VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 1 VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2014

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO OHJELMAN PERUSTA JA TAVOITTEET YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA OHJELMAN TAVOITTEET OHJELMAN TULOKSET VUONNA KUMPPANEIDEN VAHVISTAMINEN JA VAMMAISTEN IHMISTEN ASEMAN PARANTAMINEN Kumppaneiden kapasiteetin vahvistaminen Vammaisten ihmisten työntekoon ja opiskeluun liittyvien osallistumismahdollisuuksia lisäävien käytäntöjen luominen Kumppanien vaikuttamis- ja edunvalvontatyön vahvistaminen VAIKUTTAMISTYÖ JA VAMMAISNÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN SUOMESSA Kehitysyhteistyötoimijoiden ymmärryksen vahvistaminen vammaisten ihmisten ihmisoikeuksista Vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen Suomen tukeman kehitysyhteistyön ohjeistusten laadinnassa YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ratifioimisen edistäminen ja sen valvominen, että Suomi noudattaa sopimuksen kansainvälistä ulottuvuutta koskevaa 32. artiklaa VIESTINTÄ JA GLOBAALIKASVATUS Vammaisten ihmisten tietämyksen lisääminen kehityskysymyksistä ja vammaisten ihmisten innostaminen mukaan kehitysyhteistyötoimintaan Luotettavan ja ajankohtaisen tiedon tarjoaminen suurelle yleisölle kehitysmaiden vammaisista ja kehityksestä sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMAN LAADULLINEN ARVIOINTI TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTI Tulosten kestävyyden varmistaminen yksilötasolla Tulosten kestävyyden varmistaminen järjestötasolla Tulosten kestävyyden varmistaminen yhteisötasolla Tulosten kestävyyden varmistaminen kansallisella tasolla Tulosten kestävyyden varmistaminen kansainvälisellä tasolla TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI KOHDATUT HAASTEET JA NIISTÄ OPPIMINEN RISKINHALLINTA SUOMEN KEHITYSPOLIITTISEN TOIMENPIDEOHJELMAN LÄPILEIKKAAVIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOIMINEN... 32

3 Sukupuolten tasa-arvo Eriarvoisuuden vähentäminen Ilmasto- ja ympäristökestävyys HALLINTO-, SEURANTA- JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT OHJELMAN SEURANTA- JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT ULKOPUOLISET ARVIOINNIT HENKILÖSTÖHALLINTO TIETOHALLINTO TALOUSHALLINTO LIITTEET HANKETULOKSET ALKUKARTOITUS: KAIH ARVIOINTIRAPORTTI: FENAPD ARVIOINTIRAPORTTI: ZNAPD TALOUSRAPORTTI OHJELMAN TARKASTUSKERTOMUS TARKASTUSMUISTIO YHDISTYKSEN TASEKIRJA YHDISTYKSEN VUOSIKERTOMUS YHDISTYKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS... 36

4 4 1. Johdanto Vammaiskumppanuusohjelman päämääränä vuosille on edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä sekä elinolojen parantamista. Vuosi 2014 oli Vammaiskumppanuuden toisen rahoituskauden toinen vuosi. Vuoden aikana yhdistyksen säännöt käytiin läpi ja uudistettiin vastaamaan vuonna 2013 uudistetun strategian tarpeisiin. Olennaisimpina muutoksina on mahdollisuus ottaa yhdistykseen mukaan kumppanijäseniä, joiden ei varsinaisista jäsenistä poiketen tarvitse olla vammaisjärjestöjä. Sääntöuudistuksen yhteydessä yhdistys sai uuden nimen. Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FI- DIDA ry jäi historiaan ja tilalle tuli Vammaiskumppanuus ry, ruotsiksi Samverkan inom funktionsnedsättning rf. Englanniksi yhdistyksestä käytetään nimeä Disability Partnership Finland. Uusi nimi julkistettiin Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-keskuksessa järjestetyssä yhdistyksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa. Juhlassa jaettiin ensimmäinen Vammaiset ja kehitys -palkinto, joka jaetaan vuosittain toimijalle, joka on ansiokkaalla tavalla edistänyt vammaisten ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan. Juhlassa julkistettiin myös kirja Oikeus tulevaisuuteen - Vammaisjärjestöt kehitysyhteistyössä sekä uudistuneet verkkosivut. Vammaiskumppanuusohjelma on vasta neljävuotias. Kehittämistä on edelleen, mutta sitä ei ole tietoisesti kiirehditty liikaa. Toimimme aidosti etelälähtöisesti: sekä hankeideat että kehittämiskohteet nousevat Etelän kumppaneiden toiminnasta. Sekä hyvät että huonot käytännöt huomioidaan ja niistä työstetään yhdessä malleja, joita voidaan jakaa kaikille kumppaneille. Vuonna 2014 Vammaiskumppanuuden jäsenjärjestöillä oli käynnissä 29 hanketta 26 kumppanijärjestön tai verkoston kanssa 19 maassa. Vuoden 2013 vuosiraportti oli ensimmäinen raportti, jossa tuloksiin pääsemistä tarkasteltiin mittaritiedon avulla. Vuonna 2014 pystymme jo tekemään vertailuja edellisvuoteen. Ohjelmatavoitteille on määritelty vain muutama numeerinen mittari, mutta niistä muutamista saadaan mielenkiintoista tietoa kumppanijärjestöjen toiminnasta. Jäsenistön, henkilökunnan ja hallituksen jäsenistä kerättävä demografinen data, vaikka ei vielä täysin yhteismitallista olekaan, tarjoaa hyvää tietoa kumppaniemme jäsenistöstä. Jäsenmäärä kasvoi keskimäärin 3,8 % vuodesta 2013 vuoteen 2014, ja ihmisoikeusperustaisen työmme kautta voimme katsoa kumppaniemme kaikkien jäsenen eli vammaisen ihmisen hyötyvän ohjelmastamme. Uuden ohjelmakauden valmistelu aloitettiin jo syksyllä 2014, joten haasteet, joita kuluvan ohjelmakauden raportoinnissa esimerkiksi indikaattoreiden muotoilun osalta on havaittu, opettavat meitä uuden ohjelmakauden suunnittelussa. Vammaiskumppanuus ry sai kaksi uutta jäsenjärjestöä vuonna Jäsenjärjestöt vuoden 2014 lopussa olivat: Abilis-säätiö, Epilepsialiitto ry, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV), Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Svenska Hörselförbundet rf. Kaikki jäsenjärjestöt ovat edustettuina Vammaiskumppanuuden hallituksessa.

5 5 2. Ohjelman perusta ja tavoitteet Tässä luvussa kuvataan Vammaiskumppanuusohjelman ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, esitetään ohjelman päämäärä, tavoitteet, suunnitellut tulokset ja keskeiset mittarit vuosille sekä kerrotaan ohjelman toiminnoista ja tuloksista raportointivuoden 2014 aikana YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Vuonna 2008 kansainvälisesti voimaan astunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista toimii Vammaiskumppanuusohjelman ideologisena ja käytännön ohjelmatyötä ohjaavana normatiivisena perustana. Taulukossa 1 on Vammaiskumppanuuden yhteistyömaiden ratifiointitilanne. Suomi alkaa olla ainoita maita, jotka eivät sopimusta ole ratifioineet. Yleissopimus on kumppanimaissamme keskeinen vaikuttamistyön ja edunvalvonnan työkalu. Jo pelkkä sopimuksen olemassaolo on vahvistanut sekä vammaisten ihmisten että heidän järjestöjensä omanarvontuntoa. Itse sopimusteksti on vaikeahkoa YK-kieltä, jonka ymmärtäminen ja tehokas hyödyntäminen on monille kumppaneillemme haaste vammaisten ihmisten alhaisen koulutustason vuoksi. Sopimuksesta onkin järjestetty viime vuosina koulutuksia, joiden tavoitteena on ollut auttaa järjestöjä ymmärtämään sopimusta ja käyttämään sitä vaikuttamistyön välineenä. Lisää aiheesta luvussa Maa Allekirjoittanut Ratifioinut Albania Bosnia ja Hertsegovina Ecuador Etiopia Kambodzha Kazakstan Kenia Kirgisia Kosovo* Malawi Namibia Palestiina* Sambia Suomi Tansania Tadzhikistan Turkmenistan Uganda Uzbekistan Tilanne: , lähde un.org/disabilities/countries * Kosovolla ja Palestiinalla ei ole sellaista valtion statusta, että ne voisivat ratifioida sopimuksen.

6 Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa Vammaiskumppanuusohjelma toimii ihmisoikeusperustaisesti. Vammaiset ihmiset suunnittelevat ja toteuttavat ohjelmaan kuuluvat hankkeet itse. Hyvää hallintotapaa noudatetaan ja prosessien läpinäkyvyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Entistä demokraattisemman päätöksenteon malleja opetellaan yhteistyömaissa, joissa autoritäärinen hallinto ja johtaminen ovat olleet pitkään maan tapa. Suurin osa kumppaneistamme tekee vaikuttamistyötä viranomaisiin päin kansallisella tai paikallisella tasolla. Esimerkiksi Ugandassa kumppanimme Ugandan kuurojen liitto UNAD johti kaikkien maan vammaisjärjestöjen yhteisrintamaa, kun järjestöt ajoivat muutoksia vammaisia koskevaan lainsäädäntöön. UNADin johdolla järjestettiin alueellisia kuulemisia, joihin osallistui kunkin alueen kansanedustajia, ja tuloksena uusi lakiesitys muotoiltiin näiden konsultaatioiden pohjalta. Hankkeiden ja koko ohjelman tavoitteena on luoda kestäviä ratkaisuja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseksi Ohjelman tavoitteet Vammaiskumppanuusohjelman päämääränä on edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä ja elinolojen parantamista. Ohjelmakaudelle asetetut Vammaiskumppanuuden strategian mukaiset tavoitteet ovat: 1. Kumppanit kehitysmaissa vahvistuvat ja kehitysyhteistyöhankkeet edistävät konkreettisesti kehitysmaiden vammaisten aseman paranemista ja vähentävät köyhyyttä. 2. Vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen koko kehityspolitiikan kenttään on edistynyt konkreettisesti, ja sen toteutumista seurataan. 3. Jäsenjärjestöjen jäsenistön ja suuren yleisön tietoisuus vammaisten ihmisoikeuksista ja YK:n yleissopimuksen globaaleista kytkennöistä sekä sitoutuminen kehityspoliittisiin tavoitteisiin kasvaa.

7 7 Vammaiskumppanuusohjelman päämäärä, tavoitteet, suunnitellut tulokset ja mittarit Ohjelman päämäärä Edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä sekä elinolojen parantumista. Ohjelman tavoitteet Suunnitellut tulokset Mittarit tulosten seurantaan Todentamisen välineet A) Etelässä 1. Kumppanit kehitysmaissa vahvistuvat ja kehitysyhteistyöhankkeet edistävät konkreettisesti kehitysmaiden vammaisten aseman paranemista ja vähentävät köyhyyttä. 1.1 Kumppaniorganisaatioiden kyky kehittää, hallinnoida, resursoida ja toteuttaa perustehtäviään vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi on parantunut. 1.2 Hankkeiden avulla on kehitetty toimivia käytäntöjä vammaisten tyttöjen ja poikien sekä naisten ja miesten elinikäistä oppimista tukevalle ja heidän erityistarpeensa huomioivalle inklusiiviselle formaalille koulutukselle sekä vammaisten nuorten ja aikuisten elämäntaitoja vahvistavalle ja työllistymistä edistävälle ei-formaalille koulutukselle ja tukitoimille Etelän kumppanijärjestöjen henkilökunnan ja aktiivijäsenten koulutustarpeita on kartoitettu ja he ovat saaneet koulutusta ja vertaistukea järjestön kehittämiseen, mm. hallinnointiin, toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä järjestön talouden vahvistamiseen liittyvissä kysymyksissä Hankesuunnitelmien ja -raporttien laatu on parantunut Jäsenmäärä ja aktiivisten nais- ja miesjäsenten määrä kumppanijärjestöissä on kasvanut Hankkeissa on: vahvistettu erityisesti peruskoulutason opettajien inklusiivisen opetuksen tietoja ja taitoja. lisätty viittomakieltä ja näkövammaistaitojen ohjausta taitavien opettajien määrää parannettu fyysistä esteettömyyttä kouluissa ja yliopistoalueilla sekä vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden erityistarpeet huomioivien oppimateriaalien saatavuutta. vähennetty vammaisiin oppilaisiin ja opiskelijoihin kohdistuvaa syrjintää kouluissa ja yliopistoissa. vahvistettu koulutuksen avulla vammaisten nuorten ja aikuisten elämäntaitoja, ammatillisia Hankeraportit, hankeevaluaatioraportit Hankesuunnitelmat ja -raportit, Vammaiskumppanuusohjelman vuosiraportit Jäsenrekisterit, toimijoiden perusasiakirjat, hankkeiden vuosiraportit. Hankkeiden vuosiraportit, hankearviointiraportit.

8 8 B) Suomessa 2. Vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen koko kehityspolitiikan kenttään on edistynyt konkreettisesti, ja sen toteutumista seurataan. 1.3 Kumppaneiden vaikuttamis- ja edunvalvontatyö vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi ja epäkohtien poistamiseksi on kasvanut ja vahvistunut. 2.1 Suomalaisten kehitysyhteistyötoimijoiden ymmärrys vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista sekä kyky ja sitoutuminen edistää ja toteuttaa niitä käytännön hankeja ohjelmatyössä on vahvistunut. 2.2 Vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen otetaan huomioon Ohjelman päämäärä taitoja sekä työllistymismahdollisuuksia Kumppanijärjestöissä jäsenten vammaisten henkilöiden oikeuksien sekä gender-kysymysten tuntemus on vahvistunut ja he vahvistavat tietoisuutta niistä vammaisten ja ei-vammaisten keskuudessa yhteisöissään Kumppanijärjestöt tekevät kasvavassa määrin päätöksentekijöihin, virkamiehiin ja palveluiden tarjoajiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä Osa kumppanijärjestöistä osallistuu YK-sopimuksen seurantaan FIDIDA on kehittänyt kattavan koulutuspakettikokonaisuuden vammaisten ihmisoikeuksista sekä niiden integroimisesta kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ja muut - toimijat ovat saaneet tarvitsemaansa koulutusta ja neuvontaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista kehitysyhteistyössä FIDIDAlta koulutusta saaneet suomalaiset kehitysyhteistyötoimijat hyödyntävät kehitysmaiden vammaisjärjestöjen ja vammaisten ihmisten osaamista hankkeidensa suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa FIDIDA jäsenjärjestöineen on osallistunut ohjeistusten laadintaan. Hankkeiden vuosiraportit, tapausselostukset (case studies) Koulutusmateriaalit Yhteistyötahojen antama palaute, koulutusraportit Koulutusten seurantakyselyiden tulokset Kokousmuistiot

9 9 3. Jäsenjärjestöjen jäsenistön ja suuren yleisön tietoisuus vammaisten ihmisoikeuksista ja YK:n yleissopimuksen globaaleista kytkennöistä sekä sitoutuminen kehityspoliittisiin tavoitteisiin kasvaa. Suomen tukeman kehitysyhteistyön ohjeistusten laadinnassa. 2.3 Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja noudattaa sen kansainvälistä ulottuvuutta koskevaa 32. artiklaa. 3.1 Vammaisten ihmisten tietämystä kehityskysymyksistä on lisätty ja vammaisia henkilöitä on innostettu mukaan kehitysyhteistyötoimintaan. 3.2 Suurelle yleisölle on tarjottu luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kehitysmaiden vammaisista ja kehityksestä sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta. Ohjelman päämäärä FIDIDAn suositukset siitä, miten erityisesti vammaisten oikeudet huomioidaan kehitysyhteistyössä on sisällytetty ohjeistuksiin FIDIDAn kannanotot vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämisestä kehitysohjelmiin sekä vammaisjärjestöjen ja vammaisten henkilöiden osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysohjelmiin on huomioitu Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa Vammaisten ihmisoikeudet on paremmin huomioitu Suomen EU:n kehityspolitiikkaan, kestävän kehityksen sekä post-mdg-prosesseihin liittyvissä kannanotoissa Facebook (FB)-sivustojen tykkääjämäärä kasvaa tasaisesti ja vammaiskumppanuus.fi-sivuilla käynnit lisääntyvät vuositasolla Jäsenlehdissä kehitysyhteistyöhön liittyviä artikkeleita 2 kpl / järjestö / vuosi FB-sivustojen tykkääjämäärä kasvaa tasaisesti ja vammaiskumppanuus.fi-sivuilla käynnit lisääntyvät vuositasolla YK:n yleissopimuskirjasta on levitetty laajan yleisön käyttöön 200 kpl / vuosi FIDIDAn suosituspaperit, ohjeistusasiakirjat FIDIDAn suosituspaperit, kehityspoliittiset linjausasiakirjat FIDIDAn suositukset Kehyksen ja Kepan koordinoimissa kannanottopapereissa, Suomen kannanottoasiakirjat. Vammaiskumppanuus-ohjelman kotisivujen ja FB-sivustojen kävijälaskurit. Jäsenlehdet Vammaiskumppanuusohjelman kotisivujen ja FB-sivustojen kävijälaskurit FIDIDAn toimintakertomus

10 10 3. Ohjelman tulokset vuonna 2014 Tässä luvussa kerromme, kuinka toimimme vuonna 2014 tavoitteidemme edistämiseksi ja millaisia tuloksia saimme ohjelmatasolla. Vammaiskumppanuusohjelmalla ei ole varsinaisia alaohjelmia, joten ohjelmatasolle raportoidaan suoraan hanketasolta. Hankkeiden vuosiseurantaa on kehitetty aiempaa yksityiskohtaisemmaksi. Hankkeiden saavuttamia tuloksia ohjelman tavoitteisiin nähden on koostettu Hanketulokset-taulukkoon, joka on tämän raportin liitteenä. Hankkeista kumulatiivisesti tietoa keräävä taulukko on työkalu ennen kaikkea Vammaiskumppanuuden ja jäsenjärjestöjen sisäiseen tiedon jakamiseen ja seurantaan. Tietoa myös analysoidaan yhteisen oppimisen sekä ohjelmallisuuden edelleen kehittämiseksi. Hankkeiden yksittäisten toimintojen ja tulosten tarkempaan laadulliseen ja määrälliseen seurantaan ja arviointiin käytetään hankkeiden omia suunnitelmia ja näitä peilaavia raportteja Kumppaneiden vahvistaminen ja vammaisten ihmisten aseman parantaminen Vammaiskumppanuusohjelman etelässä tehtävän työn tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden kumppaneita ja kehitysyhteistyöhankkeiden avulla edistää konkreettisesti kehitysmaiden vammaisten aseman paranemista ja vähentää köyhyyttä. Tämän toteutumiseksi a) vahvistetaan kumppanitahojen kapasiteettia kokonaisvaltaisesti b) kehitetään käytäntöjä, jotka lisäävät vammaisten ihmisten mahdollisuuksia opiskeluun ja työelämään c) vahvistetaan kumppanien vaikuttamis- ja edunvalvontatyön osaamista Kumppaneiden kapasiteetin vahvistaminen Useimmissa hankkeissa järjestöjen oman kapasiteetin vahvistaminen on yhtenä päätavoitteena. Heikot vammaisjärjestöt eivät pysty toimimaan jäsentensä etujen ajamiseksi, joten kapasiteetti kaikilla järjestöille tärkeillä osa-alueilla tulee saada vähintään tietylle minimitasolle, joka mahdollistaa muiden toimintojen läpiviennin sujuvasti. Tulosten tarkastelu asetettujen mittarien avulla: 1. Etelän kumppanijärjestöjen henkilökunnan ja aktiivijäsenten koulutustarpeita on kartoitettu ja he ovat saaneet koulutusta ja vertaistukea järjestön kehittämiseen, mm. hallinnointiin, toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä järjestön talouden vahvistamiseen liittyvissä kysymyksissä.

11 11 Vuonna 2013 käyttöön otettu, itsearviointiin perustuva Partner Capacity Assessment Form on osoittautunut hyväksi työkaluksi järjestöjen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden arvioinnissa. Arviointilomakkeessa on 10 aihealuetta, mm. järjestöhallinto, henkilöstöhallinto, verkostoituminen ja varainhankinta. Tällä ohjelmakaudella kannustamme ja uudella ohjelmakaudella vuodesta 2016 alkaen velvoitamme kumppanimme kapasiteettiarvion tai sen perusteella tehdyn kehittämissuunnitelman tarkistukseen vuosittain. Selkeät organisaation sisäiset toimintatavat ja panostaminen suunnitteluun ja seurantaan ovat asioita, jotka toimivat paitsi tuloksiin pääsemisen ja niiden mittaamisen välineinä, myös pienentävät suurta osaa tavallisimmista riskeistä, joita järjestöt arkipäivän työssään kohtaavat. Esimerkkitapauksena kapasiteetin vahvistamisesta voi ottaa Kenian kehitysvammaisten yhdistyksen, KAIHin, joka teki laadukkaan alkukartoituksen jäsenistönsä keskuudessa jäsenistön sen hetkisestä tietämyksestä aluehallinnon rakenteista ja jäsenistön osaamisesta ja halukkuudesta kehittää paikallistason toimintaa. Alkukartoitus suunniteltiin hyvin ja sen tuotokset otettiin saman tien käyttöön järjestön toiminnan suunnittelussa. Kartoitus on tämän raportin liitteenä. Invalidiliiton sambialaisen kumppanijärjestön ZNAPDin pitkäaikainen työntekijä Josehp Mwula esittelee järjestön omavaraisuuden turvaamiseksi perustetun maatilan seurantajärjestelmää. 2. Hankesuunnitelmien ja -raporttien laatu on parantunut. Tulosten mittaaminen parantuneen laadun arvioinnin kautta perustuu subjektiiviseen, tässä tapauksessa hankekoordinaattoreiden ja Vammaiskumppanuuden ohjelmasuunnittelijan arvioon hankedokumenttien laadusta.

12 12 Vuonna 2013 käyttöönotetut uudet suunnittelu- ja raportointilomakkeet olivat nyt käytössä toista kertaa. Uuden lomakkeet ohjaavat tavoitteiden ja tulosten suunnittelua entistä strategisempaan suuntaan. Perustuntuma suunnitelmien ja raporttien laadusta on se, että kumppanit ovat kehittyneet tässä ajattelussa, alkaneet itse tunnistaa aukkoja tulospohjaisessa seurannassa ja laatineet suunnitelmia paremman seurannan kehittämiseksi jatkossa. Suunnitteluprosessista on tehty aiempaa vaativampi. Hankesuunnitelman pohjustamiseksi järjestöjen tulee laatia toimintaympäristöanalyysi (stakeholder analysis), arvioida oma kapasiteettinsa (Partner Capacity Assessment) sekä laatia toiminnalleen looginen viitekehys (logframe). Analyysien tekemiseen ja hankesuunnitteluun osallistuneiden kommentit ovat pitkälti samansuuntaisia: suunnittelu on aiempaa raskaampaa ja aikaa vievempää, mutta käytetty aika on sen arvoista, ja suunnitelmien laatuun ollaan itse tyytyväisiä. Tämä on ohjelmatasolle hyvä indikaatio siitä, että suunnitteluprosessiin panostaminen todella luo laatua. Analyysien logiikka ja taso vaihtelee huomattavasti järjestökohtaisesti, mutta se ei haittaa. Tarkoituksenahan ei ole vertailla eri järjestöjä keskenään vaan auttaa järjestöjä parantamaan omaa laatuaan omien resurssiensa puitteissa. Raportoinnissa siirtyminen aktiviteettien raportoinnista tulos- ja tavoitetason raportointiin on alussa työlästä ja indikaattorit ja tulokset menevät helposti sekaisin, mutta vuoden takaisesta tilanteesta on selvästi huomattavissa kehitystä sekä ajattelutavan muutosta. Muutamat kumppanit antoivat palautetta, että raportointi on tullut mielenkiintoisemmaksi, minkä voisi tulkita merkiksi siitä, että seuranta ja raportointi on sisäistetty omaa toimintaa parantavaksi toimenpiteeksi eikä vain pakolliseksi rahoittajan vaatimukseksi. Ohjelmatasolla järjestöjen panostusta suunnitteluun on kannustettu kasvavin, yhteisestä ohjelmabudjetista haettavin suunnittelu- ja arviointimäärärahoin. Suunnitteluun korvamerkityillä varoilla halutaan viestiä sitä, että suunnittelua ei tarvitse tehdä kaiken muun ohella, vaan sille voi ja pitää varata ylimääräisiä resursseja, jos se aiotaan tehdä kunnolla. Ohjelman projektimanuaali, joka sisältää työkalut ja ohjeet, on käytettävissä yhteisen pilvipalvelun kautta, ja sitä kehitetään jatkuvasti. 3. Jäsenmäärä ja aktiivisten nais- ja miesjäsenten määrä kumppanijärjestöissä on kasvanut. Kumppanijärjestöjen jäsenmäärien kasvu antaa kuvan siitä, miten vammaisia ihmisiä on saatu mukaan ihmisoikeustyöhön. Sillä on vaikutuksia sekä yksilö- että organisaatiotasolla mutta myös perheiden ja yhteisöjen tasolla. Jokaisella järjestötoiminnan piiriin saadulla uudella vammaisella ihmisellä on järjestönsä kautta mahdollisuus päästä mukaan kehitykseen aivan toisin kuin ilman järjestöä. Järjestötasolla kasvavat jäsenmäärät lisäävät järjestöjen painoarvoa edunvalvonnassa sekä kasvattavat järjestöjen omarahoituspohjaa. Jäsenmääriä on kerätty kumppaneiltamme järjestelmällisesti vuodesta 2013 alkaen. Kaikissa etelän kumppanijärjestöissä on henkilöjäseniä yhteensä yli Jäsenmäärät kasvoivat 3,8 % vuodesta 2013 vuoteen Suurimmassa järjestössä jäseniä oli , kun taas pienimmässä 19 jäsentä. Jäsenistöstä 81,6 % oli vammaisia ihmisiä ja naisia 41,4 %. Järjestöjen henkilökunnasta vammaisia

13 13 ihmisiä oli 41,5 % ja naisia 41,2 %. Hallituksen kokoonpanoissa puolestaan oli vammaisia 72,1 % ja naisia 44,2 %. Vammaisen ihmisen päästyä vammaisjärjestön toiminnan piiriin ja saatua siitä positiivisia vaikutuksia elämäänsä, vaikutukset heijastuvat myös vammaisen ihmisen koko perheeseen ja lähiympäristöön. Näin voimme ajatella toimintamme vaikuttavan vielä laajemmalti kuin pelkkään jäsenistöön Vammaisten ihmisten työntekoon ja opiskeluun liittyvien osallistumismahdollisuuksia lisäävien käytäntöjen luominen Vammaisten ihmisten työelämään ja opiskeluun liittyvien osallistumismahdollisuuksien lisääminen uusien käytäntöjen avulla on Vammaiskumppanuusohjelman konkreettisinta, näkyvintä työtä. Työnteon osallistumismahdollisuuksien edistäminen Vammaisten ihmisten työllistymisen esteinä ovat ensisijassa asenteet, taitojen puute tai esteellinen ympäristö. Nämä kaikki esteet on purettava, jotta vammaiset ihmiset pääsevät osallistumaan työelämään ja tätä kautta ansaitsemaan oman toimentulonsa. Toimentulolla on elinolosuhteiden parantumisen lisäksi vahva vaikutus vammaisten ihmisten itsetuntoon ja ympäristön asenteisiin; sosiaalinen inkluusio on myös kehitysmaissa vahvasti yhteydessä ihmisen osallisuuteen työelämässä. Invalidiliiton hankkeessa Etiopiassa liikuntavammaisille ihmisille on tarjottu ammatillista ja yrittäjyyskoulutusta sekä mahdollisuus elinkeinon harjoittamiseen järjestön myöntämän osuuslainan turvin. Kuurojen Liiton hankkeessa Tansaniassa puolestaan on edistetty kuurojen naisten toimeentulomahdollisuuksia kouluttamalla nämä sekä tekemällä vaikuttamistyötä niin, että kuurot hyväksytään jäseniksi paikallisiin mikroluotto-ohjelmiin. Näkövammaisten keskusliiton hankkeessa Namibiassa räätälöidään koulutusta aikuisiällä näkönsä menettäneille niin, että he voivat jatkaa ennen vammautumistaan tekemää työtään. Koulutuksen osallistumismahdollisuuksien edistäminen Koulutukseen ja opiskeluun luotavat mallit tähtäävät siihen, että vammaiset koululaiset ja opiskelijat saisivat laadukasta inklusiivista tai vammaspesifisti räätälöityä koulutusta. Inklusiivinen koulutus ja opiskelu mahdollistuvat poistamalla oppimisen esteet, jotka vaihtelevat paljon eri vammaryhmien välillä. Kynnyksen hanke Etiopiassa tähtää yliopisto-opiskelujen mahdollistamiseen kaikille vammaryhmille. Hankkeessa on menestyksekkäästi luotu käytäntöjä vammaisten opiskelijoiden edunvalvonnalle ja vammaisten opiskelijoiden tukipalveluille eri vammaryhmien tarpeet huomioiden. Näkövammaisten keskusliiton hankkeessa Palestiinassa puolestaan on tuettu näkövammaisten opiskelijoiden resurssikeskustoimintaa ja luotu käytäntöjä vammaisten opiskelijoiden vapaa-ajantoiminnalle. Kosovon hanke Kuurojen Liiton kumppaneiden kanssa puolestaan osaltaan tähtää laadukkaan viittomakielisen perusopetuksen kehittämiseen. Kuurojen kohdalla laadukkaan koulutuksen kehittäminen on muita vammaryhmiä pidempi ja monisyisempi prosessi, sillä laadukasta koulutusta on pohjustettava esim. niinkin suurella asialla kuin virallinen viittomakielen luominen.

14 14 Etiopian kuurojen liiton ENADin jäsenyhdistys Debre Birhanissa tarjoaa kuuroille jäsenilleen mahdollisuuksia ammatin oppimiseen. Näistä työllistymiseen ja koulutukseen keskittyvistä hanke-esimerkeistä huomaamme, että vammaisten työllistymisen edistämiselle tai inklusiivisen opetuksen kehittämiselle ei ole olemassa yhtä mallia, joka toimisi kaikille vammaryhmille tai kaikissa toimintaympäristöissä. Laadukkaan työn takeena ei siis ole valmiit sapluunat, vaan pitkät, osallistavat prosessit, joissa kaikki osapuolet sitoutuvat omaan osaansa asioiden kehittämisessä Kumppanien vaikuttamis- ja edunvalvontatyön vahvistaminen Kumppanien vaikuttamis- ja edunvalvontatyön osaamisen vahvistaminen on ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamisen kannalta erittäin tärkeä tavoiteltava tulos. Tämä tavoite kulkee rinnan järjestön yleisen kapasiteetin vahvistamisen kanssa. Toimintahorisontin laajentaminen oman jäsenistön ulkopuolelle sekä strategisten yhteistyökumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen ovat edellytyksiä vaikuttamistyön vahvistamiselle. Tämä pätee sekä kansallisen tason että paikallistason vaikuttamistyön vahvistamiseen. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (ks. luku 2.1) toimii, jos sitä osataan käyttää apuna edunvalvontatyössä. Sopimuksen ratifioinut valtio on sitoutunut sen toimeenpanoon, jolloin maan vammaisjärjestöjen vaikuttamistyöllä on kansainvälisessä sopimuksessa vankka pohja. Vuonna 2014 neljätoista Vammaiskumppanuuden 26:sta Etelän kumppanijärjestöstä olivat mukana tekemässä vaikuttamistyötä vammaisten yleissopimuksen ratifioimiseksi, yleissopimuksen toimeenpanon kansallisissa seurantaelimissä tai laatimassa järjestöjen varjoraportteja. Vaikuttamistyöstä kerrotaan myös luvussa 2.1. sekä Hanketulokset-liitteessä.

15 Vaikuttamistyö ja vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen Suomessa Vammaiskumppanuuden Suomessa ja kansainvälisissä verkostoissa tehtävä vaikuttamistyö tähtää vammaiskysymysten valtavirtaistamiseen koko kehitysyhteistyön kenttään sekä vammaiskysymysten painoarvon lisääntymiseen kehityspolitiikassa. Vammaiskumppanuuden Suomessa tehtävän työn tavoitteena tällä ohjelmakaudella on konkreettisesti edistää valtavirtaistamista ja seurata sen toteutumista. Vaikuttamistyötä tehdään kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti osallistumalla YK-kokouksiin sekä järjestöjen ja verkostojen toimintaan. Vaikuttamistyötä tekevät sekä Vammaiskumppanuuden toimisto että sen jäsenjärjestöt omien pohjoismaisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten kattojärjestöjensä ja verkostojensa kautta. Vaikuttamistyön tavoitteeseen pääsemiseksi a) vahvistetaan suomalaisten kehitysyhteistyötoimijoiden ymmärrystä vammaisten ihmisoikeuksista sekä kykyjä ja sitoutumista edistää ja toteuttaa niitä käytännön hanke- ja ohjelmatyössä b) tehdään vaikuttamistyötä sen puolesta, että vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen huomioitaisiin nykyistä paremmin Suomen rahoittaman kehitysyhteistyön ohjeistuksissa c) tehdään osana kansallista vammaisliikettä vaikuttamistyötä sen puolesta, että Suomi ratifioisi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja noudattaisi sen kansainvälistä ulottuvuutta koskevaa 32. artiklaa Kehitysyhteistyötoimijoiden ymmärryksen vahvistaminen vammaisten ihmisten ihmisoikeuksista Kiitos ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan vahvistumisen, vammaisyleissopimuksen voimaanastumisen ja vammaisjärjestöjen (mukaan lukien Vammaiskumppanuuden jäsenten) jatkuvan vaikuttamistyön, vammaisten ihmisoikeudet ovat viime vuosina nousseet esille kansainvälisessä kehityspoliittisessa keskustelussa ja saaneet näkyvyyttä aivan uudella tavalla. Tämän nosteen näemme tärkeänä toimintaympäristöstä nousevana positiivisena mahdollisuutena saada vammaiset ihmiset aktiivisesti mukaan valtavirtaistamisen suunnitteluun. Kaikilla maailman järjestöillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tietoa tavasta, jolla vammaisten oikeudet eri elämänaloilla voidaan toteuttaa, mutta vammaisilla ihmisillä ja heidän järjestöillään tuo tieto on sekä tutkimus- että kokemusperäisenä. Teemme työtä sen eteen, että kehitysyhteistyötoteuttajat ymmärtävät seuraavaksi sen, että paras taito löytyy vammaisilta ihmisiltä itseltään. Kannustukseksi suomalaisille järjestöille ja muille kehitysyhteistyötoimijoille Vammaiskumppanuus perusti Vammaiset ja kehitys -palkinnon, joka jaetaan vuosittain tunnustukseksi käytännönläheisestä, mutta korkealle tähtäävästä työstä vammaisten saamiseksi mukaan kaikkeen toimintaan kehitysyhteistyössä. Vammaiskumppanuus valitsi vuoden 2014 vammaiskumppaniksi kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin ja järjestön ohjelmajohtajan Miikka Niskasen. Ensimmäinen Vammaiset ja kehitys -palkinto jaettiin Vammaiskumppanuus ry:n 25-vuotisjuhlaseminaarissa

16 16 World Visionin ohjelmajohtaja Miikka Niskanen srilankalaisen kummipoikansa Jacobin kanssa. Vaikuttamistyön tulosten tarkastelu asetettujen mittarien avulla: 1. Vammaiskumppanuus on kehittänyt kattavan koulutuspakettikokonaisuuden vammaisten ihmisoikeuksista sekä niiden integroimisesta kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. Vuonna 2013 kehitettyä ns. valtavirtaistamistyökalua levitettiin edelleen aktiivisesti kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen käyttöön. Työkalu ja lyhyt ohjeistus sen käyttöön löytyvät vapaasti myös Vammaiskumppanuuden suomenkielisiltä verkkosivuilta, ja työkalu on saatavana myös englanninkielisenä. Työkalu on tarkoitettu järjestöille, jotka haluavat muuttaa toimintansa vammaisinklusiiviseksi, ja se on saanut paljon kiitoksia käytännönläheisyydestään. Valtavirtaistamistyökalu on osa koulutuspakettia, jonka tavoitteena on herättää kehitysyhteistyön parissa toimivia huomaamaan vammaiset ihmiset, ottamaan heidät mukaan hankkeisiin ja ohjelmiin ja edistämään vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista. Koulutuspakettia räätälöidään aina koulutettavien mukaan, niin että se parhaiten palvelee kulloistakin tarvetta. Samalta pohjalta pystytään rakentamaan erilaisia kokonaisuuksia päivän koulutuksesta aina pitempiaikaiseen yhteistyöhön. 2. Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ja muut -toimijat ovat saaneet tarvitsemaansa koulutusta ja neuvontaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista kehitysyhteistyössä. Vammaiskumppanuudesta koulutusta saaneet suomalaiset kehitysyhteistyötoimijat hyödyntävät kehitysmaiden vammaisjärjestöjen ja vammaisten ihmisten osaamista hankkeidensa suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

17 17 Suomessa vammaisten oikeuksien valtavirtaistamisesta järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Avoin, kaikille kehitysyhteistyösektorilla toimiville järjestöille tarkoitettu tilaisuus järjestettiin Näkövammaisten Keskusliiton Iiriksessä maaliskuussa Koulutukseen osallistui 19 henkeä kehitysyhteistyötä toteuttavista organisaatioista. Lisäksi koulutimme vammaisten oikeuksista muun muassa Kepan (Hankesuunnittelun peruskurssi) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaisuuksissa (Kehitysyhteistyöviikot), ja nostimme vammaisten oikeuksia koskevia teemoja esiin useissa muissa tilaisuuksissa, kuten Myanmarin kehityshaasteita käsittelevässä seminaarissa syyskuussa 2014 (100 osallistujaa, esitys yhdessä Abilis-säätiön kanssa). Koulutuksista kerätyn palautteen mukaan koulutukset ovat syventäneet osallistujien tietoisuutta vammaisuudesta, lisänneet ymmärrystä vammaisinkluusion tärkeydestä sekä antaneet arvokkaita käytännön ohjeita vammaisten ihmisten huomioimiseksi kehitysyhteistyöhankkeissa. Vuoden aikana käynnistettiin myös kumppanuusjärjestöille avoin vammaisten oikeuksia käsittelevä Sharing & Learning -oppimispiiri, jonka ensimmäinen tapaaminen järjestettiin marraskuussa Tilaisuuden tavoitteena oli keskustelevassa hengessä tuottaa yhdessä ideoita vammaisten oikeuksia edistävään työhön. Opintopiiri koettiin erittäin tarpeellisena ja osallistujien toivomuksesta piiri kokoontuu säännöllisesti puolivuosittain pohtimaan valtavirtaistamiseen liittyviä haasteita. Vuonna 2014 Vammaiskumppanuudella oli neljä järjestöasiakasta, joiden kanssa allekirjoitettiin sopimukset vammaisasioiden valtavirtaistamiseen kehitysyhteistyöhankkeissa tai vammaishankkeiden kestävyyteen liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottamisesta. Seitsemän hanketta oli kyseessä olevien palveluiden piirissä. Vuoden aikana tehtiin kaksi asiantuntijapalveluihin liittyvää matkaa yhdessä UFF:n eli tilaajaorganisaation edustajien kanssa. Koulutimme UFF:n paikallista henkilökuntaa sekä Angolassa (huhtikuu) että Mosambikissa (syyskuu). Räätälöityjen palveluiden ostajille keväällä 2015 tehdyn kyselyn perusteella 88 % asiakkaista ovat joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palveluihin ja suurin osa suosittelisi vastaavia palveluita myös muille (N=6) kehitysyhteistyötoimijoille. Palveluiden kehittämistyö jatkuu yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tuloksia yhteistyökumppaneiden vammaisinklusiivista hankkeista UFF:n hankkeessa Angolan Kunenessa oli elokuuhun 2014 mennessä rekrytoitu 58 vammaista viljelijää. Lisäksi hankkeen 500 uuden viljelijän joukossa on Xangalalan alueella 9 vammaista (5 miestä ja 4 naista) ja Naulilassa 25 (18 miestä ja 7 naista), eli uusien rekrytoitujen osalta 6.8 %. Tällä on positiivisia vaikutuksia suureen joukkoon ihmisiä vammaisen henkilön koko perheen hyötyessä tilanteesta. Yhteistyökumppanin mukaan Angolan-kumppanien asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan ovat muuttuneet täysin. Tämä osoittaa konkreettisesti, että valtavirtaistamistyö toimii edistäen suurin harppauksin vammaisten inkluusiota hankkeessa. Työtä edistää paikalle palkattu paikallinen, vammaisuudesta omakohtaista kokemusta omaava vammaisinkluusiosta vastaava henkilö.

18 18 Amarildo (Will) Bento Tonet todistaa vakuuttavasti Angolan koulutuksessa, että liikuntavammainen kykenee mainiosti kuokkimaan maata. Vammaisen ihmisen antama esimerkki on useimmiten kaikkien vakuuttavin todiste, joka muuttaa sekä vammaisten omaa käsitystä itsestään että vammattomien käsitystä vammaisten ihmisten kyvyistä. UFF:n hankkeessa Mosambikissa, Chimoion opettajaopistolle puolestaan rekrytoitiin kaksi vammaista henkilöä edistämään vammaisinkluusiota. Heidän tehtävänään on kouluttaa paikallista henkilökuntaa sekä yhteisön jäseniä vammaisten oikeuksista. Erittäin positiivisena edistysaskeleena vammaisinkluusion osalta voidaan pitää myös sitä, Chimoion opettajaopistolle palkattiin viittomakielen opettajaa inklusiivisen opetuksen moduulia vahvistamaan. Myös Mosambikissa asiat edistyivät vammaisinkluusion osalta. Pipliaseura on kouluttanut paikallista henkilökuntaansa kolmessa hankemaassa (Burundi, Malawi ja Norsunluurannikko) vammaisten oikeuksista ja inklusiivisesta kehityksestä. Yhä useammalla hankkeen piirissä toimivalla kouluttajalla on ymmärrystä vammaiskysymyksiin liittyen ja he tietävät, ettei vamma ole esteenä oppimiselle ja osallistumiselle. Lisäksi vuosittaisessa, järjestön eri maiden edustajat yhteen kokoavassa tapaamisessa käsiteltiin vuonna 2014 vammaisinkluusiota. Suomen Lähetysseuralle toteutimme asiantuntijapalveluna vuoden lopussa Lähetysseuran koulutussektorin vammaishankkeiden kokonaisvaltaisen kartoituksen, joka poiki jatkoyhteistyökuvioita vammaisten oikeuksien edistämisen tiimoilta.

19 Vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen Suomen tukeman kehitysyhteistyön ohjeistusten laadinnassa Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma velvoittaa huomioimaan vammaisten ja muiden marginalisoitujen ryhmien inkluusion kaikessa kehitysyhteistyötoiminnassa. Ulkoministeriön ohjeistukset jo kehottavatkin vammaisten ihmisten huomioimiseen. Haasteena on velvoitteen ja ohjeistusten toimeenpano. Vaikuttamistyön koordinoimiseksi entistä paremmin kehitysyhteistyön saralla Vammaiskumppanuus kokosi riveistään vaikuttamistyöryhmän, joka kokoontui ensimmäistä kertaa syksyllä Vaikuttamistyöryhmän tarkoituksena on säännöllisin tapaamisin suunnitella vaikuttamistyön strategisia linjauksia ja tehdä yhteinen toimintasuunnitelma etenkin valtavirtaistamisen edistämiseksi. Tulosten tarkastelu asetettujen mittarien avulla: 1. Vammaiskumppanuus jäsenjärjestöineen on osallistunut kehitysyhteistyöohjeistusten laadintaan. Vuonna 2014 ei ollut käynnissä ohjeistusten uudistuksia, joihin Vammaiskumppanuus olisi voinut aktiivisesti osallistua. Työtä tehtiin kuitenkin proaktiivisesti. Vammaisten oikeuksien valtavirtaistamisteeman alla käynnistettiin loppuvuodesta 2014 esteettömiä vesi-ja saniteettipalveluja pohtiva työryhmä, jossa on jäseniä sekä vammais- että valtavirtajärjestöistä. Ryhmän tuottaa kevään 2015 aikana oppaan esteettömistä palveluista valtavirtajärjestöille ohjamaan sektorin hankkeita inklusiivisempaan suuntaan. Työryhmä tekee läheistä yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa ja järjestää yhteistyössä oppaan julkistamistilaisuuden vuonna Vammaiskumppanuuden suositukset siitä, miten erityisesti vammaisten oikeudet huomioidaan kehitysyhteistyössä on sisällytetty ohjeistuksiin. Syksyllä 2014 Vammaiskumppanuus ja Abilis-säätiö osallistuivat aktiivisesti Myanmarin maaohjelman kommentointiin ja vammaisten oikeudet sisällytettiin järjestöjen yhteiseen maaohjelmaa koskevaan lausuntoon (s.3): Suomen tulisi kehitysyhteistyöohjelman lisäksi käydä aktiivista poliittista dialogia vammaisten lasten ja muiden vähemmistöjen oikeuksista Myanmarin koulutusjärjestelmässä. Myanmarin vammaisjärjestöt voivat toimia vahvana ja strategisena kumppanina vammaisten oikeuksien edistämisessä YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ratifioimisen edistäminen ja sen valvominen, että Suomi noudattaa sopimuksen kansainvälistä ulottuvuutta koskevaa 32. artiklaa Vammaiskumppanuuden tulostavoitteeksi Suomen ratifiointiprosessi edistyminen sopii vain epäsuorasti, sillä ratifiointi on kansallinen prosessi, eikä sen vuoksi kehitysyhteistyön suoran vaikuttamistyön alainen. Useat Vammaiskumppanuuden jäsenistä osallistuvat kuitenkin ratifioinnin edistämiseen osana kotimaan vaikuttamistyötään. Kehityspoliittisten prosessien seuraaminen ja kannanotto vammaisten ihmisoikeuksien puolesta sen sijaan ovat Vammaiskumppanuuden vaikuttamistyön keskiössä.

20 20 Vuoden alussa Vammaiskumppanuus järjesti yhdessä ulkoministeriön kanssa kansainvälisen seminaarin, jonka otsikkona oli Disability Inclusive Development. Seminaari kokosi Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-keskukseen keskeisiä vammaisvaikuttajia YK:sta sekä ulkoministeriön ja järjestöjen edustajia. Puhujina esiintyivät mm. YK:n vammaisasioiden erityisraportoija Shuaib Chalklen ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) vammaisneuvonantaja Facundo Chavez. Seminaarin avasi alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen. Tulosten tarkastelu asetettujen mittarien avulla: 1. Vammaiskumppanuuden kannanotot vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämisestä kehitysohjelmiin sekä vammaisjärjestöjen ja vammaisten henkilöiden osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysohjelmiin on huomioitu Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa. Suomen kehityspolitiikka painottaa johdonmukaisesti helposti syrjäytyvien ryhmien ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien huomioimista. Vammaiset ihmiset ovat selvästi nousseet esille strategioissa ja linjauksissa. Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia toteaa: Naiset, lapset, vähemmistöt, alkuperäiskansat ja vammaiset henkilöt ovat usein muuta väestöä heikommassa asemassa. (s. 20) On merkittävää, että vammaiset ihmiset mainitaan erikseen sekä linjauksissa että puheissa. Aiemmin vammaiset ihmiset sisällytettiin ilman erillistä mainintaa haavoittuviin ryhmiin, mikä piilotti vammaisten ja heidän perheidensä erityistilanteen. 2. Vammaisten ihmisoikeudet on paremmin huomioitu Suomen EU:n kehityspolitiikkaan, kestävän kehityksen sekä post-mdg-prosesseihin liittyvissä kannanotoissa. Vaikuttamistyön kärki vuonna 2014 oli suunnattu Post 2015-kehitysagendan vammaisinkluusion varmistamiseen. Vammaiskumppanuuden jäsenet osallistuivat aktiivisesti eri foorumeilla sekä kotimaiseen että kansainväliseen keskusteluun Post kehitysagendasta ja kestävän kehityksen tavoitteista. Vammaiskumppanuus osallistui aktiivisesti ulkoministeriön temaattisiin kuulemistilaisuuksiin ja suomalaisten järjestöjen yhteisen Post 2015 Task Forcen työskentelyyn. Järjestöjen perusteellinen kannanotto kestävän kehityksen tavoitteisiin The Finnish NGO Task Force's Position Paper on Post 2015 Agenda mainitsee vammaiset ihmiset 21 kertaa. Heinäkuussa Vammaiskumppanuus ja sen pohjoismaiset sisarjärjestöt lähettivät yhteisen vetoomuksen maidensa ulkoministeriöihin, että ne ottaisivat vahvemmin kantaa vammaisten ihmisoikeuksien puolesta ja painottaisivat vammaisten huomioimista tulevissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Yllämainitut Vammaiskumppanuuden vaikuttamistyöt toimenpiteet ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet siihen, että Ulkoministeriön linjaus VUODEN 2015 JÄLKEINEN KEHITYSAGENDA: SUOMEN NÄKEMYKSIÄ mainitsee vammaiset ihmiset tai vammaisuuden 12 kertaa. Samaa kehitystä on tapahtunut EU-tasolla, ja vammaiset ihmiset mainitaan yhä useammin erikseen, näin mm. EU:n Post tiedonannossa A Decent Life for All: from Vision to Collective Action ja sen liitteessä.

21 21 Vammaisuus ja kehitys -kysymyksiin erikoistuneiden järjestöjen yhteistyökonsortio IDDC (International Disability and Development Consortium) sekä toinen kehitysyhteistyön vammaiskysymyksiin erikoistunut järjestö, IDA (International Disability Alliance) toimivat kansainvälisellä tasolla aktiivisina Post kehitysagendan vammaisinkluusion vahtikoirina. Näiltä kattojärjestöiltä saimme myös kotimaan vaikuttamistyöhön arvokasta tausta-analyysiä esimerkiksi siitä, miten uusien tavoitteiden mittareita tulisi muotoilla niin, että niillä pystytään jatkossa toteamaan vammaisten inkluusio tai ekskluusio saavutetuissa tuloksissa Viestintä ja globaalikasvatus Vammaiskumppanuuden Suomessa tehtävän viestintä- ja globaalikasvatuksen ohjelmallisena tavoitteena on kasvattaa jäsenjärjestöjen jäsenistön ja suuren yleisön tietoisuutta vammaisten ihmisoikeuksista ja YK:n yleissopimuksen globaaleista kytkennöistä sekä sitoutumista kehityspoliittisiin tavoitteisiin. Vammaiskumppanuuden yhteistä viestintää toteutettiin vuoden 2014 aikana suppein henkilöstöresurssein. Viestintäkoordinaattoria ei kustannussyistä pystytty palkkaamaan toimistolle. Viiden kuukauden mittainen viestintäharjoittelijan panos alkuvuonna ja jäsenjärjestöjen viestintätiimien tuki paikkasi vajetta ja mahdollisti esiintymisen Maailma kylässä-festivaaleilla isolla osastolla. Kehitysviestintä ja tiedottaminen Vammaiskumppanuusohjelman hankkeista olivat pitkälti jäsenjärjestöjen viestijöiden varassa, ja he tekivätkin tätä työtä tehokkaasti omilla tahoillaan. Viestijöistä koostuva Vammaiskumppanuuden viestintätyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden aikana jakamaan tietoa omasta työstään sekä auttamaan Vammaiskumppanuuden toimistoa viestinnän suunnittelussa. Vammaiskumppanuuden nimenvaihdon yhteydessä uudistettiin myös Vammaiskumppanuuden verkkosivut alustaa myöden. Vammaiskumppanuuden viestinnän ja globaalikasvatuksen tavoitellut tulokset ovat: a) Vammaisten ihmisten tietämystä kehityskysymyksistä on lisätty ja vammaisia henkilöitä on innostettu mukaan kehitysyhteistyötoimintaan. b) Suurelle yleisölle on tarjottu luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kehitysmaiden vammaisista ja kehityksestä sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta Vammaisten ihmisten tietämyksen lisääminen kehityskysymyksistä ja vammaisten ihmisten innostaminen mukaan kehitysyhteistyötoimintaan Uutena komponenttina kehitysviestinnän saralla on vapaaehtoistyön koordinointi. Kimmoke tämän työn käynnistämiseen tuli Maailma kylässä -festivaalilta, osastollamme kävijöiden alettua kysellä mahdollisuuksista tehdä vapaaehtoistyötä Vammaiskumppanuudelle. Syksyllä palkattiin tuntityöpohjalta vapaaehtoistyön koordinaattori, joka käynnisti kaikille kiinnostuneille avoimen iltatapahtumien sarjan. Vapaaehtoisiksi houkutellaan ensisijaisesti eri tavoin vammaisia ihmisiä. Tavoitteena on jakaa tietoa kehitysyhteistyöstä teemoittain yhdistäen kehityskysymykset ja vammaisuuden. Ensimmäisen illan teemana oli näkövammaisuus Afrikassa.

22 22 Tulosmittareina tälle tavoitteelle olivat: 1. FB-sivustojen tykkääjämäärä kasvaa tasaisesti ja vammaiskumppanuus.fi-sivuilla käynnit lisääntyvät vuositasolla Facebookin tykkääjämäärä kasvoi 39 % edellisvuodesta. Sivulle päivitettiin vammaisuuteen ja kehityskysymyksiin liittyviä tapahtumia ja kommentteja sekä otteita vammaisten elämästä kehitysmaissa. Vammaiskumppanuus.fi-sivuston kävijämääristä ei pystytä tekemään vertailua, sillä sivut uudistettiin vuoden aikana, joten analyysiin tuli katkos. 2. Jäsenlehdissä kehitysyhteistyöhön liittyviä artikkeleita 2 kpl / järjestö / vuosi. Jäsenjärjestöt tiedottivat kehitysyhteistyöhankkeistaan ansiokkaasti jäsenlehdissään. Kaikki järjestöt tuottivat vähintään kaksi juttua hankkeistaan. Kehitysviestintään panostamisesta erityismaininnan saa Kynnys. Kynnyksen Kynnys-lehden, joka jaetaan jäsenistön lisäksi myös suurelle yleisölle Voima-lehden liitteenä, kaksi numeroa oli kokonaan kehitysyhteistyöaiheisia vuonna Lehtiarkistoon pääsee tutustumaan tästä: Invalidiliitto on myös tuottanut kehitysviestinnällistä aineistoa eri muodoissa. Invalidiliiton sambialaisen kumppanin ZNAPDin kanssa vuosina koottu Kuvat kertovat -näyttely kiersi vuoden 2014 aikana eri puolilla pääkaupunkiseutua. Näyttelystä ja siihen liittyvistä kehitysviestintä- ja globaalikasvastustapahtumista löytyy tietoa: Lisäksi Invalidiliitto avasi loppuvuodesta kehitysyhteistyöaiheisen blogin, jossa kerrotaan Invalidiliiton Sambian ja Etiopian kumppaneista ja hankkeista: Lisäksi kuvia Etiopiasta on tallennettu myös osoitteeseen Myös Näkövammaisten Keskusliiton kolmesta kehitysyhteistyöaiheisesta jutusta yksi löytyy sähköisenä: Kehitysvammaliitto puolestaan on käyttänyt Sambian-hankkeessa tuotettua aineistoa ja kehitysviestintään liittyviä materiaaleja kuten valokuvia Towards Inclusive Development Education -hankkeessa vuosien aikana Luotettavan ja ajankohtaisen tiedon tarjoaminen suurelle yleisölle kehitysmaiden vammaisista ja kehityksestä sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta FIDIDAn 25-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin kirja Oikeus tulevaisuuteen - Vammaisjärjestöt kehitysyhteistyössä, jossa sekä suomalaiset että kehitysmaiden vammaiset ja vammattomat ihmiset kuvaavat kokemuksiaan vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä ja vammaisena elämisestä kehitysmaassa. Teos on tarkoitettu sekä jäsenjärjestöjemme jäsenistölle että suurelle yleisölle kehitysviestintää palvelemaan.

23 23 Maailma Kylässä-festivaaleilla Vammaiskumppanuudella oli isompi yhteisosasto, jossa jäsenjärjestöjen edustajat tapasivat festivaalivieraita. Osastolla järjestettiin vammaisten ihmisten haastatteluja ja esiteltiin apuvälineitä. Myös opaskoira oli festivaalikävijöiden tavattavissa. Festivaalin asiaohjelmassa järjestimme tilaisuuden, jossa kansanedustaja Kike Elomaa haastatteli YK:n ihmisoikeuspalkinnon saajaa Liisa Kauppista. Tilaisuus herätti kiinnostusta, sillä paikalle tuli yli sata kuulijaa ja tilaisuudessa otettuja valokuvia jaettiin ja kommentoitiin ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Kansanedustaja Kike Elomaa ja YK:n ihmisoikeuspalkinnon saaja Liisa Kauppinen ihastuttivat yleisöä lämpimällä esiintymisellään. Tulosindikaattoreina tälle tavoitteelle olivat: 1. FB-sivustojen tykkääjämäärä kasvaa tasaisesti ja vammaiskumppanuus.fi-sivuilla käynnit lisääntyvät vuositasolla (kts. a-kohta) 2. YK:n yleissopimuskirjasta on levitetty laajan yleisön käyttöön 200 kpl / vuosi Suomen YK-liiton painattamaa Vammaisyleissopimus-kirjasta oli jaossa kaikissa Vammaiskumppanuuden tapahtumissa. Kirjasta jaettiin noin 100 kappaletta.