Arviointikertomus vuodelta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Arviointikertomus vuodelta 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tarkastuslautakunta

2 2

3 Sisältö 1 Tiivistelmä 4 2 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 5 3 Tarkastuslautakunnan arviointi Aiempien vuosien arviointikohteiden seuranta Arviointikohteet Euregio Karelia, Karelia CBC -ohjelma, Barentsin alueneuvosto Finland China Green Economy Platform (GEP) -hanke, Kiina-yhteistyö Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kaista kaikille -hanke Kansainvälinen hanketoiminta Maakunnan edunvalvonta 10 4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 11 5 Yhteistyössä eteenpäin 12 3

4 1 Tiivistelmä Tarkastuslautakunta antaa uuden kuntalain (410/2015, 121) mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta ei tarkasta, se arvioi, arvottaa ja tekee havaintoja. Tarkastuslautakunnalla on mahdollisuus toimia valtuuston apuna toiminnan kehittämisessä ja kuntalaisnäkökulman esiintuojana. Tarkastuslautakunta päätti syksyllä vuoden 2015 arviointikohteet ja varsinainen arviointityö aloitettiin. Arviointikertomusta laadittaessa lautakunta on perehtynyt laajasti maakuntaliiton toimintaan selvityksiä kuulemalla ja asiakirjoihin perehtymällä. Lisäksi lautakunta seuraa aiempien vuosien arvioinnin kohteita jatkuvuuden varmistamiseksi. Tähän arviointikertomukseen on kirjattu keskeisiä poimintoja arvioinnin kohteena olleista maakuntaliiton tehtävistä ja niiden tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2015 arviointikertomuksessa on nostettu esille erityisesti kansainvälinen yhteistyö. Tarkastuslautakunta perehtyi maakuntaliiton kansainväliseen hanketoimintaan, Finland China GEB -hankkeeseen ja Kiina-yhteistyöhön. Maakuntaliitto on mukana ja toteuttaa rajayhteistyötä mm. Euregio Kareliassa ja Barentsin alueneuvostossa. Tulevaisuuden sähköistä asiointia ja palveluja varten tarvitaan tehokkaita yhteyksiä. Tarkastuslautakunta on seurannut eri laajakaistahankkeiden toteutumista maakunnassa useamman vuoden ajan. Uutena hankkeena alkoi Kaista käyttöön -hanke. Perussopimuksen mukainen tehtävä, maakunnan edunvalvonta, perustuu vahvasti hankeluetteloon - maakunnan kärkihankkeisiin. Vuoden aikana on vaadittu myös reagointikykyä ennakoimattomiin maakunnan etuun vaikuttaviin asioihin. Tarkastuslautakunta on tehnyt arvioinnissaan mm. seuraavia havaintoja (tarkemmat tiedot luvussa 3.2). Kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä toteutetaan aktiivisesti monella tavalla. Yhteistyökumppaneina toimivat paitsi maakunnalliset toimijat kuten kunnat ja elinkeinoyhtiöt, myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot. Monivuotista yhteistyötä tehdään Karjalan tasavallan / Venäjä kanssa mm. Euregio Karelia ja Karelia CBC -ohjelmassa. Uusia kumppanuuksia on haettu onnistuneesti Kiinasta. Markkinoita ja kumppaneita voitaisiin etsiä myös muualta EU:n ulkopuolelta. Maakunnan edunvalvonnassa on tehty hyvää työtä. Myönteisiä ratkaisuja saatiin esim. valtion organisaatioiden uudistamishankkeissa, juna- ja lentoliikenneratkaisuissa ja Euroopan metsäinstituutin rahoituksessa. Junaliikenteessä yhteydet täältä pohjoiseen ja länteen vähenivät ja siltä osin ratkaisu jatkosta on avoin ja edellyttää maakunnallista edunvalvontaa. Kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentaminen maakunnassa on kesken. Käynnissä olevalla hankkeella ei kuitenkaan voida vaikuttaa kokonaisrahoitusjärjestelmään, joka on suurilta osin rajoittanut rakentamista. 4

5 2 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Lautakunta kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Lautakunta osallistui Itä-Suomen huippukokoukseen joka järjestettiin Joensuussa elokuussa. Huippukokouksen aiheina olivat mm. hallituksen politiikka Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta, komission rahoitusvälineet kasvun aikaansaamiseksi ja biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Huippukokouksen yhteydessä pidettiin tarkastuslautakuntien yhteiskokous, jossa käytiin läpi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaa ja tavoitteita. Itä- ja Pohjois-Suomen tarkastuslautakunnat järjestivät yhteisen opintomatkan Brysseliin huhtikuussa. Opintomatkalla tutustuttiin Euroopan parlamenttiin, Suomen Kuntaliiton toimistoon ja Suomen pysyvään edustustoon Brysselissä. Kohteissa perehdyttiin tarkemmin EU-rahoitukseen ja hakuvälineisiin. Tarkastuslautakunnat pitivät lisäksi matkan aikana yhteisen kokouksen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston vierailun yhteydessä. Tarkastuslautakunnan kokoonpano: Varsinainen jäsen Erkki Buska Eila Heinonen Väinö Hernesniemi Reijo Kortelainen Paula Puhakka Varajäsen Hannes Rossi Marja-Leena Kivivuori Esa Räty Sanna Halttunen Marketta Sairanen Puheenjohtajana toimi Eila Heinonen, varapuheenjohtajana Paula Puhakka ja sihteerinä asianhallintasihteeri Mirja Timonen. Lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastasi BDO Audiator Oy:n tilintarkastaja JHT, HT Johanna Mäkelä. Tilintarkastaja Johanna Mäkelä antoi selonteon suorittamistaan tarkastuksista. Lautakunta käsitteli tilintarkastuskertomuksen vuodelta Näiden tietojen ja henkilökunnan kuulemisten perusteella tarkastuslautakunta laati maakuntavaltuustolle kuntalain 121 :n mukaisesti tämän arviointikertomuksen. 5

6 3 Tarkastuslautakunnan arviointi 3.1 Aiempien vuosien arviointikohteiden seuranta Tarkastuslautakunta esittää kussakin arviointikertomuksessa edellisen vuoden arviointihavaintojen ja suositusten toteutumisen. Lautakunta seuraa tavoitteiden toteumista myös useamman vuoden ajalla, esim. hankkeiden tuotosten vaikutuksia hankkeen päättymisvuoden jälkeen. ja suositukset Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että hallinto- ja taloussäännössä ei yksilöity sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuita sekä maakuntavaltuusto ei ollut päättänyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Maakuntakaavoitus Arviointikertomus 2014 Maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti. Maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistäminen on siirretty vuodelle Laajakaistahankkeet: Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi-hanke ( ). Hankkeen päätavoitteena on edistää nopeiden 100Mbi/s-yhteyksien aikaansaamista haja-asutusalueille. Pitkän ajan tavoitteena on luoda kattava nopeiden tietoliikenneyhteyksien verkko maakuntiin. Tark.ltk:n seuranta 2014: Maakunnassa on edelleen alueita joille ei ole ollut markkinaehtoisia rakentajia eikä vaihtoehtoisia toteuttajia ole saatu. Ilman valtion merkittävää tukea on käytännössä mahdotonta saada kattavia 100 megan yhteyksiä. Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa kesto: Hankkeen tavoitteena on kehittyneiden ja edistyksellisten tietoliikenneyhteyksien saatavuuden parantaminen maaseutu- ja haja-asutusalueilla. Tark.ltk:n seuranta 2014: Valtio on osoittanut lisämäärärahan (22 % osuus) laajakaistahankkeelle. Valtion lisämääräraha ei ole saanut kaikissa kunnissa laajakaistainvestointeja käyntiin nykyisessä taloustilanteessa. Seuranta Hallinto- ja taloussääntöön on lisätty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut ja maakuntavaltuustossa on hyväksytty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Maakuntakaavan ajantasaisuus: Maakuntakaavan 5. vaihe on käynnistetty vuonna 2015, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos hyväksyttiin Kaavavaiheen nimi on muuttunut kokonaismaakuntakaavaksi. Kaavaan liittyviä erillisselvityksiä käynnistetty mm. biotalouden ja Saimaan matkailualueen aluerakenteesta. Erillisselvitykset valmistuvat vuonna Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke on edistänyt laajakaistarakentamista maakunnassa. Maakunnassa on toteutettu laajakaistainvestointeja sekä markkinaehtoisesti että julkisella tuella. Maakunnassa on edelleen alueita joille ei ole toteutettu laajakaistaverkkoa. Tarkastuslautakunta toteaa selvitysten perusteella, että suurin este laajakaistaverkkojen rakentamiselle on ollut teleyhtiöiden vetäytyminen pois rakentamisesta ja rahoituksesta sekä laajakaistarakentamisen rahoitusjärjestelmä kokonaisuudessaan. Tehokkaiden verkkoyhteyksien tärkeys korostuu tulevaisuudessa kun palveluja siirretään entistä enemmän verkkoon - miten haja-asutusalueiden palvelut turvataan? Laajakaistayhteyksien edistäminen jatkuu Kaista kaikille -hankkeessa (ks. arviointikertomus sivu 8). 6

7 3.2 Arviointikohteet 2015 Tarkastuslautakunta päätti vuoden 2015 arvioinnin painopisteiksi strategisten ydintavoitteiden ja toiminnallisten tavoitteiden seurannan lisäksi maakunnan edunvalvonnan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön. Arvioinnin tietolähteenä olivat kokouksissa saadut selvitykset, tilintarkastuskertomus ja tilinpäätös. Valtuuston asettamat strategiset ja toiminnalliset ydintavoitteet oli asetettu toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Tulostavoitteet vuodelle 2015 oli asetettu organisaation mukaisesti yksiköittäin. Arviointikohteita ei eritellä yksiköittäin vaan tarkastellaan maakuntaliiton toimintaa kokonaisuutena. Tarkastuslautakunta arvioi miten näihin tavoitteisiin on vuoden 2015 aikana vastattu Euregio Karelia, Karelia CBC -ohjelma, Barentsin alueneuvosto Kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä haetaan toiminta- ja taloussuunnitelman strategisen ydintavoitteen mukaan lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen. Rajan ylittävää yhteistyötä tehdään yhdessä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja ENI-ohjelman puitteissa. Euregio Karelia yhteistyöalueen tavoitteena rajaalueiden kehittämistä edistävien yhteistyösuunnitelmien ja projektien valmistelu ja toteuttaminen sekä yhteistyötä haittaavien esteiden poistaminen. Ohjelma-asiakirjan 2020 mukaan toimii strategisena suunnannäyttäjänä Karelia CBC - ohjelman valmistelussa ja toteuttamisessa. Karelia ENPI CBC -ohjelmasta ( ) myönnettiin rahoitusta tasapuolisesti sekä Venäjän että Suomen puolen hankkeille. Pohjois-Karjalaan saatiin paljon hankkeita. Ohjelma käynnistyi myöhään. Karelia CBC -ohjelman ( ) valmistelu on käynnissä. Ohjelman tavoitteet ja toimintalinjat ovat hyvät esim. liike-elämän kehittäminen, rajan ylittävä taloudellinen yhteistyö, paikallisen kulttuurin edistäminen, raja-valvonnan ja turvallisuuden edistäminen. Hakukierros ohjelman avautuu aikaisintaan syksyllä Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen alueneuvosto. Pohjois-Karjalan on alueneuvoston tarkkailijajäsen. Pohjois-Karjalalle on hyödyllistä olla mukana toiminnassa esim. liikennekäytävien kehittäminen. Hanke- ja ohjelmayhteistyötä vahvistetaan ja jatketaan riippumatta kansainvälisestä tilanteesta mm. EU:n ja Venäjän välillä. 7

8 3.2.2 Finland China Green Economy Platform (GEP) -hanke, Kiinayhteistyö Projektin tavoitteena on edistää Suomen ja Kiinan eli tässä tapauksessa Pohjois-Karjalan ja Heilongjiangin välistä yhteistyötä biotaloussektorilla. Yhteistyö sisältää yritystoimintaa sekä tutkimus-, ja koulutustoimintaa. Liiketoiminnossa tähdätään sekä viennin että tuonnin kasvuun molemmissa maissa. Projekti lisää yhteistyötä ja ideoita tutkimus- ja koulutusaloilla. Hankkeen osatoteuttaja oli Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Hanke toimi ajalla Hankkeessa organisoitiin osallistuminen China- Russia -messuille Kiinassa. Messuilla esiteltiin Pohjois-Karjalan yrityksiä. Hanke järjesti yhteistyövierailun Kiinan Heilonjiangiin. Vierailulla ammattikorkeakoulu teki kuusi yhteistyösopimusta ja yliopisto yhden. Heilongjiangin kanssa luotiin toimintamalli yhteistyölle. Hankkeen tavoite on toteutunut, on löydetty yhteistyökumppaneita eri toimijoille. Kiina-yhteistyö on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeen. Uusien yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden etsiminen Kiinasta on ollut kannattavaa, uusia kumppanuuksia olisi hyvä hakea laajasti muualtakin Euroopan ulkopuolelta. Jatkossa hankkeilla tulisi tavoitella erityisesti yritysyhteistyökumppanuuksia Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto on alueen maakuntien yhteinen edunvalvoja Brysselissä. Yhteisessä toimistossa ovat mukana Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois- Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntien liitot. EU-toimisto laatii vuosittain oman toimintakertomuksen. EU-toimiston Pohjois-Karjalan osuus (noin euroa) maksettiin tulevaisuusrahastosta vuonna EU-toimisto on keskeinen maakunnan edunvalvoja Brysselissä. Keskeisimmät tehtävät ovat: alueen EU-rahoitus, kansainvälistyminen, edunvalvonta ja toimeksiantopalvelut. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisen EUtoimiston merkitys omistajamaakunnille ja kunnille edunvalvojana on tärkeä. EU:n rakennerahaston merkitys Suomen osalta tulevaisuudessa pienenee. Suoraan EU:sta rahoitettavien hankerahoituskanavien mahdollisuudet lisääntyvät. EU-toimiston palveluista ei tiedetä maakunnassa riittävästi. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien on turvattava EU-toimiston resurssit maakuntien yhteisenä edunvalvojana. Tulevien ohjelmakausien valmistelua on seurattava ja pyrittävä vaikuttamaan niiden sisältöön pohjoisten alueiden näkökulmasta. EU-toimistosta ja sen palveluista tiedotetaan aktiivisesti maakunnan eri organisaatioille. 8

9 3.2.4 Kaista kaikille -hanke Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi Kaista kaikille -yhteishanketta, jossa koordinoidaan ja valmistellaan kuuden maakunnan laajakaistahankkeet: Lappi, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa sekä Pohjois-Savo. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa laajakaistatukilain mukaiset julkisen tuen haut laajakaistakohteiden rakentamiseen kustannustehokkaasti ja vaikuttaa siten maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Hanke on jatkoa päättyneelle Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hankkeelle. Hanke alkoi Hankkeen rahoitus on Pohjois-Karjalassa tulevaisuusrahastosta ja muiden maakuntien osalta maakuntien kuntarahastoista tai maakuntaliittojen omista toimintamäärärahoista. Maakunnan alueella laajakaistarakentaminen on osin puutteellista johtuen joko toteuttajan puutteesta tai rahoitusjärjestelmästä. Kunnilla on liikaa vastuuta rahoituksesta. Yleisesti ei nähdä valokuituyhteyksien tarjoamia mahdollisuuksia esim. elinkeinoelämän ja sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Haja-asutusalueilla tulisi olla käytettävissä riittävät ja kohtuullisen hintaiset tietoliikenneyhteydet Kansainvälinen hanketoiminta Kansainvälinen hanketoiminta liittyy tai sisältyy liiton moniin tehtäviin: maakuntaohjelma, verkostot ja yhteistyöalueet, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto jne. Maakuntaliitto on eri ohjelmakausilla ollut toteuttamassa tai partnerina useissa kv-hankkeissa. Kv-hanketoimintaa tarkastellaan tässä kansainvälisten hankkeiden ja hanketukityön näkökulmasta. Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimintaohjelma valmistui syksyllä. Erillisohjelmarahoitusten hakeminen vaatii hakijalta vahvaa paitsi oman alan, myös hanketoiminnan osaamista ja kielitaitoa. Maakuntaliiton järjestämällä Kv-hanketoimijafoorumilla jaetaan tietoa ja osaamista hanketoimijoiden kesken. Hanketoimintaan liittyvän tiedon ja osaamisen vientiä muihin organisaatioihin on jatkettava. 9

10 3.2.6 Maakunnan edunvalvonta Toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetettu strateginen ydintavoite edunvalvonnalle on: Edunajamisella euroja ja työllisyyttä maakuntaan. Edunvalvonnalla tavoitellaan riittäviä resursseja kehittämiseen ja vaikutetaan kansalliseen päätöksentekoon maakunnan hyväksi. Edunvalvontaan sisältyy myös hyvinvointi, elinvoimaisuus ja kansallinen edunvalvonta. Edunvalvontatyössä edistetään sekä ennakkoon sovittuja, hankeluettelon mukaisia maakunnan kärkihankkeita että reagoidaan välittömästi ennakoimattomiin aluetta koskeviin asioihin. Edunvalvontatyö vaatii pitkäjänteisyyttä, jonkin hankkeen osalta voi vaatia useamman vuoden työn ja erilaisia vaikuttamiskeinoja sekä yhteistyötä maakunnan muiden toimijoiden ja kansanedustajien kanssa. Tarkastuslautakunta toteaa, että maakunnan edunvalvontaa on tehty aktiivisesti ja tuloksekkaasti. Mm. seuraavissa asioissa on vuonna 2015 saatu myönteiset päätökset: - Euroopan metsäinstituutti EFI:n rahoituksen leikkaus torjuttiin ja saatiin lisärahoitusta. - vankilaverkostoa koskeva ratkaisu, Pohjois- Karjalassa Pyhäselän ja Juuan vankilat säilyvät - junaliikenteelle saatiin väliaikainen supistettu ratkaisu, jolla turvattiin osittainen liikenne pohjoiseen ja länteen vuoden 2016 lopulle, jatko on epävarma - lentoliikenneyhteydet on turvattu toistaiseksi - tieverkoston parantaminen esim. vt 23 osalta on aloitettu Varkauden suunnalla, jatkorahoitus puuttuu. Nopea reagointikyky vaatii resursseja. Edunvalvontatyö on turvattava julkishallinnon kokonaisuudistuksen valmistelun aikana niin, että toiminnan taso pysyy riittävänä. Hankeluettelo - Vaikuttamisen kärjet, toimii jatkossakin edunvalvontatyön pohjana. 10

11 4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja on ,32. Tilikauden alijäämä on ,04 euroa. Talousarvion poikkeamien syyt valtuustoa sitoviin lukuihin nähden on merkitty tilinpäätösasiakirjaan. Taseen kertynyttä ylijäämää on ,01 euroa. Kertynyt ylijäämä huomioidaan seuraavina vuosina kuntaosuuksien määrittelyssä. 11

12 5 Yhteistyössä eteenpäin Olennaisilta osin arviointi perustuu pääosin kuulemisiin ja saatuihin kirjallisiin raportteihin, koska toimintaja taloussuunnitelmassa ei ole asetettu mittareita tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Tarkastuslautakunta esittää, että toiminta- ja taloussuunnitelmaan kehitetään selkeämpi tavoitteiden asettaminen seurantaa varten. Huolimatta monella tapaa vaikeasta vuodesta; valtionhallinnon säästöohjauksesta johtuva edunvalvontatarpeen lisääntyminen yhtä aikaa oman organisaation muutoksien kanssa, on maakuntaliiton tehtävissä kuitenkin onnistuttu hyvin. Myönteisiä päätöksiä maakunnalle on saatu ja osittaisia torjuntavoittoja on myös tullut, mutta työtä riittää. Maakunnallisen yhteistyön onnistumisen merkitys nähtiin kun vuonna 2015 maakunnan kunnat ja Heinäveden kunta päättivät perustaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Siun soten. Siun soten valmistelussa oli vahvasti mukana yhdistystoimijoita, päättäjiä, kuntalaisia ja asiantuntijoita. Varsinainen toiminta alkaa vuoden 2017 alusta. Seuraava uudistustyö on jo aloitettu, maakuntauudistusta valmistellaan yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa nimellä Siun sotesta Meijän maakuntaan. Kolmannen sektorin toiminta tulee kasvamaan maakunnan elinvoimaisuuden kehittäjänä. Vapaaehtoistyössä kukoistava yhteisöllisyys on yksi maakuntamme vahvuus. Järjestöjen arkinen työ hyvinvoinnin eteen on yksinkertaisimmillaan yhteisiä talkoita ja vaativimmillaan Ilosaari-rockia tai maailmanmestaruuskilpailujen järjestämistä. Maakunnassamme on noin rekisteröityä yhdistystä, joista arviolta puolessa on aktiivista toimintaa. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin edistäjinä ja palveluiden tuottajina on tuettava. Vuonna 2015 valmistui Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Ohjelma on tarkoitettu työvälineeksi järjestöille, kuntien viranhaltijoille ja päättäjille sekä muille toimijoille järjestötyön kehittämiseen ja uusien yhteistyömallien etsimiseen. Järjestötoiminnasta tuleva auttamisen ja tekemisen ilo antavat tulevaisuuden uskoa ja yhdessä onnistumisen kokemuksia koko Pohjois-Karjalassa. Tästä voi ammentaa voimia ja mallia myös kaikkeen muuhun toimintaan. Tarkastuslautakunta kiittää henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä maakuntamme eteen tehdystä hyvästä työstä. 12

13 Allekirjoitukset Joensuussa Eila Heinonen puheenjohtaja Paula Puhakka varapuheenjohtaja Erkki Buska Väinö Hernesniemi Reijo Kortelainen 13