Jäsenyrityksiä: Venäjän alueilta: Vieraana. Uljanovskiin on virrannut investointeja Sotši olympialaisten jälkeen 2 R 2014

Transkriptio

1 V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2014 Jäsenyrityksiä: Caverion, Finfoods, Passion Logistics ja Lähialuematkat Venäjän alueilta: Uljanovskiin on virrannut investointeja Sotši olympialaisten jälkeen Vieraana SET Groupin Kai Paananen

2 SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Toimitusjohtajan tervehdys 5 Gallup 6 Poimintoja 8 Vieraana SET Groupin Kai Paananen Talous 12 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 15 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 18 Caverionille Venäjä on kasvava markkina 20 Finfoods vie elintarvikkeita Venäjälle 22 Passion Logistics on mukana Venäjän rautatielogistiikassa 28 Lähialuematkat satsaa palveluun Mahdollisuuksia 24 Bisnesuutisia 30 Uljanovsk on hankkinut paljon investointeja 32 Sotši olympialaisten jälkeen 38 Venäläiset startupit hakevat vauhtia Suomesta 40 Vieraskynä: TEM:n yhteistyö Venäjän alueiden kanssa Laki ja tulli 35 Tulliuutisia 36 Juristin palsta Liikesalaisuudet 38 Lakiuutisia SVKK:n toimintaa 42 SVKK:n kevätkokous 43 Eurovaalipaneeli 44 Syksyn koulutuksia 2

3 ToimitusjohtaJAn tervehdys Hyvät SVKK:n jäsenet! Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2014 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys SVKK ry Osoite Eteläranta 10, Helsinki puhelin Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Pirjo Peltola (päätoimittaja) Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Paino Erweko ISSN Etukannen kuva Shutterstock Olemme viime aikoina Kauppakamarilla erityisen paljon fokusoineet tiedotustamme ja jäsentilaisuuksiamme Venäjän talouden, venäläisten yritysten ja Venäjän toimintaympäristön kehitykseen. Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouteen, kaupankäyntiin ja rahaliikenteeseen, sanktiot seurauksineen sekä TIR-passitusjärjestelmän muutokset ovat olleet päällimmäisinä. Eittämättä on aika ajoin tuntunut siltä, että ympärillä velloo vain ongelmia, huonoja uutisia, epävarmuutta, isojen poikien pullistelua. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, että joka päivä on ollut myös ilahduttavia uutisia: suomalaisten onnistuneet markkinointimatkat Tšeljabinskiin, Arkangeliin, Serpuhoviin, Samaraan, Saranskiin ja Penzaan, onnistuneet asiakastapaamiset ja -tilaisuudet, positiiviset palautteet palvelunlaadusta, eteenpäin katsovat suomalaisyritykset jne. Mediassa uutisoidaan suuryritysten tuloksista ja Venäjän vaikutuksista niihin. Suuryritysten osuus Suomen kansantaloudesta on 60 prosenttia ja siksi ne ovat tärkeitä koko maalle. Mutta kun 99 prosenttia Suomen kauppa-, teollisuus- ja palvelualojen yrityksistä on pieniä, alle 50 hengen yrityksiä, ja yritysten 389 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (53 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia, niin pienten ja keskisuurten yritysten onnistumiset ja tuloksenteko ovat aivan yhtä tärkeitä. Myös Venäjän-kaupassa pk-yritykset dominoivat. Suuryritykset investoivat Venäjälle isompia summia, mutta suurin osa Venäjän-kauppaa käyvistä yrityksistä on pieniä ja keskisuuria. SVKK:n jäsen- ja asiakaskunnastakin yli 70 prosenttia on pk-yrityksiä. Siksi on hyvä kertoa, että Venäjän-kaupan tämänhetkisessä turbulenssissa pk-yrityksillä menee pääsääntöisesti ihan ookoo. Venäjän-kaupan barometrin mukaan pk-yritysten tulevaisuuden odotukset ovat varovaisen optimistisia. 1) Tilastokeskus, Yritykset ) Venäjän-kaupan barometri, kevät 2014, SVKK SVKK:n jäsenten toiminnassa näkee, että pyyhettä ei ole heitetty kehään, vaan aktiivisesti kehitetään liiketoimintaa, katse suunnattuna Venäjän-kaupan seuraavan suvantokauteen. Kun puhutaan, kuinka yrityksillä menee Venäjän-kaupassa, on mielestäni enemmän kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka juuri pk-yrityksillä menee Venäjän-kaupassa. Samoin on kannettava suurempaa huolta siitä, millaiset ovat suomalaisten yritysten Venäjän-kaupan edellytykset: osaaminen, resurssit, rahoitusmahdollisuudet, t&k-työ. SVKK tehtävänsä mukaisesti tarjoaa omilla palveluillaan apua yritysten Venäjän-kaupan osaamiseen, markkinoiden hyödyntämiseen, liiketoiminnan pyörittämiseen ja Venäjä-tiedon hankkimiseen. SVKK näkee erityisesti tehtäväkseen tuoda esille Venäjän markkinoiden mahdollisuuksia, joita pkyritykset voivat niin halutessaan hyödyntää. Yhdessä kumppaniemme kanssa työskentelemme myös pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi rahoituksessa, kaupan esteiden madaltamisessa ja poistamisessa, tulevan ennakoinnissa. Enemmän huomiota pk-yrityksiin, ne ovat Venäjänkaupan selkäranka! Mirja Tiri Toimitusjohtaja Mirja.tiri@svkk.fi 3

4 Passion for results THE TRANS-SIBERIAN RAILWAY IS THE SINGLE LONGEST RAILWAY IN THE WORLD. IT WILL TAKE 152 HOURS AND 27 MINUTES TO COMPLETE THE JOURNEY NON-STOP. We really enjoy counting. In fact, since we started counting at the start of the century, Accountor Group has grown from 50 employees in Finland to 2300 spanning 7 countries. Today we are the largest provider of financial and human resources management services in Northern Europe. From the start we have held on to one firm belief: Behind every great company lies great passion. Our passion is helping others make results, and it seems to have served us well. Accountor Konsu is now Accountor Group. Read all about how we make business grow on accountorgroup.com Show us your passion, and let s start improving your results. 4

5 Gallup Mihin yritysten kannattaa kiinnittää huomiota Venäjän nykyisessä taloustilanteessa? Timo Laukkanen, kauppapolitiikan asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto Monet yritykset ovat maininneet työvoiman saatavuuden yllättäen jopa suurimmaksi ongelmaksi Venäjällä. Työvoimapula nostaa liiketoiminnan kustannuksia. Myös keskuspankin koronnostosta johtuvaan korkoeroon kannattaa kiinnittää huomiota. Ruplan heikkeneminen on vientiyrityksille huono, mutta esimerkiksi Venäjällä toimiville länsimaisille vientiyrityksille hyvä. Toki yrityksen näkymiä voi erikseen painaa paikallisen markkinan näkymät. Jaana Rekolainen, varatoimitusjohtaja, Suomalais-Venäläinen kauppakamari voivat kohtuullisen hyvin näinäkin aikoina. Markkinoita kannattaa tutkailla tarkkaan ja valmistautua talouden nousuun. Pitkäjänteisyys palkitaan. Janne Hirvonen, analyytikko, East Office of Finnish Industries Täytyy seurata oman yrityksen tavaroiden ja palveluiden kysyntää sekä huolehtia rahaliikenteen ja rahoituksen toimivuudesta. Täytyy sopeuttaa toimintaansa ottaen huomioon ruplan devalvoituminen. Laskusuhdanteessakin voi tutkia keinoja oman markkinaosuuden nostamiseksi. Keskitytään elämään epävarmuuden aika läpi. Vienti ja kauppa sekä matkailu ovat vähentyneet, mutta eivät ole suinkaan loppuneet. Vladimir Miklashevsky, ekonomisti, Danske Bank Yritysten kannattaa kiinnittää huomiota ruplan kurssiin ja työvoiman saatavuuteen. Ajankohtaisen tiedon ja tilanteen seuranta on ensiarvoisen tärkeää. Kannattaa olla aktiivinen Venäjän-kauppiaiden verkostoissa, koska kokemusten vaihto ja käytännön vinkit ovat arvokkaita hankalina aikoina. Asiakassuhteita on hyvä pitää yllä, vaikka kauppa väliaikaisesti hyytyisikin. Kauppojen rahoitus kannatta ottaa avoimesti esille ja mahdollisesti miettiä ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Erityistä huolellisuutta toki tulee kiinnittää maksu- ja toimitusehtoihin, jotta omat saatavat on turvattu ongelmatilanteissa. Täytyy myös muistaa, että vaikka talouden kokonaiskuvaa maalataan synkin värein, Venäjällä on paljon alueita ja toimialoja, jotka Nostaisin esiin muutamia asioita, jotka tällä hetkellä voivat vaikuttaa yritysten toimintaan ja päätöksiin: Korkea korkotaso, nousevat inflaatioodotukset ja ruplan lisääntynyt volatiliteetti vaikuttavat ensisijaisesti yksityisen sektorin investointiaktiivisuuteen. Talletuspako venäläisistä pankeista on tukenut kulutuskysyntää alkuvuonna ja heijastuu viiveellä vähittäiskaupan toimialan indikaattoreihin. Vähittäiskauppa on jatkanut vahvaa kasvua alkuvuonna mutta korkeiden inflaatioodotuksien odotetaan heijastuvan jatkossa myös kuluttajien ostovoimaan. Toistaiseksi Venäjällä on hyvät edellytykset kompensoida heikentynyttä talouskasvua valtion vararahastoista ja Venäjän keskuspankin rahamarkkinapolitiikka mahdollistaa interventiot ruplan tukemiseksi. 5

6 POIMINTOJA Kuva Shutterstock Kuva Shutterstock Syksyllä ainakin 20 kuvernöörin vaalit Moskovan paikallisjuna ympyräradalle Moskovan keskustaa 5 10 kilometrin etäisyydellä kiertävä vanha rahtiliikenteen junarata kunnostetaan matkustajaliikenteen E käyttöön. Kevään aikana on käyty tarjouskilpailu yhdeksästä uudesta asemarakennuksesta, jotka rakennetaan ympyräradan ja useisiin ilmansuuntiin lähtevien pääratojen risteyskohtiin. Moskovan rautatieliikenteen ympyrärata rakennettiin 1900-luvun alussa. Sen oli tarkoitus toimia kulkuyhteytenä datšoille keskustan ulkopuolelle, mutta lippujen hinnat muodostuivat liian kalliiksi. Nykyään rata on edelleen sähköistämätön. Sen ympäristössä on lähinnä teollisuutta ja varastoja. Rataa käytetään tavaravaunujen siirtelyyn Moskovan isoilta rautatieasemilta toisille. Rossijskaja gazeta Syyskuun 14. päivä on muodostumassa Venäjällä kuvernöörivaalien sumaksi. Tuolloin aluejohtaja valitaan yleisellä vaalilla ainakin 20 hallintoalueelle eli noin neljäsosalle kaikista alueista. Osalla alueista kuvernöörivaali tulee ajankohtaiseksi nykyisen aluejohtajan virkakauden päättyessä, mutta useille alueille on julistettu myös ennenaikaiset kuvernöörivaalit. Tällainen on esimerkiksi Murmanskin alue, jonka aluejohtaja Marina Kovtun pyysi eroa toukokuussa, jotta hän voisi osallistua alueensa ennenaikaiseen kuvernöörivaaliin syyskuussa. Kovtunin virkakausi olisi päättynyt normaalisti vuonna Hän jatkaa syyskuun puoliväliin saakka virkaatekevänä aluejohtajana. Kovtunin tapaan toimii moni muukin ennenaikaisesti eronnut. Kommersant-lehti arvioi, että kuvernöörivaaleja keskitetään tämän vuoden syyskuulle, koska halutaan raivata tilaa vuoden 2016 duuman vaaleille sekä vuoden 2018 presidentinvaaleille. Kommersant 8,7 miljoonaa uutta mobiilinetin käyttäjää Mobiilinetin käyttäjien määrä nousi Venäjällä viime vuonna 25,5 miljoonaan ihmiseen. Lisäkäyttäjiä tuli yhden vuoden aikana 8,7 miljoonaa. Mobiilikäyttäjien määrä kasvoi nopeinta vauhtia Moskovassa ja Uralin alueella. Nettiä käyttää päivittäin 53 miljoonaa venäläistä. Netin käyttäjiä arvellaan olevan maassa kaikkiaan 66,5 miljoonaa. Tähän kuuluvat kaikki yli 18-vuotiaat, jotka käyttävät internetiä ainakin kerran kuukaudessa. Vedomosti Kuva Shutterstock 6

7 Viipurin seudulle erityistalousalue? Kuvat Shutterstock Venäjän aikaa haluttaisiin siirtää taas Aika ja aikavyöhykkeet ovat olleet jälleen esillä Venäjällä. Duumassa on virinnyt hanke kellojen siirtämisestä tunnilla taaksepäin. Venäjällä ei ole käytössä vuosittaista kellojen siirtelyä talvi- ja kesäajan välillä. Pysyväksi tarkoitettu muutos tunnilla taaksepäin tehtäisiin marraskuussa. Samalla Moskovan ja Uralin välille lisättäisiin yksi uusi aikavyöhyke. Hanketta ajavien duuman edustajien mukaan nykymallissa Venäjällä on 24 hallinnollista aluetta, joiden aika on yli kaksi tuntia edellä luonnollisesta aikavyöhykkeestään. Vastaavasti yli tunnin etuajassa on 54 aluetta. Venäjällä jätettiin kellot pysyvästi kesäaikaan syksyllä 2011, mistä johtuen esimerkiksi Suomen ja Pietarin välillä on ollut talvisin kahden tunnin aikaero. Aikavyöhykkeitä vähennettiin samalla yhdestätoista yhdeksään. Dni.Ru Leningradin alue kaavailee erityistalousalueen perustamista lähelle Suomen rajaa Viipurin kaupungin alueelle. Asiasta kertoi E Leningradin alueen kuvernööri Aleksandr Drozdenko vieraillessaan Vologdassa Pietarin itäpuolella. Myös Vologdaan suunnitellaan erityistalousaluetta. Investoijille tarjotaan erityistalousalueilla muun muassa vero- ja tullimaksuhelpotuksia. ITAR-TASS Venäjän 15 rikkainta poikamiestä (varallisuus ja pääasiallinen liiketoimi) Moskovan kaupunki osti Argumenty i Faktyn Moskovan kaupunginhallinto on ostanut Venäjän suurimman viikkolehden Argumenty i Faktyn. Moskova sai lehden summalla, minkä lehti oli velkaantunut eli 2 miljardilla ruplalla. Kirjapaino ei kuulunut kauppaan. Vuonna 1990 Argumenty i Fakty pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan 33,5 miljoonan kappaleen painosmäärällään. Nykyään lehden levikki on noin 2,2 miljoonaa. Lehteä on tarkoitus julkaista edelleen maanlaajuisena. Vedomosti 1. Mihail Fridman (17,6 miljardia dollaria, Alfa Group) 2. Mihail Prohorov (10,9 miljardia dollaria, Onexim Group) 3. Roman Abramovitš (9,1 miljardia dollaria, Millhouse Capital) 4. Andrei Skotš (8,2 miljardia dollaria, Metalloinvest) 5. Sergei Popov (5,4 miljardia dollaria, MDM Bank) 6. Aleksandr Svetakov (3,1 miljardia dollaria, Absoljut) 7. Danil Hatšaturov (2,6 miljardia dollaria, Rosgosstrah) 8. Dmitri Mazepin (1,4 miljardia dollaria, Uralchem) 9. Oleg Boiko (1,4 miljardia dollaria, Ritzio Entertainment) 10. Aleksei Sjomin (1,2 miljardia dollaria, ASG invest) 11. Andrei Andrejev (0,8 miljardia dollaria, sosiaalinen media) 12. Andrei Rogatšov (0,8 miljardia dollaria, kiinteistöala) 13. Oleg Leonov (0,6 miljardia dollaria, vähittäiskauppa) 14. Deni Bažajev (0,5 miljardia dollaria, Gruppa Aljans) 15. Vadim Beljajev (0,5 miljardia dollaria, Otkrytije) Forbes Kuvat Shutterstock 7

8 VIERAANA Kai Paananen 8

9 Monen toimen mies Teksti ja kuva Pirjo Peltola Kai Paananen on ollut välittäjänä ja näkemysten yhteen sovittajana monessa merkittävässä Suomen ja Venäjän välisessä yhteishankkeessa. Tapaan SET Groupin toimitusjohtajan Kai Paanasen yhtiön Espoon toimistossa. SET Group on viiden yhtiön muodostama yritysrypäs, jonka keskeisiä toimialoja ovat öljy- ja kaasutuotteiden jakelu, rakentaminen ja SET CleanTech-ratkaisut, joiden vientiin on Paanasen mukaan panostettu viime aikoina erityisen paljon. Yhtiön tärkeimpiä kumppaneita ovat venäläiset öljyalan toimijat ja Venäjä on myös keskeisin markkina-alue. SET Groupin toimitusjohtaja on paitsi pitkän linjan Venäjän-kauppias ja yrittäjä myös kovan luokan idän suhteiden lobbari. Mies ei ole liiemmälti paistatellut valtamedian palstoilla, vaikka sisäpiirit ja tietenkin Venäjä-asioihin vihkiytyneet toimijat hänet hyvin tuntevat. Kotiseudullaan Lappeenrannassa Paananen on tunnettu vaikuttaja. Suomalais- Venäläisen kauppakamarin hallituksessa Paananen on toiminut vuoden verran. Venäjän-kaupassa Paananen on ollut mukana jo vuodesta 1985, jolloin hän tuli varatoimitusjohtajaksi ja osakkaaksi Karelia Trade -nimiseen idänkaupan kauppahuoneeseen, jota silloin johti isä Yrjö Paananen. Yhtiön muina perustajina olivat muun muassa Martela Oy, Lakanyhtiöt ja Teräs Oy. Rajakauppaan keskittyneen kauppahuoneen toimialaa olivat metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden vienti, rakentaminen ja rakentamispalvelut sekä kulutustavaroiden vienti luvun erittäin hankalissa olosuhteissa onnistuimme hyvin vientipuolella. Euroopan mittakaavassa olimme Venäjän johtavia metsäteollisuuden kone- ja laitevientitoimittajia. Meidät tunnettiin myös rakennusviejänä. Puutakin tuotiin melkoisia määriä barterina kone- ja laitevientiä vastaa, Paananen selvittää idänkaupan juuriaan. Paanasten johdolla perustettiin 1980-luvulla tuotannollisia yhteisyrityksiä Baltian alueella sekä myöhemmin Viipurin seudulle Vysotskiin sekä Lahdenpohjaan. Yrityksissä valmistettiin muun muassa huonekalujen komponentteja länsivientiin. Paanasten kauppahuone toimi suunnannäyttäjänä monelle myöhemmin alueille investointeja tehneille yrityksille. Ensimmäiset isot rakennusprojektit tehtiin Kirishin öljyjalostamolle 1980-luvun lopulla. Koko 1990-luku oli mielenkiintoista ja monessa suhteessa myös liberaalia aikaa. Se oli myös erittäin haastavaa aikaa, sillä rahoitusta ei saanut oikein mihinkään, pankkeja meni nurin tasaiseen tahtiin, Paananen kertoo. Kauppaa käytiin käteisellä. Myös Karelia Trade Oy:n toimintojen pohjaa nakersivat, ja lopulta sen myös vuonna 1998 kaatoivat naapuriin tehdyt investoinnit sekä erityisesti Venäjän silloinen pankkikriisi. Paananen kertoo, että nykyisellä yhtiöllä ei ole 1990-luvun jälkeen ollut tuotannollisia hankkeita Venäjällä. SET Group harjoittaa Venäjän vienti- ja tuontitoimintaa. Liiketoiminta on ollut tuontipainotteista. Viime vuosina olemme kääntäneet tätä laivaa enemmän vientivetoiseksi. Kontakteja ja taustavaikuttamista Kun SET Groupia alettiin kasvattaa, pohjana oli kauppahuoneelta periytynyt vankka idänkaupan kokemus ja monialaosaaminen sekä tärkeänä pää- SET Group: Southeast Trading Oy on SET Groupin vuonna 1995 perustettu emoyhtiö. SET Petrochemicals Oy on erikoistunut Venäjältä tuotavien öljy- ja petrokemian tuotteiden jakeluun. SET Engineering Oy on puu- ja teräsmateriaalia hyödyntävä suunnittelu- ja rakennusyhtiö. SET Engineering Oy:n päämarkkinat löytyvät Venäjältä, mutta vientiä on myös Skandinaviaan ja entisiin IVY-maihin sekä Pohjois-Afrikan öljy- ja kaasuntuottajamaihin. Nordic Set Green Oy tarjoaa cleantechratkaisuja Polyinform International Oy:n toimialaa ovat putkistojen kuntokartoitusjärjestelmät SET Groupin liikevaihto on 115 miljoonaa euroa (2013). 9

10 Kuva Arctech Helsinki Shipyard Vinomurtaja Baltikan ulosuitto. omana vaikutusvaltainen suhdeverkosto. Suhteiden rakentamisessa jalkatyötä tarvitaan Venäjälläkin. Olemme olleet sitkeitä ja peräänantamattomia. Täytyy olla myös oikealla tavalla sosiaalinen, lisäksi tarvitaan yrittäjähenkisyyttä ja optimistista asennetta. Paanasen hyvät suhteet Venäjän isoihin päättäjiin juontavat jo lähes 30 vuoden takaa. Esimerkiksi yhteistyö Leningradin alueella sijaitsevan Kirishin jalostamon (KINEF) kanssa on jatkunut tähän päivään asti. Kirishin kautta linkittyvät tiiviit suhteet myös sen siperialaiseen emoyhtiöön Surgutneftegaziin. Öljyalan verkostoja on rakennettu muutenkin laajalla skaalalla. Paanasen puheessa vilahtelevat hankkeet Surgutissa, Syzranissa, Samarassa ja Neftejuganskissa kuin Permissä. Tämä tuli tehtyä vuonna 1991 Urals Finland -yhtiölle, Paananen sanoo ja viittaa Espoon konttoriin, jonka aulatilan sohvanurkkauksessa kahvittelemme haastattelun lomassa. Urals Finland oli myös se yhtiö, joka merkittävästi tuki Suomen jääkiekkomaajoukkuetta ja jossa Paanasen hyvä ystävä Gennadi Timtšenko työskenteli aluksi markkinointijohtajana ja sittemmin vuodesta 1995 lähtien toimitusjohtajana IPP Oy:ssä joksi nimi oli vaihtunut samana vuonna. Timtšenko muutti vuonna 2001 Geneveen asuttuaan Suomessa kymmenen vuotta. Timtšenkoon ja hänen partnereihin Kirishihimexportissa (KINEX) Paananen oli jo tutustunut useita vuosia aiemmin Leningradissa vientiprojektien parissa. Timtšenkon nimi on viime aikoina ollut paljonkin esillä kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa, kun hän Putinin lähipiirin kuuluvana henkilönä joutui ensimmäisten joukossa USA:n pakotelistalle. Timtšenko on Suomen kansalaisuuden omaavien Rotenbergien ohella Hartwall Arenan ja osin myös Jokereiden omistaja. Hartwall Arena ja Jokerien jääkiekkojoukkueen KHL-kuviot sinetöitiin viime vuoden kesäkuussa. Hankkeen ideoinnissa ja loppuunsaattamisessa Paanasella ja hänen suhdeverkostollaan on ollut merkittävä rooli. Arenan ostajien Timtšenkon ja Rotenbergien lisäksi Paanasen tuttavapiireihin kuuluu KHL-liigan hallituksen puheenjohtaja Aleksandr Medvedev. Olen ollut mukana rakentamassa tätä kokonaisuutta. Näen tämän myös vientihankkeena, jolla nostetaan suomalaista jääkiekkoa seuraavalle tasolle. Samalla tuodaan faneille uutta koettavaa ja nähtävää, Paananen innostuu. Sekä Hartwall Arenan että Jokereiden hallituksissa vaikuttava Paananen uskoo, että jatkossa Suomessa pelattavat KHL-ottelut avaavat uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Näen siinä ensisijaisesti urheilullisen puolen. Heti kakkosena tulevat taloudelliset liiketoiminnan mahdollisuudet. Esimerkiksi palveluille syntyy kysyntää, kun tänne tulee valtava määrä faneja. Eikä ainoastaan faneja, vaan myös joukkueiden johtohenkilöitä, omistajia ja taustahenkilöitä, jotka ovat hyvinkin vaikutusvaltaisia. Jokerit puolestaan toimivat Suomi-lähettiläinä, Paananen pohtii. Isojen kuvioiden rinnalla Paanasen kiinnostus jääkiekkoon ja muuhunkin urheiluun näkyy myös kansallisen tason toiminnassa. Olemme jo kolmetoista vuotta tukeneet lappeenrantalaista naisten Catz-koripallojoukkuetta, joka on jo voittanut kolme mestaruutta peräjälkeen, Paananen sanoo ylpeänä. Tuemme nykyisin myös veteraanijääkiekkoa, joukkuevoimistelua ja Suomen ampumahiihtoliittoa, Paananen luettelee. Vinomurtaja Baltika Huhtikuun alussa vesille laskettiin Aker Arctic Technologyn suunnittelema ja Arctechin Helsingin telakalla rakennettu vinomurtaja Baltika. Noin 70 miljoonan euron laivan tilaaja on Venäjän liikenneministeriö. Sivuttain kulkeva jäänmurtaja on ainutlaatuinen alus ja niin on myös siihen liittyvä tarina siitä, miten idea täytyi ensin sanoa ääneen ja sitten puskea läpi asiaan uskoen. Ilman hyviä suhteita kauppa ei olisi ikinä syntynyt. Tämä oli hyvin pitkä projekti ja vaati paljon taustatyötä Venäjällä. Hankkeen alkusysäys tapahtui jo vuoden

11 kesäkuussa, kun Paananen saunoi venäläisten öljy- ja kaasujättien johtajien kanssa Palace Kämp -hotellissa. Siellä saunaoluita hyvissä tunnelmissa si lessa Paananen otti puheeksi kysymyksen, miksi Venäjällä ei panosteta enempää öljynvahinkojen torjuntaan. Esimerkiksi Itämerellä riskit lisääntyvät, kun öljyliikenne kasvaa. Ehdotin suoraan, että venäläisten pitäisi hankkia uusi öljyntorjunta-alus. Vieraat kiinnostuivat asiasta ja lopuksi sovimme, että seuraavaksi selvitetään Itämeren öljyntorjunnan nykytilanne ja tarpeet, Paananen kuvailee keskustelun kulkua. Selvitykset todella tehtiin ja lopputuloksena venäläinen osapuoli oli valmis tekemään tilauksen. Vanhentuneen kaluston vahvistuksesi haluttiin edistyksellistä teknologiaa. Ratkaisuksi tarjottiin jäänmurtaja, joka on varustettu epäsymmetrisellä pohjalla ja joka pystyy kulkemaan sivuttain, jolloin se pystyy murtamaan jäähän 50 metriä leveän väylän. Samalla tavoin sivuttain kulkien alus voi kerätä myös öljyä. SET Group oli antanut Itämeren suojeluun keskittyvälle Baltic Sea Action Groupille (BSAG) lupauksen edistää hanketta. Neuvotteluja käytiin Venäjällä monien tahojen kanssa. Koko hankkeen onnistumista avitti myös, että asia otettiin esille silloisten pääministereiden Matti Vanhasen ja Vladimir Putinin välisissä keskusteluissa Lappeenrannan EU Russia Innovation Forumin yhteydessä toukokuussa 2010, jolloin allekirjoitettiin hankkeen aiesopimus. Tämä tilaus pelasti myös Helsingin telakan. Telakka on saanut Venäjältä sittemmin myös kahden noin sadan miljoonan euron arktisille vesille tarkoitettujen tukialusten tilaukset, Paananen toteaa tyytyväisenä. Tyytyväinen Paananen on myös mahdollisuudesta edistää Itämeren suojelua. Tarvitsemme sekä valtioiden että kansalaisjärjestöjen toimia niin kansallisella, Itämeren valtioiden kuin laajemmalla kansainvälisellä tasolla. Kun yhteisistä toimista päätetään, tulee varmistaa, että EUmaiden lisäksi myös Venäjä on mukana, Paananen linjaa. Nykytilanne ja arktiset visiot Paananen myöntää, että Krimin ja Ukrainan kriisin mainingeissa syntynyt tilanne huolestuttaa. Nyt tuntuu, että on ikään kuin leima otsassa, kun tekee venäläisten kanssa töitä. Jos sanktioita lisätään, niin se tuo todella suuria ongelmia suomalaisille yrityksille. Kuka silloin maksaa viulut? Eurooppa on joutumassa erittäin hankalaan välikäteen Venäjäsuhteessaan USA:n ja Venäjän välisten etupiiripoliittisten näkemyserojen johdosta. Sanktiot ovat jo nyt aiheuttaneet pankkien kautta ongelmia yhteistyöyrityksille. EU ei aina huomioi Venäjälle vievien yritysten intressejä, Paananen tilittää. Paananen korostaa, että kriiseistä huolimatta kauppaa käydään ja raja on tuossa vieressä ja sen takana on paljon mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Yksi suunta, jonne suomalaisten kannattaisi hänen mielestään nyt ihan vakavissaan kääntää katseensa, on pohjoinen. Siellä Siperian arktisilla alueilla on meneillään isoja hankkeita. Suomalaisilla on paljon niihin oloihin tarvittavaa osaamista, esimerkiksi satamaja meriteknologiaan tai öljynporaukseen liittyen. Esimerkkinä isoista arktisista hankkeista Paananen mainitsee Yamal LNG -yhtiön maakaasun nesteyttämislaitoksen jättimäisen rakennushankkeen, jonka ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 6 miljardia US dollaria ja koko projekti noin 25 miljadia US dollaria. Yamal LNG:n suurin osakas on Venäjän suurin yksityinen kaasuntuottaja Novatek, joka omistaa hankkeesta n 60 prosenttia. Muut osakkaat ovat ranskalainen Total ja China National Petroleum Corporation (CNPC), jotka omistavat kumpikin noin 20 prosenttia yhteisyrityksestä. Juuri tällä viikolla Novatek allekirjoitti kiinalaisten ostajien kanssa ensimmäisen LNG-toimitussopimuksen. Yli 60 prosenttia tunnetuista kaasu-ja öljyvarannoista sijaitsee arktisilla alueilla. Koillisväylän logistisiin mahdollisuuksiin suomalaisten pitäisi Paanasen mukaan suhtautua vakavasti. Kolme vuotta sitten siellä meni vähän toistakymmentä laivaa, toissa vuonna niitä oli jo tuplasti ja viime vuonna jo sata laivaa. Se olisi turvallinen ja hyvä logistinen alusta Suomesta Aasian markkinoille vietäville kaivannaisteollisuuden ja konepajateollisuuden tuotteille sekä sieltä takaisin tuoville yrityksille, Paananen visioi. Koillisväylän hyödyntämiseen liittyen Paanasen on tukenut eri tavoin myös Jäämeren ratahanketta, joka hänen mukaansa tarjoaisi suomalaisille aidon mahdollisuuden olla mukana uudessa pohjoisten alueiden logistisessa verkossa. Paananen mukaan ei pidä myöskään unohtaa ratayhteyttä Kantalahteen ja sieltä Murmanskiin, jotka omalta osaltaan voivat toimia väylän hyötyjen generoijina. Kilpailukykyinen ja toimiva logistiikka sekä siihen liittyvää infra ovat edellytyksiä menestykselliseen toimintaan kansainvälisillä markkinoilla sekä viennissä että tuonnissa. Se on asia minkä päättäjät usein tahtovat unohtaa, Paananen painottaa. H Kilpailukykyinen ja toimiva logistiikka sekä siihen liittyvää infra ovat edellytyksiä menestykselliseen toimintaan kansainvälisillä markkinoilla. 11

12 Talouskatsaus Venäjän talous elpyy vähitellen, mutta kasvu on jäämässä varsin hitaaksi Teksti Vesa Korhonen, ekonomisti, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Talouden kasvu on jäähtynyt pari vuotta, Krim Ukraina -vaikutukset ovat aluillaan Venäjän talouden toivuttua vuoden 2009 syvästä taantumasta kohtalaiseen tahtiin talouden (BKT:n) kasvu hidastui jyrkästi kaksi vuotta sitten, viime vuonna edelleen alle 1,5 prosenttiin vuodentakaisesta ja tämän vuoden alkukuukausina alle prosenttiin (kausitasoitettu BKT supistui hieman). Teollisuustuotanto lisääntyi viime vuonna 0,5 prosenttia, vaikka puolustusteollisuuden tuotanto kasvoi 10 prosenttia. Osin kasvun hidastuminen on johtunut maailman ja Euroopan talouden viilentymisestä, joka on osaltaan pitänyt Venäjän viennin määrän kasvun todella hitaana yli kaksi vuotta, aina 2013 jälkipuoliskon elpymiseen asti. Vuosien vientihintojen nousun vaikutus talouden kasvuun on hiipunut, eivätkä hinnat ole nousseet noin kahteen vuoteen (vientihintojen pelkkä pysyminen jollakin tasolla ei tuo talouden kasvuun lisää vauhtia). Venäjällä jarruttamaan ovat ryhtyneet vaihtelevaan tahtiin niin kotitaloudet, yritykset kuin valtio. Yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut vähitellen, aluksi yksityisen sektorin palkkojen nousun ja eläkkeiden roimien Putin-korotusten jäähdyttyä kolme vuotta sitten ja tänä talvena julkisen sektorin palkkojen Putin-korotusten vaimennuttua. Väliin tuli vuosi sitten kotitalouksien luotonottobuumin tosiasiallinen käänne alaspäin, sillä uusista luotoista kasvava osa on mennyt aiemmin otettujen lyhytaikaisten kulutusluottojen takaisinmaksuihin. Lisäksi todella suuret korkomaksut ovat syöneet kulutukseen käytettävissä olevia tuloja. Julkisen kulutuksen yleensäkin melko hidas kasvu jäi viime vuonna lähes nollaan valtiontalouden menojen kasvun hidastuttua jyrkästi. Inflaatiorintama on tukenut kotitalouksien ostovoimaa vain vähän, sillä hintojen nousu on vaimentunut varsin hitaasti. Inflaatiota on osin ylläpitänyt ruplan kurssin lasku (helmikuuhun mennessä noin 15 prosenttia vuodentakaisesta), joka on koitunut markkinapaineista eli lähinnä pääoman nettovirrasta ulkomaille. Keskuspankki on viime keväästä alkaen lieventänyt ruplan luisua aika ajoin pienehköillä ruplan tukiostoilla. Tänä vuonna ruplan luisu on jyrkentynyt venäläisten vaihtaessa poikkeuksellisen paljon pankkitalletuksia ja käteisrahaa ruplista valuutoiksi. Luisu on myös saanut kuluttajia aikaistamaan tavarahankintojaan. Kulutuksen näkymä on heikentynyt, sillä kotitalouksien reaalitulot ovat pienentyneet vuodentakaisesta. Yritykset ovat, kaiken epävarmuuden keskellä ymmärrettävästi, vähentäneet noin vuoden päivät varastojaan, joiden muutosten vaikutus Venäjän taloudessa on usein harvinaisen suuri. Vakavin asia talouden tulevaisuuden kannalta on kuitenkin ollut investointien kasvun pysyminen pysähdyksissä lähes kahden vuoden ajan ja niiden tuntuva supistuminen 2014 alkukuukausina. Toisaalta pysähdyksen taustalla on suurten valtionyritysten ja valtion investointien roima pudotus, kun taas yksityisten yritysten investoinnit ovat kasvaneet vielä viime vuonnakin. Kaiken kaikkiaan investointianemia ja jatkuva pääoman nettovirta yrityssektorilta ulkomaille (2,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2013) kuvastavat venäläisten yritysten kokemaa toimintaympäristönsä epävarmuutta. Investointien laimeus luonnollisesti haittaa tuottavuuden paranemista ja pääomakannan kasvua. Siitä on voinut jo koitua myös triviaalimpaa rajoitetta osalle tuotantoa, sillä työllisyyden ohella tuotantokapasiteetin käyttöä on ollut vaikea lisätä niistä Venäjän talouden mittapuulla korkeista lukemista, joihin molemmat nousivat viime keväänä. Talouden hidastuneen kasvun päälle on iskenyt Krimin Ukrainan kriisi. Ennen muuta se löi heti Krim-viikonlopun jälkeen alas ruplan kurssia ja laittoi keskuspankin vakauttamaan kurssin ruplan tukiostoilla. Ruplan pudotus on kiihdyttänyt inflaatiota 12

13 yli 7 prosenttiin ja vienyt pankeista lisää kuluttajien talletuksia valuuttoihin ja ostoksiin sekä nostanut yritysten rahoituskustannuksia ja vaikeuttanut yritysten ja pankkien rahoituksen saatavuutta muutoinkin. Venäläisten yritysten odotusindikaattorit ovat osin heikentyneet BKT ½ 1 2 Tavara- ja palvelutuonnin arvo euroissa Tavara- ja palvelutuonnin määrä Vähittäiskauppa Teollisuustuotanto Tukkukauppa Kemian tuotteet Koneet ja laitteet pl. henkilöautot Investoinnit Lähde: Rosstat, BOFIT Venäjä-ennuste Venäjän talouden tuotanto ja keskeiset kysyntäerät, volyymin %-muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Matkailijoiden menot ulkomailla Elintarvikkeet ja maataloustuotteet Lähde: Rosstat, BOFIT Venäjä-ennuste Tuonti Venäjälle, %-muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Vienti Tuonti on kuopassa -4 Venäjän talouskasvun hidastuminen -8 ja ruplan kurssin lasku siinä määrin, -12 että myös ruplan reaalikurssi on -16 heikentynyt tuntuvasti (maaliskuussa yli 10 prosenttia vuodentakaista -20 alemmaksi ja euroon nähden 15 prosenttia alemmaksi), on ollut rankka yhdistelmä Venäjän tuonnille. Tuonnin elpymisbuumi ja reipas lisääntyminen vielä elpymisestä eteenpäin jäi taakse viime 60 vuonna, jolloin tavara- ja palvelutuonnin määrä kasvoi alle neljän prosentin ja oli vuoden loppukuukausina sama kuin vuotta aiemmin Tämän vuoden alkukuukausina 10 tuonti on supistunut huomattavasti. 0 Tuonnin meno kuoppaan on lukuun ottamatta Venäjän matkailumenoja -10 (venäläisten matkailijoiden ulkomailla ostamia tavaroita ja palveluja) koskenut lähes kaikkia keskeisiä tuoteryhmiä, etenkin koneita ja laitteita, kemiaa ja metsäteollisuuden tuotteita. Krim-vaikutus on aluillaan. Myös Suomen vienti Venäjälle jäi viime vuonna arvoltaan edellisen vuoden tasolle (kun kuusi prosenttia pienentyneestä kokonaisviennistä Venäjälle poistetaan jälleenvienti, joka supistui noin 20 prosenttia). Tämän vuoden alkukuukausina vienti on vähentynyt paljon. Talouden ja tuonnin odotetaan elpyvän vähitellen, jos Krim Ukraina -vaikutukset jäävät rajallisiksi Koko lailla kaikissa Venäjän talouden lähivuosien ennusteissa maailmantalouden ja -kaupan odotetaan vilkastuvan vähitellen ja öljyn hinnan laskevan lievästi tai säilyvän nykyisellään. Tämän ohella kuumentuneet ennustajat olettavat Krim Ukraina -tapahtumien aikaansaaman merkittävän lisäepävarmuuden vähenevän vain hiljakseen mutta tapahtumien vaikutuksien jäävän laajuudeltaan rajallisiksi sekä markkinoiden reaktioiden että pakotteiden osalta. Tältä pohjalta useimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna 0 1 prosenttia, joskin eräissä ennusteissa supistuvan hieman. Vuonna 2015 talouden odotetaan elpyvän ja kasvavan 1 2,5 prosenttia. Tuonnin ennakoidaan notkahtavan tänä vuonna tai jopa pysyvän ennallaan sekä toipuvan jo ensi vuonna parilla prosentilla. Venäjän viennin määrän kasvusta ei odoteta kovin paljoa, sillä Venäjän energiaviennin näkymät ovat pysyneet heikkoina. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän parin kolmen prosentin tahtiin. Ennusteiden keskeinen arvio koskee investointeja, joiden ennakoidaan vähenevän tänä vuonna, kun yksityiset investoijat empivät poikkeuksellisten epävarmuuksien keskellä. Toinen vaikeasti arvioitava joukko ovat valtionyritykset, joiden investointeja hallitus pyrkii kääntämään kasvuun käsiohjauksella. Investointien odotetaan kuitenkin kasvavan pari kolme prosenttia jo ensi vuonna, jolloin myös osin valtion varoista luototettavat megaliikennehankkeet (lähinnä Moskovan uloimman kehätien rakentaminen ja Siperian rautatien parantaminen) alkanevat vaikuttaa. On selvää, että nykytilanteessa ennusteriskit ovat poikkeuksellisen suuria ja kattavia ja kohdistuvat maailmantalouden ja öljyn hinnan ohella laajalti Venäjän epävarmuuksiin. Epävarmuuksien keskiössä ovat reaalitalouden investoijien käyttäytyminen (ja sen

14 myötä myös investointitavaroiden tuonti) sekä toiseksi Venäjän ja ulkomaiden väliset pääomavirrat ja pitkälti pääomavirtojen myötä syntyvät ruplan kurssivaihtelut, jotka vaikuttavat inflaatioon, kulutukseen ja tuontiin ja pääomavirtoihin. Laajahkoakin elvytystä voi tulla, uudistusrintamalta ei odoteta paljoa Venäjällä elvytyspuheet ja -kaavailut ovat lisääntyneet päättäjien piirissä. Toistaiseksi käyttöön on otettu hallituksen viime kesänä kokoamaan listaan sisältyviä melko hajanaisia ja rajallisia elvytystoimia, kuten yritysten tukitoimia sekä energian ja tavarajunakuljetusten hintojen korotusrajoitteita, jotka ovat toisaalta lisänneet energiasektorin ja rautateiden investointeja ympäröivää epävarmuutta. Osana rahapolitiikkaa keskuspankki myöntää pankeille muun muassa yhteen vuoteen ulottuvia likviditeettiluottoja ja kokeilee kolmen vuoden jälleenrahoitusta pankkien myöntämille investointiluotoille. Yleiseen rahapoliittiseen elvytykseen ei kuitenkaan ole ollut halua, sillä inflaatio on tavoiteltua nopeampaa ja rahapolitiikan vaikutus pankkien luotonannon korkoihin sekä yritysten ja kotitalouksien luotonottohaluihin on epävarma. Tarpeen vaatiessa talouden heikkoon kehitykseen voidaan reagoida lisäämällä valtiontalouden menoja. Ainakin tänä vuonna menoja on mahdollista lisätä tinkimättä budjetin vajesäännöstä (joka rajaa vajeen noin prosenttiin BKT:stä), sillä valtion tulot öljy- ja kaasusektorin dollarimääräisistä erityisveroista ovat saaneet tilapäistä nimellisbuustia ruplan heikennyttyä. Myös velanottovaraa on paljon. Toisaalta juuri valtiontalouden pieni vaje ja velka ovat etenkin nyt kärjistyneen epävarmuuden keskellä tärkeä ja koko lailla ainoa Venäjän talouden ankkuri. Pankkijärjestelmän käyttöä on mahdollista laajentaa siten, että keskuspankki luotottaa pankkeja lisää ja valtion pankkeja (yli puolet pankkisektorista taseen koolla mitattuna) neuvotaan luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia. Kaikkinainen velkojen hoito luonnollisesti lykkääntyisi tuleviin vuosiin. Pidemmälle katsoen Venäjän talous kasvaa useiden arvioiden mukaan 2 3 prosenttia vuodessa, jos Venäjän taloussysteemiä ei uudisteta viime vuosia paljon selkeämmin ja ripeämmin markkinoiden toimivuuden ja kilpailun suuntaan. Eräitä kohdistettuja toimia on toteutettu sutjakkaasti, vaikka niitä onkin leimannut presidentti Putinin ukaasiin kirjattu melko mekaaninen tavoite nostaa Venäjän sijoitusta nopeasti eri maiden bisnespääkaupunkien liiketoimintaympäristön välisessä Maailmanpankin vertailussa. Hallituksen hyväksymien lukuisien ns. uudistustiekarttojen toteuttaminen etenee kuitenkin hitaasti. Valtion johdon piirissä suhtautuminen markkinoiden ja valtion rooliin luo talouden kokonaisuutta ajatellen vaikutelmaa sekavuudesta, näköalattomuudesta ja neuvottomuudesta. H Nordea Pankki: Vankka kokemus Venäjän toiminnasta Nordea tarjoaa laajan rahoituspalvelujen valikoiman yritysasiakkaille Venäjällä. Tarjoamme parhaat rahoitusratkaisut, maksuliikenne- ja kassapalvelut, sijoitus-, rahoitusmarkkina- ja säilytyspalvelut, tullikortit ( customs cards ) ja yrityskortit sekä palkanmaksupalvelut. OJSC Nordea Bank on osa Nordea-konsernia. Pankki on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta Pankki on yksi Venäjän 30 suurimmasta rahoituslaitoksesta, ja sillä on korkein mahdollinen Fitch-luokitus. Myös Forbes on luokitellut OJSC Nordea Bankin yhdeksi kaikkein luotettavimmista pankeista. Pankin verkosto kattaa Moskovan alueen ja 9 muuta aluetta Venäjällä. Ota yhteyttä: + 7 (495) , niin vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa: 14

15 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Arktisen LNG-kaasuprojektin painoarvo kasvaa Talousuutisia Venäjän toiseksi suurimman kaasuyhtiön Novatekin osaomistaja Gennadi Timtšenko on käynyt kevään mittaan liikeneuvotteluissa Kiinassa. Kiinalaisesta CNPC-yhtiöstä tuli vuodenvaihteessa Jamalin niemimaalla sijaitsevan Yamal LNG -kaasuprojektin osaomistaja. Timtšenkon ja CNPC:n keskusteluissa käytiin läpi kaasutoimituksia Kiinaan sekä Jamalin projektin hallinnointia ja rahoitusta. Viime vuoden lopulla kerrottiin, että Jamalin hankkeesta on tehty lopullinen investointipäätös. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 20 miljardia euroa. Niemimaalle rakennetaan kolmesta tuotantolinjasta koostuva maakaasun nesteyttämislaitos. Kaasu tulee Jamalin alueella sijaitsevilta kaasukentiltä. Aasialaiset nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä ostavat asiakkaat tarjoavat Venäjälle pitkällä aikavälillä uusia mahdollisuuksia, mikäli maakaasun putkitoimitukset Eurooppaan vähenevät. Jamalin projektin ensimmäinen tuotantolinja on tarkoitus saada kaupalliseen käyttöön vuonna Putin: Liiketoimintaympäristön parantamista kiirehdittävä Venäjän presidentti A Vladimir Putin sanoi bisnesilmapiiriä käsittelevän komiteansa istunnossa, että liiketoimintailmapiiriä täytyy parantaa pikaisesti. Putinin mielestä etenkin liiketoiminnalle byrokratiasta aiheutuvaa kuormitusta täytyy vähentää. Myös uuden yritystoiminnan käynnistämiselle ja ylläpidolle täytyy luoda hyvät olosuhteet. Laadukkaasta liiketoimintaympäristöstä pitää tehdä yksi taloudellisen ja teollisen kasvun avaintekijöistä. NTV/EL/ Jamalin hanke edellyttää myös liikenneinfrastruktuurin kuten sataman ja lentoaseman rakentamista. Projektiyhtiön laivastoon tulee kuulumaan 16 jääkelpoista LNG-kaasutankkeria. Yamal LNG:n omistajat ovat Novatek (60 %), CNPC (20 %) sekä ranslaisyhtiö Total (20 %). Vedomosti/EL/ Kudrin: Sanktiot saattavat merkitä nollakasvua Länsimaiden Venäjälle asettamat sanktiot saattavat vaikuttaa maan A talouteen enemmän kuin mitä Venäjän hallitus on arvioinut. Näin sanoo Venäjän entinen pitkäaikainen finanssiministeri Aleksei Kudrin. Hän toimi finanssiministerinä vuosina Kudrin kutsuttiin Venäjän presidentin talousneuvoston johtoryhmään syksyllä Kudrinin mukaan Venäjän tämän vuoden talouskasvu ei ehkä ylitä yhtä prosenttia talous ei välttämättä kasva lainkaan. Kudrin uskoo, että pääomapako Venäjältä saattaa nousta 50 miljardiin dollariin vuosineljännestä kohti, jos maalle asetetaan kovemman tason sanktioita. Kovemmat niin sanotut kolmannen vaiheen sanktiot asettavat haasteita sekä makrotalouteen että investointeihin. Kolmannen vaiheen sanktioilla tarkoitetaan talouspakotteita. Kudrin näkee, että sanktiot eivät vaikuta vain ulkomaisiin investointeihin vaan myös venäläisiin. Ongelmia tulee muun muassa kansainvälisillä markkinoilla toimiville venäläisille rahoituslaitoksille. EU oli määrännyt toukokuun puoliväliin mennessä viisumikieltoon yhteensä 61 Venäjän ja Ukrainan kansalaista, joiden se katsoo liittyvän Ukrainan kriisiin. Lisäksi näiden henkilöiden varat jäädytettiin EUalueella. Listalla on myös kaksi Krimillä toimivaa yritystä. EU on kohdistanut pakotteita lähinnä poliitikoille ja sotilashenkilöille. Yhdysvaltain pakotelistalla on myös liikemiehiä ja huomattavasti enemmän yrityksiä. Itar-Tass/EL/

16 Talousuutisia Venäjän talous kasvoi 0,9 % ensimmäisellä kvartaalilla Venäjän talous kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 0,9 A prosenttia verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan aikaan. BKT:n kasvun pääosan muodostivat vähittäiskauppa, teollisuustuotanto ja maatalous. Negatiivisesti vaikuttivat etenkin investointien ja rakentamisen väheneminen. Alkuvuoden luvut jalostavassa teollisuudessa ovat hyvät verrattuna edellisvuoden tilanteeseen. Jalostava teollisuus kasvoi tässä vertailussa ensimmäisellä kvartaalilla 3,5 prosenttia. HSBC-pankin ylläpitämä Venäjän ostopäällikköindeksi (PMI) on kuitenkin osoittanut taloudellisen toiminnan laskua jalostavassa teollisuudessa kuudetta kuukautta peräkkäin nyt myös kulutustavaroiden tuotannossa. Vähittäiskauppa on ollut edelleen nousussa, huolimatta siitä että väestön reaalitulot ovat alkaneet laskea. Nyt ostetaan etenkin pidemmän käyttöajan tavaroita, Venäjän talouskehitysministeriö näkee. Tämä on yksi tapa suojata tuloja ja säästöjä ruplan devalvoitumiselta ja inflaatiolta. Ostobuumia seuraa kuluttaja-aktiivisuuden lasku, mikä muodostuu uudeksi talouskasvua laskevaksi tekijäksi, varoittaa Venäjän talouskehitysministeriö. Väestön tulojen kasvulle ei ole lähteitä, lainansaanti tiukkenee ja kulutuskysyntä heikkenee. Toinen talouskasvun lähde eli investointikysyntä tulee aiheuttamaan miinusta BKT:hen tänä vuonna. Investointien väheneminen on vain kiihtynyt Ukrainan tilanteen aiheuttaman epävarmuuden sekä lainansaannin ehtojen kiristymisen vuoksi. Venäläisten yhtiöiden on vaikeampi saada lainaa sekä kotimaasta että ulkomailta. Talouskehitysministeriön mukaan BKT supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen. Tämä oli ensimmäinen kerta kolme kvartaalia kestäneen kasvun jälkeen. Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev ei pidä mahdottomana, että lasku jatkuisi vuoden toisellakin neljänneksellä. Mikäli bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kyseessä on taantuma. HSBC-pankin Aleksandr Morozov sanoo Vedomosti-lehdelle, että matalasuhdanteesta saattaa tulla Venäjän talouden uusi normi. Esimerkiksi teollisuus näyttää tottuvan toimimaan supistuvan kasvun oloissa, tosin reagoiden toistaiseksi vain nostamalla hintoja. Venäjän hallitus luottaa siihen, että talouskasvu kiihtyy tulevina vuosina 2 3 prosentin vauhtiin. Tämä ei kuitenkaan riitä esimerkiksi siihen, että presidentti Vladimir Putinin toukokuussa 2012 antamat 11 laaja-alaista talouspoliittista ukaasia voitaisiin täysimääräisesti toteuttaa, Vedomosti kirjoittaa. Talous kasvoi tuolloin neljän prosentin vauhtia. Vedomosti/EL/ Tukea autoteollisuuteen ja lastentavaratuotantoon Venäjän hallitus tukee maan autoteollisuutta 270 miljardilla ruplalla (n. 5,5 miljardilla eurolla) vuosina Tukien pitäisi A kattaa 70 prosenttia kierrätysmaksuista aiheutuvista kuluista. Venäjä myöntyi WTO:n painostuksesta määräämään kierrätysmaksun myös Venäjällä valmistettaville autoille. Asetus on muotoiltu siten, että uusilla autoteollisuuden tuilla kompensoidaan tutkimus- ja tuotekehitysmenoja, tiukempiin päästöluokituksiin siirtymisen kustannuksia, energiakustannuksia sekä työpaikkojen säilyttämistä. Tuet koskevat myös kokoonpanotehtaita. Talouskorkeakoulu Vysšaja škola ekonomikin professorin Aleksei Portanskin mielestä ympäristö- ja tutkimustukien voidaan katsoa olevan pääosin linjassa WTO-normien kanssa. Työpaikkojen säilyttämiseentähtääviä tukia on hankalampi perustella. Portanskin mielestä ongelmallisin kohta on energiakustannusten subventoiminen. Venäjän hallitus on päättänyt myös tuista, joita ohjataan investointiprojekteihin lastentavaroiden tuotannossa. Tukiohjelma kattaa vuodet , jona aikana myönnetään yhteensä 3,3 miljardia ruplaa (67 miljoonaa euroa). Tuilla kompensoidaan lainojen korkoja. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on nostaa Venäjällä valmistettujen lastentavaroiden markkinaosuutta 45 prosenttiin ja laskea hintatasoa 15 prosenttia. Vedomosti, Kommersant/EL/ Kiinalaispankki investoi miljardeja Venäjän Kaukoitään Kiinalainen China Development Bank on vahvistanut aikomuksensa investoida viisi miljardia dollaria Venäjän Kaukoitään. A Kiinalaispankki aikoo lainoittaa erityistalousvyöhykkeiden rakentamista sekä suuria infrastruktuurihankkeita. Kiinan mielenkiinto Venäjän Kaukoitää kohtaan johtuu kasvaneesta maiden välisestä kaupasta, jonka arvellaan ylittävän lähivuosina 100 miljardia dollaria. Moscow Times/EL/ Öljykiista poistui Euraasian talousliiton tieltä A Vuodesta 2015 alkaen Valko-Venäjä saa pitää itsellään puolet alueellaan tuotettujen öljyjalosteiden vientitulleista. Vuoden 2011 tulliliittosopimuksen mukaan Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat voineet ostaa venäläistä raakaöljyä ilman tullimaksuja, mutta ovat joutuneet maksamaan tuottamiensa öljyjalosteiden vientitullit Venäjälle.. Valko-Venäjä teki öljytuotteiden tullimaksuista kynnyskysymyksen Euraasian talousliiton syvemmälle integraatiolle, jonka seuraavan vaiheen sopimus on määrä allekirjoittaa toukokuun 29. päivä. Valko- Venäjän lisäksi tässä vaiheessa ovat mukana Venäjä ja Kazakstan. Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenko lähtee siitä, että Kuva Shutterstock 16

17 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme öljytuotteiden vientitullimaksut ohjautuvat tulevina vuosina kokonaisuudessaan maan omaan budjettiin. Hänen mukaansa kyseessä on vuositasolla 4 miljardin dollarin kokonaissumma. Kommersant/EL/ Pietarin MM-jalkapallon pääluokat selvillä Pietarin kaupunki on julkistanut vuoden 2018 jalkapallon MMkisojen Pietarin valmistelut maksavat 87 miljardia ruplaa (n. 1,8 miljardia euroa), mistä kaupungin osuus on 51 miljardia ruplaa. Valtion budjetista on tulossa 22 miljardia. Eniten rahaa käytetään liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja kunnostamiseen sekä julkisten liikennevälineiden kuten metrovaunujen ja bussien ostamiseen. Tämän pääluokan kokonaismenot ovat yhteensä 61,6 miljardia ruplaa (n. 1,3 miljardia euroa). Tieyhteyksiä mm. Pulkovon lentoasemalle parannetaan ja Vasilinsaaren metrolinjaa jatketaan Nevan pohjoispuolelle. Urheilukohteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään 22,8 miljardia ruplaa (n. 465 miljoonaa euroa). Tästä valtaosa menee uuden Zenit Arena -jalkallostadionin valmiiksi saamiseen. Pietarissa pelataan ennen Venäjän jalkapallon MM-kisoja myös FIFA:n Confederations Cupin otteluita vuonna Vedomosti/EL/ Menesty Venäjän kaupassa Anna meidän helpottaa liiketoimintaasi jättämällä logistiikan järjestäminen osaavalle ammattilaiselle. Varovan kautta saat kuljetukset ovelta ovelle, tullattuna ja toimitettuna asiakkaalle Venäjällä. Luotettava suomalainen ratkaisu kappaletavarakuljetuksiin Venäjälle. Ota yhteyttä! Puh myynti@varova.fi 17

18 Jäsenyritys Caverionille Venäjä on kasvava markkina Teksti Pirjo Peltola Kuvat Caverion Caverionin Jarno Hacklin sanoo suoraan, että kiinteistötekniset palvelut ovat Venäjällä hyvä bisnes. Kysyntää riittää muuttuvissakin olosuhteissa. Kun ei rakenneta uutta, korjataan vanhaa, ja olemassa olevat kiinteistöt vaativat huoltoa ja ylläpitoa. Caverion on nimenä melko uusi tuttavuus kiinteistötekniikan markkinoilla. Yhtiöllä on kuitenkin vahvat juuret Suomessa, sillä se syntyi jakautumisen seurauksena, kun rakennuskonserni YIT:stä vuosi sitten kesäkuussa irrotettiin Building Systems eli kiinteistötekniset ja teollisuuden palvelut itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Käytännössä tapahtui niin, että vajaan viiden miljardin YITyhtiö jaettiin kolmen miljardin ja kahden miljardin paloihin, joista kiinteistötekniset ja teollisuuden palvelut oli isompi puolisko. Tavallaan voi sanoa että YIT palasi juurilleen siihen 2000 luvun alun tilanteeseen, jolloin kiinteistöteknisiä palveluja alettiin kasvattaa sen kylkeen, Hacklin selvittää. Kiinteistöille ja teollisuudelle teknisiä ratkaisuja sekä huolto- ja ylläpitopalveluita tarjoava Caverion on vahvasti kansainvälinen yhtiö, jolla on toimintaa 13 maassa. Liikevaihdosta vain noin 20 prosenttia tulee Suomesta. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa, josta Suomen osuus oli noin 500 miljoonaa. Jarno Hacklinin johdettavana on Caverion Suomi Oy, jonka vastuupiiriin kuuluvat Suomen toimintojen lisäksi Venäjä ja Baltian maat. Uutta kasvua yhtiö hamuaa erityisesti Venäjältä, jonka osuus on vielä ollut suhteellisen pieni. Hacklinin mukaan Venäjän liikevaihto on tänä vuonna noin 35 miljoonan euron luokkaa. Liiketoimintamme alkoi kasvaa Venäjällä, kun emoyhtiö YIT aloitti siellä asuntotuotannon 2000-luvun puolivälissä. Aika nopeasti selvisi, että siihen rakentamisen volyymiin ja länsimaisiin standardeihin ei löytynyt paikallisia luotettavia toimijoita ja niin me kasvoimme YIT:n vanavedessä, Hacklin kertoo. Hacklin itse oli Pietarin komennuksella YIT Kiinteistötekniikan palveluksessa vuosina , jolloin Venäjän toimintojen kasvu rakentamisen rinnalla oli rajua. Silloin aloimme kasvattaa urakoinnin rinnalla myös huoltoliiketoimintaa. Tällä hetkellä jo yli puolet liiketoiminnastamme on kiinteistöjen ylläpitoa ja huolto. Asiakkaamme ovat pääosin Venäjälle etabloituneita länsimaisia yrityksiä kuten Ikea, Kesko, Fazer, Mac Donalds. Esimerkiksi Mac Donaldsin kohteita meillä on jo yli 250 ja palvelemme muitakin ketjuravintoloita. Joitakin Prismoja kuuluu myös asiakaskuntaamme Asiakkaiden perässä ympäri Venäjää Caverion toimii Venäjällä yli 60 kaupungissa. Juridiset yhtiöt ovat Moskovassa ja Pietarissa. Vaikka Caverionin Venäjän valloitus aloitettiin Pietarista, niin viime vuonna Moskova kiilasi liikevaihdossa jo Pietarin ohi. Hacklinin mukaan Moskova ottaa etumatkaa myös jatkossa, sillä yli 80 prosenttia rakentamisesta tapahtuu Moskovassa ja Moskovan alueella. Laajentuminen Venäjällä on tapahtunut myös luontevasti. Kun asiakkaamme avaavat uusia toimipisteitä Venäjän alueilla, olemme seuranneet perässä. Venäjällä lääniä riittää ja kun katsoo kartalta, niin meidän toimintamme peitto on siitä melkein puolet, eli vähintään riittävä, Hacklin sanoo. Caverionin kasvutavoitteita tukee myös se, että ennakoivan huollon ja ylläpidon kysyntä kasvaa Venäjällä koko ajan. Myös energiatehokkuus alkaa nostaa päätään, vaikka hitaasti. Kiinteistöjen omistajat ymmärtävät kuitenkin jo, että sähkö ja kaasu sekä lämmitys maksavat jokseenkin saman verran kuin Suomessa, mikä on ollut joillekin jopa yllätys. Yleinen käsitys on ollut, että Venäjällä energia ei maksa mitään, mutta todellisuus on toinen. Talotekniikalla on iso merkitys energiatehokkuudessa. Venäläisten asiakkaiden osuus asiakaskunnasta on vielä vähäinen, minkä Hacklin kertoo johtuvan siitä, että kulttuuri korjaukseen painottuvasta toiminnasta ennakoivaan ylläpitoon on vasta kehittymässä. Markkina kehittyy ja se antaa myös potentiaalia tulevaisuuteen. Uskon, että energiatehokkuuden kautta saamme niin sanottuja modernisointiasiakkuuksia. Voimme myydä energiatehokkuusinvestointeja, koska pystymme näyttämään asiakkaillemme takaisinmaksuaikoja ja muita hyötyjä. Hacklin toivoo, että myös Venäjällä kehitettäisiin jossain vai- 18

19 heessa tällaisille investoinneille joustavat rahoitusmallit. Esimerkiksi Suomessa ja muualla Euroopassa käytössä on rahoituskuvio, jossa joko toimittaja tai asiakas itse hankkii rahoituksen ja rahoittaa investoinnit toteutuneilla säästöillä. Kestävää kehitystä ja kasvua Emme ole koskaan halunneet lähteä mukaan isoihin megahankkeisiin. Yleensä megahankkeita seuraa myös megakrapula. On toki mukavaa, että liikevaihto kasvaa nopeasti, mutta nopeasti se myös loppuu. Se ei ole kestävän kasvun ja kestävän kehityksen strategian mukaista toimintaa. Esimerkiksi Sotšin suhteen teimme selkeän päätöksen, että sinne ei mennä, vaikka kokemusta meillä kyllä on vaikkapa jäähalleista. Olemme tehneet toistakymmentä jäähallia muun muassa Baltiaan ja Venäjälle. Pyrimme luomaan pitkiä asiakassuhteita. Asiakkaillemme pystymme tarjoamaan koko taloteknisten palveluiden skaalan suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon saakka. Elinkaari on meidän tarinamme. Hacklin tietää, että Caverionin kaltaisten kokonaispalveluita tarjoavien toimijoiden määrä on Venäjällä rajallinen. Vastaavia palveluita tarjoavat muun muassa suomalaiset Are ja Lemminkäinen, jotka toimivat lähinnä Pietarin alueella. Paikalliset yritykset ovat useimmiten erikoistuneet johonkin LVIS-paletin osa-alueeseen. Tämä on meille hyvä taktiikka. Emme pärjää hinnassa, jos pilkomme hankkeen ja haemme siihen paikalliset halvimmat oman alansa urakoitsijat. Meidän täytyy myydä palvelumme muilla arvoilla kuten vastuulla ja luotettavuudella, mikä kyllä myy Venäjällä. Se on osittain myös asiakkaiden riskien hallintaa. Mistä tekijät? 2000-luvun puolivälissä meitä suomalaisia oli Venäjän toimipisteissämme toistakymmentä ja nyt on enää yksi jäljellä, Hacklin toteaa. Ainut suomalainen on Pietarin yhtiön pääjohtaja Seppo Hakala, joka vastaa myös Caverionin Venäjän liiketoiminnoista. Moskovan yhtiötä johtaa venäläinen toimitusjohtaja Victor Verma. Meillä on osaavaa porukkaa. Tosin tällä hetkellä osaavat resurssit ovat myös huollon kasvun pullonkaulana. Hacklin painottaa, että huolto on hyvin henkilöintensiivistä toimintaa. Caverionin Venäjän henkilökunnan määrä on kahdessa vuodessa tuplaantunut ja työntekijöitä on nyt noin 850. Rekrytointi on Venäjällä haasteellista. Lisäksi ammattihenkilöstön löytämistä vaikeuttaa se, että suurin osa nuorista haluaa, hakeutuu ja päätyy yliopistolliseen koulutukseen. Venäjällä tarvitaan Hacklinin mukaan enemmän ammatillista osaamista ja koulutusta. Caverion panostaa omalta osaltaan siihen ja järjestää koulutusta asentajille. Yhteistyötä on tehty myös suomalaisten ammatillisten oppilaitosten kanssa. Meillä on paljon vastuuta, sillä toimimme isojen asiakkaiden kanssa, jotka odottavat laatua. Näihin odotuksiin meidän on vastattava. Laatu tulee kuitenkin yksittäisten henkilöiden osaamisesta ja vastuunkannosta, Hacklin painottaa. Hacklin korostaa, että rekrytointi on jatkuva prosessi, koska pysyvämpien työntekijöiden osuus on ollut 20 prosentin luokkaa. Henkilökunnasta täytyy pitää kiinni ja sitoutuminen ja sitouttaminen pitää varmistaa, Hacklin sanoo. Huoltoa tarvitaan aina Nyt juuri arveluttaa, miten Ukrainan kriisi vaikuttaa länsimaisiin investointeihin Venäjälle. Mikäli investoinnit lykkääntyvät tai niitä ruvetaan harkitsemaan, niin se näkyy meillä, sillä puolet liiketoiminnastamme tulee urakoinnista, Hacklin pohtii. Vakautta Caverion on osaltaan varmistanut kasvattamalla vähemmän suhdanneherkän huollon osuutta. Jonkinlainen kasvu Moskovassa tullaan näkemään tänäkin vuonna, mutta ilmassa on sellaista värinää, että ainakin päätöksenteko on hidastunut, kaikki odottavat. Toiveemme on, että tilanne selkiytyy ja että puolen vuoden kuluttua kukaan ei tätä enää muista. Mutta jos kriisi pitkittyy, niin se vaikuttaa investointeihin. Vaikka Venäjän talouden tilanne ja kriisin vaikutukset tästä nykytilanteesta vielä pahenisivat, niin se tarkoittaisi Hacklinin mukaan Caverionille sitä, että kasvu loppuu, mutta läsnäolo Venäjällä jatkuu. Huollon tarve on aina olemassa. Jos ei rakenneta uutta, niin vanhaa korjataan. Ilman täytyy vaihtua, veden tulla ja mennä ja sähköjen toimia. Kysyntää on aina ja markkinaa on loputtomiin. Venäjä on meille merkittävä ja potentiaalinen markkina ja tavoitteenamme on kasvu kaksinumeroisin luvuin. Menestys on itsestä ja omista resursseista kiinni, Hacklin vakuuttaa. H 19

20 Jäsenyritys Finfoods vie suomalaisia tuotteita keskitetysti Venäjälle Teksti Einari Lumijärvi Kuvat Shutterstock ja Finfoods Finfoods Oy on vuonna 1992 perustettu yritys, joka vie suomalaisia elintarvikkeita Venäjälle. Yhtiö toimii kauppahuoneen tavoin. Se ostaa tuotteet omaan lukuunsa tai toimii valmistajan edustajana tuotteiden viennissä Venäjälle. Yhtiön tämän hetken pääasiallisina vientituotteina ovat liha, kala, maitotuotteet sekä peruna- ja kaakaojauheet. Finfoods vie paljon esimerkiksi Snellmanin tuotteita. Elintarvikkeet ovat olleet pitkään Finfoodsin vientiohjelmassa. Jo toiminnan alkuvaiheessa vuonna 1992 Venäjälle perustettiin Talosto-niminen yhteisyritys, jonka myötä elintarvikekauppa maahan käynnistyi. Tuolloin yhtiö vei Venäjälle muun muassa mehuja, makeisia, marjoja, makaroneja, puuroja, kananmunia ja margariinia. Valikoimaan kuului paljon etenkin Raision tuotteita. Finfoodsin toimitusjohtaja Veli Vento kertoo yhtiön konttorissa Helsingin Pikku-Huopalahdessa, että ennen varsinaista Finfoods-toimintaa Venäjälle vietiin jopa vanhoja Ladoja. Vuoden 1998 ruplakriisin jälkeen Finfoods myi pois osuutensa Talostosta. Yhtiöllä on nyt Pietarissa myyntikonttori. Konseptissa tarjotaan suomalaisille tuotantoyrityksille tavallaan valmis vientiorganisaatio tullauspalveluineen kaikkineen. Taloston myynnin jälkeen toimintaa on harjoitettu omin voimin ilman venäläisiä yhtiökumppaneita luvulla on myös siirrytty käymään vain ennakkomaksukauppaa. Vento toteaa, että yhtiön liiketoimintaan ei kuulu ostajien rahoittaminen, eikä tämä ole juuri haitannut kauppojen kehitystä. 20