LANTIONPOHJAN LIHAKSET PIUKOIKSI ennaltaehkäisevä ohjaus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LANTIONPOHJAN LIHAKSET PIUKOIKSI ennaltaehkäisevä ohjaus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen"

Transkriptio

1 Heini Haapala, Leena Kämppi, Heli Mannila & Katri Talonen LANTIONPOHJAN LIHAKSET PIUKOIKSI ennaltaehkäisevä ohjaus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Heini Haapala, Leena Kämppi, Heli Mannila & Katri Talonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma Nimeke Lantionpohjan lihakset piukoiksi - ennaltaehkäisevä ohjaus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoituksena oli järjestää koulutus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille lantionpohjan lihasharjoitteiden ohjaamisesta. Tavoitteenamme oli lisätä terveydenhoitajien tietämystä lantionpohjan lihaksista, niiden kunnon merkityksestä, toimintahäiriöiden ennaltaehkäisystä sekä mittaus- ja harjoitusvälineistöstä. Opinnäytetyöprojektimme tuotteena oli koulutus, joka järjestettiin maaliskuussa Kutsut koulutukseen lähetettiin 20 äitiysneuvolaan, joista 11 terveydenhoitajaa osallistui koulutustilaisuuteen. Tilaisuus oli puolenpäivän mittainen ja se järjestettiin Keskussairaalan tiloissa. Koulutus koostui teoriaosuudesta, käytännön harjoitteiden ohjaamisesta ja ryhmätyöstä. Terveydenhoitajat kokivat koulutuksen työelämään hyvin peilaavana. Heidän mielestään esitetyt asiat olivat käytännön läheisiä ja osittain tuttuja, mikä teki asiasta ymmärrettävän. Koulutuksessa keskityttiin ennaltaehkäisyyn, lisäksi kerrattiin ennestään tuttua asiaa ja tuotiin esille uusinta tietoa. Terveydenhoitajat kokivat, että koulutukset olisivat tarpeellisia myös jatkossa tietojen säännöllisen kertaamisen vuoksi. Asiasanat (avainsanat) Lantionpohja, lantionpohjan lihakset, terveydenhoitaja, raskaus, synnytys, ennaltaehkäisy, inkontinenssi, lihaskorsetti, harjoittelu, koulutus, ohjaus Sivumäärä Kieli URN 42 s + liitteet 2 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Päivi Tikkanen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin keskussairaala

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Heini Haapala, Leena Kämppi, Heli Mannila & Katri Talonen Degree programme and option Degree Programme in Physiotherapy Name of the bachelor's thesis Get your pelvic floor muscles tight - preventive guiding during pregnancy and after delivery Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to organize an educational day concerning the guidance of pelvic floor muscle training. The educational day was targeted to public health nurses working in the maternity clinics of Southern Savo Hospital District. Our aim was to increase knowledge of pelvic floor muscles and the importance of their condition, prevention of pelvic floor dysfunction, as well as measurement and training equipment. The educational day was in March Twenty invitations were sent to the maternity clinics and 11 public health nurses took part in the four-hour occasion which was held in the Mikkeli Central Hospital. The theoretical part, practical part and teamwork were included in the occasion. Public health nurses felt that the educational day was useful for working life. They thought that the topics were practical and partly familiar which made the issue understandable. The educational day focused on prevention. In addition, familiar issues were revised and some new facts were introduced. Public health nurses felt that educational days could be useful also in the future for revising their knowledge and skills regularly. Subject headings, (keywords) Pelvic floor, pelvic floor muscles, public health nurse, pregnancy, delivery, prevention, incontinence, lumbo pelvic stabilators, training, educational day, guidance Pages Language URN 42 p. + app. 2 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Päivi Tikkanen Employer of the bachelor's thesis Mikkeli Central Hospital

4 SISÄLTÖ 1 LANTIONPOHJAN LIHAKSET PIUKOIKSI Koulutuksen lähtökohdat Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Koulutuksen suunnittelun eteneminen. 4 2 LANTION ALUEEN ANATOMIA Lantionpohjan luinen rakenne ja nivelsiteet Lantionpohjan lihakset Vartalon syvä lihaskorsetti Lantionpohjan hermotus RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN VAIKUTUKSET SELKÄRANGAN JA LANTIONPOHJAN TOIMINTAAN Fysiologiset muutokset raskauden aikana Raskauden ja synnytyksen vaikutukset lantionpohjaan Laskeumat ja ponnistusinkontinenssi Seksuaalisuus Alaselkä- ja lantiokivut LANTIONPOHJAN JA VARTALON SYVIEN LIHASTEN HARJOITUKSET JA OHJAUS Mittaaminen Lantionpohjan lihasten ja vartalon syvän lihaskorsetin harjoittaminen Lihaskuntoharjoittelun perusperiaatteet Harjoitusohjelman laatiminen Lantionpohjan lihasten tunnistaminen Lantionpohjan lihasten harjoittaminen Lantionpohjan lihasharjoitteista apua lantionpohjan toimintahäiriöihin Syvän lihaskorsetin ja lantionpohjan lihasten yhteistoiminta Lantionpohjan lihasten harjoittelun välineet..25

5 4.3 Lantionpohjan lihasharjoitteiden ohjaaminen Ohjaamistavat Raskauden aikana tapahtuva ohjaus ja harjoitteet Synnytyksen jälkeen tapahtuva ohjaus ja harjoitteet Palaute 31 5 KOULUTUKSEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI KEHITTÄMISEHDOTUKSET.35 LÄHTEET 38 LIITTEET

6 1 LANTIONPOHJAN LIHAKSET PIUKOIKSI Ennaltaehkäisevä ohjaus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Koulutuksen lähtökohdat Opinnäytetyönämme järjestimme koulutuksen ja valmistimme koulutusmateriaalin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille lantionpohjan lihasharjoitteiden ohjaamisesta ennaltaehkäisevästi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Toteutus tapahtui yhdessä Mikkelin keskussairaalan fysiatrian yksikön kanssa. Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen tulee kiinnittää huomiota lantionpohjan harjoittamiseen, jotta vältetään kohdun, emättimen takaseinän ja virtsarakon laskeumien sekä virtsan karkailun kehittyminen. (Erkkola 2004, 7.) Lantionpohjan lihasten kunnon merkittävyydestä ja harjoittamisesta on tullut lähivuosina uutta tutkimustietoa. Olemme havainneet tämän etsiessämme tutkimusartikkeleita opinnäytetyöhön. Myös lantionpohjan lihasten mittaus- ja harjoitusvälineistön saatavuus on parantunut, mutta Mannisen ja Ojalehdon (2003, 22) tekemän tutkimuksen mukaan näiden käyttö on edelleen melko vähäistä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloissa. Koulutuksessa pyrimme antamaan tietoa lantionpohjan lihasharjoitteiden ohjaamiseen sekä tuomaan välineistöä ja niiden käytön mukanaan tuomia mahdollisuuksia tutummiksi terveydenhoitajille, jotta he pystyisivät ohjaamaan tehokkaasti raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia. Teoriatiedon ja lantion anatomian hyvä hallitseminen on luonnollisesti välttämätöntä. Työmme pohjautuu Paula Mannisen ja Eeva Ojalehdon vuonna 2003 valmistuneeseen opinnäytetyöhön, Lantionpohjan lihasten harjoittelun ohjaus äitiysneuvoloissa. Heidän tekemänsä tutkimuksen pohjalta kävi ilmi, että äitiysneuvoloissa annettavaan ohjaukseen lantionpohjan lihaksista ja niiden harjoittamisesta ennen ja jälkeen synnytyksen on tarvetta. Tiedon tarve tuli ilmi äitiysneuvoloissa työskenteleville terveydenhoitajille tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyn tuloksista ilmeni, että raskaana olevat naiset saivat vähemmän lantionpohjan lihasten harjoittelun ohjausta kuin synnyttäneet. Käytännön harjoituksia ohjattiin vä-

7 hän ja lihasten voimaa mitattiin harvoin. Tieto oli vähäistä myös anatomian osalta. (Manninen & Ojalehto 2003.) Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Tavoitteenamme koulutuksessa on lisätä terveydenhoitajien tietoa lantionpohjan anatomiasta ja valmiuksia ohjata lihasten vahvistamista raskaana oleville ja synnyttäneille. Tuomme esille myös raskauden ja synnytyksen vaikutukset lantionpohjan toimintaan sekä lantionpohjan lihasten mittaus- ja harjoitusvälineistön käyttöön perehdyttämisen. Mosston ja Ashwort (1994) toteavat opetusmenetelmän olevan kaikkien niiden toimintojen kokonaisuus, joilla kouluttaja pyrkii ohjaamaan tarkoituksenmukaista oppimista (Laakso & Numminen 2001, 70). Tärkeimmän kriteerin opetusmenetelmien valinnassa tulisi kuitenkin olla koulutuksen tavoitteet eli se, millaiseen oppimiseen koulutuksella pyritään (Kupias 2002, 27). Tavoitteet ovat sekä kouluttajien että terveydenhoitajien työskentelyn osoitteita, siksi Vuorisen (1993, 112) mukaan tavoitteiden kertominen on varsin käyttökelpoinen koulutustilaisuuden aloitustapa. Opetustilanne tulee olemaan tyyliltään luento. Luennon käyttäminen opetustilanteessa on Vuorisen (1993, 112) mukaan todennäköisesti paras vaihtoehto, kun kyseessä on suuri ryhmä, uutta asiaa on paljon, tavoitteet ovat ensisijaisesti tiedollisia, aikaa on niukasti sekä jos opettajalla ja opiskelijoilla on yhteinen kokemuspohja. Kupias (2002, 45) on sitä mieltä, että yhdensuuntaisessa vuorovaikutuksessa kuulijoiden tarkkaavaisuus laskee jo minuutin kuluttua. Tästä syystä sisällytämme koulutukseemme ryhmätyön, jossa terveydenhoitajat työskentelevät neljässä ryhmässä. Kupias (2002) toteaa, että ryhmässä on mahdollisuus oppia muilta ja saada palautetta omasta oppimisestaan ja osaamisestaan. Ryhmän avulla voidaan ratkaista ja laatia monipuolisia ja laaja-alaisia tehtäviä. (Kupias 2002, 75.) Koulutuksen sisältö Tervetuloa

8 Esittelyt 3 Tavoitteet Koulutuksen ohjelma Tietotason kartoittaminen: luentosalissa kuvitteellinen jana, jonka toisessa päässä on paljon tietoa ja toisessa päässä vähän tietoa. Siirry janalle oman tietotasosi mukaan. (opinnäytetyöntekijä) Lantionpohjan lihasten anatomia PowerPoint esitys + kuvat kalvolla (opinnäytetyöntekijä) Lantionpohjan toiminta & merkitys (opinnäytetyöntekijä) Asiantuntijaluento: Lantionpohjan lihasten kunnon merkitys raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Liikunta ennen ja jälkeen synnytyksen. (fysioterapeutti) Mittauslaitteista kertominen (laite-esittelijä) Kahvitauko Lantionpohjan lihasten harjoittaminen, harjoitteet ja harjoitusvälineet (opinnäytetyöntekijä) Harjoitteiden ohjaaminen ja palaute (opinnäytetyöntekijä) Ryhmätyöskentely: Jaetaan osallistujat neljään ryhmään. Joka ryhmälle annetaan eri lihasvoima-alue (supistuksen hahmottaminen, kestävyys-, maksimi- ja nopeusvoima), josta kertauksena kirjoitetaan kalvolle tärkeimmät asiat mm. supistuksen keston ja levon välinen suhde sekä tilanne, jossa kyseistä voimaa tarvitaan. Lisäksi ryhmä voi miettiä keinoa harjoittaa kyseistä voimaa. Supistuksen hahmottamisessa on tärkeää tuo-

9 da esille keinot kuinka oikeaoppinen lihassupistus suoritetaan. (opinnäytetyöntekijä) Ryhmätöiden purku ja palaute koulutuksesta sekä tietotason kartoittaminen kuvitteellisen janan avulla (opinnäytetyöntekijä) 1.3 Koulutuksen suunnittelun eteneminen Saimme aiheen vuonna 2004 ennen joulua. Materiaalin keräämisen aloitimme heti, koska tiesimme, että tutkimustiedon löytäminen voisi olla vaikeaa aiheen tultua vasta lähivuosina ihmisten yleiseen tietoisuuteen. Pyrimme jossain määrin jakamaan työtehtäviä, jotta työskentelystä tulisi mahdollisimman joustavaa, vaikka asuimmekin eri paikkakunnilla. Vuoden 2005 alussa kävimme Mikkelin keskussairaalassa keskustelemassa opinnäytetyöhön liittyvistä asioista, kuten materiaalien hankinnasta ja aikataulutuksesta. Tämän jälkeen aloimme tehdä opinnäytetyön suunnitelmaa, jonka piti olla valmis maaliskuussa Suunnitelman tekemisen alkuun pääseminen oli vaikeaa, koska tämäntyyppistä, projektiluonteista opinnäytetyötä ei ole Mikkelin ammattikorkeakoulussa, fysioterapian koulutusohjelmassa, ennen tehty. Maaliskuussa 2005 teimme tutustumiskäynnin Pieksämäen aluesairaalaan, jossa tutustuimme heillä käytössä oleviin lantionpohjan lihastoimintahäiriöiden tutkimisessa ja hoidossa käytettäviin Femiscan biopalautelaitteisiin. Kävimme myös Haukivuoren terveysasemalla, missä asiaan perehtynyt fysioterapeutti antoi meille materiaalia lantionpohjan lihaksista. Maaliskuun - toukokuun 2005 aikana teimme työhön anatomian osuuden, tehdessämme kyseisestä aiheesta anatomian seminaarityötä. Tämän jälkeen keskityimme työn muiden osa-alueiden tiedonhankintaan ja tekstin tuottamiseen. Suurin osa materiaalista oli englanninkielisiä tutkimusartikkeleita, joita hankimme Mikkelin keskussairaalan kirjaston ja kokotekstiviitetietokanta Ebscon kautta. Suomenkielinen materiaali asiasta oli perustietoutta ja osin vanhentunutta.

10 5 Ennen kesää 2005 kävimme keskussairaalalla keskustelemassa tulevaan koulutukseen liittyvistä asioista kuten koulutuksen kestosta ja sen sisällöstä. Työn tekeminen oli kesällä tauolla. Syksyllä 2005 tapasimme kerran Mikkelissä sopiaksemme työn etenemisestä, sillä kaksi meistä lähti ulkomaanharjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi. Tänä aikana teimme työtä mahdollisuuksiemme mukaan. Ennen joulua 2005 tapasimme kartoittaaksemme työmme tilanteen ja sopiaksemme 2006 alkuvuoden työskentelyajankohdat. Tammikuussa 2006 sovimme Mikkelin keskussairaalan fysioterapeuttien ja osastonhoitajan kanssa koulutuksen ajankohdaksi Koulutukseen osallistuvat terveydenhoitajat tarvitsivat luvan voidakseen ottaa osaa tilaisuuteen työpäivän aikana. Saimme tiedon, että Mikkelin alueen terveysneuvoloiden osastonhoitaja olisi oikea henkilö luvan antamiseen. Lupa myönnettiin ja aloitimme kutsukirjeen suunnittelun. Kutsujen lähettämisen hetkellä kuitenkin selvisi, että Mikkelin alueen osastonhoitaja ei vastaakaan koko Etelä-Savon sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloiden terveydenhoitajista. Kutsujen lähettäminen viivästyi ennen kuin saimme selville kunkin äitiysneuvolan vastaavat hoitajat. Viimeinen kutsu lähetettiin vuoden 2006 viikolla 8. Koulutuksen käytännön järjestelyjen ohella työstimme kirjallista materiaalia. Syventävän tiedon hankinnassa osasimme tässä vaiheessa hyödyntää Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjastoa, josta tarpeellista tietoa löytyi runsaasti. Työtä tehdessämme tiedonhakutaitomme kehittyivät muutenkin ja osasimme monipuolistaa hakuamme aihetta lähellä oleviin teoksiin ja artikkeleihin. Teimme koulutusta edeltävällä viikolla valmiiksi PowerPoint esitykset ja kukin harjoitteli omaa osuuttaan. Koulutus toteutui sovittuna ajankohtana, tekemämme suunnitelmat pitivät ja viime hetken muutoksia ei tullut. Laite-esittelijä varmisti tulonsa muutama päivä ennen koulutuksen toteutumista. Järjestimme koulutukseen myös kahvituksen, mitä mikkeliläinen kahvila ja keskussairaala sponsoroivat.

11 2 LANTION ALUEEN ANATOMIA Lantionpohjan luinen rakenne ja nivelsiteet Lantion luihin kuuluvat molemmat lonkkaluut (os coxae) ja ristiluu (os sacrum). Lonkkaluut sulautuvat yhteen kolmesta luusta: suoliluusta (os ilium), istuinluusta (os ischii) ja häpyluusta (os pubis). Suoliluussa on litteä siipiosa, jota vasten suolisto painautuu vatsaontelossa. Siipien välistä aluetta kutsutaan isoksi lantioksi. Lantion alaosaa, joka on synnytyskanavan ylin osa, kutsutaan pikkulantioksi ja se rajoittuu takana ristiluuhun. (Bjålie ym. 1999, 183.) Lantion keskellä edessä, vasemman ja oikean häpyluun välissä, on rustoliitos (symphysis pubica). Risti- ja suoliluun välillä on kummallakin puolella varsinainen nivel risti-suoliluunivel (articulatio sacroiliaca). Häpyliitoksen ja risti-suoliluunivelten liikkuvuus on luiden muodon, tiukan nivelpussin ja tiukkojen nivelsiteiden vuoksi hyvin pieni. Joustavuudella on kuitenkin tärkeä merkitys synnytyksen yhteydessä. Istukka tuottaa relaksiinihormonia, joka löysentää lantion nivelsiteitä niin, että sikiö pääsee helpommin pikkulantion läpi. (Bjålie ym. 1999, ) Lantion alueen nivelsiteet (ks. kuva 1) ovat hyvin vahvoja ja tästä syystä nivelten liikkuvuus on hyvin vähäistä. Ristiluu-istuinkärkiside (lig. sacrospinale) ja ristiluuistuinkyhmyside (lig. sacrotuberale) muodostavat pikkulantion sivuseinämään ison lonkka-aukon (foramen ischiadicum majus) ja pienen lonkka-aukon (foramen ischiadicum minus). Lantion etupuolella on nivusside (lig. inguinale). (Budowick ym. 1995, 266.)

12 7 Kuva 1. Luinen lantio 2.2 Lantionpohjan lihakset Lantionpohja muodostuu kaksikerroksisesta poikkijuovaisesta lihaskudoslevystä ja sidekudoskalvosta (fascia) sekä lihaksia tukevista ligamenteista. Häpyliitos, istuinkyhmyt (tuber ischiadicum) ja häntäluu muodostavat kaudaalisen aukon (ala-aukon), jonka lantiopohjan lihakset ja sidekudoskalvot sulkevat. Useassa päällekkäisessä kerroksessa olevat lantionpohjan lihakset näyttävät ikään kuin kahdeksikolta. Emättimen aukon sulkijalihaksia ja virtsateitä säätelee ylempi ja laajempi lihasrengas. Pienempi lihasrengas, joka sijaitsee alempana sisältää vahvemmat peräsuolen sulkijalihakset. Lihakset ovat paksuimmillaan välilihassa, jossa ne ulottuvat osaksi toistensa yli. Lantionpohjan lävitse kulkevat naisella virtsaputki (urethra), emätin (vagina), peräsuoli (rectum), joten se ei ole yhtenäinen lihasten ja sidekudosten muodostama levy. (Heittola 1996, 13.) Lantion syvää lihaskerrosta kutsutaan myös levator levyksi, joka lantiosta päin katsoen muodostaa suppilonmuotoisen pohjalevyn (ks. kuva 2). Levymäinen peräaukon kohottajalihaksisto tunnetaan nimellä m. levator ani, joka kiinnittyy linea arcuatan ala-

13 8 puolelle pikkulantion sisäpinnalle aina os. pubikseeen asti (Hervonen 2004, 330). Se muodostuu useasta segmentistä m. pubococcygeus, m. iliococcygeus ja m. coccygeus sekä m. puborectalis. Virtsaputki, emätin ja peräsuoli kulkevat levator-halkion läpi, jonka muodostaa m. pubococcygeus lihasrenkaan molemmat haarat. (Heittola 1996, 14; Sweet 1997 a, 446.) Kuva 2. Lantionpohjan syvä lihaskerros Lantion ala-aukeaman etuosan peittää lantion pinnallinen lihaskerros. Se on rakenne, joka muodostuu kolmion muotoisista lihaksista ja sidekudoskalvoista. Molempien istuinkyhmyjen välillä oleva linja muodostaa kolmion pohjan, huippu on häpyliitoksessa. Virtsaputken sulkijalihas (m. sphincter urethrae), muodostuu kahdesta lihassäikeestä ja kulkee virtsaputken ylä- ja alapuolelta. Poikittainen syvä välilihas (m. transversus perinei profundus) on kolmionmuotoinen alue vaginan ja peräaukon välissä ja toimii ankkuripisteenä syville ja pinnallisille lantionpohjan lihaksille, sidekudoskalvoille ja ligamenteille. Tämä välilihan kudos on noin 4cm leveä ja 4cm syvä ohentuen ja venyen sikiön liikkuessa synnytyskanavan lävitse. Nämä kaksi lihasta muodostavat yhdessä virtsaputken motorisesti hermotetun sulkijan, jolla on merkitystä virtsaamisen keskeyttämisessä. (Sweet 1997 a, 446; Bobak 1992 a, 116.) Lisäksi lantion-

14 pohjan pinnalliseen kerrokseen kuuluvat m. ischiocavernosus, m. bulbospongiosus ja m. transversus perinei superficialis (Bø & Sherburn 2005, 270). 9 Lantionpohjan lihaksilla on merkittävä tehtävä paineen vastustamisessa. Näitä lihaksia tarvitaan kaikissa toiminnoissa, joissa vatsaontelon paine äkillisesti kohoaa. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa virtsanpidätyskyky, normaali ulostaminen, ulosteen pidätyskyky, yhdyntä ja synnytys. Lihakset vastustavat painetta myös yskiessä, aivastaessa ja nostaessa. (Sweet 1997 a, 447.) Lantionpohjan syvällä ja pinnallisella lihaskerroksella on erilaiset anatomiset rakenteet ja tehtävät, mutta käytännössä ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Tavallisesti lihakset supistuvat yhdenaikaisesti, mutta laatu ja osallisuus supistukseen voi vaihdella. (Bø & Sherburn 2005, 270.) 2.3 Vartalon syvä lihaskorsetti Vartalon syvään lihaskorsettiin kuuluu kaksi lihasta: Poikittainen vatsalihas (m. transversus abdominis) ja monihalkoinen selkälihas (m. multifidus). Poikittainen vatsalihas (m. transversus abdominis) lähtee lannenikamien lähellä sijaitsevasta sidekudoskalvosta, alimpien kylkirustojen sisäsivuilta ja suoliluun harjun sisäsivuilta. Sieltä se kulkee suoraan vatsan poikki. Poikittainen vatsalihas on vatsalihaksista syvin. (Bjålie 1999, 210.) Lihaksen tehtävänä on säädellä vatsaontelon painetta sekä jännittää sen seinämää (Hervonen 2004, 116). Monihalkoinen selkälihas (m. multifidus) lähtee ristiluun dorsaalipuolelta, suoliluun harjusta, lanne- ja rintanikamien poikkihaarakkeista sekä kaulanikaman nivelulokkeista ja kiinnittyy lanne-, rinta- ja kaulanikamien okahaarakkeisiin (Hervonen 2004, 116; Budowick 1995, 130). Lihas on tärkeä lannerangan stabiliteetin kontrolloimisessa (Hides 2005, 71). Korsetin lihakset yhdessä antavat tukea vatsan elimille, lantiolle ja selkärangalle (Brayshaw 1998, 319). 2.4 Lantionpohjan hermotus

15 10 Toimintakäskyjä lihaksille välittävät hermot, lihakset ovat toimintakyvyttömiä ilman hermotusta. Niin sympaattiset kuin parasympaattisetkin hermot vaikuttavat lantion elimiin. Häpyhermo (n. pudendus) on lantion alueen tärkein hermo, joka lähtee lanneristipunoksesta S2 S4 (plexus lumbosacralis). Se vastaa useimpien lantionpohjalihasten (m. transversus perinei, m. ischiocavernosus, m. bulbospongiosus ja m. sphincter urethrae), peräaukon välisen ihon (välilihan), ulkoisten sukuelinten ja sukuelinten hermotuksesta. (Bjålie ym. 1999, 93-94; Budowick ym. 1995, 270.) Lantion välipohjan lihaksia (m. levator ani ja m. coccygeus) hermottaa plexus sacralis S3 S4 (Budowick ym. 1995, 270). 3 RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN VAIKUTUKSET SELKÄRANGAN JA LANTIONPOHJAN TOIMINTAAN 3.1 Fysiologiset muutokset raskauden aikana Luisen lantion täyttävät lihakset, joiden yhteisnimitys on lantionpohja. Ne kannattelevat lantion elimiä, joita ovat virtsarakko, virtsaputki, kohtu ja emätin, ja estävät niitä laskeutumasta (prolapsoitumasta). (Sweet 1997 a, 444.) Siltä edellytetään lujuutta sekä elastisuutta ja nämä ominaisuudet on saavutettu kahdella rakenteella, syvällä ja pinnallisella lihaskerroksella (Heittola 1996, 13; Sweet 1997 a, 446). Fysiologiset muutokset raskauden aikana johtuvat pääosin hormonaalisista muutoksista, jolloin nivelet ja nivelsiteet pehmenevät. Tämän pehmenemisen vuoksi nivelten liikeradat lisääntyvät. Asento muuttuu lantion kallistuessa eteenpäin aiheuttaen selän normaalien mutkien korostumista painopisteen muuttuessa eteenpäin. Yhdessä kasvavan kohdun myötä tämä aiheuttaa vatsalihasten venymiseen lisäten selkäkipuja tukevien lihasten toiminnan vähetessä. (Brayshaw 1997, ) Raskauden aikana selän huoltoon tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Äidille tulee opettaa oikeanlainen nostotekniikka selkä suorana ja taakka lähellä vartaloa. Vatsan ja lantionpohjan lihasten harjoitukset auttavat lihaksia tukemaan nivelsiteitä ja niveliä paineen alla. (Brayshaw 1997, )

16 11 Mitä paremmin tunnistamme lantionpohjan lihaksemme ja mitä vahvemmassa kunnossa ne ovat, sitä paremmin ne toimivat. Jos lantionpohjan lihakset ovat heikot, niiden jänteys (tonus), lihasmassa ja hermopäätteiden määrä vähenevät ja tunnottomuus lisääntyy. (Metsola & Raivio 2002, ) 3.2 Raskauden ja synnytyksen vaikutukset lantionpohjaan Raskauden aikana lihasten perusjännitys alenee, kun lantionpohjaan kohdistuu pitkäaikainen paine ylhäältäpäin (Heittola 1996, 33). Lantionpohjan nivelet löystyvät ja nivelsiteet pehmenevät raskauden aikana estrogeenin ja relaksiinin erittymisen lisääntymisen vuoksi (McNabb 1997, 143). Lisäksi kasvavan sikiön lisääntyvä paino äidin kohdussa lisää rakenteiden venyttymistä entisestään. Löystyneet rakenteet mahdollistavat lapsen pään työntymisen ulos lantiosta synnytyksen aikana (Dolman 1998, 372). Kudokset palautuvat kuitenkin normaaleiksi noin kolmen kuukauden päästä synnytyksestä (Sweet 1997 b, 475). Hyvä lantionpohjan lihasten hallinta vähentää synnytyksessä repeämisvaaraa. Synnytys helpottuu, kun äiti kykenee hallitsemaan ja tietoisesti käyttämään sekä rentouttamaan lantionpohjan lihaksia. (Heittola 1996, 32.) Synnytyksen aikana spontaani työntäminen ilman vatsalihasten tahdonalaista supistusta vähentää ylhäältä tulevaa painetta, minkä on todettu lisäävän spontaanin synnytyksen yleisyyttä ja minimoivan lantionpohjan ja siihen kiinnittyvien elimien vaurioita synnytyksen jälkeen (Sweet 1997 a, 444). Lantionpohjan rakenteisiin vaikuttavia tekijöitä synnytyksen aikana ovat myös valittu synnytystapa, synnytyksen pituus, ponnistusvaiheen pituus, vauvan paino ja virtsarakon kaulan asennon muutokset synnytyksen aikana. Epiduraalipuudutus ja synnytyksen itsessään aiheuttama virtsarakon hallinnan ja tuntemusten aleneminen voi aiheuttaa rakon venyttymistä, ellei virtsan erittymisen määrää seurata monitorein synnytyksen aikana. Venyttymistä voi seurata inkontinenssi tai kertakatetrointi synnytyksen jälkeen. Muut lantionpohjaan kohdistuvaan paineeseen vaikuttavat tekijät ovat: ylipaino, krooniset rintakehän ongelmat kuten yskiminen, ummetus ja raskaiden taakkojen nostamista. (Dolman 1998, 373.)

17 12 Useissa tutkimuksissa on todettu alatiesynnytyksen lisäävän riskiä lantionpohjan lihasten vaurioihin enemmän kuin sektion. Synnytys ja varsinkin ponnistusvaihe aiheuttavat myös suurimman riskin neurologiseen vaurioon. (Gregory & Nygaard 2004, ) Lantionpohjan rakenteisiin merkittävästi vaikuttavat hormonaaliset muutokset ja raskaus itsessään ovat läsnä, vaikka synnytysmetodi olisikin sektio (Dolman 1998, 373). Myöskään sektio ponnistusvaiheen jälkeen, kuten hätäsektion yhteydessä, ei anna suojaa lantion alueen vaurioille (Gregory & Nygaard 2004, ). Ylivenyttyminen, pihtien käyttö, repeytyminen tai välilihan leikkaus voivat vaurioittaa lantionpohjan lihaksia ja häpyhermoa. Hermon vaurioituminen aiheuttaa tuntopuutoksia ja vaikuttaa kykyyn harjoitella lantionpohjan lihaksia. Arpikudos, jota syntyy mahdollisten repeytymien ompelemisesta, ei saa hermotusta, mikä vaikuttaa lihasaktivaatioon. Tämän takia arpikudosta ympäröiviä lihaksia tulee pitää vahvoina ja terveinä lantionpohjan lihasharjoitteilla. (Dolman 1998, 373.) Mikäli lihasten ja kudosten palautumista ei tapahdu saattaa se johtaa lantionpohjan lihasten toiminnanhäiriöihin, kuten virtsa- tai ulosteinkontinenssiin, lantion elinten laskeumiin, kipuun ja seksuaalisen nautinnon vähenemiseen (Bø 2004, 454; Gray 2004, 190). Jos virtsankarkailua esiintyy ensimmäisen kerran ennen synnytystä, on se todennäköisesti luonteeltaan ohimenevää ja häviää synnytyksen jälkeen. Mikäli virtsankarkailua esiintyy ensimmäisen kerran synnytyksen jälkeen, on se useasti luonteeltaan vaikeampaa ja pitkittynyttä johtuen heikentyneistä lantionpohjan lihaksista. (Dolman 1998, 372.) Joka vuosi lantionpohjan toimintahäiriöt koskettavat amerikkalaisen naisen elämää niin vakavasti että ne vaativat leikkaushoitoa. 30 % näistä leikkauksista on uusintaleikkauksia. Ongelman korkea esiintyvyys osoittaa, että ennaltaehkäisyyn on löydettävä keinoja. (Delancey 2005, 1488.) Ennaltaehkäisyn edistämiseksi on välttämätöntä ymmärtää yksilöllisen hoidon tärkeys (Delancey 2005, 1493). 3.3 Laskeumat ja ponnistusinkontinenssi Raskauden ja synnytyksen aiheuttaman lantionpohjan kudosten venymisen ja veltostumisen seurauksena lantionpohja laskeutuu alaspäin, lantion elinten kannattelu heikkenee (Nieminen 1998, 28). Pitkittynyt, toistuva tai raju lantionpohjan lihasten veny-

18 13 minen aiheuttaa pysyviä vammoja lihasten menettäessä aiemman jänteytensä ja elastisuutensa. Mikäli lihakset eivät enää tue lantion elimiä, ilmenee laskeuma. Tämän voi aiheuttaa pitkittynyt ja vaikea synnytys, etenkin jos lapsi on suuri. Useimmiten tätä ilmenee naisilla, jotka ovat synnyttäneet useasti. (Sweet 1997 a, 453.) Lievempi vammamekanismi saattaa aiheuttaa ponnistusinkontinenssin. Ponnistusinkontinenssille, joka on yleisin inkontinenssin muoto, on tyypillistä virtsan tahaton karkaaminen vatsaontelon paineen äkillisesti noustessa (Bø 2004, 451; Heittola 1996, 43). Normaalisti yskiessä, aivastaessa tai nauraessa lantionpohjan lihakset supistuvat refleksinomaisesti. Tämä ominaisuus vaimenee synnytyksen jälkeen. Näin aivot suojaavat kipeitä ja vahingoittuneita alueita. Tietoisella harjoittelulla nopeutetaan refleksien palautumista. (Metsola & Raivio 2002, 19; Heittola 1996, ) Raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset ovat usein syynä inkontinenssiin (Brayshaw 1997, 327). Chiarellin (1991) mukaan 46 % naisista kärsii inkontinenssista raskauden aikana, kun taas Cardozon & Cutnerin mukaan luku on 55 % (Dolman 1998, 372). MacArthurin (1993) tutkimuksessa mukana olleista naisista 20 % raportoi kärsineensä ponnistusinkontinenssista 6 7 kuukauden kuluttua synnytyksestä ja näistä 75 % oli yhä pidemmänkin ajan kuluttua oireita. (Sweet 1997 a, 446.) Myös Suomalaisista työikäisistä (25 55 v) naisista 20 % kärsii tahattomasta virtsankarkailusta, joka on suurelta osin seurausta siitä, ettei lantionpohjan toimintaan raskauden ja synnytyksen aikana ole kiinnitetty riittävää huomiota. Uusimpien tutkimusten mukaan monet vauriot voidaan ennaltaehkäistä. Tässä on haaste neuvolatoiminnalle. (Metsola & Raivio 2002, 19.) 3.4 Seksuaalisuus Lantionpohjan lihaksilla on merkittävä rooli myös seksuaalisen nautinnon kannalta (Brayshaw 1997, 319). Kontinenssin ja vatsan ja lantion elinten tukemisen lisäksi lantionpohja sallii yhdynnän sekä synnytyksen ja tällä on myös tärkeä merkitys seksuaalisessa nautinnossa. Vahvat lantionpohjan lihakset voivat supistuessaan tehostaa orgasmia. Erityisesti m. levator ani ja väliliha, osallistuvat naisen seksuaaliseen nautintoon ja halukkuuteen. Nämä lihakset vastaavat ei-tahdonalaisista rytmisistä supistuksista orgasmin aikana. (Bobak 1992, 114.)

19 14 Monista naisista väliliha tuntuu epämiellyttävältä synnytyksen jälkeen ja tämä aiheuttaa useasti seksuaalisten toimintojen huonontumista. Näitä ongelmia ovat kostuminen, orgasmin kivuliaisuus, yhdynnän aikainen kipu ja seksuaalinen haluttomuus. (Baytur 2004, ) Berman ym. (2003) ovat tutkineet, että seksuaalista toimimattomuutta esiintyi synnytyksen jälkeen, mutta vuoden kuluessa toiminta palautui samalle tasolle kuin ennen raskautta. (Baytur 2004, ) Lydon-Rochelle ym. (2001) ovat raportoineet, että naisilla, joille oli tehty sektio tai avustettu alatiesynnytystä instrumentein, oli merkittävästi alentunut yleinen terveys sekä seksuaaliset toiminnot normaalilla alatiesynnytyksellä synnyttäneisiin verrattuna (Baytur 2004, 279). Signorello ym. (2001) ovat sitä mieltä, että välilihan vaurioitumisen aste sekä synnytyksessä käytetyt instrumentit korreloivat synnytyksen jälkeisen seksuaalisen tunnon ja seksuaalisen nautinnon vähentymistä ja kykyä saavuttaa orgasmi (Baytur 2004, 279). Virtasen (2002, 232) sukupuolisen motivaation ja halun pitää olla läsnä orgasmin saavuttamiseksi. Pelkkä lantionpohjan lihasten kunto ei riitä saavuttamaan täydellistä seksuaalista mielihyvää, vaan nautinnollisin olo tulee kuitenkin sydämestä ja korvien välistä. 3.5 Alaselkä- ja lantiokivut Alaselkä- ja lantiokivut ovat yleisiä odottavilla äideillä. Näiden kipujen oletetaan olevan yhteydessä lantion stabiliteettiin. Tätä oletusta tukee kipujen helpottuminen SIvyötä käytettäessä, nivelen tiukentuessa. Lantion stabiliteetti määritellään AAOS (American Academy of Orthopaedic Surgeons) mukaan nivelen kykynä kantaa paino ilman rakenteellisia muutoksia. (Mulder ym. 2005, 468.) Mulder ym. (2005, 468) olettavat joidenkin raskauden aikaisista selkäkivuista kärsivien kompensoivan lantion stabiliteettia lantionpohjan lihasten suuremmalla aktiivisuudella. SI-vyön avulla lantionpohjan lihasten yliaktiivisuus laskee normaalille tasolle (Mulder ym. 2005, 469). Mulder ym. (2005, 469) ovat tutkineet yhteyttä raskauden aikaisen alaselkäkivun, lantionpohjan aktiivisuuden ja lantionpohjan toimintahäiriön välillä. Tutkimuksessa selvisi, että 52 % raskauden aikaisesta alaselkäkivusta kärsivällä oli lantionpohjan toiminnan häiriö. Alaselkäkivuista kärsi myös suurin osa kontrolliryhmästä, joten tutki-

20 15 muksen oletus yhteydestä raskauden aikaisen alaselkäkivun, lantionpohjan aktiivisuuden ja lantionpohjan toimintahäiriön välillä vaatii lisätutkimuksia. (Mulder ym. 2005, 468, 470.) Lantionpohjan lihasten yliaktiivisuus voi vaikuttaa negatiivisesti oikeanlaiseen lihasten toimintaan tahdonalaisen supistuksen ja refleksisupistuksen aikana. Vaikutukset kohdistuvat lihasten pienentyneeseen kestävyyteen, refleksien ajoitukseen ja laatuun esimerkiksi yskiessä sekä rentoutumiseen lepotonuksen pysyessä korkealla, jolloin nämä voivat johtaa lantionpohjan toimintahäiriöön. (Mulder ym. 2005, 469.) Useat äidit osaavat kohdistaa rentoutuksen lantionpohjan lihaksiin synnytyksen jälkeen, mutta rentoutuminen saattaa olla viivästynyttä (Williams 1992, 661). 4. LANTIONPOHJAN JA VARTALON SYVIEN LIHASTEN HARJOITUK- SET JA OHJAUS 4.1 Mittaaminen Lantionpohjan lihasten voiman mittaaminen on vaikeaa. Käytännön taidot ja kokemukset ovat tärkeitä, jotta saavutetaan luotettavia tuloksia. Luotettavan tuloksen saamiseksi mittauksessa käytettävän välineen pitää olla sellainen, jonka sisäänpäin suuntautuva nostoliike on nähtävissä. Mikään yksittäinen menetelmä ei kuitenkaan anna koko kuvaa lantionpohjan lihasten voimasta ja toiminnasta. (Bø & Sherburn 2005, 279.) Lantionpohjan lihasten toimintaa ja voimaa voidaan mitata erilaisin menetelmin: kykyä supistaa mitataan palpaatiolla, ultraäänellä, MRI:llä ja EMG:llä ja lantionpohjan lihasten voimaa mitataan manuaalisella lihastestauksella palpaation yhteydessä ja perineometrillä. (Bø & Sherburn 2005, 272.) Suomessa palpaatio ei ole yleisesti käytetty menetelmä mittaamaan ja tutkimaan lantionpohjan lihasten toimintaa. Menetelmää käytetään ennemminkin opettamaan oikeanlaista lihassupistusta kuin mittaamaan lihasten voimaa. Palpoidessa yksi tai kaksi sormea laitetaan emättimeen ja pyydetään äitiä supistamaan lantionpohjan lihaksillaan sisään ja ylöspäin puristaen sormea. (Bø & Sherburn 2005, 273.)

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan

Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan 1 Sisällys Raskauden aikainen liikunta s.5 Kestävyyskunto harjoittelu ja terveysliikuntasuositus s. 6 Vatsalihasharjoittelu s. 7 Lantionpohjan

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasten aktivoituminen pilateksessa: vertaileva tutkimus laitepilateksen ja mattopilateksen välillä

Lantionpohjan lihasten aktivoituminen pilateksessa: vertaileva tutkimus laitepilateksen ja mattopilateksen välillä Johanna Eriksson Lantionpohjan lihasten aktivoituminen pilateksessa: vertaileva tutkimus laitepilateksen ja mattopilateksen välillä Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK Fysioterapia

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

ISTUMA-ASENNON VAIKUTUS LANTIONPOHJAN LIHASTEN TOONISEEN AKTIVITEETTIIN TERVEILLÄ NUORILLA NAISILLA

ISTUMA-ASENNON VAIKUTUS LANTIONPOHJAN LIHASTEN TOONISEEN AKTIVITEETTIIN TERVEILLÄ NUORILLA NAISILLA ISTUMA-ASENNON VAIKUTUS LANTIONPOHJAN LIHASTEN TOONISEEN AKTIVITEETTIIN TERVEILLÄ NUORILLA NAISILLA Marianne Kyrklund pro gradu -tutkielma Ergonomia Kuopion yliopisto Biolääketieteen laitos Joulukuu 2007

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

SÄHKÖSTIMULAATIO NAISTEN VIRTSAINKONTINENSSIN HOIDOSSA: vaikuttavuuden arviointi kirjallisuuskatsauksen

SÄHKÖSTIMULAATIO NAISTEN VIRTSAINKONTINENSSIN HOIDOSSA: vaikuttavuuden arviointi kirjallisuuskatsauksen SÄHKÖSTIMULAATIO NAISTEN VIRTSAINKONTINENSSIN HOIDOSSA: vaikuttavuuden arviointi kirjallisuuskatsauksen ja casien avulla Niina Friman Piia Hytönen Anna-Emilia Villa Opinnäytetyö Joulukuu 2008 Fysioterapia

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Kananen Hanna ja Nurkkala Kirsi 2011

OPINNÄYTETYÖ. Kananen Hanna ja Nurkkala Kirsi 2011 OPINNÄYTETYÖ Kananen Hanna ja Nurkkala Kirsi 2011 SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS ENSIRASKAUDEN AIKANA KÄYTETYISTÄ LANTIONPOHJAN LIHASTEN FYSIOTERAPEUTTISISTA HARJOITTEISTA SEKÄ NIIDEN VAIKUTTAVUUDESTA

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

2x8 polvien joustot 2x8 jousto-täpit rummuttaen jalkapohjilla lattiaan, lantio keinuu mukana

2x8 polvien joustot 2x8 jousto-täpit rummuttaen jalkapohjilla lattiaan, lantio keinuu mukana Bailamama 2Baby WARM UP Take On Me 3:46 Vauva mamasylissä selkä äitiä vasten 2x8 polvien joustot 2x8 jousto-täpit rummuttaen jalkapohjilla lattiaan, lantio keinuu mukana 4x8 jousto-askelkyykky aloittaen

Lisätiedot

YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT

YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT opas ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Anne Konttila & Marjaana Kylmämaa Tervehdys! Nuorten niska-hartiaseudun ja alaselän vaivat ovat yleistyneet

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

VOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA. parantainen.anu@gmail.com 0405668347

VOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA. parantainen.anu@gmail.com 0405668347 VOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA 1 SEKSUAALISET TUNTEMUKSET Lantionpohjan lihakset mahdollistavat seksuaalisten mielihyvän tuntemusten välittymisen. Tutkimusten

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nostamisen perusteet

Nostamisen perusteet - painopiste ja tasapainoalue Jokaisella kappaleella on painopiste. Niin kauan kuin painopiste sijaitsee tukipisteen päällä tai tukipisteiden välisellä alueella sanotaan kappaleen olevan tasapainossa Säännöllisillä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PLUS. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen.

PLUS. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen. 30 KUNTO PLUS 4/2016 3 oivaa ohjelmaa kuntokeskukseen: Huippukuntoon

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Potilasohje Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Pidä paikat piukkoina! Hallitse vartalosi. Lantionpohjan lihakset ja toiminta Lantionpohjan lihakset ovat tahdonalaisia

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

NOSTAMISEN PERUSTEET

NOSTAMISEN PERUSTEET Suomen Painonnostoliitto NOSTAMISEN PERUSTEET Valmentajan ja ohjaajan opas Varala iltaseminaari 24.4.2014 Oikoa ei voi, voimaharjoittelun perusta kuntoon Jaakko Kailajärvi Nostamisen perusteet VOIMAHARJOITTELUN

Lisätiedot

Katja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE

Katja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Katja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Fysioterapian koulutusohjelma 2015 POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Sulonen, Katja Satakunnan ammattikorkeakoulu Fysioterapian

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot