VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA

Transkriptio

1 VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2012 JA RAHOITUSKAUDEN LOPPURAPORTTI VAMMAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖYHDISTYS FIDIDA RY

2 2 Sisällysluettelo 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet Toimintakokonaisuudet Kehitysyhteistyö Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen Viestintä ja globaalikasvatus Resurssit ja kehittäminen Varainhankinta Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat Talousraportti Allekirjoitukset... 17

3 3 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet Vammaiskumppanuusohjelma on vuonna 2010 alkanut toimintakokonaisuus, jonka toteuttajina ovat Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry ja sen jäsenjärjestöt Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (vuodesta 2012), Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Abilis-säätiö. Suomalaisten vammaisjärjestöjen monipuolinen ja laaja vammaissektorin osaaminen yhdistettynä kehitysyhteistyökokemukseen tukee Suomen kehityspolitiikan toteutusta ja täydentää hyvin valtion antamaa kehitysapua. Ulkoasiainministeriö ja FIDIDA ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Vuoden 2011 alusta lähtien jäsenjärjestöjen hanketyö alkoi asteittain siirtyä hankekohtaisesta rahoituksesta kumppanuusohjelmarahoituksen piiriin, ja vuonna 2012 valtaosa hankkeista oli jo ohjelman alla. Vuonna 2008 voimaan astunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista luo ohjelman arvopohjan: vammaisilla on yhdenvertaiset oikeudet kaikilla elämän alueilla. Sopimus syntyi samojen arvojen pohjalta, joilla vammaisjärjestöt ympäri maailmaa ovat jo pitkään toimineet. YK-sopimuksen kansainvälistä toimintaa koskeva pykälä 32 velvoittaa vammaisten huomioimiseen valtioiden ja monenvälisten toimijoiden kehitysyhteistyössä. Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset on jo vuosien ajan huomioitu osana läpileikkaavia tavoitteita. Toteutuakseen läpileikkaavuus tarvitsee seurantaa, koulutusta, parhaiden käytäntöjen soveltamista sekä asiantuntemusta, joita ohjelma tarjoaa. Mutta läpileikkaavuus yksin ei riitä. Lisäksi tarvitaan vammaisille kohdennettuja hankkeita ja kehityspoliittista työtä vammaistematiikan pitämiseksi esillä. Näihin tehtäviin vammaisten omat järjestöt sopivat mitä parhaimmin. Suomen ulkoministeriön panostus vammaisten huomioon ottamiseksi kehitysyhteistyössä on merkittävä, mistä tuki Vammaiskumppanuusohjelmalle on yksi osoitus. Vammaiskumppanuusohjelman lähtökohtana ovat FIDIDAn strategiset tavoitteet. Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyö nojautuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ohjelman päämääränä on edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä ja elinolojen parantamista. Visiona on maailma, jossa kehitysmaiden vammaisten oikeudet ovat toteutuneet ja vammaispolitiikka on osana yleistä kehityspolitiikkaa. Vammaiskumppanuusohjelmassa mukana olevien järjestöjen roolit ja vastuut suhteessa ohjelman toimintoihin määritellään niiden keskinäisessä sopimuksessa, joka allekirjoitettiin syksyllä Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteet ovat: Vammaisnäkökulma valtavirtaistetaan koko kehityspolitiikan kenttään ja sen toteutumista seurataan. Kumppanit kehitysmaissa vahvistuvat ja kehitysyhteistyöhankkeet edistävät konkreettisella tavalla kehitysmaiden vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentävät köyhyyttä.

4 4 FIDIDAn jäsenjärjestöjen jäsenistön ja suuren yleisön tietoisuus vammaisten ihmisoikeuksista ja YK:n yleissopimuksen globaaleista kytkennöistä sekä sitoutuminen kehityspoliittisiin tavoitteisiin kasvaa. 2. Toimintakokonaisuudet Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman ensimmäisen rahoituskauden ( ) toinen toimintavuosi, jolloin ohjelman hallinto, työkalut ja toimintatavat alkoivat jo muotoutua, mutta paljon oli vielä myös kehitettävää. Vuoden 2012 tärkein tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi sekä määräaikaisen kumppanuussopimuksen uusiminen ulkoministeriön kanssa. Suunnittelu oli aloitettu jo vuoden 2011 lopulla, mutta varsinainen työ tehtiin vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Työ oli mittava ja sitoi sekä toimiston että jäsenjärjestöjen resursseja. Tuenkäyttösuunnitelman laatiminen oli kuitenkin nyt helpompaa kuin kumppanuutta haettaessa, sillä järjestöille oli jo kertynyt kokemusta ohjelmallisesta työtavasta. Lopputulokseksi saatiinkin edellistä laadukkaampi suunnitelma, johon laadittiin myös ohjelmatason tavoitteet ja mittarit. Ensimmäinen kumppanuussopimus ulkoministeriön ja FIDIDA ry:n välillä oli solmittu määräaikaiseksi vuosiksi Saadakseen tietoa Vammaiskumppanuuden kehityksestä ministeriö teetti arvioinnin FIDIDAsta ja ohjelman toteutuksesta. Prosessi sujui hyvässä yhteistyössä arvioijan kanssa. Arvioija haastatteli jäsenjärjestöjen henkilökuntaa, hallituksen jäseniä ja toimiston henkilökuntaa. Arviointijakson loppupuolella järjestettiin arvioijan ja FIDIDAn hallituksen ja toimiston kesken yhteinen tapaaminen, jossa todettiin, että FIDI- DAn hallitus on tiedostanut kehittämiskohteet ja on niistä arvioijan kanssa samaa mieltä. Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteita toteutetaan neljän toimintakokonaisuuden avulla: 1) Kehitysyhteistyö 2) Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen 3) Viestintä ja globaalikasvatus 4) Resurssit ja kehittäminen Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyön toteutukseen osallistuivat kaikki FIDI- DAn jäsenjärjestöt lukuun ottamatta Abilis-säätiötä, joka saa rahoituksen oman sopimuksensa kautta. Yhteistyö Vammaiskumppanuusohjelman ja Abiliksen välillä on kuitenkin molemmille merkittävää kehitysviestinnän, tietojen vaihdon, oppimisen ja koherenssin kannalta. Abiliksen laajat verkostot ja tietämys kehitysmaiden vammaiskentästä ovat olleet arvokas tuki koko ohjelmalle.

5 Kehitysyhteistyö Vuoden 2012 keskeinen tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi Suunnitelman laatimiseen oli nyt aivan toisenlaiset lähtökohdat kuin ensimmäisellä kerralla, kun suunnitelmaa laadittiin kumppanuuden hakuvaiheessa. Tuenkäyttösuunnitelmassa kehitysyhteistyö oli jaoteltu neljän pilarin alle, jotka oli johdettu YK:n vammaiskonventiosta: 1) Vammaisten osallistumisen esteet vähentyvät 2) Vammaisten ja heidän järjestöjensä voimaantuminen ja yhtäläiset osallistumisoikeudet toteutuvat 3) Vammaisten yhtäläiset oikeudet koulutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan toteutuvat 4) Vammaisten naisten yhtäläiset oikeudet toteutuvat Tämä jakoperuste ei kuitenkaan osoittautunut täysin yksiselitteiseksi. Sekä Etelän kumppaneilla että FIDIDAn jäsenjärjestöillä on ollut vaikeuksia ryhmitellä mielekkäästi hankkeita tällä jakoperusteella loogisesti tunnistettaviin ryhmiin. Siksi hallitus päätyi joulukuun 2011 strategiatyöpajassaan siihen, että tästä jaottelusta luovutaan. Uutta tuenkäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja Vammaiskumppanuusohjelman muutenkin kehittyessä ja tavoitteiden kirkastuessa pilareiden tilalle muotoutuivat painopistealueet: i) vammaisjärjestöjen kapasiteetin vahvistaminen, ii) vaikuttaminen ja edunvalvontatyö sekä iii) elinikäinen oppiminen. Ohjelman painopistealueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tulokset ja vaikuttavuus näkyvät vasta vuosien työn jälkeen. Ajatuksena onkin, että painopistealueet ulottuvat yli kolmivuotisten rahoituskausien. Uuteen tuenkäyttösuunnitelmaan saatiin hanketason mittareiden lisäksi ohjelmatason mittarit. Nämä antavat toivottavasti uudenlaista tietoa ohjelman vaikuttavuudesta. Raportointivuonna 2012 rahoitettiin yhteensä kahtakymmentäyhtä kehitysyhteistyöhanketta ohjelman kautta. Lisäksi joillain FIDIDAn jäsenjärjestöillä oli vielä hankkeita käynnissä myös hankekohtaisella rahoituksella, mikä asetti erityisiä vaatimuksia näiden järjestöjen hallintotyölle. Vuoden aikana jatkettiin hanketyön keskeisten osa-alueiden ja niihin liittyvien suunnittelu- ja raportointityökalujen kehittämistä. Tavoitteena on täsmällinen ja luotettava tuloksellisuuden seuranta konkreettisten toimintojen raportoinnin sijaan. Koska ensimmäisessä tuenkäyttösuunnitelmassa ei vielä ollut ohjelmatason mittareita, esitetään tässä raportissa hankekohtaisesti vuositason tulokset sekä arviot kestävyydestä (liite 1). Vammaiskumppanuusohjelmassa FIDIDAn jäsenjärjestöjen omistajuus kehitysyhteistyön hankekumppaneina jatkuu, ja FIDIDAn toimiston rooli on näin ohjelmatyön alkuvaiheessa enemmän koordinoiva ja fasilitoiva. Useissa tapauksissa jäsenjärjestöillä on vuosikymmenten mittainen kumppanuus kehitysmaan järjestön kanssa, vaikka toki mukana on yhä enemmän myös tuoreempia kumppanuuksia. Etelälähtöisyys on yksi vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyön arvokkaita piirteitä, ja tästä halutaan pitää kiinni jatkossakin. Hankeideat ja yhteistyöaloitteet tulevat suomalaiselle järjestölle useimmiten suoraan Etelän sisarjärjestöstä.

6 6 Kosovon kuurojen liiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain omin voimin ja varoin sisäjalkapalloturnauksen. Suomen Kuurojen Liiton kehitysyhteistyötiimin vetäjä, Inkeri Lahtinen (punaisessa paidassa keskellä) onnittelee muiden joukossa turnauksen voittanutta tiimiä Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen Ulkoministeriön kanssa pitkään jatkunut yhteistyö kehitysyhteistyöhön lähtevien kouluttamiseksi vammaiskysymysten huomioimiseen päättyi valitettavasti vuonna 2012, kun ministeriö uudisti koulutusohjelmaansa ja jätti vammaiskysymysten osuuden siitä pois. Neuvotteluja käytiin osuuden palauttamiseksi kurssille, mutta toistaiseksi tuloksetta. Kepan kanssa sen sijaan jatkui jo edellisenä vuonna alkanut koulutusyhteistyö. FIDIDA on kouluttanut vammaiskysymyksistä hankehallinnon peruskursseilla, ja lisäksi saimme vammaisnäkökulman mukaan Kepan verkkopohjaiseen itseopiskelupakettiin, joka julkaistiin suomeksi aivan vuoden 2013 alussa ja tulee myöhemmin myös englanniksi. Kepan koulutusten ja materiaalien kautta saimme edistettyä kunnianhimoista tavoitetta, joka tähtää vammaiskysymyksen valtavirtaistamiseen kaikkeen kehitysyhteistyöhön. Maaliskuussa UNICEFin vammaisasioiden focal point Rosangela Berman-Bieler vieraili Suomessa. FIDIDA järjesti tilaisuuden, jossa Berman-Bieler kertoi UNICEFin vammaistyöstä. Tilaisuuteen osallistui järjestöjen, ulkoministeriön ja THL:n edustajia, ja keskustelu vammaiset ja kehitys -teemasta kävi vilkkaana. FIDIDA ja sen jäsenjärjestöt olivat edustettuina ulkoministeriön kansainvälisen vammaispolitiikan koordinaatioryhmässä. Erilaisiin

7 7 ulkoministeriön ja järjestökentän tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti ja niissä nostettiin esille vammaisten ihmisoikeudet. Vammaisnäkökulman huomioiminen on Suomen kehityspolitiikassa ja globaalissa kehitysyhteistyössä noussut merkittäväksi teemaksi, ja Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma painottaa eriarvoisuuden poistamista. FIDIDA onkin ryhtynyt suunnittelemaan koulutus- ja neuvontapalveluita kaikille kehitysyhteistyöalan toimijoille. Koulutus- ja neuvontapalveluiden pohjaksi on koottu laajasti tietoa ja materiaalia vammaiskysymysten valtavirtaistamisesta. Hankekoordinaattori on osallistunut aktiivisesti International Disability and Development Consortiumin eli IDDC:n koulutuksiin ja seurannut inklusiivisen opetuksen työryhmän keskustelua. Näin on saatu pohja koulutuspaketeille, joita voidaan alkaa tarjota järjestöille ja muille kehitysyhteistyön toimijoille vuoden 2013 alusta. Tulokset: Kepan hankekurssit sekä verkkokurssi sisältävät osuuden vammaisten huomioimisesta kehitysyhteistyössä. Järjestettiin yleisötilaisuuksia, mm. UNICEFin Rosangela Berman-Bielerin Suomenvierailun yhteyteen. Tavattiin kansainvälisiä vaikuttajia, mm. Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin erityisavustaja Judy Heumann Osallistuttiin lukuisiin kehityspoliittisiin tilaisuuksiin ja verkostoihin ja pidettiin vammaiskysymyksiä näissä esillä. FIDIDAlle valmistettiin suunnitelma asiantuntijapalveluista, joilla edistetään vammaisnäkökulman valtavirtaistamista Vaikuttavuus ja kestävyys: Kestävyyden kannalta olennaista on, että Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset huomioidaan johdonmukaisesti. Kansainvälisissä verkostoissa FIDIDAn nimi tunnetaan, mutta vaikuttavuus syntyy vain pitkäjänteisellä toiminnalla. Valtavirtaistamiseen tähtäävässä kouluttamisessa keskeistä on luoda pitkäaikaisia koulutusyhteistyökanavia. Siksi erityisen arvokkaaksi on koettu koulutusyhteistyö ulkoministeriön, Kepan sekä muiden kumppanuusjärjestöjen kanssa. Suomalaisten vammaisten tulo mukaan kehitysyhteistyötoimintaan on arvokasta sekä vertaistuen jakamiseksi kehitysmaissa että suomalaisten asenteiden muokkaamiseksi entistä myönteisemmiksi kehitysyhteistyötä kohtaan Viestintä ja globaalikasvatus FIDIDAn viestintästrategia vuosille pohjautuu FIDIDAn strategiaan ja sen tavoitteet ovat seuraavat: FIDIDA ja Vammaiskumppanuus lisäävät tietoisuutta vammaiskysymyksistä kehityspolitiikassa. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus profiloituvat tärkeänä mielipidevaikuttajana. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus innostavat vammaisia ihmisiä mukaan kehitysyhteistyötoimintaan.

8 8 Kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen laajuus ja merkitys on noussut FIDIDAssa huomattavasti kumppanuussopimuksen solmimisen myötä. Näiden toimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat sekä FIDIDAn toimisto että jäsenjärjestöt. FIDIDAn ja jäsenjärjestöjen yhteinen viestintätyöryhmä suunnittelee, toteuttaa ja seuraa yhteisen viestintästrategian toteutumista sekä tekee vuosittain yhteisen kumppanuusohjelman viestinnän vuosisuunnitelman. Viestintätyöryhmä toimii FIDIDAn ja vammaiskumppanuusohjelman viestinnän ja globaalikasvatuksen ohjausryhmänä. Työryhmään kuuluu jäsenjärjestöjen viestintäpäälliköitä sekä muita viestinnästä vastaavia. Ryhmän kautta saadaan lisäresursseja FIDIDAn toimiston viestinnälle, ja toisaalta se tukee kehitysviestinnässä ja ohjelmasta tiedottamisessa jäsenjärjestöjen viestijöitä, joiden pääasiallinen tehtäväkenttä on kotimaan viestinnässä. Jäsenjärjestöjen edustajista kootaan tarvittaessa tapahtuma- tai teemakohtaisia työryhmiä. Vuonna 2012 viestintästrategiaan tehtiin puolivälin päivitys. Vammaiskumppanuuden viestinnän kohderyhmä on osittain erilainen kuin muilla kumppanuusjärjestöillä, mikä johtuu siitä, että ohjelman toteuttajana on FIDIDA ja sen seitsemän jäsenjärjestöä. FIDIDAn strategiassa keskeisenä komponenttina on vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen kehitysyhteistyöhön. Tämä nostaa keskeiseksi viestinnän kohderyhmäksi muut kehitysyhteistyötä toteuttavat tahot, kumppanuusjärjestöt, muut kansalaisjärjestöt sekä yksityiset ja julkiset toimijat. Vammaisten ihmisten kiinnostuksen herättäminen vammaisalan kehityskysymyksiin on yksi FIDIDAn kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen erityinen tavoite, ja siksi jäsenjärjestöjen kenttäväki on yksi viestinnän tärkeä kohderyhmä. Tammikuussa 2012 Vammaiskumppanuus oli esillä opetusalan suurtapahtumassa Educamessuilla Helsingin messukeskuksessa. VKO:lla oli oma esittelypöytä, ja sen lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu ja tietoisku vammaisten oikeudesta koulutukseen. Messujen kautta verkostoiduttiin opettajiin eri puolilta Suomea ja saatiin näin eteenpäin viestejä vammaisten tilanteesta kehitysmaissa. Kevään suurtapahtumassa Maailma kylässä -festivaaleilla Vammaiskumppanuuden jäsenjärjestöillä oli omat esittelypöydät järjestöteltassa. Suurin osa pöydistä saatiin vierekkäin, mikäli lisäsi tehokkaasti näkyvyyttä. Sisältöteemana oli vammaisten äänioikeus ja demokratiaan osallistuminen kehitysmaissa. Näkövammaisten Keskusliiton sisarjärjestöstä Namibiasta saapui vieraita festivaalille kertomaan namibialaisesta ratkaisusta, jonka ansiosta näkövammaisten on mahdollista äänestää itsenäisesti, niin että vaalisalaisuus säilyy. FIDI- DAssa harjoittelijana työskennellyt näkövammainen opiskelija Teemu Ruohonen laati festivaaleilla jaettavaksi koosteen vammaisten äänioikeuden toteutumisesta eri maissa.

9 9 Namibian näkövammaisten liiton toiminnanjohtaja Daniel Trum Maailma kylässä -paneelissa. Aiheena Namibian ainutlaatuinen äänestysjärjestelmä, joka takaa myös näkövammaisen äänestäjän kohdalla äänestyssalaisuuden säilymisen. FIDIDAn viestinnän mahdollisuuksia ja vahvuuksia ovat jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö, FIDIDAn rooli vammaisjärjestöjen kehityspoliittisena yhteistyöfoorumina sekä kumppanuusjärjestöstatus, joka lisää FIDIDAn tunnettuutta ja arvostusta kehityspoliittisten toimijoiden keskuudessa. Viestinnässä on haasteita ja kehittämisen varaa jäsenjärjestöjen ja FIDIDAn viestinnän ja globaalikasvatuksen yhteistyön tiivistämisessä ja resurssien jaossa, viestinnän seurannan ja arvioinnin kehittämisessä, pääviestien ja kohderyhmien kirkastamisessa sekä ohjelman tunnettuuden lisäämisessä innovatiivisilla tavoilla. Tulokset: Jäsenjärjestöjen viestijöistä koostuva viestintätyöryhmä osallistui Vammaiskumppanuusohjelman ohjelmatiedotuksen, viestinnän ja globaalikasvatuksen kehittämiseen ja suunnitteluun viestintätyöryhmän ja sähköpostin kautta. Vammaiskumppanuus.fi-sivujen tavoitteina ovat vammaiskysymysten valtavirtaistamisen edistäminen, kehitysviestintä ja globaalikasvatus sekä ohjelmasta tiedottaminen saavutettavassa muodossa. Vuoden 2012 tuotettiin englanninkieliset ja selkokieliset sivut. Vammaiskumppanuuden Facebook-sivulle päivitettiin aktiivisesti vammaiset ja kehitys -teemaan liittyviä uutisia, kuvia ja linkkejä. Voima-lehden liitteenä ilmestyneessä Kynnys-lehdessä esiteltiin Vammaiskumppanuuden toimintaa

10 10 Ohjelman sisäistä työnjakoa ja sisäistä viestintää kehitettiin edelleen. Sisäisessä viestinnässä tärkeä kanava on pilvipalveluna toimiva ohjelman hallintajärjestelmä, jota pilotoitiin ensimmäisen kerran Etelän kumppanin kanssa, kun Etiopian vammaisjärjestöjen kattojärjestö FENAPD pääsi kokeilemaan järjestelmää. Vaikuttavuus ja kestävyys: Viestinnän ja globaalikasvatuksen vaikuttavuus näkyy vasta ajan kuluessa. Jo nyt on kuitenkin nähty, että yhteydenottoja FIDIDAn toimistoon tulee aiempaa runsaammin ja toimistolta kysytään asiantuntijoita erilaisiin tilaisuuksiin Resurssit ja kehittäminen FIDIDAn hallitus on Vammaiskumppanuusohjelmassa päätöksiä tekevä elin. Varsinaisten hallituksen kokousten lisäksi vuoden aikana hallitus kokoontui tuenkäyttösuunnitelman valmistelua varten sekä strategiasessioon. Rekrytoinnit työllistivät niihin osallistuneita hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtajaa. Hallituksen, ohjausryhmän ja toimiston roolien tarkistaminen helpotti työskentelyä, ja roolein selkeyttämistä jatketaan edelleen. Ohjausryhmä tukee toimiston työtä ja valmistelee esityksiä FIDIDAn hallitukselle. FIDIDAn hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa varsinaiseen kokoukseen ja lisäksi pidettiin yksi ylimääräinen rekrytointiin liittyvä kokous. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Ulkoministeriön teettämä arviointi antoi eväitä FIDIDAn hallitukselle ja toimistolle työn kehittämiseen. Kumppanuusohjelman rakentaminen on vienyt paljon hallituksen työaikaa, mutta tämä oli luonnollistakin ensimmäisen rahoituskauden aikana. Arvioijan kanssa käydyssä yhteisessä työkokouksessa keskusteltiin myös strategisista kysymyksistä, joista yksi keskeisimmistä on FIDIDA ry:n ja Vammaiskumppanuusohjelman keskinäinen suhde. Tätä kysymystä FIDIDAn hallitus pohtii strategian ja sääntöjen uudistamisessa, mikä päätettiin ajoittaa vuoteen Ulkoministeriö on viestittänyt koko kumppanuuskauden ajan, että se on tyytyväinen siihen kehitykseen, mitä Vammaiskumppanuudessa on tapahtunut. Tapaamisia ministeriön virkamiesten kanssa järjestyi vuoden mittaan valitettavan vähän, minkä vuoksi FIDIDA mm. ei saanut ennakkotietoa tulevan rahoituskauden rahoitusraamista. Niinpä ulkoministeriön rahoituspäätös marraskuun lopussa olikin pettymys Vammaiskumppanuuden toteuttajille. Tuenkäyttösuunnitelmaan laadituista hankkeista jouduttiin leikkaamaan merkittävästi, ja viestintä- ja globaalikasvatushankkeet jouduttiin karsimaan pois ohjelmasta lähes kokonaan. FIDIDA osallistui kumppanuusjärjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön ja oli mukana aktiivisesti mm. kumppanuusfoorumeissa ja kumppanuusjärjestöjen eri työryhmissä. Vuonna 2011 käyttöön otettu SharePoint-ympäristö ja Office 365 alkoivat palvella tehokkaasti toimiston työtä ohjelman hallinnon tukena. FIDIDA sai ensimmäisenä suomalaisena järjestönä Microsoftin ns. charity-lisenssit ohjelmistojen käyttöön. Ohjelman ja koko toiminnan laadun varmistamiseksi tarkistettiin FIDIDAn toimiston talousohjesääntö, henkilöstöpolitiikan käytännöt ja matkaohje. Nämä ohjeistukset oli laadittu

11 11 useita vuosia sitten, ja ne kaipasivat päivitystä erityisesti FIDIDAn kumppanuusstatuksen aiheuttamien muutosten myötä. Toimisto laati ohjeistuksista päivitetyt versiot, ja ne hyväksyttiin hallituksessa vuoden 2013 alussa. Osana tuenkäyttösuunnitelman valmistamista kartoitettiin Vammaiskumppanuusohjelman riskit ja kehitettiin riskienhallintaa. Tulokset: Vammaiskumppanuuden hankehallinnon työkalut ovat valmiina. Tulevina vuosina niitä kehitetään edelleen, mutta perustyö on nyt tehty. Tiedonhallintaa on kehitetty toimivammaksi, niin että se palvelee suomalaisia jäsenjärjestöjä ja mahdollistaa koekäytön Etelässä. FIDIDAn sisäiset hallinnon ohjeistukset on päivitetty. FIDIDAn strategian päivittämiseen tähtäävä työ on käynnistetty. Strategian pohjalta päivitetään yhdistyksen säännöt. Vaikuttavuus ja kestävyys: Hyvin toimivat ohjelma- ja hankehallinnon työkalut ja järjestelmät mahdollistavat laadukkaan ohjelmatyön. Vaikutukset näiden osa-alueiden kehittämisestä näkyvätkin ohjelman toimintojen sujuvuutena. FIDIDA ry:n strategian ja sääntöjen päivittäminen luo pohjan koko järjestön tarkoituksenmukaiselle toiminnalle Varainhankinta FIDIDAlle haettiin ensimmäisen kerran rahankeräyslupa, mutta varsinaisia toimia rahan keräämiseksi ei pystytty toteuttamaan. Vuoden lopulla kuitenkin saatiin lahjoitus, jonka ansiosta keräyksessä jäätiin voiton puolelle. Suunnitelmissa ollutta varainhankinnan strategiaa ei ehditty laatia, ja siihen palataan vuonna Varainhankinnan suurin haaste on se, että FIDIDAlla ei ole käytössään varainhankinnan organisaatiota kuten suuremmilla järjestöillä. FIDIDAn tarjoamista koulutuksista saatiin pieniä tuloja. Merkittävin tulos ohjelmakaudella oli yhteistyö Sulava Oy:n kanssa. Sen ansiosta ohjelman tiedonhallintaan ja sisäiseen viestintään käytettävä palvelu saatiin edullisemmin ja FIDIDA sai ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä ns. charity-hinnoitellut lisenssit. 3. Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen FIDIDA jäsenjärjestöineen toteuttaa Vammaiskumppanuusohjelmassa yhtä Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavaa tavoitetta vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Ohjelman toteuttajat ovat periaatetasolla sitoutuneet kaikkien läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottamiseen sekä kehitysyhteistyöhankkeissaan että kotimaan toiminnassaan. Käytännössä hankkeet toteuttavat erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen tähtääviä toimia. FIDIDA sitoutuu kehittämään toimintatavat ja laadunvarmis-

12 12 tuksen menetelmät, joilla läpileikkaavien teemojen huomioon ottaminen voidaan varmistaa ja käytännössä todentaa. 4. Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat Kun Vammaiskumppanuusohjelma syntyi, hankkeita oli laajalla maantieteellisellä alueella. Nyt on huomattavissa jonkinasteista maantieteellistä keskittymistä, sillä Etiopiassa toimii jo neljä FIDIDAn jäsenjärjestöä toteuttaen Vammaiskumppanuuden hankkeita, ja viides jäsenjärjestö käynnisti hanketyön tunnustelut Etiopiassa vuoden 2012 puolella. Ohjelman kehitysyhteistyöhankkeiden tulokset on esitelty hankkeittain liitteessä 1. Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kentässä Vammaiskumppanuusohjelman käynnistyminen ja FIDIDAn asema ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä on nostanut vammaiskysymysten näkyvyyttä. Vammaiskumppanuuden edustajat kutsutaan yhä useampiin tilaisuuksiin, ja FIDIDAa jäsenjärjestöineen pidetään entistäkin vahvemmin vammaisten kehitysyhteistyön äänenä ja asiantuntijana. Ulkoministeriö järjesti Judy Heumannin (kesk.) Suomen-vierailun yhteyteen seminaarin vammaisten oikeuksista. Paneelissa vasemmalla Kynnys ry:n kehitysyhteistyösihteeri Tuomas Tuure, oikealla yksikön päällikkö Riikka Laatu ulkoministeriöstä.

13 13 Haasteellista, vaikka samalla myös motivoivaa ja palkitsevaa on ollut ohjelman työtapojen ja hallinnon rakentaminen. Kumppanuusjärjestöltä edellytetään vankkoja hallinnon prosesseja ja vahvaa ammatillisuutta kaikilla työn osa-alueilla. Hankesyklin perustyökalut luotiin ensimmäisen rahoituskauden aikana, hankkeiden hyväksymismenettelyä kehitettiin, riskejä kartoitettiin ja riskinhallintaa kehitettiin. Laatutyö on jatkuvaa, ja siinä otetaan oppia ennen kaikkea muilta kumppanuusjärjestöiltä. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on haaste tämänkaltaisessa työssä, jossa keskeistä on vaikuttaminen vammaisten asemaan heidän yhteiskunnissaan. Myös Etelässä toteutettavaan hanketyöhön ohjelmallisuus on jo alkanut heijastua. Ohjelmallinen työtapa antaa entistä paremmat mahdollisuudet hankkeiden perusteelliseen suunnitteluun, ja tämä voidaan tulevaisuudessa toivottavasti todentaa hankkeiden tulosten parempana kestävyytenä ja vahvempana vaikuttavuutena. Keskeinen Vammaiskumppanuusohjelmaa määrittelevä piirre on se, että ohjelman Suomen pään toteuttajat ovat eri organisaatioissa. Jäsenjärjestöjen hankekoordinaattorit tai vastaavat hoitavat kehitysyhteistyöhankkeita yhdessä Etelän kumppanien kanssa, kun taas FIDI- DAn toimiston työntekijät vastaavat ohjelman tukitoimista sekä suuresta osasta vaikuttamista, viestintää ja globaalikasvatusta. Pilvipalveluna toimiva tiedonhallinnan järjestelmä on ollut suuri helpotus ohjelman sisäiseen viestintään. Pilvipalvelu ei ole pelkkä tiedonhallinnan väline, vaan se avaa aivan uuden kanavan ohjelman sisäiseen oppimiseen. Järjestöjen kehitysyhteistyössä kommunikaatio on perinteisesti toiminut kahdensuuntaisella Pohjoinen Etelä-akselilla. Kun Etelän kumppanijärjestöt saadaan vähitellen pilvipalvelumme käyttäjiksi, on kaikilla sekä Etelän että Pohjoisen järjestöillä mahdollisuus tutustua toistensa hankedokumentaatioon. Näin kokemuksia ja onnistuneita ratkaisuja voidaan jakaa verkostossa monen toimijan kesken. Pilvipalvelussa on vielä ollut vaikeutena järjestelmän hitaus, joka haittaa erityisesti kehitysmaiden hitaampien yhteyksien takana toimivia. Ongelmaa kuitenkin ratkotaan Microsoftin ja Sulava Oy:n kanssa. Kumppanuusjärjestöjen yhteisiin foorumeihin ja työryhmiin osallistuminen on vahvistanut FIDIDAn toimiston osaamista ja antanut tukea mm. laadun ja riskienhallinnan järjestelmien kehittämiseen. FIDIDA uutena kumppanuusjärjestönä oli monessa varmasti saavana osapuolena, mutta jakoi myös mielellään toisille järjestöille vammaishankkeiden laatutyön kautta saatua osaamistaan. 5. Talousraportti Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman kolmas toimintavuosi ja toinen vuosi, jolloin rahoituksessa oli mukana jäsenjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Hankemäärä kasvoi vuoden 2011 yhdestätoista hankkeesta 21:een hankkeeseen, ja lisäksi mukana oli kolme viestintä- ja globaalikasvatushanketta. Yksi kehitysyhteistyöhanke ja kaikki kolme VGKhanketta otettiin mukaan kesken vuotta Vuoden 2012 Vammaiskumppanuusohjelman jäsenjärjestöille maksettu hanketuki kirjattiin FIDIDAn kirjanpitoon kuten vuoden 2011 tuki, eli sen summan mukaan mikä FIDIDAs-

14 14 ta oli jäsenjärjestöille maksettu (Fididan rahankäyttö taulukossa 1). Taulukosta 2 näkyy puolestaan jäsenjärjestöjen ilmoituksiin ja hankekohtaisiin tilintarkastuskertomuksiin perustuva todellinen rahankäyttö hankkeissa. Osassa vuonna 2011 kumppanuusohjelmassa mukana olleista hankkeista on ollut käytettävissä tuolta vuodelta siirtynyttä ohjelmatukea. Joissain hankkeissa on puolestaan ollut vielä käytössä vanhaa ulkoministeriön hankekohtaista tukea ja siihen liittyvää omarahoitusosuutta, jotka on raportoitu erikseen ministeriölle. Tämän vuoksi tilintarkastuskertomuksissa on näiden hankkeiden osalta eroavaisuuksia hankkeen toteutuneiden kulujen ja Vammaiskumppanuusohjelman toteutuneiden kulujen osalta. Taulukosta 2 käy myös ilmi, kuinka paljon kussakin hankkeessa on 2012 jäänyt käyttämättä FIDIDAsta nostettua ohjelmatukea ja toisaalta kuinka paljon hankkeelle allokoitua tukea on jäänyt nostamatta FIDIDAsta. Ohjelman omavastuuosuus koostuu jäsenjärjestöjen FIDIDAlle maksamista jäsenmaksuista ja omavastuuosuuksista, FIDIDAn saamista koulutus- ja neuvontapalkkioista, sekä rahankeräysluvan mukaisista lahjoituksista. Kehitysyhteistyö- ja VGK-hankkeiden omavastuuosuuksista vastaavat FIDIDAn jäsenjärjestöt ohjelman järjestöjen välisen sopimuksen mukaisesti.

15 15 Taulukko 1 Vammaiskumppanuusohjelman vuosiraportti 2012 Hankekoodi Toteuttaja Budjetti 2012 Nostettu / käytetty VKOtuki 2012 Nostetun / käytetyn VKOtuen omarahoitus Yhteensä käytetty 2012 Poikkeama verratuna budjetoituun A. Hanketoiminta ZAM1001 IL ETI1003 IL MOS2001 KVL ZAM2002 KVL GAM3002 KL MAL3003 KL UGA3004 KL TAN3005 KL ALB3006 KL KOS3007 KL GLO3010 KL ETI4001 Kynnys ETI4002 Kynnys ETI4003 Kynnys ETI4004 Kynnys CAS4005 Kynnys KOS4006 Kynnys TAZ4007 Kynnys ETI4008 Kynnys NAM5001 NKL PAL5002 NKL B. Kehitysyhteistyön monitorointi, suunnittelu ja resurssien kehittäminen B10 FIDIDA D2. Viestintä ja globaalikasvatus D210 FIDIDA VGK1004 IL VGK4016 Kynnys VGK7001 Abilis D1. Tiedotus D110 FIDIDA E. Hallinto E FIDIDA OHJELMAN KOKONAISKULUT VALTIONAPUTILANNE Kumppanuusohjelmaan vuodelta 2011 siirtynyt valtionapu FIDIDAn kirjanpidossa Kumppanuusohjelman valtionapu Kumppanuusohjelman käytetty valtionapu Kumppanuusohjelmaan 2012 myönnetty, FIDIDAn kirjanpidossa vuodelle 2013 siirtyvä valtionapu

16 16 Taulukko 2 Siirtynyt VKO-tuki Fididassa vuodelta 2011 Siirtynyt VKO-tuki järjestössä vuodelta 2011 Nostettu uusi VKOtuki Fididasta 2012 Käytössä VKO-tukea 2012 yhteensä Hankkeen kulut VKO:n osalta 2012 Käytetty VKO-tuki 2012 Käytetty VKOomarahoitus 2012 OR-% Nostettu ja käyttämättä jäänyt VKO-tuki 2012 Nostamaton VKOtuki Fididasta 2012 Käyttämätön VKOtuki 2012 yhteensä Invalidiliitto ZAM , , , , ,00 7,50 % 5 890,00 0, ,00 ETI , , , , ,00 7,50 % 6 606,00 0, ,00 VGK , , , , ,00 7,50 % 1 015, , ,00 YHT 0,00 0, , , , , ,00 7,50 % , , ,00 Kehitysvammaliitto MOS2001 0,00 0, , , , , ,50 10,92 % 0,00 0,00 0,00 ZAM2002 0,00 96, , , , , ,00 7,68 % 0,00 0,00 0,00 YHT 0,00 96, , , , , ,50 8,85 % 0,00 0,00 0,00 Kuurojen Liitto GAM3002 0, , , , , , ,81 7,50 % , , ,38 MAL3003 0, , , , , , ,83 7,50 % ,53 0, ,53 UGA3004 0, , , , , , ,88 7,50 % 596,75 0,00 596,75 TAN , , , , ,86 7,50 % 2 761,74 0, ,74 ALB , , , ,93 555,32 7,50 % 5 151, , ,07 KOS , , , , ,48 7,50 % 5 055, , ,75 GLO , , , ,47 936,20 7,50 % 8 453, , ,53 YHT 0, , , , , , ,38 7,50 % , , ,75 Kynnys ETI4001 0,00 0, , , , , ,26 12,41 % 0,00 0,00 0,00 ETI4002 0, , , , , , ,20 8,43 % ,41 0, ,41 ETI4003 0, , , , , , ,81 4,78 % 0,00 0,00 0,00 ETI4004 0,00 0, , , , , ,36 5,72 % 0,00 0,00 0,00 CAS , , , , ,00 7,50 % 0,00 0,00 0,00 KOS , , , , ,81 7,09 % 6 975,45 0, ,45 TAZ , , , , ,94 20,97 % 20,73 0,00 20,73 ETI , , , ,01 0,00 0,00 % 2 602,99 0, ,99 VGK , ,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,00 YHT 0, , , , , , ,38 7,50 % ,58 0, ,58 Näkövammaisten keskusliitto NAM5001 0,00 0, , , , , ,14 7,50 % , , ,96 PAL , , , , , , ,39 7,50 % 9 296,94 0, ,94 YHT , , , , , , ,53 7,50 % , , ,90 Abilis VGK7001 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 YHT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 Huom1: Hankkeessa NAM5001 saatu FIDIDAn hallituksen päätöksellä erillistä VKO-matkatukea 1950,80 euroa namibialaisten vierailuun Maailma Kylässä festivaaleille, joka lisätty hankkeen rahoitukseen. Tämän tuen omarahoitus maksettu VKO:n yhteisistä omavastuista. Tämän vuoksi käyttämättä jäänyt yhteensä ,96 euroa VKO-tukea. Huom2: Hankkeessa PAL5002 ylijääneitä KEO-tukia palautettu ulkoministeriöön 327 euroa, minkä vuoksi siirtynyt tuki vuodelta 2011 tuon verran pienempi kuin 2011 vuosiraportissa.

17 17 6. Allekirjoitukset Helsingissä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry Kalle Könkkölä puheenjohtaja Anja Malm toiminnanjohtaja