Arviointikertomus vuodelta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Arviointikertomus vuodelta 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tarkastuslautakunta

2 Sisältö 1 Katsaus vuoteen Aiempien vuosien arviointikohteiden seuranta EU-hankkeiden vaikuttavuus ja hallinnointi Projektit Päättyneet projektit Jatkuvat projektit 6 3 Tarkastuslautakunnan toiminta 6 4 Tarkastuslautakunnan arviointi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntakaavoitus Organisaatiouudistus Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 9 5 Loppusanat 10 2

3 1 Katsaus vuoteen 2014 Tarkastuslautakunta päätti syksyllä vuoden 2014 arviointikohteet ja varsinainen arviointityö aloitettiin. Arviointikertomusta laadittaessa lautakunta on perehtynyt laajasti maakuntaliiton toimintaan selvityksiä kuulemalla ja asiakirjoihin perehtymällä. Lisäksi lautakunta jatkaa edellisen tarkastuslautakunnan suorittamien arviointikohteiden seurantaa jatkuvuuden varmistamiseksi. Tähän arviointikertomukseen on kirjattu keskeisiä poimintoja arvioinnin kohteena olleista maakuntaliiton tehtävistä ja niiden tavoitteiden toteutumisesta. Vuosi 2014 oli muutosten aikaa maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin tarkastellen. Tarkastuslautakunta tutustui edellisen arviointivuoden (2013) aikana tutkimuksiin, joissa nähtiin Venäjän matkailun kasvun jatkuvan edelleen. Venäjän ja Suomen välistä viisumivapautta haluttiin myös edistää perustuen kasvaviin matkailutuloihin Venäjältä. Maakuntaliiton laatimassa Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelmassa todettiin, että Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat hidastaneet matkailun kasvua sekä epäiltiin Ukrainan kriisin voivan kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Vuoden aikana olikin nähtävissä merkittävä matkailutulojen lasku sekä rahoitusongelmista johtuva investointien viivästyminen. Pohjois-Karjalasta saatiin vuoden 2014 aikana myös myönteisiä uutisia. Muuttovoittoa saavutettiin kuudentena peräkkäisenä vuonna. Alueen yritysten liikevaihto ja vienti kasvoivat alkuvuonna reippaasti verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Työttömien määrä ei kasvanut yhtä paljon kuin valtakunnallisesti vaikkakin työttömyysprosentti vuoden lopussa oli kolmanneksi korkein. Erityisesti huolestuttavaa on nuorten työttömyyden kasvu. Edunvalvonnassa onnistuttiin, saavutettiin hyvä tulos toisen asteen aloituspaikoissa valtion pohjaesitykseen nähden ja korkeakouluille aloituspaikkoja saatiin lisää. Joensuun lentokentän asema säilyy ja kehittyy. Vuoden aikana valtionhallinnolta saatiin toisaalta hyviä alueellistamispäätöksiä ja toisaalta kuntien voimavaroja vietiin pitkittyneiden kunta- ja sote-uudistus hankkeiden parissa. 3

4 2 Aiempien vuosien arviointikohteiden seuranta Tarkastuslautakunta esittää kussakin arviointikertomuksessa edellisen vuoden arviointihavaintojen ja suositusten toteutumisen. Lautakunta seuraa tavoitteiden toteumista myös useamman vuoden ajalla, esim. hankkeiden tuotosten vaikutuksia hankkeen päättymisvuoden jälkeen. 2.1 EU-hankkeiden vaikuttavuus ja hallinnointi Arviointikohde/suositus Hankkeiden jatkoa ja vaikutuksia tulisi tutkia varsinaisen hankkeen päättymisen jälkeen. Uusien hankkeiden tavoitteiden arviointiin hakemusvaiheessa olisi kiinnitettävä huomiota, miten realistisia esitetyt tavoitteet ovat. Hankkeiden vaikutuksia on tutkittu säännöllisesti esim. projektien oman raportoinnin kautta ja teetetty yhteinen itäsuomalaisten rahoittajien vaikuttavuusraportti. Vaikuttavuusraportoinnissa olisi hyvä edelleen kehittää tarkempia indikaattoreita vaikuttavuuden määrittelyä varten. 2.2 Projektit Tarkastuslautakunta on seurannut eri projekteja säännöllisesti useamman vuoden ajan. Projektien arviointia ja seurantaa aiemmilta ja vuodelta 2014 on esitetty erikseen alla olevassa taulukossa. Maakuntaliiton toteuttamat projektit ovat osoittautuneet tarkastuksissa teknisesti hyvin valmistelluiksi ja hoidetuiksi Päättyneet projektit Projekti/havaintoja ja suosituksia Reiteistä traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana. Hankkeen kesto: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintamalli maakunnan ulkoilureittiverkoston ylläpitoa ja koordinaatiota varten. Toisena keskeisenä tehtävänä on kartoittaa reitistöjen nykytila ja kehittämistarpeet sekä valita kärkireitit joille laadittaviin kehittämissuunnitelmiin sisällytetään myös ympäristö ja turvallisuusasiat. Suositus, havaintoja : Reitistöjen ja niiden varrella olevien palvelujen tuotteistaminen olisi tärkeää, siten parannettaisiin luontomatkailua elinkeinona. Reitistöjen matkailullinen ja taloudellinen hyöty yrittäjille edellyttää alueellista sitoutumista ylläpitoon sekä selkeää tietopalvelua loppukäyttäjille. Tietopalvelu loppukäyttäjille on toteutettu Karelia Expertin internetsivulla. Tietopalvelun jatkuvuus ja reitistöjen ylläpito ei ollut vielä vuoden 2014 lopussa varmistunut, koska kaikki alueelliset toimijat eivät olleet sitoutuneet siihen. Hankkeen jatkuvuutta mm. palvelujen tuotteistamista ja hyötyjä pidemmällä aikavälillä ei voida vielä todeta. 4

5 Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma -hanke, Hankkeen kesto: Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma on hanke, jonka toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön kehittämisyhtiöiden, Karelia Expertin, maakunnan kuntien ja elinkeinoelämän kanssa. Vetovoimaohjelmalla vahvistetaan maakunnan ja Joensuu vetovoimaa alueen sisäistä yhteistyötä ja markkinointia tehostamalla. Havaintoja 2012 Positiivista ja iloista karjalaista ilmettä tarvitaan maakunnassa. Ilman hanketta näkyvyys valtakunnallisesti olisi paljolti yksipuolisen uutisoinnin ja lehtijuttujen varassa. Viestintä televisiossa ja painetut julkaisut ovat onnistuneita. Pohjoiskarjalaiset yritykset ja julkisuuden henkilöt on saatu hyvin mukaan. Tourage, kesto Seniorimatkailun kehittäminen reuna- ja raja-aluilla. Hankkeen aikana perehdytään seniorimatkailijoilla suunniteltuihin tuotteisiin ja palveluihin ja esim. ikäosaamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa etsitäänkin uusia avauksia ja kehittämisideoita eri toimialojen, kuten hyvinvoinnin, elintarvikealan, kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. Suositus 2013 Hankkeen tulee huolehtia, että valmistuneet tuotokset ovat helposti saatavissa ja hyödynnettävissä sekä varmistaa että sisältöjen ja verkostojen ylläpito toimii jatkossakin. Hankkeessa on saatu aikaan pysyviä tuloksia, markkinointibrändi, Visitkarelia ja toimiva yhteistyöverkosto alan toimijoiden välillä. Maakuntaliitolla on tärkeä rooli siinä, että tämän toiminnan jatkuvuus varmistetaan. Hankkeen julkaisema opas Seniorimatkailun hyvät käytännöt on hyvä opas yrityksille jotka haluavat kehittää matkailutuotteita tälle ryhmälle. Lisäksi VisitKareliasivustolle on perustettu lomavinkkisivusto senioreille. Sivuston ylläpito hoidetaan Karelia Expert Matkailupalvelun toimesta jatkossa. Hankkeen vaikuttavuutta palvelujen tuotteistamiseen ja yritystoiminnan edistämiseen ei voi vielä todeta. Hanke valittiin 200 hankkeen joukosta 20 parhaan kestävää kehitystä edistävän matkailuhankkeen joukkoon Euroopassa. Poketti, kesto Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli- hankkeen keskeisenä tavoitteena on eri organisaatioissa tehtävän ennakointityön nykyistä systemaattisempi koordinointi. Suositus 2013 Maakunnallisen ennakointitiedon saatavuus (resurssit, toimintamalli) on varmistettava ennen hankkeen päättymistä. Tieto tulisi olla laajasti hyödynnettävissä ja helposti löydettävissä. Hankkeessa on perustettu internetiin ennakointiportaali, joka on avoin tietolähde kaikille talouden, työllisyyden ja osaamisen näkymistä. Portaali on ollut vierailujen määrän perusteella aktiivisessa käytössä / tarpeellinen. Hankkeessa on tehty työtä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi valmistelemalla jatkohanketta seuraaville vuosille. 5

6 2.2.2 Jatkuvat projektit Projekti/havaintoja ja suosituksia Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi, kesto: Hankkeen päätavoitteena on edistää nopeiden 100Mbi/s-yhteyksien aikaansaamista hajaasutusalueille. Pitkän ajan tavoitteena on luoda kattava nopeiden tietoliikenneyhteyksien verkko maakuntiin. Havaintoja 2012 Laajakaistasta tiedottamalla on saatu herätettyä kiinnostusta nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin. Hanke on edistänyt vaihtoehtoisten verkon rakentajien kuten osuuskuntien syntymistä. Itä- ja Pohjois-Suomessa (yhteensä) on syntynyt useita uusia osuuskuntia ja kuntayhtymiä jotka rakentavat laajakaistaverkkoa. Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa, kesto: Hankkeen tavoitteena on kehittyneiden ja edistyksellisten tietoliikenneyhteyksien saatavuuden parantaminen maaseutu- ja hajaasutusalueilla. Havaintoja 2012, 2013 Tiedottamista kuntiin ja mahdollisille loppukäyttäjille kiinteän laajakaistan hyödystä lisättävä, selvitettävä todellinen kysyntä, tuotava vahvasti esille vaihtoehtoja verkon rakentamiseen telealan yrityksen sijaan, laajakaistaverkon rakentamiseen suunnatun rahoituksen kehittäminen ja turvaaminen. Laajakaistatukilain tavoite 2015 on väliarvioinnissa ja on mahdollisesti jatkumassa vuoteen valtion lisärahoitusta tarvitaan. Maakuntaliitto on lausunnossaan kannattanut perustellusti hankeajan jatkamista - kiinteät valokuitu-/kaapeliyhteydet tarjoavat varmimman tiedonsiirtomahdollisuuden. Maakunnassa on edelleen alueita joille ei ole ollut markkinaehtoisia rakentajia eikä vaihtoehtoisia toteuttajia ole saatu. Ilman valtion merkittävää tukea on käytännössä mahdotonta saada kattavia 100 megan yhteyksiä. Valmisteilla Kaista käyttöön -hanke. Valtio on osoittanut lisämäärärahan (22 % osuus) laajakaistahankkeelle. Valtion lisämääräraha ei ole saanut kaikissa kunnissa laajakaistainvestointeja käyntiin nykyisessä taloustilanteessa. Hanke jatkuu tulevana vuonna Kaista kaikille - hankkeena. 3 Tarkastuslautakunnan toiminta Lautakunta kokoontui toimintavuonna seitsemän kertaa. Lautakunta osallistui Itä-Suomen huippukokoukseen joka järjestettiin Kajaanissa elokuussa. Huippukokouksen aiheina olivat mm. sote- ja aluehallintouudistus. Tarkastuslautakunnat pitivät lisäksi yhteisen kokouksen. Tarkastuslautakunnan kokoonpano: Varsinainen jäsen Erkki Buska Eila Heinonen Väinö Hernesniemi Varajäsen Hannes Rossi Marja-Leena Kivivuori Esa Räty 6

7 Reijo Kortelainen Paula Puhakka Sanna Halttunen Marketta Sairanen Puheenjohtajana toimi Eila Heinonen, varapuheenjohtajana Paula Puhakka ja sihteerinä asianhallintasihteeri Mirja Timonen. Lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastasi BDO Audiator Oy:n tilintarkastaja JHTT Johanna Lundström. Tilintarkastaja Johanna Lundström antoi selonteon suorittamistaan tarkastuksista. Lautakunta käsitteli tilintarkastuskertomuksen vuodelta Näiden tietojen ja henkilökunnan kuulemisten perusteella tarkastuslautakunta laati maakuntavaltuustolle kuntalain 71 :n mukaisesti tämän arviointikertomuksen. 4 Tarkastuslautakunnan arviointi Tarkastuslautakunta antaa kuntalain (365/1995) mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Samalla se arvioi toiminnan ja toimitapojen tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta ei tarkasta, se arvioi, arvottaa ja tekee havaintoja. Tarkastuslautakunnalla on mahdollisuus toimia valtuuston apuna toiminnan kehittämisessä ja kuntalaisnäkökulman esiintuojana. 4.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta päätti vuoden 2014 arvioinnin painopisteiksi strategisten tavoitteiden seurannan ja lisäksi tarkastuslautakunta seuraa uuden EU-ohjelmakauden toteuttamista, maakuntakaavoituksen edistymistä sekä jatkaa projektien tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Arvioinnin tietolähteenä ovat olleet kokouksissa kuullut selvitykset, tilintarkastuskertomus ja tilinpäätös. Valtuuston asettamat strategiset ja toiminnalliset ydintavoitteet oli asetettu toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Tulostavoitteet vuodelle 2014 oli asetettu organisaation mukaisesti tiimeittäin. Arviointikohteena eivät kuitenkaan ole tiimit vaan maakuntaliiton tehtävät. Tarkastuslautakunta arvioi miten näihin tavoitteisiin on vuoden 2014 aikana vastattu. Maakuntavaltuuston asettamia strategisia ydintavoitteita on nostettu esille arviointikohteittain, tavoitteet vuosille kirjoitettu kursiivilla. Tavoitteiden arviointi tarkastuslautakunnassa perustuu suullisiin ja kirjallisiin selvityksiin. Strategisten ja toiminnallisten ydintavoitteiden onnistumisen mittaamiseen ei ole luotu mittareita. Tarkastuslautakunta esittää, että jatkossa toimintasuunnitelman tavoitteiden laadintaan ja tavoitteiden mitattavuuteen kiinnitetään huomiota. 7

8 4.1.1 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on ajantasainen ja luo maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle. Maakuntakaavalla luodaan alueidenkäytölliset puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimikaudella valmistellaan maakuntakaavan 4. vaihe hyväksyttäviksi ja käynnistetään maakuntakaavan 5. vaihe. Seurannalla varmistetaan maakuntakaavojen ajantasaisuus. Havainnot Suosituksia Maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti. Maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistäminen on siirretty vuodelle Organisaatiouudistus Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Lisäksi maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja kehitetään sekä hallinnollisia menettelyjä parannetaan. Maakuntaliitossa toteutettiin organisaatiouudistus keväällä Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.6. Maakuntajohtaja esitteli syksyllä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia ja lisäksi johtamisesta tehdyn kyselyn yhteenvedon tarkastuslautakunnalle. Organisaatiouudistus esiteltiin maakuntavaltuustolle kesäkuussa Havainnot Henkilöstökysely on toteutettu säännöllisesti. Syksyllä toteutettuun kyselyyn oli lisätty organisaatiouudistuksen toteutumiseen liittyviä kysymyksiä. Suosituksia Organisaatiouudistuksen toimivuutta seurataan toteuttamalla esim. vastaavat kyselyt säännöllisesti. Lisäksi on tärkeää seurata henkilökunnan työhyvinvointia eri osaalueilla ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin asioiden edistämiseksi. Organisaatiouudistuksesta on lyhyt aika joten sen toimivuuteen ei voida vielä ottaa kantaa. 8

9 4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Tilinpäätöksen sivulla 11 on esitetty maakuntaliiton riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Lisäksi maakuntajohtaja laatii vuosittain maakuntahallitukselle yksityiskohtaisen selvityksen sisäisestä valvonnasta. Kuntalain 13 :n 3a mom. mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain 50 :n ja Kuntaliiton suosituksen ( ) mukaisesti hallintosääntöön tulisi sisällyttää sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä tehtävien ja vastuun jako kunnan sisällä. Havainnot Tilinpäätöksessä on selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Maakuntaliiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta on hoidettu asianmukaisesti eikä siinä ole huomautettavaa. Maakuntavaltuusto ei ole päättänyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallinto- ja taloussäännössä ei ole yksilöity sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuita suositusten mukaisesti. Suosituksia Maakuntavaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallinto- ja taloussääntöön lisätään Kuntaliiton suosituksen mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävien ja vastuun jako. 4.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Havainnot Suosituksia Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja on ,00 euroa. Tilikauden ylijäämä on ,50 euroa. Talousarvion poikkeamien syyt valtuustoa sitoviin lukuihin nähden on merkitty tilinpäätösasiakirjaan. Taseen kertynyttä ylijäämää on ,05 euroa. Kertynyt ylijäämä huomioidaan seuraavina vuosina kuntaosuuksien määrittelyssä. 9

10 5 Loppusanat Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle on saatu EU-rahoitusta kohtuullisen hyvin. Tämän rahoituksen hyödyntäminen tehokkaasti koko maakunnan tasolla on tärkeää. Lisäksi on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman hyvin kansainvälistä hankerahoitusta. Näistä sekä EU- että kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista tarvitaan maakunnassa enemmän tiedottamista. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisen, Brysselissä sijaitsevan EU-toimiston asiantuntijuus on maakunnan käytettävissä. Tästä mahdollisuudesta pitäisi kertoa enemmän alueen toimijoille, kunnille ja yrityksille. Tarkastuslautakunta toteaa, että maakunnassa on edelleen huonossa kunnossa olevia teitä. Tiestön kunnossapito pitää turvata maakunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Laajakaistahankkeiden toteutuminen on ollut heikkoa. Nämä yhteydet tarvitsevat rahoitusta ja näiden eteen täytyy edelleen tehdä töitä edunvalvonnan saralla. Tulevaisuuden ennakointi nousee entistäkin tärkeämmäksi. Miten maakuntaliitto voisi esim. tukea ja ennakoida vahvemmin vaihtoehtoisia markkinoita Venäjän sijaan? Olisiko maakuntaliitolla rooli uusien toimenpidemallien suunnittelijana ja vaihtoehtoisten markkinoiden haistelijana? Askel tähän suuntaan on jo otettu maakuntaliiton toteuttamassa Finland - China Green Economy Platform (GEP), Kiina Suomiyhteistyö hankkeessa. Pohjois-Karjalassa on onnistuttu monessa edunvalvonta-asiassa. Hyvistä asioista täytyy myös pitää kiinni ja tuoda niitä esille: iloinen elämänasenne, osaava työvoima, koulutusmahdollisuudet, luonto. Tulevaisuus on nuorissa. Varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus koulutukseen ja tuetaan työelämään kiinnittymisessä. Tarkastuslautakunta kiittää henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä maakuntamme eteen tehdystä hyvästä työstä. Allekirjoitukset Joensuussa Eila Heinonen puheenjohtaja Paula Puhakka varapuheenjohtaja Erkki Buska Reijo Kortelainen 10