Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma

Transkriptio

1 Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu FM Jussi Tuovinen

2 Sarjan rakenne, osa Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?

3 Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: Palautetta luennoitsijalle:

4 Afrodite / Venus Kreikk. mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar Room. mytologiassa Afroditea vastaa Venus Ohessa William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (La naissance de Venus, 1879)

5 Aphrodite Pandemos Ilmeisesti vanhemman tradition ja Homeroksenkin Iliaassa esittämän version mukaan Afroditen vanhemmat olivat ylijumala Zeus ja meren jumala Okeanoksen tytär Dione ( kaiken kansan Afrodite ) Etymologisesti Dione on indoeurooppalaisissa kielissä yksinkertaisesti "jumalatar" Vanhimmassa helleenien oraakkelitemppelissä Epeiroksen Dodonassa Dionea palvottiin Zeuksen puolisona Heran sijaan Tavallisempi tarina

6 Aphrodite Ourania Ilmeisesti uudemman ja ainakin Hesiodoksen runoelmassaan Jumalten synty (Theogonia) esittämän version mukaan titaanijumala Kronos kuohitsi isänsä Uranoksen, jonka genitaaleista vuotava vaahto eli sperma valui mereen hedelmöittäen meren jumalattaren Thalassan, mistä syntyi Afrodite eli "vaahtosyntyinen ( taivaallinen Afrodite ) Thalassaa pidettiin kalojen ja muiden meren elävien äitinä, mutta myös Välimeren henkilöitymänä Molemmissa traditioissa Afroditen syntymäpaikkana pidetään Kyprosta

7 Itäinen tulokas? Afroditen palvonta lienee tullut idästä foinikialaisten välittämänä sekoittuen kreikkalaiseen traditioon Historioitsija Herodotoksen mukaan Babylonian Mylittan, Assyrian Ištarin, foinikialaisten Astarten ja Afroditen välillä on selviä yhteyksiä Vanhimmat Afroditen kulttipaikat olivat Kytheran eli Kithiran ja Kyproksen saarilla Kíthirassa oli ikivanha foinikialaisten perustama temppeli, ja kyproslaisten mukaan heidän temppelitoimituksensa olivat peräisin Foinikian Askalonista

8 Afroditeen luonteesta ja roolista Varsinkin jälkimmäinen syntymyytti korostaa sitä, että Afrodite syntyi aikuisena (vrt. Pallas Athene) eikä hänellä ollut normaalia lapsuutta Lapset ja äitiys eivät muutenkaan liity Afroditeen kuten moniin muihin jumalattariin, vaan ennen kaikkea aikuinen rakkaus ja seksuaalisuus Onkin varsin osuvaa, että monet rakkauteen ja seksuaalisuuteen liitetyt asiat (esim. kondomit) ovat saaneet Afroditen tai Venuksen nimen Myös naisellinen kauneuden tavoittelu ja turhamaisuus korostettuja piirteitä

9 Afrodite ja Hefaistos Afroditen turhamaisuus ja kauneuden tavoittelu esiintyvät monissa häneen liitetyissä tarinoissa Tosin myös Hera ja Pallas Athene lähtivät mukaan historian vanhimpaan missikisaan, jonka tuloksena tuli Pariksen tuomio ja Troijan sota Vaikka Zeus tunnetusti arvosti naiskauneutta, hänellä ei tiedetä olleen seksisuhdetta Afroditeen ja itse asiassa poistaakseen tämän aiheuttaman ongelman naitti hänet kaikkein rumimmalle Olympon jumalista eli seppäjumala Hefaistokselle (Vulcanus)

10 Epätasainen parisuhde Toisen version mukaan Hefaistos takoi upean kultaisen häkin ja sai houkuteltua Heran sen sisään, minkä jälkeen hän lupasi vapauttaa tämän vain, jos saisi vaimokseen ihanan Afroditen (vrt. Reininkullan jättiläisten vaihtokauppa Freijasta) Niin tai näin, Afrodite ja rampa Hefaistos muodostivat varsin epäsuhtaisen parin ja näin ollen Afroditen aviouskollisuuskaan ei ollut parhaasta päästä

11 Afroditeen miehet Kuten jo Areen yhteydessä tuli esille Afroditea puhutteli erityisesti Areen raaka maskuliinisuus ja ilmeisesti suhde toimi molempiin suuntiin, sillä jälkeläisiä tuli useita Muita miehiä mm. Poseidon Hermes Dionysos Adonis (Ares) Phaeton Ankhises (Troijan sota) Butes (Argonauttien matka)

12 Afrodite, Eros ja Psykhe Psykhe oli nuori kaunis prinsessa Afrodite oli tämän kauneudesta kateellinen ja pelkäsi, että ihmiset alkaisivat palvella kuolevaisen kauneutta hänen sijaansa Sen vuoksi hän usutti poikansa Eroksen (lat. Amor tai Cubido) ampumaan Psykhea nuolella, joka saisi tämän rakastumaan rumimpaan mahdolliseen mieheen Eros kuitenkin satutti itsensä nuoleensa ja rakastui itse Psykheen

13 Psykhen urotyöt Eroksen ja Psykhen romanssista aiheutui monenlaisia ongelmia ja seikkailuita, joiden lopuksi Psykhe anoi anteeksiantoa mustasukkaiselta Afroditelta, joka esitti Psykhelle monenlaisia mahdottomia tehtäviä (vrt. miessankarien uroteot), jotka Psykhe kuitenkin selvitti nokkeluudellaan ja erilaisten eläinten avulla Ensimmäiseksi Afrodite määräsi Psykhen lajittelemaan kasan erilaista viljaa suureen koriin ennen auringonlaskua Muurahaisen kävi sääliksi Psykhea, ja niin se tovereineen lajitteli viljan tälle

14 Vettä ja rasiallinen kauneutta Monien onnistuneiden tehtävien jälkeen Afrodite pyysi Psykheä hakemaan Styksin ja Kokytoksen vettä Haadeesta Vettä vartioi valtavat käärmeet ja niinpä kuolevaisen oli mahdoton saavuttaa sitä, mutta paikalle lensi kotka, joka suoritti tehtävän Psykhelle Lopuksi Afrodite pani Psykhen hakemaan Persefonelta manalasta rasiallisen kauneutta, koska hän oli sitä sen verran menettänyt huolehtiessaan poikansa sairastumisesta Psykshen vuoksi

15 Happy End Psykhe onnistui jälleen kerran, mutta päätti kuitenkin paluumatkalla avata laatikon ja ottaa hieman kauneutta itselleen (vrt. Pandora ja tämän lipas) Rasian sisältä hän ei kuitenkaan löytänyt kauneutta, vaan manalan ikuisen unen, joka valtasi hänet Eros lensi apuun, pyyhki unen pois Psykhen kasvoilta ja vei tämän Zeuksen hyväksymänä Olympokselle, jossa hänelle tarjottiin kuolemattomuuden antavaa ambrosiaa ja hän sai elää siellä rakastamansa Eroksen kanssa, mikä Afroditenkin oli lopulta hyväksyttävä

16 Afrodite ja taide Afroditesta on tehty useita tunnettuja taideteoksia, joissa hänet on yleensä kuvattu luonnolliseksi kauniiksi naiseksi Afroditen tunnuksia olivat muun muassa kyyhkynen ja kultainen omena, jonka Afrodite sai tarun mukaan Parikselta ennen Troijan sotaa

17 Venuksen syntymä (Botticelli)

18 Venuksen syntymä (Botticelli) Italialaisen renessanssimaalarin Sandro Botticellin tunnettu maalaus noin v.1485, jossa meren vaahdosta syntynyt Venus seisoo simpukankuorella Tuulen jumalat Zefyros ja Aura puhaltavat jumalattaren rantaan, jossa kevään jumalatar odottaa purppuraviitan kanssa Veistoksellinen rakkauden jumalatar ja täydellisen kauneuden ruumiillistuma seisoo tyynesti antiikin Venus pudican eli sulojaan peittelevän kainostelevan Venuksen tapaan Ympärillä leijuu vaaleanpunaisia ruusuja

19 Ulkoinen ja sisäinen kauneus Marsilio Ficino akatemioineen oli 1400-luvun lopulla johtava uusplatonisti varsinkin Firenzessä Ficinon mukaan antiikin mytologia ja kristinusko olivat kotoisin samasta jumalyhteydestä, joten oli mahdollista kääntyä yhtä hyvin taivaallisen Venuksen kuin Neitsyt Marian puoleen Taivaallinen Venus edusti ylintä sielullisen kauneuden astetta, toisin kuin maallisen rakkauden jumalatar Uusplatonistit myös olettivat ulkoisen kauneuden voivan heijasta sisäisen maailman kauneutta ja hyveitä

20 Afroditesta Venukseen Venus on roomalainen jumalatar, joka yhdistettiin rakkauteen ja kauneuteen Alun perin kuitenkin lähinnä kasvillisuuden jumalatar sekä viinitarhojen ja puutarhojen suojelija Myöhemmin hänestä tuli kreikkalaisen kulttuurin vaikutuksesta roomalainen vastine Afroditelle, ja Venukseen liitettiin Afroditen piirteitä Liittyy erityisesti roomalaisilla kiinteästi kaupungin syntymytologiaan ja sankari Aeneakseen

21 Ankhises ja Aeneas Ankhises Troijan kuninkaan Priamoksen serkku Makasi Afroditen kanssa, joka synnytti tälle Aeneaan Ankhises kuitenkin kerskaili suhteestaan Afroditen kanssa, josta suuttuneena Zeus rampautti tämän salamallaan Troijan tuhouduttua Ankhises pakeni poikansa kantamana Monien vaiheiden (mm. Karthagon kuningattaren Didon kohtaaminen) jälkeen päätyivät Latiniumiin, jonka rannikolle Aeneas perusti Laviniumin (n. 50 km Roomasta etelään)

22 Ascanius ja Alba Longa Aeneaan poika Ascanius (kreik. Askanios) perusti Rooman myyttisen emäkaupungin Alba Longan n.1150 eaa. Hänen jälkeläisensä hallitsivat Alna Longan kuninkaina Heistä erään, Numitorin, tytär oli Vestan papitar Rhea Silvia, joka makasi sodanjumala Marsin kanssa, mistä syntyivät Rooman myyttiset perustajat Romulus ja Remus Näin roomalaiset jäljittivät alkukotinsa myyttiseen Troijaan Alba Longa epäillään sijainneen kukkulalla noin 20 kilometrin päässä Roomasta kaakkoon

23 Venuksen merkitys Venusta pidettiin Rooman legendaarisen perustajan Aeneaan kautta roomalaisten esiäitinä ja hän oli merkittävässä roolissa monissa Rooman uskonnollisissa juhlissa ja myyteissä Julius Caesar piti Venusta sukunsa kantaäitinä, Venus Genetrixina, ja rakennutti hänelle temppelin forumilleen Aeneaassa personoituvat runoilija Vergiliuksen mukaan roomalaisten mieskunto ja muut hyveet

24 Ištar Mesopotamian tärkein jumalatar, sumeriksi Inanna Symboleita 8-sakarainen tähti ja leijona Tärkein temppeli, E-ana (taivaan talo), sijaitsi Urukissa, missä hänet liitettiin taivaan jumala Anun tyttäreksi Afroditen tapaan Ištariin yhdistetään usein rakkaus ja seksuaalisuus Myös yhteys Venus-planeettaan jo mesopotamialaisilla Rakkauden lisäksi Ištarin persoonasta löytyy myös sodanjumalan aspekti Esiintyy usein kuninkaiden rinnalla taistelevana jumalattarena

25 Astarte Seemiläinen hedelmällisyyden jumalatar ja samalla myös taivaan kuningatar ja Kuun- ja sodan jumalatar Samastuu babylonialaisten Ištariin, heprealaisten As tarotiin ja assyrialaisten ja syyrialaisten Atargatisiin Kuvattiin joskus äiti-jumalana lapsi käsivarrellaan, useimmiten kuitenkin alastomana Hurjat tanssit, silpomiset ja hillittömyys olivat tyypillisiä Astarten palvonnalle, minkä vuoksi niitä kuvaillaan usein Raamatussa voimakkaan paheksuvaan sävyyn Samastuu myös Venus-planeettaan

26 Freija Skandinaavissa mytologiassa vaanien sukuun kuuluva kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar samalla luonnollisesti myös kaikkein kaunein jumalista (vrt. Afrodite ja Pariksen tuomaroimat kauneuskisat ) Muutenkin monella tavoin Afroditen kaltainen Hänen uskottiin antavan tyydytystä rakkauselämään, kuten myös kasvattavan sadot viljaviksi Toisaalta Ištarin tapaan rakkauden ohella myös sotainen aspekti Ratsastaa joukkojen edellä taisteluun joko villisialla tai jättiläiskissavaljakolla

27 Gustav Holstin planeetat Planeetat (The Planets) on englantilaisen Gustav Holstin vuosina säveltämä orkesterisarja, jonka 7 osaa on nimetty aurinkokunnan planeettojen mukaan Maata lukuun ottamatta mukana kaikki tuolloin tunnetut planeetat Kukin osa on otsikoitu kutakin planeettaa vastaavan antiikin jumalan mukaan, esimerkiksi Venus on alaotsikoltaan Rauhan tuoja ( The Bringer of Peace )

28 Planeetat The Planets Mukana myös astrologisia assosiaatioita Mars, sodan tuoja Venus, rauhan tuoja Merkurius, siivekäs sanansaattaja Jupiter, iloisuuden tuoja Saturnus, vanhuuden tuoja Uranus, taikuri Neptunus, mystikko

29 Syksyn 2012 luentosarja Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu (7kertaa) Ma klo

30 Taustaa Ihminen on varhaisista ajoista asti katsellut taivaalle ja ihmetellyt sen ilmiöitä, taivaankappaleiden liikkeitä ja tähtien muodostamia kuvioita pyrkien löytämään niistä merkkejä jumalista ja näiden tahdosta sekä vastauksia maailman suuriin ongelmiin Nykyään vakava tähtitiede eli astronomia ja tähtiin liittyviä väitettyjä vaikutuksia ihmisille tutkiva oppi eli astrologia ovat täysin etääntyneet toisistaan Riippumatta siitä, missä määrin uskoo jälkimmäiseen tarjoaa se semiotiikan ja kulttuurihistorian kannalta kiinnostavan tutkimuskohteen, johon sarja paneutuu

31 Planeetat astrologiassa Luentosarjassa keskitytään erityisesti astrologian keskeisimmän lähtökohdan eli paljain silmin näkyvien liikkuvien taivaankappaleiden ja näihin liitettyjen ilmiöiden ja ominaisuuksien kautta Klassisesti planeetoiksi on, tosin astronomisesti virheellisesti, tulkittu myös Aurinko ja Kuu sekä oikeista planeetoista viisi jo vanhoista ajoista tunnettua eli Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus Nämä muodostavat suositun pyhän luvun 7, joka manifestoituu monella tavalla edelleen, mm. 7-päiväisenä viikkona

32 Luentosarjan rakenne Isällistä voimaa, viisautta ja kärsivällisyyttä Auringon mitalla (Sunnuntai) Äidillistä hellyyttä ja naisellisia tunteita Kuun kierroksilla (Maanantai) Nuorta kapinallisuutta ja kärsimättömyyttä Marsin tapaan (Tiistai) Henkisyyttä ja nokkeluutta vikkelän Merkuriuksen kyydissä (Keskiviikko) Ihanteellisuutta ja iskevää innostusta kautta Jupiterin (Torstai) Rakkautta, kiihkoa ja taiteenpaloa Venuksen hehkussa (Perjantai) Lopuksi vielä rauhalliseen konsensukseen varovaisen Saturnuksen myötä (Lauantai)