Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa. Markku Leinonen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa. Markku Leinonen (toim.)"

Transkriptio

1 Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa Markku Leinonen (toim.) Itä-Suomen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia osaamiskeskittymä Kuopio, Mikkeli 2010

2 Julkaisija: Toimittaja: Itä-Suomen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia osaamiskeskittymä Markku Leinonen Kannen kuva: Mikkelin ammattikorkeakoulu, kuvapankki Kansi ja taitto: Tarja Koponen ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Savilahden kirjapaino Mikkeli 2010 Finland

3 Sisältö Johdanto Markku Leinonen... 5 OSA I: Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa Eila Laukkanen Miten voi pohjoiskarjalainen nuori koulussa? Leena Holopainen Matkojen päässä Takametsän tyttöjen ja Peräkylän poikien elämänpiiri Päivi Harinen & Anne-Mari Souto Nuorisossa Itä-Suomen tulevaisuus Juha Hämäläinen OSA II: Näköaloja nuorten hyvinvoinnin tutkimukseen Itä-Suomessa Itä-Suomen nuorisopuntari nuorten hyvinvoinnin arvioinnin välineenä Pekka Penttinen Nuorten hyvinvointiin turvallisuuden näkökulmaa Riitta Vornanen Kun tietäisi, kenestä puhutaan Kirsi Pohjola OSA III: Nuorisotyön hankkeita ja kehittämistoimintaa Itä-Suomessa Miten kaupungin ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä turvataan alueen elinvoimaa Soile Kuitunen & Kalevi Niemi Nuorten hyvinvointi itää kaduilla ja kauppakeskuksissa Jaakko Nuotio...73

4 Oppimista koulun seinien ulkopuolella vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen kehittämisen tarpeet ja haasteet Itä-Suomessa Anna Kapanen Päihdetyön hankkeet nuorten hyvinvoinnin edistäjinä Itä-Suomessa Raija Väisänen Nuorisotyötä, sosiaalityötä vai yhteistä työtä nuoren päihdehaitoista toipumisen tueksi? Kirsi Purhonen Itäsuomalaisten nuorten hyvinvointi kokoava puheenvuoro Markku Leinonen... 97

5 Johdanto Markku Leinonen T ämä Juvenia-hankkeeseen liittyvä julkaisu koostuu asiantuntijapuheenvuoroista. Julkaisun kantavana teemana on itäsuomalaisten nuorten hyvinvointi. Koska kirjoittajat edustavat eri ammattialoja, poikkeavat myös näkökulmat tuoreella tavalla toisistaan. Nuorten hyvinvointia tarkastellaan erilaisista perspektiiveistä. Julkaisu pyrkii olemaan juuri puheenvuorotyyppinen näkökulmien avaaja, ei tieteellinen raportti. Mutta puheenvuoroissa myös tieteellisellä tutkimuksella on oma tärkeä paikkansa. Kirjoitustehtävä määriteltiin väljästi, mikä antoi kirjoittajille liikkumatilaa suunnata oma puheenvuoronsa juuri merkittäviksi koettuihin ilmiöihin. Vaikka julkaisu ei voi esittää tieteellisesti kattavaa kuvaa itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnista, se kuitenkin voi toimia nuorison hyvinvointia koskevien tärkeiden asioiden esiinnostajana huutavan äänenä erämaassa. Tällaisia ääniä tarvitaan tilanteessa, jossa monenlaiset kielteiset kehityskulut, kuten työttömyys ja työmahdollisuuksien väheneminen, syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja nuorten poismuutto, uhkaavat vakavasti maamme itäisen osan hyvinvointia. Julkaisu koostuu kolmesta osasta, jotka sisältävät puheenvuoroja itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuudesta, nuorisotutkimuksesta sekä nuorisotyön hankkeista ja kehittämistoiminnasta. Puheenvuorot on sijoitettu kuhunkin osaan sen mukaisesti, mikä edellä mainituista pääteemoista näyttäisi olevan merkittävimmässä asemassa. Nuorten hyvinvointi ilmiönä ja puheenvuorotyyppinen lä- 5

6 hestymistapa ovat kuitenkin vaatineet kirjoittajilta välillä monitahoisempaa otetta. Artikkeleissa voi olla aineksia muistakin osista. Esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuuden tarkastelussa on voitu hyödyntää vaikkapa tutkimuksellisia lähtökohtia tai kertoa jotain nuorisotyön kehittämisestä ja hankkeista. Selkeyden ja ilmiön haltuunoton vuoksi olen julkaisun toimittajana kuitenkin jakanut julkaisun em. kolmeen osaan. Vaikka rakenne ei olekaan sisällöllisesti ehdoton, se auttaa hahmottamaan julkaisun kokonaisuuden. Nuorten hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuusnäkymien tarkastelu antaa pohjan hahmottaa ilmiötä. Mistä itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnissa on kyse, missä mennään ja mitä on mahdollisesti odotettavissa? Tämä on kirjan ensimmäinen osa. Hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuuden tarkastelu nivoutuvat luonnostaan yhteen ja oikeastaan edellyttävät toisiaan. Tulevaisuutta ei voi oikein pohtia sanomatta ensin jotain nykytilasta. Tämä näkyy myös puheenvuoroissa. Julkaisun toinen osa koostuu nuorisotutkimukseen liittyvistä puheenvuoroista. Tutkimuksella on oma tärkeä paikkansa nuorten hyvinvoinnin tilan selvittämisessä ja sitä kautta myös nuorten hyväksi tehtävässä työssä. Tutkimustiedon merkitys heijastuu kautta koko julkaisun. Julkaisun kolmas osa käsittää nuorisotyön käytännön hankkeet ja kehittämistoiminnan. Tämä osa rakentuu edellisten osien loogiseksi jatkeeksi. Erilaisilla hankkeilla ja kehittämistyöllä pyritään muuttamaan nuorten hyvinvoinnin mahdollisesti epäedullista nykytilaa ja kääntämään negatiivinen kehityskulku myönteisempään suuntaan. Tämä kehittämistoiminta ja siihen liittyvät hankkeet ovat merkittäviä avauksia itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia ja tulevaisuutta ajatellen. Puheenvuorot J ulkaisun avaavassa puheenvuorossa Eila Laukkanen tarkastelee itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia yhteiskunnallisen muutoksen, nuoren tasapainoisen kasvun sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan murentuessa ja tuloerojen kasvaessa nuoruusiän kehitykselle asetetaan kasvavia vaatimuksia. Myös vanhemmuus on koetuksella ja aina nuori ei saa 6

7 riittävästi tukea kehitykselleen. Joka viides nuori tarvitsee ainakin jonkinlaista psyykkistä tukea ja noin 5 % nuorista nuorisopsykiatrista apua. Ongelmana on myös se, etteivät apua eniten tarvitsevat saa riittävästi tukea hakeutuakseen palvelujen piiriin. Jos palvelujärjestelmä muovataan sellaiseksi, että kynnys palveluihin on korkea ja vaatii nuoren omaa motivaatiota, merkitsee tämä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten syrjäytymistä palveluista. Tarvitaan nuorisopsykiatrista osaamista, mutta myös koululla ja sen oppilashuoltojärjestelmällä on tärkeä merkitys nuorten kehityksen tukemisessa. Leena Holopaisen mukaan ainakin erityispedagogisesta näkökulmasta katsottuna pohjoiskarjalaisten nuorten koulunkäynti, opiskelu ja hyvinvointi eivät näytä heikommilta kuin muidenkaan suomalaisnuorten. Uhkakuvana näyttäytyvät kuitenkin taloudellisessa ahdingossa olevien kuntien koulutukseen kohdistamat säästötoimet. Tärkeää on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kouluhyvinvointiin ja vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen. Tätä havainnollistaa termi pedagoginen hyvinvointi. Pedagogisesti hyvinvoivalle koululle on tyypillistä kiireetön ja rauhallinen koulutyöskentely, jolla vähennetään koettua suoriutumispainetta. Tämä hyvinvointi ilmenee sekä oppilaiden että opettajien kokonaisvaltaisena hyvinvointina ja tyytyväisyytenä sekä hyvinä oppimistuloksina. Kiireettömän elämänrytmin, luonnon kauneuden ja iloisten ihmisten vuoksi Itä-Suomella on hyvät edellytykset luoda hyvä kasvualusta lapsille ja nuorille. Päivi Harisen ja Anne-Mari Soudon puheenvuorossa tarkastellaan syrjässä reuna-alueilla eläviä nuoria ja heidän hyvinvointiaan. Vaikka globalisaatio lähentää reunoja ja keskustoja yhtenäistäen elämäntyylejä, niin markkinoiden liikkeessä reunat rispaantuvat erilleen kaupunkikeskuksista. Ajanhenki vaatii sopeutumis- ja liikkumisvalmiutta. Mutta joiltakin syrjässä asuvilta nuorilta puuttuvat halu ja valmiudet liikkeeseen. Mitä purkaminen, lakkauttaminen ja säästöohjelmat merkitsevät nuorelle, jonka päivittäinen koulumatka on 180 km? Kirjoittajat peräävät näiden tuplaperiferiassa asuvien nuorten kehityksen ja kehkeytyvän aikuisuuden tueksi ymmärtävää tutkimustietoa. Mistä hyvinvointi ja arkinen mielekkyys syntyvät niiden nuorten kohdalla, jotka kynsin hampain pitävät kiinni omasta elämänpiiristään eivätkä halua muuttaa pois kotiseudultaan? Nuorisotutkijoiden olisi syytä jalkautua ja viettää aikaansa myös Peräkylissä ja Takametsissä. 7

8 Juha Hämäläinen etsii historian esikuvien kautta uudenlaista ajattelutapaa Itä-Suomea koskevien uhkakuvien torjumiseksi. Tarvitaan aktiivista vastarintaa. Ongelmat ovatkin mittavat. Itä-Suomessa väestön koulutustaso on Suomen keskimääräistä koulutustasoa matalampi. Myös pitkäaikaistyöttömyys on vaikea ongelma, joka on yhteydessä työmarkkinoiden rakenteelliseen muutokseen ja työttömänä olleiden työkyvyn heikkenemiseen. Kun lisäksi väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat pois, tyhjenee Itä-Suomi menestyvistä yrityksistä, palveluista ja sosiaalisen kehityksen edellytyksistä. Nuorten poismuutto on kriittinen tekijä. Tavanomaisten yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden (kilpailukykyisten koulutus-, työ- ja palvelurakenteiden luomisen) lisäksi tarvitaan uudenlaista aatteellisuuden nousua, jota kirjoittaja etsii mm. dostojevskiläisestä ja herzliläisestä ajattelusta. Itä-Suomi on pidettävä asuttuna ja on pysyttävä mukana tietoyhteiskunnan muutoksessa luomalla kilpailukykyisiä talouden rakenteita. Nuoria on tuettava heidän koulutus- ja työurillaan sekä kansalaiselämässä. Itä-Suomen on tarjottava nuorille hyvän elämän edellytykset. Pekka Penttinen tarkastelee puheenvuorossaan nuorten hyvinvoinnin arviointityökaluja ja erityisesti Itä-Suomen nuorisopuntaria nuorten hyvinvoinnin arvioinnin välineenä. Nuoria koskevan tiedon hankkiminen ja arviointi edellytetään Nuorisolaissa (2006). Itä-Suomen nuorisopuntari on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston yhdessä toteuttama kartoitus. Se kohdistuu vuotiaiden nuorten elämäntilanteeseen ja hyvinvoinnin elementteihin. Kysely toteutetaan vuosittain syksyllä koulutyön alettua. Puntari on ollut näyttävästi esillä lehdistössä ja esim. tieto palveluiden saatavuudesta sekä kasvu- ja elinoloista on hyödynnettävissä sellaisenaan nuorten palvelujen suunnittelussa. Mutta nuorisopuntaria voidaan hyödyntää myös pedagogisesti opetuksen välineenä. Puntari antaa kuntatoimijoille mahdollisuuden saada lakisääteisiä velvoitteita koskevaa tietoa. Riitta Vornanen haluaa avata näkökulmia hyvinvointikäsitteen laajentamiselle. Nuorten hyvinvoinnissa turvallisuuden näkökulma on tärkeä ja sitä on käsitelty varsin vähän suhteessa hyvinvointiin. Nuoret tulisi ottaa huomioon myös aktiivisina toimijoina, mikä tuo hyvinvoinnin tutkimukseen dynaamisen ulottuvuuden. Nuorten hyvinvoinnin tarkastelussa on olennaista löytää ne keskeiset elämänalueet 8

9 ja yhteisöt, jotka ovat merkityksellisiä nuorille. Turvallisuus voidaan ymmärtää sekä ulkoisten olosuhteiden turvallisuutena että sisäisenä koettuna turvallisuutena. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöistä turvallisuus liittyy koettuun sisäiseen turvallisuuteen, kokemukseen asioiden pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. Nuori tarvitsee uskoa asioiden jatkuvuuteen, jotta hän voisi kestää muutoksen tuoman paineen. Subjektiivinen kokemus hyvinvoinnista merkitsee tietynlaista onnellisuutta, turvallisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Kirsi Pohjolan mukaan kärjistäminen ja yleistäminen hämärtävät käsitystä oman aikamme nuoruuden luonteesta. Nuorisotutkimuskin sortuu yleistäviin määritelmiin. On tärkeää tietää, keitä nuoria tutkimustulokset koskevat. Ketkä ovat tutkimuskohteena? Joskus kaivattaisiin määrällistä vertailuaineistoa, jotta ilmiöt asettuisivat oikeisiin mittasuhteisiin. Jo nuoruus sinällään saa elämänkulussa erilaisia määreitä riippuen siitä, mistä näkökulmasta nuoruutta tarkastellaan. Sellaiset taustamuuttujat kuten sukupuoli ja sosioekonominen asema auttavat tulkitsemaan sisällöllisten kysymysten tuottamaa tietoa. Ajattelemisen aihetta antavat pitkittäistutkimusten tulokset, joiden mukaan lähes kaikkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien elämäntapojen suhteen tyttöjen elämäntavat ovat suotuisampia kuin poikien. Myös köyhien ja varakkaiden maailmat erkaantuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttömahdollisuuksien suhteen. Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lasten elintapoihin. Soile Kuitusen ja Kalevi Niemen mukaan korkeakoulujen ja kuntien välillä on kohtalonyhteys. Vain riittävän elinvoimainen kaupunki houkuttelee. Elinvoiman ytimessä on yhteisöllisyys ja yhteisöllisesti tuotettu tulevaisuuden kuva. Elinvoima syntyy toimeentulomahdollisuuksien lisäksi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, inhimillisestä kanssakäymisestä ja kulttuurista. Mikkelin kaupunki ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet voimansa useissa kehittämishankkeissa, joiden tavoitteena on käytännön tekemisen ja hanketyön keinoin edistää osapuolten elinvoimaa. Hankkeista merkittävin on nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia, jonka koordinoimana on kehitetty esim. työpajojen ja oppilaskuntien toimintaa. Juvenialla on myös keskeinen rooli sellaisen uuden tiedon tuottamisessa, joka parantaa nuorten elinoloja ja estää syrjäytymistä. Osapuolet pyrkivät jatkuvasti kehittämään hedelmälliseksi osoittautunutta yhteistyötään. 9

10 Jaakko Nuotio tuo puheenvuorossaan esille, että julkiset hyvinvointipalvelut ovat ongelmia kohdanneiden nuorten auttamisessa tärkeitä. Ne vähentävät ja poistavat pahaa oloa. Nämä hyvinvointipalvelut eivät kuitenkaan tarjoa hyvin voimisen muita perustekijöitä. Hyvinvointi edellyttää nuorten yhdessä olemista ja tarkoituksellista tekemistä. Kodilla ja perheellä on keskeisen rooli mutta myös vertaisten merkitys on oleellinen. Viime vuosina nuoret ovat alkaneet kokoontua yhä enemmän kauppakeskuksissa, pikaruokaravintoloissa ja liikenneasemilla pienissä ryhmissä. Valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry käynnisti vuonna 2010 ABC kohtaa nuoria -yhteistyöhankkeen S-ryhmän ABC-ketjuohjauksen ja alueosuuskauppojen kanssa. Tavoitteena on kehittää liikenneasemilla työtään tekevien myyjien ammattitaitoa kohdata nuoria. On havaittu, että myyjät ovat tärkeitä oheiskasvattajia ja tarvitsevat valmiuksia ymmärtää nuoria. Anna Kapanen painottaa puheenvuorossaan vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen kehittämistä. Yhä useammalla nuorella on vaikeuksia selvitä opinnoistaan. Monen nuoren opinnot keskeytyvät, ja he ajautuvat koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Osa nuorista epäonnistuu siksi, että heille ei sovi teoriapainotteinen luokkahuonekeskeinen opetus. Tarvitaan vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja. Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Pajalta tutkintoon -hankkeessa (Juvenia-hanke) pyritään kehittämään nuorten työpajojen ja ammattiopistojen välistä yhteistyötä. Hanketta on toteutettu Mikkelin, Savonlinnan, Iisalmen ja Kuopion seuduilla. Työpajoilla moni oppilaitoksissa heikosti menestynyt nuori on saanut uutta intoa opiskeluunsa. Työpajalla nuori voidaan kohdata eri tavalla kuin oppilaitoksessa. Tämä kohtaaminen on monen nuoren elämässä ollut ratkaiseva askel. Työpajojen ja ammattiopistojen yhteistyö on saatava Itä-Suomessa tiiviimmäksi. Raija Väisänen tarkastelee puheenvuorossaan päihdetyön hankkeiden mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnin edistäjinä. Puheenvuoro perustuu hankkeiden arviointidokumentteihin. Itä-Suomen päihdetyön hankkeita yhdistävänä yleisenä lähtökohtana oli huoli nuorten päihteiden käytön lisääntymisestä. Hyvinvoinnin tulkinnat osoittautuivat hyvin kontekstisidonnaisiksi ja konkreettisiksi. Päihdepalvelu jen kehittämisen yleisenä tavoitteena korostuivat riskitekijöiden tunnistaminen ja arviointi sekä hoidon oikea-aikaisuus. Nuorten tukeminen ja 10

11 kannustaminen omien vahvuuksien löytämiseen ja positiivisen tulevaisuuden luomiseen osoittautui merkittäväksi nuorten hyvinvointia edistäväksi elementiksi. Tavoitteisiin pyrittiin verkostotyön kautta ja hankkeissa syntyi runsaasti tietoa paikallisen ja alueellisen tukiverkoston rakentumisesta yhteistyön tiivistämisen ja koordinoinnin myötä. Erilaiset vertaisryhmät edistivät nuorten hyvinvointia. Kirsi Purhonen pohtii nuoren sosiaalisten ympäristöjen vaikutusta identiteetin ja päihteettömän identiteetin luomiseen. Nuorten kanssa tehtävä päihdetyö on myös nuoriso- ja sosiaalityön yhteinen rajapinta, johon sisältyy yhteinen sosiaalisuuden ja sosiaalisen arjen ulottuvuus. Hyvinvoinnin osa-alueiden, kuten opiskelun, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden, ollessa heikot ja riittämättömät on nuoren päihteidenkäytöllä riski kääntyä identiteetin kehitystä vastaan. Tällöin sosiaalisuuden, osallisuuden ja oman identiteetin luominen on mahdollista vain päihteiden käytön avulla. Päihteistä kuntoutuminen on sidoksissa nuoren kykyyn ja luottamukseen rakentaa mahdollisia vaihtoehtoja päihdehaitallisen käyttäytymisen rinnalle ja tilalle. Tarvitaan päihteettömiä sosiaalisten suhteiden verkostoja. Muutoksen mahdollistuminen edellyttää nuoren tietoisuutta itsestään: mitä olen ja mitä haluan olla? Tämä tietoisuus rakentuu parhaiten sosiaalisissa suhteissa. Muutoksen tueksi nuorella tulee olla kumppaneita, jotka tukevat häntä muutosmatkalla. 11

12

13 I Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus

14

15 Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa Eila Laukkanen Yhteiskunnalliset muutokset haaste nuoren kehitykselle I tä-suomi on muuttotappioaluetta ja väestö keskittyy alueen harvoihin taajamiin. Tämä tulee johtamaan palvelujen keskittämiseen ja karsimiseen: lähikoulut muutetaan suuremmiksi yksiköiksi, terveyspalvelut ja myös muut perheen hyvinvointia tukevat palvelut keskitetään. On todettu, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on murenemassa ja väestön tuloerot Suomessa ovat kasvaneet. Myös asenteet huonommassa asemassa olevan tukemiseen ovat koventuneet. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat myös nuoriin. Yhteiskunnan muutos korostaa onnistuneen nuoruusiän kehityksen tärkeyttä. Joustavuus ja kyky kouluttautua ja tarvittaessa muuttaa toiselle paikkakunnalle edellyttävät loppuun vietyä itsenäistymistä, kykyä hallita oman elämän arkea ja luoda ihmissuhteita sekä hankkia tyydytystä sellaisilla keinoilla, jotka eivät vaaranna terveyttä tai turvallisuutta, toisin sanoen psyykkistä hyvinvointia. Niin itäsuomalaisia kuin muitakin suomalaisia nuoria uhkaa juuttuminen sellaiseen elämäntapaan, jossa hän voi vältellä aikuiselämän 15

16 velvollisuuksia. Esimerkeiksi sopivat ns. peräkammarin pojat, koulutuksensa keskeyttävät nuoret tai nuoret, jotka korvaavat ihmissuhteet nettimaailman todellisuudella. Tämän kehityksen mittareina voidaan pitää nuorten työttömyyslukuja, nuorille psyykkisistä syistä määrättyjen päivärahojen määrää ja niiden nuorten määrää, jotka siirtyvät eläkkeelle psyykkistä syistä alle 30 vuoden iässä. Kaikissa näissä luvuissa on todettu selkeä kasvutrendi. Vastakkaista mutta nuorelle haitallista ratkaisua edustavat ylisuorittavat tytöt, jotka eivät löydä riittävän vahvaa aikuistuvan tytön identiteettiä vaan poimivat sen kaikista niistä vaatimuksista, jotka tulevat ulkoapäin esim. median välittämänä. He vaativat itseltään hyvää koulusuoritusta, hoikkuutta, kauneutta, kokeneisuutta jne. ja menettävät kosketuksen todelliseen itseensä, siihen, minkä he tuntisivat itselleen oikeaksi. Usein he kokevat itsensä masentuneiksi, väheksyvät itseään ja hakevat vahvistusta itselleen sopimattomista seurustelusuhteista tai rentoutuvat liiallisen alkoholin käytön avulla. Tasapainoisen kasvun onnistumisen edellytykset K asvava nuori tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta onnistuakseen omassa aikuistumiskehityksessään. Kaikki vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa elämästä, mutta vanhemmuuden vajetta voi syntyä monesta syystä kuten esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytymisen vuoksi, psyykkisen tai fyysisen sairauden vuoksi, työstressin tai ihmissuhderistiriitojen vuoksi. Nuoren kasvua edistävä vastavuoroinen kontakti edellyttää molempien, sekä nuoren että aikuisen psyykkistä läsnäoloa. Lisäksi vanhemman tulee tietää ja valvoa, mitä nuori tekee, esim. miten hän käyttää internettiä. Vanhemman tulee vaatia, kannustaa, kiittää, myötäelää ja tarvittaessa asettaa rajat. Jos nuori joutuu vaikeuksiin psyykkisessä kehityksessään, apua on saatavissa. Nuorille suunnattuja psykiatrisia palveluja on kehitetty voimakkaasti. Tutkimuksissa on osoitettu, että psykiatrisia palveluja käyttävät helpoimmin ne nuoret, jotka kärsivät vain keskivaikeista psyykkisistä ongelmista ja joiden vanhemmat tukevat hoitoon hakeu- 16

17 tumista. Sen sijaan palveluihin eivät tule ne nuoret, joiden ongelmat ovat vakavia, joilla on hauraat perheensisäiset ihmissuhteet ja jotka eivät saa ympäristöltään tukea avun hakemiseen. Tämä merkitsee vaikeimmassa asemassa olevien nuorten syrjäytymistä palveluista, jos palvelujärjestelmä muovataan siten, että kynnys palveluihin on korkea ja edellytetään omaa motivaatiota. Tämä tulee huomioida nuorten psykiatrisissa palveluissa. Tulevaisuuden näkymät Uhat N uoren terveyttä uhkaavat epäterveet elintavat ylipaino, tupakka, alkoholi, jääminen liian yksin vaille vanhempien antamaa tukea ja ikätoverisuhteita. Uhka voi toteutua fyysisinä tai psyykkisinä ongelmina, elämää rajoittavana yksinäisyytenä tai sellaisena elämäntavan valintana, jossa irrotaan aikuiselämän tavallisista päämääristä kuten kyvystä sitoutua ihmissuhteeseen, vanhemmuudesta, työn tekemisestä. Esimerkin tarjoaa japanilaisten nuorten kulttuuri, jossa osa nuorista on päättänyt olla sitoutumatta mihinkään muuhun kuin mukavaan elämään tai on jäänyt eristyksiin kotiin, omaan huoneeseen tietokoneen ääreen. Itä-Suomessa tätä voisi edustaa sellainen nuoren elämä, jonka muodostavat työttömyyskorvaus, kaverit ja päihteet. Nuorilla on psyykkisiä oireita ja sairauksia. Joka viides nuori tarvitsee jonkinlaista tukea, ja 5 %:lla ongelmat ovat niin vakavia, että tarvitaan nuorisopsykiatrista apua. Nuorena aikuisena todettavista psyykkisistä sairauksista 75 % ilmenee jossakin muodossa ennen 18 vuoden ikää. Kun nuori itse tai joku muu toteaa nuorella psyykkisiä oireita, nuoren tulisi päästä viiveettä selvittelyyn, jossa määritetään ongelman vakavuus ja hoidon tarve. Psyykkiset häiriöt tulee hoitaa ammattitaidolla. Pelkkä lääkehoito ei riitä, vaan samanaikaisesti tulisi tarjota nuorelle ja hänen perheelleen psykoterapeuttista apua. Näin mahdollistetaan terveen psyykkisen kasvun eteneminen ja minimoidaan sairauden aiheuttamia haittoja. 17

18 Mahdollisuudet Nuorten psyykkistä kasvua ja siinä olevien ongelmien ratkomista tukee ja auttaa hyvä koulu ja sen sisällä hyvä oppilashuoltojärjestelmä. Koulu voi toteuttaa yhteisökasvatusta, jossa koulussa erilaisia palvelujärjestelmiä hyödyntäen tuetaan nuoria, opetellaan ihmissuhdetaitoja, ratkotaan ristiriitoja, puututaan kiusaamiseen, syrjimiseen, outoon käytökseen, psyykkisiin oireisiin ja samanaikaisesti tarjotaan opetusta sillä tasolla, johon oppilas kykenee. Koulu on myös yhteisö, johon psykiatrista hoitoa tarvitseva nuori kuuluu. Kuten aikuisten työpaikoilla, myös psyykkisesti sairastuneen nuoren koulutyö tulee sopeuttaa nuoren sen hetkisiin voimavaroihin sopivaksi. Nuoren psyykkinen sairaus uhkana tai mahdollisuutena Jotta nuorten ja heidän perheidensä on mahdollista ottaa vastaan psykiatrista apua, yhteiskunnassa tarvitaan edelleen vallitsevan stigman vähentämistä. Lähimmäisen psyykkinen ensiapu tulisi olla yhtä itsestään selvää kuin fyysisesti vammautuneen ensiapu. Tarvitaan myös asianmukaista nuorisopsykiatrista osaamista ja tutkimukseen perustuvien hoitomenetelmien käyttämistä. Tämä tarkoittaa erikoisosaamisen keskittämistä. Esimerkiksi nuorten psykiatrinen sairaalahoito tulee olla tarkkaan kohdennettua ja sisällöltään nuorten psykiatriaa. Asiantuntemuksen takaaminen edellyttää väestömuutosten vuoksi nuorisopsykiatrisen koulutuksen ja palvelujärjestelmän keskittämistä vaikka palvelut tuotettaisiinkin lähellä nuorta yhteistyössä kodin, koulun, lastensuojelun, työvoimapalveluiden, nuorisotoimen jne. kanssa. Tämä edellyttää poliittisen päätöksenteon siirtämistä suurempiin yksiköihin. Järjestelmä, jossa jokainen kunta päättää itsenäisesti, miten meidän kunnan nuorten ja perheiden palvelut järjestetään kunnan käytettävissä olevien verotulojen puitteissa, on riittämätön. 18

19 Lopuksi I tä-suomen luonnon kauneus, rikas ja omaleimainen kansankulttuuri sekä Venäjän läheisyys ovat mahdollisuus. Sosiaaliset taidot yhdistyneenä osaamiseen ovat voimavara. Näitä tarvitaan, kun luodaan palvelu- ja työpaikkoja, joissa osaaminen ja maantieteelliset olosuhteet yhdistetään. 19

20

21 Miten voi pohjoiskarjalainen nuori koulussa? Leena Holopainen V iimeaikaisessa koulukeskustelussa on esillä ollut kolme hyvin erilaista ilmiötä. Pisa-tutkimusten ja sitä kautta koko suomalaisen koulujärjestelmän tuottamien hyvien oppimistulosten valossa on ollut helppo paistatella (vaikka Shanghai menikin vuoden 2010 lukutaitotutkimuksessa suomalaisten edelle). Toinen usein esillä oleva ilmiö on erityisopetusta saavien oppilaiden määrän kasvu. Tästä herää väistämättä kysymys, maksaako suomalainen perusopetuksen oppilas liian kovan hinnan oppimisen huipputuloksista. Kolmas keskustelussa usein esiin nostettu ja näihin kahteen edelliseen teemaan liittyvä kysymys on kuntien ja koulutuksen järjestäjän vastuu ja rooli kaikille tasa-arvoisesti saatavilla olevasta laadukkaasta opetuksesta ja tukipalveluista, kuten kouluterveydenhuollosta, psykologipalveluista tai lasten ja nuorten psykiatrisista palveluista. Näitä teemoja pyrin tarkastelemaan tässä kirjoituksessa pohjoiskarjalaisesta näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin maassa, kuntien päätöksiä ohjaa taloudellinen tilanne, jolloin lasten ja nuorten asema ja hyvinvoinnin jakautuminen kaikille tasapuolisesti jäävät helposti toissijaisiksi. Perusopetuksen aikana syntyvät koulutusasenteet, tiedot ja taidot muodostavat kuitenkin perustan myöhemmälle oppimiselle. Jos yhteiskunnan säästötoimenpiteet kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, siitä väistämättä seuraa pahoinvoinnin lisääntymistä ja eriarvoistumista. Olennaisinta maakuntamme yleissivistyksen ja tasa-arvoisen kouluttautumisoikeuden 21

22 ylläpitämisen kannalta on se, että kaikilla lapsilla on esimerkiksi sukupuolesta, erityispiirteistä, lahjakkuudesta tai asuinpaikasta riippumatta oikeus saada laadukasta opetusta, kokea koulussa turvallisuutta ja hyvää mieltä sekä saada tarvittavaa tukea oppimiseensa ja opiskeluunsa. Pohjois-Karjalassa on onneksi ainakin tähän saakka ollut onni saada kuntiin hyvin koulutettuja opettajia ja erityisopettajia sekä päteviä psykologeja ja opinto-ohjaajia. Uhkakuvana voidaan kuitenkin nähdä taloudellisessa ahdingossa olevien kuntien koulutukseen ja hyvinvointiin kohdistuvat säästötoimenpiteet, kuten esimerkiksi koulujen lakkauttamiset pitenevine koulumatkoineen, nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan supistuminen tai toimitilojen puute. Myös valinnaisuuden kaventuminen oppilaitoksissa lisää eriarvoistumista. Se, miten paljon kunnat satsaavat oman kuntansa lapsiin ja nuoriin, viestii näille tulevaisuuden aikuisille siitä, onko kotikunta sellainen, minne voisi jäädä tai palata opintojen jälkeen asumaan ja tekemään työtä. Niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin maassa on kehitetty ja kehitetään useita uusia innovaatioita näiden uhkakuvien estämiseksi. Kaksituhatta luvulla voimaantulleet koululait, opetussuunnitelmat sekä erityisopetuksen strategia, korostavat juuri lasten ja nuorten kouluhyvinvointia ja sen vahvistamista. Myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemistä ja varhaista puuttumista oppimista estäviin tai haittaaviin tekijöihin. Uudessa erityisopetuksen strategiassa ja siihen liittyvässä lakiesityksessä tämä varhainen puuttuminen ja tehostuvan tuen jatkumo on jaettu kolmeen osaan: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaan tukemisessa onkin tärkeää muistaa, että siinä on kyse yksilön ominaisuuksien (esim. kyvyt, motivaatio, psyykkinen hyvinvointi) ja opetusympäristön resurssien (esim. opetuksen laatu, opettajan persoona, opetussuunnitelman asettamat vaatimukset) yhteensovittamisesta. Kouluvaikeuksien taustalta löytyvät aina sekä yksilön ominaisuudet että opetuksen toteuttaminen ja sen laatu. Opetuksen laatua on mm. opettajan kyky ottaa yksilöllisten ominaisuuksien vaihtelua huomioon yleisopetuksen osana. Siihen, mitä koulussa tapahtuu ja miten opiskelu sujuu, vaikuttavat toki myös monet koulun ulkopuoliset tekijät, niistä tärkeimpänä kodit. Kouluhyvinvointi rakentuu pitkälti opettamiseen ja oppimiseen osallistuvien pyrkimysten, odotusten ja keskinäisen vuorovaikutuksen 22

23 kokonaisuudesta, vaikka kouluissa edelleen pääsääntöisesti kiinnitetään enemmän huomiota oppilaiden koulusaavutuksiin kuin esimerkiksi heidän oppimisympäristössä kokemaansa hyvinvointiin. Mikäli halutaan löytää ja tukea myönteisiä kehityskulkuja, pitäisi huomioida hyvinvointia uhkaavien kielteisten ilmiöiden sijasta myös positiivisia hyvinvointitekijöitä, kuten itsensä toteuttamisen mahdollisuudet, kiinnostuksen herääminen ja voimavarojen käyttöönotto. Hyvän oppimisen ja opetuksen perustaa voidaankin kuvata Itä-Suomen yliopiston kasvatusalan yhden osaamiskeskittymän käyttöönottamalla termillä pedagoginen hyvinvointi¹. Tyypillistä pedagogisesti hyvinvoivalle koululle on kiireetön ja rauhallinen koulutyöskentely, millä vähennetään koettua suoriutumispainetta. Oppilaiden hyvinvointia lisätään koulun sisäisellä oikeudenmukaisuudella sekä opiskeluun ja oppimiseen saatavalla tuella, missä korostuu opettajan asettamat realistiset tavoitteet ja rohkaisu sekä opettajan ja oppilaan väliset hyvät suhteet. Pedagoginen hyvinvointi ilmenee siis sekä oppilaiden ja opettajien kokonaisvaltaisena hyvinvointina ja tyytyväisyytenä että oppilaiden opiskelukykynä ja hyvinä oppimistuloksina. Eräs pohjoiskarjalaisten nuorten oppimiseen, oppimisen ongelmiin ja hyvinvointiin pureutuva seuranta on toteutettu erityispedagogiikan yksikön toimesta Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2004 alkaen. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama Opintiellä pysyminen -tutkimushanke, jossa seurataan yhtä Joensuun kaupungin perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten ikäryhmää peruskoulusta läpi toisen asteen koulutuksen aina kolmannelle asteelle ja työelämään saakka. Tämän tutkimuksen yleinen tarkoitus on tehdä johtopäätöksiä niistä mekanismeista, jotka mahdollisesti yhdistävät oppimiseen ja opiskeluun liittyvät ongelmat koulutuksesta ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen, ja pyrkiä löytämään keinoja tällaisen kehityksen katkaisemiseen. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että oppimiseen liittyvät ongelmat voivat pitkittyessään aiheuttaa monia sekundaarisia ongelmia, jotka heikentävät yksilön psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista. Osa pystyy kompensoimaan yksilölliset vaikeutensa muilla vahvuuksillaan ja etenemään menestyk- ¹ Pedagogisesta hyvinvoinnista ks. Lappalainen, Kristiina & Kuittinen, Matti & Meriläinen Matti (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. 23

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot