PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA-2005-Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI-ohjelma Kohdenumero PL Helsinki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki kiinteistötunnus Raatihuoneenkatu Mikkeli Kiinteistöjen omistaja Mikkelin kaupunki yhteyshenkilö Hannu Rautio Kunnanmäki Mikkeli Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistöllä on Mikkelin kaupungin kirjasto. Kiinteistön kaavamerkintä on Y, yleisten rakennusten alue. Kiinteistön käytölle tai kaavoitukselle ei ole suunnitteilla muutoksia. Kohde sijaitsee Mikkelin keskustassa rajoittuen idässä Porrassalmenkatuun, etelässä leikkikenttään ja muissa ilmasuunnissa piha-alueisiin. Samassa korttelissa sijaitsevat myös kaupungin virastotalo ja kaupungintalo. Jääkärinkatu Mikkeli Puh Faksi kirjaamo.esa@ymparisto.fi Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland Tfn Fax kirjaamo.esa@ymparisto.fi

2 2 Kohde sijaitsee Mikkelin päävedenottamon, Pursiala , alueella. Pohjavesialue on luokiteltu luokkaan I vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistön omistajana on 1970-luvulta ollut Mikkelin kaupunki. Mikkelin kaupungin omistuksen aikana kohteessa ei ole ollut polttonesteiden jakelua. Aiemmin kiinteistön omisti Gulf. Polttoaineen jakelua harjoitettiin 1930-luvulta 1970-luvun vaihteeseen. Polttonesteitä on varastoitu kolmessa maanalaisessa säiliössä, joista kaksi sijaitsi huoltamorakennuksen edessä eli nykyisen kirjaston päädyn vieressä. Yksi säiliö sijaitsi nykyisen kirjaston päädyn alla. Jakelumittarit sijaitsivat säiliöiden vieressä. Kiinteistöltä on purettu polttonesteiden jakeluun liittyvät maanpäälliset ja maanalaiset rakenteet. Ympäröivät katualueet ovat asfalttipintaisia. Piha-alueet ovat osin laatoitettuja ja osin nurmipintaisia. Aikaisemmin tehdyt kunnostustoimenpiteet Kiinteistöllä ei ole aiemmin tehty maaperän tai pohjaveden kunnostustoimenpiteitä. Mikkelin kaupungin kirjaston rakennustöiden yhteydessä ei tehty varmoja havaintoja öljyisistä maista. Kiinteistön maaperää ei tutkittu rakentamisen yhteydessä. Kirjastorakennuksessa on kellarikerros. Rakennus sijaitsee osittain entisellä säiliöalueella. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Puhdistussuunnitelma Kohteen pintamaat ovat humusmaata. Kohteen perusmaana on hiekka. Syvin maaperäkairaus ulotettiin 5,0 metrin syvyyteen. Peruskallion pinnasta ei ole tietoa. Pinta- ja pohjavesitiedot Sadevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta viemäriverkostoon. Lähin vesistö Ukonveden Savilahti on 360 metriä kohteesta itään. Kiinteistö kuuluu kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Kohde sijaitsee Mikkelin päävedenottamon alueella, joka on pohjavesialuetta. Pursialan pohjavesialueen pinta-ala on 4,31 km 2, muodostumisalueen pinta-ala on 3,1 km 2. Alueen kemiallinen tila (EU) on vuonna 2004 arvioitu huonoksi ja alueella on useita riskikohteita. Alueella on yksi vedenottamo. Kairauspisteissä ei tavattu pohjavettä. Tutkimuksen yhteydessä pohjaveden pinnankorkeudeksi, Mikkelin kaupungin pohjaveden havaintoputkesta numero 84, mitattiin +76,55 (N60) eli 12,9 metriä maanpinnasta. Tehdyt tutkimukset Tutkimukset kohdistettiin polttoaineiden varastointi- ja jakelualueiden sekä huoltotoiminnan riskikohteisiin, joiksi määritettiin polttoaineiden jakeluun ja varastointiin liittyvien rakenteiden ympäristö ja huoltamorakennuksen alue.

3 3 Kohteessa tehtiin maaperäkairauksia 6 pisteessä. Kairaukset tehtiin monitoimikairalla GM 50, joka on varustettu Dual-Tube ympäristönäytteenottokalustolla ja poravasaralla. Näytteitä otettiin kustakin tutkimuspisteestä 5-9 kappaletta eri kerrossyvyyksistä. Kairauspisteistä otettiin maanäytteitä, jotka tutkittiin kentällä aistinvaraisesti ja osittain Petro Flagkokonaishiilivetyanalysaattorilla. Kenttähavaintojen perusteella valittiin 2 näytettä, joista analysoitiin laboratoriossa kokonaishiilivetypitoisuus (C 6 - C 35 ) jakeittain sekä bensiinihiilivety-yhdisteet. Laboratorioon lähetetyt maa näytteet kestävöitiin kuljetuksen ajaksi metanolilla laboratorion ohjeiden mukaisesti. Maanäytteiden laboratorioanalyyseissä havaittiin merkittävä määrä keskitisleitä näytteessä KP1(kirjaston kaakkoisnurkka)/1,6-2,2 m (3 109 mg/kg). Muissa kairauspisteissä ei laboratorioanalyysein todettu merkittäviä määriä polttoaineperäisiä hiilivetyjä. Bensiinihiilivety-yhdisteitä ei havaittu. Kenttämittauksissa havaittiin keskitisleiden SAMASE-ohjearvon ylittävä kokonais-hiilivetypitoisuus myös näytteessä KP4(kirjaston pohjoispuoleinen viheralue)/0,0-1,0 m (566 mg/kg).kyseisen näytteen laboratorioanalyysissä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä määriä öljyhiilivetyjä (THC 78 mg/kg). Tutkimuksen yhteydessä otettiin pohjavesi näyte Mikkelin kaupungin pohjavesiputkesta numero 84. Vesinäytteessä ei havaittu tutkittuja yhdisteitä. Havaintoputken 84 materiaali on PEH, kokonaispituus 19,5 metriä, siivilätason pituuden ollessa 8,0 metriä pohjalta. Vedenpinta näytteenottohetkellä oli tasolla +76,55 (N60) eli 13,85 metriä maanpinnan alapuolella. Kairauspisteissä ei havaittu vettä. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Maaperän kunto ei aiheuta välittömiä haittavaikutuksia luonto- tai elinympäristöön. Pilaantuneesta maaperästä aiheutuu kuitenkin rajoituksia alueen tulevalle käytölle ja riski pohjaveden laadulle alueella. Kairauspisteen KP1 (kirjaston kaakkoisnurkka) alueella maaperän pilaantuneisuus ylittää SAMASE-raportissa esitetyt keskitisleiden ohje- ja raja-arvot 600 mg/kg ja mg/kg. Kiinteistöllä on maaperän kunnostustarve. Öljyalan Palvelukeskus Oy:n laatiman oppaan "öljyllä pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen" mukaan kohteen riski arvioidaan luokkaan 2 (Maaperä tuntuvasti pilaantunut). Pilaantuneen alueen maaperä ehdotetaan kunnostettavaksi SAMASE-ohjearvoihin (raskaat hiilivetyjakeet, keskitisleet ja bensiinikomponentit) seuraavasti: Raskaat öljyhiilivetyjakeet 600 mg/kg Keskitisleet 300 mg/kg Bensiinihiilivedyt 100 mg/kg Bentseeni 0,5 mg/kg Tolueeni 2 mg/kg Etyylibentseeni 5 mg/kg Ksyleenit 0,5 mg/kg MTBE 5 mg/kg Ohjearvo ilmaisee haitta-aineen suurimman pitoisuuden, jota pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana. Mikäli ohjearvoja ei joistakin kunnostusta rajoittavista tekijöistä saavuteta, arvioidaan kohteen jäännöspitoisuuksia ja niiden vaikutuksia sekä jatkotoimenpidetarvetta riskitarkastelun perusteella.

4 4 Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Tutkimuksissa maaperässä esiintyi lähes ainoastaan keskitisleitä (diesel/kevyt polttoöljy). Koska kunnostuskohde sijaitsee keskustassa vilkkaasti liikennöidyllä alueella, kohteessa on runsaasti maanalaisia kaapeleita ja haitta-aineita esiintyy syvällä (1-5 metriä maanpinnasta), esitetään pilaantuneen maan kunnostus suoritettavaksi in-situ käsittelynä, käyttäen bioventing-menetelmää. Bioventing-menetelmällä muutetaan maaperän olosuhteita biohajoamiselle otolliseksi lisäämällä tarpeen mukaan happea, ravinteita ja lämpöä, mutta ei tässä tapauksessa mikrobeja. Työmaajärjestelyt käsittävät kohteelle tuotavan, pinta-alaltaan noin 6 m 2 :n merikontin ja 25 A:n sähköliittymän. Työkohde aidataan siltä osin kun laitteisto ja putkistot ovat maanpinnalla. Maahan kairataan 3-6 kpl noin 5 metrin syvyisiä reikiä, joihin asennetaan kontista lähtevät ja siihen siiviläputket. Mikäli massanvaihdon yhteydessä kaivualueelta löytyy putkistoja tai muita käytöstä poistettu ja polttoaineen jakeluun liittyneitä laitteistoja, puretaan ja poistetaan ne kaivinkonetta ja tarvittaessa asianmukaista nostokalustoa apuna käyttäen. Tutkimuksen yhteydessä puistoalueella havaittu öljyhiilivetypitoisuus (KP4, kirjaston pohjoispuoleinen viheralue) tarkistetaan ja tarvittaessa kunnostetaan. Lähellä maanpintaa muualla kuin liikennealueilla oleva pilaantuneisuus voidaan tarpeen mukaan poistaa myös kaivamalla massanvaihtona, mikäli se kunnostustyön aikana osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi. Pilaantunut pintamaa poistetaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus- ja kapasiteettitilanteiden perusteella kunnostustyön alkaessa. Jätteiden käsittely Bioventing-menetelmällä kunnostettaessa ei synny käsiteltävää jätettä. Mikäli poistoilmassa todetaan esiintyvän haitallisissa määrin öljyhiilivetyjä, sidotaan ne aktiivihiileen. Urakoitsija huolehtii aktiivihiilen asianmukaisesta käsittelystä. Massanvaihdolla poistettavat maamassat toimitetaan välittömästi valvojan osoittamalle jätteenkäsittelylaitokselle, mikä ilmoitetaan ennen kunnostustyön aloittamista ympäristöviranomaisille. Kaikki havaittava käytöstä poistettu ja purettu jäte kuten metalli, muovi- ja betonijäte erotellaan ja toimitetaan soveltuvin osin ensisijaisesti hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Pilaantuneen maan käsittelyssä huomioidaan työ- ja ympäristönsuojelulliset seikat. Mikäli kaivantoihin kerääntyy vastoin ennakko-odotuksia vettä ja se todetaan öljyiseksi, pumpataan vesi uppopumpulla siirrettävän öljynerottimen kautta viemäriin. Vesien pumppaamiselle viemäriverkostoon tarvitaan Mikkelin vesilaitoksen lupa. Öljy voidaan myös poistaa vedestä öljyä absorboivaan materiaaliin. Vaihtoehtoisesti vesi imetään suoraan imuautolla ja toimitetaan edelleen käsiteltäväksi.

5 5 Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Bioventing-kunnostus päätetään, kun mittaustulosten perusteella maaperässä ei todeta enää esiintyvän haitta-aineita. Kunnostuksen päättymisen jälkeen maaperän ja pohjaveden pilaantumattomuus todetaan laboratorioanalyysien avulla. Kohteen maaperästä ja pohjavedestä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet valvojan toimesta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt jakeineen ja haihtuvat hiilivedyt. Mikäli joistakin kunnostusta rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, ilmoitetaan tilanne kiinteistön omistajalle, SO- ILI-ohjelman projektipäällikölle ja ympäristöviranomaisille. Kohteesta laadittavassa riskinarviossa huomioidaan alueelle jääneiden haitta-aineiden vaikutukset ympäristöön ja terveyteen lähinnä pohjaveden käyttöön. Riskitarkastelu tehdään ensisijaisesti SOILIRISKohjelmaa käyttäen. Kunnostustyön laadunvalvonta hoidetaan seuraavasti: huokoskaasun- ja pilaantuneen maan arvioinnissa käytetyt kenttämittarit kalibroidaan laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti maa- ja vesinäytteiden tutkimuksissa käytetään hyvälaatuista, SOILI-ohjelman hyväksymää ympäristölaboratoriota. työmaan valvojaksi nimetään riittävän kokemuksen omaava henkilö. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kunnostuksella poistetaan päättyneen polttoaineen jakelun aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle. Maaperän kunnostustyö toteutetaan pääasiassa in-situ kunnostuksena bioventing -menetelmällä. Kaikki maaperään syötettävät ravinteet (typpi-, fosfori- ja kaliumlannoitteet) ovat ihmiselle ja ympäristölle vaarattomia, yleisesti kasvinviljelyssä käytettyjä ja biologisesti helposti hajoavia. Käytettävä ravinnemäärä on pieni eivätkä ne aiheuta haittaa pohjavedelle. Työn valvojaksi nimetään ennen työn aloittamista ympäristöasiantuntija. Urakoitsija seuraa haitta-aineiden biologista hajoamista maaperässä huokoskaasumittauksin sekä maanäyttein. Huokoskaasumittauksilla (CO 2, O 2, CH 4 ) voidaan arvioida biologisen toiminnan aktiivisuutta ja maaperän olosuhteita. Huokoskaasumittauksia tehdään ennen kunnostuksen aloitusta, kahden ensimmäisen kuukauden aikana kolmen viikon välein ja tämän jälkeen kahdesti kuukaudessa. Maanäytteenotto suoritetaan 3 kuukauden välein ja näytteistä analysoidaan mineraaliöljyt >C 10 -C 40 sekä haihtuvat yhdisteet C 5 -C 10 + BTEX. Urakoisija raportoi mittauksista säännöllisesti työn valvojalle, tilaajalle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Tarvittaessa kunnostusmenetelmänä käytetään pintamaiden osalta massanvaihtoa. Massanvaihtona suoritettavassa kunnostustyössä mahdollisesti esiintyvät terveys- ja ympäristöhaitat huomioidaan seuraavasti: pilaantunut maa kuormataan kaivun jälkeen välittömästi kuorma-autoihin mikä minimoi mahdollisten haju- ja pölyhaittojen muodostumista. kaivantoihin mahdollisesti kertyvä pilaantunut vesi pumpataan uppopumpulla siirrettävän öljynerottimen kautta viemäriin tai vaihtoehtoisesti imetään imuautolla ja toimitetaan välittömästi käsiteltäväksi. kuljetuksen aikana pilaantuneet maat peitetään mikä estää jätteen leviämisen ja pölyämisen.

6 6 työntekijöiden terveyden kannalta kunnostustöissä noudatetaan Öljyalan Palvelukeskus Oy:n (Maaperän kunnostusohjelma SOILI) maaperän puhdistusurakan laatu- ja turvallisuusohjetta. Kunnostuskaivun aikana noudatetaan säädettyjä työsuojeluohjeita, jotka sisältävät mm. seuraavaa: työmaa-alue on merkittävä selvästi ja ulkopuolisten pääsy kaivantoihin ja työmaaalueelle on kiellettävä tupakanpoltto ja avotulen teko on kielletty Lisäksi työntekijöiden henkilökohtaisiksi suojavarusteiksi vaaraa aiheuttavia toimenpiteitä tehtäessä suositellaan turvaliivejä, hattua/kypärää, käsisuojia, haalareita, teollisuusjalkineita (turvakengät, öljynkestävät) ja hengityssuojaimia. Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu aloitettavaksi toukokuussa Työn arvioidaan päättyvän viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. Mahdollinen massanvaihto suoritetaan tarvittaessa urakka-aikana erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Massanvaihtotyön arvioitu kesto on 1 työvuoro. Raportointi Työmaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa urakoitsijan väliraportoinnin sekä työmaakäyntien perusteella. Lisäksi työmaan valvoja kirjaa karttapohjalle näytteenottopisteet ja kaivantojen koot (tarvittaessa). Urakoitsija ilmoittaa valvojalle poistettujen haittaaineiden määrän. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, joka toimitetaan rakennuttajalle sekä rakennuttajan toimesta hyväksyttäväksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja tiedoksi kiinteistön omistajalle ja Mikkelin kaupungin ympäristöviranomaisille. Raportti sisältää mm. seuraavat tiedot: kunnostussuunnitelman ja ympäristökeskuksen päätöksen toteutuminen otetut näytteet (näytteenottaja, ajankohta, sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), alueelta viedyt maamassat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), alueelle jäävän maa-aineksen analyysitulokset ja sijainnit, tiedot työskentelyolosuhteista, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin esitys jälkitarkkailutarpeesta. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.

7 7 ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Öljyalan Palvelukeskus Oy:n jättämän, Mikkelin kaupungin osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 sijaitsevan kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset. Määräyksissä on huomioitu bioventingkunnostuksen ohella mahdollinen massanvaihtona tapahtuva kunnostus. Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöllä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg ka.. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,5 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 2 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 5 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 0,5 mg/kg ja MTBE:n osalta arvoon 5 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (JhL 2 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (JhL 2, 21, 40 ) 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistöjen valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin seudun ympäristöpalveluille sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (JhL 2, 21, 40 ) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse ympäristökeskukseen ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (JhL 2, 21, 40 ) 5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai johdettava erillisen sopimuksen mukaisesti viemäriin. (JhL 2, 21 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (JhL 2, 21, 23, 40 )

8 8 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (JhL 40 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (JhL 2, 15a, 21 ) Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 10. Kiinteistölle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 11. Huokoskaasumittaus, maanäytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (JhL 2, 21, 40 ) 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (JhL 2, 21, 40 ) 13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (JhL 2, 21, 40 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluille viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (JhL 2, 21, 40 )

9 9 15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (JhL 2, 21, 40 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden huoltoasematoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 :n mukaan, jos maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa, asiaan sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä kuitenkin niin, että asian käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Tähän asiaan sovelletaan jätehuoltolakia. Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje- ja raja-arvoja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisessa. Muistiossa on asetettu ohjearvoiksi edellä määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haittaainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2-8) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9-15)

10 10 ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Jätehuoltolaki (673/1978) 2, 15a, 21, 23 ja 40 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 516 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 12 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero PL Helsinki lasku mukana Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin kaupunki, Kunnanmäki Mikkeli; Hannu Rautio Suomen ympäristökeskus, sähköisesti

11 11 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

12 12 LIITE 1 Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA-2005-Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.