Teosvälitys tapahtuman ( ) yhteistyössä mukana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teosvälitys 2008 -tapahtuman (7. 16.3.2008) yhteistyössä mukana"

Transkriptio

1 TAIDEMAALAUS TAIDEMAALARILIITTO 1/ EUROA MITÄ JOS TAIDEMAALARIA EI OLISI MUOTOKUVAMAALAUS (TÄSSÄ JA) NYT #%?&! ASETELMA TUUSULANJÄRVELTÄ TAIVAASEEN

2 Teosvälitys tapahtuman ( ) yhteistyössä mukana

3 TAIDEMAALAUS PÄÄKIRJOITUS Juha Okko Numero 1/2008 Ensimmäinen vuosikerta. JULKAISIJA Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B Helsinki puhelin (09) faksi (09) PÄÄTOIMITTAJA Tiina Lamminen puhelin taidemaalaus@artists.fi TOIMITUSKUNTA Terhi Aaltonen, Paula Holopainen, Tiina Lamminen, Juha Okko, Jukka Pohjola PROJEKTISIHTEERI Eeva-Liisa Rautalahti ILMOITUSMYYNTI Taidemaalaus 2/2008 ilmestyy syksyllä. Tiedot lehden ilmoitusaikataulusta ja hinnoista löytyvät osoitteesta tai ne voi tilata projektisihteeri Eeva-Liisa Rautalahdelta, puhelin (09) KANSI Taidemaalariliiton teosvälitys 2007, kuvaaja Heini Lehväslaiho ULKOASU Jaana Teräväinen PAINO Painohäme Ylöjärvi 2008 PAPERI Galerie Art Gloss 250 g (kansi) Galerie Art Gloss 170 g (sisäsivut) ISSN X TAIDEMAALAUS, MAALAUSTAIDE, MAALAAMISEN TAITO JA TAIDE? MILLAISIA TAULUJA MAALAAT? on tavallisin ammattiin liittyvä kysymys, joka meille kuvataiteilijoille esitetään. Kuvataide, taulumaalaus ja taidemaalaus eivät ole samoja asioita, mutta useimmille kuvataide tarkoittaa maalaustaidetta. Maalaustaiteen käytännöissä näkyvät sekä taiteen käsityön perinne: esittämisen ja ilmaisun tekniset mahdollisuudet, taidefilosofinen ajattelu ja estetiikka, yleinen ja yksityinen tapa nähdä ja tuntea maailmassa oleminen. Maalaustaide on tekijöilleen arvokas ja monin verroin kiinnostava asia. Miten maalaustaiteen merkitystä voi edistää tai kuvata monipuolisesti ja selkeästi? Taidemaalaus on Taidemaalariliiton julkaisu. Julkaisulla Taidemaalariliitto haluaa edistää nykytaidemaalausta ja lisätä keskustelua taiteen käytänteistä ja siitä, miten maalaustaidetta voitaisiin määritellä nykypäivänä. Nykymaalauksessa ei voi erottaa selkeitä tyylisuuntauksia tai keskenään taistelevia aatemaailmoja. Taiteilijan käytössä on kuitenkin vuosituhantinen traditio, josta maalari voi ammentaa. Syntyy uusi maalauksen kieli, jota taiteilija käyttää murteellaan. Ytimessä on ihmisen kokemus, kokemus saa ilmiasunsa maaliaineessa ja maalauspohjassa. Maalaus on kuva maailmasta ja teos: esine maailmassa. Katsottavaksi ja koettavaksi tarkoitettu. Taidehistorioitsija Tutta Palin mainitsee artikkelissaan muotokuvamaalauksesta nuorten taiteilijoiden vapautumisen niistä hyväksyttävinä pidetyistä malleista, joilla rakennetaan uskottava taidemaalarin ura. Hyvää ja kaunista ei enää määritellä vain ulkopäin, eivätkä sitä pelkästään määritä edellisten sukupolvien sisällöt ja käytänteet. Taiteilijalla itsellään on oikeus ja mahdollisuus määritellä oma paikkansa taidekentässä. Myös ero leipätaiteen ja oikean taiteen välillä on häilyvä. Ja veteen piirretty viiva on väitänkö positiivinen mahdollisuus. Taidemaalauksen kuvastoa sekoittavat niin valokuva, elokuva ja televisio-ohjelmat, kuin katujen äänet ja metsien hiljaisuus. Yksilöiden keskinäiset suhteet ovat kaikki osa maalaustaiteen aineistoa. Toivon julkaisumme herättävän keskustelua, ärtymystä, kiihtymystä ja onnea. Onnea sille! Helsingissä Juha Okko Taidemaalariliitto ry:n puheenjohtaja TAIDEMAALAUS 1/2008 3

4 kuvaaja Jussi Tiainen Janne Räisänen: Genuine Cucumber Man, 2003, sekatekniikka, 80 x 60 cm. 4 TAIDEMAALAUS 1/2008

5 MITÄ JOS TAIDEMAALARIA EI OLISI Tiina Lamminen MITÄ JOS TAIDEMAALARIA EI OLISI OTSIKKO ON KIRJOITETTU vakain aikein, mutta vastaus on levällään maailmalla. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa kysymykset ja vastaukset nyt ovat aina hieman absurdeja ja triviaaleja ja niillä on taipumus jäädä levälleen. Mitä kauemmas edetään arkihuomioista, sitä varmempaa on, ettei yhteisymmärrykseen päästä. Murenevan totuuden epävarmuuteen voi suhtautua kahtalaisesti: myötämielisesti näkemällä sen tarjoamat uudet mahdollisuudet tai kielteisesti näkemällä epävarmuuden heikkoudeksi. Taiteesta puhuminen aiheuttaa intohimoja. Maalattu taideteos liikkuu arkiymmärryksen rajalla, eikä teoksella ole tarvetta tavoitella suoraviivaista lopputulosta, viimeistä sanaa. Onko se syy miksi maalaus, tuo fyysisesti pieneen tiivistetty teos, ja nykytaidemaalari, tuo yhdenasian liike, joskus joutuvat myrskynsilmään? Vastaus on levällään siksi, että pelkällä olemassaolollaan taiteilija haastaa arkijärjestyksen. Taidemaalarin filosofiaa voi tarkastella vapaasti taivaanrannan kuvitelmin. Kysymyksen nykytaidemaalarista voi esittää hyvälle ystävälle selälleen niitylle heittäytyneenä samalla, kun seuraa autereisten poutapilvien purjehtimista auringonlaskuun. Syvällinen filosofia maailmallisessa nykyelämässä löytyy myös kätkeytyneenä mainoslauseiden kliseiseen kieleen. Vaikka kaikkea ei ilmaise keveästi, on uskottava, että lopulta totuus paljastuu: taidemaalari kärsii taloudellista epävarmuutta ja nauttii oikeudesta maalata tulevaisuutta. Tilastojen kertomaa Taiteilijan asemaa tutkiva Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö on osoittanut, että valtion tukea on myönnetty tilastollisesti tasapuolisesti ja että tuesta on ollut hyötyä niille, jotka sitä ovat saaneet. Taiteen keskustoimikunta on aloittanut myös säätiöiden tukea taiteelle koskevan selvitystyön Taidemaalari MARJATTA HANHIJOKI uskoo esitettyihin tilastoihin ja on kiinnostunut niiden kertomasta. Hän kuitenkin toivoo, ettei yksittäinen ihminen unohtuisi numeroiden ja prosenttien taakse. Kuvataiteilijoiden sosiaaliturva, eläke, sairauspäiväraha ja työttömyyskorvaus ovat sitä samaa perusturvaa, joka taataan kaikille Suomen kansalaisille, mutta ammattimme omituisuuksista ja ominaisuuksista johtuen niistä on kamppailtava uupumukseen asti. Virkailijan mielivalta tai ymmärrys ovat liian usein se kohta, johon hakemukset kaatuvat, Hanhijoki sanoo ja jatkaa, ettei taiteilija sovi luokittelussa yrittäjäksi. Normaali yrityshän lopettaa toimintansa, jos se ei kannata, mutta taiteilija yrittäjä ei lähdekään voiton tavoittelusta vaan tekemisen pakosta, eikä hän lopeta, jos työt TAIDEMAALAUS 1/2008 5

6 Marjatta Hanhijoki: Japanilainen aamutakki, 2006, akvarelli, 120 x 90 cm. Marjatta Hanhijoki: Japanilainen kukkamaalaus, 2007, akvarelli, 149 x 115 cm. kuvaaja Marjatta Hankijoki eivät myy. Työtönkään hän ei koskaan ole: vaikkei tuloja ole, yölamppu palaa ateljeessa, Hanhijoki miettii. Valtion kuvataidetoimikunnan 2008 alkavan taiteilija-apurahan sai 43 taiteilijaa, hakemuksia saapui 794. Jokapäiväinen leipämme On tavallista, että taidemaalari saa elantonsa muusta työstä kuin taideteosmyynnistä. Varsinainen leipätyö voi poiketa taiteilijan työstä täysin tai sitä varten taidemaalari voi tarvita ammattiosaamistaan. Tällaista työtä voi olla esimerkiksi opettaminen tai museotyö. Taidemaalareilla on erilaisia näkemyksiä siitä, osaako ja voiko hän tehdä muuta työtä. Taidemaalari MAIJU SALMENKIVI näkee haasteen positiivisesti. Hänen mielestään taidemaalari voi olla sivutoiminen ammatissaan. Tässä hän muistuttaa erilaisista elämäntilanteista, esimerkkeinä toinen työ tai lapsen hoitaminen. Itse olen välillä opettanut ja nyt olen pienen lapsen äiti. En ole aina edes halunnut olla liian kiinni maalaamisessa. Maalaukseen liittyvien asioiden pohtimista elämäntilanne ei kylläkään estä, mutta itse maalaaminen voi olla mahdotonta. Koen kuitenkin myös tekemättömyyden ja työskentelytauot välillä hyvinkin hedelmällisiksi. Niiden avulla voi nähdä asiat selkeämmin, Salmenkivi sanoo. Korkealentoinen taide Ei tarvitse tuntea postmodernin ajattelua syvällisesti tietääkseen, että korkeakulttuurisena pidetty vaikea taide on saanut helposta viihteestä haasteen. Nykytaidemaalarit ovat kommentoineet syntynyttä haastetta esimerkiksi lainaamalla aiheita teoksiinsa populaarikulttuurista. Taidemaalari HENRI HAGMAN toteaakin, että sellaiset sanat kuin korkeakulttuuri ja eliitti on saatu haiskahtamaan pahalta. Hagman puhuu vakavasti taiteen erityisaseman ja syvähenkisyyden palauttamisen puolesta. Hän mainitsee, että kaikki taiteen lajit ovat tavoitteessa yhtä tärkeässä asemassa ja lisää, että ehkä vielä tärkeämmässä asemassa on taidepuhe ja kaikki retoriikka henkisen elämän puolesta. Hänelle taide on tie täydellisen hyvään maailmaan, jonka utooppisen absoluutin päämäärän saavuttaessaan taide on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Hagman näkee aidon taiteen määrittävän myös taiteilijan roolia. Tekijän tulisi olla anonyymi ja huomion tulisi kohdistua täysin teokseen. Ehkä täten tultaisiin pois kaupallisuudesta. Taiteilijan pitäisi saada tehdä työtänsä rauhassa: henkinen prosessi häiriintyy ja työn laatu kärsii, kun pitää yrittäjän ominaisuudessa kamppailla toimeentulosta ja nähdä muutenkin roolinsa yhteiskunnan peilissä eunukkimaiseksi rationalisoituna ja viihteellistettynä, Hagman huomauttaa. Kansallisuudesta ja kansainvälisyydestä Taide on viime aikoina haluttu nähdä kansainväliseksi kauppa- ja vaihtotavaraksi. Taiteenlajeista ovat nousseet esille musiikki ja elokuva, joiden varaan suomalaisen kulttuuriteollisuuden viennin kasvu on jatkossa suunniteltu. Yksittäisten taidemaalareiden kansainvälinen tunnettavuus on syntynyt usein taiteilijoiden omalla henkilökohtaisella työllä. Kysymykseen kansallisen merkityksestä taidemaalaukselle taidemaalari JANNE RÄISÄ- NEN vastaa, etteivät sanat kansallinen ja kansallisuus ole hänestä enää kovinkaan merkittäviä asioita yksittäiselle taiteilijoille. Ateneumin kansallisaarteet liittyvät Suomen itsenäisyyteen ja sen pitämiseen, Räisänen toteaa ja lisää nykytaidemaalauksen muuttuneen muun muassa netin ja matkustelun takia universaaliksi. Räisänen ei myöskään usko modernismin ajan taiteilijasankaruuteen, johon kansallisen myytti myös liitetään. Räisänen huomauttaa kuitenkin, että taidemarkkinoille kansallisuudella ja paikallisuudella on ehkä enemmän merkitystä. Hän mainitsee, että kiinalainen nykytaide on ollut taidemarkkinoiden mielenkiinnon kohteena jo monta vuotta, samoin kuin japanilainen taide muutama vuosi sitten ja Leipzigin koulukunnan kasvatit Saksan yhdistymisen jälkeen. Kyse on Janne Räisäsen mukaan tunnistettavuudesta ja tyylistä. Jostain syystä mieleeni tulevat taidemarkkinat ja raha, kun puhutaan paikallisuudesta. Taidemarkkinat iskevät siis paikallisesti, kun jossain nähdään potentiaalista myyntiar- 6 TAIDEMAALAUS 1/2008

7 kuvaaja Ida Pimenoff Maiju Salmenkivi: Rannalla, 2006, akryyli ja öljy kankaalle, 160 x 178 cm. voa. Tällainen noste menee kyllä ohi ja ostajat keksivät aina uuden paikan, Räisänen sanoo. jos taidemaalaria ei olisi? kyllä kai se lopulta on niin, että jos taidemaalaria ei olisi, niin sellainen pitäisi keksiä, kulttuuritoimittaja JONNI ROOS vastaa kysymykseen. Roos ei pidä myöskään keskustelua maalauksen katoamisesta tai kuolemasta mielekkäänä, siitäkin on puhuttu niin moneen kertaan. Hänestä aina, kun taiteessa alkaa näyttää siltä, että kaikki on jo nähty moneen kertaan, tulee joku, joka tekee jotain ihan muuta. Taide kytkeytyy moniin sellaisiin asioihin, jotka parantavat elämänlaatua. Roos näkee taiteen kytkeytyvän ihmisenä olemisen perustaviin kysymyksiin, joihin liittyviä tarpeita saa ja pitääkin luoda ja ylläpitää: Tietysti on myös hyvä, että taiteen alalla suhtaudutaan kulutusyhteiskuntaan ja sen tuotteisiin varauksella: kulutuskeskeinen elämäntapa ei tutkitusti tee ihmistä onnelliseksi vaan päinvastoin vähentää koettua elämän laatua. Kirjoituksen lähteinä ovat olleet tm.galleriassa Taiteiden yönä 2007 taidemaalauksen merkitystä pohtivan keskustelun osallistujat. Mitä jos taidemaalausta ei olisi? -keskustelun panelisteina olivat taidemaalarit Marjatta Hanhijoki, Henri Hagman, Janne Räisänen ja Maiju Salmenkivi sekä kulttuuritoimittaja Jonni Roos. TAIDEMAALAUS 1/2008 7

8 kuvaaja Pekka Hepoluhta Pekka Hepoluhta: 12.9., 2007, öljy vanerille 70 x 70 cm. 8 TAIDEMAALAUS 1/2008

9 #%?&! ASETELMA Markku Arantila #%?&! ASETELMA EPÄLUULO ASETELMAA KOHTAAN ON vanhaa perua: siihen suhtauduttiin Ranskan taideakatemiassa kriittisesti jo 1660-luvulla, Sara Hildénin Taidemuseon amanuenssi PÄIVI LOIMAALA kertoo. Loimaala tarkastelee lisensiaattityössään taidegraafikko PENTTI KASKIPURON asetelmaa, sen kehittymistä pientä ja mitätöntä merkitsevästä ropografiasta kohti megalografiaa, jälkimmäinen taiteessa kuvaa suuria asioita, kuten mytologiaa tai historiaa. Käsite tarkoittaa myös sellaista asetelmaa, jonka toteutuksessa on uutta luovaa, poikkeuksellista ja ainutlaatuista individualismia. Asetelmaa on pidetty vähäpätöisempänä kuin historiamaalausta, muotokuvia, maisemia ja laatukuvia. Se on vähiten teoretisoitu taiteen laji myös tämän päivän taidehistoriassa luvulla asetelma on ollut väline erityisten taiteellisten ongelmien selvittämiseksi, esimerkiksi Cézanne halusi asetelmillaan ratkaista erilaisia sommitteluun liittyviä kysymyksiä. Tämä asetelman eräänlainen välinearvo lienee yksi syy siihen, että asetelman tulkintaa ja teorian kehittämistä ei olla katsottu tarpeelliseksi, Päivi Loimaala huomauttaa. Nykymaalarit eivät juuri ole kiinnostuneita symboleista. Huomio on esittämisen keinoissa. Tässä Loimaalan mielestä kyse on juuri asetelman välinearvosta. Kun aihe on merkityksetön, taiteesta tulee merkityksellistä. Loimaala mainitsee, että yhdysvaltalainen taidehistorioitsija MARGIT ROWELL on tutkinut niin sanottua modernia asetelmaa, sekä maalausta että installaatioita. Margit Rowell näkee haasteellisesti modernin asetelman osaksi avantgarden historiaa. Hänen mukaansa asetelma on fiktiivinen tilaan sijoitettujen objektien kokonaisuus, joka välittää tekijänsä toiveita ja haluja. Asetelma on suhteessa tekijänsä henkilökohtaiseen ja yhteisölliseen maailmankuvaan sekä teknisiin innovaatioihin. Taidehistorioitsija Rowell tarkastelee tapaa, jolla asetelma välittää todellisuutta. Miten illusionistinen asetelma on? Mitä objekteja asetelmaan on valittu? Onko asetelma toteutettu uusilla kemiallisesti valmistetuilla väreillä vai välittääkö se luonnollisella tavalla aiheensa mukaista värimaailmaa? Miten kuvassa välittyy valon määrä? Minkälaiseen tilaan asetelma sijoittuu? Tämä kaikki on sovellettavissa myös esineinstallaatioon, valittuihin objekteihin, materiaaleihin, tasoon tai tilaan. Mukana voivat olla myös ääni, hajut tai tuoksut, jopa liike, Loimaala sanoo. Miten maalata vai mitä maalata? Asetelman välineellisyys näkyy myös ANNA RE- TULAISEN ja PEKKA HEPOLUHDAN työskentelyssä. Kummallekin asetelma on jotain silmin Asetelma on ruma sana. Niinpä radikaali valtavirran välttelijä maalaa pieniä asetelmia eläinliimapohjalle. TAIDEMAALAUS 1/2008 9

10 Asetelmani ovat ehdotuksia asetelmamaalauksen traditiolle. Kuitenkin asetelmaa olennaisempi viitekehys on itse maalaus. havaittavaa työskentelyn lähtökohdaksi, eikä heitä kiinnosta tarinan kertominen. Anna Retulaisen työskentelyssä pääasia on siinä miten maalata; kuvallisen esittämisen keinossa. Retulainen pohtii sijaintiaan suhteessa nykytaiteeseen ja taidehistoriaan. Pekka Hepoluhdalla mitä ehkä jo pitää sisällään ratkaisun miten. Hänelle maalaus on kuva katseesta. Hepoluhta työskentelee asenteella katsoin kuuta ja ajattelin jotain muuta ; aiheella ei ole suurta merkitystä ja asetelman lajityyppinen pohdinta on hänelle yhdentekevä. Anna Retulaiselle asetelmaksi tunnistettavien töiden ripustaminen näyttelyyn tuntui aluksi siltä kuin olisi tehnyt jotain luvatonta. Kuitenkin Retulaisen alkuaikojen lehmämaalauksetkin olivat asetelmia: Maalasin muovilehmiä, jotka kokosin pöydälle ikään kuin parafraaseiksi lännenelokuvista, joten ne työt olivat enemmän asetelmia kuin nämä nykyiset. Silloin oli jotain todella koottu pöydälle maalattavaksi. Nykyiset työt lähtevät piirroksista, enkä katso asetelmaa enää maalatessani. Retulainen on selvillä asetelmamaalauksen traditiosta ja sanoo olleensa joskus hyvin kiinnostunut esimerkiksi Cezannesta. Asetelmani ovat ehdotuksia asetelmamaalauksen traditiolle. Kuitenkin asetelmaa olennaisempi viitekehys on itse maalaus. Vaikka Retulainen ei valitse aiheitaan niiden merkitysten vuoksi, hän haluaa, että ne ovat yleisiä perusasioita. Ensimmäinen asetelmani oli banaani. Muitakin hedelmiä oli mallina, mutta söin ne ja Anna Retulainen: Sarjasta nimettömiä maalauksia (kuvitellen kukkia), 2007, öljy kankaalle, 200 x 200 cm. kuvaaja Jussi Tiainen jäljelle jäi banaani. Mutta en ole ollenkaan kiinnostunut esimerkiksi Fairy-purkista aiheena. Miten maalaan ei täysin vapauta ongelmasta mitä maalaan. Katsoja näkee maalauksessa jääräpäisesti viitekehyksen. Niinpä Anna Retulaiselle on iso kynnys maalata vaikkapa värillinen kukka. Toisaalta, PAUL OSIPOW saattaa väittää pääkallomaalauksestaan, että siinä on köntti tilassa. Pekka Hepoluhta on havaintomaalari Pekka Hepoluhta on havaintomaalari. Hän ei halua keksiä niitä asioita, joita maalaa. Hepoluhta maalaa mielellään epäkiinnostavia aiheita, jotta katsoja kiinnostuisi jostain muusta kuin aiheesta. Mielenkiintoni on jossain valoa ilmaisevassa asiassa. Joskus asetelmani näyttävät ihmeen naturalistisilta ja toisinaan taas niistä ei saa tolkkua, mitä olen ylimalkaan katsonut. Siihen ei tehdessä tule kiinnitettyä edes huomiota. Pekka Hepoluhdan asetelmien aihevalikoimassa on monenmoista leivistä ja pulloista sähköjohtoihin ja tärpättipurkkeihin. Sommittelussa on tavallista, että pieni esine näyttää kelluvan tyhjyydessä. Aluksi ympäristö on tarkemmin määritelty, mutta työskentelyn edetessä turha karsiutuu. Jos karsii liikaa, tulos näyttää kuolleelta. Hepoluhdalle keskeinen pyrkimys onkin säilyttää niukkuudessa elävyyden tuntu. Onnistuminen on usein kiinni lähtökohdasta. Jos alussa saa aikaan jotain tarkkaa, on hyvät mahdollisuudet pysyä oikeilla jäljillä. Työhuoneella tilanteen voi järjestää niin, että saman aiheen voi maalata niin monta kertaa, että siitä tulee jotakin. Hepoluhta ei mielellään tee korjauksia, vaan maalaa uudestaan alusta asti. Hepoluhta muistuttaa, että esimerkiksi pullon lasin mineraaleista riippuu, minkälaisena valo tulee näkyviin, ja että ne mineraalit ovat samoja, joista tehdään väriaineet maalarille. Tai että maa-aineksesta peräisin olevasta vehnäleivästä helähtää okra. Maalaus on ainetta ja maalauksen aineet ovat usein samaa perua kuin aihe. 10 TAIDEMAALAUS 1/2008

11 MUOTOKUVAMAALAUS (TÄSSÄ JA) NYT Tutta Palin Erika Adamsson: Pekka Aikio Saamelaiskäräjien pj, 2007, öljy mdf-levylle, 44 x 44 cm. kuvaaja Erika Adamsson MUOTOKUVAMAALAUS (TÄSSÄ JA) NYT Kuvataiteen lajityypeistä muotokuva tuntuu elävän tällä hetkellä kohtalaisessa korkeasuhdanteessa. Monenlaisia merkkejä on ilmassa. Kun Helsingin Taiteilijaseura juhlisti keväällä 2007 nelikymmenvuotista toimintaansa, juhlavuoden päätapahtumiin kuului näyttely nimeltä Omakuva. Samana kesänä ratkaistiin ensimmäisen kerran uusi pohjoismainen, panimomestari J.C. Jacobsenin nimissä kulkeva muotokuvakilpailu. Voittajaksi valikoitui tosin tanskalainen videotaideteos, ei muotokuvamaalaus. Kilpailutöistä koottu näyttely Pohjoismainen muotokuva nyt! avautuu Amos Andersonin taidemuseolla Helsingissä maaliskuun lopulla (Näyttely on avoinna ) Kesällä 2007 Suomen Kulttuurirahasto järjesti Lapin yliopistolla Rovaniemellä kolmiviikkoisen muotokuvamaalauskurssin, tavallaan Oulussa vuonna 1976 järjestämänsä kurssin kunniaksi ja tilanteen päivittämiseksi. Monet suomalaiset museot kartuttavat jälleen aktiivisesti taiteilijoiden omakuvakokoelmiaan. Tuoreissa kokoelmapoliittisissa ohjelmissaan ainakin Turun taidemuseo ja Oulun taidemuseo mainitsevat omakuvat yhtenä painopistealueenaan. Minulta helsinkiläinen Taidekoti Kirpilä tilasi kirjan omista, lähinnä 1900-luvun alkupuoliskon suomalaiseen maalaustaiteeseen keskittyvistä muotokuvakokoelmistaan ja modernista muotokuvamaalauksesta vähän yleisemminkin. Taidehistoriallisen muotokuvatutkimuksen määrä on parinkymmenen viime vuoden aikana ylipäänsä moninkertaistunut. Henkilökohtaisen paluu Viimeaikaista kehitystä voitaisiin tietenkin tulkita vain konservatiivisten instituutioiden aktivoitumiseksi poliittisesti konservatiivisina aikoina. Tämä selitys tuntuu kuitenkin liian helpolta, ainakin jos otetaan huomioon taiteilijakunnan innokas osallistumisprosentti edellä mainituissa tapauksissa. Tuntuisi kyyniseltä selittää ilmiötä pelkällä taiteilijoiden rahan ja huomionosoitusten ahneudella. Mitä siis on meneillään? Eikö muotokuvamaalaus kuollutkaan, siitä huolimatta, että jo historian saatossa ensin valokuvaus ja sitten taiteen abstraktit suuntaukset tekivät sen näennäisen tarpeettomaksi? Kuolleeksi julistamista näyttää seuranneen yleensä välittömästi, ellei jo samanaikaisesti, uusi tuleminen. Tämänhetkistä tilannetta on mahdollista ajatella myös viimeistään vuosituhannen vaihtumisen aikaan päättyneen postmodernismikeskustelun jälkitilana. Tutkijana en toki osaa pitää pahana sitä, että teoreettinen puhe lisääntyi kuvataidekentälläkin ja 1990-lukujen aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että äärimmäisen voimakas itsereflektio, TAIDEMAALAUS 1/

12 historiatietoisuus ja taidekentän valtamekanismien pohdinta tuottivat paitsi uudenlaisia ilmaisumuotoja myös jonkinlaisen kuvakiellon. Klassisia maalaustaiteen lajeja oli mahdollista tuottaa lähinnä ironisessa tyylilajissa. Puhuttiin paljon niistä mekanismeista, joilla minäkokemusta tai subjektiutta tuotetaan ja ylläpidetään, mutta konkreettinen, yksilökohtainen omaelämäkerrallisuus oli käytännössä vaikkakaan ei periaatteessa pannassa. Anonyymiys näkyi erityisesti kuvatyypissä, joka käsitteli muotokuvausta olematta varsinaisesti muotokuva. Tunnepitoista lähestymistä ja liiallista henkilökohtaisuutta kartettiin. Tämän jälkeen onkin ollut äärimmäisen mielenkiintoista seurata, kuinka vapautuneesti monet nuoremman tai keskipolven taiteilijoista lähestyvät muotokuvaa ja muita maalaustaiteen klassisia lajeja. Lajirajojen ylittäminen ja venyttäminen ei ole itsetarkoituksellista, vaikka sitäkin kyllä tehdään. Muutkin kuin ite-taiteilijat tai valokuvataiteilijat saavat taas tehdä muotokuvia, vaikka ammattimaisen muotokuvamaalauksen ja ammattitaiteilijuuden välinen rajaviiva pysytteleekin itsepintaisesti paikoillaan. Olisi naiivia olettaa, että taidekentän hierarkiat olisivat hävinneet vain siksi, että niistä puhutaan vähemmän. Kaikkein nuorimmat maalarit ilmeisesti kuitenkin käyttävät yhä vähemmän aikaa sen miettimiseen, minkälaisen muotokuvatilauksen vastaanottaminen on taiteellisesti kunniatonta. Omakuva on muotokuvan lajeista joka tapauksessa turvallisin, vaikka sillä onkin vankkumattomin suuremman yleisön suosio ja siten populistisuuden uhka yllään mikäli tätä nyt sitten pidetään uhkana. Muotokuva tässä ja nyt Muotokuvien tekijöiden, katsojien ja käyttäjien on hyvä olla perillä muotokuvataiteen esityskonventioista ja käsitteellisistä erotteluista. Muotokuvasta kertoo lajina paljon sen määrittely suhteessa henkilökuvaan: muotokuva esittää autonomista, omalakista yksilöä, henkilökuvassa malli näyttäytyy tyyppiesimerkkinä jostakin ryhmästä tai ominaisuudesta kuten vaikkapa ikäluokasta, sukupuolesta tai ammattiryhmästä. Muotokuvankin decorumiin eli sopivuussääntöihin toki kuuluu mallin aseman ja identiteetin huomioiminen suhteessa hänen ryhmäsidoksiinsa. Nuori nainen esimerkiksi on perinteessä esitetty eri ilmaisurekisterissä kuin vanha mies. Muotokuva toimii erinomaisena esimerkkinä postmodernismikeskustelun esiin nostamasta anonyymistä esitystapojen vallasta. Lajin herättämät odotukset voivat tuntua tukahduttavilta niin tekijästä kuin mallista. Kun muotokuvia pannaan esille kokonaisena galleriana tai arkistona, joka tavallaan on sen yksi olemisen perusmuoto, katsoja kiinnittää enemmän huomiota yksilöllisyyden esittämisen kaavamaisuuteen kuin yksittäiseen henkilöön yksilönä. Toisaalta katsomme aina omaa tai läheistemme kuvaa yksilöllisenä. Läheiseksi lyöttäytyvä, rakastava tai kunnioittava katse hävittää kaavamaisuuden ja pysäyttää vertailuprosessin. Tämä on aina muotokuvan toinen olomuoto: tässä ja nyt. 12 TAIDEMAALAUS 1/2008

13 kuvaaja Erika Adamsson Erika Adamsson: Juhani Tuominen, 2007, öljy mdf-levylle, 36 x 46 cm. TAIDEMAALAUS 1/

14 TUUSULANJÄRVELTÄ TAIVAASEEN Mikko Paakkola TUUSULANJÄRVELTÄ TAIVAASEEN TAIDEHISTORIOITSIJA VILLE LUKKARISEN kirja taidemaalari PEKKA HALOSESTA avaa näkökulman kansalliseen maisemaan ja antaa hyviä eväitä keskusteluun maisemamaalauksesta laajemminkin. Pekka Halosen maalauksia on luonnehdittu helpoiksi. Ville Lukkarisen mukaan taittuneen männynoksan kaltaisen maisemamaalauksen helppous johtaa harhaan. Halosen maalauksen eteen on vaivaton pysähtyä ja antaa mielikuvituksen vaeltaa, mutta vaatimattominkin teos muuttuu haasteeksi, jos esitetään analyyttisiä kysymyksiä, kuten mitä taidetta tämä on, pitäisikö minun ajatella tästä jotakin tiettyä. Taidemaalarilla on vapaus ja mahdollisuus tulkita kaikkea maalaustaidetta pelkästään värin ja muodon ongelmien kautta. Mutta jokaisella teoksella on myös suhde aikaansa ja ympäristöönsä. Halosen tapauksessa yllättää arkisuus. Häntä voisi luonnehtia asetelmamaalariksi, jolle luonnonelementit lepäävät maastossa tulkintaa odottamassa. Tällainen hyvin vähäinen kerronnallinen aines ei ole koskaan ollut helppoa purkaa tekstiksi, pikemminkin se viitoittaa tietä maalaukseen itsessään. Suomalaisessa aikalaislehtikritiikissä kuvailtiin Halosen maalauksia runoina, lauluina ja musiikkina. Ville Lukkarisen mielestä tämä kertoo siitä, että kriitikoilta loppuivat sanat Pekka Halosen maalausten edessä. Vasta 1910-luvulla muistutettiin, kun maalari oli ollut tunnettu jo parikymmentä vuotta, että Halonen oli puhtaan maalauksellisen suunnan ensimmäisiä suunnannäyttäjiä Suomessa. Näin Halonen liittyi vuosisadan vaihteen suuntauksiin, joissa korostettiin plastisten elementtien olevan maalauksessa tärkeämpiä kuin kuvatun aiheen. Taidehistorioitsija Ville Lukkarisen mukaan maalaus maalaus ei ole ollenkaan hassumpi luonnehdinta Halosen taiteesta. Maisemamaalaukseen usein liitettyä subliimin käsitettä etsivän on syytä kääntyä katsomaan CAS- PAR DAVID FRIEDRICHIN ja MARK ROTHKON maalauksia. Esimerkkejä on myös suomalaisessa nykymaalauksessa, vaikkapa turkulaisen SANNA PEURIN teosten pohjavire löytyy ylevän käsitteen kautta. Aikalaistulkintaa laajempia näkemyksiä ja 1900-lukujen vaihteen ranskalaissuuntausten teoreetikot olivat Les Nabis ja Les Fauves -ryhmiin kuuluneita taiteilijoita, tunnetuimpina MAURICE DENIS ja HENRI MATISSE. He näkivät naturalistit ja impressionistit pelkkinä luonnonhavainnon kopioijina. Oikea taide syntyisi dekoratiivisuudella, rytmillä, mitalla ja arabeskilla: haettiin kauneutta ja taiteen välitöntä, tunteenomaista koke- 14 TAIDEMAALAUS 1/2008

15 kuvaaja Museokuva Tiina Mielonen: Tasanne, 2007, öljy pleksille, 67 x 76 cm. TAIDEMAALAUS 1/

16 kuvaaja Tanja Holmberg Sanna Peuri: Käännöksiä, 2007, sekateknikka, 110 x 140 cm. 16 TAIDEMAALAUS 1/2008

17 mista. Tämä ei tarkoittanut mitään abstraktin taiteen esilehteä, eikä Halosenkaan taide ollut mikään alkusoitto ei-esittävälle. Lukkarisen mukaan Les Nabis t käänsivät katseensa oikeastaan kaikkeen, mikä edelsi renessanssia ja sen geometrisesti oikeaoppista perspektiivitilaa. Kuvan teknisistä ilmiasun ratkaisuista on kyse vain osin. Ranskalaisten mielestä taiteeseen olennaisesti kuuluva uskonnollissävyinen henkevyys katosi renessanssin maallisen (ja sitä myöten kaupallisen) aatemaailman mukana. He kokivat tehtäväkseen todellisen taiteen palauttamisen markkinavoimien turmelemaan maailmaan. Ei ole tavatonta, että toteutus uusille ideoille haetaan menneisyydestä. Myös taiteen alueella reagoidaan usein menneeseen. Oman aikansa taiteen virtauksiin perehtynyt, maisemamaalarinakin kunnostautunut, kirjailija AUGUST STRINDBERG halusi tietoisesti reagoida tulevaan. Tai ennustaa sitä. Esseissään hän visioi tulevaisuuden taiteen tapaa luoda sattuman kautta. Tulevaisuuden taide jäljittelisi luonnon sijasta luonnon tapaa luoda. Ja ikään kuin todisteena tästä olemme voineet kohdata 1960-luvun ohjelmallisen informalismin, vaikkei siitä löydykään suoria linkkejä Strindbergin emotionaalista vimmaa purkaviin maisemiin. Ville Lukkarinen huomauttaa maiseman ja abstraktion välisen yhteyden nousevan tavan takaa keskusteluun, vaikka pohdinnat ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Merkityksiltä vapaa vai lähtökohdiltaan sidottu maisema Maiseman on nähty olevan merkitykseltään vapaimman kuva-aiheen. Ville Lukkarisen mukaan maalaaminen antaa luonnolle väistämättä jonkin merkityksen tai merkitysten kimpun. Todellisuudessa niin tapahtuu jo, kun ihminen yhtäkkiä katsoo levittäytyvää luontoa maisemana. Näkymä saa jonkin ihmisestä lähtöisin olevan merkityksen luvun englantilaisen ALEXANDER COZENSIN mustetahranomaiset piirrokset havainnollistivat psykologista kokeellisuutta. Ne eivät esittäneet mitään, mutta ne pitivät sisällään mahdollisuuden luoda mielleyhtymiä maisemallisuuteen. Esimerkiksi WIL- LIAM TURNERIA ajatellessa kannattaa muistaa luonnosmaalauksen perinne, Lukkarinen sanoo. Turnerin hulvattoman tuntuiset Colour beginnings -akvarellit olivat itse asiassa taustatyötä, jota hän teki saadakseen realististen topografisten paikkakuntakuvaustensa väri- ja valosuhteet oikeiksi. Nykytaide käyttää maisemaa usein konseptuaalisen ajattelun välineenä. Esimerkkeinä tästä ovat uusekspressionistina tunnettu AN- SELM KIEFER, jolle maisema on symboli Saksan natsimenneisyydestä, ja JUSSI HEIKKILÄ, jonka käsitetaiteelliset teokset kommentoivat ensisijaisesti, perisuomalaiseen tapaan, luontoa itsessään. Ranskalainen PIERRE BURAGLIO referoi teoksissaan klassista ideaa maalauksesta ikkunana toiseen, korkeampaan todellisuuteen. EERO MARKUKSELA puolestaan kommentoi omassa taiteessaan itämaisen tussipiirroksen perinnettä siirrettynä suomalaiseen nykytodellisuuteen. Ekspansiivinen maisema On väitetty, että 1600-luvulla maisema vähitellen vapautui tehtävästä kehystää figuurimaalausta. Marxilaisvaikutteinen tutkija W.J.T. MIT- CHELL ehdottaa, että maiseman käsite on yhteydessä imperialismiin, esimerkkeinä Kiinan maisemataiteen kukoistuskausi ja antiikin Rooman maisemakuvauksen traditio. Maisemamaalaus kukoisti paikoissa ja aikoina, jolloin kyseiset maat laajenivat. Mitchellin mukaan maisemaesitykset ovat imperialistien toiveunia. Ne esittelevät kehityksen ja edistyksen neitseellisiä horisontteja tai harmonisesti kukoistavaa imperiumia. Taidehistorioitsija Ville Lukkarinen huomauttaa, että tällaisten ideoiden heitto auttaa ainakin ajattelemaan maisemamaalausta muunakin kuin taiteena taiteesta. Suomen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun korkealta mäeltä nähty näkymä etäälle taivaanrantaan tuntuisi esittelevän lupaavia tulevaisuudennäkymiä kuvan neitseellisiä metsiä ja järviä hyödyntävälle kansakunnalle aina kaukaiseen tulevaisuuden horisonttiin asti. Välskärin kertomusten tietäjänaisen tapaan, joka ei nähnyt Saimaan aalloissa enempää eikä vähempää kuin Suomen tulevaisuuden. Eero Markuksela: Kolme Vuoren Hetkeä, 2007, tussimaalaus, 295 x 485 cm yksityiskohta. Eero Markuksela: Ruusumerkintöjä, 2007, tussi, lyöntikulta, 63 x 48 cm. kuvaaja Eero Markuksela TAIDEMAALAUS 1/

18 AJATTELITKO TUOTA JO EILEN Katariina Lager AJATTELITKO TUOTA JO EILEN TAIDEMAALARI HELENA JUNTTILA ja taidekonservaattori, taidemaalari MAIJA SANTALA keskustelivat Junttilan akryylimaalaustekniikasta helsinkiläisessä tm galleriassa, jossa Helena Junttilan Karhuvoimaa -näyttely oli esillä. HELENA JUNTTILA: Märkätekniikan olen oppinut vuonna 2003 Unkarissa Taidemaalariliiton taiteilijasymposiumissa taidemaalari MAR- JUKKA PAUNILALTA. Tekniikassa pohjatyö vie aikaa, vettä pitää suihkuttaa niin kauan, että se on imeytynyt paperiin kokonaan. Osa ve- 18 TAIDEMAALAUS 1/2008

19 kuvaaja Heini Lehväslaiho destähän valuu pois ennen kuin se ehtii imeytyä. Välillä kääntelen paperia, että paperi suoristuu kunnolla. Yleensä kastelen paperin käsisuihkulla suihkussa. Kauttaaltaan märkänä pohja pingottuu tasaisesti alustalle. MAIJA SANTALA: Maalatessasi näkyy hyvin, kuinka akryylimedium lähtee leviämään. HELENA JUNTTILA: Värin leviäminen on tavallaan sattumaa, mutta tiedän, miten sattuma käyttäytyy. Maalaan vierekkäin märkiä kohtia, tiedostan maalatessa, miten värit keskenään leviävät. Vuonna 2005 aloitin akryylimaalauksen, maalasin sitä ennen paljon akvarelleja. Akryylivärit ovat hirveän intensiivisiä. On ollut nautinnollinen tapahtuma maalata akryyliväreillä. Täytyy odottaa, kun teos on kokonaan kuivunut, sen jälkeen sen voi taas uudelleen kastella ja jatkaa maalaamista. Seuraavana päivänä maalausprosessi jatkui. HELENA JUNTTILA: Maalaus on nyt kuivunut, kastelen sen uudelleen molemmilta puolilta suihkuttamalla monta kertaa. Väriä ei lähde pois. MAIJA SANTALA: Akryyli ei kuivuttuaan irtoa paperista, koska väri on imeytynyt veden kanssa sisään paperin kuituihin. HELENA JUNTTILA: Täytyy olla kärsivällisyyttä kastella kunnolla ettei yhtään huijaa. Yleensä en tätä toista puolta kastele enää niin paljon. Taas täytyy odottaa että paperi kuivuu sopivan kuivaksi eli se ei enää kiillä. Samalla tavalla kuin akvarelleissa, alla olevat väripinnat kuultavat läpi. HELENA JUNTTILA: Syksy-akvarellissa (2007) olen ensin kastellut paperin, sitten maalannut, valuttanut väriä, kääntänyt paperia, taas antanut värin valua. Antanut työn kuivua ja sen jälkeen aika raskaalla kädellä maalannut tämän kukan. Akvarelli kestää myös paksulla maalaamista. Ruskea on ollut ihan märkä, tumma kerros maalattu kuivemmalle, mutta vielä vähän kostealle pohjalle. Täytyy osata odottaa sitä oikeaa hetkeä. MAIJA SANTALA: Talviuni-akryylimaalauksessa (akryyli paperille, 2007) näkyy läpinäkyvyyden ja peittävyyden vaihtelevuus. HELENA JUNTTILA: Punainen on tässä vähän valunut, olen maalannut suhteellisen märällä pensselillä, sitten äkkiä kääntänyt maalauksen. Lopuksi olen antanut maalauksen olla märkänä pystyssä. MAIJA SANTALA: Katsomisen kannalta melkein harmi, että maalauksessa on lasi edessä. Kehyslistakin suojaa teosta ylhäältä tulevan lian laskeutumiselta ja sivuilta tulevalta liikkeeltä. MAIJA SANTALA: Näistä maalauksista näkee, että ne ovat keskittyneen hetken tuotoksia. HELENA JUNTTILA: Vähän niin kuin tunnelmointihetki. Maalaaminen on kuitenkin niin fyysistä ja vaikeaa, vaatii hirveästi ajattelua edeltäkäsin. Itse maalaustapahtuman aikana ei sillä tavalla voi ajatella, koska ajattelu estäisi suoran työskentelyn, maalaamisen täytyy tulla selkärangasta. MAIJA SANTALA: Minäkin odotan jonkin teoksen kanssa usein kuukausia, jonain päivänä voi monta asiaa loksahtaa paikalleen. HELENA JUNTTILA: Karhuakaan (2007) en voinut heti seuraavana päivänä jatkaa, kesti ehkä viikon tai kaksi, montakin viikkoa ennen kuin pystyin jatkamaan työskentelyä. Tavallaan sellainen ajatuksettomuus, tyhjä hetki, on ollut siinä työssä. Syksy, 2007, akvarelli, 75 x 56 cm. Talviuni, 2007, akryyli paperille, 112 x 75 cm. Karhu, 2007, akryyli paperille, 75 x 112 cm. kuvaaja Jukka Tarkiainen TAIDEMAALAUS 1/

20 BONGAA NYKYTAIDETTA JA NYKYTAITEILIJOITA Yleisöesittelyt Rakastu maalaukseen lauantaina 8.3. ja kello Tilauksesta esittelyitä ryhmille myös muina aikoina. Suomen suurin kuvataidetapahtuma järjestetään Kaapelitehtaalla, Helsingissä. Taidemaalariliiton vuosittaiseen teosvälitykseen osallistuu noin 500 Taidemaalariliittoon kuuluvaa ammattitaiteilijaa. Teosvälitys on tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen taiteesta ja katsastaa, millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Vanha tehdasrakennus tarjoaa mielenkiintoiset puitteet perinteisestä taidenäyttelystä poikkeavalle tilaisuudelle, ja se houkuttelee paikalle runsaasti yleisöä myös galleria- ja museonäyttelyiden kävijäkunnan ulkopuolelta. Mahdollisuus nähdä yhtäaikaa monen nykypäivän kuvataiteilijan uudempia teoksia kiinnostaa myös teoksiaan näytteille tuoneita taiteilijoita ja monet heistä vierailevat tilaisuudessa tutustumassa toisten taiteilijoiden uusiin teoksiin. Esillä on teoksia kaikista eri tyylisuunnista: esittävästä abstraktiin, minimalistisista voimakkaisiin väri-ilotteluihin. Viime vuosina taiteilijoiden suuntautuminen figuratiiviseen maalaukseen, kuten myös puhdas visuaalisuus ja kuvallinen kerronnallisuus, ovat olleet näytteille asetetuissa teoksissa esillä. Tarjonnan monipuolisuus on mahdollisuus. Katsojat ovat ottaneet teostarjonnan runsauden hyvin vastaan: suuresta määrästä löytää aina itseään koskettavia teoksia. Sekä tunnustetut eturivin taidemaalarit että vielä tuntemattomat kuvataiteilijat esittäytyvät kukin enintään kolmella teoksella. Mukana on maalauksia vasta taidekouluista valmistuneilta nuorilta ja uraansa aloittelevilta taiteilijoilta. Pääkaupungin näyttelytoiminnasta tuttujen taidemaalareiden lisäksi tapahtumaan osallistuu kuvataiteilijoita eri puolilta Suomea. Maalaus on ainutkertainen. Maalauksen kyky kuvata samalla niin ulkoista kuin sisäistä todellisuutta on viehättänyt ihmistä kautta aikojen. Kauneus, huumori, arkiset asiat ja kadun kieli ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä kuvataiteessa. Myös elämän kiireisyys ja ihmisten yksinäisyys kiinnostavat nykytaiteilijoita. Alun perin 1970-luvulla Taidemaalariliiton teosvälitys oli valtion taidehankintojen ostotilaisuus. Nykyisin teosvälityksen ostajista valtaosa on yksityishenkilöitä. Tilaisuudessa käy vuosittain yli kävijää. Asiakas saa ostetut teokset heti mukaansa ja hänellä on mahdollisuus korottomaan osamaksuun. TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYS Kaapelitehdas Merikaapelihalli Tallberginkatu 1 c, 1 kerros, Helsinki Avoinna arkisin ja viikonloppuisin Vapaa pääsy. Lisätietoja: Taidemaalariliitto, Katariina Lager, puh. (09) , katariina.lager@artists.fi, 20 TAIDEMAALAUS 1/2008

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Katja-Maaria Vilén ART

Katja-Maaria Vilén ART Katja-Maaria Vilén ART Katja-Maaria Vilén Art Taide on ikkuna asioille jotka muuten eivät näkyisi. 2 3 Taiteilija Katja-Maaria Vilén Syntynyt Helsingissä 1984, asuu Vantaalla. Tervetuloa taidematkalle!

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Jan Kenneth Weckmanin abstrakteja teoksia Wäinö Aaltosen museon studiossa

Jan Kenneth Weckmanin abstrakteja teoksia Wäinö Aaltosen museon studiossa Jan Kenneth Weckmanin abstrakteja teoksia Wäinö Aaltosen museon studiossa CORPUS REVISITED projekti 25.1. 2.3. 2008 Seuraava teksti julkaistaan pian lyhyempänä ja toimitettuna Taidemaalariliiton tulevassa

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Salin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä!

Salin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä! Modernismi kokeili uudenlaista muotoa ja sisältöä. Edwin Lydén toi näyttelyyn esille abstrakteja teoksiaan. Maria ei ollut ainoa, joka ei ymmärtänyt uutta taidetta. Avantgarden etujoukoille ei ollut maassamme

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

01. MÄÄRITTELE UNELMASI

01. MÄÄRITTELE UNELMASI BRÄNDISI PERUSTA 01. MÄÄRITTELE UNELMASI Monesti suurin syy miksi päädytään uudelleen brändäämiseen on toiminnan sekavuus ja epäröinti. Ei olla riittävästi ajateltu miltä oma unelma elämäänsä ja liiketoimintaansa

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Taidemuseon Kulttuuriohjelma 4.-luokkalaisille syksy 2018

Taidemuseon Kulttuuriohjelma 4.-luokkalaisille syksy 2018 Taidemuseon Kulttuuriohjelma 4.-luokkalaisille syksy 2018 Museovierailuun varattu aika on noin 1 tunti. Tehtäviä voi sovittaa käytettävissä olevan ajan ja tilanteen mukaan. Jos kaksi luokkaa on yhtä aikaa

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Kritiikki: Hurjaa vyörytystä Ahjossa - Muut taiteilijat uhkaavat jäädä Reima Hirvosen shamanistisen teosmyllerryksen jalkoihin

Kritiikki: Hurjaa vyörytystä Ahjossa - Muut taiteilijat uhkaavat jäädä Reima Hirvosen shamanistisen teosmyllerryksen jalkoihin Kritiikki: Hurjaa vyörytystä Ahjossa - Muut taiteilijat uhkaavat jäädä Reima Hirvosen shamanistisen teosmyllerryksen jalkoihin Olli Sorjonen Kimmo Kirves Reima Hirvosen näyttelyssä on yli 60 yksittäistä

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Wanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys

Wanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys Koulun kysytyin kysymys "Miksi koulua käydään?". Otimme tehtäväksemme ottaa siitä selvää. Wanted Taiteen taito Tölön taidetta Kohti hyvää elämää Hyvään elämään on monta tietä ja neuvoa. Tässä muutama.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

luontopolkuja punaisilla naruilla

luontopolkuja punaisilla naruilla luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai

Lisätiedot

TAIK 2011 Yhteinen ympäristö Tea Lindroos Saara Kähönen Amanda Manner Katri Takkinen LOCAL WARMING

TAIK 2011 Yhteinen ympäristö Tea Lindroos Saara Kähönen Amanda Manner Katri Takkinen LOCAL WARMING TAIK 2011 Yhteinen ympäristö Tea Lindroos Saara Kähönen Amanda Manner Katri Takkinen LOCAL WARMING Toteutimme Yhteisen ympäristön kurssiprojektina ihmisen kokoisen villaisen talon. Materiaalina käytimme

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Kilpailija-analyysi - markkinatilanne

Kilpailija-analyysi - markkinatilanne Kilpailija-analyysi - markkinatilanne Tässä modulissa kyse on siitä, että kirkastetaan ja haetaan faktoja markkinatilanteesta, jotta tiedämme, missä olemme suhteessa muihin sekä miten voisimme sitten erottua

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon

Lisätiedot

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

TYÖKIRJANEN. Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta

TYÖKIRJANEN.  Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta TYÖKIRJANEN www.ilonsade.com Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta Tervetuloa luottamaan itseesi! Olen onnellinen, että olet mukana Anna Sielusi Valon ohjata - illassa luomassa luottamusta itseesi.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio & galleria G12 Kuopio Mindgames maalauksia ILPPO ALHO & MARJA MALI 2 10.05. - 28.05. 2014 galleria G12 Minna Canthin katu 15, Kuopio Kuvataiteilijat ja ovat työskennelleet yli 20 vuotta yhteisissä työtiloissa.

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

HANNALEENA HEISKA. Turun taidemuseo

HANNALEENA HEISKA. Turun taidemuseo HANNALEENA HEISKA Turun taidemuseo 8.2. 19.5.2019 Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu yläkoulujen ja 2. asteen oppilaitosten käyttöön. Materiaalissa tutustutaan Hannaleena Heiskan näyttelyyn ja syvennytään

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

Porin taidekoulun työpajaopinnot

Porin taidekoulun työpajaopinnot Porin taidekoulun työpajaopinnot Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon

Lisätiedot

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Maahanmuuton prosessi ja stressi Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot