Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma

Transkriptio

1 Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu FM Jussi Tuovinen

2 Sarjan rakenne, osa Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?

3 Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: Palautetta luennoitsijalle:

4 Hefaistos Kreikk. mytologiassa tulen ja taonnan seppäjumala (room. Vulkanus (tai Volcanus) Toisin kuin muut Olympoksen jumalat lyhyt, ruma ja rampa Taitava seppä, joka rakensi muille jumalille ylellisiä palatseja (vrt. Valhallan rakentaneet jättiläiset Ringissä) Olennaisia tekijöitä hänen mytologiassaan ja luonteessaan

5 Kaksi syntyversiota Perusmyytin mukaan toinen Zeuksen ja Heran pojista Toisen version mukaan syntyi Areksen tavoin partenogeneettisesti Herasta eli siis isättömänä Yhteistä versioille on se, että Hefaistos oli syntyessään niin ruma, ettei äiti pitänyt tästä, vaan heitti alas Olympokselta, minkä tuloksena poika rampautui loppuiäkseen ja tuli sen vuoksi naurun ja pilkan kohteeksi Kaikkien kotonaan rakkautta vaille jääneiden ja kiusattujen erityinen jumala siis

6 Taidoilla ylös pohjalta Hefaistos päätyi Egeanmereen, jossa nereidit Thetis ja Eurynome ottivat hänet hoiviinsa ja kasvattivat tätä Oppi askartelemaan ja tekemään kauniita esineitä kuten koruja, joita Thetis piti kerran yllään Olympoksen juhlissa, jossa ne herättivät Heran huomion ja kateudenkin Kuultuaan, että ne olivatkin hänen halveksiman poikansa tekemiä, tämä yhtäkkiä kelpasikin hänelle ja hän kutsui pojan takaisin Olympokselle ja nimitti tämän hovisepäkseen

7 Potut pottuina Hefaistos ei ollut kuitenkaan unohtanut äitinsä taholta tullutta pilkkaa ja halveksuntaa, ja niinpä kostoksi hän valmisti Olympoksen valtiattarelle upean kultaisen valtaistuimen, jolle tämä mielellään heti istuutuikin Istuin oli kuitenkin niin suunniteltu, että Hera juuttui siihen takapuolestaan eikä päässyt pois, mikä luonnollisesti oli Heralle erittäin nöyryyttävää Hefaistos olisi ehkä antanut äitinsä istua istuimeen juuttuneena loppuikänsä eli jumalten ollessa kyseessä ikuisuuden, mutta lopulta viininjumala Dionysos juotti Hefaistoksen humalaan ja sai tämän vapauttamaan äitinsä

8 Ei kuitenkaan ilmaiseksi Hefaistos ei kuitenkaan vapauttanut Heraa vastikkeetta, vaan vaati hinnaksi kauneinta jumalatarta eli Afroditea Koska Afrodite oli kopeudessaan kieltäytynyt Zeuksen lähentelyistä, ajatteli Zeus, että Hefaistoksen vaatimukseen myöntyminen olisi samalla oiva näpäytys ylpeälle Afroditelle, joten hän suostui mielellään Toisen varsin erilaisen tarinavariantin mukaan Hefaistos olikin ollut Heran puolella tämän ja Zeuksen välisessä perheriidassa, minkä tuloksena Zeus olikin se, joka heitti Hefaistoksen alas vuorelta ja aiheutti tämän rampautumisen

9 Seppä ja keksijä Niin tai näin, Hefaistos jatkoi seppänä ja valmisti kaikki jumalten korut, aseet, työkalut ja muut tunnusmerkit eli kaiken sen, mikä ulkoisesti manifestoi heidän asemansa Jopa Agamemnonin kuuluisa kultainen kuolinnaamio on kuulema Hefaistoksen takoma Hän oli myös keksijä, ja keksi mm. peilin Afroditelle Valmisti myös kultaisia neitoja avukseen sekä ensimmäisen ihmisnaisen Pandoran

10 Titaani, joka loi ihmiset ja varasti heille jumalilta tulen Prometheus Iapetoksen (Japetus) ja Klymenen poika sekä Atlaksen ja Epimetheuksen veli Muovasi savesta ihmisen, jolla hän hieman toisistaan poikkeavien tarinoiden mukaisesti kansoitti maan Zeus ei olisi halunnut antaa Prometheuksen suojateille tulta, joten tämä varasti sen ja toi sen ihmisille fenkolin varressa

11 Zeuksen kosto Kostaakseen Zeus lähetti Pandoran lippaineen Prometheuksen luo Lippaan piti sisältää jumalten lahja, mutta todellisuudessa siinä olivatkin maailman vitsaukset Prometheus ei luottanut lahjaan eikä nainut Pandoraa Pandoran kanssa meni kuitenkin naimisiin Prometheuksen veli, Epimetheus, joka niin tehdessään toi vitsaukset maailmaan

12 Prometheus ja Epimetheus Prometheuksen ja Epimetheuksen vastakohtaisuutta kuvastavat myös heidän nimensä: Prometheus merkitsee "etukäteen ajattelevaa ja Epimetheus "jälkikäteen ajattelevaa Zeus rankaisi Prometheusta kahlituttamalla tämän kallioon, jossa korppikotka nokki joka päivä hänen maksaansa, joka aina öisin kasvoi entiselleen Herakles surmasi lopulta korppikotkan ja vapautti Prometheuksen Tulen ja vapauden tuojana ihmisille Prometheuksesta on tullut keskeinen ateistien ja uskonnottomien tunnus

13 Naisen synty Kreikk. mytologiassa maailman ensimmäinen nainen Zeus halusi rangaista ihmiskuntaa ja Prometheusta tulen viemisestä ja käski Hefaistoksen muotoilla Pandoran savesta Ennen kuin Prometheus sidottiin kallioon, hän varoitti veljeään Epimetheusta ottamasta lahjoja jumalalta Epimetheus ei kuunnellut ja Pandoran saavuttua rakastui tähän

14 Pandoran kohtalokas lipas Epimetheus käski Pandoraa olemaan avaamatta tämän mukana ollutta lipasta, mutta Pandoran uteliaisuus voitti ja hän avasi lippaan vapauttaen kaikki maailman vitsaukset Pandora sulki lippaan, jolloin sisälle jäi ainoastaan toivo Maailmassa oli nyt pelkkää murhetta ja vitsauksia, kunnes Pandora avasi lippaan uudestaan ja vapautti toivon Vrt. Raamatun paratiisimyytti ja syntiin lankeaminen (naisen uteliaisuudesta ja tiedonjanosta sai kaikki paha alkunsa!) Kiinnostavaa, että miehillä näissä myyteissä pelkkä sivustakatsojan tai statistin rooli

15 Hefaistos ja Pallas Athene Kun Zeuksella oli päänsärkyä Hefaistos kalautti tätä kirveellä otsaan ja sieltä ponnahti valmiiksi sotatamineissa ollut Pallas Athene Historioitsija ja mytografi Apollodoros Aleksandrialaisen mukaan tämä tarvitsi kuitenkin aseita, ja Hefaistos lupasi takoa ne rakkaudesta sisarpuoleensa, mutta tästä syntyi pieni väärinkäsitys Athene ymmärsi rakkaudella vastikkeetonta sisarellista rakkautta, Hefaistos taas seksiä Neitsyyttään korkeassa arvossa pitänyt Athene ei lämmennyt tälle tulkinnalle vaan raivostui suuresti

16 Erikhthonios Päättäneenä säilyttää neitsyytensä Athene pakeni, mutta vaikka Hefaistos olikin rampa, hänen onnistui kultaisten neitojensa avulla tavoittaa Athene ja yritti raiskata tämän Kamppailun aikana hänen siementään tippui jumalattaren reidelle, joka pyyhki sen pois villan palalla Athene heitti villan maahan hedelmöittäen sillä Äitimaan Gaian Gaia palautti syntyneen pienokaisen Athenelle, joka antoi tälle nimen Erikhthonios eli Riitamaa (kr. eris, riita ja khthon, "maa"), ja pani pieneen laatikkoon Myöhemmin tästä tuli Ateenan kuningas

17 Avioelämän mutkia Mistään ei löydy mainintaa miten Afrodite itse suhtautui siihen, että hänet määrättiin Hefaistoksen puolisoksi Toisaalta hän ei tunnetusti ollut erityisen uskollinen Hefaistos tuntui sietävän vaimonsa uskottomuutta suhteellisen hyvin, mutta kerran hänen mittansa täyttyi Valehdeltuaan kerran lähtevänsä matkalle hän viritti vuoteen ylle näkymättömän erittäin vahvan kuparisen verkon, johon Afrodite ja hänen tuon yön partnerinsa Ares juuttuivat kiinni Aamulla Hefaistos kutsui koko Olympoksen väen katsomaan näkyä

18 Ares ja Afrodite verkossa "Aphrodite & Ares Entangled" Fran Moyerin Myyttisarjasta ARES AND APHRODITE NETTED LIKE THE FISH OF PHAEACIA NEWS CATCHERS

19 Hefaistoskin piti puolensa Hefaistokselle ja Afroditelle ei syntynyt jälkeläisiä, mutta Hefaistoksellakin oli omat suhteensa ja aviottomia lapsia syntyi mm. meren jumala Proteuksen tyttären Kabeiron kanssa (ns. kabiirit eli taontataidon mestarit) Merkittävin Hefaistoksen suhteista oli kuitenkin jossain yhteydessä hänen vaimokseenkin mainitun Aglaian kanssa, mistä syntyi ihastuttavia tyttäriä Aglaia oli yksi kolmesta sulottaresta eli khariitista (lat. gratiae, engl. (Three) Graces) eli Zeuksen ja Hefaistoksen toisen hoitajan Eurynomen tyttärestä

20 Khariitit eli kolme sulotarta Viehätysvoiman, kauneuden ja hedelmällisyyden jumalattaria, jotka olivat jumalatar Afroditen seuralaisia Yleensä heitä kuvataan olevan kolme; nuorin Aglaia (kirkkaus), Eufrosyne (ilo) ja vanhin Thalia (kukoistus) Roomalaisessa mytologiassa heidät tunnettiin nimellä graatiat Yksi muusista myös nimeltään Thalia, mutta siis eri henkilö tai olento Suosittu aihe taiteessa Antiikin veistosten ohella aihetta on tulkittu varsinkin renessanssista alkaen

21 Khariitit taiteessa Kolme sulotarta, Antonio Canova, Kolme suloa, Maya Gohill

22 Hefaistos ja tulivuoret Tulta vaativan sepäntyön, metallien valamisen ja maan oman tulen välinen yhteys on jo vanhastaan tunnettu ja keskeinen Hefaistos-nimi viittaa tuleen, samoin roomalaisten vastaava Vulcanus, josta sitten on johdettu monen kielen tulivuoriin ja vulkaanisuuteen liittyvät käsitteet, vulkanologia jne. Myös kumin käsittely tulen avulla on nimeltään vulkanointi Useampikin antiikin maailman tulivuori kytketty vastaavaan jumalaan; Etna, Vesuvius, Stromboli ja tietysti Vulcano

23 Esim. Stromboli

24 Jyrinä jumalan vihaa Luonnonilmiöt helppo mieltää jumalten mielenilmaisuiksi; ukkonen ja salamat taivaan jumalan, tuulet ilman, aallot meren, maanjäristykset ja tulivuoret maan, manalan ja tai tulen jumalan jne. Toisaalta myös maasta löytyvät metallit ja mineraalit herkästi katsotaan maanalaisten jumaluuksien ja/tai vuorenpeikkojen työksi Maanalaisuuteen ja raskaaseen työhön assosioituu helposti raskaus ja rumuus Tuotteisiin taas kauneus, mistä löytyy ehkä tietoinen kontrasti (vrt. Afrodite ja Hefaistos, Kaunotar ja hirviö jne.)

25 Jumalainen tuli Tuli myös keskeinen ja mystinen ilmiö ihmiskunnan historiassa; samalla kertaa tarpeellinen, vaarallinen ja salaperäinen kun syntymekanismia ei tunnettu Vaati selityksen ja niinpä tuli esiintyy muodossa tai toisessa käytännöllisesti katsoen kaikissa uskonnoissa ja mytologioissa Ilman, maan ja veden ohella yksi vanhan maailman peruselementeistä Keskeinen osa myös erilaisia palvonta- ja rituaalimenoja Keskeinen metafora myös elämälle, Rakkaudelle ja monelle muulle ilmiölle (elämän ja rakkauden liekki jne.)

26 Myöhempiä versioita ja teemoja Tulen salaisuus sittemmin ratkaistu, mutta Hefaistoksen / Vulcanuksen rooli liittyy sittemmin vahvasti työntekoon yleensä ja erityisesti raskaaseen teolliseen työhön Sittemmin niin teollisuuden kuin työväestönkin symboli Tulen ja valon tuominen ihmisille liitetty kuitenkin enemmän Prometheukseen Myös tiettyjä luokkaeropainotuksia USA:ssa Alabaman Birminghamissa valettiin ja pystytettiin 1904 valtava 17 m korkuinen valurautainen Vulcanuksen patsas kaupungin terästeollisuuden symboliksi

27 Tämän päivän Vulkanuksia Avro Vulcan eli Avro 698 oli maailman ensimmäinen suuri deltasiipinen pommikone Vulcan on yksi kolmesta brittiläisestä V- pommikoneesta (muut olivat Vickers Valiant ja Handley Page Victor) Vulkanuksen patsas jalustallaan Alabaman Birminghamissa

28 Planeetta Vulkanus Hypoteettinen planeetta, jonka olemassaolo pääteltiin epäsuorasti 1800-luvun alussa Merkuriuksen rataliikkeen omituisuuksien takia Nimi Vulkanus-jumalalta Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria selitti Merkuriuksen liikkeet ilman Vulkanusta Myöhempi tutkimus on osoittanut, ettei Merkuriuksen radan sisäpuolella voi olla planeettaa

29 Maailman tunnetuin vulkanuslainen

30 Seppo Ilmarinen Suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, jolla on myös jumalallisia piirteitä. Iro-neito synnytti Ilmarisen yöllä ja jo päivällä Ilmarinen teki pajan Ilmarinen takoi maailman alussa taivaankantta niin taidokkaasti, etteivät näy pihtien pitämät, eivätkä tunnu vasaran iskut Ilmarisen kädenjälkeä ovat myös revontulet sekä aamu- ja iltaruskon värit Myös raudan keksiminen ja alkutulen iskeminen ovat Ilmarisen saavutuksia

31 Sammon takoja Kalevalassa Ilmarinen on seppäsankari, takoja iänikuinen, joka asuu Väinölässä Kalevalassa hän takoo monia esineitä, kuten sammon, Kultaisen naisen, ja hän yrittää myös takoa uuden Auringon ja Kuun Myös Kalevalassa Ilmarisen mainitaan olleen mukana kosmisessa luomisessa, takomalla taivaankantta ja asettamalla taivaankappaleita

32 Mitäpä paukutat pajassa? Tuli Vanha Väinämöinen, ovelle asetteleikse. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on Seppo veikkoseni! Mitä paukutat pajassa, ajan kaiken kalkuttelet?" Se on Seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Kuuta kullaista kuvoan, hope'ista aurinkoa tuonne taivahan laelle, päälle kuuen kirjokannen." (Kalevala, 49. runo)

33 Jumalasta sankariksi Alkujaan Ilmarinen lienee ollut jumala, joka on myöhemmissä runoissa muuttunut kuolevaiseksi Alun perin (Ilma, Ilmari, Ilmori) suomalaisten palvoma taivaan ja ilman jumala ja mukana maailman syntymässä Udmurttien Inmar-jumaluus on miespuolinen taivaan jumala, jota on verrattu Ilmariseen Ilmarinen on saattanut sulautua myöhemmin palvottuun Ukkoon, mutta toisaalta muuttui myös suomalaisessa tarustossa seppäsankariksi

34 Kultaneito Ihmisen tekemä nainen tai naisen kuva tai patsas Kalevalassa ja kalevalaisissa kansanrunoissa Kalevalassa Seppo Ilmarinen tekee naisen hopeasta ja kullasta korvikkeeksi menetettyään puolisonsa Nainen on kuitenkin kova ja kylmä, eikä lämmitä nukkuessa kylkeä Opetuksena Väinämöinen valistaa, ettei pitäisi naida kullan tai hopean vuoksi, koska kulta ja hopea hohkavat kylmyyttä Tarina kertoo, ettei täydellistä naista olekaan, miehistä puhumattakaan