VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA"

Transkriptio

1 VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2012 JA RAHOITUSKAUDEN LOPPURAPORTTI VAMMAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖYHDISTYS FIDIDA RY

2 2 Sisällysluettelo 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet Toimintakokonaisuudet Kehitysyhteistyö Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen Viestintä ja globaalikasvatus Resurssit ja kehittäminen Varainhankinta Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat Talousraportti Allekirjoitukset... 17

3 3 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet Vammaiskumppanuusohjelma on vuonna 2010 alkanut toimintakokonaisuus, jonka toteuttajina ovat Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry ja sen jäsenjärjestöt Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (vuodesta 2012), Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Abilis-säätiö. Suomalaisten vammaisjärjestöjen monipuolinen ja laaja vammaissektorin osaaminen yhdistettynä kehitysyhteistyökokemukseen tukee Suomen kehityspolitiikan toteutusta ja täydentää hyvin valtion antamaa kehitysapua. Ulkoasiainministeriö ja FIDIDA ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Vuoden 2011 alusta lähtien jäsenjärjestöjen hanketyö alkoi asteittain siirtyä hankekohtaisesta rahoituksesta kumppanuusohjelmarahoituksen piiriin, ja vuonna 2012 valtaosa hankkeista oli jo ohjelman alla. Vuonna 2008 voimaan astunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista luo ohjelman arvopohjan: vammaisilla on yhdenvertaiset oikeudet kaikilla elämän alueilla. Sopimus syntyi samojen arvojen pohjalta, joilla vammaisjärjestöt ympäri maailmaa ovat jo pitkään toimineet. YK-sopimuksen kansainvälistä toimintaa koskeva pykälä 32 velvoittaa vammaisten huomioimiseen valtioiden ja monenvälisten toimijoiden kehitysyhteistyössä. Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset on jo vuosien ajan huomioitu osana läpileikkaavia tavoitteita. Toteutuakseen läpileikkaavuus tarvitsee seurantaa, koulutusta, parhaiden käytäntöjen soveltamista sekä asiantuntemusta, joita ohjelma tarjoaa. Mutta läpileikkaavuus yksin ei riitä. Lisäksi tarvitaan vammaisille kohdennettuja hankkeita ja kehityspoliittista työtä vammaistematiikan pitämiseksi esillä. Näihin tehtäviin vammaisten omat järjestöt sopivat mitä parhaimmin. Suomen ulkoministeriön panostus vammaisten huomioon ottamiseksi kehitysyhteistyössä on merkittävä, mistä tuki Vammaiskumppanuusohjelmalle on yksi osoitus. Vammaiskumppanuusohjelman lähtökohtana ovat FIDIDAn strategiset tavoitteet. Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyö nojautuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ohjelman päämääränä on edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä ja elinolojen parantamista. Visiona on maailma, jossa kehitysmaiden vammaisten oikeudet ovat toteutuneet ja vammaispolitiikka on osana yleistä kehityspolitiikkaa. Vammaiskumppanuusohjelmassa mukana olevien järjestöjen roolit ja vastuut suhteessa ohjelman toimintoihin määritellään niiden keskinäisessä sopimuksessa, joka allekirjoitettiin syksyllä Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteet ovat: Vammaisnäkökulma valtavirtaistetaan koko kehityspolitiikan kenttään ja sen toteutumista seurataan. Kumppanit kehitysmaissa vahvistuvat ja kehitysyhteistyöhankkeet edistävät konkreettisella tavalla kehitysmaiden vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentävät köyhyyttä.

4 4 FIDIDAn jäsenjärjestöjen jäsenistön ja suuren yleisön tietoisuus vammaisten ihmisoikeuksista ja YK:n yleissopimuksen globaaleista kytkennöistä sekä sitoutuminen kehityspoliittisiin tavoitteisiin kasvaa. 2. Toimintakokonaisuudet Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman ensimmäisen rahoituskauden ( ) toinen toimintavuosi, jolloin ohjelman hallinto, työkalut ja toimintatavat alkoivat jo muotoutua, mutta paljon oli vielä myös kehitettävää. Vuoden 2012 tärkein tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi sekä määräaikaisen kumppanuussopimuksen uusiminen ulkoministeriön kanssa. Suunnittelu oli aloitettu jo vuoden 2011 lopulla, mutta varsinainen työ tehtiin vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Työ oli mittava ja sitoi sekä toimiston että jäsenjärjestöjen resursseja. Tuenkäyttösuunnitelman laatiminen oli kuitenkin nyt helpompaa kuin kumppanuutta haettaessa, sillä järjestöille oli jo kertynyt kokemusta ohjelmallisesta työtavasta. Lopputulokseksi saatiinkin edellistä laadukkaampi suunnitelma, johon laadittiin myös ohjelmatason tavoitteet ja mittarit. Ensimmäinen kumppanuussopimus ulkoministeriön ja FIDIDA ry:n välillä oli solmittu määräaikaiseksi vuosiksi Saadakseen tietoa Vammaiskumppanuuden kehityksestä ministeriö teetti arvioinnin FIDIDAsta ja ohjelman toteutuksesta. Prosessi sujui hyvässä yhteistyössä arvioijan kanssa. Arvioija haastatteli jäsenjärjestöjen henkilökuntaa, hallituksen jäseniä ja toimiston henkilökuntaa. Arviointijakson loppupuolella järjestettiin arvioijan ja FIDIDAn hallituksen ja toimiston kesken yhteinen tapaaminen, jossa todettiin, että FIDI- DAn hallitus on tiedostanut kehittämiskohteet ja on niistä arvioijan kanssa samaa mieltä. Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteita toteutetaan neljän toimintakokonaisuuden avulla: 1) Kehitysyhteistyö 2) Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen 3) Viestintä ja globaalikasvatus 4) Resurssit ja kehittäminen Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyön toteutukseen osallistuivat kaikki FIDI- DAn jäsenjärjestöt lukuun ottamatta Abilis-säätiötä, joka saa rahoituksen oman sopimuksensa kautta. Yhteistyö Vammaiskumppanuusohjelman ja Abiliksen välillä on kuitenkin molemmille merkittävää kehitysviestinnän, tietojen vaihdon, oppimisen ja koherenssin kannalta. Abiliksen laajat verkostot ja tietämys kehitysmaiden vammaiskentästä ovat olleet arvokas tuki koko ohjelmalle.

5 Kehitysyhteistyö Vuoden 2012 keskeinen tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi Suunnitelman laatimiseen oli nyt aivan toisenlaiset lähtökohdat kuin ensimmäisellä kerralla, kun suunnitelmaa laadittiin kumppanuuden hakuvaiheessa. Tuenkäyttösuunnitelmassa kehitysyhteistyö oli jaoteltu neljän pilarin alle, jotka oli johdettu YK:n vammaiskonventiosta: 1) Vammaisten osallistumisen esteet vähentyvät 2) Vammaisten ja heidän järjestöjensä voimaantuminen ja yhtäläiset osallistumisoikeudet toteutuvat 3) Vammaisten yhtäläiset oikeudet koulutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan toteutuvat 4) Vammaisten naisten yhtäläiset oikeudet toteutuvat Tämä jakoperuste ei kuitenkaan osoittautunut täysin yksiselitteiseksi. Sekä Etelän kumppaneilla että FIDIDAn jäsenjärjestöillä on ollut vaikeuksia ryhmitellä mielekkäästi hankkeita tällä jakoperusteella loogisesti tunnistettaviin ryhmiin. Siksi hallitus päätyi joulukuun 2011 strategiatyöpajassaan siihen, että tästä jaottelusta luovutaan. Uutta tuenkäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja Vammaiskumppanuusohjelman muutenkin kehittyessä ja tavoitteiden kirkastuessa pilareiden tilalle muotoutuivat painopistealueet: i) vammaisjärjestöjen kapasiteetin vahvistaminen, ii) vaikuttaminen ja edunvalvontatyö sekä iii) elinikäinen oppiminen. Ohjelman painopistealueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tulokset ja vaikuttavuus näkyvät vasta vuosien työn jälkeen. Ajatuksena onkin, että painopistealueet ulottuvat yli kolmivuotisten rahoituskausien. Uuteen tuenkäyttösuunnitelmaan saatiin hanketason mittareiden lisäksi ohjelmatason mittarit. Nämä antavat toivottavasti uudenlaista tietoa ohjelman vaikuttavuudesta. Raportointivuonna 2012 rahoitettiin yhteensä kahtakymmentäyhtä kehitysyhteistyöhanketta ohjelman kautta. Lisäksi joillain FIDIDAn jäsenjärjestöillä oli vielä hankkeita käynnissä myös hankekohtaisella rahoituksella, mikä asetti erityisiä vaatimuksia näiden järjestöjen hallintotyölle. Vuoden aikana jatkettiin hanketyön keskeisten osa-alueiden ja niihin liittyvien suunnittelu- ja raportointityökalujen kehittämistä. Tavoitteena on täsmällinen ja luotettava tuloksellisuuden seuranta konkreettisten toimintojen raportoinnin sijaan. Koska ensimmäisessä tuenkäyttösuunnitelmassa ei vielä ollut ohjelmatason mittareita, esitetään tässä raportissa hankekohtaisesti vuositason tulokset sekä arviot kestävyydestä (liite 1). Vammaiskumppanuusohjelmassa FIDIDAn jäsenjärjestöjen omistajuus kehitysyhteistyön hankekumppaneina jatkuu, ja FIDIDAn toimiston rooli on näin ohjelmatyön alkuvaiheessa enemmän koordinoiva ja fasilitoiva. Useissa tapauksissa jäsenjärjestöillä on vuosikymmenten mittainen kumppanuus kehitysmaan järjestön kanssa, vaikka toki mukana on yhä enemmän myös tuoreempia kumppanuuksia. Etelälähtöisyys on yksi vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyön arvokkaita piirteitä, ja tästä halutaan pitää kiinni jatkossakin. Hankeideat ja yhteistyöaloitteet tulevat suomalaiselle järjestölle useimmiten suoraan Etelän sisarjärjestöstä.

6 6 Kosovon kuurojen liiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain omin voimin ja varoin sisäjalkapalloturnauksen. Suomen Kuurojen Liiton kehitysyhteistyötiimin vetäjä, Inkeri Lahtinen (punaisessa paidassa keskellä) onnittelee muiden joukossa turnauksen voittanutta tiimiä Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen Ulkoministeriön kanssa pitkään jatkunut yhteistyö kehitysyhteistyöhön lähtevien kouluttamiseksi vammaiskysymysten huomioimiseen päättyi valitettavasti vuonna 2012, kun ministeriö uudisti koulutusohjelmaansa ja jätti vammaiskysymysten osuuden siitä pois. Neuvotteluja käytiin osuuden palauttamiseksi kurssille, mutta toistaiseksi tuloksetta. Kepan kanssa sen sijaan jatkui jo edellisenä vuonna alkanut koulutusyhteistyö. FIDIDA on kouluttanut vammaiskysymyksistä hankehallinnon peruskursseilla, ja lisäksi saimme vammaisnäkökulman mukaan Kepan verkkopohjaiseen itseopiskelupakettiin, joka julkaistiin suomeksi aivan vuoden 2013 alussa ja tulee myöhemmin myös englanniksi. Kepan koulutusten ja materiaalien kautta saimme edistettyä kunnianhimoista tavoitetta, joka tähtää vammaiskysymyksen valtavirtaistamiseen kaikkeen kehitysyhteistyöhön. Maaliskuussa UNICEFin vammaisasioiden focal point Rosangela Berman-Bieler vieraili Suomessa. FIDIDA järjesti tilaisuuden, jossa Berman-Bieler kertoi UNICEFin vammaistyöstä. Tilaisuuteen osallistui järjestöjen, ulkoministeriön ja THL:n edustajia, ja keskustelu vammaiset ja kehitys -teemasta kävi vilkkaana. FIDIDA ja sen jäsenjärjestöt olivat edustettuina ulkoministeriön kansainvälisen vammaispolitiikan koordinaatioryhmässä. Erilaisiin

7 7 ulkoministeriön ja järjestökentän tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti ja niissä nostettiin esille vammaisten ihmisoikeudet. Vammaisnäkökulman huomioiminen on Suomen kehityspolitiikassa ja globaalissa kehitysyhteistyössä noussut merkittäväksi teemaksi, ja Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma painottaa eriarvoisuuden poistamista. FIDIDA onkin ryhtynyt suunnittelemaan koulutus- ja neuvontapalveluita kaikille kehitysyhteistyöalan toimijoille. Koulutus- ja neuvontapalveluiden pohjaksi on koottu laajasti tietoa ja materiaalia vammaiskysymysten valtavirtaistamisesta. Hankekoordinaattori on osallistunut aktiivisesti International Disability and Development Consortiumin eli IDDC:n koulutuksiin ja seurannut inklusiivisen opetuksen työryhmän keskustelua. Näin on saatu pohja koulutuspaketeille, joita voidaan alkaa tarjota järjestöille ja muille kehitysyhteistyön toimijoille vuoden 2013 alusta. Tulokset: Kepan hankekurssit sekä verkkokurssi sisältävät osuuden vammaisten huomioimisesta kehitysyhteistyössä. Järjestettiin yleisötilaisuuksia, mm. UNICEFin Rosangela Berman-Bielerin Suomenvierailun yhteyteen. Tavattiin kansainvälisiä vaikuttajia, mm. Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin erityisavustaja Judy Heumann Osallistuttiin lukuisiin kehityspoliittisiin tilaisuuksiin ja verkostoihin ja pidettiin vammaiskysymyksiä näissä esillä. FIDIDAlle valmistettiin suunnitelma asiantuntijapalveluista, joilla edistetään vammaisnäkökulman valtavirtaistamista Vaikuttavuus ja kestävyys: Kestävyyden kannalta olennaista on, että Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset huomioidaan johdonmukaisesti. Kansainvälisissä verkostoissa FIDIDAn nimi tunnetaan, mutta vaikuttavuus syntyy vain pitkäjänteisellä toiminnalla. Valtavirtaistamiseen tähtäävässä kouluttamisessa keskeistä on luoda pitkäaikaisia koulutusyhteistyökanavia. Siksi erityisen arvokkaaksi on koettu koulutusyhteistyö ulkoministeriön, Kepan sekä muiden kumppanuusjärjestöjen kanssa. Suomalaisten vammaisten tulo mukaan kehitysyhteistyötoimintaan on arvokasta sekä vertaistuen jakamiseksi kehitysmaissa että suomalaisten asenteiden muokkaamiseksi entistä myönteisemmiksi kehitysyhteistyötä kohtaan Viestintä ja globaalikasvatus FIDIDAn viestintästrategia vuosille pohjautuu FIDIDAn strategiaan ja sen tavoitteet ovat seuraavat: FIDIDA ja Vammaiskumppanuus lisäävät tietoisuutta vammaiskysymyksistä kehityspolitiikassa. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus profiloituvat tärkeänä mielipidevaikuttajana. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus innostavat vammaisia ihmisiä mukaan kehitysyhteistyötoimintaan.

8 8 Kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen laajuus ja merkitys on noussut FIDIDAssa huomattavasti kumppanuussopimuksen solmimisen myötä. Näiden toimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat sekä FIDIDAn toimisto että jäsenjärjestöt. FIDIDAn ja jäsenjärjestöjen yhteinen viestintätyöryhmä suunnittelee, toteuttaa ja seuraa yhteisen viestintästrategian toteutumista sekä tekee vuosittain yhteisen kumppanuusohjelman viestinnän vuosisuunnitelman. Viestintätyöryhmä toimii FIDIDAn ja vammaiskumppanuusohjelman viestinnän ja globaalikasvatuksen ohjausryhmänä. Työryhmään kuuluu jäsenjärjestöjen viestintäpäälliköitä sekä muita viestinnästä vastaavia. Ryhmän kautta saadaan lisäresursseja FIDIDAn toimiston viestinnälle, ja toisaalta se tukee kehitysviestinnässä ja ohjelmasta tiedottamisessa jäsenjärjestöjen viestijöitä, joiden pääasiallinen tehtäväkenttä on kotimaan viestinnässä. Jäsenjärjestöjen edustajista kootaan tarvittaessa tapahtuma- tai teemakohtaisia työryhmiä. Vuonna 2012 viestintästrategiaan tehtiin puolivälin päivitys. Vammaiskumppanuuden viestinnän kohderyhmä on osittain erilainen kuin muilla kumppanuusjärjestöillä, mikä johtuu siitä, että ohjelman toteuttajana on FIDIDA ja sen seitsemän jäsenjärjestöä. FIDIDAn strategiassa keskeisenä komponenttina on vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen kehitysyhteistyöhön. Tämä nostaa keskeiseksi viestinnän kohderyhmäksi muut kehitysyhteistyötä toteuttavat tahot, kumppanuusjärjestöt, muut kansalaisjärjestöt sekä yksityiset ja julkiset toimijat. Vammaisten ihmisten kiinnostuksen herättäminen vammaisalan kehityskysymyksiin on yksi FIDIDAn kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen erityinen tavoite, ja siksi jäsenjärjestöjen kenttäväki on yksi viestinnän tärkeä kohderyhmä. Tammikuussa 2012 Vammaiskumppanuus oli esillä opetusalan suurtapahtumassa Educamessuilla Helsingin messukeskuksessa. VKO:lla oli oma esittelypöytä, ja sen lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu ja tietoisku vammaisten oikeudesta koulutukseen. Messujen kautta verkostoiduttiin opettajiin eri puolilta Suomea ja saatiin näin eteenpäin viestejä vammaisten tilanteesta kehitysmaissa. Kevään suurtapahtumassa Maailma kylässä -festivaaleilla Vammaiskumppanuuden jäsenjärjestöillä oli omat esittelypöydät järjestöteltassa. Suurin osa pöydistä saatiin vierekkäin, mikäli lisäsi tehokkaasti näkyvyyttä. Sisältöteemana oli vammaisten äänioikeus ja demokratiaan osallistuminen kehitysmaissa. Näkövammaisten Keskusliiton sisarjärjestöstä Namibiasta saapui vieraita festivaalille kertomaan namibialaisesta ratkaisusta, jonka ansiosta näkövammaisten on mahdollista äänestää itsenäisesti, niin että vaalisalaisuus säilyy. FIDI- DAssa harjoittelijana työskennellyt näkövammainen opiskelija Teemu Ruohonen laati festivaaleilla jaettavaksi koosteen vammaisten äänioikeuden toteutumisesta eri maissa.

9 9 Namibian näkövammaisten liiton toiminnanjohtaja Daniel Trum Maailma kylässä -paneelissa. Aiheena Namibian ainutlaatuinen äänestysjärjestelmä, joka takaa myös näkövammaisen äänestäjän kohdalla äänestyssalaisuuden säilymisen. FIDIDAn viestinnän mahdollisuuksia ja vahvuuksia ovat jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö, FIDIDAn rooli vammaisjärjestöjen kehityspoliittisena yhteistyöfoorumina sekä kumppanuusjärjestöstatus, joka lisää FIDIDAn tunnettuutta ja arvostusta kehityspoliittisten toimijoiden keskuudessa. Viestinnässä on haasteita ja kehittämisen varaa jäsenjärjestöjen ja FIDIDAn viestinnän ja globaalikasvatuksen yhteistyön tiivistämisessä ja resurssien jaossa, viestinnän seurannan ja arvioinnin kehittämisessä, pääviestien ja kohderyhmien kirkastamisessa sekä ohjelman tunnettuuden lisäämisessä innovatiivisilla tavoilla. Tulokset: Jäsenjärjestöjen viestijöistä koostuva viestintätyöryhmä osallistui Vammaiskumppanuusohjelman ohjelmatiedotuksen, viestinnän ja globaalikasvatuksen kehittämiseen ja suunnitteluun viestintätyöryhmän ja sähköpostin kautta. Vammaiskumppanuus.fi-sivujen tavoitteina ovat vammaiskysymysten valtavirtaistamisen edistäminen, kehitysviestintä ja globaalikasvatus sekä ohjelmasta tiedottaminen saavutettavassa muodossa. Vuoden 2012 tuotettiin englanninkieliset ja selkokieliset sivut. Vammaiskumppanuuden Facebook-sivulle päivitettiin aktiivisesti vammaiset ja kehitys -teemaan liittyviä uutisia, kuvia ja linkkejä. Voima-lehden liitteenä ilmestyneessä Kynnys-lehdessä esiteltiin Vammaiskumppanuuden toimintaa

10 10 Ohjelman sisäistä työnjakoa ja sisäistä viestintää kehitettiin edelleen. Sisäisessä viestinnässä tärkeä kanava on pilvipalveluna toimiva ohjelman hallintajärjestelmä, jota pilotoitiin ensimmäisen kerran Etelän kumppanin kanssa, kun Etiopian vammaisjärjestöjen kattojärjestö FENAPD pääsi kokeilemaan järjestelmää. Vaikuttavuus ja kestävyys: Viestinnän ja globaalikasvatuksen vaikuttavuus näkyy vasta ajan kuluessa. Jo nyt on kuitenkin nähty, että yhteydenottoja FIDIDAn toimistoon tulee aiempaa runsaammin ja toimistolta kysytään asiantuntijoita erilaisiin tilaisuuksiin Resurssit ja kehittäminen FIDIDAn hallitus on Vammaiskumppanuusohjelmassa päätöksiä tekevä elin. Varsinaisten hallituksen kokousten lisäksi vuoden aikana hallitus kokoontui tuenkäyttösuunnitelman valmistelua varten sekä strategiasessioon. Rekrytoinnit työllistivät niihin osallistuneita hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtajaa. Hallituksen, ohjausryhmän ja toimiston roolien tarkistaminen helpotti työskentelyä, ja roolein selkeyttämistä jatketaan edelleen. Ohjausryhmä tukee toimiston työtä ja valmistelee esityksiä FIDIDAn hallitukselle. FIDIDAn hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa varsinaiseen kokoukseen ja lisäksi pidettiin yksi ylimääräinen rekrytointiin liittyvä kokous. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Ulkoministeriön teettämä arviointi antoi eväitä FIDIDAn hallitukselle ja toimistolle työn kehittämiseen. Kumppanuusohjelman rakentaminen on vienyt paljon hallituksen työaikaa, mutta tämä oli luonnollistakin ensimmäisen rahoituskauden aikana. Arvioijan kanssa käydyssä yhteisessä työkokouksessa keskusteltiin myös strategisista kysymyksistä, joista yksi keskeisimmistä on FIDIDA ry:n ja Vammaiskumppanuusohjelman keskinäinen suhde. Tätä kysymystä FIDIDAn hallitus pohtii strategian ja sääntöjen uudistamisessa, mikä päätettiin ajoittaa vuoteen Ulkoministeriö on viestittänyt koko kumppanuuskauden ajan, että se on tyytyväinen siihen kehitykseen, mitä Vammaiskumppanuudessa on tapahtunut. Tapaamisia ministeriön virkamiesten kanssa järjestyi vuoden mittaan valitettavan vähän, minkä vuoksi FIDIDA mm. ei saanut ennakkotietoa tulevan rahoituskauden rahoitusraamista. Niinpä ulkoministeriön rahoituspäätös marraskuun lopussa olikin pettymys Vammaiskumppanuuden toteuttajille. Tuenkäyttösuunnitelmaan laadituista hankkeista jouduttiin leikkaamaan merkittävästi, ja viestintä- ja globaalikasvatushankkeet jouduttiin karsimaan pois ohjelmasta lähes kokonaan. FIDIDA osallistui kumppanuusjärjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön ja oli mukana aktiivisesti mm. kumppanuusfoorumeissa ja kumppanuusjärjestöjen eri työryhmissä. Vuonna 2011 käyttöön otettu SharePoint-ympäristö ja Office 365 alkoivat palvella tehokkaasti toimiston työtä ohjelman hallinnon tukena. FIDIDA sai ensimmäisenä suomalaisena järjestönä Microsoftin ns. charity-lisenssit ohjelmistojen käyttöön. Ohjelman ja koko toiminnan laadun varmistamiseksi tarkistettiin FIDIDAn toimiston talousohjesääntö, henkilöstöpolitiikan käytännöt ja matkaohje. Nämä ohjeistukset oli laadittu

11 11 useita vuosia sitten, ja ne kaipasivat päivitystä erityisesti FIDIDAn kumppanuusstatuksen aiheuttamien muutosten myötä. Toimisto laati ohjeistuksista päivitetyt versiot, ja ne hyväksyttiin hallituksessa vuoden 2013 alussa. Osana tuenkäyttösuunnitelman valmistamista kartoitettiin Vammaiskumppanuusohjelman riskit ja kehitettiin riskienhallintaa. Tulokset: Vammaiskumppanuuden hankehallinnon työkalut ovat valmiina. Tulevina vuosina niitä kehitetään edelleen, mutta perustyö on nyt tehty. Tiedonhallintaa on kehitetty toimivammaksi, niin että se palvelee suomalaisia jäsenjärjestöjä ja mahdollistaa koekäytön Etelässä. FIDIDAn sisäiset hallinnon ohjeistukset on päivitetty. FIDIDAn strategian päivittämiseen tähtäävä työ on käynnistetty. Strategian pohjalta päivitetään yhdistyksen säännöt. Vaikuttavuus ja kestävyys: Hyvin toimivat ohjelma- ja hankehallinnon työkalut ja järjestelmät mahdollistavat laadukkaan ohjelmatyön. Vaikutukset näiden osa-alueiden kehittämisestä näkyvätkin ohjelman toimintojen sujuvuutena. FIDIDA ry:n strategian ja sääntöjen päivittäminen luo pohjan koko järjestön tarkoituksenmukaiselle toiminnalle Varainhankinta FIDIDAlle haettiin ensimmäisen kerran rahankeräyslupa, mutta varsinaisia toimia rahan keräämiseksi ei pystytty toteuttamaan. Vuoden lopulla kuitenkin saatiin lahjoitus, jonka ansiosta keräyksessä jäätiin voiton puolelle. Suunnitelmissa ollutta varainhankinnan strategiaa ei ehditty laatia, ja siihen palataan vuonna Varainhankinnan suurin haaste on se, että FIDIDAlla ei ole käytössään varainhankinnan organisaatiota kuten suuremmilla järjestöillä. FIDIDAn tarjoamista koulutuksista saatiin pieniä tuloja. Merkittävin tulos ohjelmakaudella oli yhteistyö Sulava Oy:n kanssa. Sen ansiosta ohjelman tiedonhallintaan ja sisäiseen viestintään käytettävä palvelu saatiin edullisemmin ja FIDIDA sai ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä ns. charity-hinnoitellut lisenssit. 3. Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen FIDIDA jäsenjärjestöineen toteuttaa Vammaiskumppanuusohjelmassa yhtä Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavaa tavoitetta vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Ohjelman toteuttajat ovat periaatetasolla sitoutuneet kaikkien läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottamiseen sekä kehitysyhteistyöhankkeissaan että kotimaan toiminnassaan. Käytännössä hankkeet toteuttavat erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen tähtääviä toimia. FIDIDA sitoutuu kehittämään toimintatavat ja laadunvarmis-

12 12 tuksen menetelmät, joilla läpileikkaavien teemojen huomioon ottaminen voidaan varmistaa ja käytännössä todentaa. 4. Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat Kun Vammaiskumppanuusohjelma syntyi, hankkeita oli laajalla maantieteellisellä alueella. Nyt on huomattavissa jonkinasteista maantieteellistä keskittymistä, sillä Etiopiassa toimii jo neljä FIDIDAn jäsenjärjestöä toteuttaen Vammaiskumppanuuden hankkeita, ja viides jäsenjärjestö käynnisti hanketyön tunnustelut Etiopiassa vuoden 2012 puolella. Ohjelman kehitysyhteistyöhankkeiden tulokset on esitelty hankkeittain liitteessä 1. Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kentässä Vammaiskumppanuusohjelman käynnistyminen ja FIDIDAn asema ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä on nostanut vammaiskysymysten näkyvyyttä. Vammaiskumppanuuden edustajat kutsutaan yhä useampiin tilaisuuksiin, ja FIDIDAa jäsenjärjestöineen pidetään entistäkin vahvemmin vammaisten kehitysyhteistyön äänenä ja asiantuntijana. Ulkoministeriö järjesti Judy Heumannin (kesk.) Suomen-vierailun yhteyteen seminaarin vammaisten oikeuksista. Paneelissa vasemmalla Kynnys ry:n kehitysyhteistyösihteeri Tuomas Tuure, oikealla yksikön päällikkö Riikka Laatu ulkoministeriöstä.

13 13 Haasteellista, vaikka samalla myös motivoivaa ja palkitsevaa on ollut ohjelman työtapojen ja hallinnon rakentaminen. Kumppanuusjärjestöltä edellytetään vankkoja hallinnon prosesseja ja vahvaa ammatillisuutta kaikilla työn osa-alueilla. Hankesyklin perustyökalut luotiin ensimmäisen rahoituskauden aikana, hankkeiden hyväksymismenettelyä kehitettiin, riskejä kartoitettiin ja riskinhallintaa kehitettiin. Laatutyö on jatkuvaa, ja siinä otetaan oppia ennen kaikkea muilta kumppanuusjärjestöiltä. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on haaste tämänkaltaisessa työssä, jossa keskeistä on vaikuttaminen vammaisten asemaan heidän yhteiskunnissaan. Myös Etelässä toteutettavaan hanketyöhön ohjelmallisuus on jo alkanut heijastua. Ohjelmallinen työtapa antaa entistä paremmat mahdollisuudet hankkeiden perusteelliseen suunnitteluun, ja tämä voidaan tulevaisuudessa toivottavasti todentaa hankkeiden tulosten parempana kestävyytenä ja vahvempana vaikuttavuutena. Keskeinen Vammaiskumppanuusohjelmaa määrittelevä piirre on se, että ohjelman Suomen pään toteuttajat ovat eri organisaatioissa. Jäsenjärjestöjen hankekoordinaattorit tai vastaavat hoitavat kehitysyhteistyöhankkeita yhdessä Etelän kumppanien kanssa, kun taas FIDI- DAn toimiston työntekijät vastaavat ohjelman tukitoimista sekä suuresta osasta vaikuttamista, viestintää ja globaalikasvatusta. Pilvipalveluna toimiva tiedonhallinnan järjestelmä on ollut suuri helpotus ohjelman sisäiseen viestintään. Pilvipalvelu ei ole pelkkä tiedonhallinnan väline, vaan se avaa aivan uuden kanavan ohjelman sisäiseen oppimiseen. Järjestöjen kehitysyhteistyössä kommunikaatio on perinteisesti toiminut kahdensuuntaisella Pohjoinen Etelä-akselilla. Kun Etelän kumppanijärjestöt saadaan vähitellen pilvipalvelumme käyttäjiksi, on kaikilla sekä Etelän että Pohjoisen järjestöillä mahdollisuus tutustua toistensa hankedokumentaatioon. Näin kokemuksia ja onnistuneita ratkaisuja voidaan jakaa verkostossa monen toimijan kesken. Pilvipalvelussa on vielä ollut vaikeutena järjestelmän hitaus, joka haittaa erityisesti kehitysmaiden hitaampien yhteyksien takana toimivia. Ongelmaa kuitenkin ratkotaan Microsoftin ja Sulava Oy:n kanssa. Kumppanuusjärjestöjen yhteisiin foorumeihin ja työryhmiin osallistuminen on vahvistanut FIDIDAn toimiston osaamista ja antanut tukea mm. laadun ja riskienhallinnan järjestelmien kehittämiseen. FIDIDA uutena kumppanuusjärjestönä oli monessa varmasti saavana osapuolena, mutta jakoi myös mielellään toisille järjestöille vammaishankkeiden laatutyön kautta saatua osaamistaan. 5. Talousraportti Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman kolmas toimintavuosi ja toinen vuosi, jolloin rahoituksessa oli mukana jäsenjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Hankemäärä kasvoi vuoden 2011 yhdestätoista hankkeesta 21:een hankkeeseen, ja lisäksi mukana oli kolme viestintä- ja globaalikasvatushanketta. Yksi kehitysyhteistyöhanke ja kaikki kolme VGKhanketta otettiin mukaan kesken vuotta Vuoden 2012 Vammaiskumppanuusohjelman jäsenjärjestöille maksettu hanketuki kirjattiin FIDIDAn kirjanpitoon kuten vuoden 2011 tuki, eli sen summan mukaan mikä FIDIDAs-

14 14 ta oli jäsenjärjestöille maksettu (Fididan rahankäyttö taulukossa 1). Taulukosta 2 näkyy puolestaan jäsenjärjestöjen ilmoituksiin ja hankekohtaisiin tilintarkastuskertomuksiin perustuva todellinen rahankäyttö hankkeissa. Osassa vuonna 2011 kumppanuusohjelmassa mukana olleista hankkeista on ollut käytettävissä tuolta vuodelta siirtynyttä ohjelmatukea. Joissain hankkeissa on puolestaan ollut vielä käytössä vanhaa ulkoministeriön hankekohtaista tukea ja siihen liittyvää omarahoitusosuutta, jotka on raportoitu erikseen ministeriölle. Tämän vuoksi tilintarkastuskertomuksissa on näiden hankkeiden osalta eroavaisuuksia hankkeen toteutuneiden kulujen ja Vammaiskumppanuusohjelman toteutuneiden kulujen osalta. Taulukosta 2 käy myös ilmi, kuinka paljon kussakin hankkeessa on 2012 jäänyt käyttämättä FIDIDAsta nostettua ohjelmatukea ja toisaalta kuinka paljon hankkeelle allokoitua tukea on jäänyt nostamatta FIDIDAsta. Ohjelman omavastuuosuus koostuu jäsenjärjestöjen FIDIDAlle maksamista jäsenmaksuista ja omavastuuosuuksista, FIDIDAn saamista koulutus- ja neuvontapalkkioista, sekä rahankeräysluvan mukaisista lahjoituksista. Kehitysyhteistyö- ja VGK-hankkeiden omavastuuosuuksista vastaavat FIDIDAn jäsenjärjestöt ohjelman järjestöjen välisen sopimuksen mukaisesti.

15 15 Taulukko 1 Vammaiskumppanuusohjelman vuosiraportti 2012 Hankekoodi Toteuttaja Budjetti 2012 Nostettu / käytetty VKOtuki 2012 Nostetun / käytetyn VKOtuen omarahoitus Yhteensä käytetty 2012 Poikkeama verratuna budjetoituun A. Hanketoiminta ZAM1001 IL ETI1003 IL MOS2001 KVL ZAM2002 KVL GAM3002 KL MAL3003 KL UGA3004 KL TAN3005 KL ALB3006 KL KOS3007 KL GLO3010 KL ETI4001 Kynnys ETI4002 Kynnys ETI4003 Kynnys ETI4004 Kynnys CAS4005 Kynnys KOS4006 Kynnys TAZ4007 Kynnys ETI4008 Kynnys NAM5001 NKL PAL5002 NKL B. Kehitysyhteistyön monitorointi, suunnittelu ja resurssien kehittäminen B10 FIDIDA D2. Viestintä ja globaalikasvatus D210 FIDIDA VGK1004 IL VGK4016 Kynnys VGK7001 Abilis D1. Tiedotus D110 FIDIDA E. Hallinto E FIDIDA OHJELMAN KOKONAISKULUT VALTIONAPUTILANNE Kumppanuusohjelmaan vuodelta 2011 siirtynyt valtionapu FIDIDAn kirjanpidossa Kumppanuusohjelman valtionapu Kumppanuusohjelman käytetty valtionapu Kumppanuusohjelmaan 2012 myönnetty, FIDIDAn kirjanpidossa vuodelle 2013 siirtyvä valtionapu

16 16 Taulukko 2 Siirtynyt VKO-tuki Fididassa vuodelta 2011 Siirtynyt VKO-tuki järjestössä vuodelta 2011 Nostettu uusi VKOtuki Fididasta 2012 Käytössä VKO-tukea 2012 yhteensä Hankkeen kulut VKO:n osalta 2012 Käytetty VKO-tuki 2012 Käytetty VKOomarahoitus 2012 OR-% Nostettu ja käyttämättä jäänyt VKO-tuki 2012 Nostamaton VKOtuki Fididasta 2012 Käyttämätön VKOtuki 2012 yhteensä Invalidiliitto ZAM , , , , ,00 7,50 % 5 890,00 0, ,00 ETI , , , , ,00 7,50 % 6 606,00 0, ,00 VGK , , , , ,00 7,50 % 1 015, , ,00 YHT 0,00 0, , , , , ,00 7,50 % , , ,00 Kehitysvammaliitto MOS2001 0,00 0, , , , , ,50 10,92 % 0,00 0,00 0,00 ZAM2002 0,00 96, , , , , ,00 7,68 % 0,00 0,00 0,00 YHT 0,00 96, , , , , ,50 8,85 % 0,00 0,00 0,00 Kuurojen Liitto GAM3002 0, , , , , , ,81 7,50 % , , ,38 MAL3003 0, , , , , , ,83 7,50 % ,53 0, ,53 UGA3004 0, , , , , , ,88 7,50 % 596,75 0,00 596,75 TAN , , , , ,86 7,50 % 2 761,74 0, ,74 ALB , , , ,93 555,32 7,50 % 5 151, , ,07 KOS , , , , ,48 7,50 % 5 055, , ,75 GLO , , , ,47 936,20 7,50 % 8 453, , ,53 YHT 0, , , , , , ,38 7,50 % , , ,75 Kynnys ETI4001 0,00 0, , , , , ,26 12,41 % 0,00 0,00 0,00 ETI4002 0, , , , , , ,20 8,43 % ,41 0, ,41 ETI4003 0, , , , , , ,81 4,78 % 0,00 0,00 0,00 ETI4004 0,00 0, , , , , ,36 5,72 % 0,00 0,00 0,00 CAS , , , , ,00 7,50 % 0,00 0,00 0,00 KOS , , , , ,81 7,09 % 6 975,45 0, ,45 TAZ , , , , ,94 20,97 % 20,73 0,00 20,73 ETI , , , ,01 0,00 0,00 % 2 602,99 0, ,99 VGK , ,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,00 YHT 0, , , , , , ,38 7,50 % ,58 0, ,58 Näkövammaisten keskusliitto NAM5001 0,00 0, , , , , ,14 7,50 % , , ,96 PAL , , , , , , ,39 7,50 % 9 296,94 0, ,94 YHT , , , , , , ,53 7,50 % , , ,90 Abilis VGK7001 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 YHT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 Huom1: Hankkeessa NAM5001 saatu FIDIDAn hallituksen päätöksellä erillistä VKO-matkatukea 1950,80 euroa namibialaisten vierailuun Maailma Kylässä festivaaleille, joka lisätty hankkeen rahoitukseen. Tämän tuen omarahoitus maksettu VKO:n yhteisistä omavastuista. Tämän vuoksi käyttämättä jäänyt yhteensä ,96 euroa VKO-tukea. Huom2: Hankkeessa PAL5002 ylijääneitä KEO-tukia palautettu ulkoministeriöön 327 euroa, minkä vuoksi siirtynyt tuki vuodelta 2011 tuon verran pienempi kuin 2011 vuosiraportissa.

17 17 6. Allekirjoitukset Helsingissä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry Kalle Könkkölä puheenjohtaja Anja Malm toiminnanjohtaja

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Taksvärkki ry Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Suoraa toimintaa KEO-30 Kansalaisjärjestöseminaari Hankehallinnon työkalut Nuorelta nuorelle Taksvärkki ry - 6 palkattua työntekijää - budjetti

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 204-205 LOPPURAPORTTI . Hankkeen nimi Tampereen seudun koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelma 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

TOIMINTA- KERTOMUS 2013

TOIMINTA- KERTOMUS 2013 TOIMINTA- KERTOMUS 2013 VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf 2 (6) Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf SISÄLLYS 1. Vastuullinen Lahjoittaminen ry 2.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2014 2018 Tanssin Tiedotuskeskuksen strategian vuosille 2014 2018 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2012. Prosessi saatiin valmiiksi vuoden 2013 lopussa. Osana strategiatyötä

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot