PÖYTÄKIRJA Kirkkovaltuusto Nro 4/19 Sivu 1/9 KOKOUSAIKA torstai klo Temppelikatu 9 A, 3. krs auditorio

Transkriptio

1 Sivu 1/9 KOKOUSAIKA torstai klo KOKOUSPAIKKA Temppelikatu 9 A, 3. krs auditorio SAAPUVILLA Aittola Eija OLLEET JÄSENET Anttila Auli Auvinen Maija Hellsten Eeva Liisa Höök Jorma Immonen Anne Jormanainen Pekka Kurki Henna Lehtonen Kari-Veli Liimatta Timo Lindgren Anne Majaranta Kari Metsäterä Heidi Mäkelä Pertti Mäkelä Tapio Nahkuri Miia Nummela Esko Nummela Leif Ojanen Reima Pahkala Ritva Pitkänen Suvi Pohjanvuori Jones Portin Ismo Raninen Jarno Ruuskanen Kristina Räsänen Niilo Räsänen Päivi Sauramäki Sanna Saxell Kaarlo Sihvonen Mervi Sinivuori Timo Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Takala Riitta Prinkkilä Timo Ojanperä Aleksi Katila Jorma Paajanen Risto Lehtonen Lauri Miettinen Jussi Harjunpää Juhani Höökin varajäsen Lingrenin varajäsen Metsäterän varajäsen Tapio Mäkelän varajäsen Nahkurin varajäsen Portinin varajäsen Saxellin varajäsen MUUT SAAPU- Hyövälti Riitta tiedottaja Mäkelä Pasi talousjohtaja VILLA OLLEET Viherä Sirpa kirkkoherra Koskela Tanja johtava kappalainen

2 Sivu 2/9 ASIAT ALLEKIRJOITUS puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Eeva Liisa Hellsten Pasi Mäkelä ON Riihimäellä TARKASTETTU Kari-Veli Lehtonen Timo Liimatta 30 Kokouksen avaus Seurakuntapastori Saara-Maria Jurvan pitämän alkuhartauden jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen. 31 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous on kutsuttu koolle: 1. Kuulutuksella, joka on ollut nähtävänä kirkkoherranviraston ilmoitustaululla , 2. kokouskutsulla , 3. lehti-ilmoituksella kirkollisissa ilmoituksissa Viikkouutisissa ja Aamupostissa Esittelylista päätösehdotuksineen on postitettu valtuutetuille Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 32 Pöytäkirjan tarkastus ja nähtävillä olo Kirkkovaltuusto päättää 1. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, 2. että pöytäkirja tarkastetaan , 3. että tarkastettu pöytäkirja muutoksenhakuosoituksineen on yleisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa välisenä aikana, ja 4. että pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

3 Sivu 3/9 Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kari-Veli Lehtonen ja Timo Liimatta. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Pöytäkirja tarkastetaan ja on muutoksenhakuosoituksineen yleisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa välisenä aikana. 33 Työjärjestyksen hyväksyminen Kirkkovaltuusto hyväksyy esittelylistan tämän kokouksen työjärjestykseksi. Esittelylista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 34 Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston uuden jäsenen ja varajäsenen valinta (Viherä) Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen Kaarlo Saxell on menettänyt vaalikelpoisuutensa kirkosta eroamisen vuoksi Hänen tilalleen on kirkkovaltuuston valittava jäsen sekä hänelle henkilökohtainen varajäsen kirkkoneuvostoon. Lisäksi kirkkovaltuuston on kutsuttava kirkkovaltuuston jäseneksi ensimmäisenä varajäsenlistalla oleva henkilö. Kirkkoneuvosto pyytää kirkkovaltuustoa valitsemaan Kaarlo Saxellin tilalle jäsenen sekä hänelle henkilökohtaisen varajäsenen kirkkoneuvostoon. Lisäksi kirkkoneuvosto pyytää kirkkovaltuustoa kutsumaan jäsenekseen ensimmäisenä varajäsenlistalla olevan henkilön. Kirkkovaltuusto valitsi Kaarlo Saxellin tilalle kirkkoneuvoston jäseneksi Leif Nummelan ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Niilo Räsäsen. Lisäksi kirkkovaltuusto kutsui Kaarlo Saxellin tilalle kirkkovaltuustoon ensimmäisenä varajäsenlistalla olevan Juhani Harjunpään. 35 Kirkollisveron tuloprosentin vahvistaminen vuodelle 2020 (Mäkelä) Kirkkolain 15 luvun 2 :n 3 momentin mukaan kirkkovaltuusto päättää tuloveroprosentista 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella. Seurakunnan on ilmoitettava tuloveroprosentti verohallinnolle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kirkkovaltuusto on vahvistanut vuoden 2019 tuloveroprosentiksi 1,30. Suhdanne-ennusteita Valtionvarainministeriön kesän 2019 taloudellisessa katsauksessa (Valtionvarainministeriön julkaisuja 2019:41) on analysoitu ja ennustettu talouden

4 Sivu 4/9 tilaa ja kehitystä. Sen mukaan vuonna 2019 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,6 %, vuonna ,2 % ja vuonna ,1 %. Työllisten määrän ennustetaan nousevan 1,1 % vuonna 2019 mutta enää 0,5 % ja 0,3 % vuosina 2020 ja Ansiotason nousu kiihtyy vuonna ,7 prosenttiin ja seuraavina vuosina 3,3 ja 3,1 prosenttiin. Julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, ja ennusteet näyttävät heikompaa kehitystä kuin vielä tämän vuoden keväällä. Maailmantalouden kasvu hidastuminen ja poliittiset riskit heijastuvat myös Suomeen. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, työllisyystilanne, kirkollisveroprosentin suuruus, seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä ja ansiotuloa saavien määrä. Seurakuntien kirkollisverotulot eivät enää noudata suoraan yleistä talouskehitystä ja ansiotason nousua, vaan tilanne on muuttunut monimutkaisemmaksi ja usein seurakunnille epäedulliseksi. Muuttunut kehitys on huomioitava kirkollisverotuloja arvioitaessa. Riihimäen seurakunnan talous Seurakunnan taloustilanne näyttää kuluvan vuoden lukujen mukaan kohtuulliselta. Heinäkuun toteumaraporttien mukaan toimintatuottoja on kertynyt edellisvuotta enemmän ja toimintakuluja vähemmän, joten toimintakate on tässä vaiheessa euroa viime vuotta parempi. Kirkollisverotulojen osalta tilanne on uusi, sillä aiemmin ja useassa erässä maksettavat veronpalautukset vaikuttavat seurakuntien kirkollisverotilityksiin erityisesti elo- ja syyskuussa, jolloin tilitykset ovat huomattavasti aiempia vuosia pienemmät. Toisaalta marras- ja joulukuun tilitykset ovat uudessa maksuaikataulussa seurakuntien kannalta aiempaa paremmat. Elokuun kirkollisverotilitysten jälkeen Riihimäen seurakunnan verotilitykset ovat 7,3 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Tämän hetken arvion mukaan vuoden 2019 verotilitykset tulevat olemaan hieman vuoden 2018 verotilityksiä suuremmat. Arvio tarkentuu syksyn kuluessa. Seurakunnan tulos vuonna 2018 oli euroa ja ylijäämä euroa. Heinäkuun toteuman mukaan vuodelle 2019 voidaan ennakoida jonkin verran budjetoitua ja jopa vuotta 2018 parempaa tulosta. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Riihimäen kaupungin väkiluku on pienentynyt viimeisinä vuosina, mutta vuoden 2019 alkupuoliskon perusteella tilanne on parantumassa. Seurakunnan jäsenmäärä laskee edelleen noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Jäsenmäärän säilyttäminen on koko kirkon haaste. Riihimäen seurakuntaan kuulumisprosentti oli vuonna ,6 % (72,6 %). Koko maan vastaava luku oli 69,7 % (70,8 %). Vuoden 2018 kirkollisverotulot olivat euroa ja vuoden 2019 osalta saatetaan päästä euroon. Nykyisillä kasvunäkymillä varovainen arvio vuoden 2020 kirkollisverotuloista on euroa.

5 Sivu 5/9 Veroprosentin alentamiseen ei ole ennusteiden mukaan mahdollisuuksia. Toisaalta veroprosentin korotukseenkaan ei ole syytä, sillä jäsenmäärän ja verotulojen laskuun on varauduttu ja varaudutaan strategisesti, toimintaa sopeuttamalle ja kiinteistöjä vähentämällä. Siten entisen veroprosentin 1,30 säilyttäminen on edelleen perusteltua. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että vuoden 2020 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 1,30 %. Kirkkovaltuusto päätti vahvistaa vuoden 2020 tuloveroprosentiksi 1,30 %. 36 Suntio- ja siivoustiimien organisaatiomuutos (Mäkelä) Taloudellinen jaosto jätti kokouksessaan ( 30) ylivahtimestarin viran täytön pöydälle jatkovalmistelua varten, koska viran tehtäviin voi olla tarpeen tehdä muutoksia henkilöstön ja kiinteistöjen vähentyessä. Asian selvityksessä ja valmistelussa tultiin johtopäätökseen, että suntiotiimi ja siivoustiimi voitaisiin yhdistää. Se keventäisi rakennetta, vähentäisi yhden lähiesimiehen ja oikein toteutettuna lähentäisi näitä kahta ammattiryhmää, jotta kiinteistöihin liittyvät arjen käytänteet voisivat kehittyä tehokkaammiksi. Valmistelussa on kuultu siivoustyönohjaajaa uudesta tiimirakenteesta ja hänen asemastaan siinä järjestettiin suntio- ja siivoustiimien jäsenille yhteisen palaverin, jossa kuultiin heidän näkemyksiään tiimien yhdistämisestä ja ylivahtimestarin viran tehtävistä tulevaisuudessa. Kirkon yhteistoimintasopimuksen (luku 2, 3 2. mom.) mukaisesti asiaa on käsitelty myös yhteistyötoimikunnassa Suhtautuminen on ollut myönteinen kautta linjan. Yhteinen tiimi yhdellä esimiehellä koetaan hyväksi ratkaisuksi, jollaisia on monessa seurakunnassa. Liitteessä nro 1 on kuvattu vanha ja uusi organisaatiorakenne talousjohtajan alaisten osalta. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy uuden organisaatiorakenteen liitteen nro 1 mukaisesti alkaen Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 37 Viran lakkauttaminen (Mäkelä) Virkasuhteiden päätyttyä Riihimäen seurakunnassa virkoja on lakkautettu ja tarvittaessa otettu työntekijöitä työsopimussuhteisiin toimiin, jos se on ollut tehtävän hoidon kannalta mahdollista. Vahtimestarin tehtävänkuvaan ei liity viranhaltijapäätösten tekoa eikä viranomaistehtäviä, joten toimi on mahdollinen.

6 Sivu 6/9 Kiinteistöstrategiansa mukaisesti seurakunta on luopumassa tai luopuu osasta kiinteistöistä lähivuosina ja keskittää toimintaansa kehitettäviin kiinteistöihin. Samalla myös kiinteistöhenkilöstön määrän kehitystä tulee tarkastella. Taloudellinen jaosto päätti kokouksessaan ( 28) esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle yhden vahtimestarin viran lakkauttamista alkaen. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle yhden vahtimestarin viran lakkauttamista alkaen. Kirkkovaltuusto päätti lakkauttaa yhden vahtimestarin viran alkaen. 38 Hautapaikkamaksut vuodelle 2020 (Mäkelä) Kirkkolain 17 luvun pykälän 9 mukaan kirkkovaltuusto päättää haudoista perittävistä maksuista. Riihimäen seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesäännön 7 :n mukaan: Kirkkovaltuusto on siirtänyt päätösvallastaan kirkkoneuvostolle seuraavat tehtävät: 3) vahvistaa seurakunnalle tulevat muut maksut kuin hautapaikkamaksut;. Kirkkoneuvosto esittää oheisen liitteen nro 2 mukaiset hautapaikkamaksut kirkkovaltuuston hyväksyttäviksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 39 Luottamushenkilöiden palkkiot (Mäkelä) Kirkkolain 9 luvun pykälän 1 mukaan kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen kuuluu täten kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvosto esittää oheisen liitteen nro 3 mukaiset luottamushenkilöiden palkkiot kirkkovaltuustolle hyväksyttäviksi.

7 Sivu 7/9 Hyväksyttiin esityksen mukaisesti 40 Valtuustoaloite (Viherä) Kirkkoneuvosto käsitteli valtuustoaloitetta kokouksessaan , 6/ : Kirkkovaltuuston kokouksessa jätettiin aloite koskien seurakunnan osallistumista Pride-viikon tapahtumiin viikolla 26. Aloitteen ovat allekirjoittaneet kirkkovaltuuston jäsenet Leif Nummela, Päivi Räsänen, Ritva Pahkala, Niilo Räsänen, Kaarlo Saxell, Kari Majaranta, Ismo Portin, Jones Pohjanvuori ja varajäsenet Airi Pullinen ja Juhani Harjunpää. Aloitteen jättämisen jälkeen sen allekirjoittivat vielä kirkkovaltuuston jäsenet Esko Nummela ja Jorma Höök. Aloitteessa pyydetään, että kirkkoneuvosto kävisi keskustelun kirkkomme avioliitto- ja ihmiskäsityksestä sekä päättäisi, että seurakunta ei osallistu Setan järjestämään Pride-tapahtumaan. Avioliitto- ja ihmiskäsitys, sekä kirkkoneuvoston tehtävä Avioliittokäsityksestä, sekä suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin elää ev.lut kirkon sisällä monia erilaisia tulkintoja. Aihe on sensitiivinen, sillä seksuaalisuus koskettaa ihmisessä herkkää ja yksityistä aluetta. Siksi on ymmärrettävää, että myös käytännön toiminta herättää vahvoja tunteita niin puolesta kuin vastaankin. Ihmiskäsityksestä ollaan sinällään yksimielisempiä: Kirkon opetuksen mukaan jokainen ihminen on Jumalan kuvaksi luotu ja siksi arvokas. Tästä periaatteesta voidaan kuitenkin johtaa myös täysin vastakkaisia käytännön toteutuksia. Kirkkoneuvoston tehtävänä ei ole kirkon oppiin tai raamatuntulkintaan liittyvistä asioista keskustelu, saati päättäminen (Kirkkoneuvoston tehtävistä Kirkkolaki 10 luku 1 : Kirkkoneuvosto yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimii seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi). Näin ollen kirkkoneuvosto voinee vain todeta vallitsevan tilanteen. Sateenkaarityö kirkossa Seurakuntien toiminnan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen parissa katsotaan alkaneen vuonna 1999 Helsingissä Kallion seurakunnassa, jossa tuolloin aloitettiin ns. Sateenkaarimessut. Alun jälkeen messujen järjestäminen on levinnyt myös muualle Suomeen, lähinnä isompiin kaupunkeihin. Tällä hetkellä Sateenkaarimessuja järjestetään säännöllisesti pääkaupunkiseudun lisäksi ainakin Tampereella, Turussa, Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä. Riihimäellä on järjestetty Sateenkaarimessu kesällä 2012, kaupungissa silloin vietetyn Pride-juhlan yhteydessä.

8 Sivu 8/9 Sateenkaarimessut, kuten myös nyt Riihimäellä järjestettävä Meidän tarinoita kirkkoilta, ovat luonnollisesti avoimia kaikille halukkaille. Samoin ovat kaikki muutkin Riihimäen seurakunnan järjestämät jumalanpalveluselämään kuuluvat tilaisuudet. Koska eri ihmisryhmillä on kuitenkin toiveita omanlaisista jumalanpalveluksista ja messuista, järjestää Riihimäen seurakunta niitä laajassa skaalassa: kansanlaulumessusta eri herätysliikkeiden kirkkopyhiin ja Iloisen ehtoollisen gospelkuvioista Wanhan ajan perinteiseen joulukirkkoon. Omat kutsupyhänsä saavat niin maatalousväki, veteraanit kuin omaishoitajatkin. Tässä kattauksessa nyt järjestettävä Meidän tarinoita kirkkoilta on yksi pieni, mutta tärkeä osa. Seurakunnan strategia Pohdittaessa jonkin toiminnan tai yksittäisen tilaisuuden merkitystä ja toteuttamismahdollisuuksia, on sitä arvioitava seurakunnan strategiasta käsin. Riihimäen seurakunta on strategiassaan Armon asialla ja Pyhän palveluksessa (strategia liitteenä 9) linjannut toimintaansa mm. seuraavasti: Seurakunta toteuttaa tehtäväänsä elämällä mukana riihimäkeläisten arjessa ja juhlassa, ja tuomalla niihin mukaan uskon ulottuvuuden. Riihimäen seurakunnan tavoitteena on tulla yhä enemmän riihimäkeläisten rinnallakulkijaksi elämän kaikissa vaiheissa. Tämä merkitsee aiempaa enemmän seurakunnan läsnäoloa siellä, missä ihmiset jo muutenkin ovat. Riihimäkeläisten rinnallakulkeminen edellyttää verkoistoitumista kaupungin, työpaikkojen, yhdistysten ja erilaisten ryhmien kanssa. Seurakunta on yhteisö, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat toimia yhdessä keskinäisen kunnioituksen hengessä. Kuka vastaa ja mistä? Seurakunnassa kirkkoherran tehtävänä on kirkkolain 4. luvun mukaisen toiminnan johtaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkkoherra on vastuussa jumalanpalvelusten, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta. Tässä tehtävässä hänen on pyrittävä tasapuolisuuteen erilaisten toiveiden, ihmisryhmien ja erilaisia teologisia ja seurakunnallisia näkemyksiä edustavien ihmisten kesken. Tilanteesta, jossa kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat eri mieltä, sanoo kirkkojärjestys seuraavaa: Jos kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat eri mieltä jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, kirkon, siunauskappelin tai kappelin käyttöä, taikka seurakunnan päätettävissä olevia kolehteja koskevasta kysymyksestä, on asia saatettava tuomiokapitulin ratkaistavaksi. (KJ 9: 7 ) Tuomiokapitulin seuraava istunto on Kirkkoneuvosto käy keskustelun tehdystä aloitteesta esittelyssä kuvatuin

9 Sivu 9/9 ehdoin (teologiset linjaukset eivät kuulu tehtäviin eivätkä päätösvaltaan). Kirkkoneuvosto päättää, että Meidän tarinoita kirkkoillan järjestämiselle ei ole estettä. Päätös lähetetään vastaukseksi kirkkovaltuustolle ja aloitteentekijöille. Keskustelun aikana Ritva Pahkala teki seuraavanlaisen muutosehdotuksen: Esitän, että kirkkoneuvosto päättää, ettei seurakuntamme osallistu Setan järjestämään Pride-tapahtumaan Meidän tarinoita kirkkoillan merkeissä. Kyseistä Meidän tarinoita kirkkoillasta on mediassa käytetty nimeä sateenkaarimessu. Sen sijaan toivomme, että seurakunta myös Prideviikolla kutsuisi lain ja evankeliumin sanomalla Kristuksen yhteyteen kaikki ihmisiä. Ehdotusta kannattivat Kari Majaranta ja Kaarlo Saxell. Äänestyksessä pohjaesitys sai 5 ääntä ja muutosesitys 3 ääntä. Yksi tyhjä. Äänestyspöytäkirja liitteenä. Kirkkoneuvosto päätti, ettei Meidän tarinoita kirkkoillan järjestämiselle ole estettä. Päätös lähetetään vastaukseksi kirkkovaltuustolle ja aloitteentekijöille. Ritva Pahkala, Kari Majaranta ja Kaarlo Saxell jättivät eriävän mielipiteen, joka liitteenä. Käsittely: Kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi. Keskustelun aikana Juhani Harjunpää esitti asian palauttamista kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, ja Leif Nummela kannatti esitystä. Äänestyksessä pohjaesitys tiedoksi merkitsemisestä sai 25 ääntä ja muutosesitys palauttamisesta kirkkoneuvostoon 7 ääntä. Yksi tyhjä. Kirkkovaltuusto merkitsi tiedoksi. 41 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja antoi KL:n 24 :n mukaisen valitusosoituksen ja päätti kokouksen klo