Teosvälitys tapahtuman ( ) yhteistyössä mukana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teosvälitys 2008 -tapahtuman (7. 16.3.2008) yhteistyössä mukana"

Transkriptio

1 TAIDEMAALAUS TAIDEMAALARILIITTO 1/ EUROA MITÄ JOS TAIDEMAALARIA EI OLISI MUOTOKUVAMAALAUS (TÄSSÄ JA) NYT #%?&! ASETELMA TUUSULANJÄRVELTÄ TAIVAASEEN

2 Teosvälitys tapahtuman ( ) yhteistyössä mukana

3 TAIDEMAALAUS PÄÄKIRJOITUS Juha Okko Numero 1/2008 Ensimmäinen vuosikerta. JULKAISIJA Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B Helsinki puhelin (09) faksi (09) PÄÄTOIMITTAJA Tiina Lamminen puhelin TOIMITUSKUNTA Terhi Aaltonen, Paula Holopainen, Tiina Lamminen, Juha Okko, Jukka Pohjola PROJEKTISIHTEERI Eeva-Liisa Rautalahti ILMOITUSMYYNTI Taidemaalaus 2/2008 ilmestyy syksyllä. Tiedot lehden ilmoitusaikataulusta ja hinnoista löytyvät osoitteesta tai ne voi tilata projektisihteeri Eeva-Liisa Rautalahdelta, puhelin (09) KANSI Taidemaalariliiton teosvälitys 2007, kuvaaja Heini Lehväslaiho ULKOASU Jaana Teräväinen PAINO Painohäme Ylöjärvi 2008 PAPERI Galerie Art Gloss 250 g (kansi) Galerie Art Gloss 170 g (sisäsivut) ISSN X TAIDEMAALAUS, MAALAUSTAIDE, MAALAAMISEN TAITO JA TAIDE? MILLAISIA TAULUJA MAALAAT? on tavallisin ammattiin liittyvä kysymys, joka meille kuvataiteilijoille esitetään. Kuvataide, taulumaalaus ja taidemaalaus eivät ole samoja asioita, mutta useimmille kuvataide tarkoittaa maalaustaidetta. Maalaustaiteen käytännöissä näkyvät sekä taiteen käsityön perinne: esittämisen ja ilmaisun tekniset mahdollisuudet, taidefilosofinen ajattelu ja estetiikka, yleinen ja yksityinen tapa nähdä ja tuntea maailmassa oleminen. Maalaustaide on tekijöilleen arvokas ja monin verroin kiinnostava asia. Miten maalaustaiteen merkitystä voi edistää tai kuvata monipuolisesti ja selkeästi? Taidemaalaus on Taidemaalariliiton julkaisu. Julkaisulla Taidemaalariliitto haluaa edistää nykytaidemaalausta ja lisätä keskustelua taiteen käytänteistä ja siitä, miten maalaustaidetta voitaisiin määritellä nykypäivänä. Nykymaalauksessa ei voi erottaa selkeitä tyylisuuntauksia tai keskenään taistelevia aatemaailmoja. Taiteilijan käytössä on kuitenkin vuosituhantinen traditio, josta maalari voi ammentaa. Syntyy uusi maalauksen kieli, jota taiteilija käyttää murteellaan. Ytimessä on ihmisen kokemus, kokemus saa ilmiasunsa maaliaineessa ja maalauspohjassa. Maalaus on kuva maailmasta ja teos: esine maailmassa. Katsottavaksi ja koettavaksi tarkoitettu. Taidehistorioitsija Tutta Palin mainitsee artikkelissaan muotokuvamaalauksesta nuorten taiteilijoiden vapautumisen niistä hyväksyttävinä pidetyistä malleista, joilla rakennetaan uskottava taidemaalarin ura. Hyvää ja kaunista ei enää määritellä vain ulkopäin, eivätkä sitä pelkästään määritä edellisten sukupolvien sisällöt ja käytänteet. Taiteilijalla itsellään on oikeus ja mahdollisuus määritellä oma paikkansa taidekentässä. Myös ero leipätaiteen ja oikean taiteen välillä on häilyvä. Ja veteen piirretty viiva on väitänkö positiivinen mahdollisuus. Taidemaalauksen kuvastoa sekoittavat niin valokuva, elokuva ja televisio-ohjelmat, kuin katujen äänet ja metsien hiljaisuus. Yksilöiden keskinäiset suhteet ovat kaikki osa maalaustaiteen aineistoa. Toivon julkaisumme herättävän keskustelua, ärtymystä, kiihtymystä ja onnea. Onnea sille! Helsingissä Juha Okko Taidemaalariliitto ry:n puheenjohtaja TAIDEMAALAUS 1/2008 3

4 kuvaaja Jussi Tiainen Janne Räisänen: Genuine Cucumber Man, 2003, sekatekniikka, 80 x 60 cm. 4 TAIDEMAALAUS 1/2008

5 MITÄ JOS TAIDEMAALARIA EI OLISI Tiina Lamminen MITÄ JOS TAIDEMAALARIA EI OLISI OTSIKKO ON KIRJOITETTU vakain aikein, mutta vastaus on levällään maailmalla. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa kysymykset ja vastaukset nyt ovat aina hieman absurdeja ja triviaaleja ja niillä on taipumus jäädä levälleen. Mitä kauemmas edetään arkihuomioista, sitä varmempaa on, ettei yhteisymmärrykseen päästä. Murenevan totuuden epävarmuuteen voi suhtautua kahtalaisesti: myötämielisesti näkemällä sen tarjoamat uudet mahdollisuudet tai kielteisesti näkemällä epävarmuuden heikkoudeksi. Taiteesta puhuminen aiheuttaa intohimoja. Maalattu taideteos liikkuu arkiymmärryksen rajalla, eikä teoksella ole tarvetta tavoitella suoraviivaista lopputulosta, viimeistä sanaa. Onko se syy miksi maalaus, tuo fyysisesti pieneen tiivistetty teos, ja nykytaidemaalari, tuo yhdenasian liike, joskus joutuvat myrskynsilmään? Vastaus on levällään siksi, että pelkällä olemassaolollaan taiteilija haastaa arkijärjestyksen. Taidemaalarin filosofiaa voi tarkastella vapaasti taivaanrannan kuvitelmin. Kysymyksen nykytaidemaalarista voi esittää hyvälle ystävälle selälleen niitylle heittäytyneenä samalla, kun seuraa autereisten poutapilvien purjehtimista auringonlaskuun. Syvällinen filosofia maailmallisessa nykyelämässä löytyy myös kätkeytyneenä mainoslauseiden kliseiseen kieleen. Vaikka kaikkea ei ilmaise keveästi, on uskottava, että lopulta totuus paljastuu: taidemaalari kärsii taloudellista epävarmuutta ja nauttii oikeudesta maalata tulevaisuutta. Tilastojen kertomaa Taiteilijan asemaa tutkiva Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö on osoittanut, että valtion tukea on myönnetty tilastollisesti tasapuolisesti ja että tuesta on ollut hyötyä niille, jotka sitä ovat saaneet. Taiteen keskustoimikunta on aloittanut myös säätiöiden tukea taiteelle koskevan selvitystyön Taidemaalari MARJATTA HANHIJOKI uskoo esitettyihin tilastoihin ja on kiinnostunut niiden kertomasta. Hän kuitenkin toivoo, ettei yksittäinen ihminen unohtuisi numeroiden ja prosenttien taakse. Kuvataiteilijoiden sosiaaliturva, eläke, sairauspäiväraha ja työttömyyskorvaus ovat sitä samaa perusturvaa, joka taataan kaikille Suomen kansalaisille, mutta ammattimme omituisuuksista ja ominaisuuksista johtuen niistä on kamppailtava uupumukseen asti. Virkailijan mielivalta tai ymmärrys ovat liian usein se kohta, johon hakemukset kaatuvat, Hanhijoki sanoo ja jatkaa, ettei taiteilija sovi luokittelussa yrittäjäksi. Normaali yrityshän lopettaa toimintansa, jos se ei kannata, mutta taiteilija yrittäjä ei lähdekään voiton tavoittelusta vaan tekemisen pakosta, eikä hän lopeta, jos työt TAIDEMAALAUS 1/2008 5

6 Marjatta Hanhijoki: Japanilainen aamutakki, 2006, akvarelli, 120 x 90 cm. Marjatta Hanhijoki: Japanilainen kukkamaalaus, 2007, akvarelli, 149 x 115 cm. kuvaaja Marjatta Hankijoki eivät myy. Työtönkään hän ei koskaan ole: vaikkei tuloja ole, yölamppu palaa ateljeessa, Hanhijoki miettii. Valtion kuvataidetoimikunnan 2008 alkavan taiteilija-apurahan sai 43 taiteilijaa, hakemuksia saapui 794. Jokapäiväinen leipämme On tavallista, että taidemaalari saa elantonsa muusta työstä kuin taideteosmyynnistä. Varsinainen leipätyö voi poiketa taiteilijan työstä täysin tai sitä varten taidemaalari voi tarvita ammattiosaamistaan. Tällaista työtä voi olla esimerkiksi opettaminen tai museotyö. Taidemaalareilla on erilaisia näkemyksiä siitä, osaako ja voiko hän tehdä muuta työtä. Taidemaalari MAIJU SALMENKIVI näkee haasteen positiivisesti. Hänen mielestään taidemaalari voi olla sivutoiminen ammatissaan. Tässä hän muistuttaa erilaisista elämäntilanteista, esimerkkeinä toinen työ tai lapsen hoitaminen. Itse olen välillä opettanut ja nyt olen pienen lapsen äiti. En ole aina edes halunnut olla liian kiinni maalaamisessa. Maalaukseen liittyvien asioiden pohtimista elämäntilanne ei kylläkään estä, mutta itse maalaaminen voi olla mahdotonta. Koen kuitenkin myös tekemättömyyden ja työskentelytauot välillä hyvinkin hedelmällisiksi. Niiden avulla voi nähdä asiat selkeämmin, Salmenkivi sanoo. Korkealentoinen taide Ei tarvitse tuntea postmodernin ajattelua syvällisesti tietääkseen, että korkeakulttuurisena pidetty vaikea taide on saanut helposta viihteestä haasteen. Nykytaidemaalarit ovat kommentoineet syntynyttä haastetta esimerkiksi lainaamalla aiheita teoksiinsa populaarikulttuurista. Taidemaalari HENRI HAGMAN toteaakin, että sellaiset sanat kuin korkeakulttuuri ja eliitti on saatu haiskahtamaan pahalta. Hagman puhuu vakavasti taiteen erityisaseman ja syvähenkisyyden palauttamisen puolesta. Hän mainitsee, että kaikki taiteen lajit ovat tavoitteessa yhtä tärkeässä asemassa ja lisää, että ehkä vielä tärkeämmässä asemassa on taidepuhe ja kaikki retoriikka henkisen elämän puolesta. Hänelle taide on tie täydellisen hyvään maailmaan, jonka utooppisen absoluutin päämäärän saavuttaessaan taide on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Hagman näkee aidon taiteen määrittävän myös taiteilijan roolia. Tekijän tulisi olla anonyymi ja huomion tulisi kohdistua täysin teokseen. Ehkä täten tultaisiin pois kaupallisuudesta. Taiteilijan pitäisi saada tehdä työtänsä rauhassa: henkinen prosessi häiriintyy ja työn laatu kärsii, kun pitää yrittäjän ominaisuudessa kamppailla toimeentulosta ja nähdä muutenkin roolinsa yhteiskunnan peilissä eunukkimaiseksi rationalisoituna ja viihteellistettynä, Hagman huomauttaa. Kansallisuudesta ja kansainvälisyydestä Taide on viime aikoina haluttu nähdä kansainväliseksi kauppa- ja vaihtotavaraksi. Taiteenlajeista ovat nousseet esille musiikki ja elokuva, joiden varaan suomalaisen kulttuuriteollisuuden viennin kasvu on jatkossa suunniteltu. Yksittäisten taidemaalareiden kansainvälinen tunnettavuus on syntynyt usein taiteilijoiden omalla henkilökohtaisella työllä. Kysymykseen kansallisen merkityksestä taidemaalaukselle taidemaalari JANNE RÄISÄ- NEN vastaa, etteivät sanat kansallinen ja kansallisuus ole hänestä enää kovinkaan merkittäviä asioita yksittäiselle taiteilijoille. Ateneumin kansallisaarteet liittyvät Suomen itsenäisyyteen ja sen pitämiseen, Räisänen toteaa ja lisää nykytaidemaalauksen muuttuneen muun muassa netin ja matkustelun takia universaaliksi. Räisänen ei myöskään usko modernismin ajan taiteilijasankaruuteen, johon kansallisen myytti myös liitetään. Räisänen huomauttaa kuitenkin, että taidemarkkinoille kansallisuudella ja paikallisuudella on ehkä enemmän merkitystä. Hän mainitsee, että kiinalainen nykytaide on ollut taidemarkkinoiden mielenkiinnon kohteena jo monta vuotta, samoin kuin japanilainen taide muutama vuosi sitten ja Leipzigin koulukunnan kasvatit Saksan yhdistymisen jälkeen. Kyse on Janne Räisäsen mukaan tunnistettavuudesta ja tyylistä. Jostain syystä mieleeni tulevat taidemarkkinat ja raha, kun puhutaan paikallisuudesta. Taidemarkkinat iskevät siis paikallisesti, kun jossain nähdään potentiaalista myyntiar- 6 TAIDEMAALAUS 1/2008

7 kuvaaja Ida Pimenoff Maiju Salmenkivi: Rannalla, 2006, akryyli ja öljy kankaalle, 160 x 178 cm. voa. Tällainen noste menee kyllä ohi ja ostajat keksivät aina uuden paikan, Räisänen sanoo. jos taidemaalaria ei olisi? kyllä kai se lopulta on niin, että jos taidemaalaria ei olisi, niin sellainen pitäisi keksiä, kulttuuritoimittaja JONNI ROOS vastaa kysymykseen. Roos ei pidä myöskään keskustelua maalauksen katoamisesta tai kuolemasta mielekkäänä, siitäkin on puhuttu niin moneen kertaan. Hänestä aina, kun taiteessa alkaa näyttää siltä, että kaikki on jo nähty moneen kertaan, tulee joku, joka tekee jotain ihan muuta. Taide kytkeytyy moniin sellaisiin asioihin, jotka parantavat elämänlaatua. Roos näkee taiteen kytkeytyvän ihmisenä olemisen perustaviin kysymyksiin, joihin liittyviä tarpeita saa ja pitääkin luoda ja ylläpitää: Tietysti on myös hyvä, että taiteen alalla suhtaudutaan kulutusyhteiskuntaan ja sen tuotteisiin varauksella: kulutuskeskeinen elämäntapa ei tutkitusti tee ihmistä onnelliseksi vaan päinvastoin vähentää koettua elämän laatua. Kirjoituksen lähteinä ovat olleet tm.galleriassa Taiteiden yönä 2007 taidemaalauksen merkitystä pohtivan keskustelun osallistujat. Mitä jos taidemaalausta ei olisi? -keskustelun panelisteina olivat taidemaalarit Marjatta Hanhijoki, Henri Hagman, Janne Räisänen ja Maiju Salmenkivi sekä kulttuuritoimittaja Jonni Roos. TAIDEMAALAUS 1/2008 7

8 kuvaaja Pekka Hepoluhta Pekka Hepoluhta: 12.9., 2007, öljy vanerille 70 x 70 cm. 8 TAIDEMAALAUS 1/2008

9 #%?&! ASETELMA Markku Arantila #%?&! ASETELMA EPÄLUULO ASETELMAA KOHTAAN ON vanhaa perua: siihen suhtauduttiin Ranskan taideakatemiassa kriittisesti jo 1660-luvulla, Sara Hildénin Taidemuseon amanuenssi PÄIVI LOIMAALA kertoo. Loimaala tarkastelee lisensiaattityössään taidegraafikko PENTTI KASKIPURON asetelmaa, sen kehittymistä pientä ja mitätöntä merkitsevästä ropografiasta kohti megalografiaa, jälkimmäinen taiteessa kuvaa suuria asioita, kuten mytologiaa tai historiaa. Käsite tarkoittaa myös sellaista asetelmaa, jonka toteutuksessa on uutta luovaa, poikkeuksellista ja ainutlaatuista individualismia. Asetelmaa on pidetty vähäpätöisempänä kuin historiamaalausta, muotokuvia, maisemia ja laatukuvia. Se on vähiten teoretisoitu taiteen laji myös tämän päivän taidehistoriassa luvulla asetelma on ollut väline erityisten taiteellisten ongelmien selvittämiseksi, esimerkiksi Cézanne halusi asetelmillaan ratkaista erilaisia sommitteluun liittyviä kysymyksiä. Tämä asetelman eräänlainen välinearvo lienee yksi syy siihen, että asetelman tulkintaa ja teorian kehittämistä ei olla katsottu tarpeelliseksi, Päivi Loimaala huomauttaa. Nykymaalarit eivät juuri ole kiinnostuneita symboleista. Huomio on esittämisen keinoissa. Tässä Loimaalan mielestä kyse on juuri asetelman välinearvosta. Kun aihe on merkityksetön, taiteesta tulee merkityksellistä. Loimaala mainitsee, että yhdysvaltalainen taidehistorioitsija MARGIT ROWELL on tutkinut niin sanottua modernia asetelmaa, sekä maalausta että installaatioita. Margit Rowell näkee haasteellisesti modernin asetelman osaksi avantgarden historiaa. Hänen mukaansa asetelma on fiktiivinen tilaan sijoitettujen objektien kokonaisuus, joka välittää tekijänsä toiveita ja haluja. Asetelma on suhteessa tekijänsä henkilökohtaiseen ja yhteisölliseen maailmankuvaan sekä teknisiin innovaatioihin. Taidehistorioitsija Rowell tarkastelee tapaa, jolla asetelma välittää todellisuutta. Miten illusionistinen asetelma on? Mitä objekteja asetelmaan on valittu? Onko asetelma toteutettu uusilla kemiallisesti valmistetuilla väreillä vai välittääkö se luonnollisella tavalla aiheensa mukaista värimaailmaa? Miten kuvassa välittyy valon määrä? Minkälaiseen tilaan asetelma sijoittuu? Tämä kaikki on sovellettavissa myös esineinstallaatioon, valittuihin objekteihin, materiaaleihin, tasoon tai tilaan. Mukana voivat olla myös ääni, hajut tai tuoksut, jopa liike, Loimaala sanoo. Miten maalata vai mitä maalata? Asetelman välineellisyys näkyy myös ANNA RE- TULAISEN ja PEKKA HEPOLUHDAN työskentelyssä. Kummallekin asetelma on jotain silmin Asetelma on ruma sana. Niinpä radikaali valtavirran välttelijä maalaa pieniä asetelmia eläinliimapohjalle. TAIDEMAALAUS 1/2008 9

10 Asetelmani ovat ehdotuksia asetelmamaalauksen traditiolle. Kuitenkin asetelmaa olennaisempi viitekehys on itse maalaus. havaittavaa työskentelyn lähtökohdaksi, eikä heitä kiinnosta tarinan kertominen. Anna Retulaisen työskentelyssä pääasia on siinä miten maalata; kuvallisen esittämisen keinossa. Retulainen pohtii sijaintiaan suhteessa nykytaiteeseen ja taidehistoriaan. Pekka Hepoluhdalla mitä ehkä jo pitää sisällään ratkaisun miten. Hänelle maalaus on kuva katseesta. Hepoluhta työskentelee asenteella katsoin kuuta ja ajattelin jotain muuta ; aiheella ei ole suurta merkitystä ja asetelman lajityyppinen pohdinta on hänelle yhdentekevä. Anna Retulaiselle asetelmaksi tunnistettavien töiden ripustaminen näyttelyyn tuntui aluksi siltä kuin olisi tehnyt jotain luvatonta. Kuitenkin Retulaisen alkuaikojen lehmämaalauksetkin olivat asetelmia: Maalasin muovilehmiä, jotka kokosin pöydälle ikään kuin parafraaseiksi lännenelokuvista, joten ne työt olivat enemmän asetelmia kuin nämä nykyiset. Silloin oli jotain todella koottu pöydälle maalattavaksi. Nykyiset työt lähtevät piirroksista, enkä katso asetelmaa enää maalatessani. Retulainen on selvillä asetelmamaalauksen traditiosta ja sanoo olleensa joskus hyvin kiinnostunut esimerkiksi Cezannesta. Asetelmani ovat ehdotuksia asetelmamaalauksen traditiolle. Kuitenkin asetelmaa olennaisempi viitekehys on itse maalaus. Vaikka Retulainen ei valitse aiheitaan niiden merkitysten vuoksi, hän haluaa, että ne ovat yleisiä perusasioita. Ensimmäinen asetelmani oli banaani. Muitakin hedelmiä oli mallina, mutta söin ne ja Anna Retulainen: Sarjasta nimettömiä maalauksia (kuvitellen kukkia), 2007, öljy kankaalle, 200 x 200 cm. kuvaaja Jussi Tiainen jäljelle jäi banaani. Mutta en ole ollenkaan kiinnostunut esimerkiksi Fairy-purkista aiheena. Miten maalaan ei täysin vapauta ongelmasta mitä maalaan. Katsoja näkee maalauksessa jääräpäisesti viitekehyksen. Niinpä Anna Retulaiselle on iso kynnys maalata vaikkapa värillinen kukka. Toisaalta, PAUL OSIPOW saattaa väittää pääkallomaalauksestaan, että siinä on köntti tilassa. Pekka Hepoluhta on havaintomaalari Pekka Hepoluhta on havaintomaalari. Hän ei halua keksiä niitä asioita, joita maalaa. Hepoluhta maalaa mielellään epäkiinnostavia aiheita, jotta katsoja kiinnostuisi jostain muusta kuin aiheesta. Mielenkiintoni on jossain valoa ilmaisevassa asiassa. Joskus asetelmani näyttävät ihmeen naturalistisilta ja toisinaan taas niistä ei saa tolkkua, mitä olen ylimalkaan katsonut. Siihen ei tehdessä tule kiinnitettyä edes huomiota. Pekka Hepoluhdan asetelmien aihevalikoimassa on monenmoista leivistä ja pulloista sähköjohtoihin ja tärpättipurkkeihin. Sommittelussa on tavallista, että pieni esine näyttää kelluvan tyhjyydessä. Aluksi ympäristö on tarkemmin määritelty, mutta työskentelyn edetessä turha karsiutuu. Jos karsii liikaa, tulos näyttää kuolleelta. Hepoluhdalle keskeinen pyrkimys onkin säilyttää niukkuudessa elävyyden tuntu. Onnistuminen on usein kiinni lähtökohdasta. Jos alussa saa aikaan jotain tarkkaa, on hyvät mahdollisuudet pysyä oikeilla jäljillä. Työhuoneella tilanteen voi järjestää niin, että saman aiheen voi maalata niin monta kertaa, että siitä tulee jotakin. Hepoluhta ei mielellään tee korjauksia, vaan maalaa uudestaan alusta asti. Hepoluhta muistuttaa, että esimerkiksi pullon lasin mineraaleista riippuu, minkälaisena valo tulee näkyviin, ja että ne mineraalit ovat samoja, joista tehdään väriaineet maalarille. Tai että maa-aineksesta peräisin olevasta vehnäleivästä helähtää okra. Maalaus on ainetta ja maalauksen aineet ovat usein samaa perua kuin aihe. 10 TAIDEMAALAUS 1/2008

11 MUOTOKUVAMAALAUS (TÄSSÄ JA) NYT Tutta Palin Erika Adamsson: Pekka Aikio Saamelaiskäräjien pj, 2007, öljy mdf-levylle, 44 x 44 cm. kuvaaja Erika Adamsson MUOTOKUVAMAALAUS (TÄSSÄ JA) NYT Kuvataiteen lajityypeistä muotokuva tuntuu elävän tällä hetkellä kohtalaisessa korkeasuhdanteessa. Monenlaisia merkkejä on ilmassa. Kun Helsingin Taiteilijaseura juhlisti keväällä 2007 nelikymmenvuotista toimintaansa, juhlavuoden päätapahtumiin kuului näyttely nimeltä Omakuva. Samana kesänä ratkaistiin ensimmäisen kerran uusi pohjoismainen, panimomestari J.C. Jacobsenin nimissä kulkeva muotokuvakilpailu. Voittajaksi valikoitui tosin tanskalainen videotaideteos, ei muotokuvamaalaus. Kilpailutöistä koottu näyttely Pohjoismainen muotokuva nyt! avautuu Amos Andersonin taidemuseolla Helsingissä maaliskuun lopulla (Näyttely on avoinna ) Kesällä 2007 Suomen Kulttuurirahasto järjesti Lapin yliopistolla Rovaniemellä kolmiviikkoisen muotokuvamaalauskurssin, tavallaan Oulussa vuonna 1976 järjestämänsä kurssin kunniaksi ja tilanteen päivittämiseksi. Monet suomalaiset museot kartuttavat jälleen aktiivisesti taiteilijoiden omakuvakokoelmiaan. Tuoreissa kokoelmapoliittisissa ohjelmissaan ainakin Turun taidemuseo ja Oulun taidemuseo mainitsevat omakuvat yhtenä painopistealueenaan. Minulta helsinkiläinen Taidekoti Kirpilä tilasi kirjan omista, lähinnä 1900-luvun alkupuoliskon suomalaiseen maalaustaiteeseen keskittyvistä muotokuvakokoelmistaan ja modernista muotokuvamaalauksesta vähän yleisemminkin. Taidehistoriallisen muotokuvatutkimuksen määrä on parinkymmenen viime vuoden aikana ylipäänsä moninkertaistunut. Henkilökohtaisen paluu Viimeaikaista kehitystä voitaisiin tietenkin tulkita vain konservatiivisten instituutioiden aktivoitumiseksi poliittisesti konservatiivisina aikoina. Tämä selitys tuntuu kuitenkin liian helpolta, ainakin jos otetaan huomioon taiteilijakunnan innokas osallistumisprosentti edellä mainituissa tapauksissa. Tuntuisi kyyniseltä selittää ilmiötä pelkällä taiteilijoiden rahan ja huomionosoitusten ahneudella. Mitä siis on meneillään? Eikö muotokuvamaalaus kuollutkaan, siitä huolimatta, että jo historian saatossa ensin valokuvaus ja sitten taiteen abstraktit suuntaukset tekivät sen näennäisen tarpeettomaksi? Kuolleeksi julistamista näyttää seuranneen yleensä välittömästi, ellei jo samanaikaisesti, uusi tuleminen. Tämänhetkistä tilannetta on mahdollista ajatella myös viimeistään vuosituhannen vaihtumisen aikaan päättyneen postmodernismikeskustelun jälkitilana. Tutkijana en toki osaa pitää pahana sitä, että teoreettinen puhe lisääntyi kuvataidekentälläkin ja 1990-lukujen aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että äärimmäisen voimakas itsereflektio, TAIDEMAALAUS 1/

12 historiatietoisuus ja taidekentän valtamekanismien pohdinta tuottivat paitsi uudenlaisia ilmaisumuotoja myös jonkinlaisen kuvakiellon. Klassisia maalaustaiteen lajeja oli mahdollista tuottaa lähinnä ironisessa tyylilajissa. Puhuttiin paljon niistä mekanismeista, joilla minäkokemusta tai subjektiutta tuotetaan ja ylläpidetään, mutta konkreettinen, yksilökohtainen omaelämäkerrallisuus oli käytännössä vaikkakaan ei periaatteessa pannassa. Anonyymiys näkyi erityisesti kuvatyypissä, joka käsitteli muotokuvausta olematta varsinaisesti muotokuva. Tunnepitoista lähestymistä ja liiallista henkilökohtaisuutta kartettiin. Tämän jälkeen onkin ollut äärimmäisen mielenkiintoista seurata, kuinka vapautuneesti monet nuoremman tai keskipolven taiteilijoista lähestyvät muotokuvaa ja muita maalaustaiteen klassisia lajeja. Lajirajojen ylittäminen ja venyttäminen ei ole itsetarkoituksellista, vaikka sitäkin kyllä tehdään. Muutkin kuin ite-taiteilijat tai valokuvataiteilijat saavat taas tehdä muotokuvia, vaikka ammattimaisen muotokuvamaalauksen ja ammattitaiteilijuuden välinen rajaviiva pysytteleekin itsepintaisesti paikoillaan. Olisi naiivia olettaa, että taidekentän hierarkiat olisivat hävinneet vain siksi, että niistä puhutaan vähemmän. Kaikkein nuorimmat maalarit ilmeisesti kuitenkin käyttävät yhä vähemmän aikaa sen miettimiseen, minkälaisen muotokuvatilauksen vastaanottaminen on taiteellisesti kunniatonta. Omakuva on muotokuvan lajeista joka tapauksessa turvallisin, vaikka sillä onkin vankkumattomin suuremman yleisön suosio ja siten populistisuuden uhka yllään mikäli tätä nyt sitten pidetään uhkana. Muotokuva tässä ja nyt Muotokuvien tekijöiden, katsojien ja käyttäjien on hyvä olla perillä muotokuvataiteen esityskonventioista ja käsitteellisistä erotteluista. Muotokuvasta kertoo lajina paljon sen määrittely suhteessa henkilökuvaan: muotokuva esittää autonomista, omalakista yksilöä, henkilökuvassa malli näyttäytyy tyyppiesimerkkinä jostakin ryhmästä tai ominaisuudesta kuten vaikkapa ikäluokasta, sukupuolesta tai ammattiryhmästä. Muotokuvankin decorumiin eli sopivuussääntöihin toki kuuluu mallin aseman ja identiteetin huomioiminen suhteessa hänen ryhmäsidoksiinsa. Nuori nainen esimerkiksi on perinteessä esitetty eri ilmaisurekisterissä kuin vanha mies. Muotokuva toimii erinomaisena esimerkkinä postmodernismikeskustelun esiin nostamasta anonyymistä esitystapojen vallasta. Lajin herättämät odotukset voivat tuntua tukahduttavilta niin tekijästä kuin mallista. Kun muotokuvia pannaan esille kokonaisena galleriana tai arkistona, joka tavallaan on sen yksi olemisen perusmuoto, katsoja kiinnittää enemmän huomiota yksilöllisyyden esittämisen kaavamaisuuteen kuin yksittäiseen henkilöön yksilönä. Toisaalta katsomme aina omaa tai läheistemme kuvaa yksilöllisenä. Läheiseksi lyöttäytyvä, rakastava tai kunnioittava katse hävittää kaavamaisuuden ja pysäyttää vertailuprosessin. Tämä on aina muotokuvan toinen olomuoto: tässä ja nyt. 12 TAIDEMAALAUS 1/2008

13 kuvaaja Erika Adamsson Erika Adamsson: Juhani Tuominen, 2007, öljy mdf-levylle, 36 x 46 cm. TAIDEMAALAUS 1/

14 TUUSULANJÄRVELTÄ TAIVAASEEN Mikko Paakkola TUUSULANJÄRVELTÄ TAIVAASEEN TAIDEHISTORIOITSIJA VILLE LUKKARISEN kirja taidemaalari PEKKA HALOSESTA avaa näkökulman kansalliseen maisemaan ja antaa hyviä eväitä keskusteluun maisemamaalauksesta laajemminkin. Pekka Halosen maalauksia on luonnehdittu helpoiksi. Ville Lukkarisen mukaan taittuneen männynoksan kaltaisen maisemamaalauksen helppous johtaa harhaan. Halosen maalauksen eteen on vaivaton pysähtyä ja antaa mielikuvituksen vaeltaa, mutta vaatimattominkin teos muuttuu haasteeksi, jos esitetään analyyttisiä kysymyksiä, kuten mitä taidetta tämä on, pitäisikö minun ajatella tästä jotakin tiettyä. Taidemaalarilla on vapaus ja mahdollisuus tulkita kaikkea maalaustaidetta pelkästään värin ja muodon ongelmien kautta. Mutta jokaisella teoksella on myös suhde aikaansa ja ympäristöönsä. Halosen tapauksessa yllättää arkisuus. Häntä voisi luonnehtia asetelmamaalariksi, jolle luonnonelementit lepäävät maastossa tulkintaa odottamassa. Tällainen hyvin vähäinen kerronnallinen aines ei ole koskaan ollut helppoa purkaa tekstiksi, pikemminkin se viitoittaa tietä maalaukseen itsessään. Suomalaisessa aikalaislehtikritiikissä kuvailtiin Halosen maalauksia runoina, lauluina ja musiikkina. Ville Lukkarisen mielestä tämä kertoo siitä, että kriitikoilta loppuivat sanat Pekka Halosen maalausten edessä. Vasta 1910-luvulla muistutettiin, kun maalari oli ollut tunnettu jo parikymmentä vuotta, että Halonen oli puhtaan maalauksellisen suunnan ensimmäisiä suunnannäyttäjiä Suomessa. Näin Halonen liittyi vuosisadan vaihteen suuntauksiin, joissa korostettiin plastisten elementtien olevan maalauksessa tärkeämpiä kuin kuvatun aiheen. Taidehistorioitsija Ville Lukkarisen mukaan maalaus maalaus ei ole ollenkaan hassumpi luonnehdinta Halosen taiteesta. Maisemamaalaukseen usein liitettyä subliimin käsitettä etsivän on syytä kääntyä katsomaan CAS- PAR DAVID FRIEDRICHIN ja MARK ROTHKON maalauksia. Esimerkkejä on myös suomalaisessa nykymaalauksessa, vaikkapa turkulaisen SANNA PEURIN teosten pohjavire löytyy ylevän käsitteen kautta. Aikalaistulkintaa laajempia näkemyksiä ja 1900-lukujen vaihteen ranskalaissuuntausten teoreetikot olivat Les Nabis ja Les Fauves -ryhmiin kuuluneita taiteilijoita, tunnetuimpina MAURICE DENIS ja HENRI MATISSE. He näkivät naturalistit ja impressionistit pelkkinä luonnonhavainnon kopioijina. Oikea taide syntyisi dekoratiivisuudella, rytmillä, mitalla ja arabeskilla: haettiin kauneutta ja taiteen välitöntä, tunteenomaista koke- 14 TAIDEMAALAUS 1/2008

15 kuvaaja Museokuva Tiina Mielonen: Tasanne, 2007, öljy pleksille, 67 x 76 cm. TAIDEMAALAUS 1/

16 kuvaaja Tanja Holmberg Sanna Peuri: Käännöksiä, 2007, sekateknikka, 110 x 140 cm. 16 TAIDEMAALAUS 1/2008

17 mista. Tämä ei tarkoittanut mitään abstraktin taiteen esilehteä, eikä Halosenkaan taide ollut mikään alkusoitto ei-esittävälle. Lukkarisen mukaan Les Nabis t käänsivät katseensa oikeastaan kaikkeen, mikä edelsi renessanssia ja sen geometrisesti oikeaoppista perspektiivitilaa. Kuvan teknisistä ilmiasun ratkaisuista on kyse vain osin. Ranskalaisten mielestä taiteeseen olennaisesti kuuluva uskonnollissävyinen henkevyys katosi renessanssin maallisen (ja sitä myöten kaupallisen) aatemaailman mukana. He kokivat tehtäväkseen todellisen taiteen palauttamisen markkinavoimien turmelemaan maailmaan. Ei ole tavatonta, että toteutus uusille ideoille haetaan menneisyydestä. Myös taiteen alueella reagoidaan usein menneeseen. Oman aikansa taiteen virtauksiin perehtynyt, maisemamaalarinakin kunnostautunut, kirjailija AUGUST STRINDBERG halusi tietoisesti reagoida tulevaan. Tai ennustaa sitä. Esseissään hän visioi tulevaisuuden taiteen tapaa luoda sattuman kautta. Tulevaisuuden taide jäljittelisi luonnon sijasta luonnon tapaa luoda. Ja ikään kuin todisteena tästä olemme voineet kohdata 1960-luvun ohjelmallisen informalismin, vaikkei siitä löydykään suoria linkkejä Strindbergin emotionaalista vimmaa purkaviin maisemiin. Ville Lukkarinen huomauttaa maiseman ja abstraktion välisen yhteyden nousevan tavan takaa keskusteluun, vaikka pohdinnat ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Merkityksiltä vapaa vai lähtökohdiltaan sidottu maisema Maiseman on nähty olevan merkitykseltään vapaimman kuva-aiheen. Ville Lukkarisen mukaan maalaaminen antaa luonnolle väistämättä jonkin merkityksen tai merkitysten kimpun. Todellisuudessa niin tapahtuu jo, kun ihminen yhtäkkiä katsoo levittäytyvää luontoa maisemana. Näkymä saa jonkin ihmisestä lähtöisin olevan merkityksen luvun englantilaisen ALEXANDER COZENSIN mustetahranomaiset piirrokset havainnollistivat psykologista kokeellisuutta. Ne eivät esittäneet mitään, mutta ne pitivät sisällään mahdollisuuden luoda mielleyhtymiä maisemallisuuteen. Esimerkiksi WIL- LIAM TURNERIA ajatellessa kannattaa muistaa luonnosmaalauksen perinne, Lukkarinen sanoo. Turnerin hulvattoman tuntuiset Colour beginnings -akvarellit olivat itse asiassa taustatyötä, jota hän teki saadakseen realististen topografisten paikkakuntakuvaustensa väri- ja valosuhteet oikeiksi. Nykytaide käyttää maisemaa usein konseptuaalisen ajattelun välineenä. Esimerkkeinä tästä ovat uusekspressionistina tunnettu AN- SELM KIEFER, jolle maisema on symboli Saksan natsimenneisyydestä, ja JUSSI HEIKKILÄ, jonka käsitetaiteelliset teokset kommentoivat ensisijaisesti, perisuomalaiseen tapaan, luontoa itsessään. Ranskalainen PIERRE BURAGLIO referoi teoksissaan klassista ideaa maalauksesta ikkunana toiseen, korkeampaan todellisuuteen. EERO MARKUKSELA puolestaan kommentoi omassa taiteessaan itämaisen tussipiirroksen perinnettä siirrettynä suomalaiseen nykytodellisuuteen. Ekspansiivinen maisema On väitetty, että 1600-luvulla maisema vähitellen vapautui tehtävästä kehystää figuurimaalausta. Marxilaisvaikutteinen tutkija W.J.T. MIT- CHELL ehdottaa, että maiseman käsite on yhteydessä imperialismiin, esimerkkeinä Kiinan maisemataiteen kukoistuskausi ja antiikin Rooman maisemakuvauksen traditio. Maisemamaalaus kukoisti paikoissa ja aikoina, jolloin kyseiset maat laajenivat. Mitchellin mukaan maisemaesitykset ovat imperialistien toiveunia. Ne esittelevät kehityksen ja edistyksen neitseellisiä horisontteja tai harmonisesti kukoistavaa imperiumia. Taidehistorioitsija Ville Lukkarinen huomauttaa, että tällaisten ideoiden heitto auttaa ainakin ajattelemaan maisemamaalausta muunakin kuin taiteena taiteesta. Suomen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun korkealta mäeltä nähty näkymä etäälle taivaanrantaan tuntuisi esittelevän lupaavia tulevaisuudennäkymiä kuvan neitseellisiä metsiä ja järviä hyödyntävälle kansakunnalle aina kaukaiseen tulevaisuuden horisonttiin asti. Välskärin kertomusten tietäjänaisen tapaan, joka ei nähnyt Saimaan aalloissa enempää eikä vähempää kuin Suomen tulevaisuuden. Eero Markuksela: Kolme Vuoren Hetkeä, 2007, tussimaalaus, 295 x 485 cm yksityiskohta. Eero Markuksela: Ruusumerkintöjä, 2007, tussi, lyöntikulta, 63 x 48 cm. kuvaaja Eero Markuksela TAIDEMAALAUS 1/

18 AJATTELITKO TUOTA JO EILEN Katariina Lager AJATTELITKO TUOTA JO EILEN TAIDEMAALARI HELENA JUNTTILA ja taidekonservaattori, taidemaalari MAIJA SANTALA keskustelivat Junttilan akryylimaalaustekniikasta helsinkiläisessä tm galleriassa, jossa Helena Junttilan Karhuvoimaa -näyttely oli esillä. HELENA JUNTTILA: Märkätekniikan olen oppinut vuonna 2003 Unkarissa Taidemaalariliiton taiteilijasymposiumissa taidemaalari MAR- JUKKA PAUNILALTA. Tekniikassa pohjatyö vie aikaa, vettä pitää suihkuttaa niin kauan, että se on imeytynyt paperiin kokonaan. Osa ve- 18 TAIDEMAALAUS 1/2008

19 kuvaaja Heini Lehväslaiho destähän valuu pois ennen kuin se ehtii imeytyä. Välillä kääntelen paperia, että paperi suoristuu kunnolla. Yleensä kastelen paperin käsisuihkulla suihkussa. Kauttaaltaan märkänä pohja pingottuu tasaisesti alustalle. MAIJA SANTALA: Maalatessasi näkyy hyvin, kuinka akryylimedium lähtee leviämään. HELENA JUNTTILA: Värin leviäminen on tavallaan sattumaa, mutta tiedän, miten sattuma käyttäytyy. Maalaan vierekkäin märkiä kohtia, tiedostan maalatessa, miten värit keskenään leviävät. Vuonna 2005 aloitin akryylimaalauksen, maalasin sitä ennen paljon akvarelleja. Akryylivärit ovat hirveän intensiivisiä. On ollut nautinnollinen tapahtuma maalata akryyliväreillä. Täytyy odottaa, kun teos on kokonaan kuivunut, sen jälkeen sen voi taas uudelleen kastella ja jatkaa maalaamista. Seuraavana päivänä maalausprosessi jatkui. HELENA JUNTTILA: Maalaus on nyt kuivunut, kastelen sen uudelleen molemmilta puolilta suihkuttamalla monta kertaa. Väriä ei lähde pois. MAIJA SANTALA: Akryyli ei kuivuttuaan irtoa paperista, koska väri on imeytynyt veden kanssa sisään paperin kuituihin. HELENA JUNTTILA: Täytyy olla kärsivällisyyttä kastella kunnolla ettei yhtään huijaa. Yleensä en tätä toista puolta kastele enää niin paljon. Taas täytyy odottaa että paperi kuivuu sopivan kuivaksi eli se ei enää kiillä. Samalla tavalla kuin akvarelleissa, alla olevat väripinnat kuultavat läpi. HELENA JUNTTILA: Syksy-akvarellissa (2007) olen ensin kastellut paperin, sitten maalannut, valuttanut väriä, kääntänyt paperia, taas antanut värin valua. Antanut työn kuivua ja sen jälkeen aika raskaalla kädellä maalannut tämän kukan. Akvarelli kestää myös paksulla maalaamista. Ruskea on ollut ihan märkä, tumma kerros maalattu kuivemmalle, mutta vielä vähän kostealle pohjalle. Täytyy osata odottaa sitä oikeaa hetkeä. MAIJA SANTALA: Talviuni-akryylimaalauksessa (akryyli paperille, 2007) näkyy läpinäkyvyyden ja peittävyyden vaihtelevuus. HELENA JUNTTILA: Punainen on tässä vähän valunut, olen maalannut suhteellisen märällä pensselillä, sitten äkkiä kääntänyt maalauksen. Lopuksi olen antanut maalauksen olla märkänä pystyssä. MAIJA SANTALA: Katsomisen kannalta melkein harmi, että maalauksessa on lasi edessä. Kehyslistakin suojaa teosta ylhäältä tulevan lian laskeutumiselta ja sivuilta tulevalta liikkeeltä. MAIJA SANTALA: Näistä maalauksista näkee, että ne ovat keskittyneen hetken tuotoksia. HELENA JUNTTILA: Vähän niin kuin tunnelmointihetki. Maalaaminen on kuitenkin niin fyysistä ja vaikeaa, vaatii hirveästi ajattelua edeltäkäsin. Itse maalaustapahtuman aikana ei sillä tavalla voi ajatella, koska ajattelu estäisi suoran työskentelyn, maalaamisen täytyy tulla selkärangasta. MAIJA SANTALA: Minäkin odotan jonkin teoksen kanssa usein kuukausia, jonain päivänä voi monta asiaa loksahtaa paikalleen. HELENA JUNTTILA: Karhuakaan (2007) en voinut heti seuraavana päivänä jatkaa, kesti ehkä viikon tai kaksi, montakin viikkoa ennen kuin pystyin jatkamaan työskentelyä. Tavallaan sellainen ajatuksettomuus, tyhjä hetki, on ollut siinä työssä. Syksy, 2007, akvarelli, 75 x 56 cm. Talviuni, 2007, akryyli paperille, 112 x 75 cm. Karhu, 2007, akryyli paperille, 75 x 112 cm. kuvaaja Jukka Tarkiainen TAIDEMAALAUS 1/

20 BONGAA NYKYTAIDETTA JA NYKYTAITEILIJOITA Yleisöesittelyt Rakastu maalaukseen lauantaina 8.3. ja kello Tilauksesta esittelyitä ryhmille myös muina aikoina. Suomen suurin kuvataidetapahtuma järjestetään Kaapelitehtaalla, Helsingissä. Taidemaalariliiton vuosittaiseen teosvälitykseen osallistuu noin 500 Taidemaalariliittoon kuuluvaa ammattitaiteilijaa. Teosvälitys on tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen taiteesta ja katsastaa, millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Vanha tehdasrakennus tarjoaa mielenkiintoiset puitteet perinteisestä taidenäyttelystä poikkeavalle tilaisuudelle, ja se houkuttelee paikalle runsaasti yleisöä myös galleria- ja museonäyttelyiden kävijäkunnan ulkopuolelta. Mahdollisuus nähdä yhtäaikaa monen nykypäivän kuvataiteilijan uudempia teoksia kiinnostaa myös teoksiaan näytteille tuoneita taiteilijoita ja monet heistä vierailevat tilaisuudessa tutustumassa toisten taiteilijoiden uusiin teoksiin. Esillä on teoksia kaikista eri tyylisuunnista: esittävästä abstraktiin, minimalistisista voimakkaisiin väri-ilotteluihin. Viime vuosina taiteilijoiden suuntautuminen figuratiiviseen maalaukseen, kuten myös puhdas visuaalisuus ja kuvallinen kerronnallisuus, ovat olleet näytteille asetetuissa teoksissa esillä. Tarjonnan monipuolisuus on mahdollisuus. Katsojat ovat ottaneet teostarjonnan runsauden hyvin vastaan: suuresta määrästä löytää aina itseään koskettavia teoksia. Sekä tunnustetut eturivin taidemaalarit että vielä tuntemattomat kuvataiteilijat esittäytyvät kukin enintään kolmella teoksella. Mukana on maalauksia vasta taidekouluista valmistuneilta nuorilta ja uraansa aloittelevilta taiteilijoilta. Pääkaupungin näyttelytoiminnasta tuttujen taidemaalareiden lisäksi tapahtumaan osallistuu kuvataiteilijoita eri puolilta Suomea. Maalaus on ainutkertainen. Maalauksen kyky kuvata samalla niin ulkoista kuin sisäistä todellisuutta on viehättänyt ihmistä kautta aikojen. Kauneus, huumori, arkiset asiat ja kadun kieli ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä kuvataiteessa. Myös elämän kiireisyys ja ihmisten yksinäisyys kiinnostavat nykytaiteilijoita. Alun perin 1970-luvulla Taidemaalariliiton teosvälitys oli valtion taidehankintojen ostotilaisuus. Nykyisin teosvälityksen ostajista valtaosa on yksityishenkilöitä. Tilaisuudessa käy vuosittain yli kävijää. Asiakas saa ostetut teokset heti mukaansa ja hänellä on mahdollisuus korottomaan osamaksuun. TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYS Kaapelitehdas Merikaapelihalli Tallberginkatu 1 c, 1 kerros, Helsinki Avoinna arkisin ja viikonloppuisin Vapaa pääsy. Lisätietoja: Taidemaalariliitto, Katariina Lager, puh. (09) , 20 TAIDEMAALAUS 1/2008

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio & galleria G12 Kuopio Mindgames maalauksia ILPPO ALHO & MARJA MALI 2 10.05. - 28.05. 2014 galleria G12 Minna Canthin katu 15, Kuopio Kuvataiteilijat ja ovat työskennelleet yli 20 vuotta yhteisissä työtiloissa.

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

HUOMAA UUSI SÄHKÖISTEN DESIGNLÄMMITTIMIEN STANDARDI

HUOMAA UUSI SÄHKÖISTEN DESIGNLÄMMITTIMIEN STANDARDI Asiakirja on laadittu mahdollisimman huolellisesti. Sitä ei saa toisintaa edes osittain ilman Rettig ICC:n nimenomaista kirjallista lupaa. Rettig ICC ei ole vastuussa mistään tässä asiakirjassa esitetyn

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Cygnaeus-lukio, Jyväskylä Lukiodiplomit kuvataiteessa vuodesta 1997 Yli 150 diplomintekijää... ...portfolioineen.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. Honoré de Balzac (1799-1850) MEISTÄ LYHYESTI E T NOGRAFIA SILTANA TILOJEN KÄYTÖN ARKIPÄIVÄÄN

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan työn näkyvyys ennen Taiteilija Näyttelytiedote Mediahuomio Kritiikki Haastattelu Nosto Yleisö Taiteilijan

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot