Kslk Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat

Transkriptio

1 Kslk Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat

2 Asiakirja2

3 ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI Alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat KANNELMÄKI-LASSILA-POHJOIS-HAAGA Sisällysluettelo Johdanto...2 Lähtötiedot...4 Alueen sijainti...4 Alueen historia...4 Alueen rakentuminen...6 Maisemakulttuurikohteet, topografia, vesistöt...8 Liikkuminen...12 Väestö...16 Asunnot...17 Työpaikat...18 Palvelut...20 Rakennusten hallintamuodot...21 Rakennusten käyttötarkoitus...21 Yhdyskuntatekniikka...24 Ympäristöterveys...26 Suunnittelutilanne...28 VAT...28 Maakuntakaava...28 Yleiskaava...29 Maanalainen yleiskaava...29 Maankäytön kehityskuva...30 Strategiaohjelma Ekologia ja energiatehokkuus...31 MA-ohjelma...31 HKR:n aluesuunnitelmat...31 Asemakaavatilanne ja ajankohtaisia suunnitelmia...32 Rakennettu kulttuuriympäristö...35 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet...37 Liikennesuunnittelutilanne...38 Analyysi...40 Osa-alueiden luonteet...41 Ulkotilojen hierarkia ja paikalliset ominaispiirteet...44 Kaupunkikuva...48 Liikkuminen...49 Pysäköinti ja autonomistus...51 Korttelitehokkuus...52 Asukaskysely / Pehmogis...54 SWOT...55 Ongelmat ja kehittämistarpeet...56 Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma...59 Kehittämistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Kaupunkirakenteen kehittämisen painopistealueet... 62

4 Johdanto Esikaupunkien Renessanssi on täydennysrakentamiseen liittyvää strategista maankäytön suunnittelua, jota tekee Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on etsiä ratkaisuja kaupungin kasvupaineisiin sekä kehittää tapoja, joilla täydennysrakentamisella ja erilaisella kaupunkitilan kehittämisellä parannetaan esikaupunkialueiden asumisja viihtyvyystasoa. Esikaupunkialueilla on kuitenkin selkeästi havaittavissa muutoksia, jotka eivät kaikki ole toivottavia. Näistä keskeisimpiä ovat väestön väheneminen ja ikärakenteen yksipuolistuminen, palvelujen väheneminen ja peruskorjaustarpeen kasvu. Jotta esikaupungit säilyttävät houkuttelevuutensa, niiden myönteisiä piirteitä on tarpeen tukea ja kehittää sekä tietoisesti edistää myös positiivisen esikaupunkiilmiön syntymistä. Työ koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleissuunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunnitelmista, joita molempia lähestytään erityisten teematarkastelujen kautta. Koko esikaupunkialuetta käsittelevässä yleissuunnitelmassa määritellään täydennysrakentamisen ja kaupunkitilojen kehittämisen yleiset linjaukset. Yleissuunnitelman erityisinä suunnittelualueina ovat Helsingin maankäytön kehityskuvassa (kslk 2/2008) osoitetut esikaupunkien renessanssi-alueet. Tarkemmissa alueellisissa kehittämissuunnitelmissa selvitetään paikalliset maankäytön kehittämisen painopisteet sekä täydennysrakentamisen mahdollisuudet vuoden päähän. Tällä hetkellä työn alla on kaksi laajaa alueellista pilottikohdetta. Täydennysrakentaminen voidaan mieltää monella eri tavalla. Esikaupunkialueiden ympäristön parantamista lähestytään erityisten näkökulmien, eli teemojen kautta. Osa teemoista on sovellettavissa kaikilla esikaupunkialueilla. Toteuttaminen ja teemojen täydentäminen tapahtuu kuitenkin aina alueen omista lähtökohdista. Tärkeitä teemoja ovat asemanseudut, kaupunginosapuisto, jakojäännöspuska, rakennusten laajentaminen, maantienlaidat sekä uudet toiminnot. Sen lisäksi, että hankkeessa ideoidaan erilaisia fyysisiä toimintatapoja täydennysrakentamisen edistämiseksi, olennaista on myös edistää esikaupunkien kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta käytävää keskustelua ottamalla kontaktia niin asukkaisiin kuin eri virastoihin. Tärkeitä välineitä ovat muun muassa internetsivut sekä alueellisille renessanssialueille keväällä toteutettu PehmoGIS-kysely, joka tehtiin yhteistyössä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Monipuolisen keskustelu- ja vuorovaikutusfoorumin luomisen lisäksi renessanssityössä halutaan myös painottaa tutkimuksellisia näkökulmia, joita nostetaan esiin erityisesti yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Näistä on hyvä mainita etenkin toteutuneiden täydennysrakentamisesimerkkien kartoittaminen, esikaupunkiasumisen vetovoimaisuuden tutkiminen, asemanseutujen erillinen selvitystyö sekä uudenlaisten liikenneratkaisujen kehittäminen. Alueelliset kehittämissuunnitelmat pilottialueilla Esikaupunkien Renessanssissa on valittu ensimmäisiksi alueellisiksi kohteiksi Kannelmäki - Pohjois-Haaga ja Mellunkylä. Pilottialueet valittiin kehityskuvatyöskentelyn tuloksena (kslk päätös ). Molemmat alueet liittyvät kiinteästi merkittäviin maankäytön muutosalueisiin: Kuninkaankolmion yhteistyöalueeseen lännessä ja Östersundomin alueeseen idässä. Pilottialueet valittiin kehityskuvatyöskentelyn tuloksena. Alueiden kehittämistyö on aloitettu vuoden 2009 aikana alueanalyyseillä ja maastokäynneillä. Kevään aikana järjestettiin internetissä kaikille avoin PehmoGIS -kysely molemmilla renessanssialueilla, sekä käytiin kertomassa asukkaille Renessanssin tavoitteista mm. Kannelmäessä sekä Kontulan ja Mellunmäen asemakaavatilaisuuksissa. Tulevaisuuden rakentamista on pyritty hahmottamaan alueilla Esikaupunkien Renessanssihankkeen yleissuunnitelmassa kehiteltyjen teematarkastelujen avulla. Tavoitteena on etsiä pilottialueille luonteenomaiset teemat, ja soveltaa niitä käytännössä. Esimerkiksi Kannelmäki- Pohjois-Haaga alueella esille on noussut asemanseutujen kehittäminen sekä pysäköinnin uudelleenjärjestelymahdollisuuksien kartoittaminen täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi. Molemmilla renessanssialueilla kadunvarsille tai maantienlaitoihin voisi soveltaa katutiloja rajaavaa rakentamista. Myös tonttikohtaisen lisärakentamisen edistäminen ja virkistysalueiden laadun parantaminen ovat alueilla keskeisiä kysymyksiä. Täydennysrakentamisen problematiikka liittyy lähinnä haastaviin rakennuspaikkoihin sekä uuden rakennuskannan sovittamiseen nykyiseen asuin- ja elinympäristöön. Tavoitteena on kuitenkin asuntotarjonnan monipuolistaminen, elinkaariasumisen mahdollistaminen omalla tutulla alueella sekä palvelutarjonnan parantaminen. Renessanssityö ja päätöksenteko Seuraavalla sivulla on kooste Esikaupunkien Renessanssin jatkotyöperiaatteista, jotka määrittelevät suuntaviivat tälle työlle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi Esikaupunkien Renessanssi, Esikaupunkien kehittämisen toimintatapoja -raportin, jatkaa täydennysrakentamisen yleissuunnitelman laadintaa sekä aloittaa alueellisten kehittämissuunnitelmien valmistelu raportissa esitettyjen jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaisesti. 2

5 3

6 Lähtötiedot Sijaintikartta: Esikaupunkien renessanssin pilottialueet Suunnittelualueen sijainti Kannelmäki Lassila Pohjois-Haaga suunnittelualue sijoittuu osin Kaarelan ja osin Haagan peruspiirien osa-alueille. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella rajautuen lännessä Vihdintiehen ja idässä Hämeenlinnanväylään. Kehä I kulkee alueen läpi itä-länsi akselilla ja Vantaankosken rata etelästä pohjoiseen. Naapurialueita ovat Malminkartano, Maunula, Konala ja Etelä-Haaga. Historia Merkit tarkastelualueen vanhimmasta asutuksesta löytyvät nykyisen Mätäjokilaakson tuntumasta. Mätäjoki on Vantaanjoen vanha uoma, joka jäi omaksi pieneksi joekseen Vantaanjoen laskusuunnan vaihduttua kohti nykyistä Pitkäkoskea noin 2200 vuotta sitten. Kivikautinen Helsingin keskus sijaitsikin juuri Kaarelan ja Kaivokselan alueella, lähellä silloista merenrantaa. Maakerroksista on löydetty useita kivikautisten asuinpaikkojen jäänteitä, jotka ovat rauhoitettuja muinaismuistolain nojalla. Näistä vanhimmat, kampakeraamiset löydöt ovat noin 7000 vuoden takaa. (Ruth & Tikkanen 2003.) Mätäjokilaakso on ollut asutuksen keskus myös myöhemmällä ajalla: joen mutkassa on sijainnut ainakin kaksi historiallista kylänpaikkaa, Malmgård ja Gammelby. Lisäksi Malminkartano puutarhoineen ja jokilaaksoon levittäytyvine viljelyksineen on ollut kulttuurimaiseman ydinaluetta aina 1600-luvulta lähtien. Helsingistä länteen johtava rautatie avattiin 1901, jonka jälkeen lähistöllä sijainnut huvilayhdyskunta laajeni Huopalahden aseman ympärille. 4

7 Valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä Vuoden 1915 tienoilla rakennetut ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukset muuttivat metsäistä maisemaa monin paikoin: puustoa kaadettiin, kallioita louhittiin ja betonista valettiin suojahuoneita, tulipesäkkeitä ja yhdyshautoja. Asemien välille rakennettiin sepeli- tai mukulakivipäällysteisiä tykkiteitä. Linnoitteet sijoitettiin maastoon hajautetusti, jotta vihollisen tykkituli olisi tehottomampaa. (Laine 1996.) Haagan kauppala perustettiin Kauppala liitettiin Helsinkiin 1946, mikä käynnisti kerrostalovaltaisen kaupunginosan rakentamisen. Haagan pohjoista osaa ryhdyttiin nimittämään Pohjois-Haagaksi 1940-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen aikana Haagan alue jaettiin kolmeen osaan: Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Lassila. Pohjois-Haaga rakennettiin lähes kokonaan 1950-luvulla. Samoihin aikoihin aloitettiin Kannelmäen rakentaminen, joka jatkui 1960-luvulle saakka. Kannelmäki on historiallisesti kuulunut Kårbölen kylään. Ruotsinkieliseltä nimeltään alue oli nimeltään Gammelby johtuen siellä sijainneesta Gamlasin tilasta. Kannelmäen suomenkielinen nimi oli alun perin Vanhainen, mutta nimi ei miellyttänyt alueelle muuttanutta nuorta väestöä. Tilalle esitettiin nimeä Kannelmäki, joka sittemmin hyväksyttiin. Muistona vanhasta nimestä ovat edelleen Vanhaistentie sekä Vanhaistenpuisto. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan rakentuminen oli seurausta 1940-luvulla suoritetuista alueliitoksista ja toisen maailmansodan jälkeisestä suuresta asuntotuotantopaineesta. Kerrostalorakentaminen alkoi, kun valtio tarjosi ihmisille mahdollisuuden edulliseen aravakerrostaloasuntoon oma- tonttirakentamisen sijalle. Useimmat kerrostalot rakentuivat erinäisten yhdistysten ja säätiöiden toimesta. Lassilan kaupunginosaan oli sodanjälkeisinä vuosina rakennettu rintamamiestaloja kaupungin jakamille tonteille. Tilanne kuitenkin muuttui heti 1960-luvun puolivälissä. Lassilan asemakaavaa muutettiin. Rintamamiestalojen tilalle rakennettiin kerrostaloja. Huopalahden asemalta erkaneva Martinlaakson rata valmistui vuonna 1975 ja rakentaminen laajeni radan varteen hieman etäälle Kannelmäen ostoskeskuksesta ja sen edustan toriaukeasta. Tästä syystä Kannelmäellä ei ole yhtä selkeää keskusta, vaan julkinen tila ja palvelut ovat hajaantuneet useampaan ryppääseen. 5

8 Kartta: rakentuminen vuosikymmenittäin 6

9 Rakentuminen Sekä Kannelmäen, että Pohjois-Haagan ytimet ovat muodostuneet luvuilla. Kannelmäen vanhin osa sijoittuu Vanhaistenpuiston ympäristöön. Alue on rakennettu 1950-luvun tyyliin matalasti ja väljästi lukuun ottamatta vanhan ostoskeskuksen vieressä olevia kahdeksankerroksisia pistetaloja, jotka ovat peräisin 1960-luvulta. Vanhan alueen pääkatu muodostaa kehän Vanhaistenpuiston ja Kannelmäen kirkon ympärille. Pohjois-Haagaan vahvistettiin tiheään tahtiin kolme asemakaavaa, jotka toteutettiin 1950-luvun aikana. Ensimmäinen vaihe käsitti Poutuntien ja Krankantien ympäristön. Toinen vaihe rakentui tämän alueen viereen rajautuen etelässä Etelä- Haagaan. Kolmas vaihe rajautuu toisen kaavavaiheen alueeseen ja pohjoisessa Haagan kaupunginosan pohjoisrajaan. Alueiden yhtenäinen kerrostalokanta ja maastonmuodot aikaansaavat ehyen maisemakokonaisuuden. Martinlaakson (nyk. Vantaankosken) radan rakentuminen ja siihen liittyvä nk. Haaga-Vantaa projekti vauhditti alueiden asuntotuotantoa huomattavasti 1970-luvulla. Etenkin Kannelmäen radanvarsialueille kohosi kerrostaloja nopeaan tahtiin. Pohjois-Haagan ja Lassilan asemanseutu rakentui osittain 1970-luvulla. Pohjois- Haagassa suurin yksittäinen kaavahanke oli Teuvo Pakkalan tien kerrostaloalue luvulla myös Lassilan asuinalueen rakentuminen käynnistyi ja jatkui aktiivisena 1980-luvun puolelle. Kaikkien alueiden asemanseudut täydentyivät 1980-luvulla vauhdikkaasti. Rakentamisen tahti hiipui 1990-luvulla. Lukuun ottamatta Kannelmäen Sitratorin kokonaisuuden ja Antinniityn asuinalueen rakentumista, on rakentaminen ollut lähinnä täydentävää ja pienimuotoista luvun puolella on jälleen nähty laajempiakin kaavamuutoksia, kuten Kannelmäen Kannelniityn ja Pasuunatien asuinalueiden rakentuminen ja Pohjois-Haagan puolella Kehä I:n varrelle sijoittuva toimistorakentaminen sekä Keski-Haagan kokonaisuuden muodostuminen. 7

10 Maisemakulttuurikohteet Maisemakulttuurikohteet yleiskaava 2002:ssa ovat ICOMOSIN maisematyöryhmän ja museoviraston määrittämillä ja Helsinkiin sovelletuilla arvokriteereillä valittuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kohteiden kartoituksessa on tavoitteena ollut säilyttää eri aikakausien suunnitteluihanteita edustavia, Helsingin maisema- ja puutarhakulttuurin kehityshistoriasta kertovia sekä virkistystä ja vapaa-ajanviettoa kuvaavia esimerkkikohteita. Valtaosa maisemakulttuurikohteista on merkitty yleiskaavaan merkinnällä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Aluetta kehitetään niin, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Joitakin poikkeuksia yleiskaavan ja yleiskaavan maisemakulttuuria koskevan liitekartan merkinnöissä ja rajauksissa kuitenkin on. Maisemakulttuurikohteiden arvottamisessa painottuvat erityisesti maisemalliset tai puutarhakulttuuriset arvot. Tutkimustiedon puutteen vuoksi näiden kohteiden tarkempi arvon ja suojelun tason määrittäminen osana Helsingin kulttuurimaisemaa on vasta tutkimuksen alla. Kannelmäen Pohjois-Haagan alue on maisemakulttuuriltaan monipuolinen: alueelta löytyy kartanoympäristö laajoine kulttuurimaisemineen, edustavia ja 1960-luvuilta periytyviä puistoja ja aukioita sekä kasvinjalostuksen ja matkailun kannalta merkittävä alppiruusu- ja atsaleapuisto. Alueeseen läheisesti liittyvä Keskuspuisto muodostaa kokonaisuutena kaupungin laajimman maisemakulttuurikohteen, jonka juuret ulottuvat lähes sadan vuoden taakse. Lisäksi lähistöllä sijaitsee kaksi arvokasta asemakokonaisuutta, historiallinen Strömbergin teollisuusmiljöö puistoineen sekä 1935 perustettu Talin siirtolapuutarha. Suunnittelualueella ja sen lähistöllä on myös useita kaavoitushistoriallisesti ympäristöarvoiltaan kiinnostavia tai puutarhakulttuurin kannalta merkittäviä asuntoalueita. Maisemakulttuurikohteet on merkitty viereisen sivun karttaan. 8

11 Kartta: kulttuurihistoria 9

12 Topografia ja maaperä Tarkastelualueen maaperä on pääosin kitkamaata, alueen pohjois- ja itäosissa sijaitsee laajempia savialueita sekä etelässä savi- ja turvealue. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan osaalueiden perustana on lounais koillissuuntainen kallioinen moreeniselänne, joka rajautuu lännessä Mätäjoen ja idässä Mätäpuron laaksoihin. Mätäjokilaakso on tällä kohdalla leveä ja maastonmuodoltaan varsin tasainen, mutta selännealue on kumpareinen ja vaihteleva. Alueen korkeimmat kohdat ovat Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n risteyksen tuntumassa; ne jäävät hieman tarkastelualueen korkeimman kohdan, Malminkartanon mäen, alapuolelle. Pieniä kalliopaljastumia on selänteellä monin paikoin. Vaihtelua tuovat myös selänteen sisäosien pienemmät laaksopainanteet, joista tärkeimmät sijaitsevat Antinniityn sekä Aino Acktén puiston Alppiruusupuiston Laajasuonpuiston kohdalla. Jälkimmäisellä alueella on myös merkittävä turvekerrostuma. Rakentaminen sijoittuu pääosin selänteille, mutta merkittävä osa Lassilan alueesta sekä Kannelmäen länsiosa lähes kokonaisuudessaan on rakennettu savimaalle. Savialueet syvenevät nopeasti yli kolmen metrin paksuisiksi jättäen selänteiden lievealueet kapeiksi. Laaksojen perustamisolosuhteet ovat siis selvästi selänteitä heikommat. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan Mätäjoen valuma-aluetta. Vain Pohjois-Haagan itä- ja eteläosat kuuluvat Mätäpuron valuma-alueeseen. Suunnittelualueella Mätäjokeen laskee kaksi merkittävämpää uomaa: Hakuninmaalta ja Maununnevan länsiosista alkunsa saava Hakuninmaanoja Kannelmäen pohjoisosassa sekä Kannelmäen kaakkoisosista virtaava Lassilanoja. Myös Alppiruusupuiston suomaalta vedet virtaavat ns. Pohjois-Haagan ojaa pitkin Mätäjokeen, mutta yhteys ei putkitusten vuoksi käy maastossa kovin selvästi ilmi. Suunnittelualueelta on löydetty kaksi lähdettä, jotka sijaitsevat Hämeenlinnanväylän länsireunalla Kaarelantien alikulusta etelään. Alueen luonnonarvot ovat keskittyneet Mätäjoen ympäristöön, joka on arvokas sekä kasvillisuudeltaan että linnustoltaan. Jokivarsi on myös lepakoiden elinaluetta. Suunnittelualueen itäpuoleinen Keskuspuisto on koko kaupungin mittakaavassa merkittävä viheralue, minkä vuoksi sillä on arvoa mm. linnuston kannalta. Myös Laajasuon puistossa on kohtalaisen runsas pesimälinnusto. Raikukallion lehto- ja korpialue on hyvin arvokkaaksi luokiteltu kasvillisuuskohde, joka on suojeltu asemakaavalla. Kaupintien ja Näyttelijäntien kulmassa kasvava kookas, yli 25 metrinen käärmekuusi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla, tosin puuyksilön kunto on iän myötä heikkenemässä. Alueen kahden rapakivisen siirtolohkareen geologinen merkittävyys on niiden alkuperässä ja kulkeutumistavassa, jotka kuvastavat jääkauden aikaisia prosesseja. Lohkareilla on myös maisemallista arvoa. Vesistöt ja luonnonarvot 10

13 Kartta: Maaperä, KSV

14 Kartta: Topografia ja vedet, KSV

15 Liikkuminen Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan osa-alueet sijaitsevat seudullisesti keskeisellä alueella, josta on hyvät yhteydet keskustaan ja lentoasemalle. Alue rajautuu seudullisesti merkittäviin liikenneväyliin, idässä Hämeenlinnanväylään ja lännessä Vihdintiehen. Osa-alueita jakaa lisäksi itä-länsisuuntainen Kehä I ja pohjois-eteläsuunnassa Vantaankosken kaupunkirata, jonka kaksi asemaa Kannelmäki ja Pohjois-Haaga muodostavat alueiden tärkeät joukkoliikennekeskukset. Hämeenlinnanväylä liittää alueen suoraan kantakaupunkiin jatkuen ydinkeskustassa Mannerheimintienä. Katutilat ovat pääsääntöisesti ilmeeltään väljiä. Korttelialueet ovat puoliavoimia tai puutarhakaupunkimaisia, vapaasti maaston muotoja mukailevia. Katujen varsia reunustaa puistojen ja rakentamattomien piha-alueiden polveileva vyöhyke. Lähes kaikki katutilat ovat yhtä leveitä, eivätkä luo pää- ja sivukatujen hierarkista vaikutelmaa. Pysäköintialueet sijoittuvat usein yksityisten piha-alueiden ulkopuolelle ja muodostavat yhdessä laajoja alueita. Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueellinen kokoojakatulinja kulkee Pitäjänmäeltä Vihdintien poikki Lassilan Kaupintietä Kehä I:n poikki Kannelmäkeen Kantelettarentie - Vanhaistentie - Kanneltielle reittiä jatkuen kohti Hämeenlinnanväylää ja sen toisella puolella sijaitsevaa Maununnevaa. Osa-alueiden keskeiset alueet liittyvät tähän katulinjaan paikallisin kokoojakaduin, Kannelmäessä aseman kautta kulkeva katuyhteys ja Pohjois-Haagassa asuinalueiden tärkeimmät katuosuudet. Mätäjokilaakso erottaa Kannelmäen ja Malminkartanon toisistaan. Alueiden väliltä puuttuu suora katuyhteys. Yhteystarve on ollut esillä mm. kaupunginosien palveluiden saavutettavuutta arvioitaessa. Kartta: Liikennemäärät/vrk 13

16 Joukkoliikenne Kannelmäkeä ja Pohjois-Haagaa palvelee VR:n lähijunaliikenne, välillä Helsinki rautatieasema - Vantaankoski. Vuoroväli on 10 minuuttia. Ratayhteys tulee olemaan tulevaisuudessa osa Kehäratayhteyttä, jonka on arvioitu valmistuvan vuonna Asemilla on asemarakennukset ja laiturialueilla katokset, mutta niillä ei ole palveluja. Lipunmyynti tapahtuu junissa. Liityntäliikenteelle on varattu pysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille. HKL:n bussiliikenteen linjasto on alueilla kattava ja toimii hyvin. Linjoilla 42 ja 56 on päätepysäkki Kannelmäen asemalla. Linjalla 40 on päätepysäkki Pohjois- Haagan asemalla. Hämeenlinnanväylällä ja Kehä I:n varrella on aluetta palvelevat bussiliikenteen pysäkit. Pohjois-Haagan eteläosassa kulkee Eliel Saarisentiellä bussijokerin reitti. Jokerireitin nopeutta ja kapasiteettia tullaan parantamaan muuttamalla bussireitti pikaraitiotieksi, joka aloittaisi toimintansa vuonna Pyöräily ja jalankulku Alueella on varsin kattava katuverkkoon tukeutuva jalankulku- ja pyörätieverkosto. Seudulliset yhteydet seuraavat Mätäjökilaaksoa ja liikenteen valtaväyliä kuten Kehä I:tä ja Hämeenlinnanväylää. Paikallisia yhteyksiä ovat alueiden sisäiset reitit virkistysalueiden, keskusten ja asuinalueiden välillä. Pysäköinti, ks. sivu 50. Kartta: HKL:n linjat 14

17 Kartta: toiminnot ja reitit 15

18 Väestö Renessanssialueella asui vuoden 2008 lopussa henkeä, mikä on 4,4 prosenttia Helsingin väestöstä. Pohjois- Haagan väestö on vähentynyt tasaisesti 1970-luvun alusta lähtien. Kannelmäen ja Lassilan väestö puolestaan moninkertaistui kun alueille rakennettiin paljon ja 1980-luvuilla. Kaikkien kolmen osa-alueen väestö on vähentynyt aikavälillä noin kahdeksan prosenttia (kuva1). Alueen ikärakenne on vanhentunut aikavälillä Alle 16-vuotiaiden osuus on vähentynyt 32,8 prosenttia ja vuotiaiden osuus noin 26,7 prosenttia vuotiaiden osuus on kasvanut noin 31,7 prosenttia (kuva 2). Alueen ikärakenne osa-alueittain tarkasteltuna on samansuuntainen verrattaessa koko kaupunkiin. Tosin Kannelmäessä ja Lassilassa yli 50-vuotiaiden osuus on hieman suurempi kuin Pohjois-Haagassa ja koko Helsingissä (kuva 2). Väestön koulutusasteessa on alueittaisia eroja. Lassilassa asuu korkeimmin koulutettu väestö. Alueen yli 24-vuotiaista 15,6 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Pohjois-Haagan yli 24-vuotiaista ylempi korkeakoulututkinto on 13,6 prosentilla ja Kannelmäen yli 24-vuotiaista 9,5 prosentilla (kuva 3) Pohjois Haaga Lassila Kannelmäki Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 16

19 Asunnot Alueen asuntokanta on kerrostalovaltainen. Vuonna 2007 alueen asuntokerrosalasta 93,2 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Osa-alueittain tarkasteltuna Pohjois-Haaga ja Kannelmäki ovat selkeästi kerrostalovaltaisia asuinalueita. Pohjois-Haagassa asuinkerrosalan osuus on 79,7 prosenttia ja Kannelmäessä 88,3 prosenttia alueiden rakennuskannasta. Lassilassa sitä vastoin asuinkerrosalan osuus rakennuskannasta on hieman yli 51,7 prosenttia (kuva 4). Suurin osa alueen rakennuksista on valmistunut ja 1970-luvuilla. Kaupunginosittain tarkasteltuna Pohjois-Haagan asuinrakennukset ovat valmistuneet pääosin 1950-luvulla, Kannelmäen luvulla ja Lassilan 1980-luvulla (kuva 5). Alueen nykyisestä asuntokannasta valtaosa, 61,6 prosenttia, on yksiöitä ja kaksioita (vertailun vuoksi koko Helsingin alueella luku on noin 40 %). Kolmioita on 26,0 prosenttia ja tätä suurempia asuntoja 12,4 prosenttia (kuva 6). Alueelle on valmistunut vuosina yhteensä uutta asuntoa, joista 61,6 prosenttia on yksiöitä ja kaksioita. Kolmioita alueelle valmistui 14,1 prosenttia ja tätä suurempia asuntoja 24,3 prosenttia (kuva 7). 1h+kk 1h+k 2h+kk 2h+k 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk 6h+k/kk 7h+k/kk 17

20 Työpaikat Tarkastelualueella on 3,8 työpaikkaa kymmentä henkeä kohden. Koko Helsingissä vastaava luku on 6,6 työpaikkaa kymmentä henkeä kohden. Alueen työpaikkojen määrä on kasvanut 21,9 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Vuonna 2005 alueella sijaitsi yhteensä työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut suhteellisesti eniten Lassilassa, missä lisäys on ollut 55,7 prosenttia (kuva 8). Alueella sijaitsevista työpaikoista suurin osa, 36 prosenttia, on kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen toimialalla (TOL 2002). Muita työllistäviä toimialoja ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen (kuva 9). 18

21 Työpaikkojen määrä Yritykset ja toimipaikat henkilöstömäärän mukaan (yli ja alle 5 hlön yritykset), KSV

22 Palvelut Alueen julkiset peruspalvelut sijoittuvat asuinalueille ja kaupalliset palvelut keskittyvät keskuksiin, asemanseuduille ja kauppakeskuksiin. Alueella on vielä melko hyvä palvelutarjonta, vaikka palvelut ovat viime vuosina yksipuolistuneet ja keskittyneet. Kannelmäessä on parhaillaan laajentumassa Prisman kaupallinen keskus, jonka yhteyteen siirtyy tulevaisuudessa myös alueen terveyspalvelut. Peruspalveluiden lisäksi alueella toimiin vireä Kanneltalon kulttuurikeskus. Syksyllä 2009 esitelty Palveluverkkoselvitys sisälsi esityksen karsittavista ja lakkautettavista palveluista koko Helsingin alueella. Esitykseen sisältyi kolme alueen palvelupistettä: Pelimannintien ala-aste, Leikkipuisto Laurinniitty sekä Pohjois-Haagan vanhusten asuintalon yhteistilat. Kannelmäen palvelut Julkiset palvelut Kannelmäessä sijoittuvat asuinalueiden lomaan. Alueella on kuusi päiväkotia, ja kaksi koulua (Kannelmäen peruskoulu ja Pelimannin ala-aste). Leikkipuisto sijaitsee Vanhaistenpuistossa, alueen 1950-luvun rakenteen keskellä. Kannelmäen nuorisokoti Kanneltiellä antaa itsenäistävää hoitoa nuorille pojille. Kannelkoti, Kannelmäen palvelutalo ja Rumpupolun palvelutalo muodostavat alueen vanhuspalvelut. Terveysasema sijaitsee vielä toistaiseksi vanhassa farkkutehtaassa radan varressa. Kannelmäessä on vireä kulttuurielämä läntisen Helsingin kulttuurikeskuksessa Kanneltalossa. Talon ohjelmiston pääpaino on musiikissa ja lastentapahtumissa, lisäksi tarjontaa rikastuttavat elokuva-, tanssi- ja teatteriesitykset. Yleisöä saapuu esityksiin koko pääkaupunkiseudun alueelta. Kanneltalossa toimii myös Kannelmäen kirjasto, työväenopiston läntinen alueopisto ja Kartta: Alueen palvelut, KSV 2009 nuorisotalo. Kannelmäessä on urheilukenttä, jossa on talvella luonnonjää ja kesällä hiekkatekonurmipintaisia tenniskenttiä. Lähellä ovat myös Pirkkolan liikuntapuisto ja Keskuspuiston ulkoilumahdollisuudet. Kannelmäessä on useampia kaupallisten palveluiden keskittymiä. 50-luvun ensimmäisen lähiörakentamisvaiheen aikana syntyi vanha ostoskeskus. Kannelmäen ratayhteyden valmistuttua aseman ympäristö vahvistui kaupallisesti. Kaupan suuryksikkö Kehä I:n varrella on puolestaan 70-luvulta alkaneen kaupan rakennemuutoksen tuote. Kannelmäen asemanseutu on kolmesta palvelukeskittymästä vaatimattomin. Sitratorilla on päivittäistavarakauppa, kioski ja ravintola. Lähikortteleissa on pieniä palveluita kuten kampaamo, pizzeria, kirpputori ja huoltoliike. Uudeksi palvelukeskittymäksi noussee laajentuva Kehä I:n varren kauppakeskus, jolloin vain puolen kilometrin etäisyydellä 20

23 olevan vanhan ostoskeskuksen toiminta saattaa vaarantua. Tällä hetkellä uudesta kauppakeskuksesta toiminnassa on hypermarket. Uusi kauppakeskus tulee olemaan nykyistä markettia noin 2,5 kertaa suurempi ja se tulee sisältämään erikoiskaupan liikkeitä. Lisäksi alueelle tulee pitkään auki oleva liikennemyymälä. Uudelle terveysasemalle on kaavassa varaus. Lassilan palvelut pitääkin omalta osaltaan elossa kaupan rakennemuutoksen kourissa kamppailevaa ostoskeskusta. Kapakoituminen on Pohjois-Haagan ostoskeskuksessa Kannelmäen ostoskeskusta pidemmällä ja erikoiskauppa vaatimattomampaa. Rakennusten hallintamuodot Junarata jakaa Lassilan kahtia itä- ja länsipuoleen, joiden julkiset palvelut ovat myös hyvin eri tavalla painottuneet. Itäpuolella on kokoonsa nähden hyvin paljon vanhuspalveluita ja lisäksi läntinen sosiaaliasema. Radan länsipuolella on kaksi päiväkotia ja leikkipuisto. Lassilassa on liikuntapuisto, jossa kesäisin pelataan useita nuorten jalkapallootteluita sekä talvisin jääkiekko-otteluita tekojääradalla. Kesäkäytössä on tennis- ja koripallokentät. Lähellä ovat myös Pirkkolan liikuntapuisto ja Keskuspuiston ulkoilumahdollisuudet. Lassilan kaupalliset palvelut sijoittuvat Kaupintien varteen ja aseman viereisiin kortteleihin. Rakennusten hallintamuodot Kannelmäessä, Pohjois-Haagassa ja Lassilassa vaihtelevat alueittain. Kannelmäen vanhalla puolella on enimmäkseen asunto-osakeyhtiöitä. Uudella puolella vuokrataloja on huomattavasti enemmän. Pohjois-Haagassa on vuokratalojen muodostamia korttelialueita koko alueella. Pohjois-Haagan asemanseudulla on enimmäkseen vuokrataloja. Lassilan puolella rivitaloalue korostuu selkeästi asunto-osakeyhtiömuotoisena ja kerrostaloalueellakin kaupungin vuokratalot ovat ainoa vuokratalokeskittymä asemanseudun ohella. Rakennusten käyttötarkoitus Pohjois-Haagan palvelut Pohjois-Haagassa on kolme päiväkotia ja kolme peruskoulua. Lisäksi alueella on Haagan ammattikoulu. Leikkipuisto Pohjois-Haaga sijaitsee Ida Aalbergin puistossa. Vanhusten palvelutalo Leevi sijaitsee Eliel Saarisen tien ja Ilkantien risteyksessä ja alueella on myös vanhainkoti Hagaro. Kaupalliset palvelut jakaantuvat Pohjois-Haagassa pääosin kahtia 50-lukulaisen Thalian aukion ympäristöön ja ostoskeskuksen tuntumaan Pohjois-Haagan ostoskeskus on saman ikäinen kuin Kannelmäen ostoskeskus. Käyttöön se otettiin jo vuonna Päivittäistavarakaupan lisäksi keskuksessa on kolme pizzapaikkaa ja kaksi baaria, kioski, pankkiautomaatti, etninen elintarvikemyymälä, isännöitsijätoimisto, kampaamo, suutari ja pesula. Ostoskeskuksessa on myös työväenopiston läntisen alueopiston Pohjois-Haagan opintopiste, mikä Pääosa suunnittelualueen rakennuksista on joko kerros- tai pientaloasuntoja. Julkiset palvelut sijoittuvat asuinalueiden lomaan. Myymälät keskittyvät ostoskeskuksiin. Pohjois-Haagan asemanseutu erottuu selkeänä toimistovyöhykkeenä. Toimitilat keskittyvät pääväylien varsille. Muita käyttötarkoituksia, kuten teollisuusrakennuksia tai hotelli- ja ravintolatoimintaa on kohtalaisen vähän. 21

24 Kartta: Hallintamuodot, KSV

25 Kartta: rakennusten käyttötarkoitus, KSV

26 Yhdyskuntatekniikka Alueella on yhdyskuntateknisen huollon perusrakenteet. Osa näistä on jo ikääntyneitä ja niitä uudistetaan hiljalleen. Vuoropuhelu huollon rakenteiden omistajien ja kaupungin kehittäjien välillä on tärkeää, jotta tulevaisuuden tarpeet ja ajoitus muistetaan nykyisiä rakenteita uusittaessa. Energiahuollon rakenteet on esitetty kuvassa. Alueen keskellä sijaitsee Lassilan huippulämpökeskus, joka on yksi kaukolämmityksen pääverkkoa syöttävistä huippu- ja varalämpökeskuksista. Yhteys pääverkkoon on toteutettu kaukolämpötunnelilla. Jakeluverkon rungon muodostavat pääasiassa kokoojakatuja pitkin rakennetut kaukolämpöjohdot. Malminkartanon kautta kulkeva johto yhdistää Helsingin ja Vantaan kaukolämpöverkot. Huippulämpökeskuksen polttoaineena käytetään maakaasua. Korkeapaineinen maakaasun siirtoputki kulkee alueen halki Pirkkolantieltä Lassilaan ja Malminkartanoon ja edelleen Martinlaakson voimalaitokselle. Alueen länsireunassa Mätäjoen varressa sijaitsee Vihdintien venttiiliasema, josta korkeapaineinen siirtoputki jatkuu Pitäjänmäen suuntaan ja Länsi-Uudellemaalle. Paineenalennusasema sijaitsee huippulämpökeskuksen alueella, josta maakaasun jakeluputkisto on rakennettu Pitäjänmäen ja Konalan työpaikka-alueille. Alueella ei ole kaukojäähdytysverkkoa, mutta aivan alueen läheisyydessä sellainen on Pitäjänmäen työpaikka-alueella. Alueen laidoilla ovat Pitäjänmäen ja Kannelmäen sähköasemat, jotka ovat tärkeä osa Helsingin kattavaa 110 kv siirtoyhteyksien verkkoa. Pitäjänmäen sähköasema ja ilmajohdot muodostavat yhteyden Salmisaaren voimalaitoksen ja kantaverkon välille. Pitäjänmäeltä on yhteys Viikinmäen ja Herttoniemen sähköasemille ja Hanasaaren voimalaitokselle. Kannelmäestä on yhteys Espoon verkkoon ja Tammiston sähköasemalle ja 400 kv verkkoon. Suunnittelualueella ilmajohdot sijaitsevat viheralueilla. Hämeenlinnanväylän varressa on tärkeä kahdesta isosta johdosta muodostuva päävesijohtoyhteys. Lassilan läpi kulkeva päävesijohto jatkuu edelleen Pitäjänmäen ja Malminkartanon suuntiin. Jätevesiviemäröinnin tärkein rakenne on Konala-Hermanni -tunneliviemäri, joka alkaa Lassilan länsiosasta, jossa siihen liittyy myös Munkkivuoresta tuleva tunneliviemäri. Pohjois-Haagan viemäröinti liittyy tunneliin Hämeenlinnanväylän alituksessa, jossa tunnelissa on lyhyt teräsputkiosuus maakaivannossa. Alue sijaitsee Mätäjoen ja Mätäpuron valuma-alueilla. Rakennettujen alueiden hulevesiviemärit johdetaan näihin vesistöihin. Vedenjakaja on Eliel Saarisen tien paikkeilla, luoteispuoli kuuluu Mätäjoen valuma-alueeseen ja kaakkoispuoli Mätäpuron. Mätäjoki on Helsingin suurin kaupunkipuro ja puroon johdetaan kuivana kautena jonkin verran lisävettä Silvolan tekoaltaasta, jotta veden vaihtuvuus olisi riittävä. Mätäpurossa on luontaisesti uusiutuva taimenkanta ja purolle on tehty paljon vesitaloudellisia parannustöitä. 24

27 sähkö110kv maakaasu päävesijohto pääviemäri maanalaiset tilat junarata tieliikenneväylä tarkastelualueen raja ympäristöhäiriötä aiheuttava laitos Kartta: Kunnallistekniikka ja ympäristöhäiriöt, KSV

28 Ympäristöterveys Vantaankosken kaupunkirata erkanee Rantaradasta alueen eteläosassa Huopalahden asemalla. Rataliikenne aiheuttaa meluhaittaa radan välittömässä läheisyydessä. Nykyiset rakennukset rajoittavat äänen leviämistä tehokkaasti, mutta junien ääni kuuluu kilometrinkin päähän. Kehäradan valmistuttua junien vuoroväli pysyy edelleen 10 minuutissa, mutta junapituudet kasvavat jonkin verran. Alueen vilkasliikenteiset maantiet, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä ja Kehä I aiheuttavat meluhaittaa laajemmalla alueella kuin rautatie. Teiden meluhaittaa voidaan vähentää meluesteillä, joita on rakennettu Hämeenlinnanväylälle noin 1,0 km ja Kehä I:lle noin 0,9 km. Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu meluntorjuntarakenteita ja parannuksia joukkoliikenteelle. Kantelettarentie, Kaupintie ja Näyttelijäntie ovat alueen vilkasliikenteisimmät kokoojakadut. Koska niiden liikennemäärä on ajon./ vrk, rajoittuu meluhaitta kadun välittömään läheisyyteen. Autoliikenne aiheuttaa myös ilmanlaadun heikkenemistä teiden ja katujen välittömässä läheisyydessä. Alue ei sijaitse lentomelualueella. Alueen yli lentää toisinaan Helsinki-Vantaan kiitotieltä 22L nousevia koneita, pääasiassa potkurikoneita ja ne aiheuttavat jonkin verran ääntä. Samoin helikopteri Meilahden sairaalaan käyttää toisinaan alueen kautta menevää lentokäytävää. Valion tuotantolaitokset sijaitsevat Pitäjänmäen työpaikka-alueen itäosassa. Toiminnalla on ympäristölupa ja toiminta rajoittaa jonkin verran rakentamista lähiympäristössä. Alueen pohjoisosassa Kannelmäen sähköaseman lounaispuolella on laaja rakentamisen ylijäämämaiden sijoitusalue, joka sijaitsee viher- ja johtokuja-alueella. 26

29 Alueen itäosassa oli 1950-luvulle saakka ampumarata. Pohjois-Haagassa, Lassilassa ja Kannelmäessä on ollut useita huoltoasemia. Pohjois-Haagassa on huomattava määrä vapaata kallioresurssia. Alueella on kahden johtotunnelin lisäksi muutama kallioväestönsuoja ja laitesuoja. 27