Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma

Transkriptio

1 Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu FM Jussi Tuovinen

2 Sarjan rakenne, osa Zeus/Jupiter: Ihminen johtajana ja johdettuna Hera/Juno: Parisuhteesta perheeseen, sukuun ja yhteiskuntaan Poseidon/Neptunus: Ihminen luonnon vai luonto ihmisen hallitsijana Haades/Pluto: Ihminen ja kuolevaisuuden tiedostamisen sietämätön keveys 6.2. Athene/Minerva: Onko ihminen (ainoa) älykäs eläin? Ares/Mars: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy sotia?

3 Sarjan rakenne, osa Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?

4 Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: Palautetta luennoitsijalle:

5 Pallas Athene Athene, Athena tai Pallas Athene oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija Muinaiset roomalaiset ja etruskit kutsuivat Athenea nimellä Minerva

6 Athenen synty Athenen syntymästä on useita myyttejä Athenen isä oli ylijumala Zeus ja äiti titaani Metis, jonka Zeus vietteli Koska Zeus sai tietää Metiksen lapsen voivan olla häntä voimakkaampi, hän muutti Metiksen kärpäseksi ja nieli hänet Zeukselle tuli päänsärky ja hän pyysi seppäjumala Hefaistokselta apua Hefaistos iski Zeusta päähän kirveellä ja samalla täydelliseen sotasopaan pukeutunut Athene syntyi jumalten ihmetykseksi Zeuksen päästä

7 Päästä viisautta Koska Athene oli syntynyt isänsä päässä, hänestä tuli viisauden ja tiedon jumalatar Toisin kuin kuumapäinen sodanjumala Ares, Athene oli kärsivällinen ja suosi taisteluissa taktiikoita ja strategioita Siksi Athene oli nimenomaan järjestäytyneen, saalista tuottavan taistelun jumalatar, kun taas Aresta pidettiin alkukantaisen, tuhoavan taistelun jumalana Myyteissä Athenen joukot kohtasivat ainakin kaksi eri kertaa Areksen joukot, jotka jäivät kummallakin kerralla tappiolle

8 Pelätystä lempilapseksi Athene oli aina Zeuksen lempilapsi ja auttoi useita kreikkalaisen mytologian sankareita, kuten Perseusta, Odysseusta ja Heraklesta Hän oli kreikkalaisten puolella Troijan sodassa ja auttoi heitä lähettämällä kolme jättiläiskäärmettä surmaamaan troijalaisten ylipapin Laokoonin ja hänen poikansa, sillä Laokoon ymmärsi Odysseuksen rakennuttaman Troijan hevosen olevan kreikkalaisten salajuoni ja yritti varottaa troijalaisia Kreikkalaiset jumalat usein hyvinkin puolueellisia ihmisten konflikteissa

9 Pallas Athenen nimen eteen usein liitettävän lisänimen Pallas synnystä on useita teorioita Erään mukaan Athene tappoi gigantti Pallaksen ja puki tämän nahan yllensä suojatakseen itseään Toisen mukaan Pallas oli Athenen lapsuudenystävä, ja näiden harjoitellessa soturintaitoja Athene löi Pallaksen vahingossa kuoliaaksi ja suruissaan hän otti tämän nimen itselleen lisänimeksi ja valmisti palladionin ystävänsä muistoksi Todennäköisimmin tulee kuitenkin sanasta keihäs (kr. pallein), mikä on myös yleinen Athenen attribuutti

10 Palladion (lat. Palladium) Veistos, jonka on useimmiten kuvattu olleen pieni ja puusta tehty Se esitti seisovaa Pallas Athenea, joka piti keihästä kädessään Patsaan uskottiin toimivan kaupungin suojelijana ja estävän vihollisen tunkeutumisen sinne

11 Palladion ja Troija Troijan kaupungin perustaja Ilos (vrt. Ilias) rukoili Zeusta antamaan hänelle merkin kaupunkinsa suojelijaksi Hän löysi telttansa edestä puisen Pallas Athenen patsaan, jonka tämä oli kuulemma itse valmistanut Troija pysyi valloittamattomana niin kauan kuin patsas oli sen suojana Myöhemmin Odysseus ja Diomedes varastivat patsaan Troijan sodan aikana, mikä teki Troijan valtauksen mahdolliseksi Nämä antoivat patsaan Ateenan kuninkaalle Demofolle, joka toi sen mukanaan Ateenaan

12 Athene ja Ateena Ateenan kaupunkivaltion suojelija ja nimenantaja Athene ja Poseidon kilpailivat siitä, kumpi saisi toimia kaupungin suojelusjumalana He päättivät, että se kumpi antaisi kaupungille parhaimman lahjan voittaisi Poseidon puhkaisi lähteen Akropoliille ja Athene loi oliivipuun, jonka öljyä voitiin käyttää moniin eri tarkoituksiin Öljy oli kansalaisille arvokas lahja, joten Athene voitti ja kaupunki nimettiin hänen kunniakseen Ateenaksi

13 Eräs Athenen keskeinen epiteetti on neitsyt eli parthenos, minkä mukaan hänelle pyhitetty Ateenan Akropoliin päätemppeli on nimeltään Parthenon Parthenonin sisällä oli antiikin Kreikan kuuluisimman kuvanveistäjän Feidiaan valmistama erittäin suuri Athenea esittävä kullattu marmoripatsas, joka on sittemmin kadonnut Parthenon

14 Parthenonin kopio Nashvillessa Parthenonista valmistettiin täysimittainen väliaikainen puinen ja kipsinen kopio Nashvilleen Tennesseen osavaltion satavuotisjuhliin näyttelyhalliksi ja 30-luvuilla se rakennettiin uudestaan pysyväksi taidemuseoksi

15 Myös Athenen patsaasta kopio V.1982 kuvanveistäjä Alan LeQuire palkattiin tekemään Nashvillen Parthenoniin täysikokoinen toisinto Feidiaan Athenen patsaasta, joka valmistui 20. toukokuuta 1990 ja kullattiin 2002 Antaa ehkä osaltaan kuvan siitä millaiselta valkoinen antiikki oikeasti näytti

16 Athene ja Ateneum Ateneum (kr. Athenaion, lat. Athenaeum), alkujaan Athene-jumalattarelle pyhitetty temppeli Sittemmin sillä on tarkoitettu korkeampaa sivistys- tai opetuslaitosta Rooman keisari Hadrianus rakensi kuuluisan Athenaeumin Myös taidemuseo Helsingissä

17 Athenen epiteettejä 1 Ageleie, sotasaaliiden hankkija Agesistratos, armeijan joukkojen johtaja Atrytone, väsymätön Bulaia, neuvonantaja kaikissa vaaroissa ja hätätilanteissa Erysiptolis, kaupunkien turvaaja Fratria, veljeskuntien suojelija Glaukopis, kiilaskatseinen (Saarikoski) Gorgopis, gorgonsilmäinen Hippia, hevosten suojelija Khalinitis, suitsien pitelijä Meter, äiti ja äitien suojelija

18 Athenen epiteettejä 2 Tritogeneia, kolmanneksi syntynyt tai Tritonis-järven luona syntynyt Pallas, jumalatar joka surmasi Pallas-jättiläisen Pronaia, jumalatar joka asuu temppelin edessä Pronoia, ennalta ajatteleva, harkitseva jumalatar Nike, voitontuoja Polymetis, monimerkityksinen Obrimopatre, väkivahvan isän tytär Polias, kaupungin ja linnoituksen suojelija Promakhia, esitaistelija Parthenos, neitsyt Perseptolis, kaupunkien tuhoaja

19 Athenen attribuutteja Käärme ja pöllö (nk. Athenen pöllö) ovat Athenelle pyhitettyjä eläimiä Myös öljypuu on hänelle pyhitetty Lisäksi Athenella oli myös monia muita kaupunkien ja ihmisten suojeluun liittyneitä tehtäviä; hän oli mm. oikeudenmukaisuuden, käsityöläisten, seppien, pronssinvalajien, kankaankudonnan, laivanrakentajien, oliivipuun ja lähipiirin suojelija, sankarien ystävä sekä Gorgonkuvaisen aigis-kilven kantaja

20 Minervan pöllö ja filosofia Viisauden tunnus ja filosofian vertauskuva Pöllöä on perinteisesti pidetty viisaana ja viisauden symbolina G. W. F. Hegelin sanojen mukaan Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa Hegel tarkoitti sillä, että filosofia ymmärtää elämää vasta kun se kulkee ohi ja todellisuutta vasta kun asiat ovat jo tapahtuneet Filosofia ei voi olla ennalta määräävää eli määrätä millainen todellisuuden tulisi olla, koska se ymmärtää asioita vasta jälkiviisaasti

21 Viisaus Tarkoittaa yleensä kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksen Voidaan määritellä myös tietoteoreettisesti tiedon korkeimpana tasona Tiedon tasot tämän mukaan ovat: data, eli tiedon perusyksikkö ero ja eroista muodostuva informaatio informaatioista muodostuva tietämys (informaation merkitys ja tulkinta) tietämyksistä muodostuva ymmärrys ymmärryksistä muodostuva viisaus

22 Viisas Viisas tarkoittaa yleisesti ihmistä, jolla on viisautta joka osoittaa esimerkiksi oppineisuutta ja laajoja tietoja, tai kykyä ajatella tai harkita asioita selkeästi ja syvällisesti Eri ajattelijoilla on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, millainen ihminen on viisas Platon tekee dialogissaan Pidot selvän eron filosofin (filosofos) ja viisaan (sofos) välille Ero selitetään rakkauden käsitteen avulla, sillä rakkaudelta puuttuu se kohde, jota se etsii

23 Viisaat ja viisauden etsijät Filosofilla (kirjaimellisesti viisauden rakastajalla ) ei vielä ole sitä viisautta mitä hän etsii Viisas sen sijaan ei rakasta eikä etsi viisautta, koska hänellä jo on viisaus Platonin mukaan on olemassa kahdenlaisia olentoja, jotka eivät tee filosofiaa: Jumalat ja viisaat, koska he ovat viisaita Järjettömät ihmiset, koska he luulevat olevansa viisaita Filosofin asema on näiden kahden ryhmän välissä Filosofi ei ole viisas; mutta tajutessaan tämän, hän etsii viisautta ja rakastaa sitä

24 Viisaus ja stoalaiset Stoalaiset katsoivat viisaan olevan yksilö, joka ei voi kärsiä mitään vahinkoa kohtalon taholta Elämän ongelmat, joita ihmiset kohtaavat, eivät aiheuta viisaassa mitään murhetta, ja elinolot, joita muut ihmiset tavoittelevat, ovat viisaan mielestä vain tarpeetonta ylimääräistä Stoalaiset näkivät viisaan täysin riippumattomana ulkoisista olosuhteista, ja tämän onnellisuuden (eudaimonia) riippuvaksi ainoastaan viisaan omasta hyveellisyydestä

25 Sofia ja fronēsis Fronēsis on Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa moraaliseen ajatteluun liittyvä hyve, joka käännetään yleensä "käytännölliseksi järjeksi" Aristoteles erotti kaksi älyllistä hyvettä: sofia ja fronesis Sofia ("viisaus ) on kyky ajatella oikein maailman luonteesta, jota käytämme pyrkiessämme selittämään, miksi maailma on sellainen kuin on Tämä samastetaan usein tieteeksi Fronesis puolestaan on kyky ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme asioita, ja erityisesti muuttaaksemme elämäämme paremmaksi

26 Kokemus ja hyveellisyys Periaatteellisen hyveellisyyden eli tiedon hyveistä lisäksi tarvitaan myös kykyä soveltaa niitä käytäntöön eli juuri fronesista Aristoteleen merkitys keskiaikaiselle eurooppalaiselle ajatukselle johti siihen, että fronesis luettiin yhdeksi neljästä kardinaalihyveestä Muistuma tästä jaosta esiintyy myös esim. Helsingin yliopistossa, jossa filosofian oppiaine on jaettu teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan