VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA"

Transkriptio

1 VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2012 JA RAHOITUSKAUDEN LOPPURAPORTTI VAMMAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖYHDISTYS FIDIDA RY

2 2 Sisällysluettelo 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet Toimintakokonaisuudet Kehitysyhteistyö Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen Viestintä ja globaalikasvatus Resurssit ja kehittäminen Varainhankinta Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat Talousraportti Allekirjoitukset... 17

3 3 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet Vammaiskumppanuusohjelma on vuonna 2010 alkanut toimintakokonaisuus, jonka toteuttajina ovat Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry ja sen jäsenjärjestöt Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (vuodesta 2012), Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Abilis-säätiö. Suomalaisten vammaisjärjestöjen monipuolinen ja laaja vammaissektorin osaaminen yhdistettynä kehitysyhteistyökokemukseen tukee Suomen kehityspolitiikan toteutusta ja täydentää hyvin valtion antamaa kehitysapua. Ulkoasiainministeriö ja FIDIDA ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Vuoden 2011 alusta lähtien jäsenjärjestöjen hanketyö alkoi asteittain siirtyä hankekohtaisesta rahoituksesta kumppanuusohjelmarahoituksen piiriin, ja vuonna 2012 valtaosa hankkeista oli jo ohjelman alla. Vuonna 2008 voimaan astunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista luo ohjelman arvopohjan: vammaisilla on yhdenvertaiset oikeudet kaikilla elämän alueilla. Sopimus syntyi samojen arvojen pohjalta, joilla vammaisjärjestöt ympäri maailmaa ovat jo pitkään toimineet. YK-sopimuksen kansainvälistä toimintaa koskeva pykälä 32 velvoittaa vammaisten huomioimiseen valtioiden ja monenvälisten toimijoiden kehitysyhteistyössä. Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset on jo vuosien ajan huomioitu osana läpileikkaavia tavoitteita. Toteutuakseen läpileikkaavuus tarvitsee seurantaa, koulutusta, parhaiden käytäntöjen soveltamista sekä asiantuntemusta, joita ohjelma tarjoaa. Mutta läpileikkaavuus yksin ei riitä. Lisäksi tarvitaan vammaisille kohdennettuja hankkeita ja kehityspoliittista työtä vammaistematiikan pitämiseksi esillä. Näihin tehtäviin vammaisten omat järjestöt sopivat mitä parhaimmin. Suomen ulkoministeriön panostus vammaisten huomioon ottamiseksi kehitysyhteistyössä on merkittävä, mistä tuki Vammaiskumppanuusohjelmalle on yksi osoitus. Vammaiskumppanuusohjelman lähtökohtana ovat FIDIDAn strategiset tavoitteet. Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyö nojautuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ohjelman päämääränä on edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä ja elinolojen parantamista. Visiona on maailma, jossa kehitysmaiden vammaisten oikeudet ovat toteutuneet ja vammaispolitiikka on osana yleistä kehityspolitiikkaa. Vammaiskumppanuusohjelmassa mukana olevien järjestöjen roolit ja vastuut suhteessa ohjelman toimintoihin määritellään niiden keskinäisessä sopimuksessa, joka allekirjoitettiin syksyllä Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteet ovat: Vammaisnäkökulma valtavirtaistetaan koko kehityspolitiikan kenttään ja sen toteutumista seurataan. Kumppanit kehitysmaissa vahvistuvat ja kehitysyhteistyöhankkeet edistävät konkreettisella tavalla kehitysmaiden vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentävät köyhyyttä.

4 4 FIDIDAn jäsenjärjestöjen jäsenistön ja suuren yleisön tietoisuus vammaisten ihmisoikeuksista ja YK:n yleissopimuksen globaaleista kytkennöistä sekä sitoutuminen kehityspoliittisiin tavoitteisiin kasvaa. 2. Toimintakokonaisuudet Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman ensimmäisen rahoituskauden ( ) toinen toimintavuosi, jolloin ohjelman hallinto, työkalut ja toimintatavat alkoivat jo muotoutua, mutta paljon oli vielä myös kehitettävää. Vuoden 2012 tärkein tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi sekä määräaikaisen kumppanuussopimuksen uusiminen ulkoministeriön kanssa. Suunnittelu oli aloitettu jo vuoden 2011 lopulla, mutta varsinainen työ tehtiin vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Työ oli mittava ja sitoi sekä toimiston että jäsenjärjestöjen resursseja. Tuenkäyttösuunnitelman laatiminen oli kuitenkin nyt helpompaa kuin kumppanuutta haettaessa, sillä järjestöille oli jo kertynyt kokemusta ohjelmallisesta työtavasta. Lopputulokseksi saatiinkin edellistä laadukkaampi suunnitelma, johon laadittiin myös ohjelmatason tavoitteet ja mittarit. Ensimmäinen kumppanuussopimus ulkoministeriön ja FIDIDA ry:n välillä oli solmittu määräaikaiseksi vuosiksi Saadakseen tietoa Vammaiskumppanuuden kehityksestä ministeriö teetti arvioinnin FIDIDAsta ja ohjelman toteutuksesta. Prosessi sujui hyvässä yhteistyössä arvioijan kanssa. Arvioija haastatteli jäsenjärjestöjen henkilökuntaa, hallituksen jäseniä ja toimiston henkilökuntaa. Arviointijakson loppupuolella järjestettiin arvioijan ja FIDIDAn hallituksen ja toimiston kesken yhteinen tapaaminen, jossa todettiin, että FIDI- DAn hallitus on tiedostanut kehittämiskohteet ja on niistä arvioijan kanssa samaa mieltä. Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteita toteutetaan neljän toimintakokonaisuuden avulla: 1) Kehitysyhteistyö 2) Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen 3) Viestintä ja globaalikasvatus 4) Resurssit ja kehittäminen Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyön toteutukseen osallistuivat kaikki FIDI- DAn jäsenjärjestöt lukuun ottamatta Abilis-säätiötä, joka saa rahoituksen oman sopimuksensa kautta. Yhteistyö Vammaiskumppanuusohjelman ja Abiliksen välillä on kuitenkin molemmille merkittävää kehitysviestinnän, tietojen vaihdon, oppimisen ja koherenssin kannalta. Abiliksen laajat verkostot ja tietämys kehitysmaiden vammaiskentästä ovat olleet arvokas tuki koko ohjelmalle.

5 Kehitysyhteistyö Vuoden 2012 keskeinen tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi Suunnitelman laatimiseen oli nyt aivan toisenlaiset lähtökohdat kuin ensimmäisellä kerralla, kun suunnitelmaa laadittiin kumppanuuden hakuvaiheessa. Tuenkäyttösuunnitelmassa kehitysyhteistyö oli jaoteltu neljän pilarin alle, jotka oli johdettu YK:n vammaiskonventiosta: 1) Vammaisten osallistumisen esteet vähentyvät 2) Vammaisten ja heidän järjestöjensä voimaantuminen ja yhtäläiset osallistumisoikeudet toteutuvat 3) Vammaisten yhtäläiset oikeudet koulutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan toteutuvat 4) Vammaisten naisten yhtäläiset oikeudet toteutuvat Tämä jakoperuste ei kuitenkaan osoittautunut täysin yksiselitteiseksi. Sekä Etelän kumppaneilla että FIDIDAn jäsenjärjestöillä on ollut vaikeuksia ryhmitellä mielekkäästi hankkeita tällä jakoperusteella loogisesti tunnistettaviin ryhmiin. Siksi hallitus päätyi joulukuun 2011 strategiatyöpajassaan siihen, että tästä jaottelusta luovutaan. Uutta tuenkäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja Vammaiskumppanuusohjelman muutenkin kehittyessä ja tavoitteiden kirkastuessa pilareiden tilalle muotoutuivat painopistealueet: i) vammaisjärjestöjen kapasiteetin vahvistaminen, ii) vaikuttaminen ja edunvalvontatyö sekä iii) elinikäinen oppiminen. Ohjelman painopistealueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tulokset ja vaikuttavuus näkyvät vasta vuosien työn jälkeen. Ajatuksena onkin, että painopistealueet ulottuvat yli kolmivuotisten rahoituskausien. Uuteen tuenkäyttösuunnitelmaan saatiin hanketason mittareiden lisäksi ohjelmatason mittarit. Nämä antavat toivottavasti uudenlaista tietoa ohjelman vaikuttavuudesta. Raportointivuonna 2012 rahoitettiin yhteensä kahtakymmentäyhtä kehitysyhteistyöhanketta ohjelman kautta. Lisäksi joillain FIDIDAn jäsenjärjestöillä oli vielä hankkeita käynnissä myös hankekohtaisella rahoituksella, mikä asetti erityisiä vaatimuksia näiden järjestöjen hallintotyölle. Vuoden aikana jatkettiin hanketyön keskeisten osa-alueiden ja niihin liittyvien suunnittelu- ja raportointityökalujen kehittämistä. Tavoitteena on täsmällinen ja luotettava tuloksellisuuden seuranta konkreettisten toimintojen raportoinnin sijaan. Koska ensimmäisessä tuenkäyttösuunnitelmassa ei vielä ollut ohjelmatason mittareita, esitetään tässä raportissa hankekohtaisesti vuositason tulokset sekä arviot kestävyydestä (liite 1). Vammaiskumppanuusohjelmassa FIDIDAn jäsenjärjestöjen omistajuus kehitysyhteistyön hankekumppaneina jatkuu, ja FIDIDAn toimiston rooli on näin ohjelmatyön alkuvaiheessa enemmän koordinoiva ja fasilitoiva. Useissa tapauksissa jäsenjärjestöillä on vuosikymmenten mittainen kumppanuus kehitysmaan järjestön kanssa, vaikka toki mukana on yhä enemmän myös tuoreempia kumppanuuksia. Etelälähtöisyys on yksi vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyön arvokkaita piirteitä, ja tästä halutaan pitää kiinni jatkossakin. Hankeideat ja yhteistyöaloitteet tulevat suomalaiselle järjestölle useimmiten suoraan Etelän sisarjärjestöstä.

6 6 Kosovon kuurojen liiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain omin voimin ja varoin sisäjalkapalloturnauksen. Suomen Kuurojen Liiton kehitysyhteistyötiimin vetäjä, Inkeri Lahtinen (punaisessa paidassa keskellä) onnittelee muiden joukossa turnauksen voittanutta tiimiä Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen Ulkoministeriön kanssa pitkään jatkunut yhteistyö kehitysyhteistyöhön lähtevien kouluttamiseksi vammaiskysymysten huomioimiseen päättyi valitettavasti vuonna 2012, kun ministeriö uudisti koulutusohjelmaansa ja jätti vammaiskysymysten osuuden siitä pois. Neuvotteluja käytiin osuuden palauttamiseksi kurssille, mutta toistaiseksi tuloksetta. Kepan kanssa sen sijaan jatkui jo edellisenä vuonna alkanut koulutusyhteistyö. FIDIDA on kouluttanut vammaiskysymyksistä hankehallinnon peruskursseilla, ja lisäksi saimme vammaisnäkökulman mukaan Kepan verkkopohjaiseen itseopiskelupakettiin, joka julkaistiin suomeksi aivan vuoden 2013 alussa ja tulee myöhemmin myös englanniksi. Kepan koulutusten ja materiaalien kautta saimme edistettyä kunnianhimoista tavoitetta, joka tähtää vammaiskysymyksen valtavirtaistamiseen kaikkeen kehitysyhteistyöhön. Maaliskuussa UNICEFin vammaisasioiden focal point Rosangela Berman-Bieler vieraili Suomessa. FIDIDA järjesti tilaisuuden, jossa Berman-Bieler kertoi UNICEFin vammaistyöstä. Tilaisuuteen osallistui järjestöjen, ulkoministeriön ja THL:n edustajia, ja keskustelu vammaiset ja kehitys -teemasta kävi vilkkaana. FIDIDA ja sen jäsenjärjestöt olivat edustettuina ulkoministeriön kansainvälisen vammaispolitiikan koordinaatioryhmässä. Erilaisiin

7 7 ulkoministeriön ja järjestökentän tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti ja niissä nostettiin esille vammaisten ihmisoikeudet. Vammaisnäkökulman huomioiminen on Suomen kehityspolitiikassa ja globaalissa kehitysyhteistyössä noussut merkittäväksi teemaksi, ja Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma painottaa eriarvoisuuden poistamista. FIDIDA onkin ryhtynyt suunnittelemaan koulutus- ja neuvontapalveluita kaikille kehitysyhteistyöalan toimijoille. Koulutus- ja neuvontapalveluiden pohjaksi on koottu laajasti tietoa ja materiaalia vammaiskysymysten valtavirtaistamisesta. Hankekoordinaattori on osallistunut aktiivisesti International Disability and Development Consortiumin eli IDDC:n koulutuksiin ja seurannut inklusiivisen opetuksen työryhmän keskustelua. Näin on saatu pohja koulutuspaketeille, joita voidaan alkaa tarjota järjestöille ja muille kehitysyhteistyön toimijoille vuoden 2013 alusta. Tulokset: Kepan hankekurssit sekä verkkokurssi sisältävät osuuden vammaisten huomioimisesta kehitysyhteistyössä. Järjestettiin yleisötilaisuuksia, mm. UNICEFin Rosangela Berman-Bielerin Suomenvierailun yhteyteen. Tavattiin kansainvälisiä vaikuttajia, mm. Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin erityisavustaja Judy Heumann Osallistuttiin lukuisiin kehityspoliittisiin tilaisuuksiin ja verkostoihin ja pidettiin vammaiskysymyksiä näissä esillä. FIDIDAlle valmistettiin suunnitelma asiantuntijapalveluista, joilla edistetään vammaisnäkökulman valtavirtaistamista Vaikuttavuus ja kestävyys: Kestävyyden kannalta olennaista on, että Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset huomioidaan johdonmukaisesti. Kansainvälisissä verkostoissa FIDIDAn nimi tunnetaan, mutta vaikuttavuus syntyy vain pitkäjänteisellä toiminnalla. Valtavirtaistamiseen tähtäävässä kouluttamisessa keskeistä on luoda pitkäaikaisia koulutusyhteistyökanavia. Siksi erityisen arvokkaaksi on koettu koulutusyhteistyö ulkoministeriön, Kepan sekä muiden kumppanuusjärjestöjen kanssa. Suomalaisten vammaisten tulo mukaan kehitysyhteistyötoimintaan on arvokasta sekä vertaistuen jakamiseksi kehitysmaissa että suomalaisten asenteiden muokkaamiseksi entistä myönteisemmiksi kehitysyhteistyötä kohtaan Viestintä ja globaalikasvatus FIDIDAn viestintästrategia vuosille pohjautuu FIDIDAn strategiaan ja sen tavoitteet ovat seuraavat: FIDIDA ja Vammaiskumppanuus lisäävät tietoisuutta vammaiskysymyksistä kehityspolitiikassa. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus profiloituvat tärkeänä mielipidevaikuttajana. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus innostavat vammaisia ihmisiä mukaan kehitysyhteistyötoimintaan.

8 8 Kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen laajuus ja merkitys on noussut FIDIDAssa huomattavasti kumppanuussopimuksen solmimisen myötä. Näiden toimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat sekä FIDIDAn toimisto että jäsenjärjestöt. FIDIDAn ja jäsenjärjestöjen yhteinen viestintätyöryhmä suunnittelee, toteuttaa ja seuraa yhteisen viestintästrategian toteutumista sekä tekee vuosittain yhteisen kumppanuusohjelman viestinnän vuosisuunnitelman. Viestintätyöryhmä toimii FIDIDAn ja vammaiskumppanuusohjelman viestinnän ja globaalikasvatuksen ohjausryhmänä. Työryhmään kuuluu jäsenjärjestöjen viestintäpäälliköitä sekä muita viestinnästä vastaavia. Ryhmän kautta saadaan lisäresursseja FIDIDAn toimiston viestinnälle, ja toisaalta se tukee kehitysviestinnässä ja ohjelmasta tiedottamisessa jäsenjärjestöjen viestijöitä, joiden pääasiallinen tehtäväkenttä on kotimaan viestinnässä. Jäsenjärjestöjen edustajista kootaan tarvittaessa tapahtuma- tai teemakohtaisia työryhmiä. Vuonna 2012 viestintästrategiaan tehtiin puolivälin päivitys. Vammaiskumppanuuden viestinnän kohderyhmä on osittain erilainen kuin muilla kumppanuusjärjestöillä, mikä johtuu siitä, että ohjelman toteuttajana on FIDIDA ja sen seitsemän jäsenjärjestöä. FIDIDAn strategiassa keskeisenä komponenttina on vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen kehitysyhteistyöhön. Tämä nostaa keskeiseksi viestinnän kohderyhmäksi muut kehitysyhteistyötä toteuttavat tahot, kumppanuusjärjestöt, muut kansalaisjärjestöt sekä yksityiset ja julkiset toimijat. Vammaisten ihmisten kiinnostuksen herättäminen vammaisalan kehityskysymyksiin on yksi FIDIDAn kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen erityinen tavoite, ja siksi jäsenjärjestöjen kenttäväki on yksi viestinnän tärkeä kohderyhmä. Tammikuussa 2012 Vammaiskumppanuus oli esillä opetusalan suurtapahtumassa Educamessuilla Helsingin messukeskuksessa. VKO:lla oli oma esittelypöytä, ja sen lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu ja tietoisku vammaisten oikeudesta koulutukseen. Messujen kautta verkostoiduttiin opettajiin eri puolilta Suomea ja saatiin näin eteenpäin viestejä vammaisten tilanteesta kehitysmaissa. Kevään suurtapahtumassa Maailma kylässä -festivaaleilla Vammaiskumppanuuden jäsenjärjestöillä oli omat esittelypöydät järjestöteltassa. Suurin osa pöydistä saatiin vierekkäin, mikäli lisäsi tehokkaasti näkyvyyttä. Sisältöteemana oli vammaisten äänioikeus ja demokratiaan osallistuminen kehitysmaissa. Näkövammaisten Keskusliiton sisarjärjestöstä Namibiasta saapui vieraita festivaalille kertomaan namibialaisesta ratkaisusta, jonka ansiosta näkövammaisten on mahdollista äänestää itsenäisesti, niin että vaalisalaisuus säilyy. FIDI- DAssa harjoittelijana työskennellyt näkövammainen opiskelija Teemu Ruohonen laati festivaaleilla jaettavaksi koosteen vammaisten äänioikeuden toteutumisesta eri maissa.

9 9 Namibian näkövammaisten liiton toiminnanjohtaja Daniel Trum Maailma kylässä -paneelissa. Aiheena Namibian ainutlaatuinen äänestysjärjestelmä, joka takaa myös näkövammaisen äänestäjän kohdalla äänestyssalaisuuden säilymisen. FIDIDAn viestinnän mahdollisuuksia ja vahvuuksia ovat jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö, FIDIDAn rooli vammaisjärjestöjen kehityspoliittisena yhteistyöfoorumina sekä kumppanuusjärjestöstatus, joka lisää FIDIDAn tunnettuutta ja arvostusta kehityspoliittisten toimijoiden keskuudessa. Viestinnässä on haasteita ja kehittämisen varaa jäsenjärjestöjen ja FIDIDAn viestinnän ja globaalikasvatuksen yhteistyön tiivistämisessä ja resurssien jaossa, viestinnän seurannan ja arvioinnin kehittämisessä, pääviestien ja kohderyhmien kirkastamisessa sekä ohjelman tunnettuuden lisäämisessä innovatiivisilla tavoilla. Tulokset: Jäsenjärjestöjen viestijöistä koostuva viestintätyöryhmä osallistui Vammaiskumppanuusohjelman ohjelmatiedotuksen, viestinnän ja globaalikasvatuksen kehittämiseen ja suunnitteluun viestintätyöryhmän ja sähköpostin kautta. Vammaiskumppanuus.fi-sivujen tavoitteina ovat vammaiskysymysten valtavirtaistamisen edistäminen, kehitysviestintä ja globaalikasvatus sekä ohjelmasta tiedottaminen saavutettavassa muodossa. Vuoden 2012 tuotettiin englanninkieliset ja selkokieliset sivut. Vammaiskumppanuuden Facebook-sivulle päivitettiin aktiivisesti vammaiset ja kehitys -teemaan liittyviä uutisia, kuvia ja linkkejä. Voima-lehden liitteenä ilmestyneessä Kynnys-lehdessä esiteltiin Vammaiskumppanuuden toimintaa

10 10 Ohjelman sisäistä työnjakoa ja sisäistä viestintää kehitettiin edelleen. Sisäisessä viestinnässä tärkeä kanava on pilvipalveluna toimiva ohjelman hallintajärjestelmä, jota pilotoitiin ensimmäisen kerran Etelän kumppanin kanssa, kun Etiopian vammaisjärjestöjen kattojärjestö FENAPD pääsi kokeilemaan järjestelmää. Vaikuttavuus ja kestävyys: Viestinnän ja globaalikasvatuksen vaikuttavuus näkyy vasta ajan kuluessa. Jo nyt on kuitenkin nähty, että yhteydenottoja FIDIDAn toimistoon tulee aiempaa runsaammin ja toimistolta kysytään asiantuntijoita erilaisiin tilaisuuksiin Resurssit ja kehittäminen FIDIDAn hallitus on Vammaiskumppanuusohjelmassa päätöksiä tekevä elin. Varsinaisten hallituksen kokousten lisäksi vuoden aikana hallitus kokoontui tuenkäyttösuunnitelman valmistelua varten sekä strategiasessioon. Rekrytoinnit työllistivät niihin osallistuneita hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtajaa. Hallituksen, ohjausryhmän ja toimiston roolien tarkistaminen helpotti työskentelyä, ja roolein selkeyttämistä jatketaan edelleen. Ohjausryhmä tukee toimiston työtä ja valmistelee esityksiä FIDIDAn hallitukselle. FIDIDAn hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa varsinaiseen kokoukseen ja lisäksi pidettiin yksi ylimääräinen rekrytointiin liittyvä kokous. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Ulkoministeriön teettämä arviointi antoi eväitä FIDIDAn hallitukselle ja toimistolle työn kehittämiseen. Kumppanuusohjelman rakentaminen on vienyt paljon hallituksen työaikaa, mutta tämä oli luonnollistakin ensimmäisen rahoituskauden aikana. Arvioijan kanssa käydyssä yhteisessä työkokouksessa keskusteltiin myös strategisista kysymyksistä, joista yksi keskeisimmistä on FIDIDA ry:n ja Vammaiskumppanuusohjelman keskinäinen suhde. Tätä kysymystä FIDIDAn hallitus pohtii strategian ja sääntöjen uudistamisessa, mikä päätettiin ajoittaa vuoteen Ulkoministeriö on viestittänyt koko kumppanuuskauden ajan, että se on tyytyväinen siihen kehitykseen, mitä Vammaiskumppanuudessa on tapahtunut. Tapaamisia ministeriön virkamiesten kanssa järjestyi vuoden mittaan valitettavan vähän, minkä vuoksi FIDIDA mm. ei saanut ennakkotietoa tulevan rahoituskauden rahoitusraamista. Niinpä ulkoministeriön rahoituspäätös marraskuun lopussa olikin pettymys Vammaiskumppanuuden toteuttajille. Tuenkäyttösuunnitelmaan laadituista hankkeista jouduttiin leikkaamaan merkittävästi, ja viestintä- ja globaalikasvatushankkeet jouduttiin karsimaan pois ohjelmasta lähes kokonaan. FIDIDA osallistui kumppanuusjärjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön ja oli mukana aktiivisesti mm. kumppanuusfoorumeissa ja kumppanuusjärjestöjen eri työryhmissä. Vuonna 2011 käyttöön otettu SharePoint-ympäristö ja Office 365 alkoivat palvella tehokkaasti toimiston työtä ohjelman hallinnon tukena. FIDIDA sai ensimmäisenä suomalaisena järjestönä Microsoftin ns. charity-lisenssit ohjelmistojen käyttöön. Ohjelman ja koko toiminnan laadun varmistamiseksi tarkistettiin FIDIDAn toimiston talousohjesääntö, henkilöstöpolitiikan käytännöt ja matkaohje. Nämä ohjeistukset oli laadittu

11 11 useita vuosia sitten, ja ne kaipasivat päivitystä erityisesti FIDIDAn kumppanuusstatuksen aiheuttamien muutosten myötä. Toimisto laati ohjeistuksista päivitetyt versiot, ja ne hyväksyttiin hallituksessa vuoden 2013 alussa. Osana tuenkäyttösuunnitelman valmistamista kartoitettiin Vammaiskumppanuusohjelman riskit ja kehitettiin riskienhallintaa. Tulokset: Vammaiskumppanuuden hankehallinnon työkalut ovat valmiina. Tulevina vuosina niitä kehitetään edelleen, mutta perustyö on nyt tehty. Tiedonhallintaa on kehitetty toimivammaksi, niin että se palvelee suomalaisia jäsenjärjestöjä ja mahdollistaa koekäytön Etelässä. FIDIDAn sisäiset hallinnon ohjeistukset on päivitetty. FIDIDAn strategian päivittämiseen tähtäävä työ on käynnistetty. Strategian pohjalta päivitetään yhdistyksen säännöt. Vaikuttavuus ja kestävyys: Hyvin toimivat ohjelma- ja hankehallinnon työkalut ja järjestelmät mahdollistavat laadukkaan ohjelmatyön. Vaikutukset näiden osa-alueiden kehittämisestä näkyvätkin ohjelman toimintojen sujuvuutena. FIDIDA ry:n strategian ja sääntöjen päivittäminen luo pohjan koko järjestön tarkoituksenmukaiselle toiminnalle Varainhankinta FIDIDAlle haettiin ensimmäisen kerran rahankeräyslupa, mutta varsinaisia toimia rahan keräämiseksi ei pystytty toteuttamaan. Vuoden lopulla kuitenkin saatiin lahjoitus, jonka ansiosta keräyksessä jäätiin voiton puolelle. Suunnitelmissa ollutta varainhankinnan strategiaa ei ehditty laatia, ja siihen palataan vuonna Varainhankinnan suurin haaste on se, että FIDIDAlla ei ole käytössään varainhankinnan organisaatiota kuten suuremmilla järjestöillä. FIDIDAn tarjoamista koulutuksista saatiin pieniä tuloja. Merkittävin tulos ohjelmakaudella oli yhteistyö Sulava Oy:n kanssa. Sen ansiosta ohjelman tiedonhallintaan ja sisäiseen viestintään käytettävä palvelu saatiin edullisemmin ja FIDIDA sai ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä ns. charity-hinnoitellut lisenssit. 3. Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen FIDIDA jäsenjärjestöineen toteuttaa Vammaiskumppanuusohjelmassa yhtä Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavaa tavoitetta vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Ohjelman toteuttajat ovat periaatetasolla sitoutuneet kaikkien läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottamiseen sekä kehitysyhteistyöhankkeissaan että kotimaan toiminnassaan. Käytännössä hankkeet toteuttavat erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen tähtääviä toimia. FIDIDA sitoutuu kehittämään toimintatavat ja laadunvarmis-

12 12 tuksen menetelmät, joilla läpileikkaavien teemojen huomioon ottaminen voidaan varmistaa ja käytännössä todentaa. 4. Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat Kun Vammaiskumppanuusohjelma syntyi, hankkeita oli laajalla maantieteellisellä alueella. Nyt on huomattavissa jonkinasteista maantieteellistä keskittymistä, sillä Etiopiassa toimii jo neljä FIDIDAn jäsenjärjestöä toteuttaen Vammaiskumppanuuden hankkeita, ja viides jäsenjärjestö käynnisti hanketyön tunnustelut Etiopiassa vuoden 2012 puolella. Ohjelman kehitysyhteistyöhankkeiden tulokset on esitelty hankkeittain liitteessä 1. Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kentässä Vammaiskumppanuusohjelman käynnistyminen ja FIDIDAn asema ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä on nostanut vammaiskysymysten näkyvyyttä. Vammaiskumppanuuden edustajat kutsutaan yhä useampiin tilaisuuksiin, ja FIDIDAa jäsenjärjestöineen pidetään entistäkin vahvemmin vammaisten kehitysyhteistyön äänenä ja asiantuntijana. Ulkoministeriö järjesti Judy Heumannin (kesk.) Suomen-vierailun yhteyteen seminaarin vammaisten oikeuksista. Paneelissa vasemmalla Kynnys ry:n kehitysyhteistyösihteeri Tuomas Tuure, oikealla yksikön päällikkö Riikka Laatu ulkoministeriöstä.

13 13 Haasteellista, vaikka samalla myös motivoivaa ja palkitsevaa on ollut ohjelman työtapojen ja hallinnon rakentaminen. Kumppanuusjärjestöltä edellytetään vankkoja hallinnon prosesseja ja vahvaa ammatillisuutta kaikilla työn osa-alueilla. Hankesyklin perustyökalut luotiin ensimmäisen rahoituskauden aikana, hankkeiden hyväksymismenettelyä kehitettiin, riskejä kartoitettiin ja riskinhallintaa kehitettiin. Laatutyö on jatkuvaa, ja siinä otetaan oppia ennen kaikkea muilta kumppanuusjärjestöiltä. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on haaste tämänkaltaisessa työssä, jossa keskeistä on vaikuttaminen vammaisten asemaan heidän yhteiskunnissaan. Myös Etelässä toteutettavaan hanketyöhön ohjelmallisuus on jo alkanut heijastua. Ohjelmallinen työtapa antaa entistä paremmat mahdollisuudet hankkeiden perusteelliseen suunnitteluun, ja tämä voidaan tulevaisuudessa toivottavasti todentaa hankkeiden tulosten parempana kestävyytenä ja vahvempana vaikuttavuutena. Keskeinen Vammaiskumppanuusohjelmaa määrittelevä piirre on se, että ohjelman Suomen pään toteuttajat ovat eri organisaatioissa. Jäsenjärjestöjen hankekoordinaattorit tai vastaavat hoitavat kehitysyhteistyöhankkeita yhdessä Etelän kumppanien kanssa, kun taas FIDI- DAn toimiston työntekijät vastaavat ohjelman tukitoimista sekä suuresta osasta vaikuttamista, viestintää ja globaalikasvatusta. Pilvipalveluna toimiva tiedonhallinnan järjestelmä on ollut suuri helpotus ohjelman sisäiseen viestintään. Pilvipalvelu ei ole pelkkä tiedonhallinnan väline, vaan se avaa aivan uuden kanavan ohjelman sisäiseen oppimiseen. Järjestöjen kehitysyhteistyössä kommunikaatio on perinteisesti toiminut kahdensuuntaisella Pohjoinen Etelä-akselilla. Kun Etelän kumppanijärjestöt saadaan vähitellen pilvipalvelumme käyttäjiksi, on kaikilla sekä Etelän että Pohjoisen järjestöillä mahdollisuus tutustua toistensa hankedokumentaatioon. Näin kokemuksia ja onnistuneita ratkaisuja voidaan jakaa verkostossa monen toimijan kesken. Pilvipalvelussa on vielä ollut vaikeutena järjestelmän hitaus, joka haittaa erityisesti kehitysmaiden hitaampien yhteyksien takana toimivia. Ongelmaa kuitenkin ratkotaan Microsoftin ja Sulava Oy:n kanssa. Kumppanuusjärjestöjen yhteisiin foorumeihin ja työryhmiin osallistuminen on vahvistanut FIDIDAn toimiston osaamista ja antanut tukea mm. laadun ja riskienhallinnan järjestelmien kehittämiseen. FIDIDA uutena kumppanuusjärjestönä oli monessa varmasti saavana osapuolena, mutta jakoi myös mielellään toisille järjestöille vammaishankkeiden laatutyön kautta saatua osaamistaan. 5. Talousraportti Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman kolmas toimintavuosi ja toinen vuosi, jolloin rahoituksessa oli mukana jäsenjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Hankemäärä kasvoi vuoden 2011 yhdestätoista hankkeesta 21:een hankkeeseen, ja lisäksi mukana oli kolme viestintä- ja globaalikasvatushanketta. Yksi kehitysyhteistyöhanke ja kaikki kolme VGKhanketta otettiin mukaan kesken vuotta Vuoden 2012 Vammaiskumppanuusohjelman jäsenjärjestöille maksettu hanketuki kirjattiin FIDIDAn kirjanpitoon kuten vuoden 2011 tuki, eli sen summan mukaan mikä FIDIDAs-

14 14 ta oli jäsenjärjestöille maksettu (Fididan rahankäyttö taulukossa 1). Taulukosta 2 näkyy puolestaan jäsenjärjestöjen ilmoituksiin ja hankekohtaisiin tilintarkastuskertomuksiin perustuva todellinen rahankäyttö hankkeissa. Osassa vuonna 2011 kumppanuusohjelmassa mukana olleista hankkeista on ollut käytettävissä tuolta vuodelta siirtynyttä ohjelmatukea. Joissain hankkeissa on puolestaan ollut vielä käytössä vanhaa ulkoministeriön hankekohtaista tukea ja siihen liittyvää omarahoitusosuutta, jotka on raportoitu erikseen ministeriölle. Tämän vuoksi tilintarkastuskertomuksissa on näiden hankkeiden osalta eroavaisuuksia hankkeen toteutuneiden kulujen ja Vammaiskumppanuusohjelman toteutuneiden kulujen osalta. Taulukosta 2 käy myös ilmi, kuinka paljon kussakin hankkeessa on 2012 jäänyt käyttämättä FIDIDAsta nostettua ohjelmatukea ja toisaalta kuinka paljon hankkeelle allokoitua tukea on jäänyt nostamatta FIDIDAsta. Ohjelman omavastuuosuus koostuu jäsenjärjestöjen FIDIDAlle maksamista jäsenmaksuista ja omavastuuosuuksista, FIDIDAn saamista koulutus- ja neuvontapalkkioista, sekä rahankeräysluvan mukaisista lahjoituksista. Kehitysyhteistyö- ja VGK-hankkeiden omavastuuosuuksista vastaavat FIDIDAn jäsenjärjestöt ohjelman järjestöjen välisen sopimuksen mukaisesti.

15 15 Taulukko 1 Vammaiskumppanuusohjelman vuosiraportti 2012 Hankekoodi Toteuttaja Budjetti 2012 Nostettu / käytetty VKOtuki 2012 Nostetun / käytetyn VKOtuen omarahoitus Yhteensä käytetty 2012 Poikkeama verratuna budjetoituun A. Hanketoiminta ZAM1001 IL ETI1003 IL MOS2001 KVL ZAM2002 KVL GAM3002 KL MAL3003 KL UGA3004 KL TAN3005 KL ALB3006 KL KOS3007 KL GLO3010 KL ETI4001 Kynnys ETI4002 Kynnys ETI4003 Kynnys ETI4004 Kynnys CAS4005 Kynnys KOS4006 Kynnys TAZ4007 Kynnys ETI4008 Kynnys NAM5001 NKL PAL5002 NKL B. Kehitysyhteistyön monitorointi, suunnittelu ja resurssien kehittäminen B10 FIDIDA D2. Viestintä ja globaalikasvatus D210 FIDIDA VGK1004 IL VGK4016 Kynnys VGK7001 Abilis D1. Tiedotus D110 FIDIDA E. Hallinto E FIDIDA OHJELMAN KOKONAISKULUT VALTIONAPUTILANNE Kumppanuusohjelmaan vuodelta 2011 siirtynyt valtionapu FIDIDAn kirjanpidossa Kumppanuusohjelman valtionapu Kumppanuusohjelman käytetty valtionapu Kumppanuusohjelmaan 2012 myönnetty, FIDIDAn kirjanpidossa vuodelle 2013 siirtyvä valtionapu

16 16 Taulukko 2 Siirtynyt VKO-tuki Fididassa vuodelta 2011 Siirtynyt VKO-tuki järjestössä vuodelta 2011 Nostettu uusi VKOtuki Fididasta 2012 Käytössä VKO-tukea 2012 yhteensä Hankkeen kulut VKO:n osalta 2012 Käytetty VKO-tuki 2012 Käytetty VKOomarahoitus 2012 OR-% Nostettu ja käyttämättä jäänyt VKO-tuki 2012 Nostamaton VKOtuki Fididasta 2012 Käyttämätön VKOtuki 2012 yhteensä Invalidiliitto ZAM , , , , ,00 7,50 % 5 890,00 0, ,00 ETI , , , , ,00 7,50 % 6 606,00 0, ,00 VGK , , , , ,00 7,50 % 1 015, , ,00 YHT 0,00 0, , , , , ,00 7,50 % , , ,00 Kehitysvammaliitto MOS2001 0,00 0, , , , , ,50 10,92 % 0,00 0,00 0,00 ZAM2002 0,00 96, , , , , ,00 7,68 % 0,00 0,00 0,00 YHT 0,00 96, , , , , ,50 8,85 % 0,00 0,00 0,00 Kuurojen Liitto GAM3002 0, , , , , , ,81 7,50 % , , ,38 MAL3003 0, , , , , , ,83 7,50 % ,53 0, ,53 UGA3004 0, , , , , , ,88 7,50 % 596,75 0,00 596,75 TAN , , , , ,86 7,50 % 2 761,74 0, ,74 ALB , , , ,93 555,32 7,50 % 5 151, , ,07 KOS , , , , ,48 7,50 % 5 055, , ,75 GLO , , , ,47 936,20 7,50 % 8 453, , ,53 YHT 0, , , , , , ,38 7,50 % , , ,75 Kynnys ETI4001 0,00 0, , , , , ,26 12,41 % 0,00 0,00 0,00 ETI4002 0, , , , , , ,20 8,43 % ,41 0, ,41 ETI4003 0, , , , , , ,81 4,78 % 0,00 0,00 0,00 ETI4004 0,00 0, , , , , ,36 5,72 % 0,00 0,00 0,00 CAS , , , , ,00 7,50 % 0,00 0,00 0,00 KOS , , , , ,81 7,09 % 6 975,45 0, ,45 TAZ , , , , ,94 20,97 % 20,73 0,00 20,73 ETI , , , ,01 0,00 0,00 % 2 602,99 0, ,99 VGK , ,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,00 YHT 0, , , , , , ,38 7,50 % ,58 0, ,58 Näkövammaisten keskusliitto NAM5001 0,00 0, , , , , ,14 7,50 % , , ,96 PAL , , , , , , ,39 7,50 % 9 296,94 0, ,94 YHT , , , , , , ,53 7,50 % , , ,90 Abilis VGK7001 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 YHT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 Huom1: Hankkeessa NAM5001 saatu FIDIDAn hallituksen päätöksellä erillistä VKO-matkatukea 1950,80 euroa namibialaisten vierailuun Maailma Kylässä festivaaleille, joka lisätty hankkeen rahoitukseen. Tämän tuen omarahoitus maksettu VKO:n yhteisistä omavastuista. Tämän vuoksi käyttämättä jäänyt yhteensä ,96 euroa VKO-tukea. Huom2: Hankkeessa PAL5002 ylijääneitä KEO-tukia palautettu ulkoministeriöön 327 euroa, minkä vuoksi siirtynyt tuki vuodelta 2011 tuon verran pienempi kuin 2011 vuosiraportissa.

17 17 6. Allekirjoitukset Helsingissä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry Kalle Könkkölä puheenjohtaja Anja Malm toiminnanjohtaja

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2014

VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2014 1 VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2014 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 2. OHJELMAN PERUSTA JA TAVOITTEET... 5 2.1. YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA... 5 2.2. IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Yhdessä vai erikseen?

Yhdessä vai erikseen? Yhdessä vai erikseen? 1 TOTEUTUUKO YK:N TAVOITE LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA KAIKILLE? EDUCA 2012 Esityksen Pitäjä Juha Valta 28.1.2012 Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Abilis-säätiö Invalidiliitto

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Hiivola Emmi Juvonen Anni Lehtelä Petronella Paijula Laura Ristolainen Simo Rytkönen Istvan Simonen Emmi Suominen Sinituuli

Hiivola Emmi Juvonen Anni Lehtelä Petronella Paijula Laura Ristolainen Simo Rytkönen Istvan Simonen Emmi Suominen Sinituuli Kehitysyhteistyösiiven kokouksen pöytäkirja Paikka TYYn kirjasto, Ylioppilastalo B, Rehtorinpellonkatu 4-6 Aika 18.2.2015 klo 18:00 Läsnä: Hiivola Emmi Juvonen Anni Lehtelä Petronella Paijula Laura Ristolainen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl 1 (9) Varsinainen toiminta Ay avustus Ray avustukset 879 000 666 000 1. Perusjärjestötyö a) Edunvalvonta Palkat 57 000 56 000 Lakisääteiset sosiaalikulut 10 000 10 000 Työterveyshuolto 500 500 Luontoisedut

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 204-205 LOPPURAPORTTI . Hankkeen nimi Tampereen seudun koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelma 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.

Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2. Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS ja sen suomennos Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.2015 ALKU IRLANTILAISELLE SUOSITUKSELLE Vanhempien järjestöille* antaman

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013 Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry / Hyväksytty talousarvio 2015 / Syyskokous 13.12.2014

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry / Hyväksytty talousarvio 2015 / Syyskokous 13.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA Talousarvio 2015 Valtion avustukset, UM 891,243.98 Muut kotimaiset avustukset, säätiöt, järjestöt ym. 300.00 Ulkomaiset avustukset, Global Fund 126,580.00 Omarahoitusosuudet, UM 78,502.02

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

FINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014

FINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014 FINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014 TOIMINTAVUOSI 2013 2014 SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ STRATEGIA AMMATILLINEN KOULUTUS VIESTINTÄ AMMATILLINEN KOULUTUS Toimenpide Koulutustarpeet Koulutustarpeiden

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot