Terveysfoorumi. Miten terveydenhuollon valinnat. Liite Terveysfoorumilla käytyä keskustelua. Suomen lääkärilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveysfoorumi. Miten terveydenhuollon valinnat. Liite 46 16.11.2012. Terveysfoorumilla 11.5.2012 käytyä keskustelua. Suomen lääkärilehti"

Transkriptio

1 Terveysfoorumi Suomen lääkärilehti Miten terveydenhuollon valinnat Finlands Läkartidning pitäisi tehdä? 2012 Finnish Medical Journal Terveysfoorumilla käytyä keskustelua Liite

2 Terveysfoorumi 2012 II Terveydenhuollon valinnat- miten palveluvalikoimasta päätetään? Kuntatalo, 2.linja 14, Helsinki TERVEYSFOORUMI 2012 JATKUU: MITEN PALVELUVALIKOIMASTA PÄÄTETÄÄN? Lääketieteellinen tutkimus kehittää diagnostisia menetelmiä ja hoitomuotoja, jotka ovat aikaisempaa parempia, tehokkaampia, mutta yleensä myös kalliimpia. Terveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat niukkenevat suhteessa mahdollisuuksiin ja ikääntyvän väestön tarpeisiin. On siis tehtävä valintoja. On valittava, mitä tutkimus- ja hoitomenetelmiä käytetään ja missä tilanteessa. Valinnoista tulisi keskustella avoimesti ja pyrkiä yhteisten pelisääntöjen luomiseen päätöksenteon tueksi. EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi korostaa entisestään pelisääntöjen tärkeyttä ja valintojen läpinäkyvyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sekä Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto järjestävät jo toisen Terveysfoorumin vuonna Ensimmäisessä pohdittiin, miten terveydenhuollon valintoja voitaisiin Suomessa tehdä käytännössä ja miten terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja EU:n potilasdirektiivi vaikuttavat tilanteeseen. Kuntatalossa järjestettävässä Terveysfoorumi 2012 II:ssa jatketaan keskustelua sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja EU:n potilasdirektiivin toimeenpano vaikuttavat terveydenhuollon valintoihin. Foorumissa esitetään käytännön esimerkkejä eri sairausryhmistä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityisesti kuntien poliittiset päättäjät ja johtavat virkamiehet. Osallistujia mahtuu mukaan noin 200, minkä lisäksi tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Aika: Torstai 4. joulukuuta 2012 klo Paikka: Kuntatalo, 2.linja 14, Helsinki Ilmoittautuminen: mennessä Lisätietoja: Päivi Koivuranta-Vaara Sosiaali- ja terveysministeriö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomen Lääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto 2

3 johdanto Priorisointiseminaareista terveysfoorumeihin Tämä Lääkärilehden liite perustuu Helsingissä pidettyyn terveysfoorumiin. Tilaisuuden tavoitteena oli tuottaa selkeitä kehittämisehdotuksia siitä, miten hoidon perusteita koskevaa päätöksen - tekoa tulisi julkisessa terveydenhuollossa kehittää. Ydinkysymykseksi nousi, miten määritellään perustuslain tarkoittamat riittävät palvelut. Liitteessä julkaistavat artikkelit valottavat näitä konkreettisia kysymyksiä terveysfoorumin alustusten ja yleisö- k eskustelujen pohjalta. Antiikin aikana foorumi oli keskustelu- ja tapaamispaikka, tori, jolla hoidettiin yhteisiä julkisia asioita. Nykyisin foorumilla ymmärretään puolueetonta ja kaikille avointa tilaa, jossa voidaan yhdessä pohtia vaikeita kysymyksiä. Tarkoitus on löytää ratkaisuja, joita kukaan foorumin osanottaja ei pysty yksin saavuttamaan. Toukokuisen terveysfoorumin järjestivät yhteistuumin sosiaali- ja terveysministeriö, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Lääkäriliitto. Ensimmäinen tämän konsortion järjestämä terveysfoorumi pidettiin Espoon Hanasaaressa helmikuussa Sen teemaksi otettiin terveydenhuollon valinnat, koska terveydenhuollon resurssien allokoiminen tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti on terveydenhuollon järjestämisen keskeisiä periaatteita. Suomessa on käyty keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista aiemminkin, jo 90-luvulta lähtien. Tuolloin asiaa pohti Stakesin asettama Terveydenhuollon priorisointiryhmä vuosina sekä Duodecimin koolle kutsuma priorisointineuvottelukunta vuonna Terveydenhuollon resurssit ovat aina rajalliset ja riittämättömät kaiken vähänkin hyödyllisen hoidon järjestämiseksi. Tästä syystä terveydenhuollossa joudutaan aina tekemään valintoja; mitä hoitoja järjestetään, millä tavalla ja mille potilasryhmille. Järjestäjien mielissä väikkyivät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja EU:n rajat ylittävän terveydenhuollon direktiivin toimeenpanon haasteet. Tilaisuuden tavoitteena oli tuottaa selkeitä kehittämisehdotuksia siitä, miten hoidon perusteita koskevaa päätöksentekoa tulisi julkisessa terveydenhuollossa kehittää. Ydinkysymykseksi nousi, miten määritellään perustuslain tarkoittamat riittävät palvelut. Siten vuoden 2011 terveysfoorumi päivitti aikaisempien priorisointiseminaarien teemat onnistuneesti tälle vuosikymmenelle. Järjestäjäkonsortio päätti jatkaa yhteistyötä terveysfoorumeiden järjestämiseksi. Sittemmin myös Suomen Hammaslääkäriliito on liittynyt mukaan. Vuoden 2012 viitekehykseksi valittiin EU:n potilasdirektiivin edellyttämä kansallisen palveluvalikoiman määrittely. Toukokuun foorumissa haluttiin selvittää, miten edellisenä vuonna tehdyt ehdotukset ovat lähteneet käytännössä toteutumaan. Millaisia ovat priorisointikeskustelun kansainväliset suuntaukset? Ratkaiseeko raha? Onnistuuko asiantuntijanäkemyksen välittäminen säädösvalmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon? Liitteessä julkaistavat artikkelit valottavat näitä konkreettisia kysymyksiä terveysfoorumin alustusten ja yleisökeskustelujen pohjalta. Esitän lämpimät kiitokseni kaikille artikkeleiden kirjoittajille. Kiitän myös Suomen Lääkärilehteä myönteisestä suhtautumisesta liitteen julkaisemiseen. Työ jatkuu. Terveysfoorumeita järjestetään toistaiseksi kahdesti vuodessa siten, että kukin konsortion jäsen ottaa järjestelyistä vuorollaan päävastuun. Seuraava terveysfoorumi järjestetään Kuntaliiton tiloissa Terveydenhuollon valinnat priorisointi on alati kiinnostava ja jokaista henkilökohtaisesti koskettava kysymys. Sekin, että terveysfoorumin järjestäjätahot esiintyvät aiheen parissa yhdessä, on merkki aikojen ja asenteiden muutoksesta. Toivotan kaikille lukijoille kiintoisia ja ajatuksia herättäviä hetkiä liitteen parissa. Tervetuloa mukaan! Liisa-Maria Voipio-Pulkki johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö 3

4 Priorisointi niukkuudesta selviämisen tukena Terveydenhuollon toimintakenttä elää jatkuvasti. Muutosten joukosta tulisi voida tunnistaa muutostrendejä, joilla voi olla merkittävää vaikutusta terveydenhuollon kehittämiseen ja toteuttamiseen. Terveydenhuollon pelikentän osallistujat voidaan pelkistää kolmeksi ryhmäksi: asiakkaisiin, palvelujen tuottan Raimo Jämsén, finanssineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Terveydenhuollossa ei ole koskaan riittävästi rahallisia tai muitakaan voimavaroja oikeutettuina pidettyjen tarpeiden (ja odotusten) täyttämiseen. Voimavarojen ja tarpeiden välistä kuilua voidaan lievittää voimavarojen lisäämis- ja tehostamisratkaisuin sekä ennaltaehkäisevin toimin vaikuttamalla myös terveydenhuollon ulkopuolisten sektoreiden toimintaan. Lisäksi priorisointi voi antaa uusia näkö kulmia niukkuudesta selviämiseen. Niukkuudessa selviämisen keinoja Lisää voimavaroja terveydenhuoltoon Terveydenhuoltomme menot olivat 16 miljardia euroa vuonna Ajanjaksona menot kasvoivat reaalisesti liki 50 prosenttia. Aika paljon lisättiin siis rahallista satsausta, mutta moni olisi halunnut suuremmankin kasvun. Rahan niukkuutta on valiteltu ja sitä valitellaan myös jatkossa. Tulevina vuosina rahaa suurempi resurssiniukkuus koskee työvoiman saatavuutta niin Suomessa kuin monessa EU-maassa. Priorisointikeskusteluissa olisikin tarvetta kiinnittää huomiota myös työvoimaresursseihin. Voimavarojen käytön tehostaminen Terveydenhuollon voimavarojen tehokkaampaa käyttöä on edistetty ja edistetään monin keinoin. Palvelurakenteita halutaan muuttaa toimivammiksi ja tehokkaammiksi. Palvelujen järjestämistahojen väestöpohjia samoin kuin kuntien välistä yhteistyötä pyritään lisäämään. Tuottavuuden parantamiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Julkisen rahoituksen koordinaatio halutaan paremmaksi. Palvelujen järjestäjäpuolen ja palvelujen tuottajaorganisaatioiden johtamistaitoja parannetaan. Voimavarojen tehokkaampaa käyttöä on haluttu edistää myös lainsäädännön avulla. Tästä esimerkkinä käy vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki. Monet lain kohdat tähtäävät tehokkaampaan toimintaan. Näihin kuuluu muun muassa hoidon laadun kohottaminen. Hoidon laatuongelmilla on merkittävä taloudellinen ja terveydellinen vaikutus tarpeettomina kokeina, hoitovirheinä, vääränä lääkityksenä, pidentyneinä hoitoina sekä menetettyinä työpäivinä. Voimavarojen tehokkaampaa käyttöä usein edistäisi se, että kliinisten tutkimusten tieto ja muukin evidenssi saadaan hoitosuosituksiksi ja myös käytäntöön. Tässä on vielä paljon tekemistä. Ennaltaehkäisevät toimet Varsinaisten terveyspalvelujen lisäksi ehkäisevät toimet, samoin kuin sektorin ulkopuolisten toimijoiden ratkaisut esimerkiksi kaavoituksen, asumisen ja liikenteen osalta vaikuttavat edelleenkin paljon kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, samoin kuin terveyssektorin menokehitykseen. Merkkejä on selvästi siitä, että huomio ehkäisevien toimien merkitykseen on lisääntymässä. Myös finanssiministeriöiden kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut. Priorisointi Priorisoinnilla on merkitystä niukkuudesta selviytymiseen. Priorisointi voi ravistella terveydenhuollon rakenteita kaikilla tasoilla kyseenalaistamalla nykyisiä toimintatapoja, edistämällä toiminnan kehittämistä ja menojen hallintaa uusien innovaatioiden ja vaikuttaviksi havaittujen hoitokäytäntöjen avulla sekä korostamalla vaikuttavuuden vaatimusta hoidon valintaperusteena. Priorisointityössä huomioon otettavia trendejä Pelaajien valtasuhteiden muutos 4

5 Heidi Emmes Toukokuun terveysfoorumissa pyrittiin luomaan puolueeton ja kaikille avoin tila, jossa voitiin yhdessä pohtia vaikeita terveydenhuollon valintoihin liittyviä kysymyksiä. jiin sekä palvelujen järjestäjiin/rahoittajiin. Valtasuhteet olivat pitkään sellaiset, että palvelujen järjestäjä-/rahoittajataho oli varsin passiivinen: toimintojen kehittymiseen ei puututtu erityisen aktiivisesti ja niitä rahoitettiin painottamatta paljoakaan vastineen saamista luvulla alkaneen terveydenhuollon uudistusaallon myötä valtasuhteet ovat alkaneet muuttua. Palvelujen järjestäjät/rahoittajat sekä asiakkaat ovat ryhtyneet luomaan paineita palvelujen tuottajien suuntaan. Tuottajien toimintaa arvioidaan nykyään aiempaa systemaattisemmin ja kriittisemmin: rahalle halutaan vastinetta hyvin toimivina palveluina ja vaikuttavuutena. On todennäköistä, että muutoksen myötä järjestäjien/rahoittajien kiinnostus kasvaa priorisointiin. Tietotarpeiden uudet vaateet Palveluja koskevissa tietotarpeissa tapahtuu ainakin kolmenlaista muutosta. Ensinnäkin, perinteisten suorite- ja menotietojen lisäksi halutaan enemmän tietoja Maassamme on pitkän perinteen omaava priorisointi keskustelu. Tuleva haaste on kääntää se käytännön toimen piteiksi. palvelujen tuottavuudesta, toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Toiseksi halutaan mahdollisimman uutta, osin jopa reaaliaikaista tietoa palveluista. Asiakkaat ja palvelujen järjestäjät eivät tyydy parin kolmen vuoden takaisiin tilasto- ja erillisselvitystietoihin. Kolmanneksi, palveluja koskeva tieto halutaan avoimeksi esimerkiksi nettiin. Se, että kehitys on menossa kohti vaikuttavuusulottuvuutta, on priorisoinnin kannalta hyvä asia. Toinen tieto tuotannon trendi voi sen sijaan olla haasteellinen priorisoinnin kannalta, koska mahdollisen priorisointi- 5

6 suosituksen antamiseksi tarvitaan tietoa usein monelta vuodelta kiirehtimispaineista huolimatta. Avoimuustrendi on selvä: avoin ja perusteltu päätöksenteko on priorisoinnissa tärkeää, jotta kansalaiset ymmärtäisivät vaikeidenkin valintojen välttämättömyyden. Avoimessa priorisoinnissa sovitaan yhdessä etukäteen, miten hoidon tarve arvioidaan ja millä perusteella. Tällainen avoimuus tekee priorisoinnista eettisesti hyväksyttävää. Menojen kasvun erilaisuus eri terveydenhuollon osa-alueilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee vuosittain terveydenhuollon menojen kehitystä koskevan raportin. Useimmiten kiinnitetään julkisuudessa huomiota uusimman tilastovuoden tietoihin sekä siihen, miten terveydenhuollon menot kokonaisuutena ovat muuttuneet esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten terveydenhuollon menokasvu on kohdentunut terveydenhuollon eri osa-alueille. Eniten menojen lisäyksiä vuosina aiheuttivat sairausvakuutuksen korvaamat reseptilääkkeet, somaattisen erikoissairaanhoidon avohoito ja somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito. Nämä kolme ryhmää muodostivat 51 % terveydenhuollon menojen 5,2 miljardin euron suuruisesta kasvusta. Terveyspoliitikot ovat paljon painottaneet perusterveydenhuollon ja etenkin sen avohoidon vahvistamista. Tilastotietojen valossa tässä ei ilmeisestikään ole kovin hyvin onnistuttu. Kun terveydenhuollon menot kokonaisuutena kasvoivat 48 % vuosina , perusterveydenhuollon avohoidon menojen reaalinen kasvu (pois lukien työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) oli vain 22 %. Kaiken lisäksi vuosina ko. avohoidon menojen kasvu jäi yhteen prosenttiin. Edellä oleva viestii siitä, että tulevissa priorisointikeskusteluissa tulisi kiinnittää huomiota myös menokehitykseen terveydenhuollon eri osa-alueilla. Ohjausvoiman muutos Terveydenhuollon valtakunnallisen ohjauksen muodot ovat tunnetusti lainsäädäntöohjaus, voimavaraohjaus, informaatio-ohjaus ja jälkikäteiset sanktiot. Ohjauksen kohteita on useita, kuten palvelujen tuottajat, kunnat palvelujen järjestäjinä, väestö ja asiakkaat. Terveydenhuollossa on haluttu tukea palvelujärjestelmän rakentamista, hienosäätää järjestelmää, hallita menojen kehitystä, varmistaa palvelujen saatavuutta, huolehtia tasa-arvon säilymisestä sekä alettu vaatia vastinetta toiminnalta. Pyrkimysten painotukset ovat luonnollisesti ajan mittaan painottuneet eri tavoin. Ennen vuotta 1984 lääkintöhallituksella ja sosiaalihallituksella oli ohjausvoimaa ja -otetta. Sen jälkeen oli lyhyt lääninhallituspainotteinen ohjauskausi. Vuodesta 1993 alkaen kunnilla on ollut huomattava vapaus palvelujen järjestäjinä. Viime vuosina markkinaehtoiset mallit ovat tuoneet oman lisänsä terveydenhuollon ohjattavuuteen. Maamme terveydenhuoltojärjestelmää pidetään hajanaisena ja ohjaukseltaan heikkona. Paineet ohjauksen selkiyttämiseen ja jämäköittämiseen ovat kasvussa. Maassamme on pitkän perinteen omaava priorisointikeskustelu. Tuleva haaste on kääntää se käytännön toimenpiteiksi. Myös tuleva priorisointityö kaipaa ohjaavaa kättä ja organisoitua työmuotoa. Priorisointityön organisaatio ei saisi olla vallaton, vaan sillä tulisi olla valtaakin. Tätä kautta tapahtuva ohjaus voidaan nähdä osana odotettavissa olevaa terveydenhuollon ohjauksen tiukentumista. n Kirjallisuutta Niinistö L. Ketä hoidetaan? Lääkärin näkökulma priorisointiin. Kunnallislääkäri 2/2003, s Pelkonen R. Toinen kori. Duod 1999;115: Saarni S, Mäkelä M. Kohti avointa priorisointia Suomessakin? Pääkirjoitus. Duod 2011;127: Terveydenhuollon menojen kehitys vuosina Helsinki; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 5/2012. Saatavilla verkossa: tilastoliite/tilastoraportit/2012/tr05_12.pdf 6

7 Miten palveluvalikoima on määritelty muualla? Yhteistä tässä esitellyille maille on terveydenhuollon rajallisten resurssien ongelman tunnistaminen sekä huoli potilaiden yhdenvertaisuudesta ja resurssien tehokkaasta käytöstä. n Lauri Vuorenkoski, LT, terveyspolitiikan asiantuntija, Suomen Lääkäriliitto Norja Norjassa terveydenhuollon priorisointikeskustelun avasi hallituksen aloitteesta asetettu komitea jo 1980-luvulla. Komitea julkaisi työnsä loppuraportin vuonna Raportissa ehdotettiin viittä eri prioriteettiluokkaa potilaan tilan vakavuuden mukaan: 1. Välittömät, kiireelliset palvelut, joiden puuttumisesta aiheutuu hengenvaaraa. 2. Palvelut, joita ilman potilaalle aiheutuisi vaikeita seurauksia. 3. Palvelut, joita ilman potilaalle aiheutuu vähemmän vakavia pitkän aikavälin seurauksia. 4. Palvelut, joista on jonkinlaista terveyshyötyä. 5. Palvelut, joilla on kysyntää mutta ei vaikuttavuutta, tai jotka eivät ole välttämättömiä. Näitä kriteereitä käytettiin terveydenhuollon jonojen hallinnassa. Edellä mainittuihin priorisointikriteereihin ei oltu kuitenkaan aivan tyytyväisiä ja 1990-luvulla perustettiin uusi komitea edelleen kehittämään terveydenhuollon priorisointia. Tämän komitean raportti julkaistiin vuonna Siinä priorisointikriteereiksi lisättiin sairauden vakavuuden lisäksi hoidon hyödyllisyys ja kustannusvaikuttavuus. Nämä kolme kriteeriä määriteltiin vuonna 2001 lakiin potilaan oikeuksista. Vuonna 1997 julkaistussa raportissa ehdotettiin myös pysyvän kansallisen priorisointikomitean perustamista. Komitea perustettiin vuonna 2007 (The national council for quality improvement and priority setting in health care). Komitean asettamisen tavoitteena oli tukea kattavan kansallisen lähestymistavan muodostumista terveydenhuollon priorisointiin sekä edistää eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta terveydenhuollon priorisointiin liittyen. Komitean konkreettisena tehtävänä on tuottaa priorisointisuosituksia. Komitea ottaa käsittelyyn aiheita omasta aloitteestaan ja tuottaa näistä suositukset sisältäviä raportteja (noin 50 kappaletta historiansa aikana). Ehdotuksia aiheiksi voi tehdä kuka tahansa. Pääosin komitean käsittelemät aiheet ovat liittyneet erikoissairaanhoitoon ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Työssään komitea nojaa vahvasti kolmeen priorisoinnin lainsäädännössä määriteltyyn periaatteeseen sekä tutkimustietoon sairauksista ja interventioista. Virallisesti komitealla on neuvoa-antava rooli, mutta käytännössä komitean linjauksia varsin pitkälle toteutetaan terveydenhuollossa. Komiteassa on 26 jäsentä, jotka ovat johtotason edustajia kansallisen tason terveydenhuollon hallinnosta, alueellisista erikoissairaanhoidon järjestäjistä sekä kunnista. Lisäksi komiteassa on edustettuna potilasjärjestöjä sekä lääketieteellistä asiantuntemusta yliopistoista. Komitealla on muutaman henkilön kokoinen sihteeristö. Komitea pitää varsinaisia kokouksia viisi kertaa vuodessa. Kokoukset ovat kaikille avoimia ja komitean kaikki dokumentit ovat julkisia. Varsinaisten kokousten lisäksi komitealla on valmistelevia työkokouksia. Komitea järjestää kerran vuodessa terveydenhuollon priorisointia käsittelevän konferenssin. Ruotsi Ruotsissa keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista alkoi voimallisemmin 1980-luvun lopussa. Yhtenä tausta tekijänä tähän oli Norjassa tehdyt aloitteet. Vuonna 1992 asetettiin Ruotsissa parlamentaarinen komitea pohtimaan terveydenhuollon priorisointia. Komitean työskentelyn aikana kuultiin laajalti kaikkia eri terveydenhuollon toimijoita ja kansalaisia. Komitean loppuraportti valmistui vuonna Raportissa päädyttiin kolmeen terveydenhuollon eettiseen periaatteeseen ( tärkeysjärjestyksessä): 1) kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja heillä on yhtäläiset oikeudet, 2) voimavarat pitää suunnata sinne missä tarve on suurin ja erityistä huomiota pitää kiinnittää haavoittuviin ryhmiin, sekä 7

8 Heidi Emmes Yleisön joukosta puhumassa foorumin valmisteluryhmän jäsen, johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä. Esimerkkimaihin verrattuna Suomi ei ole edennyt päätöksenteko prosessien kehittämisessä kovin ripeästi. 3) terveydenhuollossa tulee pyrkiä kustannustehokkuuteen. Raportissa tähdennettiin sitä, että kustannustehokkuutta voidaan käyttää vain saman sairauden eri hoitomuotoja vertailtaessa. Vuonna 1997 parlamentti hyväksyi raportissa esitetyt eettiset periaatteet, sisällytti näistä kaksi ensimmäistä lainsäädäntöön ja asetti uuden priorisointikomitean, jonka loppuraportti julkaistiin vuonna Komitean tarkoituksena oli informoida kansalaisia yllämainituista periaatteista, tukea terveydenhuollon priorisoinnista käytävää keskustelua, kehitellä menetelmiä periaatteiden toteuttamiseksi sekä tiivistää kuntien ja maakäräjien välistä yhteistyötä. Vuonna 2001 Ruotsiin perustettiin kansallinen priorisoinnin asiantuntijakeskus, joka tukee terveydenhuollon priorisointityötä. Keskuksessa on noin 10 työntekijää ja se toimii Östergötlandin maakäräjän alaisuudessa. Keskuksen tehtävänä on: tehdä tutkimuksia ja selvityksiä, sekä tukea priorisointiin liittyvää tutkimusta, seurata Ruotsissa meneillään olevia priorisointiin liittyviä hankkeita, tehdä priorisointiin liittyvää kehittämistyötä, tarjota maakäräjille konsultointitukea ja koulutusta, ylläpitää kansallista priorisointiverkostoa sekä levittää terveydenhuollon priorisointia koskevaa tietoa. Sosiaalihallitus on vuodesta 2004 lähtien tehnyt priorisoinnin työkaluina käytettäviä hoitosuosituksia. Näissä sairaustila interventio-parit on luokiteltu kymmeneen eri luokkaan (1= korkein prioriteetti, 10=matalin prioriteetti). Vuonna 2007 julkistettiin priorisointikeskuksen, sosiaalihallituksen ja useiden maakäräjien yhteisesti suunnittelema malli avoimen ja systemaattisen priorisoinnin 8

9 toteuttamiseksi. Tästä on tehty päivitetty versio vuonna Mallissa priorisointiprosessi on jaettu viiteen vaiheeseen: 1. Määritellään prosessin tarkoitus ja mitä potilasryhmiä/hoitomuotoja se kattaa. 2. Määritellään priorisointi-objektit (sairaustila interventio-parit). 3. Kerätään tieto sairauden vakavuudesta ja riskeistä, intervention hyödyistä ja kustannusvaikuttavuu - desta. 4. Määritellään objekteille priorisointiluokat (1 10) perustuen sairauden vakavuuteen, intervention hyötyyn ja kustannusvaikuttavuuteen. 5. Raportoidaan prioriteettiluokat, luokituksen perusteet ja tästä seuraavat toimenpiteet. Mallia on käytetty apuna useissa maakäräjissä, kun on tehty kokeiluja terveydenhuollon resurssien uudelleenkohdentamiseksi. Kyse ei siis ole säästöjen tekemisestä, vaan resurssien tehokkaammasta käytöstä. Prosessin aikana tunnistetaan priorisointiobjektit, jotka voitaisiin poistaa palveluvalikoimasta ja ne priorisointiobjektit, jotka voitaisiin lisätä palveluvalikoimaan. Tämän perusteella tehdään päätökset resurssien uudelleen suuntaamisesta. Seuraava askel olisi, että tämä prosessi integroitaisiin pysyväksi osaksi esim. vuosittaista maakäräjien budjettisuunnittelua. Hollanti Hollannissa hallitus asetti 1990-luvun alussa ns. Dunningin komitean kehittämään terveydenhuollon priorisointia. Komitea julkaisi työstään raportin vuonna 1992 jonka jälkeen jälkeen raportista käytiin mittava julkinen keskustelu. Komitean raportissa määriteltiin terveydenhuollon perusarvoiksi 1) tasa-arvo, 2) ihmiselämän suojeleminen ja 3) solidaarisuus. Terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemiseksi luotiin neljä kriteeriä: 1) onko hoito tarpeellinen, 2) onko se vaikuttava, 3) onko se tehokas ja 4) voisiko hoidon kuitenkin jättää yksilön vastuulle. Jokaisen palveluvalikoimaan pääsevän sairaus interventioparin pitää läpäistä nämä neljä kriteeriä, joita kutsutaan ns. Dunningin siiviläksi. Kriteerit ovat nykyisinkin käytössä päätettäessä terveydenhuollon palveluvalikoimasta. Nykyisin Hollannissa on kansallisella tasolla määritelty palveluvalikoima, jonka kaikkien sairausvakuutusten tulee kattaa. Palveluvalikoiman muutokset hyväksyy parlamentti ministeriön esityksestä. Asiantuntijana prosessissa toimii Health insurance board (CVZ). Epäselvissä tilanteissa CVZ päättää miten palvelukoria käytännön tasolla tulkitaan. CVZ on itsenäinen organisaatio, joka toimii Hollannin sairausvakuutusjärjestelmää valvovan ja ohjaavan ministeriön alaisuudessa. Palveluvalikoiman ylläpitämiseksi CVZ:ssa on kolme komiteaa: lääkkeiden korvattavuutta käsittelevä komitea (The medicinal products reimbursement committee), palveluvalikoiman sisältöä käsittelevä komitea (The pakcage advice committee) ja palveluvalikoiman tulkinnasta vastaava komitea (The package clarification committee). Britannia Britanniassa perustettiin vuonna 1999 NICE (National institute for health and clinical excellence) vähentämään maantieteellisiä eroja palveluvalikoimissa. Se tuottaa kansallisia hoitosuosituksia palveluiden järjestäjien käyttöön. Englannissa ja Walesissa on velvollisuus ottaa käyttöön NICE:n suosittelemat lääkkeet ja hoidot. NICE on olemassaolonsa aikana tuottanut satoja hoitosuosituksia ja teknologian arviointeja. Terveydenhuollon käytännön priorisointipäätöksenteko tapahtuu alueellisella tasolla. Kansallisen tason ohjeistuksia priorisointipäätöksenteosta ei ole. Alueellisella tasolla palvelujen järjestämistä vastaavat Primary care trust -organisaatiot (PCT), joista useissa on kehitetty päätöksentekoa nimenomaan priorisointinäkökulmasta. Käytännöt ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia. Suurimmalla osalla näistä organisaatioista on jonkinlainen priorisointikomitea, joiden työ kohdistuu suurelta osin uusien teknologioiden käyttöön ottoon. Britanniassa on panostettu sellaisten menetelmien kehittämiseen ja kokeilemiseen, joilla kansalaiset voitaisiin ottaa mukaan priorisointia koskevaan päätöksentekoon. Alueellisella tasolla on kokeiltu mm. kansalaispaneeleita, konsensuskokouksia ja kyselyitä. Viro Viron sairausvakuutuksen kattamasta palveluvalikoimasta päättää maan hallitus, mutta valmistelu tapahtuu sairausvakuutusta hallinnoivassa Hajkekassassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä. Palveluvalikoimaa päivitetään yleensä kerran vuodessa, tulevan vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä. Palveluvalikoimassa määritellään korvattavat palvelut, palveluista tuottajille maksettavat korvaukset sekä mahdolliset korvattavuuden rajaukset. Sairausvakuutuslaissa säädetään niistä periaatteista, joita tulee noudattaa, kun palveluja lisätään palveluvalikoimaan tai poistetaan siitä. Laissa määritellyt priorisointipäätöksenteossa käytettävät kriteerit ovat 1) palvelun tuottama terveyshyöty, 2) kustannusvaikuttavuus, 3) yhteensopivuus terveyspoliittisten tavoitteiden kanssa, ja 4) käytettävissä olevat varat. Palvelukorin täydentämisehdotuksia voivat tehdä erikoisalayhdistykset, palveluntuottajat tai Hajkekassa. Ehdotuksissa tulee ottaa kantaa laissa säädettyihin kriteereihin. Lääketieteen asiantuntijat, terveystaloustieteilijät, ministeriö ja Hajkekassa arvioivat ehdotuksia. Vuosittain täydentämisehdotuksia tehdään noin

10 Heidi Emmes Kuinka terveydenhuollon valinnat tulisi tehdä paljon pohdintaa vaativa kysymys. Päätelmät Keskustelu priorisoinnista ja sen periaatteista alkoi esimerkkimaissa toden teolla 1990-luvulla. Näin myös Suomessa, jossa toimi Stakesin asettama Terveydenhuollon priorisointiryhmä vuosina sekä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin koolle kutsuma priorisointineuvottelukunta vuonna Useassa maassa on jo edetty selvitysten tekemisestä käytännön päätöksentekoprosessien kehittämiseen, kohti avoimempaa ja systemaattisempaa priorisointia. Esimerkkimaihin verrattuna Suomi ei ole edennyt päätöksentekoprosessien kehittämisessä kovin ripeästi, joskaan ei voi sanoa että Suomi olisi pudonnut täysin kelkastakaan. Opittavaa Suomella kyllä olisi näistä maista paljon, kun kehitämme prosesseja suomalaisen palveluvalikoiman määrittelemiseksi. Esimerkkimaista Virossa ja Hollannissa on nykyiselläänkin varsin selkeästi määritelty palveluvalikoima. Kummassakin maassa on vakuutusperusteinen terveydenhuoltojärjestelmä. Palveluvalikoima onkin ollut luontevammin ajateltavissa vakuutusperusteiseen järjestelmään kuin verorahoitteiseen järjestelmään, vaikka resurssien rajallisuus on arkipäivää kummankin tyyppisessä järjestelmässä. n Kirjallisuutta Busse R, Ginneken E, Schreyögg J, Velasco Garrido M. Benefit baskets and tariffs. In: Wismar M, Palm W, Figueras J, Ernst K & Ginneken E (toim.) Cross-border health care in the European Union. Mapping and analysing practices and policies. Observaotry Studies Series 2011,22. Sabik LM, Lie RK. Priority setting in health care: Lessons from the experiences of eight countries. Int J Equity in Health 2008;7:4. Morland B, Ringard Å, Rotting J-A. Supporting tough decisions in Norway: A healthcare system approach. Int J Technol Health Care 2010;26: The Swedish parliamentary priorities commission. Priorities in health care. Stockholm: The ministry of health and social affairs, Prioriteringsdelegationen. Prioriteringar i vården. Perspektiv för politiker, profession och medborgare. Stockholm: Statens offentliga utredningar, 2001:8. Carlsson P. Priority setting in health care: Swedish efforts and experiences. Scand J Public Health 2010;38: Broqvist M, Branting Elstrand M, Carlsson P, Eklund K, Jakobsson A. National model for transparent prioritisation in swedish health care. Revised version. National center for priority setting in healthcare, 2011:4. Government committee on choices in health care. Choices in health care. Rijswijk: Netherlands ministry of welfare, health and cultural affairs, Robinson S, Dickinson H, Williams I, Freeman T, Rumbold B, Spence K. Setting priorities in health. A study of English primary care trusts. Health services management centre, University of Birmingham and the Nuffield trust. September CVZ: The national council for quality improvement and priority setting in health care: NICE: Prioriteringscentrum: prioriteringscentrum?l=sv HealthBASKET -projekti: 10

11 Palvelukori ja priorisointi samassa vai eri korissa? Jatkossa on välttämätöntä luoda uusia kansallisia terveydenhuollon priorisoinnin mekanismeja, koska on selvää, että terveydenhuoltoon käytettävät resurssit ovat rajalliset. Palveluvalikoiman muodostaminen ja ylläpitäminen on yksi uusi priorisointiprosessi ja -mekanismi. tai sosiaalihuoltoa lähellä olevaan pitkäaikaishoitoon. Myös tartuntatauteja vastaan toteutettavat julkiset rokotusohjelmat jäävät suurelta osin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivi velvoittaa korvaamaan potilaalle vain sellaisen toisessa maassa annetun hoidon, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa. Maksettavan korvauksen taso ja määräytymisperusteet on ratkaistava direktiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Suomella on tässä omat erityispiirteensä ja haasteensa liittyen suomalaisen terveydenhuollon rahoitusmalleihin ja niiden yhteensopivuuteen EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. Suomessa on ratkaistava, mikä terveydenhuolto (palveluvalikoima) potilaille korvataan suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä heidän hakeutuessaan hoitoon toiseen EU-maahan. Direktiivissä terveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilön potilaalle antamia terveyspalveluita potilaan terveydentilan arvioimiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi, mukaan lukien lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden määrääminen, toimittaminen ja tarjoaminen. Direktiivin mukaan jäsenvaltion tulee määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu saamaan korvauksen. Palveluvalikoima sisältää kaikki ne palvelut, jotka tarjottaisiin tai korvattaisiin kulloinkin Suomessa. Tämänhetkistä suomalaista palveluvalikoimaa määrittelevät toisaalta lainsäädäntö ja toisaalta lääketieteellisesti perusteltu hoito sekä hyvät hoitokäytännöt. Suomessa ei ole vakuutuspohjaisten terveyspalvelujärjestelmien kaltaisia varsin yksityiskohtaisiakin listoja korvattavista hoidoista. Suomalainen terveydenhuolto perustuu yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille. Palveluvalikoimaan sisällytettävän hoidon perusteena tulisi mahdollisimman pitkälle olla osoitettu vaikuttavuus ja turvallisuus. Kansallisen ideaali-palveluvalikoiman, joka pohjautuisi systemaattiselle priorisoinnille, määritysn Kirsi Ruuhonen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö n Mervi Kattelus, terveyspoliittinen asiantuntija, Suomen Lääkäriliitto Potilaan oikeuksia rajat ylittävässä terveydenhuollossa koskevan direktiivin (2011/24/ EU, potilasdirektiivi) keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada toisessa EU-maassa saamansa hoito korvatuksi samoin perustein kuin kotimaassaan. Vain sellainen ulkomailla saatu hoito korvataan, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa. EU-tuomioistuin on jo aiemmin vahvistanut säännöt potilaan oikeuksista EU-maiden rajat ylittävissä hoitotilanteissa. EU:n perussopimuksen nojalla terveyspolitiikan määrittely, terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestäminen ja tarjoaminen sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen kuuluvat jatkossakin jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan. Direktiivin mukanaan tuomia muutoksia verrattuna nykyiseen potilaiden liikkuvuuden sääntelyyn havainnollistettiin terveysfoorumissa esimerkkitapauksin. Direktiivin säännösten tulee olla osa kansallista lainsäädäntöä loppuvuodesta Valmistelu on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Mitkä palvelut kuuluvat suomalaiseen palveluvalikoimaan? Sääntely koskee EU-alueella tarjottavia terveydenhuoltopalveluita riippumatta siitä, miten hoito on järjestetty, tuotettu tai rahoitettu. Direktiivissä ei ole eroteltu julkisia ja yksityisiä terveyspalveluja. Sitä ei kuitenkaan sovelleta elinsiirtoja varten tapahtuvaan elinten luovutukseen 11

12 työssä ohjenuorana voidaan käyttää paitsi voimassa olevaa lainsäädäntöä, myös erilaisia kansallisia ohjeita ja suosituksia (esim. yhtenäiset hoidon perusteet ja Käypä hoito -suositukset) sekä tosiasiallisesti annettua hoitoa. Palveluvalikoiman määrittelyprosessi on jatkuva prosessi. Arvioitaessa yksittäisen potilaan oikeutta saada saamansa hoito korvatuksi on sovellettava kotimaassa vallitsevia käytäntöjä. Tällöin määrittelyn lähtökohtana voidaan käyttää kunnallisen terveydenhuollon ja/tai yksityisten palvelutuottajien ja työterveyshuollon hoitokäytäntöjä. Kansallisista tarpeista tapahtuvan priorisoinnin ei aina ja kaikin osin tarvitse olla yksi yhteen palveluvalikoiman määrittelyn kanssa. Palveluvalikoima vs. priorisointi Terveysfoorumissa pohdittiin, voiko kansallinen terveydenhuollon priorisointi olla eri asia kuin direktiivin velvoittamana määriteltävä palveluvalikoima vai onko se aina sama asia. Pidemmällä aikavälillä on välttämätöntä luoda uusia kansallisia terveydenhuollon priorisoinnin mekanismeja, koska on selvää, että terveydenhuoltoon käytettävät resurssit ovat rajalliset. Palveluvalikoiman muodostaminen ja ylläpitäminen on yksi uusi priorisointiprosessi ja -mekanismi. Palveluvalikoimaan, määrittelyn tarkkuudesta riippuen, kuuluvat periaatteessa ne terveyspalvelut, joiden saaminen julkisen vallan on turvattava potilaalle joko Suomessa annettavana palveluna tai toisessa EU-maassa annetun hoidon korvaamisena. Avoin keskustelu ja pohdinta terveydenhuollon priorisoinnin periaatteista on siksi välttämätöntä palveluvalikoimaa muodostettaessa. Terveydenhuollossa termillä priorisointi tarkoitetaan potilaiden, hoitojen tai sairauksien laittamista tärkeysjärjestykseen. Priorisoinnissa ei ole kysymys kustannusten leikkaamisesta, vaan siitä miten käytettävissä olevat resurssit jaetaan oikeudenmukaisesti ja järkevästi siten, että ne tuottavat mahdollisimman paljon terveyshyötyä. Priorisoinnin, kuten palveluvalikoiman määrittelynkin keskiössä tulee olla terveydenhuollon vaikuttavuus ja tarve, väestön arvojen kunnioittaminen sekä ihmisten tasapuolinen kohtelu. Tarpeen käsite on keskeinen niin palveluvalikoiman määrittelyssä kuin priorisointipäätöksenteossa. Lääketieteen kannalta objektiivista tarvetta määrittelee hoidettavan tilan vaikeusaste ja mahdollisuus hyötyä toimenpiteestä joko sairauden tai tilan parantumisen kautta tai sen oireiden lieventymisen kautta. Suomessa on jo olemassa joitakin järjestelmätason systemaattisia priorisointimekanismeja. Näitä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon yhtenäiset hoidon perusteet sekä lääkekorvausjärjestelmään, kansalliseen rokotusohjelmaan ja seulontoihin liittyvät päätöksentekoprosessit. Kansallisista tarpeista tapahtuvan priorisoinnin ei aina ja kaikin osin tarvitse olla yksi yhteen palveluvalikoiman määrittelyn kanssa. Palveluvalikoimasta riippumattomia valintoja voidaan tehdä esimerkiksi direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä palveluissa. Keskustelua priorisointimekanismeista ja -periaatteista voidaan käydä muutenkin kuin palveluvalikoimaan kytkeytyen. Priorisointi ja palveluvalikoiman määritteleminen linkittyvät kuitenkin hyvin läheisesti toisiinsa yhdenvertaisuusnäkökulman kautta potilaan tulee saada toisessa EU-maassa hankkimastaan hoidosta korvaus, jos sellainen hoito kuuluu Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Tulevaisuus näyttää, minkälaisen roolin palveluvalikoima saa suomalaisen terveydenhuollon priorisointiprosesseissa. n 12

13 Terveysfoorumi pohti priorisointikomiteaa Priorisointikomitean tehtävänä olisi kansalaisten, poliittisten päätöksentekijöiden ja erityisesti etulinjan toimijoiden tukeminen terveydenhuollon priorisointiin liittyvissä kysymyksissä. Priorisointikomitea Suomeen: mitkä olisivat sen tehtävät? Mahdollisen priorisointikomitean tehtävänä olisi kansalaisten, poliittisten päätöksentekijöiden ja erityisesti etulinjan toimijoiden tukeminen terveydenhuollon priorisointiin liittyvissä kysymyksissä. Olennaista on päättää elimen luonne: onko se valmisteleva ja esityksiä jollekin toiselle taholle laativa vai itse päätöksiä tekevä. Ennen tarkempaa tehtävien kuvausta pitää myös tehdä muut päälinjaukset ja kuvata toimintaperiaatteet. Komitean tehtäviä määriteltäessä tarvitaan yhteistä arvokeskustelua, missä on erityisesti tarpeen muistaa perinteinen suomalainen käsitys terveyspalveluista osana sosiaalipalveluita. Keskustelua sen paremmin kuin elimen tehtävää ei ole syytä rajata liian tiukasti perinteisiin terveyspalveluihin. Komitean toimenkuvaan voisivat luontevasti sopia esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeasiat, vammaisuuteen liittyvät kysymykset ja muut psykososiaaliset asiat. Elimen ensimmäisiä tehtäviä olisikin laatia toimintamalli, kansallinen rakenne terveydenhuollon priorisointia ja palveluvalikoimaa koskevalle päätöksenteolle. Olisi pohdittava kolmenlaista vastuuta: mitkä terveydenhuollon toiminnat kuuluvat julkisen vallan järjestämisvastuun piiriin, jota ohjattaisiin tarpeen mukaan säädöksillä, mitkä toiminnat kuuluvat muille tahoille esimerkiksi järjestöille ja mistä ihmisten pitää itse vastata. Terveyspoliittisten tavoitteiden ja erityisesti kansalaisten yhdenvertaisuuden tulisi ohjata pohdintaa. Foorumissa esitettiin myös, että elimen yksi keskeinen tehtävä olisi kansalaiskeskustelun tukeminen ja ihmisten kuuleminen. Keskustelijat pitivät tärkeänä, että elimen toiminta fokusoituisi erityisesti vaikeisiin, julkista keskustelua vaativiin asioihin. Tämän tyyppisiä asioita voisivat olla kysymykset, joissa tutkimusnäytön käyttö on erityisen vaativaa tai joissa päätöksiä joudutaan tekemään rajatapaukn Taina Mäntyranta, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö, Karoliininen instituutti n Minna Kaila, professori (ma), Helsingin yliopisto Helsingissä järjestetyn Terveysfoorumin tavoitteena oli konkretisoida keskustelua terveydenhuollon valinnoista käytännön toimenpiteiksi sekä liittää kansainvälinen ja kansallinen priorisointikeskustelu potilasdirektiiviä ja palveluvalikoimaa käsittelevään työhön. Valmisteluryhmä päätyikin rajaamaan erityiseksi keskusteluaiheeksi kansallisen priorisointikomitean, ja rakensi Terveysfoorumiin asiantuntijaalustusten rinnalla kulkemaan kolmiosaisen fasilitoidun yleisökeskustelun. Keskusteluteemoja hiottiin pohjaehdotuksen perusteella kahteen otteeseen ja ne muotoutuivat seuraavasti: Priorisointikomitea Suomeen: mitkä olisivat sen tehtävät? Priorisointikomitean toimintatapa: miten valitaan ja valmistellaan käsiteltävät asiat? Mitkä tahot tarvitaan priorisointikomiteaan? Yhteisen näkemyksen muodostamiseksi kaikissa kolmessa osassa käytiin aluksi parikeskustelu. Asiantuntevan ja sitoutuneen yleisön keskustelu oli vilkasta ja tuotti jokaisesta keskusteluteemasta varsin jäsentyneen näkemyksen, joka koottiin heti kunkin keskustelun jälkeen kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Terveysfoorumin osallistujat edustivat alan ammattilaisia perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta, luottamushenkilöitä, valtionhallintoa, kansanterveys- ja ammattijärjestöjä, yksityisiä palvelujentuottajia ja alan teollisuutta. Seminaariin osallistui myös arkkiatri Risto Pelkonen. 13

14 sissa tai harmaalla alueella ilman vahvaa näyttöpohjaa. Nämä voivat koskea pienten potilasryhmien palveluita ja hoitoja, tai suuria potilasmääriä tai kysymyksiä joiden taloudellinen merkitys on suuri. Yksi elimen tehtävistä voisi olla kansallisen palveluvalikoiman määrittelyn ylläpito sekä mahdollisesti asian ratkaisu yksittäistapauksissa. Tämä olisi selvä liittymäkohta EU:n potilasdirektiiviin toimeenpanoon (kts. Kattelus ja Ruuhonen, liitteen sivut 11 12). Priorisointikomitean toimintatapa: miten valitaan ja valmistellaan käsiteltävät asiat? Pohdinta priorisointikomitean toimintatavasta avattiin keskustelulla elimen hallinnollisesta asemasta. Toimisiko se sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä vai voisiko se olla suoraan valtioneuvoston alainen? Vai pitäisikö Yleisökeskustelussa nousi esiin myös selviä epäilyksiä ja arvokasta kritiikkiä. sen toimia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai Valviran yhteydessä? Joka tapauksessa on välttämätöntä määritellä sen suhteet olemassa oleviin toimijoihin, kuten esimerkiksi Valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan eettiseen neuvottelukuntaan (ETENE). Maassamme on myös useita näyttöä kokoavia, tietoa tuottavia ja suosituksia antavia tahoja sekä hoidollisten linjausten tekijöitä, joista mainittakoon Käypä hoito -suositukset, Lääkkeiden hintalautakunta HILA, Menetelmien hallittu käyttöönotto-ohjelma HALO. Yleisö piti tärkeänä, että kuka tahansa voi esittää perusteltuja ehdotuksia käsiteltäviksi asioiksi. Se voisi tapahtua avoimena prosessina esimerkiksi internetin välityksellä. Joka tapauksessa tarvitaan useita eri reittejä tuoda asioita elimen käsittelyyn ja läpinäkyvä tapa perustella näitä valintoja. Asiantuntijasihteeristö voisi myös aktiivisesti etsiä käsiteltäviä asioita. Aiheita kannattaa hahmotella terveysongelma interventiopareina. Yleisö katsoi, että käsiteltävien asioiden valmisteluun, tiedon kokoamiseen ja arviointiin on jo olemassa hyviä malleja. Lääketieteelliseen ja taloudelliseen ar viointiin on yhdistettävä eettinen pohdinta, ja tähänkin on jo ole- Heidi Emmes Terveysfoorumin asiantuntija-alustusten välissä järjestettiin fasilitoidut yleiskeskustelut ennalta määrätyistä aiheista. 14

15 massa ja kehitteillä malleja. Kansainvälinen yhteistyö ja muiden työtavoista ja kokemuksista oppiminen on tärkeää. Erityisen kiinnostavana ja paljon mahdollisuuksia avaavana yleisö näki pohjoismaisen yhteistyön. Mitkä tahot tarvitaan priorisointikomiteaan? Keskustelun kolmannessa osiossa yleisö keskusteli tahoista, joiden näkemystä mahdollisessa priorisointikomiteassa tarvittaisiin. Olennaista on myös pohtia, kuka johtaisi komiteaa ja keskustelua. Tällä henkilöllä tulee olla erityisen hyvä ja laaja luottamuspääoma. Priorisointikomitean kokoonpanoa pohdittaessa on ratkaistava, painotetaanko toimielimen riippumattomuutta vai edustuksellisuutta vai molempia. Toimielimellä tulisi joka tapauksessa olla työtään tukemassa riittävä ja asiantunteva sihteeristö. Toimielimen toiminnassa on varmistettava sekä riittävä vaihtuvuus että riittävä jatkuvuus. Sen toiminnassa tarvitaan sekä asiantuntemusta että viisautta. Erityisesti asioiden valmistelussa tarvitaan asiantuntijoiden osaamista. Terveydenhuollon eri ammattikuntien monipuolisen osaamisen hyödyntäminen on tärkeää. Tarvitaan viranomaisasiantuntijoita (STM, THL), tarvitaan asiantuntemusta terveydenhuollon menetelmien arvioinnista, terveystaloustieteestä ja etiikasta. Rinnalla tarvitaan kokemusasiantuntemusta ja etulinjan toimijoita perusterveydenhuollosta ja sairaaloista sekä kansalaisten ja palvelujen käyttäjien näkökulmaa. Tätä voisi toimielimeen saada esimerkiksi kansalais- ja potilasjärjestöjen kautta tai asiakasraadin ja avointen kokousten kautta. Tärkeää on muistaa tarkoituksenmukainen edustuksellisuus ja eri väestöryhmien näkökulmat. Palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta vastuussa olevien kuntien ja muiden rahoitukseen osallistuvien (mm. Kela, työmarkkinajärjestöt) näkemysten mukaan saaminen olisi myös tärkeää. Tiedeyhteisön tehtävänä olisi auttaa tulevaisuuteen katsomisessa. Kaiken kaikkiaan keskeiset tahot pitää saada ja ottaa mukaan toimintaan, ja erityisen tärkeää on palvelujen järjestäjien sitoutuminen. Yleisö innovoi toimielimen toimintaa tukemaan viisaiden kollegion, jossa voisivat olla mukana ainakin arkkiatri ja sosiaalisektorin vastaava vanhin eli ylisosiaalineuvos. Pohdintoja Terveysfoorumin tärkein tavoite oli päästä kohti konkretiaa pohdittaessa kansallisen terveydenhuollon priorisointia käsittelevän toimielimen perustamista. Valmistelutyöryhmä piti yhtälailla tärkeänä sitä, että parhaillaan käynnissä oleva työ EU:n potilasdirektiivin kotouttamiseksi liitetään kiinteästi tähän keskusteluun. Suomessa on vuosien saatossa järjestetty erimuotoisia kokoontumisia ja tuotettu kirjallista materiaalia, joissa on pohdittu priorisointia ja terveydenhuollon valintoja. Valmisteluryhmän yhteinen näkemys oli, että nyt on selvitetty riittävästi asian taustaa ja käyty asiantuntijakeskusteluita, joten on aika ottaa seuraava askel. Terveysfoorumin pääkohderyhmäksi valittiin vielä tässä vaiheessa ammattilaiset, mutta samalla jo katsottiin seuraavaan vaiheeseen, jossa mukaan pohdintaan otetaan laajemmin myös kansalaisia, vähintään edustajiensa kautta. Siten keskustelua rakenteistettiin kolmen selvän kysymyksen avulla ja kohdennettiin läsnäolijoiden ajatukset kansalliseen toimi elimeen. Palaute foorumin toimintatavasta on ollut myönteistä ja keskustelun tiivistykset tehtiin yhdessä. Yleisökeskustelussa nousi esiin myös selviä epäilyksiä ja arvokasta kritiikkiä. Monessa puheenvuorossa todettiin, että säädöspohja tieteellisen ja muun näytön käytölle on jo olemassa. Erityisesti epäiltiin yhden ison komitean tarvetta. Voiko olla esimerkiksi mahdollista rakentaa kaikki eri lääketieteen erikoisalat kattava komitea? Entä jos saman komitean vastuulle kuuluu myös sosiaalihuollon alue? Onko mahdollista pysyä mukana lääketieteen muutoksen vauhdissa? Hidastaako komiteoitu päätöksenteko vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvan uuden menetelmän nopeaa käyttöönottoa liiaksi? Onko komitea paras tai edes hyvä tapa poistaa käytöstä kelpaamattomia menetelmiä? Paljonko tällainen komitea maksaisi, ja miksi ei voitaisi käyttää olemassa olevia toimintatapoja ja rakenteita? Lopuksi Terveysfoorumin valmisteluryhmä aikoo jatkaa aiheen käsittelyä ja eteenpäin viemistä. Samalla jatkuu sosiaalija terveysministeriön vetovastuulla työ niin palvelurakenneuudistuksen kuin potilasdirektiivin toimeenpanon parissa. Eri tahojen välinen yhteistyö ja keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista ja suomalaisista toimintatavoista jatkuu tulevien terveysfoorumeiden siivittämänä. n Suomalaisten priorisointikeskustelujen loppuraportteja: Terveydenhuollon priorisointityöryhmä. Arvoista valintoihin. Jyväskylä: Stakes, Raportteja 161, Priorisointineuvottelukunta. Priorisointi ter vey denhuollon valinnat. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Terveysfoorumi Terveydenhuollon valinnat. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, STM, Kunta liitto, THL f /terveysfoorumi2011.pdf 15

16 Terveysfoorumi terveydenhuollon valinnat klo Kokoushotelli Rantapuisto, Ramsinniementie 14, Helsinki Järjestäjät: Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Lääkäriliitto OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvit 9.00 Avaus ylijohtaja Päivi Sillanaukee (STM) Tervetuloa ja tavoitteet johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki (STM) Terveysfoorumi 2011: ovatko ehdotukset toteutuneet? professori Minna Kaila (HY) Aamupäivän puheenjohtajana johtaja Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto 9.30 Muiden maiden kokemuksia kansallisesta priorisointityöstä ja terveydenhuollon palvelukorin määrittelystä terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski (Lääkäriliitto) Keskustelu 1: Priorisointikomitea Suomeen: mitkä olisivat sen tehtävät? Keskustelujen vetäjät: neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta (STM) ja professori Minna Kaila (HY) Kahvitauko Palvelukori ja priorisointi samassa vai eri korissa? terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus (Lääkäriliitto), hallitussihteeri Kirsi Ruuhonen (STM) Keskustelu 2: Mitkä tahot tarvitaan mukaan prioriteettien kansalliseen määrittelyyn? Lounas Iltapäivän puheenjohtajana osastonjohtaja Markku Pekurinen, THL Keynote lecture: Priorisointi niukkuudesta selviämisen tukena finanssineuvos Raimo Jämsén (STM) Keskustelu 3: Priorisointikomitea Suomeen: mikä on sen toimintatapa? Miten valitaan käsiteltävät asiat? Miten päätöksenteko tapahtuu? Kahvitauko Paneelikeskustelu Osallistujina kansliapäällikkö Kari Välimäki (STM), varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen (Kuntaliitto), osastonjohtaja Markku Pekurinen (THL), johtaja Heikki Pärnänen (Lääkäriliitto), pääsihteeri Matti Rautalahti (Duodecim) ja arkkiatri Risto Pelkonen Puheenjohtajina johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki (STM) ja hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara (Kuntaliitto) Päätössanat

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija 1990-luku Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista kunnolla käynnistyi yhtenä taustavaikuttajana

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Kuntamarkkinat Mitä priorisointi on? Hanasaaren konsensuskokous 1999: Tavoite:

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011 Saatesanat RP Vaikeita kysymyksiä jäädytetystä moraalista. Mitä ovat terveys ja sairaus? Miten suuri osa yhteisestä varallisuudesta voidaan

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Esimerkkejä nykyisestä EU-terveydenhuollosta Kuntien ostopalvelut esim. kaksosraskauksien verisuoniongelmat (Ruotsi) Sosiaaliturvan

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Direktiivi potilaan oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (24/2011/EU, potilasdirektiivi ) 28.5.2013 Noora Heinonen Potilasdirektiivin taustaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 TERVEYDENHUOLLON PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO

TOIMINTAKERTOMUS 2014 TERVEYDENHUOLLON PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2014 TERVEYDENHUOLLON PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO Palveluvalikoimaneuvoston tehtävä ja organisaatio Terveydenhuollon palveluvalikoimasta ja palveluvalikoimaneuvostosta säädetään vuoden 2014

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta Pasi Mustonen STM Potilasdirektiivi (2011/24/EU) Tausta: vapaa liikkuvuus on yksi unionin perusperiaatteista (ihmiset, palvelut,

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Potilaan valinnanvapaus Euroopassa

Potilaan valinnanvapaus Euroopassa Potilaan valinnanvapaus Euroopassa Noora Heinonen 17.9.2015 Kiitos EUT-tuomioiden tiivistelmät Lääkäriliiton Mervi Kattelus ja Valviran Sanna Hyttinen Lähtökohdat 03/1957 allekirjoitettiin Rooman sopimukset,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1877140 Raportteja ja muistioita 2014:5 13.03.2014 Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti Koko julkaisu (pdf, 402 kb)

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot