Asfalttityöntekijän terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asfalttityöntekijän terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät"

Transkriptio

1 Asfalttityöntekijän terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Merkittävin riski on kuuman asfalttimassan ja aurinkoisten ja helteisten sääjaksojen sekä raskaan fyysisen työn yhdessä aiheuttama kuumakuormitus. Myös koneiden melu ja tärinä voivat aiheuttaa terveydellisiä. Kemialliset bitumihuurut bitumista haihtuvat aineet kivipöly työkoneiden ja liikenteen pakokaasut Biologiset asfalttityössä ei juuri esiinny biologisia vaaroja Tapaturmavaarat Maanrakennustyöntekijöiden (eli asfaltti-, rata- ja tietyöntekijöiden) työ on selvästi vaarallisena työnä, koska tapaturmasuhde on ollut keskimäärin 1,5 -kertainen rakennusalan kaikkien palkansaajien tapaturmasuhteeseen verrattuna. tyypilliset aiheuttajat: kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä Poikkeuksena on kuitenkin kuljetus- ja nostolaitteiden aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä suurempi osuus. Niiden osuus korostuu erityisesti asfalttitöissä yleisimmät tapaturmatyypit: Maanrakennustyöntekijöiden jakauma poikkeaa kolmessa suhteessa rakennusalan yleiskuvasta; esineisiin satuttamisen keskimääräistä pienempi osuus, putoavien/sortuvien esineiden ja esineiden väliin tai sisään jäämisen keskimääräistä suuremmat osuudet, joiden osuus nousee erityisesti asfalttitöissä. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (suojajalkineet, kuulonsuojaimet) Fyysinen kuormitus Työkoneiden kuljettajilla jatkuva istuminen kuormittaa selkää. Kohteen näkemiseen liittyvät seikat kuormittavat niskahartiaseutua. Asfalttityöntekijät, jotka jalkautuvat päällystyskohteissa, tekevät fyysisesti monipuolista ja raskasta työtä: käveleminen, seisominen, työvälineiden käyttö. Työ on dynaamista, mutta siihen sisältyy ääriasentoja ja lihasvoimaa vaativia työvaiheita. Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, selkä, hengitys- ja verenkiertoelimistö Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: ihon terveys, tuki- ja liikuntaelimistön kunto fyysinen suorituskyky, sydän- ja verisuonisairaudet kuulo ja näkö keuhkoröntgenkuvaus (kvartsialtistuminen) Tietojen antaminen ja ohjaus nestetasapainon ylläpito kuumassa. melun, pölyn haittavaikutukset. fyysisen kunnon ylläpito.

3 3/31 LVI-asentajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Melu Tärinä Hitsauksen aiheuttama UV-säteily Kemialliset Kemialliset Pölyt Asbesti (peruskorjauksessa) Juotos- ja hitsaushuurut Eristevillapölyt Isosyanaatit Epoksihartsit Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku viemärityöt Tapaturmavaarat Yleisimpiä putkimiesten tapaturmavaaroja ovat kappaleiden ja esineiden aiheuttamat sekä kulkuteihin ja työtasoihin liittyvät tapaturmat. Työvälineistä eniten vaaroja liittyy käsityökalujen lisäksi hiomakoneisiin ja hitsauslaitteisiin. Putkimiesten tapaturmissa saamat vammat ovat olleet enimmäkseen pintavammoja, sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä sekä ruhjevammoja. Silmätapaturmavaara. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (polvisuojat, silmäsuojat, hanskat) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät hankalia työasentoja, kädet hartiatason yläpuolella polvien kipeytyminen epätasaisen alustan takia raskaiden esineiden kuljettaminen sopimaton työskentelykorkeus (tikkaiden tasot) Tyypillisesti kuormittuvat: kädet, ranteet, polvet, selkä Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta?

4 4/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kysytään ja tutkitaan keuhkojen toiminta, hengitystieoireet, spirometria, keuhkoröntgen (varhaisdiagnostiikan tarve: krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti, homepölykeuhko, asbestisairaudet). Kuulontutkimus Tärinä voi aiheuttaa valkosormisuutta, kysy oireita Kliinisessä tarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota niskan, hartiaseudun ja alaselän oireisiin ja kuormittumiseen. Tietojen antaminen ja ohjaus Melulta suojautuminen, hengityssuojainten ja silmäsuojainten käyttö. Fyysinen kuormitus: töiden suunnittelu, oikea tauotus, polvisuojaimet, työskentelytasot ja telineet.

5 5/31 Kirvesmiehen terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset melu tärinä kylmyys, veto Kemialliset puupöly, eristevillapöly, betonipöly (mukana kvartsi) liimat, eristevaahdot: herkistävät aineet (isosyanaatti) asbesti Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tapaturmavaara on suuri: tyypilliset aiheuttajat: kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (putoamissuojaimet, jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja paljon niska-hartiaseudun lihasten jännittyminen kädet koholla työskentelystä ja työvälineiden kannattelusta levyjen, lautojen ym. käsittely sopimaton työskentelykorkeus Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, olkapäät, selkä Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta?

6 6/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kysy ja tutki keuhkojentoiminta, kuulo. Kiinnitä erityistä huomiota tuki- ja liikuntaelimistöön Röntgenkuvaus kolmivuosittain, jos asbestialtistumista Tärinä voi aiheuttaa valkosormisuutta tai muita käsioireita, (käytä tarvittaessa erillistä kyselylomaketta). Tietojen antaminen ja ohjaus Iskumelu lyhytaikaisenakin on vaarallista, kuulonsuojaus tarpeen Ulkomaisista puupölyistä mm. apashi (lauteissa ym.) voi aiheuttaa allergista nuhaa Apuvälineistä ja kantamisesta voi keskustella

7 7/31 Maalarin terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Maalareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat: melu (lähinnä hiekkapuhallus- ja tasoitetöissä) vaihtelevat lämpöolosuhteet Kemialliset Liuottimet Tasoite ym. pölyt Maalisumu Herkistävät aineet: epoksit, maalien säilöntäaineet Asbesti (peruskorjauksessa) Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tärkeimmät aiheuttajat ovat työympäristö ja erilaiset rakenteet sekä kappaleet ja esineet. Tärkeimmät tapaturmatyypit ovat esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen, putoaminen ja lentävät sirut. Tyypillisiä tapaturmavammoja ovat sijoiltaan menot ja nyrjähdykset/venähdykset ja pintavammat. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (hengityksen, ihon, silmien suojaus, telineet) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät hankalia työasentoja jatkuvaa liikkumista tai nostamista toistuvaa tai jatkuvaa lihasten jännittämistä riittämättömät mahdollisuudet vaihtaa työasentoa Työasennoista johtuvia vaivoja tuki- ja liikuntaelimistössä oli maalareilla eniten olkanivelissä ja hartioissa. Niitä selittää yläraajojen toistoliikkeet ja samanlaisina toistuvat sormien otteet. Tyypillisesti kuormittuvat: yläraajat, niskahartia, olkanivelet, ristiselkä Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta?

8 8/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kysy liuotinaineille ja allergisoiville aineille altistuminen. Kliinisessä tutkimuksessa erityistä huomiota kiinnitetään hermostoon, ihoon, olkaniveliin ja niskahartiaseudun oireisiin. Tietojen antaminen ja ohjaus Liuotinaineet vaikuttavat muistiin Allergisoivien ensioire voi olla vesinuha tai ihottuma Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja Niskan, hartioiden ja yläraajojen kuormitusta voi vähentää vastaliikkeillä, tauotuksella ja apuvälineillä

9 9/31 Muurarin terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Muurareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat: melu vaihtelevat lämpöolosuhteet Kemialliset Laastin, sementin, betonin ja tasoitteiden kanssa ihokontakti ja hengittäminen ovat voimakkaasti emäksisiä, kromiallergiariski vähentynyt (sementin vesiliukoinen kromi poistettu ferrosulfaatin lisäyksellä), kuitenkin edelleen nikkeliä ja kobolttia tiilien ja betonin pölyssä kvartsia (silikoosiriski) Isosyanaatit saumauksessa yms. käytetyssä uretaanivaahdossa MDI:ta Asbesti altistuminen nykyisinkin mahdollista korjaustyömailla (erillinen kysely) uusissa asennustöissä keraamisia kuituja (syöpävaarallisia, työntekijät ilmoitettava ASA-tiedostoon) Allergisen ihottuman ja/tai astman aiheuttajia kromi nahkakäsineissä (sementissä nykyisin alle 2 ppm) nikkeli ja koboltti sementissä MDI saumausvaahdoissa epoksi, esim. paikkausaineissa kumikemikaalit isotiatsolinonit (valmiiksi sekoitetuissa tasoitemassoissa) Ärsytysihottuman aiheuttajia laasti-, sementti- ja betonipöly, kosketus emäksisen laastin, sementin ja betonin kanssa: sekä kalkkilaasti että sementtilaasti voimakkaasti emäksisiä eristevillapöly märkä työ Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tapaturmavaara on suuri: tyypilliset aiheuttajat:. kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet Tapaturmatyypit: esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen (jota on sattunut suhteellisesti enemmän kuin rakennusammateissa keskimäärin),

10 10/31 putoaminen ja lentävät sirut. Tyypillinen vamma on sijoiltaan meno ja nyrjähdys/venähdys sekä pintavamma. Keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (ihon, hengitysteiden, polvien suojaus) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät hankalia työasentoja jatkuvaa liikkumista tai nostamista toistuvaa tai jatkuvaa lihasten jännittämistä riittämättömät mahdollisuudet vaihtaa työasentoa äkkiponnistuksia Tyypillisesti kuormittuu: niska-hartiaseutu. Syynä yläraajojen kohoasennot, toistoliikkeet ja niskan taakse taipunut asento. Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa

11 11/31 vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät) henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Hengitystieoireet, keuhkojentoimintakokeena spirometria, keuhkoröntgenkuvaus Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota käsien ihoon, selän ja yläraajojen terveyteen. Varhaisdiagnostiikka: ärsytyskosketusihottuma, allerginen ihottuma, yläraajojen sairaudet, krooninen keuhkoputkentulehdus, asbestisairaudet. Tietojen antaminen ja ohjaus Iho kannattaa suojata Työasennot, kantaminen, nostaminen kuormittavat, vastaliikkeet, tauotus ja apuvälineet helpottavat

12 12/31 Sähköasentajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Sähkömiehen työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä ovat: melu tärinä kylmyys, veto riittämätön valaistus Kemialliset Kemikaalit eivät ole merkittävä altisteryhmä sähköasentajan työssä. Sähköasentajat eivät juurikaan käytä kemikaaleja työssään ja heidän työnsä ei myöskään synnytä merkittävästi ilman epäpuhtauksia, lukuun ottamatta satunnaista: hitsaus-, poraus- ja juotostyötä Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tärkeimmät sähkö- ja puhelinasentajien työtapaturmien aiheuttajat: työympäristö ja erilaiset rakenteet sekä kappaleet ja esineet Tärkeimmät tapaturmatyypit: esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen ja putoaminen Keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät runsaasti kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja niska-hartiaseudun lihasten jännittyminen kädet koholla työskentelystä ja työvälineiden kannattelusta paljon ranteiden ja sormien puristus- ja voimaa vaativia otteita paksujen johtojen ja kaapeleiden vetäminen kuormittaa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä että tuki- ja liikuntaelimistöä sopimaton työskentelykorkeus Tyypillisesti kuormittuvat: selkä, niskahartia, kädet

13 13/31 Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Muiden asioiden lisäksi näkö, myös värinäkö tarpeen tutkia (ehdotonta värinäöntarkkuutta ei vaadita) Tärinä voi aiheuttaa valkosormisuutta, kysy oireita Kliinisessä tarkastuksessa kiinnitä huomiota käsien ihoon, hartianseudun lihaksistoon ja yläraajoihin.

14 14/31 Tietojen antaminen ja ohjaus Riittävä valaistus työssä Työskentelytasot ja työasennot oikeiksi Lisätietoa Mäkitie Jukka ja Hoikkala Matti (toim.) Työ ja näkeminen: ergoftalmologia. Yliopistopaino, Helsinki (haettu )

15 15/31 Raudoittajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Raudoittajien työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat: melu tärinä kylmyys, veto Kemialliset Kemikaalit eivät ole kovin merkittävä haitta raudoittajan työssä. Raudoittajat eivät pääsääntöisesti käytä kemikaaleja työssään ja heidän työnsä ei myöskään synnytä merkittävästi ilman epäpuhtauksia. Ammattitauteja on raudoittajilla aiheuttanut kemiallisista tekijöistä asbesti ja betonipöly. Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tyypilliset aiheuttajat: kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet Tärkeimmät tapaturmatyypit betoniraudoittajilla ovat olleet kaatuminen tai liukastuminen (jota on sattunut suhteellisesti enemmän kuin rakennusammateissa keskimäärin), esineisiin satuttaminen ja ylikuormittuminen tai rasittuminen. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (polvisuojat, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja paljon samanlaisina toistuvia työliikkeitä paljon koko kehon ponnistelua vaativaa työtä on paljon käsin kantamista polvi- tai kyykkyasentoja Kipua, vaivaa tai epämukavuuden tunnetta koki betoniraudoittajista kaksi kolmasosaa. Noin puolella kyselyyn vastanneista oli vaivoja olkapäissä, mitkä olivat rajoittaneet päivittäisiä

16 16/31 toimintoja viimeisten 12 kuukauden aikana. Tyypillisesti kuormittuvat: lanne-ristiselkä ja polvet, reidet tai pohkeet, olkapäät Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kiinnitä erityisesti huomiota selkään ja yläraajoihin. Tietojen antaminen ja ohjaus Raudoitustyöpiste tulee olla ergonomisesti oikein suunniteltu Fyysistä kuormitusta vähentävät vastaliikkeet, tauotus ja apuvälineet

17 17/31 Työnjohtajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Rakennusmestareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työmaalla liikuttaessa ovat: melu vaihtelevat lämpöolosuhteet, myös huono valaistus lisää tapaturmavaaraa Kemialliset Työnjohtajien kemikaalialtistumiseensa vaikuttavat toisaalta aiempi työhistoria rakennusalalla ja siinä esiintyneet altisteet (asbesti, muut pölyt, liuottimet) ja toisaalta nykyinen altistuminen "sivustakatsojana". Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Yleisimpiä työnjohtajien tapaturmien välittömiä aiheuttajia ovat: työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet ja kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Työympäristön ja sen rakenteiden osuus korostuu Työnjohdon tapaturmatyyppien jakauma poikkeaa rakennusalan yleiskuvasta siinä, että kaatumisen ja liukastumisen osuus on paljon keskimääräistä suurempi. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Työn kuva muodostuu toimistotyyppisestä työstä (näyttöpäätetyö) ja fyysinen rasittavuus on ilmeisen monipuolista liikkumista paikasta toiseen ja vain lyhyitä jaksoja hankalissa työasennoissa. Kyselyssä työnjohtajilla (n=30) oli eniten tuki- ja liikuntaelinvaivoja ristiselässä ja olkahartiaseudussa. Tyypillisesti kuormittuvat: ristiselkä, olkahartia Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta?

18 18/31 miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät) henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Huomioi altistumisen mahdollisuus toisten työn aiheuttamille kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille ja mahdollinen altistuminen asbestille työuran varhaisemmissa vaiheissa Terveystarkastus Keuhkojen toimintakokeet ja keuhkoröntgenkuvaus ja kuulon tutkimus Henkisen hyvinvoinnin kartoitus ja tukeminen Tietojen antaminen ja ohjaus Suojautuminen toisten aiheuttamilta pölyiltä, käryiltä ja melulta. Kommunikaatiosuojain on hyvä melutilanteissa. Stressinhallintaan sopivista työkaluista kannattaa keskustella.

19 19/31 Rakennusmiehen terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Keskeiset fysikaaliset riskitekijät ovat melu tärinä kylmyys, veto Kemialliset Keskeiset kemialliset haittatekijät rakennusmiehen työssä: pölyt: betonipöly (mukana kvartsi), eristevillapöly, puupöly aiemmin asbesti tasoite- ym. pölyt liimat, eristevaahdot: herkistävät aineet Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tapaturmavaara on suuri: tyypilliset aiheuttajat: työympäristön rakenteet, erilaiset kappaleet ja esineet Yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai -rasittuminen, jotka muodostavat n. 60 % kaikista tapauksista. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (putoamissuojaimet, jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät: äkkiponnistukset toistuva lihasjännitys, voimakas ponnistelu epämukavia, staattisia työasentoja kumarat, kiertyneet tai hankalat työasennot pään taakse taipunut asento, kädet koholla työskentely ja työvälineiden kannattelu Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, olkapäät, selkä Keskustele:

20 20/31 kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: kuulo ja näkö, keuhkojen toimintakokeet ja keuhkoröntgenkuvaus. tuki- ja liikuntaelimistön tarkastus. ihon terveys ja tasapaino. röntgenkuvaus kolmivuosittain, jos asbestialtistumista Tietojen antaminen ja ohjaus Kysy käyttääkö allergisoivia aineita, onko niihin liittyviä oireita. Tärkeimpiin töihin sopivia apuvälineitä. Millaiset kuulosuojaimet omaan työhön sopivimmat. Vapaa-ajan kuntoilu ja lihashuolto. Kerrospukeutuminen.

21 21/31 Torninosturikuljettajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset merkittävin riski on lähinnä aurinkoisten ja helteisten sääjaksojen aiheuttama kuumakuormitus huono valaistus voi aiheuttaa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa Kemialliset nosturinkuljettajan työssä ei juuri esiinny kemikaaleja. Muutamia asbestisairauksia on ilmoitettu Biologiset biologisia vaaratekijöitä ei esiinny Tapaturmavaarat Nosturinkuljettajien työ on vähemmän vaarallisena työnä, tapaturmasuhde on ollut keskimäärin vain 0,28 - kertainen rakennusalan kaikkien palkansaajien tapaturmasuhteeseen verrattuna. Yleisimpiä aiheuttajia ovat: Työympäristön rakenteet, kuljetus- ja nostolaitteet ja erilaiset esineet ja kappaleet. Merkittävää on kuljetus- ja nostolaitteiden aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä huomattavasti suurempi osuus. Yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet kaatuminen tai liukastuminen, putoaminen, esineisiin satuttaminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai -rasittuminen, merkittävää on putoamisen paljon keskimääräistä suurempi osuus. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (putoamissuojaus) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät: kiipeäminen torniin on kohtuullisesti kuormittavaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kannalta. epämukavia työasentoja ja staattisia työasentoja Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, selkä Keskustele:

22 22/31 kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kuulo, näkö ja tasapaino. Niska- hartiaseudun lihaksiston kunto. Verenpaine, sydän- ja verisuonisto. Tietojen antaminen ja ohjaus Nestetasapainosta huolehtiminen. Vastaliikkeet nosturissa ja "kuljettajan jumppa". Vapaa-ajan liikunta.

23 23/31 Lattianpäällystäjän terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Melu on pahin haittatekijä. Eniten haittaa on koettu kuitenkin vaihtelevista lämpöolosuhteista ja vedosta. melu huono valaistus vaihtelevat lämpöolot, veto Kemialliset Keskeiset kemialliset haittatekijät lattianpäällystäjän työssä ovat: puupölyt ja tasoitepölyt liuottimet liimoissa, lakoissa ja lattiamassoissa herkistävät aineet liimoissa, lakoissa ja massapinnoitteissa: epoksit, akrylaatit, uretaanit, maalien säilöntäaineet Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat tapaturmasuhde on ollut keskimäärin 1,7 -kertainen rakennusalan kaikkien palkansaajien tapaturmasuhteeseen verrattuna. Tyypilliset aiheuttajat: työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet ja kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Poikkeuksena on kuitenkin: (käsi)työkalujen aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä suurempi osuus. Lattianpäällystäjien tapaturmatyyppien jakauma poikkeaa kolmessa suhteessa rakennusalan yleiskuvasta; ylikuormittumisen tai -rasittumisen ja esineisiin satuttamisen keskimääräistä suuremmat osuudet ja putoamisen keskimääräistä pienempi osuus. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (polvisuojat, kuulosuojaimet, hengityssuojaimet) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin

Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen perjantaina 2.3.2007 Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin Jyrki Liesivuori, professori, aluejohtaja, Turku Paula Naumanen, FT, erikoistutkija,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Work safety/työturvallisuus

Work safety/työturvallisuus Work safety/työturvallisuus 18.4.2016 Tässä oli kuva työntekijästä, jonka kasvoille oli räjähtänyt betonipumppuletku. Näkö säilyi, koska mies käytti suojalaseja. Kuva poistettu tietosuojan takia. Työturvallisuus

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys

Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys 15.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Tiedät työpaikkaselvityksen tarkoituksen ja lainmukaisuuden Tiedät mitä ovat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut Yritys: Inarin kunta Arvioinnin kohde: Päiväys: Tekijät: VAARA- TAI HAITTA-TEKIJÄN Vaaraa Riski- Vaaratilanteen, haitan tai kuormituksen kuvaus Vastuu- Seuranta/

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä

Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä (7 9-vuotiaat) Opettajan ohjeet Milloinkaan ei ole liian varhaista tutustuttaa lapsia turvallisuuden peruskäsitteisiin, jotka liitetään aikuisten maailmassa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja ergonomia

Työhyvinvointi ja ergonomia Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS Sisällys 1. Oppaan tausta ja tarkoitus 3 2. Fyysinen työturvallisuus 5 2.1 Fyysinen kuormittuminen 6 2.2 Fysikaaliset tekijät 8 2.2.1 Melu 8 2.2.2 Lämpö

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Tapaturmat ja väkivallan uhka

Tapaturmat ja väkivallan uhka Tapaturmat ja väkivallan uhka Tuula Putus Turun yliopisto Hoitoalan työtapaturmat Sosiaali- ja terveysalan työssä sattuu Suomessa keskimääräistä vähemmän työtapaturmia. Tapaturmien määrä on kuitenkin ollut

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT » EJENDALS » EJENDALS EJENDALS» Ejendals valmistaa ja markkinoi tuotteita, jotka suojaavat sekä käsiä että jalkoja.» Pitkäaikaiset asiakassuhteet kehitetyt tuotteet ja ratkaisut,

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 2 Folksam Vahinkovakuutus Oy Pl 549, 00101 Helsinki Puh 010 550

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat Liikenneviraston ja ELY-keskusten liikennevastuualueiden hankkeet

Tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat Liikenneviraston ja ELY-keskusten liikennevastuualueiden hankkeet Tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2015 Liikenneviraston ja ELY-keskusten liikennevastuualueiden hankkeet Hankkeilta saadut turvallisuuspoikkeamatiedot Hanketyyppi 2011 2012 2013

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Osallistava työkuormituksen arviointi

Osallistava työkuormituksen arviointi Osallistava työkuormituksen arviointi Työterveyshuollon koulutus 205 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto ja työikäisten terveys - tiimi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt Industrikitt Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 27.10.2006 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Industrikitt 1.2 Aineen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista XXXVI RAKENNUSKONEPÄIVÄT 20. 22.10.2011 Viking Line, M/S Mariella Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista Pertti Pasanen, pertti.pasanen@uef.fi Ympäristötieteen laitos,

Lisätiedot

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 HELSINKI puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU puh. (02) 271 5777

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

046 7101466 046 7101362 UKK

046 7101466 046 7101362 UKK TerveysInfo niska 55+ kuntosaliharjoittelu : lisää voimaa, liikettä ja kehon hallintaa 55+ kuntosaliharjoittelu on liikkumiskykyä edistävä harjoitusohjelma kuntosalilaitteilla. Tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista neljätoista Tutustuin malasanaan 25 vuotta sitten aasialaisessa suurkaupungissa. siellä ihmisillä oli tapana kyykkiä jalkakäytävällä aina kun liikennevalot näyttivät punaista. Myöhemmin sain selville,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT KAUPPANIMI Kotimainen valmistaja / maahantuoja Yritys Scania CV AB Postinumero/toimipaikka 151 87 Södertälje Maa Sweden Sähköposti safety_data_sheet@scania.com

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Pelastusopisto Opettaja Tapani Saarela

Pelastusopisto Opettaja Tapani Saarela TOIMINTA ONNETTOMUUSPAIKALLA Pelastusopisto Tieliikenneonnettomuudet Toiminta-ajatus Lisävahinkojen estäminen Toiminta aina potilaan ehdoilla Työturvallisuus Tilannepaikalle saapuminen Muun liikenteen

Lisätiedot

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU Vastaajan nimi: Haastattelijan tunnus: T2003 1 Eräät sairaudet aiheuttavat tyypillisiä oireita. Lääkärintutkimuksen valmistelemiseksi

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää).

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää). Työsuojelutoimikunta 3 17.03.2016 Kaupunginhallitus 155 25.04.2016 Työsuojelutoimikunta 30 21.09.2016 Kaupunginhallitus 350 10.10.2016 Työtapaturmat vuonna 2015 161/01.04.01/2016 TSTMK 17.03.2016 3 Valmistelu:

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot