Eläkeläisköyhyys ja syrjäytymisen uhka Helsingin vanhusneuvosto

Transkriptio

1 Eläkeläisköyhyys ja syrjäytymisen uhka Helsingin vanhusneuvosto Anni Vilkko, Dos. (HY)

2 eteneminen 1. Eläkeläisköyhyys, määrittelyä 2. Köyhyyden moniulotteisuus 3. Syrjäytyminen, eriarvoisuus 4. Mikä auttaisi?

3 Eläkeläisköyhyys Eläkeikäisten taloudellinen asema on parantunut pitkällä aikavälillä Pienituloisia vanhuskotitalouksia on kuitenkin määrällisesti paljon, vaikka tilastojen mukaan eläkeläisten pienituloisuus on nykyisin suunnilleen yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin Köyhyys ei ole enää luonteeltaan niinkään absoluuttista (terveyttä ja fyysistä olemassaoloa välittömästi uhkaavaa), vaan suhteellista (eriarvoisuuteen läheisesti liittyvää) Anni Vilkko

4 Miten mitata köyhyyttä? köyhyyden moniulotteinen luonne: yksi arviointimittari ei riitä kertomaan köyhyydestä esim. tuloköyhyyttä mitataan mekaanisesti tulojakauman perusteella (köyhä = alle 60 prosenttia mediaanitulosta saava) tämä ei kerro vielä paljoa tulojen ja tarpeentyydytyksen välisestä suhteesta tai köyhyyden yleisyydestä Anni Vilkko

5 Ketkä ovat köyhiä? ne, joiden resurssit ovat niin vähäiset, että ne estävät heitä osallistumasta siihen elämäntapaan, jota heidän kotimaassaan pidetään vähimmillään hyväksyttävänä (Euroopan neuvosto 1975) suhteellinen köyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa yksilön kulutusmahdollisuudet ja muut elinolot jäävät kauas keskimääräisestä, yhteiskunnassa yleisesti hyväksytystä tasosta Anni Vilkko

6 eläkkeensaajat euroa Anni Vilkko (100%) Vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavat ( , KELA) keskim. eläke saajien lkm pelkästään Kelan eläkettä saavat sekä Kelan että työeläkkeen %) saajat pelkästään työeläkettä %) saavat 741 euroa (6 %) euroa ( euroa (59

7 Pienituloisuuden monimuotoisuus tulojen niukkuus aiheuttaa toimeentulohuolia tulojen vähäisyydellä on vaikutuksia yleiseen hyvinvointiin (asumisolot, terveys, palvelut, harrastukset ym.) toisaalta: pelkät tulot eivät anna riittävää kuvaa taloudellisista resursseista (varallisuus, perhe, luontaisetuudet ym.) objektiivisesti mitattu pienituloisuus ei näy välttämättä subjektiivisesti koettuina toimeentulovaikeuksina kokemuksellinen ulottuvuus on tärkeä näkökulma: miten köyhyyden kokemus Anni Vilkko /Marjaana vaikuttaa hyvinvointiin? Seppänen

8 Esimerkki Ketkä ovat köyhiä? Haapola, Ilkka & Antti Karisto & Marjaana Seppänen (2012) Kaksi köyhyyden kuvaa: Perinteinen, agraari köyhyys Kaupunkiköyhyys vastaajat kolmesta ikäkohortista: , , syntyneet Koettu hyvinvointi oli köyhien keskuudessa vähäisempää kuin ei-köyhien Anni Vilkko /Marjaana Seppänen

9 jatk. Haapola et.al ikäkohortit: , , vanhimman ikäryhmän ( synt.) köyhyys oli hyvin erilaista kuin heitä kaksikymmentä vuotta nuorempien köyhyys vanhimmassa kohortissa oli havaittavissa merkkejä perinteisestä agraarisesta köyhyydestä (erityisesti haja-asutusalueiden maatalousammateissa työskennelleet naiset) suurten ikäluokkien ( synt.) köyhyys keskittyi sen sijaan suurelta osin Anni Vilkko /Marjaana kaupunkiin ja kosketti etupäässä Seppänen

10 Köyhyyden moniulotteisuus

11 Köyhyyden moniulotteisuus Tuloköyhyys, pienituloisuus Sosiaalinen köyhyys, sosiaalisten suhteiden vähyys tai laatu Hoivaköyhyys, hoivan vähyys tai laatu Koettu niukkuus, rahojen riittävyys Köyhyys kokemuksena, itsensä kokeminen köyhäksi Mahdollisuuksien köyhyys, osallisuusvaje Ovatko nämä keskeisiä ikääntyneiden eriarvoistumisen ja syrjäytymisen taustatekijöitä/ulottuvuuksia? Anni Vilkko

12 Esimerkkejä, yli 75-vuotiaat vastaajat, koko maa (ATH 2015) Tuloköyhyys: vähemmän kuin joka kymmenes on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi (harvemmin kuin muu väestö) Osallisuusvaje: joka neljäs sanoo, että huonot liikenneyhteydet haittaavat ainakin jonkun verran (useammin kuin muu väestö) Osallisuusvaje: 57 % kokenut jalankulkuväylien liukkauden haittaavan vähintään jonkin verran (useammin kuin muu väestö) Anni Vilkko

13 Esimerkkejä, Vanhuspalveluiden seuranta, THL 2016 Hoivaköyhyys: Ikääntyvän väestön joukossa on ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän tukea Muistisairas, etenkin kotona asuva Omaishoitaja Perhehoitaja Päivystyspoliklinikan suurkäyttäjä Päihteitä käyttävä Mielenterveysasiakas Korkeassa kaatumisriskissä oleva

14 jatk. THL 2016 Yhdeksän kymmenestä kuntavastaajasta kertoi, että muistisairaille kohdennetaan hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja, kuitenkin vain neljässä viidessä kunnasta näitä palveluja suunnataan yksin asuville muistisairaille Päivystyspoliklinikoiden suurkäyttäjille suunnataan heikosti hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja. Yli puolessa kuntia he jäävät vaille kyseisiä palveluja Kolme viidestä kunnasta kohdentaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja ikääntyneille päihteiden-käyttäjille ja mielenterveysasiakkaille Anni Vilkko

15 Esimerkkejä/kysymyksiä Hoivaköyhyys: jos palveluntarve lisääntyy tai jos on pitkään asunut yksityisten palvelujen piirissä ja säästöt on syöty loppuun? Hoivaköyhyys: Riittämättömät palvelusetelit Koettu köyhyys: rahan riittäminen/loppuminen synnyttää turvattomuutta Sosiaalinen ulottuvuus: yksinäisyys ja läheissuhteiden Anni Vilkko muutokset

16 Köyhyys eriarvoisuus, syrjäytyminen Syrjäytymiskeskustelussa on ohitettu ikääntyvä väestö ja sen erityistarpeet Syrjäytymis-käsitteen yhteydessä osallisuus työmarkkinoista on ollut keskeinen ulottuvuus, mutta mikä on syrjäytymistä ikääntyneiden kohdalla? Ikääntyneet ovat haavoittuva ryhmä; Viime aikaisten havaintojen perusteella moniulotteisen syrjäytymisen riski kasvaa ikääntyessä eri osaryhmillä (Scharf & Keating 2012) Riskiryhmät (mm. yksinäiset, omaishoitajat, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat) Elämänkulun merkitys? taloudellisen köyhyyden ja suhdeköyhyyden yhteisvaikutukset sekä suhde hoivaköyhyyteen Anni Vilkko /Marjaana Seppänen

17 Syrjäytyminen

18 Syrjäytyminen Exclusion:..lack of or denial of recourses, rights, goods and services, and the inability to participate in the normal relationships and activities available to the majority of people in a society (Levitas et al. 2007, 25; Scharf & Keating 2012, 5) (Resurssien, oikeuksien, tarvikkeiden ja palvelujen puute sekä puutteelliset mahdollisuudet normaaleihin sosiaalisiin suhteisiin ja toimintoihin, jotka ovat valtaosalle yhteiskunnan ihmisistä saavutettavissa) Marjaana Seppänen

19 Deep exclusion:.. Deep exclusion refers to exclusion across more than one domain or dimension of disadvantage, resulting in severe negative consequences for quality of life, well-being and life chances (Levitas et al., 2007, 9) (syvällä syrjäytymisellä viitataan usealla elämän osa-alueella syrjään jäämiseen, millä on vakavia vaikutuksia elämänlaatuun ja hyvinvointiin) Marjaana Seppänen

20 Mikä auttaisi?

21 Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen? Mauri Kotamäki & Olli Kärkkäinen (2017) mitkä julkisen vallan toimenpiteet olisivat tehokkaita vähentämään eläkkeensaajien köyhyyttä? verrattiin toisiinsa yhden vuoden osalta kolmea julkistaloudellisesti saman suuruista toimenpidettä: työeläkkeiden korotusta, kansaneläkkeiden korotusta ja takuueläkkeen korotusta eläkeikäistenköyhyyden vähentämisessä kansaneläkkeisiin ja etenkin takuueläkkeisiin kohdistetut toimet olisivat paljon työeläkkeiden korotusta tehokkaampia Anni Vilkko

22 Mihin tulisi päätöksenteossa kiinnittää huomiota? 1. materiaaliset resurssit 2. sosiaaliset suhteet 3. kansalaisyhteiskunta 4. palvelut 5. asuinympäristö Anni Vilkko

23 Mihin tulisi päätöksenteossa kiinnittää huomiota? Pienetkin leikkaukset kiristävät pienituloisen talouden äärimmilleen. Laaja-alainen syrjäytyminen ja siihen liittyvät palveluja osaamistarpeet huomioitava Kotona asumista korostavan politiikan myötä kotihoidon kriteerit ja palvelut avainasemassa näkökulman oltava laajempi kuin vain fyysiseen toimintakykyyn liittyvä hoivan tarve Valinnanvapauden käytännöt ja vaikutukset: miten sopivat ikääntyneiden tilateisiin? Asioimisen ongelmat Asuinympäristöihin liittyvät tekijät Anni Vilkko

24 LOPUKSI Ikääntyneiden tuloköyhyys on ongelma, johon tulisi aktiivisesti politiikan ja lainsäädännön keinoin puuttua Vaikeinta tilanne on silloin kun tuloköyhyys yhdistyy erilaisiin syrjäytymisen ulottuvuuksiin Anni Vilkko

25 Lähteitä Euroopan neuvosto: Council decision Haapola, Ilkka & Antti Karisto & Marjaana Seppänen (2012) Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin. Teoksessa Katja Forsse n ym.. (toim.) Kohtaako sosiaalityö köyhyydenkuopio: UNIpress; Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (2008) Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden ylisyys Suomessa. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Mauri Kotamäki & Olli Kärkkäinen (2017) Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen? Yhteiskuntapolitiikka, e-julkaisu , Yponline Kotamaki&Karkkainen.pdf Levitas, Ruth & Cristina Pantazis & Eldin Fahmy & David Gordon & Eva Lloyd & Demi Patsios (2007) The Multi-Dimensional Analysis of Social Exclusion. Department of Sociology and School for Social Policy. Townsend Centre for the International Study of Poverty and Bristol Institute fof Public Affairs, Unviersity of Bristol. Scharf, Thomas & Norah Keating (2012) Social exclusion in later life: a global challenge. Teoksessa Thomas Scharf & Norah Keating: From Exclusion to Inclusion in Old Age. A global challenge. Bristol: Policy Press, Walsh, Kieran & Eamon O Shea & Thomas Scharf (2012) Social Exclusion and Ageing in Diverse Rural Communities: Findings of a cross-border study in Ireland and Northern Ireland. Irish Centre for Social Gerontology, National University of Ireland Galway