Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa. Markku Leinonen (toim.)
|
|
- Teuvo Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa Markku Leinonen (toim.) Itä-Suomen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia osaamiskeskittymä Kuopio, Mikkeli 2010
2 Julkaisija: Toimittaja: Itä-Suomen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia osaamiskeskittymä Markku Leinonen Kannen kuva: Mikkelin ammattikorkeakoulu, kuvapankki Kansi ja taitto: Tarja Koponen ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Savilahden kirjapaino Mikkeli 2010 Finland
3 Sisältö Johdanto Markku Leinonen... 5 OSA I: Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa Eila Laukkanen Miten voi pohjoiskarjalainen nuori koulussa? Leena Holopainen Matkojen päässä Takametsän tyttöjen ja Peräkylän poikien elämänpiiri Päivi Harinen & Anne-Mari Souto Nuorisossa Itä-Suomen tulevaisuus Juha Hämäläinen OSA II: Näköaloja nuorten hyvinvoinnin tutkimukseen Itä-Suomessa Itä-Suomen nuorisopuntari nuorten hyvinvoinnin arvioinnin välineenä Pekka Penttinen Nuorten hyvinvointiin turvallisuuden näkökulmaa Riitta Vornanen Kun tietäisi, kenestä puhutaan Kirsi Pohjola OSA III: Nuorisotyön hankkeita ja kehittämistoimintaa Itä-Suomessa Miten kaupungin ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä turvataan alueen elinvoimaa Soile Kuitunen & Kalevi Niemi Nuorten hyvinvointi itää kaduilla ja kauppakeskuksissa Jaakko Nuotio...73
4 Oppimista koulun seinien ulkopuolella vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen kehittämisen tarpeet ja haasteet Itä-Suomessa Anna Kapanen Päihdetyön hankkeet nuorten hyvinvoinnin edistäjinä Itä-Suomessa Raija Väisänen Nuorisotyötä, sosiaalityötä vai yhteistä työtä nuoren päihdehaitoista toipumisen tueksi? Kirsi Purhonen Itäsuomalaisten nuorten hyvinvointi kokoava puheenvuoro Markku Leinonen... 97
5 Johdanto Markku Leinonen T ämä Juvenia-hankkeeseen liittyvä julkaisu koostuu asiantuntijapuheenvuoroista. Julkaisun kantavana teemana on itäsuomalaisten nuorten hyvinvointi. Koska kirjoittajat edustavat eri ammattialoja, poikkeavat myös näkökulmat tuoreella tavalla toisistaan. Nuorten hyvinvointia tarkastellaan erilaisista perspektiiveistä. Julkaisu pyrkii olemaan juuri puheenvuorotyyppinen näkökulmien avaaja, ei tieteellinen raportti. Mutta puheenvuoroissa myös tieteellisellä tutkimuksella on oma tärkeä paikkansa. Kirjoitustehtävä määriteltiin väljästi, mikä antoi kirjoittajille liikkumatilaa suunnata oma puheenvuoronsa juuri merkittäviksi koettuihin ilmiöihin. Vaikka julkaisu ei voi esittää tieteellisesti kattavaa kuvaa itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnista, se kuitenkin voi toimia nuorison hyvinvointia koskevien tärkeiden asioiden esiinnostajana huutavan äänenä erämaassa. Tällaisia ääniä tarvitaan tilanteessa, jossa monenlaiset kielteiset kehityskulut, kuten työttömyys ja työmahdollisuuksien väheneminen, syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja nuorten poismuutto, uhkaavat vakavasti maamme itäisen osan hyvinvointia. Julkaisu koostuu kolmesta osasta, jotka sisältävät puheenvuoroja itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuudesta, nuorisotutkimuksesta sekä nuorisotyön hankkeista ja kehittämistoiminnasta. Puheenvuorot on sijoitettu kuhunkin osaan sen mukaisesti, mikä edellä mainituista pääteemoista näyttäisi olevan merkittävimmässä asemassa. Nuorten hyvinvointi ilmiönä ja puheenvuorotyyppinen lä- 5
6 hestymistapa ovat kuitenkin vaatineet kirjoittajilta välillä monitahoisempaa otetta. Artikkeleissa voi olla aineksia muistakin osista. Esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuuden tarkastelussa on voitu hyödyntää vaikkapa tutkimuksellisia lähtökohtia tai kertoa jotain nuorisotyön kehittämisestä ja hankkeista. Selkeyden ja ilmiön haltuunoton vuoksi olen julkaisun toimittajana kuitenkin jakanut julkaisun em. kolmeen osaan. Vaikka rakenne ei olekaan sisällöllisesti ehdoton, se auttaa hahmottamaan julkaisun kokonaisuuden. Nuorten hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuusnäkymien tarkastelu antaa pohjan hahmottaa ilmiötä. Mistä itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnissa on kyse, missä mennään ja mitä on mahdollisesti odotettavissa? Tämä on kirjan ensimmäinen osa. Hyvinvoinnin tilan ja tulevaisuuden tarkastelu nivoutuvat luonnostaan yhteen ja oikeastaan edellyttävät toisiaan. Tulevaisuutta ei voi oikein pohtia sanomatta ensin jotain nykytilasta. Tämä näkyy myös puheenvuoroissa. Julkaisun toinen osa koostuu nuorisotutkimukseen liittyvistä puheenvuoroista. Tutkimuksella on oma tärkeä paikkansa nuorten hyvinvoinnin tilan selvittämisessä ja sitä kautta myös nuorten hyväksi tehtävässä työssä. Tutkimustiedon merkitys heijastuu kautta koko julkaisun. Julkaisun kolmas osa käsittää nuorisotyön käytännön hankkeet ja kehittämistoiminnan. Tämä osa rakentuu edellisten osien loogiseksi jatkeeksi. Erilaisilla hankkeilla ja kehittämistyöllä pyritään muuttamaan nuorten hyvinvoinnin mahdollisesti epäedullista nykytilaa ja kääntämään negatiivinen kehityskulku myönteisempään suuntaan. Tämä kehittämistoiminta ja siihen liittyvät hankkeet ovat merkittäviä avauksia itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia ja tulevaisuutta ajatellen. Puheenvuorot J ulkaisun avaavassa puheenvuorossa Eila Laukkanen tarkastelee itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia yhteiskunnallisen muutoksen, nuoren tasapainoisen kasvun sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan murentuessa ja tuloerojen kasvaessa nuoruusiän kehitykselle asetetaan kasvavia vaatimuksia. Myös vanhemmuus on koetuksella ja aina nuori ei saa 6
7 riittävästi tukea kehitykselleen. Joka viides nuori tarvitsee ainakin jonkinlaista psyykkistä tukea ja noin 5 % nuorista nuorisopsykiatrista apua. Ongelmana on myös se, etteivät apua eniten tarvitsevat saa riittävästi tukea hakeutuakseen palvelujen piiriin. Jos palvelujärjestelmä muovataan sellaiseksi, että kynnys palveluihin on korkea ja vaatii nuoren omaa motivaatiota, merkitsee tämä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten syrjäytymistä palveluista. Tarvitaan nuorisopsykiatrista osaamista, mutta myös koululla ja sen oppilashuoltojärjestelmällä on tärkeä merkitys nuorten kehityksen tukemisessa. Leena Holopaisen mukaan ainakin erityispedagogisesta näkökulmasta katsottuna pohjoiskarjalaisten nuorten koulunkäynti, opiskelu ja hyvinvointi eivät näytä heikommilta kuin muidenkaan suomalaisnuorten. Uhkakuvana näyttäytyvät kuitenkin taloudellisessa ahdingossa olevien kuntien koulutukseen kohdistamat säästötoimet. Tärkeää on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kouluhyvinvointiin ja vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen. Tätä havainnollistaa termi pedagoginen hyvinvointi. Pedagogisesti hyvinvoivalle koululle on tyypillistä kiireetön ja rauhallinen koulutyöskentely, jolla vähennetään koettua suoriutumispainetta. Tämä hyvinvointi ilmenee sekä oppilaiden että opettajien kokonaisvaltaisena hyvinvointina ja tyytyväisyytenä sekä hyvinä oppimistuloksina. Kiireettömän elämänrytmin, luonnon kauneuden ja iloisten ihmisten vuoksi Itä-Suomella on hyvät edellytykset luoda hyvä kasvualusta lapsille ja nuorille. Päivi Harisen ja Anne-Mari Soudon puheenvuorossa tarkastellaan syrjässä reuna-alueilla eläviä nuoria ja heidän hyvinvointiaan. Vaikka globalisaatio lähentää reunoja ja keskustoja yhtenäistäen elämäntyylejä, niin markkinoiden liikkeessä reunat rispaantuvat erilleen kaupunkikeskuksista. Ajanhenki vaatii sopeutumis- ja liikkumisvalmiutta. Mutta joiltakin syrjässä asuvilta nuorilta puuttuvat halu ja valmiudet liikkeeseen. Mitä purkaminen, lakkauttaminen ja säästöohjelmat merkitsevät nuorelle, jonka päivittäinen koulumatka on 180 km? Kirjoittajat peräävät näiden tuplaperiferiassa asuvien nuorten kehityksen ja kehkeytyvän aikuisuuden tueksi ymmärtävää tutkimustietoa. Mistä hyvinvointi ja arkinen mielekkyys syntyvät niiden nuorten kohdalla, jotka kynsin hampain pitävät kiinni omasta elämänpiiristään eivätkä halua muuttaa pois kotiseudultaan? Nuorisotutkijoiden olisi syytä jalkautua ja viettää aikaansa myös Peräkylissä ja Takametsissä. 7
8 Juha Hämäläinen etsii historian esikuvien kautta uudenlaista ajattelutapaa Itä-Suomea koskevien uhkakuvien torjumiseksi. Tarvitaan aktiivista vastarintaa. Ongelmat ovatkin mittavat. Itä-Suomessa väestön koulutustaso on Suomen keskimääräistä koulutustasoa matalampi. Myös pitkäaikaistyöttömyys on vaikea ongelma, joka on yhteydessä työmarkkinoiden rakenteelliseen muutokseen ja työttömänä olleiden työkyvyn heikkenemiseen. Kun lisäksi väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat pois, tyhjenee Itä-Suomi menestyvistä yrityksistä, palveluista ja sosiaalisen kehityksen edellytyksistä. Nuorten poismuutto on kriittinen tekijä. Tavanomaisten yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden (kilpailukykyisten koulutus-, työ- ja palvelurakenteiden luomisen) lisäksi tarvitaan uudenlaista aatteellisuuden nousua, jota kirjoittaja etsii mm. dostojevskiläisestä ja herzliläisestä ajattelusta. Itä-Suomi on pidettävä asuttuna ja on pysyttävä mukana tietoyhteiskunnan muutoksessa luomalla kilpailukykyisiä talouden rakenteita. Nuoria on tuettava heidän koulutus- ja työurillaan sekä kansalaiselämässä. Itä-Suomen on tarjottava nuorille hyvän elämän edellytykset. Pekka Penttinen tarkastelee puheenvuorossaan nuorten hyvinvoinnin arviointityökaluja ja erityisesti Itä-Suomen nuorisopuntaria nuorten hyvinvoinnin arvioinnin välineenä. Nuoria koskevan tiedon hankkiminen ja arviointi edellytetään Nuorisolaissa (2006). Itä-Suomen nuorisopuntari on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston yhdessä toteuttama kartoitus. Se kohdistuu vuotiaiden nuorten elämäntilanteeseen ja hyvinvoinnin elementteihin. Kysely toteutetaan vuosittain syksyllä koulutyön alettua. Puntari on ollut näyttävästi esillä lehdistössä ja esim. tieto palveluiden saatavuudesta sekä kasvu- ja elinoloista on hyödynnettävissä sellaisenaan nuorten palvelujen suunnittelussa. Mutta nuorisopuntaria voidaan hyödyntää myös pedagogisesti opetuksen välineenä. Puntari antaa kuntatoimijoille mahdollisuuden saada lakisääteisiä velvoitteita koskevaa tietoa. Riitta Vornanen haluaa avata näkökulmia hyvinvointikäsitteen laajentamiselle. Nuorten hyvinvoinnissa turvallisuuden näkökulma on tärkeä ja sitä on käsitelty varsin vähän suhteessa hyvinvointiin. Nuoret tulisi ottaa huomioon myös aktiivisina toimijoina, mikä tuo hyvinvoinnin tutkimukseen dynaamisen ulottuvuuden. Nuorten hyvinvoinnin tarkastelussa on olennaista löytää ne keskeiset elämänalueet 8
9 ja yhteisöt, jotka ovat merkityksellisiä nuorille. Turvallisuus voidaan ymmärtää sekä ulkoisten olosuhteiden turvallisuutena että sisäisenä koettuna turvallisuutena. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöistä turvallisuus liittyy koettuun sisäiseen turvallisuuteen, kokemukseen asioiden pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. Nuori tarvitsee uskoa asioiden jatkuvuuteen, jotta hän voisi kestää muutoksen tuoman paineen. Subjektiivinen kokemus hyvinvoinnista merkitsee tietynlaista onnellisuutta, turvallisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Kirsi Pohjolan mukaan kärjistäminen ja yleistäminen hämärtävät käsitystä oman aikamme nuoruuden luonteesta. Nuorisotutkimuskin sortuu yleistäviin määritelmiin. On tärkeää tietää, keitä nuoria tutkimustulokset koskevat. Ketkä ovat tutkimuskohteena? Joskus kaivattaisiin määrällistä vertailuaineistoa, jotta ilmiöt asettuisivat oikeisiin mittasuhteisiin. Jo nuoruus sinällään saa elämänkulussa erilaisia määreitä riippuen siitä, mistä näkökulmasta nuoruutta tarkastellaan. Sellaiset taustamuuttujat kuten sukupuoli ja sosioekonominen asema auttavat tulkitsemaan sisällöllisten kysymysten tuottamaa tietoa. Ajattelemisen aihetta antavat pitkittäistutkimusten tulokset, joiden mukaan lähes kaikkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien elämäntapojen suhteen tyttöjen elämäntavat ovat suotuisampia kuin poikien. Myös köyhien ja varakkaiden maailmat erkaantuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttömahdollisuuksien suhteen. Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lasten elintapoihin. Soile Kuitusen ja Kalevi Niemen mukaan korkeakoulujen ja kuntien välillä on kohtalonyhteys. Vain riittävän elinvoimainen kaupunki houkuttelee. Elinvoiman ytimessä on yhteisöllisyys ja yhteisöllisesti tuotettu tulevaisuuden kuva. Elinvoima syntyy toimeentulomahdollisuuksien lisäksi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, inhimillisestä kanssakäymisestä ja kulttuurista. Mikkelin kaupunki ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet voimansa useissa kehittämishankkeissa, joiden tavoitteena on käytännön tekemisen ja hanketyön keinoin edistää osapuolten elinvoimaa. Hankkeista merkittävin on nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia, jonka koordinoimana on kehitetty esim. työpajojen ja oppilaskuntien toimintaa. Juvenialla on myös keskeinen rooli sellaisen uuden tiedon tuottamisessa, joka parantaa nuorten elinoloja ja estää syrjäytymistä. Osapuolet pyrkivät jatkuvasti kehittämään hedelmälliseksi osoittautunutta yhteistyötään. 9
10 Jaakko Nuotio tuo puheenvuorossaan esille, että julkiset hyvinvointipalvelut ovat ongelmia kohdanneiden nuorten auttamisessa tärkeitä. Ne vähentävät ja poistavat pahaa oloa. Nämä hyvinvointipalvelut eivät kuitenkaan tarjoa hyvin voimisen muita perustekijöitä. Hyvinvointi edellyttää nuorten yhdessä olemista ja tarkoituksellista tekemistä. Kodilla ja perheellä on keskeisen rooli mutta myös vertaisten merkitys on oleellinen. Viime vuosina nuoret ovat alkaneet kokoontua yhä enemmän kauppakeskuksissa, pikaruokaravintoloissa ja liikenneasemilla pienissä ryhmissä. Valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry käynnisti vuonna 2010 ABC kohtaa nuoria -yhteistyöhankkeen S-ryhmän ABC-ketjuohjauksen ja alueosuuskauppojen kanssa. Tavoitteena on kehittää liikenneasemilla työtään tekevien myyjien ammattitaitoa kohdata nuoria. On havaittu, että myyjät ovat tärkeitä oheiskasvattajia ja tarvitsevat valmiuksia ymmärtää nuoria. Anna Kapanen painottaa puheenvuorossaan vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen kehittämistä. Yhä useammalla nuorella on vaikeuksia selvitä opinnoistaan. Monen nuoren opinnot keskeytyvät, ja he ajautuvat koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Osa nuorista epäonnistuu siksi, että heille ei sovi teoriapainotteinen luokkahuonekeskeinen opetus. Tarvitaan vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja. Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Pajalta tutkintoon -hankkeessa (Juvenia-hanke) pyritään kehittämään nuorten työpajojen ja ammattiopistojen välistä yhteistyötä. Hanketta on toteutettu Mikkelin, Savonlinnan, Iisalmen ja Kuopion seuduilla. Työpajoilla moni oppilaitoksissa heikosti menestynyt nuori on saanut uutta intoa opiskeluunsa. Työpajalla nuori voidaan kohdata eri tavalla kuin oppilaitoksessa. Tämä kohtaaminen on monen nuoren elämässä ollut ratkaiseva askel. Työpajojen ja ammattiopistojen yhteistyö on saatava Itä-Suomessa tiiviimmäksi. Raija Väisänen tarkastelee puheenvuorossaan päihdetyön hankkeiden mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnin edistäjinä. Puheenvuoro perustuu hankkeiden arviointidokumentteihin. Itä-Suomen päihdetyön hankkeita yhdistävänä yleisenä lähtökohtana oli huoli nuorten päihteiden käytön lisääntymisestä. Hyvinvoinnin tulkinnat osoittautuivat hyvin kontekstisidonnaisiksi ja konkreettisiksi. Päihdepalvelu jen kehittämisen yleisenä tavoitteena korostuivat riskitekijöiden tunnistaminen ja arviointi sekä hoidon oikea-aikaisuus. Nuorten tukeminen ja 10
11 kannustaminen omien vahvuuksien löytämiseen ja positiivisen tulevaisuuden luomiseen osoittautui merkittäväksi nuorten hyvinvointia edistäväksi elementiksi. Tavoitteisiin pyrittiin verkostotyön kautta ja hankkeissa syntyi runsaasti tietoa paikallisen ja alueellisen tukiverkoston rakentumisesta yhteistyön tiivistämisen ja koordinoinnin myötä. Erilaiset vertaisryhmät edistivät nuorten hyvinvointia. Kirsi Purhonen pohtii nuoren sosiaalisten ympäristöjen vaikutusta identiteetin ja päihteettömän identiteetin luomiseen. Nuorten kanssa tehtävä päihdetyö on myös nuoriso- ja sosiaalityön yhteinen rajapinta, johon sisältyy yhteinen sosiaalisuuden ja sosiaalisen arjen ulottuvuus. Hyvinvoinnin osa-alueiden, kuten opiskelun, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden, ollessa heikot ja riittämättömät on nuoren päihteidenkäytöllä riski kääntyä identiteetin kehitystä vastaan. Tällöin sosiaalisuuden, osallisuuden ja oman identiteetin luominen on mahdollista vain päihteiden käytön avulla. Päihteistä kuntoutuminen on sidoksissa nuoren kykyyn ja luottamukseen rakentaa mahdollisia vaihtoehtoja päihdehaitallisen käyttäytymisen rinnalle ja tilalle. Tarvitaan päihteettömiä sosiaalisten suhteiden verkostoja. Muutoksen mahdollistuminen edellyttää nuoren tietoisuutta itsestään: mitä olen ja mitä haluan olla? Tämä tietoisuus rakentuu parhaiten sosiaalisissa suhteissa. Muutoksen tueksi nuorella tulee olla kumppaneita, jotka tukevat häntä muutosmatkalla. 11
12
13 I Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus
14
15 Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa Eila Laukkanen Yhteiskunnalliset muutokset haaste nuoren kehitykselle I tä-suomi on muuttotappioaluetta ja väestö keskittyy alueen harvoihin taajamiin. Tämä tulee johtamaan palvelujen keskittämiseen ja karsimiseen: lähikoulut muutetaan suuremmiksi yksiköiksi, terveyspalvelut ja myös muut perheen hyvinvointia tukevat palvelut keskitetään. On todettu, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on murenemassa ja väestön tuloerot Suomessa ovat kasvaneet. Myös asenteet huonommassa asemassa olevan tukemiseen ovat koventuneet. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat myös nuoriin. Yhteiskunnan muutos korostaa onnistuneen nuoruusiän kehityksen tärkeyttä. Joustavuus ja kyky kouluttautua ja tarvittaessa muuttaa toiselle paikkakunnalle edellyttävät loppuun vietyä itsenäistymistä, kykyä hallita oman elämän arkea ja luoda ihmissuhteita sekä hankkia tyydytystä sellaisilla keinoilla, jotka eivät vaaranna terveyttä tai turvallisuutta, toisin sanoen psyykkistä hyvinvointia. Niin itäsuomalaisia kuin muitakin suomalaisia nuoria uhkaa juuttuminen sellaiseen elämäntapaan, jossa hän voi vältellä aikuiselämän 15
16 velvollisuuksia. Esimerkeiksi sopivat ns. peräkammarin pojat, koulutuksensa keskeyttävät nuoret tai nuoret, jotka korvaavat ihmissuhteet nettimaailman todellisuudella. Tämän kehityksen mittareina voidaan pitää nuorten työttömyyslukuja, nuorille psyykkisistä syistä määrättyjen päivärahojen määrää ja niiden nuorten määrää, jotka siirtyvät eläkkeelle psyykkistä syistä alle 30 vuoden iässä. Kaikissa näissä luvuissa on todettu selkeä kasvutrendi. Vastakkaista mutta nuorelle haitallista ratkaisua edustavat ylisuorittavat tytöt, jotka eivät löydä riittävän vahvaa aikuistuvan tytön identiteettiä vaan poimivat sen kaikista niistä vaatimuksista, jotka tulevat ulkoapäin esim. median välittämänä. He vaativat itseltään hyvää koulusuoritusta, hoikkuutta, kauneutta, kokeneisuutta jne. ja menettävät kosketuksen todelliseen itseensä, siihen, minkä he tuntisivat itselleen oikeaksi. Usein he kokevat itsensä masentuneiksi, väheksyvät itseään ja hakevat vahvistusta itselleen sopimattomista seurustelusuhteista tai rentoutuvat liiallisen alkoholin käytön avulla. Tasapainoisen kasvun onnistumisen edellytykset K asvava nuori tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta onnistuakseen omassa aikuistumiskehityksessään. Kaikki vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa elämästä, mutta vanhemmuuden vajetta voi syntyä monesta syystä kuten esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytymisen vuoksi, psyykkisen tai fyysisen sairauden vuoksi, työstressin tai ihmissuhderistiriitojen vuoksi. Nuoren kasvua edistävä vastavuoroinen kontakti edellyttää molempien, sekä nuoren että aikuisen psyykkistä läsnäoloa. Lisäksi vanhemman tulee tietää ja valvoa, mitä nuori tekee, esim. miten hän käyttää internettiä. Vanhemman tulee vaatia, kannustaa, kiittää, myötäelää ja tarvittaessa asettaa rajat. Jos nuori joutuu vaikeuksiin psyykkisessä kehityksessään, apua on saatavissa. Nuorille suunnattuja psykiatrisia palveluja on kehitetty voimakkaasti. Tutkimuksissa on osoitettu, että psykiatrisia palveluja käyttävät helpoimmin ne nuoret, jotka kärsivät vain keskivaikeista psyykkisistä ongelmista ja joiden vanhemmat tukevat hoitoon hakeu- 16
17 tumista. Sen sijaan palveluihin eivät tule ne nuoret, joiden ongelmat ovat vakavia, joilla on hauraat perheensisäiset ihmissuhteet ja jotka eivät saa ympäristöltään tukea avun hakemiseen. Tämä merkitsee vaikeimmassa asemassa olevien nuorten syrjäytymistä palveluista, jos palvelujärjestelmä muovataan siten, että kynnys palveluihin on korkea ja edellytetään omaa motivaatiota. Tämä tulee huomioida nuorten psykiatrisissa palveluissa. Tulevaisuuden näkymät Uhat N uoren terveyttä uhkaavat epäterveet elintavat ylipaino, tupakka, alkoholi, jääminen liian yksin vaille vanhempien antamaa tukea ja ikätoverisuhteita. Uhka voi toteutua fyysisinä tai psyykkisinä ongelmina, elämää rajoittavana yksinäisyytenä tai sellaisena elämäntavan valintana, jossa irrotaan aikuiselämän tavallisista päämääristä kuten kyvystä sitoutua ihmissuhteeseen, vanhemmuudesta, työn tekemisestä. Esimerkin tarjoaa japanilaisten nuorten kulttuuri, jossa osa nuorista on päättänyt olla sitoutumatta mihinkään muuhun kuin mukavaan elämään tai on jäänyt eristyksiin kotiin, omaan huoneeseen tietokoneen ääreen. Itä-Suomessa tätä voisi edustaa sellainen nuoren elämä, jonka muodostavat työttömyyskorvaus, kaverit ja päihteet. Nuorilla on psyykkisiä oireita ja sairauksia. Joka viides nuori tarvitsee jonkinlaista tukea, ja 5 %:lla ongelmat ovat niin vakavia, että tarvitaan nuorisopsykiatrista apua. Nuorena aikuisena todettavista psyykkisistä sairauksista 75 % ilmenee jossakin muodossa ennen 18 vuoden ikää. Kun nuori itse tai joku muu toteaa nuorella psyykkisiä oireita, nuoren tulisi päästä viiveettä selvittelyyn, jossa määritetään ongelman vakavuus ja hoidon tarve. Psyykkiset häiriöt tulee hoitaa ammattitaidolla. Pelkkä lääkehoito ei riitä, vaan samanaikaisesti tulisi tarjota nuorelle ja hänen perheelleen psykoterapeuttista apua. Näin mahdollistetaan terveen psyykkisen kasvun eteneminen ja minimoidaan sairauden aiheuttamia haittoja. 17
18 Mahdollisuudet Nuorten psyykkistä kasvua ja siinä olevien ongelmien ratkomista tukee ja auttaa hyvä koulu ja sen sisällä hyvä oppilashuoltojärjestelmä. Koulu voi toteuttaa yhteisökasvatusta, jossa koulussa erilaisia palvelujärjestelmiä hyödyntäen tuetaan nuoria, opetellaan ihmissuhdetaitoja, ratkotaan ristiriitoja, puututaan kiusaamiseen, syrjimiseen, outoon käytökseen, psyykkisiin oireisiin ja samanaikaisesti tarjotaan opetusta sillä tasolla, johon oppilas kykenee. Koulu on myös yhteisö, johon psykiatrista hoitoa tarvitseva nuori kuuluu. Kuten aikuisten työpaikoilla, myös psyykkisesti sairastuneen nuoren koulutyö tulee sopeuttaa nuoren sen hetkisiin voimavaroihin sopivaksi. Nuoren psyykkinen sairaus uhkana tai mahdollisuutena Jotta nuorten ja heidän perheidensä on mahdollista ottaa vastaan psykiatrista apua, yhteiskunnassa tarvitaan edelleen vallitsevan stigman vähentämistä. Lähimmäisen psyykkinen ensiapu tulisi olla yhtä itsestään selvää kuin fyysisesti vammautuneen ensiapu. Tarvitaan myös asianmukaista nuorisopsykiatrista osaamista ja tutkimukseen perustuvien hoitomenetelmien käyttämistä. Tämä tarkoittaa erikoisosaamisen keskittämistä. Esimerkiksi nuorten psykiatrinen sairaalahoito tulee olla tarkkaan kohdennettua ja sisällöltään nuorten psykiatriaa. Asiantuntemuksen takaaminen edellyttää väestömuutosten vuoksi nuorisopsykiatrisen koulutuksen ja palvelujärjestelmän keskittämistä vaikka palvelut tuotettaisiinkin lähellä nuorta yhteistyössä kodin, koulun, lastensuojelun, työvoimapalveluiden, nuorisotoimen jne. kanssa. Tämä edellyttää poliittisen päätöksenteon siirtämistä suurempiin yksiköihin. Järjestelmä, jossa jokainen kunta päättää itsenäisesti, miten meidän kunnan nuorten ja perheiden palvelut järjestetään kunnan käytettävissä olevien verotulojen puitteissa, on riittämätön. 18
19 Lopuksi I tä-suomen luonnon kauneus, rikas ja omaleimainen kansankulttuuri sekä Venäjän läheisyys ovat mahdollisuus. Sosiaaliset taidot yhdistyneenä osaamiseen ovat voimavara. Näitä tarvitaan, kun luodaan palvelu- ja työpaikkoja, joissa osaaminen ja maantieteelliset olosuhteet yhdistetään. 19
20
21 Miten voi pohjoiskarjalainen nuori koulussa? Leena Holopainen V iimeaikaisessa koulukeskustelussa on esillä ollut kolme hyvin erilaista ilmiötä. Pisa-tutkimusten ja sitä kautta koko suomalaisen koulujärjestelmän tuottamien hyvien oppimistulosten valossa on ollut helppo paistatella (vaikka Shanghai menikin vuoden 2010 lukutaitotutkimuksessa suomalaisten edelle). Toinen usein esillä oleva ilmiö on erityisopetusta saavien oppilaiden määrän kasvu. Tästä herää väistämättä kysymys, maksaako suomalainen perusopetuksen oppilas liian kovan hinnan oppimisen huipputuloksista. Kolmas keskustelussa usein esiin nostettu ja näihin kahteen edelliseen teemaan liittyvä kysymys on kuntien ja koulutuksen järjestäjän vastuu ja rooli kaikille tasa-arvoisesti saatavilla olevasta laadukkaasta opetuksesta ja tukipalveluista, kuten kouluterveydenhuollosta, psykologipalveluista tai lasten ja nuorten psykiatrisista palveluista. Näitä teemoja pyrin tarkastelemaan tässä kirjoituksessa pohjoiskarjalaisesta näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin maassa, kuntien päätöksiä ohjaa taloudellinen tilanne, jolloin lasten ja nuorten asema ja hyvinvoinnin jakautuminen kaikille tasapuolisesti jäävät helposti toissijaisiksi. Perusopetuksen aikana syntyvät koulutusasenteet, tiedot ja taidot muodostavat kuitenkin perustan myöhemmälle oppimiselle. Jos yhteiskunnan säästötoimenpiteet kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, siitä väistämättä seuraa pahoinvoinnin lisääntymistä ja eriarvoistumista. Olennaisinta maakuntamme yleissivistyksen ja tasa-arvoisen kouluttautumisoikeuden 21
22 ylläpitämisen kannalta on se, että kaikilla lapsilla on esimerkiksi sukupuolesta, erityispiirteistä, lahjakkuudesta tai asuinpaikasta riippumatta oikeus saada laadukasta opetusta, kokea koulussa turvallisuutta ja hyvää mieltä sekä saada tarvittavaa tukea oppimiseensa ja opiskeluunsa. Pohjois-Karjalassa on onneksi ainakin tähän saakka ollut onni saada kuntiin hyvin koulutettuja opettajia ja erityisopettajia sekä päteviä psykologeja ja opinto-ohjaajia. Uhkakuvana voidaan kuitenkin nähdä taloudellisessa ahdingossa olevien kuntien koulutukseen ja hyvinvointiin kohdistuvat säästötoimenpiteet, kuten esimerkiksi koulujen lakkauttamiset pitenevine koulumatkoineen, nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan supistuminen tai toimitilojen puute. Myös valinnaisuuden kaventuminen oppilaitoksissa lisää eriarvoistumista. Se, miten paljon kunnat satsaavat oman kuntansa lapsiin ja nuoriin, viestii näille tulevaisuuden aikuisille siitä, onko kotikunta sellainen, minne voisi jäädä tai palata opintojen jälkeen asumaan ja tekemään työtä. Niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin maassa on kehitetty ja kehitetään useita uusia innovaatioita näiden uhkakuvien estämiseksi. Kaksituhatta luvulla voimaantulleet koululait, opetussuunnitelmat sekä erityisopetuksen strategia, korostavat juuri lasten ja nuorten kouluhyvinvointia ja sen vahvistamista. Myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemistä ja varhaista puuttumista oppimista estäviin tai haittaaviin tekijöihin. Uudessa erityisopetuksen strategiassa ja siihen liittyvässä lakiesityksessä tämä varhainen puuttuminen ja tehostuvan tuen jatkumo on jaettu kolmeen osaan: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaan tukemisessa onkin tärkeää muistaa, että siinä on kyse yksilön ominaisuuksien (esim. kyvyt, motivaatio, psyykkinen hyvinvointi) ja opetusympäristön resurssien (esim. opetuksen laatu, opettajan persoona, opetussuunnitelman asettamat vaatimukset) yhteensovittamisesta. Kouluvaikeuksien taustalta löytyvät aina sekä yksilön ominaisuudet että opetuksen toteuttaminen ja sen laatu. Opetuksen laatua on mm. opettajan kyky ottaa yksilöllisten ominaisuuksien vaihtelua huomioon yleisopetuksen osana. Siihen, mitä koulussa tapahtuu ja miten opiskelu sujuu, vaikuttavat toki myös monet koulun ulkopuoliset tekijät, niistä tärkeimpänä kodit. Kouluhyvinvointi rakentuu pitkälti opettamiseen ja oppimiseen osallistuvien pyrkimysten, odotusten ja keskinäisen vuorovaikutuksen 22
23 kokonaisuudesta, vaikka kouluissa edelleen pääsääntöisesti kiinnitetään enemmän huomiota oppilaiden koulusaavutuksiin kuin esimerkiksi heidän oppimisympäristössä kokemaansa hyvinvointiin. Mikäli halutaan löytää ja tukea myönteisiä kehityskulkuja, pitäisi huomioida hyvinvointia uhkaavien kielteisten ilmiöiden sijasta myös positiivisia hyvinvointitekijöitä, kuten itsensä toteuttamisen mahdollisuudet, kiinnostuksen herääminen ja voimavarojen käyttöönotto. Hyvän oppimisen ja opetuksen perustaa voidaankin kuvata Itä-Suomen yliopiston kasvatusalan yhden osaamiskeskittymän käyttöönottamalla termillä pedagoginen hyvinvointi¹. Tyypillistä pedagogisesti hyvinvoivalle koululle on kiireetön ja rauhallinen koulutyöskentely, millä vähennetään koettua suoriutumispainetta. Oppilaiden hyvinvointia lisätään koulun sisäisellä oikeudenmukaisuudella sekä opiskeluun ja oppimiseen saatavalla tuella, missä korostuu opettajan asettamat realistiset tavoitteet ja rohkaisu sekä opettajan ja oppilaan väliset hyvät suhteet. Pedagoginen hyvinvointi ilmenee siis sekä oppilaiden ja opettajien kokonaisvaltaisena hyvinvointina ja tyytyväisyytenä että oppilaiden opiskelukykynä ja hyvinä oppimistuloksina. Eräs pohjoiskarjalaisten nuorten oppimiseen, oppimisen ongelmiin ja hyvinvointiin pureutuva seuranta on toteutettu erityispedagogiikan yksikön toimesta Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2004 alkaen. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama Opintiellä pysyminen -tutkimushanke, jossa seurataan yhtä Joensuun kaupungin perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten ikäryhmää peruskoulusta läpi toisen asteen koulutuksen aina kolmannelle asteelle ja työelämään saakka. Tämän tutkimuksen yleinen tarkoitus on tehdä johtopäätöksiä niistä mekanismeista, jotka mahdollisesti yhdistävät oppimiseen ja opiskeluun liittyvät ongelmat koulutuksesta ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen, ja pyrkiä löytämään keinoja tällaisen kehityksen katkaisemiseen. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että oppimiseen liittyvät ongelmat voivat pitkittyessään aiheuttaa monia sekundaarisia ongelmia, jotka heikentävät yksilön psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista. Osa pystyy kompensoimaan yksilölliset vaikeutensa muilla vahvuuksillaan ja etenemään menestyk- ¹ Pedagogisesta hyvinvoinnista ks. Lappalainen, Kristiina & Kuittinen, Matti & Meriläinen Matti (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. 23
Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotItäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila
UUSI KOULU V - Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila yliopettaja Pekka Penttinen Tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari hyvinvointitiedon tuottajana
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAnne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä
Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotJuvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Toimintamme keskittyy nuorten osallisuuden, kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Osallistuva ja yhdenvertainen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotElämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen
Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotOppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?
Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotIntegroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?
Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMiksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?
Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotOhjaustyön dilemmat Ja elämänkulkujen jännitteet. Merja Korhonen 2013
Ohjaustyön dilemmat Ja elämänkulkujen jännitteet Merja Korhonen 2013 Armi-hankkeessa tuetaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa tai jotka palaavat opiskelemaan
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotMaahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa
Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotNuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista
Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti
Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotMaakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous. Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Maakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto Inkluusio Pedagoginen dokumentointi Kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen Erityisopetus
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotAmmattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotMiten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari
Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Tässä esityksessä: Koulun mahdollisuudet ja haasteet vastata yhteiskunnan muutoksiin
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
Lisätiedot