AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA ALKUVUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA ALKUVUOSINA"

Transkriptio

1 Aikuiskoulutusneuvoston julkaisuja 19/2008 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA SUOMESSA LUVUN ALKUVUOSINA Helsinki 2008

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA Suomen kansainvälinen kilpailukyvyn säilyttäminen globalisoituvassa maailmassa edellyttää koko väestön korkeatasoista osaamista Suomen väestön vanhenemiseen on reagoitava Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on säilytettävä LUVUN ALKUVUOSINA TARVITTAVIA AIKUISKOULUTUSPOLIITTISIA RATKAISUJA Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava aikuisten tarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen tulee vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä reagoida ajankohtaisiin sivistystarpeisiin Aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen, vastuunjaon ja resurssien tulee olla kaikilla hallinnon tasoilla toimivia Aikuisten opintojen aikainen toimeentulo tulee turvata Aikuisopiskelijoiden tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulee olla hyvin toimivia Suomalaisten koulutustasoa tulee edelleen kohottaa Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistettävä ja sen tulee olla kiinteä osa julkista palvelukokonaisuutta Työelämän muuttuviin tarpeisiin tarvitaan aikuisopiskeluun soveltuva joustava ammattitutkintojärjestelmä Korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä tulee lisätä Aikuisten opetusmenetelmiä ja heillä jo olevan osaamisen hyödyntämistä tulee edelleen kehittää Aikuisopiskeluun liittyvää tutkimusta on voimistettava, kansainvälistettävä ja suunnattava uudelleen AIKUISKOULUTUSNEUVOSTON PYYTÄMÄT TAUSTANÄKEMYKSET JA NIIDEN KIRJOITTAJAT LIITTEET Aikuiskoulutusneuvoston pyytämät taustanäkemykset

3 3 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA SUOMESSA 2010-LUVUN ALKUVUOSINA 1. JOHDANTO Suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio ja tekniikan kehittyminen ovat muuttaneet maailman taloussuhteita, työn jakaantumista maapallolla sekä työn ja työsuhteiden luonnetta. Maapallon ekosysteemejä muuttavat ja uhkaavat ympäristöongelmat ovat nousseet aivan uuteen suuruusluokkaan. Niitä ei voi enää ohittaa. Tieto- ja viestintätekniikan ja tietoverkkojen kehityksen vaikutukset ihmisten arkeen ja kanssakäymiseen ovat suuria. Suomen väestö vanhenee ja työvoiman määrä supistuu. Käynnissä olevat muutokset asettavat suuria haasteita nykyiselle aikuiskoulutuspolitiikalle. Tämän vuoksi aikuiskoulutusneuvosto päätti laatia näkemyksen keskeisistä aikuiskoulutusta ja aikuiskoulutuspolitiikkaa koskettavista kysymyksistä sekä arvion, kuinka muutoksiin tulisi reagoida. Selvityksen ensimmäisenä vaiheena aikuiskoulutusneuvoston pääsihteeri kokosi katsauksen eri ministeriöiden Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaa varten vuonna 2006 laatimista tulevaisuuskatsauksista ja muutamien muiden asiantuntijatahojen samoihin aikoihin laatimista vastaavanalaisista katsauksista. Muistion pohjalta aikuiskoulutusneuvosto päätti pyytää erilliset asiantuntijanäkemykset seitsemästä tärkeäksi katsomastaan aihepiiristä: yhteiskunnan arvopohja, aktiivinen kansalaisuus ja kansalaisuudesta syrjäytyminen, lähivuosien työvoimatarpeet, kuntarakenneuudistus, valtion tuottavuusohjelma ja koulutuspoliittinen ohjaus, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat, kansainvälisten yritysten osaamisen haasteet, Euroopan Unionin tekemät päätökset ja toimenpiteet. Muistion liitteenä ovat asiantuntijanäkemykset.

4 4 2. AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA 2.1. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyminen globalisoituvassa maailmassa edellyttää koko väestön korkeatasoista osaamista Globalisaatio eli pääomien ja tavaran vapaa liikkuminen maailmassa yhdistyneenä tuotantotekniikan ja tietoliikenteen nopeaan kehitykseen on kasvattanut maailmanmarkkinoita voimakkaasti ja on samalla lisännyt maiden keskinäistä riippuvuutta. Talouden kasvu on ollut nopeinta Aasiassa. Sen myötä Kiina ja Intia ovat nousseet tärkeiksi maailmankaupan toimijoiksi. Se on samalla nostanut niissä satojen miljoonien ihmisten tuloja ja elintasoa sekä lisännyt heidän tarvitsemien infrastruktuurituotteiden, kulutustavaroiden ja niiden valmistamisessa tarvittavien raaka-aineiden kysyntää. Globaaleiksi, kaikkia maapallon asukkaita koskettaviksi ongelmiksi ovat kuitenkin samanaikaisesti nousseet ilmastomuutos ja muut ympäristöongelmat sekä raaka-aineiden ja energian saatavuus. Elintarvikekysymys on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, kun elintarvikkeiden raaka-aineita on alettu laajamittaisesti käyttää bioenergian tuotantoon. Myös puhtaan veden saatavuus ja vesivarantojen riittävyys ovat yhä pahenevia ongelmia. Globaalissa taloudessa maapallon eri alueet ja maat kilpailevat osaamiskeskittymien ja tuotannon sijainnista. Huomispäivän menestyjiä ovat parhaimmillaan ne maat, jotka osaavat rakentaa alkutuotantonsa ja muun taloutensa luonnonvarojen mahdollisimman ekotehokkaalle käytölle ja jotka pystyvät tarjoamaan maailmalle edistyksellisintä energiansäästö- ja vedensäästöteknologiaa ja -osaamista, uusiutuviin tai päästöttömiin energialähteisiin pohjautuvia energiantuotantoratkaisuja, optimaalisia logistiikkaratkaisuja ja ekotehokkaita, uusiin innovaatioihin perustuvia materiaaliratkaisuja. Yrityksiltä menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää erikoistumista, muutosvalmiutta ja omien vahvuuksien hyväksikäyttöä sekä jatkuvaa tuottavuuden parantamista. Yritykset siirtävät tuotantoaan halvemman kustannustason maihin. Teollista samoin kuin palvelujen tuotantoa kehitetään tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi käyttäen apuna viimeisimpiä tieteen ja tekniikan saavutuksia. Työelämässä tapahtuu voimakas kansainvälistyminen sekä ammattirakenteiden, työtehtävien ja työn sisältöjen muutos. Työprosessin eri vaiheisiin erikoistuneet työnkuvat korvautuvat yhä laaja-alaisemmilla työnkuvilla, jotka edellyttävät entistä parempaa koko palvelu- tai tuotantoprosessin ja -ketjun ymmärtämistä. Kaikilla ammattialoilla ja kaikissa työntekijäryhmissä edellytetään kykyä toimia monikulttuurisissa työyhteisöissä ja sietää erilaisuutta. Se vaatii sekä työnantajilta että työntekijäryhmiltä

5 5 yhteistyötä ja uudenlaisia toiminta-tapoja. Syntyvät uudet työpaikat edellyttävät korkeatasoista ja monipuolista osaamista. Tällaisen kehityksen vallitessa koko Suomen väestön osaamisen ja ammattitaidon tulee olla huippuluokkaa. Työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat saavat koulujärjestelmässämme hyvät eväät selvitä työmarkkinoilla sekä yhteiskunnassa. Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa saatava pohjakoulutus ei kuitenkaan riitä koko työuran ajaksi, sillä työntekijöiltä odotetaan tänä päivänä yli 40 vuoden työuria. Työmarkkinoilla jo vähänkin pitempään olleet työntekijät tarvitsevat täydennys- tai uudelleenkoulutusta selviytyäkseen työmarkkinoiden jatkuvista muutoksista ja osaamisvaatimusten kasvusta. Myös työelämästä jo poistuneet kansalaiset tarvitsevat osaamisensa päivittämistä kyetäkseen toimimaan yhä teknistyvämmässä yhteiskunnassa. Onnistuminen tässä edellyttää, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa huolehditaan koko väestön elinikäisestä oppimisesta ja että oppimisen puitteet ovat hyvät. Nuorille ikäluokille osaamista tuottavan koulutusjärjestelmän tulee olla kunnossa. Myös työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamista parantavan koulutusjärjestelmän tulee olla korkeatasoinen ja ajan tasalla. Aikuiskoulutusjärjestelmän tulee tarjota riittävät palvelut myös eläkeläisväestölle. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sekä yhteiskunnan että työelämän hyvää yhteistyötä sekä vahvaa osallistumista ja panostusta. Myös Euroopan Unioni on havahtunut tämän tosiasian, sillä Komissio on julkistanut tiedonannon Oppia ikä kaikki ja sen toimintasuunnitelman Oppiminen kannattaa aina. Tiedonannossa esitetään, että jäsenvaltioilla tulee olla elinikäisen oppimisen strategiaan yhdistetty tehokas aikuiskoulutusjärjestelmä, jota analysoidaan ja jonka laatua kehitetään jatkuvasti. Tiedonannossa myös kehotetaan jäsenmaita parantamaan aikuisten mahdollisuuksia nostaa koulutustasoaan Suomen väestön vanhenemiseen on reagoitava Globalisaatio asettaa Suomen elinkeinoelämälle entistä suurempia kehittymis- ja osaamisvaatimuksia. Samanaikaisesti kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, sillä nuorisoikäluokat pienenevät kaudella noin 10 %. Työikään tulevan ikäluokan koko on ollut vuodesta 2005 alkaen pienempi kuin työmarkkinoilta poistuvan ikäluokan koko. Poistuma tulee olemaan vuoteen 2030 saakka vuositasolla noin henkilöä enemmän kuin uuden työvoiman tarjonta (Kuvio 1). Samalla työvoima vanhenee. Ikääntyvien osuus työvoimasta tulee säilymään korkealla tasolla seuraavat kaksi vuosikymmentä

6 6 Kuvio 1. Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos vuosina Tilastokeskus. Julkishallinnossa on tällä hetkellä työntekijää, näistä on kuntasektorilla ja valtiolla työntekijää. Pienentyvistä ikäluokista ei jatkossa riitä työntekijöitä näin suureen julkishallintoon. Tilannetta pahentaa väestön vanhenemisen myötä lisääntyvä hoiva- ja hoitotyön tarve. Valtion hallinnon tuottavuuden parantamisohjelma ja kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen pureutuvat tähän ongelmaan ja pyrkivät tehostamaan valtion ja kuntien toimintaa ja vähentämään niiden palveluksessa olevan henkilöstön määrää. Hankkeissa tehdään rakenteellisia uudistuksia, kehitetään toimintoja ja prosesseja, lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä kehitetään johtamista, työyhteisöjä ja henkilöstöä. Osalla työntekijöistä työtehtävät kapenevat, useimmilla laaja-alaistuvat. Aikaisempaa monipuolisemmat tehtävät edellyttävät uutta osaamistarvetta. Näissä julkishallinnon kehittämishankkeissa on henkilöstön kehittämis- ja kouluttamistarpeita käsitelty toistaiseksi vähän. Tilanne tulee korjata ja selvittää hankkeiden läpiviennissä tarvittava aikuiskoulutuksen sekä valtakunnallinen ja alueellinen että laadullinen ja määrällinen tarve ja tarvittava rahoitus. Nuorisoikäluokkien pienentymisestä huolimatta osaavan työvoiman tarve on tyydytettävä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Kansantalouden käyttöön tulee valjastaa kaikki lahjakkuusreservit. Koulutusjärjestelmän toimintaa tulee tehostaa nopeuttamalla opiskelua ja vähentämällä keskeyttämistä. Resursseja tulee ohjata aikuiskoulutukseen, sillä se on tällä hetkellä ainoa koulujärjestelmän kasvava osa-alue. Työntekijöiden mahdollisuuksia siirtyä työpaikkoja vähentäviltä toimialoilta paremmin työllistäville toimialoille tulee parantaa. Työvoiman tarjontaa voidaan nostaa pidentämällä työuria, hyödyntämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työpanosta mm. parantamalla heidän osaamistaan ja työkykyään sekä lisäämällä voimakkaasti työperusteista maahanmuuttoa. Ilman korkeatasoista ja toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää tämä ei onnistu

7 Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on säilytettävä Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouden toimivuuden kannalta on keskeistä säilyttää hyvä yhteiskunnallisen luottamuksen ilmapiiri. Se perustuu pitkälti siihen, että sosiaalinen koheesio on hyvä. Yhteiskunta ei saa voimakkaasti jakautua hyvin ja huonosti toimeentuleviin. Hyvään koheesioon kuuluu myös se, että suuri enemmistö kokee yhteiskunnan oikeudenmukaiseksi ja vallitsevan hallinnon oikeutetuksi. Sosiaalisen koheesion murentuminen saattaa johtaa turvattomuuteen ja levottomuuksiin. Työelämän asettamat vaatimukset kasvavat ja ihmiset saattavat joutua vaihtamaan ammattia useaan kertaan työuransa aikana. Yhteiskunta individualisoituu ja yksilön vastuu omasta elämästä kasvaa. Tällainen kehitys vaatii kansalaisilta aikaisempaa enemmän omaaloitteisuutta, henkilökohtaisen vastuun ottamista ja oman osaamisensa kehittämistä. Se edellyttää ihmisiltä entistä enemmän kykyä ja taitoa oman perhe-elämänsä sekä työn ja arjen hallintaan. Kansalaisten elämään ja taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat päätökset tehdään yhä useammin jossakin muualla. Kansalaiset kokevat usein, että heillä ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Kunta-uudistusten myötä tapahtuva kuntien häviäminen ja yhdistyminen suuremmiksi kunniksi vaikuttavat kunnalliseen päätöksentekoon. Odotukset uudenlaisista demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista lisääntyvät Ilmastomuutoksen vaikutukset alkavat näkyä kaikkien kansalaisten elämässä. Yhä paremmin ymmärretään, että muutos on ihmisen aikaansaama ja sen torjuminen vaatii mm. kasvihuonekaasujen tuottamisen radikaalia vähentämistä. Tähän toimintaan on jokaisen kansalaisen otettava osaa. Tällöin tarvittavien käyttäytymis- ja kulutustottumusmuutosten hyväksyminen ja toteuttaminen edellyttävät meissä kaikissa syvällistä asioiden ymmärtämistä ja tiedostamista. Ulkomaalaisten maahanmuutto ja sen myötä tapahtuva suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen synnyttävät myös tarpeen muokata Suomen oman kantaväestön asenteita ja valmiuksia. Kantaväestön tulee ymmärtää tapahtuva kehitys ja hyväksyä maahanmuuttajat naapureikseen, työtovereikseen ja esimiehikseen. Vain näin syntyvät edellytykset rakentavaan rinnakkaineloon maahanmuuttajien kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiat ovat yhä enemmän osa jokapäiväistä työelämää ja koko elinympäristöä. Matkapuhelimella vieraillaan Internetissä ja hoidetaan sähköpostiliikennettä. Se on myös televisio, kamera, kartta ja paikannuslaite. Tietotekniikan kehitys lisää kansalaisten ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta. Kansalaisille tarjotaan palveluita yhä enemmän verkossa ja verkkopohjainen vaikuttaminen yleistyy. Langattomat tekniikat voivat ratkaista haja-asutusalueiden tiedonsiirto-ongelmia ja tarjota erityisryhmien viestintäpalveluita entistä edullisemmin. Kehityksen uhkia ovat kuitenkin kansalaisten erilainen kyky ja mahdollisuus hyödyntää uusia palveluita. Yksilöllä itsellään on suuri vastuu tieto- ja viestintätekniikan kehityksen seuraamisessa ja tarvittavan osaamisen

8 8 hankkimisessa. Tähän muita heikommin kykenevät erityisryhmät ja iäkäs väestö tarvitsevat osaamisensa kehittämiseen yhteiskunnan tukitoimia, jotta eivät jää verkkopalveluiden ulkopuolelle. Edellä kuvattuihin sosiaaliseen koheesioon vaikuttaviin muutostekijöihin on syytä suhtautua vakavasti. Ne täytyy nostaa yleiseen tietoisuuteen, niistä tulee keskustella ja niihin tulee reagoida. Tiedotusvälineiden ja koko koulujärjestelmän tulee käsitellä niitä, jotta nuoret ja aikuiset ymmärtävät tapahtuvan kehityksen ja siihen vaikuttavat syyt ja jotta he lähtevät kehityksen muuttamiseksi ja korjaamiseksi etsimään uusia toiminta- ja ratkaisumalleja.

9 LUVUN ALKUVUOSINA TARVITTAVIA AIKUISKOULUTUSPOLIITTISIA RATKAISUJA 3.1. Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava, aikuisten koulutustarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava, aikuisten koulutustarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä, jolla tulee olla selkeät tavoitteet ja tehtävä. Aikuiskoulutuksen ennakointi, suunnittelu, ohjaus, rahoitus, toteutus, kehittäminen, arviointi ja tilastointi tapahtuvat omana kokonaisuutenaan. Aikuiskoulutuksessa tulee käyttää parhaita aikuispedagogisia ratkaisuja ja metodeja ottaen huomioon aikuisten elämäntilanteesta johtuvat erityistarpeet. Aikuiskoulutuksen laadun parantaminen ja varmistus on keskeinen tehtävä. Aikuisia kouluttavien opettajien aikuispedagogisen osaamisen ja koulutusalan tietojen tulee olla ajan tasalla. Aikuisopinnot on kaikilla koulutustasoilla järjestettävä niin, että huomattava osa opinnoista voidaan toteuttaa työn ohella, mahdollisesti osana omaa työtä. Kaikilla koulutustasoilla tulee myös hyödyntää mahdollisimman paljon verkko-opetusta ja tietoverkkoja. Suomen työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset sekä valtakunnallinen ja alueellinen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma luovat suuria haasteita koulutukselle ja koulutusjärjestelmän rakenteille. Nuorisoikäluokkien pienentymisen vuoksi tarvittavassa koulutusjärjestelmän saneerauksessa ja resurssien uudelleen jaossa tulee ottaa riittävästi huomioon kasvavan ja kehittyvän aikuiskoulutuksen tarpeet. Koko Suomessa on oltava alueellisesti kattava toisen asteen aikuiskoulutustarjonta, joka sisältää lukiokoulutusta, toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, ammattitutkintoihin ja erikois-ammattitutkintoihin johtavaa täydennyskoulutusta sekä muuta lisäkoulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa alueesta ja sen väestöpohjasta riippuen hyvinkin erilaisin ratkaisuin. Toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen mitoitus- ja suunnitteluperusteena tulee olla alueen elinkeinoelämän kehittämistarpeet ja aikuisväestön koulutustaso. Kaikissa ammattikorkeakouluissa tulee olla rinnan nuorten koulutuksen kanssa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aikuisille tarkoitettua ammattikorkeakouluopetusta ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta. Joustava aloituspaikkojen jako nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä mahdollistaa alueen elinkeinoelämän määrällisten ja laadullisten tarpeiden tyydyttämisen sekä oppilaitosten hyvän täyttöasteen Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen tulee soveltua alueen aikuisten täydennyskoulutustarpeisiin. Avoin ammattikorkeakoulu tulee kehittää ammattikorkea-

10 10 kouluopintoihin johtavaksi väyläksi sekä merkittäväksi osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta. Yliopistojen lainsäädännössä tulee yliopistojen tehtäväksi määritellä aikuiskoulutus. Lähes puolet yliopistoopiskelijoista käy osa- tai kokopäiväisesti työssä. Siksi yliopistojen tulee kehittää opetusjärjestelyjään ja opetusmenetelmiään, jotta opiskelijat työssä käynnistään huolimatta voivat opiskella tehokkaasti. Näin tulee toimia jo kandidaattiopinnoissa. Maisteriopintoja tulee järjestää myös erillisinä työssä käyville aikuis-opiskelijoille sopivina opinto-ohjelmina. Avoimen yliopiston väylää tulee entisestään selkiyttää ja sen kehittämisresurssit turvata. Väylän kautta etenemiseksi tarvittavia opintoja tulee järjestää kaikissa yliopistoissa ja tiedekunnissa riittävästi. Yliopistojen täydennyskoulutus tulee organisoida siten, että uusimpaan tutkimukseen ja opetukseen nojautuvaa korkealaatuista täydennyskoulutusta on tarjolla eri osissa maata. Yliopistotasoisen täydennyskoulutuksen toimintaedellytysten parantamiseen tarvittava lisärahoitus on järjestettävä niin, ettei se heikennä muiden koulutusmuotojen rahoitusmahdollisuuksia Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen tulee vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä reagoida ajankohtaisiin sivistystarpeisiin Globaalit ongelmat, yhteiskunnan ja arjen toimintojen siirtyminen yhä laajemmin tietoverkkoihin, työelämässä tarvittavien osaamisvaatimusten kasvaminen sekä työpaikkojen monimuotoistuminen ja monikulttuuristuminen sekä kunnallisessa päätöksenteossa kuntakoon muuttuessa tapahtuva kehitys ovat kaikki todellisia haasteita vapaalle sivistystyölle, mutta myös yleissivistävälle ja ammatilliselle aikuiskoulutukselle. Vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus lisäävät satojen tuhansien suomalaisten henkistä pääomaa ja osaamista sekä virittävät yhteisöllistä toimintaa opinnoissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Vapaa sivistystyö mahdollistaa myös suurten joukkojen kulttuurija taideharrastuksen ja on tärkeä osa terveyskasvatusta. Vapaalla sivistystyöllä voisi olla nykyistä suurempi merkitys sivistyksellisen yhdenvertaisuuden lisääjänä, aktiivisen kansalaisuuden tukijana, kansalaisyhteiskunnan kouluna sekä demokratian ja sosiaalisen koheesion vahvistajana. Sivistystehtävän sekä demokratiaa ja kansalaisvalmiuksia vahvistavien opintojen tarjoamisen ohella erityisesti vapaan sivistystyön, mutta myös yleissivistävän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtainen tehtävä on saada kansalaiset ymmärtämään ilmastonmuutoksen syyt ja odotettavissa olevat seuraukset ja siten saada kansalaiset toimimaan omassa elämässään, työssään ja koko yhteiskunnassa kestävän kehityksen politiikan edellyttämällä tavalla. Vapaa sivistystyö voi myös toimia edelläkävijänä maahanmuuttajien kouluttamisessa ja integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä

11 11 suomalaisen kantaväestön asenteiden ja valmiuksien kehittämisessä hyväksymään maahanmuuttajat työtovereiksi ja naapureiksi. Tässä onnistuminen edellyttää, että vapaan sivistystyön tehtävät ja kohderyhmät määritellään nykyistä selkeämmin ja samalla kehitetään vapaan sivistystyön ohjausta ja rahoitusta. Voimavaroja tulee jatkossa kohdistaa sellaiseen toimintaan, joka on yhteiskunnallisesti ja sivistyksellisesti perusteltua ja joka tukee ja edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaan sivistystyön rahoituspohjaa on syytä muuttaa siihen suuntaan, että julkinen valta ja vapaa sivistystyö tekevät osalle sen toiminnasta pitempiaikaisia sopimuksia, jolloin vapaan sivistystyön oppilaitokset ja organisaatiot noudattavat yhdessä sovittuja tehtävä- ja kohderyhmätavoitteita Aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen, vastuunjaon ja resurssien tulee olla kaikilla hallinnon tasoilla toimivia Aikuiskoulutus on Suomen koulujärjestelmässä oma koulutusalueensa, jota ennakoidaan, suunnitellaan, ohjataan, rahoitetaan, toteutetaan, kehitetään, arvioidaan ja tilastoidaan omana kokonaisuutenaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla peruskoulusta korkeakoulutasolle. Aikuiskoulutuksen hallinnon ja ohjauksen tulee siksi muodostaa kaikilla hallinnon ja koulutuksen tasoilla selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Aikuiskoulutusta tulee ohjata osana sivistys-, koulutus-, elinkeino- työvoima ja maahanmuuttopolitiikkaa. Näin työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa koko ajan tapahtuviin muutoksiin kyetään reagoimaan pitkäjännitteisesti, mutta tehokkaasti. Aikuiskoulutuksen hallinto- ja ohjausresurssien tulee olla riittävät ja vastuunjaon selkeä sekä ministeriö-, keskusvirasto- että aluehallintotasolla Aikuisten opintojen aikainen toimeentulo tulee turvata Tällä hetkellä aikuisopiskelija voi saada omaehtoiseen opiskeluun opintojen aikaisena toimeentuloturvana opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, aikuiskoulutustukea, mikäli hän on ollut työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta, työttömän koulutusrahaa, mikäli hän on ollut 4 kuukautta työttömänä ja hänellä on yli 10 vuotta kestänyt työhistoria. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuva työtön voi saada vastaavan työttömyyskorvauksen suuruista koulutuspäivärahaa tai korotettua koulutuspäivärahaa.

12 12 Aikuisten opintoja tulee kehittää siten, että opiskelu onnistuu mahdollisimman hyvin työn ohella, ilman että opiskelun vuoksi tarvitsee olla pois työstä. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi opintojen aikaisen toimeentulon mahdollistavaa opintotukea tarvitaan jatkossakin. Nykyinen aikuisopintojen aikainen toimeentulotuki on voimakkaasti riippuvainen koulutustapahtumaa edeltävän työuran luonteesta ja pituudesta: saadakseen kohtuullisen korvauksen opiskelijan työuran tulee olla ehjä ja jatkunut vähintään 5-10 vuotta. Työelämän epävarmuus ja työsuhteiden erilaisuus ovat lisääntyneet viime aikoina voimakkaasti. Etenkin nuorempien työntekijöiden työsuhteet ovat pirstaleisia ja hyvin monimuotoisia. Työsuhteet voivat olla pysyviä, määräaikaisia, osa-aikaisia ja vuokratyösuhteita tai edellyttävät varallaoloa. Kaikki työsuhteet eivät mahdollista opintojen aikaista toimeentuloa, joten aikuisten opintojen aikaiseen toimeentuloon tulee kehittää ratkaisuja, jotka kannustavat opiskelemaan myös työn ohella Aikuisopiskelijoiden tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulee toimia hyvin Suomen työmarkkinat ovat hyvin dynaamiset. Työttömyysjaksoja alkaa vuosittain ja työnvälitykseen ilmoitetaan vuosittain työpaikkaa. Työnhakijoita oli vuoden 2007 lopussa Viime vuosina opiskelijoiden työelämään tulo on ollut tärkein uuden työvoiman lähde. Sen sijaan työttömien merkitys uuden työvoiman lähteenä on ollut varsin vähäinen. Työvoiman vuokraustoiminnan yleistyminen osoittaa, että työmarkkinoilla haetaan uudenlaisia joustoja. Työmarkkinoiden uudeksi toimintamalliksi haetaan joustoturvaa. Useimmiten sillä tarkoitetaan joustavia työmarkkinoita, joilla on korkea vaihtuvuus ja matala työsuhdeturva mutta hyvä sosiaaliturva, etenkin työttömyysturva. Samalla harjoitetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa, jonka yhtenä keskeisenä elementtinä on ammatillinen aikuiskoulutus. Tämä toimintamalli edellyttää aikuiskoulutusjärjestelmältä erittäin hyvää kysyntä- ja asiakaslähtöisyyttä. Aikuisten koulutustarpeet ovat hyvin moninaisia ja aikuiset asiakaskuntana hyvin heterogeeninen. Aikuiskoulutuksen asiakkaina on myös runsaasi erityisneuvontaa tarvitsevia kansalaisia, kuten työelämän ulkopuolella olevat, puutteellisen pohjakoulutuksen saaneet, oppimisvaikeuksista kärsivät ja maahanmuuttajat. Myös pksektorin henkilöstö ja erilaisissa määräaikaisissa ja tilapäisissä töissä toimivat työntekijät voivat tarvita tavallista enemmän apua koulutusta suunnitellessaan. Hyvien tieto-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on ohjata kansalaiset elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaiseen koulutukseen ja myös sen läpi. Hyvät neuvontapalvelut vähentävät päällekkäiskoulutusta mutta nostavat sen sijaan väestön koulutustasoa. Hyvä tieto- ohjaus- ja neuvontapalvelujärjestelmä tarkoittaa korkeatasoista työelämän osaamistarpeiden tunnistamista ja työpaikkaa hakevien tai vaihtavien aikuisten urasuunnittelua siihen liittyvine palveluineen. Palveluiden tulee tapahtua sähköisesti verkkopohjaisena tiedotuksena ja neuvontana, puhelinneuvontana sekä ryhmä- ja henkilökohtaisena neuvontana ja ohjauksena. Henkilökohtainen tiedotus, ohjaus ja neuvonta 1 Tiedot aikaväliltä 06/ /2007

13 13 ovat kalleudestaan huolimatta tehokkaimpia menetelmiä. Verkkopohjaisetkin ratkaisut edellyttävät hyvin toimiakseen tuekseen henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Toiminta edellyttää hyvää työministeriön ja opetusministeriön, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Väestön tietotekniikkaosaamisen kasvusta huolimatta on yhä edelleenkin olemassa väestöä, joka ei osaa tai halua turvautua verkkopohjaisiin palveluihin. Sen vuoksi ennen täydellistä verkkopalveluihin siirtymistä tarvitaan siirtymäaika, jolloin on oltava saatavilla myös kirjallista materiaalia. Tieto-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä tulee kehittää aikuisopiskelijoiden ehdoilla ja heidän tarpeistaan lähtien. Järjestelmien tulee palvella myös työelämää, erityisesti pieniä yrityksiä. Tämä edellyttää palvelujen rakentajilta uutta ajattelua Suomalaisten koulutustasoa tulee edelleen kohottaa Suomi sijoittui vuonna vuotiaiden saaman vähintään toisen asteen koulutuksen perusteella 29 OECD-maan joukossa vasta sijalle 10. Syynä tähän on varttuneemman työvoiman alhainen koulutustaso. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä on korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Suomessa noussut jo OECD-maiden kärkikastiin, sillä olimme vuonna 2005 OECD-maiden (30) joukossa jo neljäs ja pohjoismaista paras. Huolimatta siitä, että kansainvälisissä koulutustasotilastoissa olemme viime vuosina kirineet kovasti eteenpäin, suomalaisten koulutustasossa on edelleen parantamisen varaa. Peruskoulutusjärjestelmästä joka vuosi ulos tulevien riittämättömän koulutuksen varaan jäävien nuorten aikuisten ohella massamme on yhä edelleen suuri ikääntyvän aikuisväestön huonosti koulutettu ryhmä. Vuosina toteutuva koulutustason kohottamisohjelman, Nosteen myötä yli henkilöä parantaa koulutustasoaan. Silti kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevia työntekijöitä on työelämässä yhä yli Koulujärjestelmästämme tulee edelleen joka vuosi ulos lähes 20 % ikäluokasta eli noin nuorta saamatta mitään toisen asteen tutkintoa. Väestön koulutustasossa on myös huomattavia alueellisia eroja. Heikoin koulutustaso on Etelä- ja Keskipohjanmaalla ja paras Uudellamaalla. Aikuiskoulutusjärjestelmän tulee myös jatkossa mahdollistaa se, että kansalaiset eri puolilla maata voivat parantaa koulutustasoaan. Koulutustarjontaa ja -ratkaisuja suunniteltaessa on otettava huomioon, että vähän koulutusta saaneella aikuisväestöllä on mm. aikaisempien koulukokemustensa vuoksi korkea kynnys lähteä opiskelemaan. Sen vuoksi nämä henkilöt tarvitsevat erityistoimia ja tehokasta opinto-ohjausta aloittaakseen aikuisopinnot sekä uusien opiskelumenetelmien ja -taitojen opastusta selvitäkseen opinnoistaan kunnialla läpi. Nosteohjelmassa kehitettyjä hakevan toiminnan keinoja tuleekin juurruttaa koko aikuiskoulutuksen kenttään sekä ottaa niiden käyttötarve huomioon valtionosuusrahoitusta märiteltäessä.

14 Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistettävä ja sen tulee olla kiinteä osa julkista palvelukokonaisuutta Suomessa vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia on hieman yli eli alle 2 % väestöstä. Osuus on OECD-maiden pienin. Maahanmuuttajien, pysyvien tai pendelöivien (rajan yli edestakaisin matkustavien), määrä kasvaa silti jatkuvasti. Tärkeäksi maahanmuuttajaryhmäksi ovat nousseet työn vuoksi maahan muuttaneet. Heillä on erilaiset koulutustarpeet kuin muilla maahan muuttaneilla. Muiden kuin työn vuoksi maahan muuttavien ensimmäiset työpaikat ovat usein sisääntuloammateissa ja sisääntuloaloilla. Näitä ovat palvelualojen matalapalkkatyöt. Niistä siirrytään uraportaita eteenpäin kielitaidon, ammattitaidon ja sosiaalisten suhteiden kehittyessä. Näiden maahanmuuttajien työmarkkina-asema ja tulotaso vakiintuvat melko hitaasti. Aikajänne on noin kymmenen vuotta. Maahanmuuttajien aikuiskoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä vaikeaselkoinen ja eri kunnissa ja koulutuksen järjestäjillä erilainen. Järjestelmää tulee siis selkeyttää ja yhtenäistää koko maassa. Maahanmuuttajien aikuiskoulutusjärjestelyitä tulee muuttaa, jotta heidän työllisyysastettaan voidaan nostaa nopeammin ja kehittää erilaisia urapolkuja. Työvoimakoulutus johtaa kotoutumiskoulutusta useammin työllistymiseen. Kotoutumiskoulutuksesta jatketaan tavallisesti vain toiseen koulutukseen. Maahanmuuttajan saavuttua Suomeen, tulee hänet mahdollisimman pian, joko ennen kotouttamiskoulutusta, sen yhteydessä tai heti kotouttamiskoulutuksen jälkeen, ohjata joko avoimille tai tuetuille työmarkkinoille. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on maahanmuuttajan tällä hetkellä mahdollista työllistyä monille aloille myös olemattomalla tai heikolla suomen kielen taidolla. Työllistymisestään huolimatta maahanmuuttajalla tulee kuitenkin edelleen olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa aikuiskoulutusta ammatti-, kielitaito- ja sopeutumistilannettaan vastaavasti. Koulutukseen pääsyn tulee voida tapahtua kotouttamislain kattaman ensimmäisen kolmen vuoden jälkeenkin, jotta maahanmuuttaja voi koulutuksen avulla edetä urapolkua pitkin Maahanmuuttajien aikuiskoulutuksen rahoitusongelma on sen projektiperusteisuus. Merkittävä osa koulutuksesta rahoitetaan EU-perusteisella projektirahalla. Sen vuoksi maahanmuuttajien tarvitsemat erityispalvelut eivät ole rahoituksen osalta samassa asemassa muiden kuntien ja valtion rahoituksella ylläpidettyjen peruspalvelujen kanssa. Tilanne tulee korjata. Maahanmuuttajien ohjauksen ja heidän tarvitsemansa kotouttamis- ja kielitaitokoulutuksen sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tulee olla koko Suomessa samanlainen, selkeä ja hyvin johdettu julkinen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään alueellista koulutustarjontaa ja normaaleja koulutusväyliä.

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

x Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä

x Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä x Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä Keskeiset työn motiivit 1. Sivistystyö on perusteltava paljon aikaisempaa täsmällisemmin. Mitä se on ja mitä se tekee? Vain omaleimainen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa

Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa KOJOKO Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa Turku 11.3.2008 FM Seppo Niemelä Kertomuksen juonenkulku 1. Sivistystyön tilanteesta 2. Sivistystyön tehtävästä 3. Sivistymisen prosessista 4. Sivistymistä

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa x Sivistystyön ympäristöoppi x Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa Espoo 5. 9. 2014 FT Seppo Niemelä Toivon jäävän mieleen, * että kansansivistys (vapaa sivistystyö) on pohjoismainen

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Ajankohtaiset asiat avoimessa yliopistossa Leena Leskinen, Kuopion yliopisto 1 avoimuus- ei suljettu kaikille Avoimen yliopiston perustehtävänä koulutuksellisen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Tarja Lang Sonia Pérez Alemán 7.1.2014 Ketkä kouluttavat aikuisia?

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot