Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa. Markku Leinonen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa. Markku Leinonen (toim.)"

Transkriptio

1 Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa Markku Leinonen (toim.) Itä-Suomen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia osaamiskeskittymä Kuopio, Mikkeli 2010

2 Julkaisija: Toimittaja: Itä-Suomen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia osaamiskeskittymä Markku Leinonen Kannen kuva: Mikkelin ammattikorkeakoulu, kuvapankki Kansi ja taitto: Tarja Koponen ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Savilahden kirjapaino Mikkeli 2010 Finland

3 Sisältö Johdanto Markku Leinonen... 5 OSA I: Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa Eila Laukkanen Miten voi pohjoiskarjalainen nuori koulussa? Leena Holopainen Matkojen päässä Takametsän tyttöjen ja Peräkylän poikien elämänpiiri Päivi Harinen & Anne-Mari Souto Nuorisossa Itä-Suomen tulevaisuus Juha Hämäläinen OSA II: Näköaloja nuorten hyvinvoinnin tutkimukseen Itä-Suomessa Itä-Suomen nuorisopuntari nuorten hyvinvoinnin arvioinnin välineenä Pekka Penttinen Nuorten hyvinvointiin turvallisuuden näkökulmaa Riitta Vornanen Kun tietäisi, kenestä puhutaan Kirsi Pohjola OSA III: Nuorisotyön hankkeita ja kehittämistoimintaa Itä-Suomessa Miten kaupungin ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä turvataan alueen elinvoimaa Soile Kuitunen & Kalevi Niemi Nuorten hyvinvointi itää kaduilla ja kauppakeskuksissa Jaakko Nuotio...73

4 Oppimista koulun seinien ulkopuolella vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen kehittämisen tarpeet ja haasteet Itä-Suomessa Anna Kapanen Päihdetyön hankkeet nuorten hyvinvoinnin edistäjinä Itä-Suomessa Raija Väisänen Nuorisotyötä, sosiaalityötä vai yhteistä työtä nuoren päihdehaitoista toipumisen tueksi? Kirsi Purhonen Itäsuomalaisten nuorten hyvinvointi kokoava puheenvuoro Markku Leinonen... 97

5 Johdanto Markku Leinonen T ämä Juvenia-hankkeeseen liittyvä julkaisu koostuu asiantuntijapuheenvuoroista. Julkaisun kantavana teemana on itäsuomalaisten nuorten hyvinvointi. Koska kirjoittajat edustavat eri ammattialoja, poikkeavat myös näkökulmat tuoreella tavalla toisistaan. Nuorten hyvinvointia tarkastellaan erilaisista perspektiiveistä. Julkaisu pyrkii olemaan juuri puheenvuorotyyppinen näkökulmien avaaja, ei tieteellinen raportti. Mutta puheenvuoroissa myös tieteellisellä tutkimuksella on oma tärkeä paikkansa. Kirjoitustehtävä määriteltiin väljästi, mikä antoi kirjoittajille liikkumatilaa suunnata oma puheenvuoronsa juuri merkittäviksi koettuihin ilmiöihin. Vaikka julkaisu ei voi esittää tieteellisesti kattavaa kuvaa itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnista, se kuitenkin voi toimia nuorison hyvinvointia koskevien tärkeiden asioiden esiinnostajana huutavan äänenä erämaassa. Tällaisia ääniä tarvitaan tilanteessa, jossa monenlaiset kielteiset kehityskulut, kuten työttömyys ja työmahdollisuuksien väheneminen, syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja nuorten poismuutto, uhkaavat vakavasti maamme itäisen osan hyvinvointia. Julkaisu koostuu kolmesta osasta, jotka sisältävät puheenvuoroja itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuudesta, nuorisotutkimuksesta sekä nuorisotyön hankkeista ja kehittämistoiminnasta. Puheenvuorot on sijoitettu kuhunkin osaan sen mukaisesti, mikä edellä mainituista pääteemoista näyttäisi olevan merkittävimmässä asemassa. Nuorten hyvinvointi ilmiönä ja puheenvuorotyyppinen lä- 5

6 hestymistapa ovat kuitenkin vaatineet kirjoittajilta välillä monitahoisempaa otetta. Artikkeleissa voi olla aineksia muistakin osista. Esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuuden tarkastelussa on voitu hyödyntää vaikkapa tutkimuksellisia lähtökohtia tai kertoa jotain nuorisotyön kehittämisestä ja hankkeista. Selkeyden ja ilmiön haltuunoton vuoksi olen julkaisun toimittajana kuitenkin jakanut julkaisun em. kolmeen osaan. Vaikka rakenne ei olekaan sisällöllisesti ehdoton, se auttaa hahmottamaan julkaisun kokonaisuuden. Nuorten hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuusnäkymien tarkastelu antaa pohjan hahmottaa ilmiötä. Mistä itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnissa on kyse, missä mennään ja mitä on mahdollisesti odotettavissa? Tämä on kirjan ensimmäinen osa. Hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuuden tarkastelu nivoutuvat luonnostaan yhteen ja oikeastaan edellyttävät toisiaan. Tulevaisuutta ei voi oikein pohtia sanomatta ensin jotain nykytilasta. Tämä näkyy myös puheenvuoroissa. Julkaisun toinen osa koostuu nuorisotutkimukseen liittyvistä puheenvuoroista. Tutkimuksella on oma tärkeä paikkansa nuorten hyvinvoinnin tilan selvittämisessä ja sitä kautta myös nuorten hyväksi tehtävässä työssä. Tutkimustiedon merkitys heijastuu kautta koko julkaisun. Julkaisun kolmas osa käsittää nuorisotyön käytännön hankkeet ja kehittämistoiminnan. Tämä osa rakentuu edellisten osien loogiseksi jatkeeksi. Erilaisilla hankkeilla ja kehittämistyöllä pyritään muuttamaan nuorten hyvinvoinnin mahdollisesti epäedullista nykytilaa ja kääntämään negatiivinen kehityskulku myönteisempään suuntaan. Tämä kehittämistoiminta ja siihen liittyvät hankkeet ovat merkittäviä avauksia itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia ja tulevaisuutta ajatellen. Puheenvuorot J ulkaisun avaavassa puheenvuorossa Eila Laukkanen tarkastelee itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia yhteiskunnallisen muutoksen, nuoren tasapainoisen kasvun sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan murentuessa ja tuloerojen kasvaessa nuoruusiän kehitykselle asetetaan kasvavia vaatimuksia. Myös vanhemmuus on koetuksella ja aina nuori ei saa 6

7 riittävästi tukea kehitykselleen. Joka viides nuori tarvitsee ainakin jonkinlaista psyykkistä tukea ja noin 5 % nuorista nuorisopsykiatrista apua. Ongelmana on myös se, etteivät apua eniten tarvitsevat saa riittävästi tukea hakeutuakseen palvelujen piiriin. Jos palvelujärjestelmä muovataan sellaiseksi, että kynnys palveluihin on korkea ja vaatii nuoren omaa motivaatiota, merkitsee tämä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten syrjäytymistä palveluista. Tarvitaan nuorisopsykiatrista osaamista, mutta myös koululla ja sen oppilashuoltojärjestelmällä on tärkeä merkitys nuorten kehityksen tukemisessa. Leena Holopaisen mukaan ainakin erityispedagogisesta näkökulmasta katsottuna pohjoiskarjalaisten nuorten koulunkäynti, opiskelu ja hyvinvointi eivät näytä heikommilta kuin muidenkaan suomalaisnuorten. Uhkakuvana näyttäytyvät kuitenkin taloudellisessa ahdingossa olevien kuntien koulutukseen kohdistamat säästötoimet. Tärkeää on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kouluhyvinvointiin ja vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen. Tätä havainnollistaa termi pedagoginen hyvinvointi. Pedagogisesti hyvinvoivalle koululle on tyypillistä kiireetön ja rauhallinen koulutyöskentely, jolla vähennetään koettua suoriutumispainetta. Tämä hyvinvointi ilmenee sekä oppilaiden että opettajien kokonaisvaltaisena hyvinvointina ja tyytyväisyytenä sekä hyvinä oppimistuloksina. Kiireettömän elämänrytmin, luonnon kauneuden ja iloisten ihmisten vuoksi Itä-Suomella on hyvät edellytykset luoda hyvä kasvualusta lapsille ja nuorille. Päivi Harisen ja Anne-Mari Soudon puheenvuorossa tarkastellaan syrjässä reuna-alueilla eläviä nuoria ja heidän hyvinvointiaan. Vaikka globalisaatio lähentää reunoja ja keskustoja yhtenäistäen elämäntyylejä, niin markkinoiden liikkeessä reunat rispaantuvat erilleen kaupunkikeskuksista. Ajanhenki vaatii sopeutumis- ja liikkumisvalmiutta. Mutta joiltakin syrjässä asuvilta nuorilta puuttuvat halu ja valmiudet liikkeeseen. Mitä purkaminen, lakkauttaminen ja säästöohjelmat merkitsevät nuorelle, jonka päivittäinen koulumatka on 180 km? Kirjoittajat peräävät näiden tuplaperiferiassa asuvien nuorten kehityksen ja kehkeytyvän aikuisuuden tueksi ymmärtävää tutkimustietoa. Mistä hyvinvointi ja arkinen mielekkyys syntyvät niiden nuorten kohdalla, jotka kynsin hampain pitävät kiinni omasta elämänpiiristään eivätkä halua muuttaa pois kotiseudultaan? Nuorisotutkijoiden olisi syytä jalkautua ja viettää aikaansa myös Peräkylissä ja Takametsissä. 7

8 Juha Hämäläinen etsii historian esikuvien kautta uudenlaista ajattelutapaa Itä-Suomea koskevien uhkakuvien torjumiseksi. Tarvitaan aktiivista vastarintaa. Ongelmat ovatkin mittavat. Itä-Suomessa väestön koulutustaso on Suomen keskimääräistä koulutustasoa matalampi. Myös pitkäaikaistyöttömyys on vaikea ongelma, joka on yhteydessä työmarkkinoiden rakenteelliseen muutokseen ja työttömänä olleiden työkyvyn heikkenemiseen. Kun lisäksi väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat pois, tyhjenee Itä-Suomi menestyvistä yrityksistä, palveluista ja sosiaalisen kehityksen edellytyksistä. Nuorten poismuutto on kriittinen tekijä. Tavanomaisten yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden (kilpailukykyisten koulutus-, työ- ja palvelurakenteiden luomisen) lisäksi tarvitaan uudenlaista aatteellisuuden nousua, jota kirjoittaja etsii mm. dostojevskiläisestä ja herzliläisestä ajattelusta. Itä-Suomi on pidettävä asuttuna ja on pysyttävä mukana tietoyhteiskunnan muutoksessa luomalla kilpailukykyisiä talouden rakenteita. Nuoria on tuettava heidän koulutus- ja työurillaan sekä kansalaiselämässä. Itä-Suomen on tarjottava nuorille hyvän elämän edellytykset. Pekka Penttinen tarkastelee puheenvuorossaan nuorten hyvinvoinnin arviointityökaluja ja erityisesti Itä-Suomen nuorisopuntaria nuorten hyvinvoinnin arvioinnin välineenä. Nuoria koskevan tiedon hankkiminen ja arviointi edellytetään Nuorisolaissa (2006). Itä-Suomen nuorisopuntari on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston yhdessä toteuttama kartoitus. Se kohdistuu vuotiaiden nuorten elämäntilanteeseen ja hyvinvoinnin elementteihin. Kysely toteutetaan vuosittain syksyllä koulutyön alettua. Puntari on ollut näyttävästi esillä lehdistössä ja esim. tieto palveluiden saatavuudesta sekä kasvu- ja elinoloista on hyödynnettävissä sellaisenaan nuorten palvelujen suunnittelussa. Mutta nuorisopuntaria voidaan hyödyntää myös pedagogisesti opetuksen välineenä. Puntari antaa kuntatoimijoille mahdollisuuden saada lakisääteisiä velvoitteita koskevaa tietoa. Riitta Vornanen haluaa avata näkökulmia hyvinvointikäsitteen laajentamiselle. Nuorten hyvinvoinnissa turvallisuuden näkökulma on tärkeä ja sitä on käsitelty varsin vähän suhteessa hyvinvointiin. Nuoret tulisi ottaa huomioon myös aktiivisina toimijoina, mikä tuo hyvinvoinnin tutkimukseen dynaamisen ulottuvuuden. Nuorten hyvinvoinnin tarkastelussa on olennaista löytää ne keskeiset elämänalueet 8

9 ja yhteisöt, jotka ovat merkityksellisiä nuorille. Turvallisuus voidaan ymmärtää sekä ulkoisten olosuhteiden turvallisuutena että sisäisenä koettuna turvallisuutena. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöistä turvallisuus liittyy koettuun sisäiseen turvallisuuteen, kokemukseen asioiden pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. Nuori tarvitsee uskoa asioiden jatkuvuuteen, jotta hän voisi kestää muutoksen tuoman paineen. Subjektiivinen kokemus hyvinvoinnista merkitsee tietynlaista onnellisuutta, turvallisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Kirsi Pohjolan mukaan kärjistäminen ja yleistäminen hämärtävät käsitystä oman aikamme nuoruuden luonteesta. Nuorisotutkimuskin sortuu yleistäviin määritelmiin. On tärkeää tietää, keitä nuoria tutkimustulokset koskevat. Ketkä ovat tutkimuskohteena? Joskus kaivattaisiin määrällistä vertailuaineistoa, jotta ilmiöt asettuisivat oikeisiin mittasuhteisiin. Jo nuoruus sinällään saa elämänkulussa erilaisia määreitä riippuen siitä, mistä näkökulmasta nuoruutta tarkastellaan. Sellaiset taustamuuttujat kuten sukupuoli ja sosioekonominen asema auttavat tulkitsemaan sisällöllisten kysymysten tuottamaa tietoa. Ajattelemisen aihetta antavat pitkittäistutkimusten tulokset, joiden mukaan lähes kaikkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien elämäntapojen suhteen tyttöjen elämäntavat ovat suotuisampia kuin poikien. Myös köyhien ja varakkaiden maailmat erkaantuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttömahdollisuuksien suhteen. Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lasten elintapoihin. Soile Kuitusen ja Kalevi Niemen mukaan korkeakoulujen ja kuntien välillä on kohtalonyhteys. Vain riittävän elinvoimainen kaupunki houkuttelee. Elinvoiman ytimessä on yhteisöllisyys ja yhteisöllisesti tuotettu tulevaisuuden kuva. Elinvoima syntyy toimeentulomahdollisuuksien lisäksi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, inhimillisestä kanssakäymisestä ja kulttuurista. Mikkelin kaupunki ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet voimansa useissa kehittämishankkeissa, joiden tavoitteena on käytännön tekemisen ja hanketyön keinoin edistää osapuolten elinvoimaa. Hankkeista merkittävin on nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia, jonka koordinoimana on kehitetty esim. työpajojen ja oppilaskuntien toimintaa. Juvenialla on myös keskeinen rooli sellaisen uuden tiedon tuottamisessa, joka parantaa nuorten elinoloja ja estää syrjäytymistä. Osapuolet pyrkivät jatkuvasti kehittämään hedelmälliseksi osoittautunutta yhteistyötään. 9

10 Jaakko Nuotio tuo puheenvuorossaan esille, että julkiset hyvinvointipalvelut ovat ongelmia kohdanneiden nuorten auttamisessa tärkeitä. Ne vähentävät ja poistavat pahaa oloa. Nämä hyvinvointipalvelut eivät kuitenkaan tarjoa hyvin voimisen muita perustekijöitä. Hyvinvointi edellyttää nuorten yhdessä olemista ja tarkoituksellista tekemistä. Kodilla ja perheellä on keskeisen rooli mutta myös vertaisten merkitys on oleellinen. Viime vuosina nuoret ovat alkaneet kokoontua yhä enemmän kauppakeskuksissa, pikaruokaravintoloissa ja liikenneasemilla pienissä ryhmissä. Valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry käynnisti vuonna 2010 ABC kohtaa nuoria -yhteistyöhankkeen S-ryhmän ABC-ketjuohjauksen ja alueosuuskauppojen kanssa. Tavoitteena on kehittää liikenneasemilla työtään tekevien myyjien ammattitaitoa kohdata nuoria. On havaittu, että myyjät ovat tärkeitä oheiskasvattajia ja tarvitsevat valmiuksia ymmärtää nuoria. Anna Kapanen painottaa puheenvuorossaan vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen kehittämistä. Yhä useammalla nuorella on vaikeuksia selvitä opinnoistaan. Monen nuoren opinnot keskeytyvät, ja he ajautuvat koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Osa nuorista epäonnistuu siksi, että heille ei sovi teoriapainotteinen luokkahuonekeskeinen opetus. Tarvitaan vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja. Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Pajalta tutkintoon -hankkeessa (Juvenia-hanke) pyritään kehittämään nuorten työpajojen ja ammattiopistojen välistä yhteistyötä. Hanketta on toteutettu Mikkelin, Savonlinnan, Iisalmen ja Kuopion seuduilla. Työpajoilla moni oppilaitoksissa heikosti menestynyt nuori on saanut uutta intoa opiskeluunsa. Työpajalla nuori voidaan kohdata eri tavalla kuin oppilaitoksessa. Tämä kohtaaminen on monen nuoren elämässä ollut ratkaiseva askel. Työpajojen ja ammattiopistojen yhteistyö on saatava Itä-Suomessa tiiviimmäksi. Raija Väisänen tarkastelee puheenvuorossaan päihdetyön hankkeiden mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnin edistäjinä. Puheenvuoro perustuu hankkeiden arviointidokumentteihin. Itä-Suomen päihdetyön hankkeita yhdistävänä yleisenä lähtökohtana oli huoli nuorten päihteiden käytön lisääntymisestä. Hyvinvoinnin tulkinnat osoittautuivat hyvin kontekstisidonnaisiksi ja konkreettisiksi. Päihdepalvelu jen kehittämisen yleisenä tavoitteena korostuivat riskitekijöiden tunnistaminen ja arviointi sekä hoidon oikea-aikaisuus. Nuorten tukeminen ja 10

11 kannustaminen omien vahvuuksien löytämiseen ja positiivisen tulevaisuuden luomiseen osoittautui merkittäväksi nuorten hyvinvointia edistäväksi elementiksi. Tavoitteisiin pyrittiin verkostotyön kautta ja hankkeissa syntyi runsaasti tietoa paikallisen ja alueellisen tukiverkoston rakentumisesta yhteistyön tiivistämisen ja koordinoinnin myötä. Erilaiset vertaisryhmät edistivät nuorten hyvinvointia. Kirsi Purhonen pohtii nuoren sosiaalisten ympäristöjen vaikutusta identiteetin ja päihteettömän identiteetin luomiseen. Nuorten kanssa tehtävä päihdetyö on myös nuoriso- ja sosiaalityön yhteinen rajapinta, johon sisältyy yhteinen sosiaalisuuden ja sosiaalisen arjen ulottuvuus. Hyvinvoinnin osa-alueiden, kuten opiskelun, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden, ollessa heikot ja riittämättömät on nuoren päihteidenkäytöllä riski kääntyä identiteetin kehitystä vastaan. Tällöin sosiaalisuuden, osallisuuden ja oman identiteetin luominen on mahdollista vain päihteiden käytön avulla. Päihteistä kuntoutuminen on sidoksissa nuoren kykyyn ja luottamukseen rakentaa mahdollisia vaihtoehtoja päihdehaitallisen käyttäytymisen rinnalle ja tilalle. Tarvitaan päihteettömiä sosiaalisten suhteiden verkostoja. Muutoksen mahdollistuminen edellyttää nuoren tietoisuutta itsestään: mitä olen ja mitä haluan olla? Tämä tietoisuus rakentuu parhaiten sosiaalisissa suhteissa. Muutoksen tueksi nuorella tulee olla kumppaneita, jotka tukevat häntä muutosmatkalla. 11

12

13 I Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus

14

15 Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa Eila Laukkanen Yhteiskunnalliset muutokset haaste nuoren kehitykselle I tä-suomi on muuttotappioaluetta ja väestö keskittyy alueen harvoihin taajamiin. Tämä tulee johtamaan palvelujen keskittämiseen ja karsimiseen: lähikoulut muutetaan suuremmiksi yksiköiksi, terveyspalvelut ja myös muut perheen hyvinvointia tukevat palvelut keskitetään. On todettu, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on murenemassa ja väestön tuloerot Suomessa ovat kasvaneet. Myös asenteet huonommassa asemassa olevan tukemiseen ovat koventuneet. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat myös nuoriin. Yhteiskunnan muutos korostaa onnistuneen nuoruusiän kehityksen tärkeyttä. Joustavuus ja kyky kouluttautua ja tarvittaessa muuttaa toiselle paikkakunnalle edellyttävät loppuun vietyä itsenäistymistä, kykyä hallita oman elämän arkea ja luoda ihmissuhteita sekä hankkia tyydytystä sellaisilla keinoilla, jotka eivät vaaranna terveyttä tai turvallisuutta, toisin sanoen psyykkistä hyvinvointia. Niin itäsuomalaisia kuin muitakin suomalaisia nuoria uhkaa juuttuminen sellaiseen elämäntapaan, jossa hän voi vältellä aikuiselämän 15

16 velvollisuuksia. Esimerkeiksi sopivat ns. peräkammarin pojat, koulutuksensa keskeyttävät nuoret tai nuoret, jotka korvaavat ihmissuhteet nettimaailman todellisuudella. Tämän kehityksen mittareina voidaan pitää nuorten työttömyyslukuja, nuorille psyykkisistä syistä määrättyjen päivärahojen määrää ja niiden nuorten määrää, jotka siirtyvät eläkkeelle psyykkistä syistä alle 30 vuoden iässä. Kaikissa näissä luvuissa on todettu selkeä kasvutrendi. Vastakkaista mutta nuorelle haitallista ratkaisua edustavat ylisuorittavat tytöt, jotka eivät löydä riittävän vahvaa aikuistuvan tytön identiteettiä vaan poimivat sen kaikista niistä vaatimuksista, jotka tulevat ulkoapäin esim. median välittämänä. He vaativat itseltään hyvää koulusuoritusta, hoikkuutta, kauneutta, kokeneisuutta jne. ja menettävät kosketuksen todelliseen itseensä, siihen, minkä he tuntisivat itselleen oikeaksi. Usein he kokevat itsensä masentuneiksi, väheksyvät itseään ja hakevat vahvistusta itselleen sopimattomista seurustelusuhteista tai rentoutuvat liiallisen alkoholin käytön avulla. Tasapainoisen kasvun onnistumisen edellytykset K asvava nuori tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta onnistuakseen omassa aikuistumiskehityksessään. Kaikki vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa elämästä, mutta vanhemmuuden vajetta voi syntyä monesta syystä kuten esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytymisen vuoksi, psyykkisen tai fyysisen sairauden vuoksi, työstressin tai ihmissuhderistiriitojen vuoksi. Nuoren kasvua edistävä vastavuoroinen kontakti edellyttää molempien, sekä nuoren että aikuisen psyykkistä läsnäoloa. Lisäksi vanhemman tulee tietää ja valvoa, mitä nuori tekee, esim. miten hän käyttää internettiä. Vanhemman tulee vaatia, kannustaa, kiittää, myötäelää ja tarvittaessa asettaa rajat. Jos nuori joutuu vaikeuksiin psyykkisessä kehityksessään, apua on saatavissa. Nuorille suunnattuja psykiatrisia palveluja on kehitetty voimakkaasti. Tutkimuksissa on osoitettu, että psykiatrisia palveluja käyttävät helpoimmin ne nuoret, jotka kärsivät vain keskivaikeista psyykkisistä ongelmista ja joiden vanhemmat tukevat hoitoon hakeu- 16

17 tumista. Sen sijaan palveluihin eivät tule ne nuoret, joiden ongelmat ovat vakavia, joilla on hauraat perheensisäiset ihmissuhteet ja jotka eivät saa ympäristöltään tukea avun hakemiseen. Tämä merkitsee vaikeimmassa asemassa olevien nuorten syrjäytymistä palveluista, jos palvelujärjestelmä muovataan siten, että kynnys palveluihin on korkea ja edellytetään omaa motivaatiota. Tämä tulee huomioida nuorten psykiatrisissa palveluissa. Tulevaisuuden näkymät Uhat N uoren terveyttä uhkaavat epäterveet elintavat ylipaino, tupakka, alkoholi, jääminen liian yksin vaille vanhempien antamaa tukea ja ikätoverisuhteita. Uhka voi toteutua fyysisinä tai psyykkisinä ongelmina, elämää rajoittavana yksinäisyytenä tai sellaisena elämäntavan valintana, jossa irrotaan aikuiselämän tavallisista päämääristä kuten kyvystä sitoutua ihmissuhteeseen, vanhemmuudesta, työn tekemisestä. Esimerkin tarjoaa japanilaisten nuorten kulttuuri, jossa osa nuorista on päättänyt olla sitoutumatta mihinkään muuhun kuin mukavaan elämään tai on jäänyt eristyksiin kotiin, omaan huoneeseen tietokoneen ääreen. Itä-Suomessa tätä voisi edustaa sellainen nuoren elämä, jonka muodostavat työttömyyskorvaus, kaverit ja päihteet. Nuorilla on psyykkisiä oireita ja sairauksia. Joka viides nuori tarvitsee jonkinlaista tukea, ja 5 %:lla ongelmat ovat niin vakavia, että tarvitaan nuorisopsykiatrista apua. Nuorena aikuisena todettavista psyykkisistä sairauksista 75 % ilmenee jossakin muodossa ennen 18 vuoden ikää. Kun nuori itse tai joku muu toteaa nuorella psyykkisiä oireita, nuoren tulisi päästä viiveettä selvittelyyn, jossa määritetään ongelman vakavuus ja hoidon tarve. Psyykkiset häiriöt tulee hoitaa ammattitaidolla. Pelkkä lääkehoito ei riitä, vaan samanaikaisesti tulisi tarjota nuorelle ja hänen perheelleen psykoterapeuttista apua. Näin mahdollistetaan terveen psyykkisen kasvun eteneminen ja minimoidaan sairauden aiheuttamia haittoja. 17

18 Mahdollisuudet Nuorten psyykkistä kasvua ja siinä olevien ongelmien ratkomista tukee ja auttaa hyvä koulu ja sen sisällä hyvä oppilashuoltojärjestelmä. Koulu voi toteuttaa yhteisökasvatusta, jossa koulussa erilaisia palvelujärjestelmiä hyödyntäen tuetaan nuoria, opetellaan ihmissuhdetaitoja, ratkotaan ristiriitoja, puututaan kiusaamiseen, syrjimiseen, outoon käytökseen, psyykkisiin oireisiin ja samanaikaisesti tarjotaan opetusta sillä tasolla, johon oppilas kykenee. Koulu on myös yhteisö, johon psykiatrista hoitoa tarvitseva nuori kuuluu. Kuten aikuisten työpaikoilla, myös psyykkisesti sairastuneen nuoren koulutyö tulee sopeuttaa nuoren sen hetkisiin voimavaroihin sopivaksi. Nuoren psyykkinen sairaus uhkana tai mahdollisuutena Jotta nuorten ja heidän perheidensä on mahdollista ottaa vastaan psykiatrista apua, yhteiskunnassa tarvitaan edelleen vallitsevan stigman vähentämistä. Lähimmäisen psyykkinen ensiapu tulisi olla yhtä itsestään selvää kuin fyysisesti vammautuneen ensiapu. Tarvitaan myös asianmukaista nuorisopsykiatrista osaamista ja tutkimukseen perustuvien hoitomenetelmien käyttämistä. Tämä tarkoittaa erikoisosaamisen keskittämistä. Esimerkiksi nuorten psykiatrinen sairaalahoito tulee olla tarkkaan kohdennettua ja sisällöltään nuorten psykiatriaa. Asiantuntemuksen takaaminen edellyttää väestömuutosten vuoksi nuorisopsykiatrisen koulutuksen ja palvelujärjestelmän keskittämistä vaikka palvelut tuotettaisiinkin lähellä nuorta yhteistyössä kodin, koulun, lastensuojelun, työvoimapalveluiden, nuorisotoimen jne. kanssa. Tämä edellyttää poliittisen päätöksenteon siirtämistä suurempiin yksiköihin. Järjestelmä, jossa jokainen kunta päättää itsenäisesti, miten meidän kunnan nuorten ja perheiden palvelut järjestetään kunnan käytettävissä olevien verotulojen puitteissa, on riittämätön. 18

19 Lopuksi I tä-suomen luonnon kauneus, rikas ja omaleimainen kansankulttuuri sekä Venäjän läheisyys ovat mahdollisuus. Sosiaaliset taidot yhdistyneenä osaamiseen ovat voimavara. Näitä tarvitaan, kun luodaan palvelu- ja työpaikkoja, joissa osaaminen ja maantieteelliset olosuhteet yhdistetään. 19

20

21 Miten voi pohjoiskarjalainen nuori koulussa? Leena Holopainen V iimeaikaisessa koulukeskustelussa on esillä ollut kolme hyvin erilaista ilmiötä. Pisa-tutkimusten ja sitä kautta koko suomalaisen koulujärjestelmän tuottamien hyvien oppimistulosten valossa on ollut helppo paistatella (vaikka Shanghai menikin vuoden 2010 lukutaitotutkimuksessa suomalaisten edelle). Toinen usein esillä oleva ilmiö on erityisopetusta saavien oppilaiden määrän kasvu. Tästä herää väistämättä kysymys, maksaako suomalainen perusopetuksen oppilas liian kovan hinnan oppimisen huipputuloksista. Kolmas keskustelussa usein esiin nostettu ja näihin kahteen edelliseen teemaan liittyvä kysymys on kuntien ja koulutuksen järjestäjän vastuu ja rooli kaikille tasa-arvoisesti saatavilla olevasta laadukkaasta opetuksesta ja tukipalveluista, kuten kouluterveydenhuollosta, psykologipalveluista tai lasten ja nuorten psykiatrisista palveluista. Näitä teemoja pyrin tarkastelemaan tässä kirjoituksessa pohjoiskarjalaisesta näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin maassa, kuntien päätöksiä ohjaa taloudellinen tilanne, jolloin lasten ja nuorten asema ja hyvinvoinnin jakautuminen kaikille tasapuolisesti jäävät helposti toissijaisiksi. Perusopetuksen aikana syntyvät koulutusasenteet, tiedot ja taidot muodostavat kuitenkin perustan myöhemmälle oppimiselle. Jos yhteiskunnan säästötoimenpiteet kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, siitä väistämättä seuraa pahoinvoinnin lisääntymistä ja eriarvoistumista. Olennaisinta maakuntamme yleissivistyksen ja tasa-arvoisen kouluttautumisoikeuden 21

22 ylläpitämisen kannalta on se, että kaikilla lapsilla on esimerkiksi sukupuolesta, erityispiirteistä, lahjakkuudesta tai asuinpaikasta riippumatta oikeus saada laadukasta opetusta, kokea koulussa turvallisuutta ja hyvää mieltä sekä saada tarvittavaa tukea oppimiseensa ja opiskeluunsa. Pohjois-Karjalassa on onneksi ainakin tähän saakka ollut onni saada kuntiin hyvin koulutettuja opettajia ja erityisopettajia sekä päteviä psykologeja ja opinto-ohjaajia. Uhkakuvana voidaan kuitenkin nähdä taloudellisessa ahdingossa olevien kuntien koulutukseen ja hyvinvointiin kohdistuvat säästötoimenpiteet, kuten esimerkiksi koulujen lakkauttamiset pitenevine koulumatkoineen, nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan supistuminen tai toimitilojen puute. Myös valinnaisuuden kaventuminen oppilaitoksissa lisää eriarvoistumista. Se, miten paljon kunnat satsaavat oman kuntansa lapsiin ja nuoriin, viestii näille tulevaisuuden aikuisille siitä, onko kotikunta sellainen, minne voisi jäädä tai palata opintojen jälkeen asumaan ja tekemään työtä. Niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin maassa on kehitetty ja kehitetään useita uusia innovaatioita näiden uhkakuvien estämiseksi. Kaksituhatta luvulla voimaantulleet koululait, opetussuunnitelmat sekä erityisopetuksen strategia, korostavat juuri lasten ja nuorten kouluhyvinvointia ja sen vahvistamista. Myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemistä ja varhaista puuttumista oppimista estäviin tai haittaaviin tekijöihin. Uudessa erityisopetuksen strategiassa ja siihen liittyvässä lakiesityksessä tämä varhainen puuttuminen ja tehostuvan tuen jatkumo on jaettu kolmeen osaan: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaan tukemisessa onkin tärkeää muistaa, että siinä on kyse yksilön ominaisuuksien (esim. kyvyt, motivaatio, psyykkinen hyvinvointi) ja opetusympäristön resurssien (esim. opetuksen laatu, opettajan persoona, opetussuunnitelman asettamat vaatimukset) yhteensovittamisesta. Kouluvaikeuksien taustalta löytyvät aina sekä yksilön ominaisuudet että opetuksen toteuttaminen ja sen laatu. Opetuksen laatua on mm. opettajan kyky ottaa yksilöllisten ominaisuuksien vaihtelua huomioon yleisopetuksen osana. Siihen, mitä koulussa tapahtuu ja miten opiskelu sujuu, vaikuttavat toki myös monet koulun ulkopuoliset tekijät, niistä tärkeimpänä kodit. Kouluhyvinvointi rakentuu pitkälti opettamiseen ja oppimiseen osallistuvien pyrkimysten, odotusten ja keskinäisen vuorovaikutuksen 22

23 kokonaisuudesta, vaikka kouluissa edelleen pääsääntöisesti kiinnitetään enemmän huomiota oppilaiden koulusaavutuksiin kuin esimerkiksi heidän oppimisympäristössä kokemaansa hyvinvointiin. Mikäli halutaan löytää ja tukea myönteisiä kehityskulkuja, pitäisi huomioida hyvinvointia uhkaavien kielteisten ilmiöiden sijasta myös positiivisia hyvinvointitekijöitä, kuten itsensä toteuttamisen mahdollisuudet, kiinnostuksen herääminen ja voimavarojen käyttöönotto. Hyvän oppimisen ja opetuksen perustaa voidaankin kuvata Itä-Suomen yliopiston kasvatusalan yhden osaamiskeskittymän käyttöönottamalla termillä pedagoginen hyvinvointi¹. Tyypillistä pedagogisesti hyvinvoivalle koululle on kiireetön ja rauhallinen koulutyöskentely, millä vähennetään koettua suoriutumispainetta. Oppilaiden hyvinvointia lisätään koulun sisäisellä oikeudenmukaisuudella sekä opiskeluun ja oppimiseen saatavalla tuella, missä korostuu opettajan asettamat realistiset tavoitteet ja rohkaisu sekä opettajan ja oppilaan väliset hyvät suhteet. Pedagoginen hyvinvointi ilmenee siis sekä oppilaiden ja opettajien kokonaisvaltaisena hyvinvointina ja tyytyväisyytenä että oppilaiden opiskelukykynä ja hyvinä oppimistuloksina. Eräs pohjoiskarjalaisten nuorten oppimiseen, oppimisen ongelmiin ja hyvinvointiin pureutuva seuranta on toteutettu erityispedagogiikan yksikön toimesta Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2004 alkaen. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama Opintiellä pysyminen -tutkimushanke, jossa seurataan yhtä Joensuun kaupungin perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten ikäryhmää peruskoulusta läpi toisen asteen koulutuksen aina kolmannelle asteelle ja työelämään saakka. Tämän tutkimuksen yleinen tarkoitus on tehdä johtopäätöksiä niistä mekanismeista, jotka mahdollisesti yhdistävät oppimiseen ja opiskeluun liittyvät ongelmat koulutuksesta ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen, ja pyrkiä löytämään keinoja tällaisen kehityksen katkaisemiseen. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että oppimiseen liittyvät ongelmat voivat pitkittyessään aiheuttaa monia sekundaarisia ongelmia, jotka heikentävät yksilön psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista. Osa pystyy kompensoimaan yksilölliset vaikeutensa muilla vahvuuksillaan ja etenemään menestyk- ¹ Pedagogisesta hyvinvoinnista ks. Lappalainen, Kristiina & Kuittinen, Matti & Meriläinen Matti (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. 23

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Tässä esityksessä: Koulun mahdollisuudet ja haasteet vastata yhteiskunnan muutoksiin

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot