller 1995, 179; Ahola ym. 1990, )

20 Päihde- eli juoppokulttuuri Suomalainen kulttuuri on alkoholikulttuuri (Inkinen ym. 2000, 85). Noin 90 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia, suurin osa kohtuudella. Suurin osa myös hyväksyy kohtuukäytön. Kansan keskuudessa ilmenevä ihaileva asenne humalajuomiseen, nuorten naisten lisääntynyt kulutus tässä asenneilmastossa sekä tuomitseva suhtautuminen asioiden mennessä sekaisin ovat kaikki riskejä ja esteitä, jotka lisäävät ongelmien määrää ja vaikeuttavat alkoholistin ja hänen läheisten antautumista hoitoon. (Salaspuro ym. 1998, 87.) Alkoholistisessa juomisessa ei ole kysymys yksinkertaisen välittömästä ihmisen ja pullon välisestä suhteesta. Ihmisen ja pullon välillä on kolmas tekijä: päihde- eli juoppokulttuuri. Juoppokulttuuri on reaalinen yhteisö, joka hallitsee jäsentensä elämäntoimintoja, sitä enemmän mitä syvemmällä ihminen on juoppokulttuurissa. Juoppokulttuuri on kollektiivinen, yliyksilöllinen kiteytymä. Se on kaikkea muuta kuin iloisten juomaveikkojen seura. Se on hyvin ahdistava, kylmä, yksinäinen ja autoritaarinen. Keskustelut, jotka syntyvät juoppokulttuurissa, ovat monesti päinvastoin kuin siviilissä tai edes kapakassa salaamatonta ja avointa, hyvin suoraa ja olosuhteisiin katsoen huomattavan rehellistä. Juoppokulttuurissa sosiaalisuus on aina vähemmän kuin osiensa summa. Yksilöllisyys voittaa aina lopulta. (Toiviainen 1997.) Alkoholi on vaikea puheenaihe siksi, että alkoholinkäyttö on olennainen osa yhteiskunnan jokapäiväistä elämää. Alkoholinkäytössä keskitytään usein vain sen äärimmäiseen, tuomittavaan ilmiöön, alkoholismiin. Muu alkoholinkäyttö suurkulutusta myöten saa sujua omalla painollaan: se on hyväksyttävää, jopa suositeltavaa. Alkoholinkäyttöä ei saa moralisoida. Keskustelu alkoholisteista kuitenkin sallitaan. Juomisen sallimisella hallitaan massoja ja kerätään rahoja paitsi verotuloina myös hämmentävän suurina määrinä liiketaloudelle. Viina on laillistettu huume. Haitat ovat järkyttävät, mutta keskusteleminen on kierompaa kuin poliittinen väittely. (Kojo 1997, ) Alkoholisti on luonteeltaan heikko eikä siksi kykene hallitsemaan elämäänsä päinvastoin! Tietynlainen luonteen lujuus juuri ylläpitää riippuvuutta. Terve ihminen ei kykene ymmärtämään alkoholistia. Alkoholiriippuvuudessa sisäinen pakko hallitsee elämää ja ihminen on täysin voimaton riippuvuutensa suhteen. (Heikkilä 1995, 9-10.)

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit ? Kuka, minäkö ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit Kuka, minäkö? Eivät kaikki alkoholin käyttäjät ole alkoholisteja. Monet voivat juoda normaalisti ja elää normaalia elämää. AA:lla ei ole mitään

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Riippuvuus voi kehittyä mielihyvään tuottavaan / nopeaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa: Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, K-S SHP ja Kanerva-Kastehanke Sairauden syntyyn vaikuttaa: geenit: biologinen sairastumisalttius

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot