A. TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA MUUTTAMINEN TYÖSUHTEEN TUNNUSMERKIT TYÖSUHTEEN EHTOJEN SÄÄNTELY. Työsuhteen normit ja etusijajärjestys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A. TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA MUUTTAMINEN TYÖSUHTEEN TUNNUSMERKIT TYÖSUHTEEN EHTOJEN SÄÄNTELY. Työsuhteen normit ja etusijajärjestys"

Transkriptio

1 A. TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA MUUTTAMINEN A1 TYÖSUHTEEN TUNNUSMERKIT Tiettyjen peruskriteereiden on täytyttävä, jotta voitaisiin puhua työsuhteesta. Yleensä vertailua tehdään sen välillä, onko kyseessä työsuhde vai itsenäinen yrittäjä. Työsuhteeseen sovelletaan työsopimuslakia ja muita työlakeja, kun taas yrittäjän ja toimeksiantajan välistä suhdetta työlainsäädäntö ei sääntele. Työsuhteen perustunnusmerkit ovat: työn tekeminen työnantajan lukuun vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena sopimuksen perusteella. Työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella. Käytännössä tärkein tunnusmerkki arvioinnissa on työnantajan johto ja valvonta. Työn tekeminen Työn tekemisellä tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, jolla on taloudellista arvoa. Työn tekeminen edellyttää yleensä myös ansaintatarkoitusta. Työn tekeminen toiselle Työsuhteessa työ tehdään työnantajalle. Työstä tulevan hyödyn, työtuloksen, saa työnantaja. Kyse ei ole työsuhteesta, jos työstä tulevan hyödyn saa työn suorittaja itse. Vastike Vastikkeellisuus on edellytys sille, että työ on tehty työsuhteessa. Vastikkeella tulee olla taloudellista arvoa, mutta se voi olla jotain muutakin kuin rahaa. Vastikkeen maksajalla ei kuitenkaan ole merkitystä työsuhteen muodostumisen kannalta. Johto ja valvonta Käytännössä tärkein työsuhteen tunnusmerkki on työnantajan johto- ja valvontaoikeus. Johtoa ja valvontaa arvioitaessa todelliset työskentelyolosuhteet ovat ratkaisevia. Työnantajan johto- ja valvontaoikeus tarkoittaa sitä, että työntekijä on velvollinen työnsä tekemisessä noudattamaan työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Työnantajan päätösvallassa on, miten, missä ja milloin työ tehdään. Sopimuksen perusteella Keskinäisellä sopimuksellaan työsuhteen osapuolet määrittelevät, ovatko he tarkoittaneet välisensä oikeussuhteen työsuhteeksi. Sovituilla ehdoilla voidaan määrittää, onko työ tarkoitettu tehtäväksi työsuhteen omaisissa olosuhteissa. Osapuolten välinen sopimus ei kuitenkaan ole ratkaiseva, jos olosuhteista ilmenee, että joksikin muuksi sopimukseksi nimetty oikeussuhde onkin todellisuudessa työsuhde. Kokonaisharkinnalla voidaan näissäkin tapauksissa päätyä siihen, että kyseessä on työsuhde. Kokonaisharkinta Epäselvissä tilanteissa kaikkia edellä lueteltuja asioita tulee arvioida kokonaisuutena, joiden avulla ratkaistaan, onko kyseessä työsuhde. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos usea työsuhteen tunnusmerkki toteutuu, niin vaikkapa yhteistyösopimukseksi nimetty oikeussuhde voikin olla todellisuudessa työsuhde. Työsopimuksia ja muita sopimuksia tehtäessä on siis kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaiseksi oikeussuhde todellisuudessa muodostuu. Vaikka oikeussuhde olisi nimetty toisin, voivat esim. viranomaiset omassa harkinnassaan päätyä arvioimaan sitä toisin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteesta seuraavat velvoitteet voivat tulla osapuolia velvoittaviksi, vaikka he eivät alun perin tätä ole tarkoittaneet. A2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN SÄÄNTELY Tähän osioon on koottu periaatteita, jotka käytännössä vaikuttavat työpaikan työsuhteiden ehtojen määräytymiseen ja työnteon järjestämiseen. Jokaisella työpaikalla on hyvä tiedostaa normien etusijajärjestys ja se, ettei työsopimus ole ainoa asiakirja, jonka perusteella työsuhteen ehdot määräytyvät. Käytännössä työsopimuksen tekemiseen vaikuttaa olennaisesti alan työehtosopimus. Työsopimuksen ehdot, jotka on sovittu sen vastaisesti, ovat pätemättömiä. Työnantaja johtaa työpaikalla työtä ja määrää työn käytännön suorittamistavan. Työnjohtovaltaa rajoittavat pakottavat lain määräykset ja työsopimuksessa sovitut asiat. Työsopimuksessa ei kannata sopia työn käytännön järjestämisestä liian tarkalla tasolla, sillä tällainen sopimus rajoittaa työnantajan työnjohtovaltaa. Edullisemmuussääntö on työoikeudessa yleisesti noudatettavia periaate, jonka avulla käytännön kiistatilanteet voidaan saada ratkaistua oikealla tavalla. Edullisemmuussääntö edellyttää ristiriitaisista normeista valittavan työntekijälle edullisimman. Työsuhteen normit ja etusijajärjestys

2 Työsuhteen ehdot määräytyvät työsopimuksen lisäksi myös muiden normien perusteella. Vaikka työsopimuksen tekemisessäkin periaatteessa vallitsee sopimusvapaus, rajoittaa kuitenkin työsopimuslaki ja muut työsuhdetta määrittävät normistot merkittävästi osapuolten määräämisoikeutta. Työsuhteen normeja ovat etusijajärjestyksessä seuraavat: ehdottomat lainsäännökset normaalisitova työehtosopimus yleissitova työehtosopimus sellaiset lainsäännökset, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella työsopimusehdot ja sopimuksen veroiset käytännöt työsäännöt ja vastaavat yhteistyösopimukset sellaiset TES-normit, joista voidaan sopia toisin työsopimuksissa vakiintunut käytäntö yrityksessä tahdonvaltaiset lainsäännökset ja TES-määräykset työnantajan käskyt Yleissitovat työehtosopimukset Työnantajaliitoon kuuluva työnantaja noudattaa oman liittonsa solmimaa työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella. Järjestäytynyt työnantaja saa myös epäselvissä tilanteissa työehtosopimuksen tulkintakannanottoja omalta liitoltaan. Myös järjestäytymättömien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimusta, jos alalla on valtakunnallinen ja riittävän edustava työehtosopimus. Tällaista sopimusta kutsutaan yleissitovaksi työehtosopimukseksi, ja sen noudattamisvelvollisuus on myös sellaisella järjestäytymättömällä työnantajalla, joka teettää työehtosopimuksen koskemaa työtä. Minimiehdot Yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuus tarkoittaa sitä, että työnantaja ei työehtosopimuksen sitomissa työsuhteissa saa noudattaa huonompia ehtoja kuin mistä yleissitovassa työehtosopimuksessa määrätään. Noudatettavat määräykset Yleissitovaan työehtosopimukseen sidotun työnantajan on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista. Työsuhteen ehtoina noudatettavia määräyksiä ovat mm. palkkausta, yleiskorotuksia työaikaa ym. koskevat määräykset. Yleissitovuuden vahvistaminen Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa erityinen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Lautakunnan yleissitoviksi vahvistamat työehtosopimukset julkaistaan valtion säädöstietopankissa internetissä osoitteessa Työnantajan työnjohtovalta Työnjohtovalta ja sen rajoitukset Työnantaja määrää miten, millaisissa oloissa ja milloin työ tehdään. Tätä määräämisvaltaa kutsutaan työnantajan työnjohto- eli direktio-oikeudeksi. Työnjohtovalta on laaja ja sitä rajoittavat mm. lainsäädäntö, työsopimus ja hyvät tavat. Työntekijä ei ole velvollinen noudattamaan sellaista käskyä, joka on pakottavan lainsäädännön vastainen, taikka suorittamaan sellaista tehtävää, joka on hyvän tavan vastainen. Työnjohtovaltaa käyttää työnantajan määräämä edustaja. Käytännössä työnjohtovaltaa usein rajoittaa työsopimuksessa sovitut liian tarkat ehdot työn suorittamisen tavasta tai ajankohdasta. Tulkintaetuoikeus Työnjohtovaltaan kuuluu myös työnantajan tulkintaetuoikeus. Työnantaja tulkitsee työpaikalla työsuhteen normeja ja päättää, mikä on kussakin yksittäistapauksessa oikea menettelytapa. Tulkintaerimielisyys ei oikeuta työntekijää työn keskeyttämiseen, vaan ristiriitatilanteet ratkaistaan jälkikäteen. Edullisemmuussääntö Edullisemmuussääntö ilmentää työoikeudellista työntekijän suojeluperiaatetta. Edullisemmuussääntö tarkoittaa sitä, että kahdesta keskenään tasavertaisesta ristiriitaisesta normista on valittava työntekijälle edullisempi. A4 TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET Työntekijän yleiset velvollisuudet Työntekijän työn suorittaminen Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti ja noudatettava niitä määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta antaa. Työntekijän ei kuitenkaan täydy noudattaa hyvän tavan tai lain vastaisia määräyksiä. Esimerkiksi työturvallisuussäännösten vastaisen työnantajan määräyksen työntekijä saa jättää noudattamatta. Lojaliteettivelvoite

3 Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea sellaista toimintaa, joka voi vahingoittaa työnantajaa. Lojaliteettivelvoitettaan työntekijä on velvollinen noudattamaan sekä työaikana että vapaa-ajallaan. Esimerkiksi työnantajan julkinen arvostelu on lojaliteettivelvoitteen vastaista toimintaa ja voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Lojaliteettivelvoitteen rikkominen työsuhteen purkuperusteena ks. G 5. Työturvallisuus Kuten työnantajan myös työntekijän on työn suorittamisessa noudatettava työturvallisuuslain ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädettyjä työturvallisuusvelvoitteita. Työntekijän on kaikissa työtehtävissään noudatettava työn suorittamiseksi saamiaan turvallisuusmääräyksiä ja käytettävä niitä suojavälineitä, jotka hänen käyttöönsä on annettu. Liike- ja ammattisalaisuudet Sääntely laissa Työntekijällä on työnantajaansa kohtaan uskollisuusvelvoite, johon olennaisena osana kuuluu salassapitovelvollisuus työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksista. Työsopimuslain salassapitovelvollisuus ulottuu vain työsuhteen kestoaikaan, jos tiedot on saatu työsuhteen aikana oikeutetusti. Sen sijaan oikeudettomasti hankittujen tietojen ilmaisukielto jatkuu myös työsopimuksen jälkeiseen aikaan. Työnantaja ja työntekijä voivat myös solmia erityisen salassapitosopimuksen, jonka avulla salassapito voidaan ulottaa työsuhteen jälkeiseen aikaan. Myös muissa laeissa säädetään liike- ja ammattilaisuuksien salassapidosta. Tällaisia lakeja ovat laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, rikoslaki ja yhteistoimintalaki. Niissä on omat säännöksensä tietojen salassapidosta ja ne täydentävät työsopimuslain salassapitosäännöksiä. Vahingonkorvausvelvollisuus Jos työntekijä rikkoo työsopimuslain liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisukieltoa, joutuu hän korvaamaan työnantajalle näin aiheuttamansa vahingon. Korvausvastuu voi tietyissä tapauksissa koskea myös tiedot käyttöönsä saanutta tahoa, jos tämä on oltu tietoinen työntekijän velvollisuuksiensa vastaisesta menettelystä. Salassapitosopimus Salassapitosopimuksen tekemistä ei ole työsopimuslaissa rajoitettu. Salassapitosopimuksella voidaan ulottaa salassapitovelvollisuus työsopimuksen päättymisen jälkeiseen aikaan myös oikeutetusti saatujen tietojen osalta. Salassapitosopimuksen tekemistä rajoittaa oikeustoimilain kohtuuttomien sopimusten tekemistä koskeva sovittelupykälä. Kilpaileva toiminta Työntekijän oikeutta tehdä työnantajansa kanssa kilpailevaa työsopimusta taikka yrittäjänä harjoittaa kilpailevaa toimintaa on työsopimuslaissa rajoitettu. Työsopimuslain kilpailukielto ilmentää työntekijän uskollisuusvelvoitetta ja ulottuu työsuhteen kestoaikaan. Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana koskee sekä varsinaista kilpailevaa toimintaa että kilpailevan toiminnan valmistelua. Kiellettyä kilpaileva toiminta on, kun se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudattavana hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Hyvän tavan vastaisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Kilpailevan toiminnan kiellon rikkominen voi johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen. Kilpailevan toiminnan kiellosta lomautusaikana ks. F1 Työsuhteen sivuvelvollisuudet. Kilpailukieltosopimus Kilpailukiellon ulottaminen työsuhteen jälkeiseen aikaan vaatii erityisen kilpailukieltosopimuksen. Sopimus voidaan tehdä vain, jos työnantajalla on todellinen kilpailunrajoitustarve. Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole peruste sopimuksen tekemiselle. Kilpailukieltosopimuksen tai työsopimuksessa olevan kilpailukieltolausekkeen tarkoituksena on rajoittaa työntekijän oikeutta ryhtyä harjoittamaan työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päätyttyä. Kilpailevalla toiminnalla käsitetään tässä sekä toiminta toisen, kilpailevan työnantajan palveluksessa että omaan lukuun harjoitettu kilpaileva toiminta. Erityisen painava syy Kilpailukieltosopimuksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan erityisen painava syy. Edellytyksen täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon mm. työntekijän asema ja tehtävät työnantajan palveluksessa. Lisäksi on huomioitava työnantajan harjoittaman toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Edellytyksen täyttymistä ei ole tarkemmin määritelty, mutta asiaa koskevasta kirjallisuudesta ja työsopimuslain esitöistä voidaan päätellä, että työnantajan toiminnan laadusta johtuva yleinen edellytys täyttyy yleisimmin silloin kun työnantaja harjoittaa tuotekehitys-, tutkimus tai muuta vastaavaa toimintaa, josta johtuen työnantajalla on sellainen tietämys ja tietotaito, jota vastaavalla alalla toimivilla muilla työnantajilla ei ole. KKO:2014:50 Robotteihin perustuvia automaatiojärjestelmiä toimittavan yrityksen palveluksessa olleen robottien ohjelmointitehtävässä toimineen insinöörin työsopimuksessa oli ollut kilpailukieltoehto, joka rajoitti hänen oikeuttaan neljän kuukauden aikana työsuhteen

4 päättymisestä tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa. Kysymys siitä, oliko kilpailukieltosopimuksen solmimiseen ollut työsopimuslain 3 luvun 5 :n 1 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy. (Ään.) Ratkaisun perusteluissa KKO totesi, ettei kilpailukieltosopimusta ole tarkoitus tehdä sellaisissa tehtävissä, joissa ei ole todellista kilpailunrajoitustarvetta, eikä yleensä pelkästään suoritustyötä tekevän työntekijän työsopimuksessa tulisi sallia kilpailukieltoehtoa. Työnantaja vetosi siihen, että kilpailukiellon aiheuttamat rajoitukset olisi huomioitu työntekijän palkassa. KKO kuitenkin katsoi, että työntekijän asema ja palkkaus eivät puoltaneet kilpailukiellon sallittavuutta. Kilpailukiellon käyttämiselle työntekijän työsopimuksessa ei ollut erityisen painavaa syytä. Kilpailukieltosopimuksen kesto Solmittava kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa tai solmia uusi kilpaileva työsopimus enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Rajoitus voi kuitenkin olla voimassa enintään yhden vuoden työsuhteen päättymisestä, jos työntekijän katsotaan saaneen kohtuullisen korvauksen siitä haitasta, joka hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuu. Korvauksen kohtuullisuus on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Sopimussakko ja vahingonkorvaus Kilpailukieltosopimuksen vastaisesti solmitusta työsopimuksesta tai kilpailevasta toiminnasta voidaan sopimuksessa määrätä sopimussakko. Sopimuksen mukainen sakko ei kuitenkaan saa ylittää työntekijälle työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana maksettua palkkaa. Mikäli sopimussakosta ei ole sovittu määräytyy se vahingonkorvauslain mukaisesti. Sopimussakko on vahingonkorvausta tehokkaampi sanktio, koska se tulee maksettavaksi suoraan rikkomuksen perusteella kun taas vahingonkorvaus edellyttää konkreettisen vahingon osoittamista. Sellainen työnantaja, joka kilpailukieltosopimuksesta huolimatta ottaa palvelukseensa sopimuksen sitoman työntekijän on yhteisvastuullinen mahdollisesta vahingon korvaamisesta. Kilpailukieltosopimus ei lain mukaan sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukiellon kestoaikaa ja sopimussakon enimmäismäärää koskevat määräykset eivät koske sellaista työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Rajaus vastaa työaikalain soveltamisalaa koskevaa rajausta. Sivutoimet Ei yleistä sivutoimikieltoa Työntekijällä ei ole yleistä sivutoimikieltoa. Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus tehdä vapaa-aikanaan toista työtä, ellei tämä toinen työ kilpaile työnantajan työn kanssa. Työnantaja voi kieltää sivutoimet, jos ne haittaavat päätyön hoitamista. Sivutoimista sopiminen Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksessa sopia siitä, että sivutoimiin tarvitaan lupa tai että jotkin sivutoimet ovat kiellettyjä. Myös joissain työehtosopimuksissa on määräyksiä sivutoimista. A5 TYÖSOPIMUKSEN SISÄLTÖ Työsopimuksen muoto Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, joka voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Suullisesti tehdyn työsopimuksen lisäksi työnantaja on velvollinen kirjallisesti selvittämään työsuhteen keskeiset ehdot työntekijälle. Kirjallinen muoto on suositeltava myös todistamisongelmien vuoksi. Työnantajan selvitysvelvollisuus Työnantaja on työsopimuslain mukaan velvollinen antamaan työtekijälle työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisessa muodossa. Helpoiten tämä velvoite täytetään tekemällä työntekijän kanssa kirjallinen työsopimus, jossa kaikki nämä keskeiset asiat sovitaan. Keskeiset työsuhteen ehdot on annettava, kun työsopimus on voimassa toistaiseksi tai kun sen on tarkoitus jatkua yli kuukauden pituisen määräajan. Selvitys on annettava ilman eri pyyntöä viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun mennessä. Vuokratyössä vuokratyönantajan on annettava selvitys vuokratyöntekijän pyynnöstä myös silloin, kun sopimus on tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvityksessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. Selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat seuraavat ehdot: työnantajan ja työntekijän koti- ja liikepaikka työnteon alkamisajankohta määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste koeaika työntekopaikka tai selvitys periaatteista, joiden mukaan vaihtuva työskentelypaikka määräytyy työntekijän pääasialliset työtehtävät työhön sovellettava työehtosopimus palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi säännöllinen työaika

5 vuosiloman määräytyminen irtisanomisaika ulkomaantyö. Työsopimuksen keskeiset ehdot Osapuolet Työsopimuksessa pitää mainita työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka. Näiden perustietojen lisäksi työsopimukseen on yleensä järkevää ottaa myös työntekijän osoite-, henkilö- ja tilitiedot palkanmaksua varten. Alkamisajankohta Työsopimukseen on merkittävä työnteon alkamispäivä. Tämä päivämäärä määrää useimmat työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, kuten oikeuden vuosilomaan ja palkanmaksuvelvollisuuden. Jos työsopimus kuitenkin on allekirjoitettu jo ennen työnteon alkamista, tarvitaan sen irtisanomiseen allekirjoittamisen ja työnteon alkamisen välillä normaalit irtisanomisperusteet. Työsopimuksen kesto Työsopimuksen kesto merkitään työsopimukseen joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaisesta sopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvioitu ajankohta. Määräaikaiseen työsopimukseen merkitään päättymisajankohta, jos se on tiedossa tai arvioitu ajankohta, jos sopimuksen päättyminen on sidottu esimerkiksi työn valmistumiseen, sijaisuuden päättymiseen tai muuhun objektiiviseen syyhyn. Määräaikaiseen työsopimukseen on sopimukseen keston lisäksi merkittävä määräaikaisuuden peruste. Koeaika Työsuhteen alkuun voidaan sopia koeaika, ja sen kesto on syytä tarkasti kirjata sopimukseen. Koeajan kuluessa kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen työsopimuslain mukaisista päättämisperusteista riippumatta. Koeaikapurkua on kuitenkin rajoitettu niin, ettei syy saa olla koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen taikka syrjivä. Koeaika voi toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa olla pääsääntöisesti enintään neljän kuukauden mittainen. Ainoastaan sellaisessa poikkeustapauksessa, jossa työnantaja järjestää työntekijälle erityisen koulutuksen, voi koeaika olla enintään kuuden kuukauden mittainen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika riippuu määräajan kestosta. Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Pidemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Jos vuokratyöntekijä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita hän teki vuokratyöntekijänä, vähennetään koeajan enimmäispituudesta se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Jos yritys on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, saattaa koeajan pituus määräytyä suoraan tämän työehtosopimuksen perusteella. Yleensä työehtosopimuksen määräys on näissä tapauksissa pakottava, eikä koeajasta tällöin voida sopia toisin. Näissäkin tapauksissa koeaikaehdosta on ilmoitettava työntekijälle. Työntekopaikka Työntekopaikaksi voidaan kirjata tietty paikka, tai jos tiettyä työntekopaikkaa ei ole, ne periaatteet, joiden mukaan työntekopaikka määräytyy. Työtehtävät Työsopimukseen on kirjattava työntekijän pääasialliset työtehtävät. Työehtosopimus Työsopimuksessa on oltava maininta noudatettavasta työehtosopimuksesta. Jos sellaista ei ole, todetaan, ettei työsuhteessa noudateta mitään työehtosopimusta. Useilla aloilla työehtosopimus kuitenkin on, ja sitä on yleissitovuuden perusteella velvollinen noudattamaan myös sellainen työnantaja, joka ei itse kuulu työnantajaliitoon. Sovellettavan työehtosopimuksen selvittäminen voi joskus olla hankalaa. Tietoa voi pyrkiä selvittämään aluehallinovirastosta kysymällä tai itse internetistä osoitteesta kohdasta viranomaiset/työehtosopimukset. Palkka Palkasta tai muusta vastikkeesta on ilmoitettava sen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi. Kuukausipalkka on maksettava työntekijälle vähintään kerran kuukaudessa ja tuntipalkka kaksi kertaa kuukaudessa. Provisiopalkasta tulee sopia sen määräytymisen perusteet. Työaika Säännöllinen työaika voidaan ilmoittaa esimerkiksi niin, että se määräytyy työaikalain ja alan työehtosopimuksen mukaan. Työaikaa ei tule määritellä tiettyihin tarkkoihin vuorokaudenaikoihin, sillä tällainen kirjaus rajoittaa työnantajan työnjohtovaltaa. Vuosiloma Vuosiloma määräytyy joko vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukaan. Työsopimuksessa voidaan yleensä vain viitata lakiin tai työehtosopimukseen. Jos työntekijälle annetaan enemmän lomaa kuin laki määrää, on ylimääräisen loman osalta syytä sopia pelisäännöt lomarahan maksusta ja loman pitoajankohdasta sekä siitä, miten lisäloman käy, jos työsuhde päättyy. Irtisanomisaika Irtisanomisaika määräytyy yleensä lain tai työehtosopimuksen mukaan. Irtisanomisajasta voidaan myös sopia tietyin rajoituksin laista poikkeavasti: Työntekijän noudattamaa irtisanomisaikaa ei voida sopia pidemmäksi kuin työnantajan irtisanomisaika, eikä irtisanomisaika saa koskaan olla pidempi kuin kuusi kuukautta.

6 Ulkomaantyö Ulkomaantyössä noudatettavat ehdot on sovittava kirjallisesti, jos työskentely ulkomailla on vähintään kuukauden mittainen. Työntekijälle on ilmoitettava ainakin työn kesto, rahapalkan valuutta, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontaisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Muut ehdot Työsopimukseen otetaan usein myös muita ehtoja kuin mitkä mainitaan työnantajan pakollisesti selvitettäviksi. Työsopimuksessa voi olla kilpailukielto- tai salassapitoehtoja, tekijänoikeuden määrittäviä ehtoja ja muita kuhunkin työsuhteeseen liittyviä tarpeellisia ehtoja. Työsopimuslaki rajoittaa työsopimuksen sisältöä ja lisäksi ehtojen on oltava työntekijän kannalta kohtuullisia. Ks. Sopimusmalli toistaiseksi voimassaoleva Ks. Sopimusmalli määräaikainen A6 TYÖSOPIMUKSEN KESTOAIKA Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ensisijainen, ja jos muuta ei ole sovittu, on työsopimus voimassa toistaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen työnantaja tarvitsee perustellun syyn. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättyminen edellyttää jommankumman osapuolen irtisanomista. Määräaikainen työsopimus Perusteltu syy Sopimuksen määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy. Perusteltuja syitä ei ole laissa lueteltu, mutta lain esitöissä kuitenkin luetellaan esimerkinomaisesti työsopimuksen määräaikaisuuden perusteina työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, vaan tehtävien työsopimusten tulee olla voimassa toistaiseksi. Toisaalta määräaikaisten sopimusten käyttöä ei ole rajoitettu silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu syy. Työntekijän aloite Määräaikaisen sopimuksen tekemiselle vaaditaan perusteltu syy silloin, kun määräaikaisen sopimuksen tekemisen syynä on työnantajan vaatimus. Sen sijaan työntekijän aloitteesta tehtyyn määräaikaiseen sopimukseen ei tarvita perusteltua syytä. Työn luonne Määräaikaisen sopimuksen käyttö on perusteltua, kun kysymys on jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä tai sellaisesta lyhytaikaisesta määrätystä työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti. Huomiota on kiinnitettävä sekä työn luonteeseen, että työnantajan toimintamahdollisuuksiin. Voidaan kysyä, onko työnantajalla toimintansa laajuuden vuoksi mahdollisuus teettää jatkuvasti sinänsä määrättyjä, erillisinä tai itsenäisinä pidettäviä töitä. Myös sellaiset työt, joissa vaaditaan erityisiä ammattitaitovaatimuksia, joita työnantajan vakituisessa työsuhteessa olevilla ei ole, voidaan teettää määräaikaisilla työntekijöillä. Myös silloin, kun kyseessä on sellainen työ, jota työnantaja ei yleensä teetä, voi olla perusteltua tehdä tällaisen työn teettämisestä määräaikainen työsopimus. Työn kausiluonteisuus Määräaikaisten sopimusten käyttö on mahdollista myös kausiluonteisissa töissä. Työ on kausiluonteista, jos sitä tehdään ainoastaan tiettynä aikana vuodesta tai jos työn määrä olennaisesti lisääntyy etukäteen tiedossa olevina ajanjaksoina. Työtä voidaan pitää kausiluonteisena, jos tilapäistyövoimaa tarvitaan vain lyhyehköksi ajaksi. Jos työtä sen sijaan teetetään toistuvasti vuosittain esimerkiksi yhdeksästä kymmeneen kuukautta, työtä ei ole pidettävä kausiluonteisena. Harkittaessa oikeutta määräaikaisen sopimuksen tekemiseen on otettava huomioon, onko työnantajalla mahdollisuus muun muassa töiden uudelleenjärjestelyjen tai lomaaikojen porrastuksen avulla tarjota työntekijälle jotakin muuta työtä jäljelle jääväksi lyhyeksi väliajaksi tai sopia työsopimuksessa työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä. Projekti Työnantaja voi palkata lisätyövoimaa määräaikaisin sopimuksin myös jonkin tietyn tilauksen kestoajaksi, jos tilauksen toimittaminen sitä välttämättä edellyttää. Tällöin määräaikaisten sopimusten käytön edellytykseksi on kuitenkin asetettava työnantajan perusteltu aihe olettaa, että kyseisen tilauksen toimittamisen jälkeen hänellä ei ole tarjota kyseessä oleville työntekijöille uutta työtä. Työnantajaoikeushenkilön koolla ja aiemmilla liikesuhteilla on merkitystä tilanteen arvioinnissa. Sijaisuus Myös sijaisen tarve voi olla peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle. Sillä, minkä vuoksi sijaista tarvitaan, ei ole merkitystä, vaan olennaista on ainoastaan, että sijaiseksi otetun työntekijän määräaikaisen työsuhteen syynä on perhevapaan, opintovapaan, sairausloman, vuosiloman tai muun vastaavan syyn vuoksi vakituisen työntekijän poissaolo. Vaikka sijaisen käyttö johtuu jonkun työntekijän väliaikaisesta poissaolosta, ei yrityksen ulkopuolelta tulleen työntekijän välttämättä tarvitsisi tehdä juuri vapaalla olevan työtehtäviä, vaan työnantaja voi hoitaa työtehtävien uudelleen jakamisen erilaisilla sisäisillä sijaisjärjestelyillä. Työnantajan tarpeen lisätyövoiman palkkaamiseen tulee kuitenkin perimmältään johtua jonkun työntekijän poissaolosta. Muu perusteltu syy

7 Määräaikaisen sopimuksen käyttö on niin ikään mahdollista, jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä perusteltu syy, kuten tarve saada lisätyövoimaa tuotantohuippujen tasaamiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:2012:10) mukaan vuokratyöntekijän työsopimuksen kestoa ei voida sitoa vuokratyönantajan ja käyttäjäyrityksen välisen toimeksiannon kestoon, ellei toimeksiannon määräaikaisuudelle ole objektiivista perustetta. Koska työsopimuksen päättäminen ei ollut sidoksissa työsopimuksessa sovittuun työntekijän työhön liittyvään objektiiviseksi katsottavaan perusteeseen, kuten sijaisuuden päättymiseen, työsopimus oli solmittu määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä. Kyseisessä tapauksessa työnantaja piti määräaikaista työsopimusta perusteltuna, koska työvoiman vuokrausalalla työsopimuksen kesto sidottiin vakiintuneen käytännön mukaisesti toimeksiannon kestoon. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan työsopimuksen määräaikaisuuden syyn on kuitenkin liityttävä työtehtävien määräaikaiseen luonteeseen, jollaisena ei pidetä pelkästään sitä, että työtä teetetään vuokratyönä. Kysynnän vakiintumattomuus Joillakin aloilla toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus saattaa niin ikään aiheuttaa perustellun syyn tehdä jonkin aikaa määräaikaisia työsopimuksia. Kysynnän vakiinnuttua määräaikaisia työsopimuksia saadaan työnantajan aloitteesta tehdä vain muin perustelluin syin. Määräajan ilmoittaminen Määräajan kirjaamiseen sopimukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Määräaikaisuus voi olla ilmoitettu täsmällisenä kalenteriaikana, mutta se voi käydä ilmi sopimuksen tarkoituksesta myös muutoin (esim. ruuhka-ajaksi ). Jos määräaikaisen sopimuksen päättyminen ei ole täsmällistä, on työnantaja velvollinen ilmoittamaan määräajan päättymisestä heti, kun päättymisajankohta tulee sen tietoon. Työntekijälle on annettava työsuhteen keskeisistä ehdoista selvitys, johon tulee kirjata määräaikaisuuden peruste sekä määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta, jos se on sopimusta solmittaessa tiedossa tai sopimuksen päättymisen arvioitu ajankohta, jos se on kytketty työn valmistumiseen, sijaisuuden päättymiseen tai muuhun objektiiviseen syyhyn. Määräaika voidaan kirjata myös niin sanotulla vyö ja henkselit -mallilla. Siinä sopimukseen kirjataan sopimuksen päättymisaika (esim. sijaisuudessa työntekijän ilmoittama paluuaika), mutta todetaan myös, että sopimus voi päättyä aiemmin sijaistettavan henkilön palatessa töihin. Määräajan kirjaamistapa voi olla esimerkiksi seuraava: Työsuhde päättyy viimeistään tai sijaistettavan työntekijän palatessa työhön. Toistuvat määräaikaiset työsopimukset Laissa on nimenomaisena kielto tehdä toistuvia määräaikaisia sopimuksia ilman perusteltua syytä. Toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttämisen edellytyksenä on se, että kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on perustelu syy. Kielletystä peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä ei ole kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta sijaisuutta määräaikaisin sopimuksin. Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantaja ei pyri toisiaan seuraavilla määräaikaisilla sopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää suojaa. Jos työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä. Lakia tarkennettiin vuoden 2011 alussa, kun työsopimuslakiin tehtiin muutos koskien määräaikaisten työsopimusten solmimista. Laissa todetaan nimenomaisesti, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Huomioita kiinnitetään siis nykyään myös samassa tehtävässä aikaisemmin työskennelleiden sekä muiden työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimusten määräaikaisuuteen. Säännöksellä pyritään siihen, että määräaikaisia sopimuksia solmittaessa solmimisedellytyksiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huomioita. Sen sijaan uuden lain tarkoituksena ei ole rajoittaa perusteltujen määräaikaisten sopimusten käyttämistä. KKO 2015:65 M oli työskennellyt kuntayhtymän palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti 64 määräaikaisessa työsuhteessa ravintotyöntekijänä. Määräaikaisten työsopimusten perusteeksi oli ilmoitettu sijaisuus. Työnantaja oli vuonna 1999 asettanut tehtävän hoitamiseen muodolliset pätevyysedellytykset, joita M ei ollut täyttänyt. M ei ollut työnantajan kehotuksista huolimatta suorittanut loppuun työnantajan tarjoamaa oppisopimuskoulutusta, jonka kautta hän olisi saanut tehtävään muodollisen pätevyyden. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei kuntayhtymällä ollut työsopimuslaissa tarkoitettua perusteltua syytä solmia työsopimuksia M:n kanssa määräaikaisina. TT: Yhtiö oli irtisanottuaan työntekijän työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla solminut työntekijän kanssa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Koska yhtiön työtarve ei ollut pysyvä, sillä oli ollut työsopimuslain mukainen perusteltu syy määräaikaisten työsopimusten solmimiselle. (Ään.) Ratkaisun perusteluissa työtuomioistuin katsoi, että yrityksen saamat urakat olivat olleet ennakoimattomia ja vailla varmuutta niiden jatkumisesta, joten työvoiman tarve ei ollut ollut pysyvää. KKO 2012:2 Työntekijä oli työskennellyt TE-keskuksen palveluksessa vuosina lähes keskeytyksettä kahdeksassa määräaikaisessa työsuhteessa. Työntekijän palkkaukseen käytetyt varat oli saatu osittain Euroopan aluekehitysrahastosta teknisenä tukena. Työntekijän työtehtävät olivat olleet luonteeltaan TE-keskuksen tavanomaiseen ja pysyvään toimintaan liittyneitä samankaltaisia

8 yleisiä toimistotehtäviä. Oikeus totesi ratkaisussaan, että yksinomaan rahoituksen määräaikaisuus ei ole hyväksyttävä syy määräaikaisten työsopimusten solmimiseen, vaan sillä täytyy olla välitön yhteys työn teettämiseen. Oikeuden mukaan rahoitus muodostaa hyväksyttävän syyn määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle ainakin silloin, kun työvoiman tarve lakkaa, jos työn edellytyksenä oleva ulkopuolinen rahoitus loppuu. TE-keskuksella ei ollut perusteltua syytä solmia A:n kanssa määräaikaisia työsopimuksia. KKO 2010:11 Työnantajayhtiön päiväkotitoiminta oli perustunut kaupungin kanssa vuosittain tehtyihin määräaikaisiin ostopalvelusopimuksiin. Kysymys oli siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehdä työntekijän kanssa toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia. (Ään.) Oikeus totesi ratkaisussaan, että kaupungin ollessa yhtiön ainoa asiakas, oli sen toiminta täysin riippuvainen kaupungin ostopäätöksestä. Kun työnantaja on voinut järjestää toimintansa vain vuodeksi kerrallaan, sillä on ollut työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa tarkoitettu pätevä syy tehdä työsopimukset työntekijöiden kanssa määräaikaisina vuodeksi kerrallaan. KKO 2008:29 Sairaanhoitopiiri oli palkannut hengityshalvauspotilaalle hoitajan määräaikaiseen työsuhteeseen niin, että työsopimus päättyi, kun potilaan hoidon tarve lakkasi. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla (hoidon tarve saattoi olla pitkäaikainen, potilaita oli useita, potilaat tarvitsisvat useita hoitajia, ja työntekijä olisi voitu sijoittaa myös sairaalatyöhön) työnantajalla ei ollut työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä tehdä työsopimusta määräaikaisena. (Ään.) Määräaikaisen työsopimuksen muuttuminen toistaiseksi voimassa olevaksi Ilman perusteltua syytä tehty Määräaikaiseksi tehty työsopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, jos se on tehty ilman perusteltua syytä. Peräkkäisten määräaikaisten sopimusten kohdalla jo ensimmäinen perusteetta tehty määräaikainen sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimuskauden hiljainen pidennys Jos määräaikainen sopimus ei pääty sovittuun ajankohtaan, vaan työnantaja antaa työntekijän jatkaa työntekoa määräajan loputtua, jatkuu määräaikaiseksi sovittu sopimus toistaiseksi voimassa olevana. Sekamuotoinen työsopimus Kolmas vaihtoehto työsopimuksen keston suhteen on sekamuotoinen työsopimus. Se on toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen työsopimuksen yhdistelmä. Kysymys on todellisuudessa määräaikaisesta työsopimuksesta, johon on otettu sopimuskauden aikana irtisanomisen mahdollistava irtisanomisehto. Kumpikin työsopimusosapuoli voi irtisanoa sekamuotoisen työsopimuksen sopimuskauden aikana. Työnantaja tarvitsee normaalin irtisanomisperusteen. KKO:2006:4 Määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa oli ehto, jonka mukaan sopimus oli molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kyseistä ehtoa ei pidetty kiellettynä. Työnantajalla ei kuitenkaan ollut tällaistenkaan määräaikaisten sopimusten osalta oikeutta lomauttaa työntekijöitä työn tilapäisen vähentymisen perusteella. Ks. L2 Ohjeita määräaikaisen työsopimuksen tekemiseksi A7 KOEAIKA Koeajasta sopiminen Työsopimus Työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta. Koeajasta sovitaan yleensä työsopimuksen tekemisen yhteydessä. Jotta koeaikaehtoon voidaan vedota, on siitä sovittava nimenomaisesti. Näyttövelvollisuus koeaikaehdon olemassaolosta on siihen vetoavalla. Työehtosopimus Monissa työehtosopimuksissa on määräyksiä koeajasta. Työantajalla on kuitenkin ilmoitusvelvollisuus työehtosopimuksessa olevasta koeaikaehdosta, jotta se tulisi pätevästi osaksi yksittäistä työsopimusta. Koeajan pituus Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden mittaisesta koeajasta. Jos koeajasta on sovittu, mutta sen pituutta ei ole määritelty, noudatetaan tätä pääsääntöä. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet neljää kuukautta pidemmästä koeajasta, on ehto neljä kuukautta ylittävältä osaltaan mitätön.

9 Erityinen koulutus Jos työnantaja järjestää työntekijälle työsuhteen alkuun sijoittuvan erityisen koulutuksen, voidaan koeaika sopia enintään kuuden kuukauden mittaiseksi. Koulutuksen on kuitenkin näissä tapauksissa kestettävä yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta ja sen on oltava sisällöltään tavanomaista perehdyttämiskoulutusta vaativampaa erityiskoulutusta. Määräaikainen työsopimus Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisessa työsopimuksessa koeajaksi voidaan sopia enintään puolet työsuhteen kestosta. Vuokratyötekijät Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Koeajan sijoittaminen Koska koeaikana on tarkoitus puolin ja toisin testata työsuhteen soveltuvuutta sen osapuolille, on luonnollista, että koeaika voidaan sijoittaa vain työsuhteen alkuun. Koeajasta voidaan sopia työsopimusta tehtäessä, mutta sen kuluminen alkaa vasta siitä, kun työnteko alkaa. Peräkkäiset työsopimukset Mikäli samojen osapuolten välillä tehdään useita peräkkäisiä tai lähes peräkkäisiä työsopimuksia, ei koeaikaa ole mahdollista ottaa uusiin työsopimuksiin, jos työtehtävät pysyvät samoina. Jos sen sijaan työtehtävät muuttuvat olennaisesti, voi koeaika olla mahdollinen. Arviointi on tehtävä aina tapauskohtaisesti. Oikeuskäytännössä lyhyen, kahden kuukauden mittaisen työsuhteen päättymisen jälkeen koeajasta oli pätevästi voitu osapuolten välillä sopia, kun työsopimusosapuolet olivat kahdeksan kuukautta ensimmäisen työsuhteen päättymisen jälkeen tehneet uuden työsopimuksen entisenkaltaisista työtehtävistä. KKO 2009:35 Työntekijä oli vajaat kaksi kuukautta kestäneen työsuhteen jälkeen ollut noin kahdeksan kuukautta muualla töissä, mutta palannut sen jälkeen entisen työnantajan palvelukseen suorittamaan entisenkaltaisia työtehtäviä. Uudessa työsopimuksessa olleeseen koeaikaa koskevaan ehtoon vedoten työnantaja oli sittemmin purkanut työsopimuksen koeaikana. Kysymys siitä, oliko koeajasta voitu uudessa työsopimuksessa pätevästi sopia ja millä tavoin työsopimuksen purkamisperusteen väitettyä epäasiallisuutta koskeva näyttötaakka jakautui työntekijän ja työnantajan välillä. Työsuhteen kestoaikana Koeaikaehto voidaan sopia myös työsuhteen kestäessä, jos työntekijän työtehtävät tai asema muuttuvat olennaisesti. Näissä tapauksissa koeaikapurku tarkoittaa paluuta vanhoihin tehtäviin, eikä koko työsuhteen lakkaamista. Koeaikapurku Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen päättymään välittömästi vedoten koeaikaan. Purkamisen perusteeksi riittää pelkkä koeaika. Epäasiallinen peruste Vaikka työsuhde saadaan koeaikana purkaa vedoten pelkkään koeaikaan, ei syy purkuun saa kuitenkaan olla epäasiallinen. Epäasiallisen purun kielto koskee sekä työnantajaa että työntekijää. Epäasiallisena perusteena on oikeuskäytännössä pidetty mm. työntekijän terveyteen kohdistuvia aiheettomia epäilyjä sekä pelaajan suorittamaa pelaajasopimuksen purkamista pelkästään paremman vastikkeen saannin takia. Oikeuskäytännössä näyttötaakka koeaikapurun epäasiallisuudesta on asetettu siihen vetoavalle työntekijälle (KKO 2009:35). Syrjintä Työsopimusta ei koeaikana saa purkaa myöskään syrjivällä perusteella. Työsopimuslain syrjintäkiellon mukaan työnantaja ei saa ilman perusteltua syytä asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, kansallisen tai etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai näihin verrattavan seikan vuoksi. Myöskin tasa-arvolain syrjintäkiellon vastainen koeaikapurku on kielletty. A8 TYÖSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN TYÖSUHTEEN AIKANA Työsuhteen kestäessä voidaan työsuhteen ehtoja muuttaa tai ehdot voivat muuttua tosiasiallisesti. Työsopimuksen ehtojen muuttumisessa voidaan erottaa kaksi pääryhmää: Työsopimuksen ehdot voivat muuttua joko osapuolten yhteisesti sopimalla tai työnantajan yksipuolisesti tekemällä ehtomuutoksella, jonka tekemiseen työnantaja tarvitsee irtisanomisperusteen. Tämän lisäksi osa ehdoista saattaa olla sellaisia, että ne on esimerkiksi sidottu työnantajaa velvoittavaan työehtosopimukseen. Tällöin ehdot muuttuvat työehtosopimuksen muuttuessa. Työsopimuksen ehtojen muuttaminen sopimalla Työsopimuksen ehtojen muuttaminen sopimalla edellyttää kummankin työsopimusosapuolen myötävaikutusta. Koska työsopimus on kahden osapuolten välinen yhteisymmärrys, ei toinen osapuoli voi muuttaa sen ehtoja sopimatta toisen osapuolen kanssa. Ehtomuutoksesta on erotettava työnantajan direktio-oikeutensa nojalla antamat määräykset. Nämä määräykset liittyvät työn suorittamiseen käytännössä. Työsopimus voi rajoittaa työnantajan direktio-oikeutta, sillä työnantaja ei voi määräämisvaltansa puitteissa antaa sellaisia käskyjä, jotka ovat työsopimuksen kanssa ristiriidassa.

10 KKO 2010:60 Työntekijä oli toiminut työnantajayhtiön kuntosalilla pääasiassa siivoojana, jolloin hänen tehtäviinsä oli kuulunut noin 600 neliömetrin suuruisten tilojen siivoaminen. Yhtiö oli sittemmin yksipuolisesti määrännyt työntekijän siivottavaksi lisäksi yhtiön hallintaan uusina tiloina siirtyneen noin 400 neliömetrin budosalin sosiaalitiloineen. Työntekijän kieltäydyttyä lisätyöstä yhtiö oli irtisanonut hänen työsopimuksensa. Koska mainitun kokoisten lisätilojen siivousvelvoite olisi olennaisesti muuttanut työsuhteen ehtoja, yhtiöllä ei ollut työnjohtooikeutensa nojalla oikeutta määrätä lisätyöstä eikä oikeutta lisätyöstä kieltäytymisen perusteella työsuhteen päättämiseen. Irtisanomisperuste Työsopimuksen irtisanomisperusteita on käsitelty yksityiskohtaisesti jaksoissa G ja H. Kun työnantajalla on työsopimuksen irtisanomisperuste, voi se irtisanomisen vaihtoehtona myös muuttaa työsopimuksen ehtoja. Yksipuolinen ehtomuutos edellyttää kuitenkin aina irtisanomisperustetta. Ehtomuutos on tehtävä irtisanomisaikaa noudattamalla.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt Juha-Matti Moilanen TALENTUM Helsinki 2013 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1976-8 Taitto: NotePad, www.notepad.fi

Lisätiedot

Työsuhteen kipupisteet

Työsuhteen kipupisteet A P P L E X A T T O R N E Y S P U R E B U S I N E S S L A W Työsuhteen kipupisteet Työsopimuslainsäädäntö Työsopimuksia koskeva lainsäädäntö on suurelta osin pakottavaa, eli siitä ei voida sopimuksella

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työsuhteen ehdot 1. Työsopimus:

Lisätiedot

Työsopimus ja johtajasopimus. Harri Hietala Keijo Kaivanto

Työsopimus ja johtajasopimus. Harri Hietala Keijo Kaivanto Työsopimus ja johtajasopimus Harri Hietala Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2012 Talentum Media Oy ja tekijät 5., uudistettu painos Taitto: Notepad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN 978-952-14-1411-4

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

HE 239/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaisen työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos

HE 239/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaisen työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos HE 239/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaisen työsopimuksen solmimisen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13 SISÄLLYS 1. Työsopimuksen tekeminen 13 1.1 Työntekijän palkkaaminen... 13 1.1.1 Työn tarjoamisvelvollisuus... 13 1.1.2 Syrjintäkielto... 14 1.1.3 Työhönotossa kerättävät tiedot... 16 1.2 Työsopimuksen

Lisätiedot

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT. Työntekijä/virkamies/viranhaltija. Osoite Sähköposti :

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT. Työntekijä/virkamies/viranhaltija. Osoite Sähköposti : ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT 5/ 2003 ha 1. Sopijapuolet Työnantaja Työntekijä/virkamies/viranhaltija 2. Työpaikka ja yhteystiedot Työpaikka /osasto Lähin esimies

Lisätiedot

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja Juha-Matti Moilanen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: Avenue ISBN 978-952-14-1470-1

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto Työsopimuslaki käytännössä Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2013 Viides, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus:

Lisätiedot

I Työhönoton ja työehtojen sääntely 1. II Edellytykset ja valmiudet työhönotossa 30

I Työhönoton ja työehtojen sääntely 1. II Edellytykset ja valmiudet työhönotossa 30 Sisällys Sisällys v Lyhenteet xi I Työhönoton ja työehtojen sääntely 1 1. Teoksen sisältö ja tarkoitus 1 2. Työhönoton sääntely 3 2.1 Kansainväliset säännökset 3 2.2 Kotimaiset säännökset 10 3. Työehtojen

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Päättämissopimus, lähtökohtia päättämissopimuksella työsuhde lakkaa ja irtisanomiseen liittyvät

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI 1. Sopimusosapuolet Työnantaja Nimi Osoite Työnantajan edustaja asemamaassa Nimi Osoite Työntekijä Nimi Osoite 2. Työn suorittamispaikka Asemamaa: Paikkakunta: Toimipiste: 3.

Lisätiedot

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS. Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Yritysten ja taloushallinnon juridiikka

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS. Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Yritysten ja taloushallinnon juridiikka Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Yritysten ja taloushallinnon juridiikka Salla Haikonen MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Salla Haikonen

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Työsopimusoikeus. Kari-Pekka Tiitinen Tarja Kröger

Työsopimusoikeus. Kari-Pekka Tiitinen Tarja Kröger Työsopimusoikeus Kari-Pekka Tiitinen Tarja Kröger TALENTUM Helsinki 2012 6., uudistettu painos Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Timo Huhtala Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-1676-7

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Haukiputaan Ahmat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä 2. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja) 2.

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 0.08.013 1 (5) PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Kiimingin Kiekko-Pojat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja). SOPIMUSKAUSI Tämä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN Aalto-yliopisto 9.2.2016, AA Katriina Vierula 2015 www.dlapiper.com 2015 0 DLA Piper Finland Asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy on täyden palvelun liikejuridiikan asianajotoimisto.

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS LÄÄKKEIDEN KONEELLISESTA ANNOSPUSSIJAKELUSTA 1. SOPIJAOSAPUOLET JA YHDYSHENKILÖT

SOPIMUSLUONNOS LÄÄKKEIDEN KONEELLISESTA ANNOSPUSSIJAKELUSTA 1. SOPIJAOSAPUOLET JA YHDYSHENKILÖT LIITE 2 SOPIMUSLUONNOS LÄÄKKEIDEN KONEELLISESTA ANNOSPUSSIJAKELUSTA 1. SOPIJAOSAPUOLET JA YHDYSHENKILÖT Tilaaja: Vaihtoehtoisesti: Sipoon kunta PL 7 04131 Sipoo Y-tunnus: 0203533-8 Helena Räsänen, palvelujohtaja

Lisätiedot

Pieni yhdistys työnantajana

Pieni yhdistys työnantajana Pieni yhdistys työnantajana 11.2.2015 Tuomas Mänttäri toimitusjohtaja Sosiaalialan Työnantajat ry Tekijänoikeussyistä materiaali on käytettävissä vain tätä koulutusta varten Tuomas Mänttäri Työnantajan

Lisätiedot

HENRY Forum 4.11.2008

HENRY Forum 4.11.2008 HENRY Forum 4.11.2008 1. Rekrytointi / työntekijästä kerättävät tiedot -Mitä työnhakijalta saa kysyä? - Tarpeellisuusvaatimus: vain tiedot, jotka ovat välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia - Tietolähteet

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

HE 157/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 157/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 157/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi työsopimuslaki kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka. Sopimusjuridiikan perusteet Maarit Päivike, lakimies

Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka. Sopimusjuridiikan perusteet Maarit Päivike, lakimies Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka Sopimusjuridiikan perusteet 8.11.2016 Maarit Päivike, lakimies Miksi kirjallinen sopimus Yhteistyön väline Sopimusten merkitys korostuu usein silloin, kun asiat eivät

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

Lomauttaminen? Irtisanominen?

Lomauttaminen? Irtisanominen? Lomauttaminen? Irtisanominen? Minäkö? Millä perusteella? Miten siitä selviää? Mitä sen jälkeen? Luottamusmiesseminaari, Kirkon alat ry, 11.- 12.5.2016 1 Lomautuksen perusteet Esityksen sisällöstä Menettelytavat

Lisätiedot

Ennakkoverolippumiehet

Ennakkoverolippumiehet Ennakkoverolippumiehet Pääsäännön yhteenveto 1. Infra-alalla ei tule käyttää ennakkoverolippumiehiä konekuskeina. 2. Jos otat tai olet ottanut henkilön ajamaan yrityksesi omistamaa työkonetta (esim. kaivukone,

Lisätiedot

Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Elisa Valvisto. Esimiehen käsikirja

Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Elisa Valvisto. Esimiehen käsikirja Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Elisa Valvisto Esimiehen käsikirja TALENTUM Helsinki 2016 Talentum Media Oy sekä kirjoittajat Kansi: Sirpa Puntti Taitto: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-2829-6

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä

Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä 3.5.2017 Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT Työnhakijasta kerättävät tiedot Tarpeellisuusvaatimus: Työnantaja

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS... 3 2 ESIMIES... 3 3 TYÖSOPIMUS... 4 4 TYÖEHDOT... 5 5 TYÖPALKAT...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Yhdistys työnantajana

Yhdistys työnantajana Yhdistys työnantajana lainsää äädäntö,, mm.: työsopimuslaki työaikalaki vuosilomalaki Normipohja työehtosopimukset työsopimukset yhdistyksillä ei erityisasemaa Työsopimuslaki keskeinen laki lain sääs äännökset

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Työsopimuslaki 26.1.2001/55. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Työnantajan velvollisuudet

Työsopimuslaki 26.1.2001/55. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Työnantajan velvollisuudet Työsopimuslaki 26.1.2001/55 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20010055. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen mukaisesti.

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 Tällä työehtosopimuksella määrätään työehdot Suomen Kansallisoopperan orkesterissa avustajina toimiville

Lisätiedot

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22.12.2006/1233 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Asianajaja Teppo Laine 13.05.2014 ASIANAJOTOIMISTO LEGISTUM OY LIIKEJURIDIIKAN ASIANTUNTIJA www.legistum.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä YHTEISTOIMINTALAKI

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien.

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. 1 Yleistä 1.1 Ehdot ovat osa Imatran Kylpylä Fitness -jäsensopimusta (myöhemmin Jäsensopimus ), joka

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset hoitavat rekrytointi- ja henkilöstövuokrauspalvelut asiantuntevasti, vastuullisesti ja ammattitaitoisesti.

Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset hoitavat rekrytointi- ja henkilöstövuokrauspalvelut asiantuntevasti, vastuullisesti ja ammattitaitoisesti. HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointi Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset hoitavat rekrytointi- ja henkilöstövuokrauspalvelut asiantuntevasti, vastuullisesti

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT PALUUVAIHE III. 1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot