1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Oppimiskäsitys Opetusmenetelmät Päiväkotimme arvopohja...

Transkriptio

1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Oppimiskäsitys Opetusmenetelmät Päiväkotimme arvopohja OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSEN TOTEUTUS Leikki Kieli ja vuorovaikutus Matemaattiset valmiudet Luonto ja ympäristö Taide ja kulttuurikasvatus Musiikki Kädentaidot Luovailmaisu Liikunta ja terveys Etiikka ja katsomus YHTEISTYÖ Yhteistyö kotien kanssa Alueen päivähoidon sisäinen yhteistyö Alkuopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Muut yhteistyötahot ARVIOINTI Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi Toiminnan toteutumisen arviointi ja seuranta LIITTEET Liite 1, Esitietolomake lapsesta ja perheestä..14 Liite 2, Lapsen oma esiopetussuunnitelma. 15 Liite 3, Silta päivähoidosta kouluun lomake..17 Liite 4, Silta päivähoidossa lomake 18

3 3 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kasurilan päiväkodin esiopetus on osa laajempaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat kaikki päivähoidossa olevat lapset. Kasurilan päiväkodin esiopetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä Siilinjärven kunnan omaan esiopetussuunnitelmaan. Esiopetusta tarjotaan 700 tuntia lukuvuodessa. Toimintaa on viitenä päivänä viikossa, neljä tuntia/päivä. Toiminta-aika on kello Tämän lisäksi lapsilla on mahdollisuus aamu- ja iltapäivähoitoon samassa ryhmässä. Esiopetus alkaa ja päättyy Päiväkodissamme noudatetaan pääsääntöisesti koulujen työjärjestystä. 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Kukaan ei ole hyvä kaikessa, mutta jokainen on hyvä jossakin. Keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Tavoitteenamme on tukea lapsen tervettä itsetuntoa ja myönteisen minäkuvan vahvistumista vertaisryhmässä Oppimiskäsitys Lähtökohtana kunnioitamme lasta yksilönä, arvostaen hänen luonnettaan ja persoonallisuuttaan. Toiminnan periaatteena on lapsilähtöisyys ja aktiivinen oppiminen. Oppiminen tapahtuu leikin ja toiminnan kautta, kannustetaan lasta tutkimaan ja pohtimaan erilaisia asioita. Esiopetus toteutuu kaikessa päiväkodin toiminnassa; ruokailussa, pukemis- ja riisuuntumistilanteissa, ulkoilussa, leikissä, toiminnassa, erilaisissa ryhmätilanteissa sekä kahden kesken Opetusmenetelmät Esiopetukseen sisältyy monenlaista toimintaa. Toiminnalle on tunnusomaista konkreettisuus, havainnollisuus sekä leikin avulla oppiminen. Esiopetuksen lähtökohtana ovat lapsen omat tiedot, taidot ja kokemukset.

4 4 Lapselle annetaan mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omassa tahdissaan. Aikuisen tehtävä on auttaa ja tukea häntä eri osa-alueilla. Lasta ohjataan päivittäin ajattelemaan ja tekemään itse. Oppiminen toteutetaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Esim. matematiikassa numerot voidaan oppia liikunnan keinoin, kädentaitoja hyväksi käyttäen tai tietokoneen avulla Päiväkotimme arvopohja Päiväkodin yhteisiksi arvoiksi olemme valinneet: välittäminen, avoimuus ja hyvät tavat. Välittäminen: - lapsen ja vanhemman huomioiminen tulo- ja lähtöhetkellä - vanhempien toiveiden kuunteleminen ja huomioonottaminen - jokaisen lapsen huomioiminen ja kuunteleminen päivittäisissä tilanteissa (kannustaminen, syli, positiivinen palaute) - päiväkodin yhteisvastuullisuus lapsista eri lapsiryhmien kesken Avoimuus: - tavoitteenamme on luoda kasvuympäristö, jossa on tilaa ilolle, huumorille ja kaikenlaisille tunteille - pyritään luomaan luottamuksellinen ilmapiiri ja vanhempia rohkaistaan puhumaan avoimesti lastaan koskevista asioista - vanhempien kanssa otetaan esille lasta koskevat niin myönteiset kuin huolta aiheuttavat asiat Hyvät tavat: Päivittäisissä tilanteissa mallioppimisen kautta lapsi harjoittelee: - toisten huomioon ottamista; ristiriitatilanteiden selvittämistä puhumalla, anteeksi pyytämistä, tervehtimistä, kohteliaita pöytätapoja - yhteisvastuullisuutta yhteisistä leluista ja tavaroista - omista vaatteista ja tavaroista huolehtimista

5 5 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTUMINEN Turvallinen, myönteinen ja kannustava ilmapiiri selkeine sääntöineen edesauttaa positiivisten oppimiskokemusten syntymisessä. Pyrimme luomaan lapselle rauhallisen ja kiireettömän kasvuympäristön, missä häntä kuunnellaan ja arvostetaan. Esiopetuksessa on tärkeää yhdessä tekeminen ja kokeminen. Opetellaan hyväksymään ja kunnioittamaan sekä lasten että aikuisten erilaisuutta. Lähiympäristö: Luonto on lähellä päiväkotiamme. Päiväkodin läheisyydessä sijaitsevat luontopolut, Kasurilan rinteet grillikatoksineen ja laavuineen, hiihtoladut ja luistinrata ovat koulun kanssa yhteisessä käytössä. Päiväkodissamme toimii kolme lapsiryhmää. Lemmikit: 3 4 vuotiaat ( 15 lasta ) Lisäksi tiloissa toimii Kasurilan alueen perhepäivähoidon varahoito. Pihlajat: 4-5-vuotiaat ( 18 lasta ) Tammenterhot: esiopetusryhmä ( 17 lasta ) Lemmikkien ja Pihlajien ryhmät toimivat päiväkodin tiloissa. Tammenterhot toimivat koululla esiopetusluokassa. Tammenterhot ruokailevat aina koulun ruokalassa, Pihlajat käyvät siellä lounaalla. Päiväkodin lapsiryhmillä on mahdollisuus käyttää koulun liikuntasalia kerran viikossa. Näitä tiloja on mahdollisuus käyttää myös vanhempainiltoihin ja juhliin. Päiväkotimme hallinnollinen johtaja työskentelee sekä Kasurilan että Toivalan päiväkodissa. Päiväkodissamme työskentelee 10 kasvatusvastuussa olevaa aikuista, koulun kanssa yhteinen keittiötyöntekijä sekä siistijä. Perhepäivähoito kuuluu osana Kasurilan alueen varhaiskasvatukseen. Perhepäivähoitokoteja alueella on 5, jossa kussakin on 4 hoitopaikkaa.

6 6 4. ESIOPETUKSEN TOTEUTUS Kokonaisvaltaisen oppimisen mukaisesti toiminnassa kytketään eri osa-alueita toisiinsa. Se tekee oppimisesta haasteellista, monipuolista ja mielekästä. Esiopetusikäiselle luontevin tapa oppia on leikki. Lasten omien ideoiden huomioonottaminen toiminnan suunnittelussa motivoi lasta osallistumaan. 4.1 Leikki Lapselle tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen leikkiin päivittäin. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että lapsella on mahdollisuus leikkiin sekä sisällä että ulkona. Leikin kautta lapsi harjoittelee sosiaalista kanssakäymistä. Tammenterhoilla ovat käytössä leikkipaikat, joihin lapset menevät lounaan jälkeen. Leikkipaikkoina ovat esim. rakentelu, peli, kädentaito, koti, liikunta tai musiikki. Jokaisella leikkipaikalla leikkii muutama lapsi kerrallaan. Näin harjoitellaan pitkäjänteisyyttä ja säilytetään kaikilla leikkirauha. Aikuiset ovat niillä leikkipaikoilla, joissa heitä tarvitaan. 4.2 Kieli ja vuorovaikutus Tavoitteita: - ohjeiden vastaanottaminen ja toimiminen niiden mukaan - laajentaa lapsen aktiivista ja passiivista sanavarastoa - kehittää aktiivisen kuuntelun taitoa - harjoitella omaa kerrontaa - herättää lapsen kiinnostus puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen Sisältöjä: - keskustelu; lasten kuulumiset, aamupiirissä kalenterin katsominen (päivämäärä, viikonpäivä, kuukausi, vuodenaika, vuosi) - sadut ja tarinat, kuvakirjat, tietokirjat sekä lukunurkkaus lapsille - riimit, lorut, runot, arvoitukset ja vitsit - omat tarinat ja kerronta sekä saduttaminen kuukausittain - nukke- ja pöytäteatteriesitykset (lasten ja aikuisten esitykset) - kirjaimiin tutustuminen; tunnistaminen ja suuraakkosten tuottaminen - kielileikit (taputetaan ja lasketaan sanasta tavuja, kuunnellaan sanan alku- ja loppuäännettä) - työskenteleminen tietokoneella ( äidinkielen opetusohjelmat) - ympäristössä tarjolla kirjoitettua kieltä (nimilaput esineissä, tutut lorut ja laulut kirjoitettuina esillä)

7 7 4.3 Matemaattiset valmiudet Tavoitteita: - kehittää lapsen ajattelua sekä ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä - lapsi kokee matematiikan haastavana, hauskana ja mielenkiintoisena arkipäiväntilanteissa - matemaattisten peruskäsitteiden ymmärtäminen Sisältöjä: - matematiikkaa leikkien (pelit, liikuntaleikit, arkiaskareet, laulut ja lorut) - luokittelu, vertailu, järjestäminen (syksyllä tutkitaan diagrammien avulla omaa ryhmää; tyttöjä/poikia, hiusten värit, silmien värit, pituuden seuranta) - arkikäsitteet (edessä, takana, ensimmäinen, viimeinen, vähemmän, enemmän) - numeroihin tutustuminen ja tuottaminen (0-10) - perusmuotoihin tutustuminen (liikuntaleikit, ympäristön havainnoiminen) - mittaaminen (oma pituus ja paino, leipominen) - tilan ja suuntien hahmottaminen (liikuntaleikit ja rakenteluleikit) - oppia seuraamaan aikaa kellon avulla - rahaan tutustuminen (kauppaleikki) - tutustuminen yhteen- ja vähennyslaskuun - matematiikan alkeita tietokoneen avulla 4.4 Luonto ja ympäristö Tavoitteita: - lapsi lähtee liikkeelle omasta itsestään laajentaen elinpiiriään lähiympäristöön - oppia kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa - saada kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä Sisältöjä: - lapsi itse tutkimuksen kohteena: omaan kehoon tutustuminen (laulu- ja liikuntaleikit, lorut, aistien tutkiminen) - perhe-, koti- ja ystävät teemojen käsitteleminen (valokuvat, piirrokset, kirjat, laulut, keskustelut, äitien- isän- ja ystävänpäivän huomioiminen) - lähiympäristöön ja omaan kuntaan tutustuminen ( kävelyretket, kirjasto, tori, museo, leikkipuistot, laavuretket, Kasurilan mäki) - sään havainnoiminen (lämpötilakartat, sääkuvat, pukeutuminen) - luonnon suojelu ja kierrättäminen (kestävän kehityksen välittäminen; roskien lajittelu, jätemateriaalien käyttö askartelussa) - oman ympäristön siisteydestä huolehtiminen sekä sisällä että ulkona (lelujen kerääminen, askartelujälkien siistiminen) - elollinen ja eloton luonto - maatumiskokeet - tuttujen lähiympäristössä esiintyvien kasvien ja eläinten havainnointia ja tutkimista (metsäretket, tietokirjat, valokuvat, ötökkäpurkit, luupit, tietokone) - luonnon materiaalien käyttö leikeissä ja askarteluissa (kävyt, oksat, kivet)

8 8 4.5 Taide ja kulttuurikasvatus Musiikki Tavoitteita: - tarjotaan monipuolisia musiikkielämyksiä - ilon kokeminen - kulttuuriperinteen vaaliminen (joulu, itsenäisyyspäivä, Kalevalan päivä, ystävänpäivä, pääsiäinen) - erilaisten musiikin sävyjen erottelukyvyn harjoitteleminen (matala/korkea, iloinen/surullinen, hidas/nopea) Sisältöjä: - erilaisten musiikkityylien kuunteleminen - laulaminen, laululeikit (päivittäisissä tilanteissa) - soittaminen, erilaisiin soittimiin tutustuminen (kehon soittimet, rytmisoittimet) - musiikkiliikunta, tanssi - musiikkiesitykset (lasten omat, ulkopuolisten vierailut, konsertit) - musiikkimaalaus Kädentaidot Tavoitteita: - erilaisiin työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin tutustuminen ja niiden käyttäminen - käden hienomotoriikan kehittyminen - tekemisen ilo - ajatusten, elämysten ja tunteiden ilmaiseminen - tarjotaan mahdollisuus taide-elämyksiin (omat näyttelyt, vierailut) Sisältöjä: - piirtäminen (liidut, puukynät, tussit, hiili) - maalaaminen (vesivärit, peitevärit, sormivärit) - muovaileminen (vahat, taikataikina, savi) - askarteleminen - rakenteleminen - käsityöt (ompelutyöt, painantatyöt, puutyöt) - leipominen - luonnonmateriaalien käyttäminen

9 Luovailmaisu Tavoitteita: - elämysten ja tunteiden ilmaiseminen draaman, liikunnan ja musiikin keinoin yksin ja yhdessä - esiintymisrohkeuden ja ilmaisutaitojen vahvistaminen - mielikuvituksen kehittyminen Sisältöjä: - erilaiset roolileikit - lasten omat esitykset (tanssit, laulut, näytelmät, nukketeatterit, pöytäteatterit, runot) - luovaliikunta - esitykset (ulkopuolisten vierailut päiväkodissa, tutustuminen erilaisiin taidetapahtumiin) - juhlat 4.6 LIIKUNTA JA TERVEYS Tavoitteita: - myönteisen asenteen luominen liikuntaa kohtaan - liikunnasta nauttiminen ja mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia - perusliikuntamuodot ja liikuntavälineisiin tutustuminen - mahdollisuus säännölliseen ja monipuoliseen liikuntaan - rytmitajun kehittyminen - ryhmätaitojen harjoitteleminen ja pettymystensietokyvyn kehittyminen - päivittäisissä tilanteissa lasta ohjataan huomaamaan levon, terveellisen ravinnon, pukeutumisen ja ulkoilun merkitys Sisältöjä: Ulkoliikunta: - ulkoleikit pihalla (kiikut, kiipeilyteline, köydet, puuhun kiipeily, hyppynarut, ruutuhyppely) - pelit ja liikuntaleikit ( jalkapallo, sähly, hippaleikit ) - suunnistus (valokuva- sekä luontopolkusuunnistus) - yleisurheilu ( pituushyppy, juoksuradat, heittolajit ) - luonnossa liikkuminen (luontopolku, retket) - leikkimielinen hiihto- ja luistelukoulu

10 10 Sisäliikunta: - palloilu ( heittäminen, kiinniottaminen, kuljettaminen, lyöminen ) - temppuradat (puomit, vanteet, renkaat, köydet, tynnyrit, puolapuut, trampoliini) - välinevoimistelu (vanteet, purkkijalat, keilat, tasapainolaudat, nauhat ja narut, terapiapallot) - perusvoimistelu (kuperkeikka, hypyt, kiipeäminen, voimaa/kestävyyttä harjoittavat leikit, venyttely/rentoutus) - satu- ja musiikkiliikunta - liikuntaleikit ja pelit (leikkivarjo, pallot ) - esiopetusta liikunnan keinoin (muodot, numerot, kirjaimet, kuullun ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen harjoitukset) - uimaopetus (Fontanellan uimaopettajien ohjauksessa viisi kertaa) Koulun läheisyys antaa päiväkodille mahdollisuuden harrastaa ulko- ja sisäliikuntaa monipuolisesti. Liikuntavälineet ovat laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia. 4.7 ETIIKKA JA KATSOMUS Tavoitteita: - eettisen ja kulttuurikasvatuksen välittäminen lapselle - ohjaaminen oikean ja väärän ymmärtämiseen - itsensä ja toisten arvostaminen sekä kunnioittaminen - erilaisuuden hyväksyminen - perheiden erilaisten uskonnollisten vakaumusten huomioiminen Sisältöjä: - ristiriitatilanteiden ratkaiseminen myönteisin keinoin, anteeksi pyytäminen - arkipäivän tilanteiden ja asioiden pohtiminen - taito kestää pettymyksiä - rehellisyys - omaan uskontoon ja kirkollisiin juhlapyhiin tutustuminen (joulu- ja pääsiäishartaudet, lasten hengellisten laulujen kuunteleminen, seurakunnan järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuminen)

11 11 5. YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyö kotien kanssa - Esiopetuksessa jatketaan jo varhaiskasvatuksessa (0-5v.) alkanutta kasvatuskumppanuutta vanhempien ja päivähoidon välillä - Vanhemmat ja kasvattajat jakavat lapseen liittyviä tietoja ja kokemuksia sekä luovat lapsesta yhteistä näkemystä - vanhempien kanssa vaihdetaan päivittäiset kuulumiset lapsen hakemis- ja tuomistilanteissa - tiedotteet - vanhempainillat - juhlat, tapahtumat ja retket - tarvittaessa keskustelut vanhempien kanssa - päivähoidon/esikoulun alkaessa vanhemmat täyttävät lomakkeen, missä on tietoa lapsesta ja perheestä (LIITE 1) - lapsen oman esiopetussuunnitelman tekeminen syksyllä, jolloin keskustellaan lapsen vahvuuksista ja mahdollisista tuen tarpeista (LIITE 2) - keväällä keskustelussa pohditaan mennyttä esikouluvuotta ja täytetään Silta päivähoidosta kouluun -lomake, joka toimitetaan lapsen tulevalle alkuopettajalle (LIITE 3) 5.2 Alueen päivähoidon sisäinen yhteistyö - yhteiset juhlat, tapahtumat ja retket - henkilökunnan yhteiset neuvonpidot, suunnittelupalaverit ja kokemusten vaihto - yhteistyö Pihlajien ja Lemmikkien kanssa ( esim. yhteinen joulujuhla, laskiais tai ystävänpäivätapahtuma ) - perhepäivähoitaja sekä toinen päiväkoti täyttävät Silta päivähoidossa lomakkeen lapsen siirtyessä päivähoitopaikasta toiseen (LIITE 4)

12 Alkuopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö - yhteiset tapahtumat (konsertit) - yhteistyö koulun erityisopettajan kanssa syksystä alkaen viikoittain - keskustelut alkuopettajien kanssa tulevista ekaluokkalaisista - oppilashuoltopalaveri keväällä - siirretään Silta päivähoidosta kouluun -lomake alkuopettajille - kouluun tutustumispäivät toukokuussa, jolloin tutustutaan tulevaan opettajaan sekä luokkakavereihin 5.4 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Kun henkilökunnalle tulee huoli lapsesta, otetaan asia puheeksi ensin lapsen huoltajien kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa mietitään, mitä tukipalveluja lapsi tarvitsee ja sovitaan käytännön järjestelyistä. Tämän jälkeen neuvotellaan yhteisesti jatkotoimenpiteistä. Tukipalvelut ja konsulttiapu: - yhteiset keskustelut ja huolenkartoitus kelton, neuvolan, psykologin sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa - puheterapeutin palvelut ja konsulttiapu - psykologin palvelut ja konsulttiapu sekä tarvittaessa lapsen kouluvalmiuksien kartoitus - perheneuvola (tarvittaessa yhteiset tapaamiset) - lasten erikoissairaanhoito (tarvittaessa yhteiset tapaamiset) 5.5 Muut yhteistyötahot - Fontanella ja liikuntatoimi - poliisi, palokunta ja seurakunta - kirjasto ja kirjastoauto - musiikkiopisto - Kasurilan rinteet, paikalliset retkikohteet ja yritykset - Kasurila-Jälän erämiehet - urheiluseurat - terveyskeskus (hammashuolto)

13 13 6. ARVIOINTI 6.1 Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi Lapsen kehitystä seurataan varhaiskasvatuksesta kouluikään asti. Esiopetuksen arviointi on lapsen jatkuvaa havainnointia eri toiminnoissa. Lasta ohjataan suunnittelemaan omaa työtään ja arvioimaan työskentely- ja vuorovaikutustaitojaan. Lapsen kanssa keskustellaan tehdystä harjoituksesta tai tutkimustehtävästä, kuinka lapsi on sen kokenut (helppo/vaikea, mielekäs/tylsä). Lapsen ilmaisun tukena voidaan käyttää myös ilmekuvia (hymyilevät/totiset/tympeät kasvot). Lasta ohjataan myös arvioimaan omaa oppimistaan. Yhdessä lapsen kanssa pohditaan, mitä uutta hän on oppinut tehtävästä tai harjoituksesta. Lapsen omia töitä kootaan hänen kansioon ja vihkoon, joista voidaan seurata hänen oppimistaan ja kehittymistään (oma kuva, perhepiirustukset, lomamuistot, leikkikirjoitukset, omat pienet tarinat). Keväällä keskustellaan lapsen huoltajien kanssa, miten lapsen henkilökohtaiseen esiopetussuunnitelmaan kirjatut asiat ovat kypsyneet. 6.2 Toiminnan toteutumisen arviointi ja seuranta Toimintavuoden aikana henkilökunta pohtii oman ryhmän toimintaa ja suunnitelmien toteutumista tiimipalavereissa. Jokainen itsearvioi myös omaa työpanostaan ja onnistumistaan työssään. Henkilökunta käy päiväkodin johtajan kanssa henkilökohtaisen kehityskeskustelun vähintään kerran vuodessa. Keskustelujen pohjaksi ja tueksi on käytettävissä valmiit lomakepohjat.

14 14 LIITE 1 Esitietoa lapsesta-kaavake Tällainen minä olen (lapsi voi osallistua lomakkeen täyttämiseen) Perheeni Mitä teen isän kanssa? Mitä teen äidin kanssa? Näin näytän tunteeni Luonteeltani olen Elämäni ilot, surut ja pelot Pettyessäni toimin näin Näistä asioista pidän Näistä asioista päätän minä Näistä asioista en pidä Näitä asioita en saa tehdä Lapsen nimi: Päivä ys

15 15 LIITE 2 Lapsen oma esiopetussuunnitelma LAPSEN OMA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen oma esiopetussuunnitelma tehdään noin kahden kuukauden tutustumisen jälkeen yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet, tuen tarve ja oppimisympäristölle asetettavat tavoitteet. Esiopetusvuoden loppupuolella pohditaan yhdessä vanhempien kanssa kulunutta vuotta ja täytetään keskustelun pohjalta Silta päivähoidosta kouluun -lomake, joka toimitetaan alkuopettajalle. Yhteistyöterveisin esiopetusryhmän henkilökunta Esiopetuspaikka Esiopetusryhmä Lapsen nimi Aika ja paikka Allekirjoitukset

16 16 LAPSEN NIMI LAPSEN VAHVUUDET TUEN TARVE Missä asioissa lapsi tarvitsee erityistä tukea? Oppimisen riskitekijät/vaikeudet: OPPIMISYMPÄRISTÖLLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Tuki- ja kuntoutuspalvelut, vastuuhenkilöt, materiaalit, välineet yms:

17 17 LIITE 3 Silta päivähoidosta kouluun-lomake SIILINJÄRVEN KUNTA Lapsiperhepalvelut Päivähoito PL 5, Siilinjärvi puh. (017) Lapsen nimi Syntymäaika Päiväkoti+ ryhmä Tai perhepäivähoitajan nimi Vastuuhenkilö päivähoidossa Puhelin Mitkä ovat lapsen vahvuudet: Miten lapsi toimii ryhmässä: Missä asioissa lapsi tarvitsee tukea ja miten häntä on tuettu: Muuta huomioitavaa: Päiväys Päivähoidon työntekijä allekirjoitus Päiväys Lapsen huoltajan allekirjoitus

18 18 LIITE 4 Silta päivähoidossa-lomake Lapsen nimi Syntymäaika Hoitopaikka + alue Vastuuhenkilö päivähoidossa Puhelin Mitkä ovat lapsen vahvuudet: Miten lapsi toimii ryhmässä: Missä asioissa lapsi tarvitsee tukea ja miten häntä on tuettu: Muuta huomioitavaa: Päiväys Päivähoidon työntekijä Päiväys Lapsen huoltajat