VANHA, MUTTA EI KÄYTTÖKELVOTON

Transkriptio

1 VANHA, MUTTA EI KÄYTTÖKELVOTON KYSYMYKSIÄ HANKKEEN ALKAESSA Yhdessä mukana projektin avausseminaari Marjaana Seppänen

2 Ymmärrykseni hankkeesta Pohjalla setlementtityön arvot: Arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus Yhteisöllisyys Erilaisten ihmisten välinen yhteistyö Tavoitteena: Edistää ikääntyneiden toimijuutta, osallisuutta ja elinympäristön turvallisuutta Keitä mukana? Erityisryhmät: romanit, maahanmuuttajat, kehitysvammaiset, yksinäiset, mielenterveysongelmista kärsivät ikääntyneet ihmiset (60 +) Aktiiviset ja vireät eläkeläiset (60 +) Miten tavoitteeseen päästään? Vertaistuen, setelementtikeskusten toiminnan ja paikallisyhteisöjen yhteistyön avulla

3 Toisin sanoin Ehkäistään syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta ja tukemalla toimijuutta vertaistuen ja yhteisöllisyyden avulla huomioiden elinympäristön asettamat haasteet Miksi? Tavoitteena hyvä elämä (vrt. Karisto) Pohdintoja ja kysymyksiä aiheista: Syrjäytyminen Osallisuus Yhteisöllisyys Toimijuus

4 SYRJÄYTYMINEN

5 Syrjäytyminen Exclusion:..lack of or denial of recourses, rights, goods and services, and the inability to participate in the normal relationships and activities available to the majority of people in a society (Levitas et al. 2007, 25; Scharf & Keating 2012, 5) Deep exclusion:.. Deep exclusion refers to exclusion across more than one domain or dimension of disadvantage, resulting in severe negative consequences for quality of life, wellbeing and life chances (Levitas et al., 2007, 9)

6 Usein toistuvia elementtejä syrjäytymismäärittelyissä: 1. Syrjäytyminen on suhteellinen käsite 2. Toimijuus tulee tavalla tai toisella esille 3. Syrjäytyminen on dynaaminen, ajassa muuttuva ja usein myös sukupolvittain periytyvä ilmiö 4. Syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö (erona esim. köyhyys-käsitteeseen). Usein esiintyviä ulottuvuuksia: Materiaaliset resurssit Sosiaaliset suhteet Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri

7 Ikääntyneiden syrjäytyminen Rakenteelliset tekijät Ympäristötekijät Materiaaliset resurssit Sosiaaliset suhteet Palvelut Ikääntyneiden syrjäytyminen Kansalaisyhteiskunta Asuinympäristö Syrjäytymisen ajurit Syrjäytymisen ulottuvuudet Yksilölliset tekijät Muk. Scharf & Keating 2012

8 Syrjäytyminen ja toimijuus Näkökulma voimisti Liz Jefferyn (2011) mukaan ihmisten käsittämistä olosuhteiden uhrina ilman mahdollisuutta toimijuuteen Suomessa rakenteiden näkökulma sosiaalityön historiaan liittyen vahva Rakenteiden ja yksilöllisten tekijöiden vaikutusten erilaiset painotukset

9 Kolme erilaista toimijuusnäkökulmaa syrjäytymisen tulkinnoissa (Young 2003) Yksilön toimintaa korostava: motivaation puute, vetäytyminen syrjään Järjestelmän toiminta: epäonnistumiset työpaikkojen ja palvelujen luomisessa Aktiivinen huono-osaisten ulossulkeminen yhteiskunnan toimesta (stigmat, stereotypiat)

10 Syrjäytyminen, toimijuus ja sosiaalityön käytännöt Toimijuuden käsite tullut vastaamaan ylideterministiseen näkemykseen) In this way, the client is being presented as an active subject, someone who has internal, personal existence, who can reflect on his actions and make choices about how he behaves and lives his life (Jeffery 2011, 14) Passiivinen palvelujen vastaanottaja vs. toimija Sosiaalityössä toimijuutta korostavat näkökulmat: Empowerment/valtaistaminen, Citizenship/kansalaisuus, Asiakaslähtöinen sosiaalityö

11 TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä (2006 ja 2008)

12

13 Yksilö vs. rakenteet Pohdinnan kohteena ovat olleet toimivan yksilön, yhteiskunnallisten rakenteiden ja lainalaisuuksien väliset suhteet; ohjaako yksilö ja missä määrin toimintaansa omilla valinnoillaan vai ohjaavatko sitä rakenteet ja eritasoiset lainalaisuudet (Jyrkämä 2008; 191)

14

15

16 TOIMIJUUDEN ELEMENTIT Ihmiskuva ontologinen, olevaisen elementti Tutkimuksen viitekehys epistemologinen, tiedollinen elementti Kehys lähestyä käytäntöä ja käytäntöjä praktinen, arjen elementti Kysymys hyvästä elämästä - eettinen elementti (Jyrkämä 2013 Gerontologiapäivillä)

17 Toimijuus ja ihmiskuva Normatiiviset ihanne? Avuttomuus ja toimijuus samassa ihmisessä (vrt. Tedre 2006) Pieni toimijuus (vrt. Karisto) Jaettu toimijuus > kuka jakaa?

18 OSALLISUUS

19 Osallisuus Joku osana jossakin (liittyminen) Käyttöyhteyteen kytkeytyvä, aika- ja kontekstisidonnainen käsite Erilaisia painotuksia: Kuulumisen tunne Osallistuminen Vaikuttaminen Erilaisissa määritelmissä kuulumisen tunteen ja osallistumisen sekä kansalaislähtöisen toiminanna ulottuvuudet läsnä vaihtoehtoisina ymmärtämistapoina tai yhtä aikaa Syrjäytymisen vastinpari? Syrjäytymisen kanssa yhteisiä elementtejä sosiaaliset suhteet ja kansalaisyhteiskunta Syrjäytyminen ymmärretään prosessina, osallisuus voi viitata prosessiin tai tilaan

20 Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuuden kokemus Yhteisöllisyys Osallistuminen Toimijuus

21 YHTEISÖLLISYYS

22 Yhteisöllisyys Yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä koskevat käsitykset ohjaavat toimintaa esimerkiksi palvelujen piirissä joko tietoisesti tai tiedostamatta Yhteisöllisyys voidaan nähdä välineenä sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen, hyvinvoinnin ja terveyden tuottamiseen, uusien ihmissuhteiden ja sosiaalisten verkostojen rakentamiseen sekä sosiaalisen pääoman kartuttamiseen (Koskinen 2003).

23 Myöhäismodernissa maailmassa Keskeisiä piirteitä ovat yksilölliset valinnat ja individualismi Elämme yhteiskunnassa, jossa on uudenlaisia (hallitsemattomia) riskejä (Beck 1996) Traditiot eivät sido yksilön valintoja siinä määrin kuin ennen -> vapaus valita ja samaan aikaan velvoite rakentaa itse omilla valinnoillaan elämänsä ja identiteettinsä

24 Toisaalta Yhteisöllisyyden kaipuu on voimakas Yhteisöt nähdään hyvän elämän kulmakiviksi sekä mediassa että politiikassa Odotukset yhteisöille suuret, myös konkreettisen avun suhteen

25 Voimavara ja vastuunottaja 1990-luvulla syntyi kommunitaristinen ajattelu vastavoimana liberalistiselle yksilön vastuuta korostavalle ajattelulle Se sisälsi ajatuksen julkisen sektorin marginaalisesta roolista ja yhteisöjen ensisijaisesta vastuusta (Etzioni 1993; Haatanen 2000; Rose 1999) Suomessa yhteisöt liitettiin 1990-luvulla mm. ehkäisevään sosiaalipolitiikkaan (yhteisöt voimavarana) 2000-luvulle tultaessa yhteisöiltä kaivattiin vastuun ottamista mm. ikääntyneiden auttamisesta

26 Yhteisöt tänään Onko niitä? Millaisia ne ovat? Mitä niiltä voi odottaa? Kenelle ja missä ne ovat merkityksellisiä? Mikä määrittää erityisesti ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? Millainen rooli ikääntyneillä on yhteisöjen rakentamisessa? Onko paikalla merkitystä?

27 Yhteisö-käsite Edustaa jotakin myönteistä Laajimmillaan viittaa kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen tai ihmisryhmiin, joilla on jotakin yhteistä Keskeisiä ulottuvuuksia Toimiminen yhdessä Yhteenkuuluvaisuuden tunne

28 Heikki Lehtonen (1990): Toimintaan osallistuu ryhmä, joka myös ulkopuolelta tunnistetaan ryhmäksi Yhteisö toimintajärjestelmänä rakenteistaa vuorovaikutusta

29 Yhteisöön kuulumisen lähtökohtia Yhteisön tarjoama kuulumisen mahdollisuus on yhteisöjen tärkeä funktio (ks. esim. Delanty 2003) Kuuluminen rakentuu nykyisin ensi sijassa kommunikatiivisten prosessien kautta Ennen kuuluminen määräytyi institutionaalisten rakenteiden ja tilojen kautta Jatkuva identiteetin etsintä tärkeä yhteisöön (tai yhteisöihin) kuulumisen peruste (Bauman 2001)

30 Onko paikalla enää merkitystä yhteisöllisyyden kannalta? Vrt. entisajan kyläyhteisöt Kaupungistuminen ja juurettomuus Asuinpaikan merkityksen väheneminen keskeisten toimintojen (työ, harrastukset, palvelut) tapahtumapaikkana Iäkkäät ihmiset ovat nykyisen paikallisen yhteisöllisyyden rakentajia ja ylläpitäjiä (Seppänen 2001; Seppänen ym. 2012)

31 Ikääntyneiden rooli yhteisöissä Monien yhteisöjen voimavara Elämänkokemus Mahdollisuus käyttää aikaa Kollektiivisen muistin lähde Sitoutuminen Rajoittavia tekijöitä Kulkeminen (etäisyydet, kulkuvälineet, toimintakyky) Sähköisen kommunikaation ylivalta Uusien suhteiden solmiminen ei aina helppoa

32 Yhteisöllinen apu Altruismiin sekä solidaarisuuteen liittyvissä tutkimusperinteissä on tarkasteltu runsaasti auttamista yhteisöllisyyteen liittyen Esimerkkejä yhteisöllisestä altruisimista: talkoot, järjestötoiminta, verenluovutus ja vertaisryhmät

33 Ikääntyvien saama yhteisöllinen apu Puoliso ja lapset sekä hyvät perhesuhteet tärkeitä avun saamisen kannalta Lähipiiri (ydinperhe) vastaa konkreettisesta huolenpidosta, yhteisöt ja porukat tuottavat henkistä tukea Terveys ja tulotaso vaikuttavat sosiaalisen tuen saantiin Huonoimmassa asemassa avun suhteen ovat siis köyhät, sairaat ja perheettömät (Pessi & Seppänen 2010)

34 Yhteisöllisen toiminnan synnyn edellytykset Tarve Fyysiset edellytykset (tila, kulkeminen) Yhteinen intressi Tarvittava tuki (materiaalinen ja sosiaalinen tuki) Erilaisten voimavarojen hyödyntäminen ( tulisielut ja penkinkantajat ) Osallisuus

35 Kysymyksiä yhteisöllisyydestä Mistä puhutaan kun puhutaan yhteisöistä? Tarvitaanko yhteisöjä? Rakentuvatko ne itsestään? Voiko yhteisöllisyyden syntymistä tukea? Mikä on setlementtityön rooli tämän päivän yhteisöllisyydessä? Perustuuko selementtityön yhteisöllisyys paikallisuuteen? Tarvitaanko yhteisöä vertaistuen synnyttämiseksi? Synnyttääkö vertaistuki yhteisöllisyyttä?

36 VERTAISTUKI

37 Vertaistuella useita samansuuntaisia määritelmiä Esim. Mielenterveyden keskusliitto: Vertaistuen voi määritellä omaehtoiseksi, yhteisölliseksi tueksi sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne. Ihminen, joka on kokenut samankaltaisia tunteita, ymmärtää ja hyväksyy helpommin toisen vastaavassa tilanteessa olevan. Yhteiset kokemukset lisäävät keskinäistä ymmärrystä. ( Keskeistä: Omaehtoisuus Yhteisöllisyys Tuki Samankaltainen elämäntilanne Kokemuksellinen asiantuntijuus Keskinäinen ymmärrys

38 Vertaistuen muotoja (Vertaistoiminta kannattaa 2010):

39 Kysymyksiä Mekanismi, jolla vahvistetaan toimijuutta ja osallisuutta yhteisöissä? Yhteisöllisyyden tuote? Tuottaa yhteisöllisyyttä? Mikä yhdistää, mikä on vertaisuuden näkökulma? Riittääkö ikä vertaisuuden kriteeriksi? Tässä hankkeessa: vertaisuuden näkeminen yhteisöllisyyden osana? Painpiste vertaistuessa vai vertaistoimijuudessa? Vertaisuuden suhde toimijuuteen: Vahvistaa toimijuutta (syrjäytymisvaarassa olevat) On toimijuutta (aktiiviset seniorti)

40 Vanha, mutta ei käyttökelvoton? Kuvaa hankkeen ihmiskuvaa Taustalla voimavaranäkökulma ikääntymiseen Ajatus tarkoituksellisuuden tunteesta, hyödyllisyydestä

41 Lähteet Jeffery, Liz (2011) Understanding Agency. Social Welfare and Change. Bristol: Policy Press Jyrkämä, Jyrki (2006) Toimijuus ja toimijatilanteet aineksia ikääntyneiden arjen tutkimiseen. Teoksessa Seppänen, Marjaana & Karisto, Antti & Kröger, Teppo (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. PSkustannus: Jyväskylä. Jyrkämä, Jyrki (2008) Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4, Levitas, Ruth & Cristina Pantazis & Eldin Fahmy & David Gordon & Eva Lloyd & Demi Patsios (2007) The Multi-Dimensional Analysis of Social Exclusion. Department of Sociology and School for Social Policy. Townsend Centre for the International Study of Poverty and Bristol Institute fof Public Affairs, Unviersity of Bristol. Nurmela, Timo (2012) Sosiaalisen osallisuuden ilmeneminen ikääntyneiden arjessa. Pro gradu tutkielma. Lapin yliopisto.

42 Scharf, Thomas & Norah Keating (2012) Social exclusion in later life: a global challenge. Teoksessa Thomas Scharf & Norah Keating: From Exclusion to Inclusion in Old Age. A global challenge. Bristol: Policy Press, Seppänen, Marjaana &Ilkka Haapola & Kalle Puolakka & Elisa Tiilikainen (2012)Takaisin Liipolaan : lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14/2012. Seppänen, Marjaana (2001) Liipolan onni. Asuinalueen sosiaalinen erilaistuminen ja merkitys asukkaille. Palmenia-kustannus. Walsh, Kieran & Eamon O Shea & Thomas Scharf (2012) Social Exclusion and Ageing in Diverse Rural Communities: Findings of a cross-border study in Ireland and Northern Ireland. Irish Centre for Social Gerontology, National University of Ireland Galway.