AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA ALKUVUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA ALKUVUOSINA"

Transkriptio

1 Aikuiskoulutusneuvoston julkaisuja 19/2008 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA SUOMESSA LUVUN ALKUVUOSINA Helsinki 2008

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA Suomen kansainvälinen kilpailukyvyn säilyttäminen globalisoituvassa maailmassa edellyttää koko väestön korkeatasoista osaamista Suomen väestön vanhenemiseen on reagoitava Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on säilytettävä LUVUN ALKUVUOSINA TARVITTAVIA AIKUISKOULUTUSPOLIITTISIA RATKAISUJA Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava aikuisten tarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen tulee vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä reagoida ajankohtaisiin sivistystarpeisiin Aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen, vastuunjaon ja resurssien tulee olla kaikilla hallinnon tasoilla toimivia Aikuisten opintojen aikainen toimeentulo tulee turvata Aikuisopiskelijoiden tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulee olla hyvin toimivia Suomalaisten koulutustasoa tulee edelleen kohottaa Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistettävä ja sen tulee olla kiinteä osa julkista palvelukokonaisuutta Työelämän muuttuviin tarpeisiin tarvitaan aikuisopiskeluun soveltuva joustava ammattitutkintojärjestelmä Korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä tulee lisätä Aikuisten opetusmenetelmiä ja heillä jo olevan osaamisen hyödyntämistä tulee edelleen kehittää Aikuisopiskeluun liittyvää tutkimusta on voimistettava, kansainvälistettävä ja suunnattava uudelleen AIKUISKOULUTUSNEUVOSTON PYYTÄMÄT TAUSTANÄKEMYKSET JA NIIDEN KIRJOITTAJAT LIITTEET Aikuiskoulutusneuvoston pyytämät taustanäkemykset

3 3 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA SUOMESSA 2010-LUVUN ALKUVUOSINA 1. JOHDANTO Suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio ja tekniikan kehittyminen ovat muuttaneet maailman taloussuhteita, työn jakaantumista maapallolla sekä työn ja työsuhteiden luonnetta. Maapallon ekosysteemejä muuttavat ja uhkaavat ympäristöongelmat ovat nousseet aivan uuteen suuruusluokkaan. Niitä ei voi enää ohittaa. Tieto- ja viestintätekniikan ja tietoverkkojen kehityksen vaikutukset ihmisten arkeen ja kanssakäymiseen ovat suuria. Suomen väestö vanhenee ja työvoiman määrä supistuu. Käynnissä olevat muutokset asettavat suuria haasteita nykyiselle aikuiskoulutuspolitiikalle. Tämän vuoksi aikuiskoulutusneuvosto päätti laatia näkemyksen keskeisistä aikuiskoulutusta ja aikuiskoulutuspolitiikkaa koskettavista kysymyksistä sekä arvion, kuinka muutoksiin tulisi reagoida. Selvityksen ensimmäisenä vaiheena aikuiskoulutusneuvoston pääsihteeri kokosi katsauksen eri ministeriöiden Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaa varten vuonna 2006 laatimista tulevaisuuskatsauksista ja muutamien muiden asiantuntijatahojen samoihin aikoihin laatimista vastaavanalaisista katsauksista. Muistion pohjalta aikuiskoulutusneuvosto päätti pyytää erilliset asiantuntijanäkemykset seitsemästä tärkeäksi katsomastaan aihepiiristä: yhteiskunnan arvopohja, aktiivinen kansalaisuus ja kansalaisuudesta syrjäytyminen, lähivuosien työvoimatarpeet, kuntarakenneuudistus, valtion tuottavuusohjelma ja koulutuspoliittinen ohjaus, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat, kansainvälisten yritysten osaamisen haasteet, Euroopan Unionin tekemät päätökset ja toimenpiteet. Muistion liitteenä ovat asiantuntijanäkemykset.

4 4 2. AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA 2.1. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyminen globalisoituvassa maailmassa edellyttää koko väestön korkeatasoista osaamista Globalisaatio eli pääomien ja tavaran vapaa liikkuminen maailmassa yhdistyneenä tuotantotekniikan ja tietoliikenteen nopeaan kehitykseen on kasvattanut maailmanmarkkinoita voimakkaasti ja on samalla lisännyt maiden keskinäistä riippuvuutta. Talouden kasvu on ollut nopeinta Aasiassa. Sen myötä Kiina ja Intia ovat nousseet tärkeiksi maailmankaupan toimijoiksi. Se on samalla nostanut niissä satojen miljoonien ihmisten tuloja ja elintasoa sekä lisännyt heidän tarvitsemien infrastruktuurituotteiden, kulutustavaroiden ja niiden valmistamisessa tarvittavien raaka-aineiden kysyntää. Globaaleiksi, kaikkia maapallon asukkaita koskettaviksi ongelmiksi ovat kuitenkin samanaikaisesti nousseet ilmastomuutos ja muut ympäristöongelmat sekä raaka-aineiden ja energian saatavuus. Elintarvikekysymys on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, kun elintarvikkeiden raaka-aineita on alettu laajamittaisesti käyttää bioenergian tuotantoon. Myös puhtaan veden saatavuus ja vesivarantojen riittävyys ovat yhä pahenevia ongelmia. Globaalissa taloudessa maapallon eri alueet ja maat kilpailevat osaamiskeskittymien ja tuotannon sijainnista. Huomispäivän menestyjiä ovat parhaimmillaan ne maat, jotka osaavat rakentaa alkutuotantonsa ja muun taloutensa luonnonvarojen mahdollisimman ekotehokkaalle käytölle ja jotka pystyvät tarjoamaan maailmalle edistyksellisintä energiansäästö- ja vedensäästöteknologiaa ja -osaamista, uusiutuviin tai päästöttömiin energialähteisiin pohjautuvia energiantuotantoratkaisuja, optimaalisia logistiikkaratkaisuja ja ekotehokkaita, uusiin innovaatioihin perustuvia materiaaliratkaisuja. Yrityksiltä menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää erikoistumista, muutosvalmiutta ja omien vahvuuksien hyväksikäyttöä sekä jatkuvaa tuottavuuden parantamista. Yritykset siirtävät tuotantoaan halvemman kustannustason maihin. Teollista samoin kuin palvelujen tuotantoa kehitetään tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi käyttäen apuna viimeisimpiä tieteen ja tekniikan saavutuksia. Työelämässä tapahtuu voimakas kansainvälistyminen sekä ammattirakenteiden, työtehtävien ja työn sisältöjen muutos. Työprosessin eri vaiheisiin erikoistuneet työnkuvat korvautuvat yhä laaja-alaisemmilla työnkuvilla, jotka edellyttävät entistä parempaa koko palvelu- tai tuotantoprosessin ja -ketjun ymmärtämistä. Kaikilla ammattialoilla ja kaikissa työntekijäryhmissä edellytetään kykyä toimia monikulttuurisissa työyhteisöissä ja sietää erilaisuutta. Se vaatii sekä työnantajilta että työntekijäryhmiltä

5 5 yhteistyötä ja uudenlaisia toiminta-tapoja. Syntyvät uudet työpaikat edellyttävät korkeatasoista ja monipuolista osaamista. Tällaisen kehityksen vallitessa koko Suomen väestön osaamisen ja ammattitaidon tulee olla huippuluokkaa. Työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat saavat koulujärjestelmässämme hyvät eväät selvitä työmarkkinoilla sekä yhteiskunnassa. Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa saatava pohjakoulutus ei kuitenkaan riitä koko työuran ajaksi, sillä työntekijöiltä odotetaan tänä päivänä yli 40 vuoden työuria. Työmarkkinoilla jo vähänkin pitempään olleet työntekijät tarvitsevat täydennys- tai uudelleenkoulutusta selviytyäkseen työmarkkinoiden jatkuvista muutoksista ja osaamisvaatimusten kasvusta. Myös työelämästä jo poistuneet kansalaiset tarvitsevat osaamisensa päivittämistä kyetäkseen toimimaan yhä teknistyvämmässä yhteiskunnassa. Onnistuminen tässä edellyttää, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa huolehditaan koko väestön elinikäisestä oppimisesta ja että oppimisen puitteet ovat hyvät. Nuorille ikäluokille osaamista tuottavan koulutusjärjestelmän tulee olla kunnossa. Myös työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamista parantavan koulutusjärjestelmän tulee olla korkeatasoinen ja ajan tasalla. Aikuiskoulutusjärjestelmän tulee tarjota riittävät palvelut myös eläkeläisväestölle. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sekä yhteiskunnan että työelämän hyvää yhteistyötä sekä vahvaa osallistumista ja panostusta. Myös Euroopan Unioni on havahtunut tämän tosiasian, sillä Komissio on julkistanut tiedonannon Oppia ikä kaikki ja sen toimintasuunnitelman Oppiminen kannattaa aina. Tiedonannossa esitetään, että jäsenvaltioilla tulee olla elinikäisen oppimisen strategiaan yhdistetty tehokas aikuiskoulutusjärjestelmä, jota analysoidaan ja jonka laatua kehitetään jatkuvasti. Tiedonannossa myös kehotetaan jäsenmaita parantamaan aikuisten mahdollisuuksia nostaa koulutustasoaan Suomen väestön vanhenemiseen on reagoitava Globalisaatio asettaa Suomen elinkeinoelämälle entistä suurempia kehittymis- ja osaamisvaatimuksia. Samanaikaisesti kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, sillä nuorisoikäluokat pienenevät kaudella noin 10 %. Työikään tulevan ikäluokan koko on ollut vuodesta 2005 alkaen pienempi kuin työmarkkinoilta poistuvan ikäluokan koko. Poistuma tulee olemaan vuoteen 2030 saakka vuositasolla noin henkilöä enemmän kuin uuden työvoiman tarjonta (Kuvio 1). Samalla työvoima vanhenee. Ikääntyvien osuus työvoimasta tulee säilymään korkealla tasolla seuraavat kaksi vuosikymmentä

6 6 Kuvio 1. Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos vuosina Tilastokeskus. Julkishallinnossa on tällä hetkellä työntekijää, näistä on kuntasektorilla ja valtiolla työntekijää. Pienentyvistä ikäluokista ei jatkossa riitä työntekijöitä näin suureen julkishallintoon. Tilannetta pahentaa väestön vanhenemisen myötä lisääntyvä hoiva- ja hoitotyön tarve. Valtion hallinnon tuottavuuden parantamisohjelma ja kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen pureutuvat tähän ongelmaan ja pyrkivät tehostamaan valtion ja kuntien toimintaa ja vähentämään niiden palveluksessa olevan henkilöstön määrää. Hankkeissa tehdään rakenteellisia uudistuksia, kehitetään toimintoja ja prosesseja, lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä kehitetään johtamista, työyhteisöjä ja henkilöstöä. Osalla työntekijöistä työtehtävät kapenevat, useimmilla laaja-alaistuvat. Aikaisempaa monipuolisemmat tehtävät edellyttävät uutta osaamistarvetta. Näissä julkishallinnon kehittämishankkeissa on henkilöstön kehittämis- ja kouluttamistarpeita käsitelty toistaiseksi vähän. Tilanne tulee korjata ja selvittää hankkeiden läpiviennissä tarvittava aikuiskoulutuksen sekä valtakunnallinen ja alueellinen että laadullinen ja määrällinen tarve ja tarvittava rahoitus. Nuorisoikäluokkien pienentymisestä huolimatta osaavan työvoiman tarve on tyydytettävä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Kansantalouden käyttöön tulee valjastaa kaikki lahjakkuusreservit. Koulutusjärjestelmän toimintaa tulee tehostaa nopeuttamalla opiskelua ja vähentämällä keskeyttämistä. Resursseja tulee ohjata aikuiskoulutukseen, sillä se on tällä hetkellä ainoa koulujärjestelmän kasvava osa-alue. Työntekijöiden mahdollisuuksia siirtyä työpaikkoja vähentäviltä toimialoilta paremmin työllistäville toimialoille tulee parantaa. Työvoiman tarjontaa voidaan nostaa pidentämällä työuria, hyödyntämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työpanosta mm. parantamalla heidän osaamistaan ja työkykyään sekä lisäämällä voimakkaasti työperusteista maahanmuuttoa. Ilman korkeatasoista ja toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää tämä ei onnistu

7 Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on säilytettävä Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouden toimivuuden kannalta on keskeistä säilyttää hyvä yhteiskunnallisen luottamuksen ilmapiiri. Se perustuu pitkälti siihen, että sosiaalinen koheesio on hyvä. Yhteiskunta ei saa voimakkaasti jakautua hyvin ja huonosti toimeentuleviin. Hyvään koheesioon kuuluu myös se, että suuri enemmistö kokee yhteiskunnan oikeudenmukaiseksi ja vallitsevan hallinnon oikeutetuksi. Sosiaalisen koheesion murentuminen saattaa johtaa turvattomuuteen ja levottomuuksiin. Työelämän asettamat vaatimukset kasvavat ja ihmiset saattavat joutua vaihtamaan ammattia useaan kertaan työuransa aikana. Yhteiskunta individualisoituu ja yksilön vastuu omasta elämästä kasvaa. Tällainen kehitys vaatii kansalaisilta aikaisempaa enemmän omaaloitteisuutta, henkilökohtaisen vastuun ottamista ja oman osaamisensa kehittämistä. Se edellyttää ihmisiltä entistä enemmän kykyä ja taitoa oman perhe-elämänsä sekä työn ja arjen hallintaan. Kansalaisten elämään ja taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat päätökset tehdään yhä useammin jossakin muualla. Kansalaiset kokevat usein, että heillä ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Kunta-uudistusten myötä tapahtuva kuntien häviäminen ja yhdistyminen suuremmiksi kunniksi vaikuttavat kunnalliseen päätöksentekoon. Odotukset uudenlaisista demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista lisääntyvät Ilmastomuutoksen vaikutukset alkavat näkyä kaikkien kansalaisten elämässä. Yhä paremmin ymmärretään, että muutos on ihmisen aikaansaama ja sen torjuminen vaatii mm. kasvihuonekaasujen tuottamisen radikaalia vähentämistä. Tähän toimintaan on jokaisen kansalaisen otettava osaa. Tällöin tarvittavien käyttäytymis- ja kulutustottumusmuutosten hyväksyminen ja toteuttaminen edellyttävät meissä kaikissa syvällistä asioiden ymmärtämistä ja tiedostamista. Ulkomaalaisten maahanmuutto ja sen myötä tapahtuva suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen synnyttävät myös tarpeen muokata Suomen oman kantaväestön asenteita ja valmiuksia. Kantaväestön tulee ymmärtää tapahtuva kehitys ja hyväksyä maahanmuuttajat naapureikseen, työtovereikseen ja esimiehikseen. Vain näin syntyvät edellytykset rakentavaan rinnakkaineloon maahanmuuttajien kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiat ovat yhä enemmän osa jokapäiväistä työelämää ja koko elinympäristöä. Matkapuhelimella vieraillaan Internetissä ja hoidetaan sähköpostiliikennettä. Se on myös televisio, kamera, kartta ja paikannuslaite. Tietotekniikan kehitys lisää kansalaisten ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta. Kansalaisille tarjotaan palveluita yhä enemmän verkossa ja verkkopohjainen vaikuttaminen yleistyy. Langattomat tekniikat voivat ratkaista haja-asutusalueiden tiedonsiirto-ongelmia ja tarjota erityisryhmien viestintäpalveluita entistä edullisemmin. Kehityksen uhkia ovat kuitenkin kansalaisten erilainen kyky ja mahdollisuus hyödyntää uusia palveluita. Yksilöllä itsellään on suuri vastuu tieto- ja viestintätekniikan kehityksen seuraamisessa ja tarvittavan osaamisen

8 8 hankkimisessa. Tähän muita heikommin kykenevät erityisryhmät ja iäkäs väestö tarvitsevat osaamisensa kehittämiseen yhteiskunnan tukitoimia, jotta eivät jää verkkopalveluiden ulkopuolelle. Edellä kuvattuihin sosiaaliseen koheesioon vaikuttaviin muutostekijöihin on syytä suhtautua vakavasti. Ne täytyy nostaa yleiseen tietoisuuteen, niistä tulee keskustella ja niihin tulee reagoida. Tiedotusvälineiden ja koko koulujärjestelmän tulee käsitellä niitä, jotta nuoret ja aikuiset ymmärtävät tapahtuvan kehityksen ja siihen vaikuttavat syyt ja jotta he lähtevät kehityksen muuttamiseksi ja korjaamiseksi etsimään uusia toiminta- ja ratkaisumalleja.

9 LUVUN ALKUVUOSINA TARVITTAVIA AIKUISKOULUTUSPOLIITTISIA RATKAISUJA 3.1. Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava, aikuisten koulutustarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava, aikuisten koulutustarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä, jolla tulee olla selkeät tavoitteet ja tehtävä. Aikuiskoulutuksen ennakointi, suunnittelu, ohjaus, rahoitus, toteutus, kehittäminen, arviointi ja tilastointi tapahtuvat omana kokonaisuutenaan. Aikuiskoulutuksessa tulee käyttää parhaita aikuispedagogisia ratkaisuja ja metodeja ottaen huomioon aikuisten elämäntilanteesta johtuvat erityistarpeet. Aikuiskoulutuksen laadun parantaminen ja varmistus on keskeinen tehtävä. Aikuisia kouluttavien opettajien aikuispedagogisen osaamisen ja koulutusalan tietojen tulee olla ajan tasalla. Aikuisopinnot on kaikilla koulutustasoilla järjestettävä niin, että huomattava osa opinnoista voidaan toteuttaa työn ohella, mahdollisesti osana omaa työtä. Kaikilla koulutustasoilla tulee myös hyödyntää mahdollisimman paljon verkko-opetusta ja tietoverkkoja. Suomen työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset sekä valtakunnallinen ja alueellinen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma luovat suuria haasteita koulutukselle ja koulutusjärjestelmän rakenteille. Nuorisoikäluokkien pienentymisen vuoksi tarvittavassa koulutusjärjestelmän saneerauksessa ja resurssien uudelleen jaossa tulee ottaa riittävästi huomioon kasvavan ja kehittyvän aikuiskoulutuksen tarpeet. Koko Suomessa on oltava alueellisesti kattava toisen asteen aikuiskoulutustarjonta, joka sisältää lukiokoulutusta, toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, ammattitutkintoihin ja erikois-ammattitutkintoihin johtavaa täydennyskoulutusta sekä muuta lisäkoulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa alueesta ja sen väestöpohjasta riippuen hyvinkin erilaisin ratkaisuin. Toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen mitoitus- ja suunnitteluperusteena tulee olla alueen elinkeinoelämän kehittämistarpeet ja aikuisväestön koulutustaso. Kaikissa ammattikorkeakouluissa tulee olla rinnan nuorten koulutuksen kanssa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aikuisille tarkoitettua ammattikorkeakouluopetusta ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta. Joustava aloituspaikkojen jako nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä mahdollistaa alueen elinkeinoelämän määrällisten ja laadullisten tarpeiden tyydyttämisen sekä oppilaitosten hyvän täyttöasteen Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen tulee soveltua alueen aikuisten täydennyskoulutustarpeisiin. Avoin ammattikorkeakoulu tulee kehittää ammattikorkea-

10 10 kouluopintoihin johtavaksi väyläksi sekä merkittäväksi osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta. Yliopistojen lainsäädännössä tulee yliopistojen tehtäväksi määritellä aikuiskoulutus. Lähes puolet yliopistoopiskelijoista käy osa- tai kokopäiväisesti työssä. Siksi yliopistojen tulee kehittää opetusjärjestelyjään ja opetusmenetelmiään, jotta opiskelijat työssä käynnistään huolimatta voivat opiskella tehokkaasti. Näin tulee toimia jo kandidaattiopinnoissa. Maisteriopintoja tulee järjestää myös erillisinä työssä käyville aikuis-opiskelijoille sopivina opinto-ohjelmina. Avoimen yliopiston väylää tulee entisestään selkiyttää ja sen kehittämisresurssit turvata. Väylän kautta etenemiseksi tarvittavia opintoja tulee järjestää kaikissa yliopistoissa ja tiedekunnissa riittävästi. Yliopistojen täydennyskoulutus tulee organisoida siten, että uusimpaan tutkimukseen ja opetukseen nojautuvaa korkealaatuista täydennyskoulutusta on tarjolla eri osissa maata. Yliopistotasoisen täydennyskoulutuksen toimintaedellytysten parantamiseen tarvittava lisärahoitus on järjestettävä niin, ettei se heikennä muiden koulutusmuotojen rahoitusmahdollisuuksia Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen tulee vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä reagoida ajankohtaisiin sivistystarpeisiin Globaalit ongelmat, yhteiskunnan ja arjen toimintojen siirtyminen yhä laajemmin tietoverkkoihin, työelämässä tarvittavien osaamisvaatimusten kasvaminen sekä työpaikkojen monimuotoistuminen ja monikulttuuristuminen sekä kunnallisessa päätöksenteossa kuntakoon muuttuessa tapahtuva kehitys ovat kaikki todellisia haasteita vapaalle sivistystyölle, mutta myös yleissivistävälle ja ammatilliselle aikuiskoulutukselle. Vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus lisäävät satojen tuhansien suomalaisten henkistä pääomaa ja osaamista sekä virittävät yhteisöllistä toimintaa opinnoissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Vapaa sivistystyö mahdollistaa myös suurten joukkojen kulttuurija taideharrastuksen ja on tärkeä osa terveyskasvatusta. Vapaalla sivistystyöllä voisi olla nykyistä suurempi merkitys sivistyksellisen yhdenvertaisuuden lisääjänä, aktiivisen kansalaisuuden tukijana, kansalaisyhteiskunnan kouluna sekä demokratian ja sosiaalisen koheesion vahvistajana. Sivistystehtävän sekä demokratiaa ja kansalaisvalmiuksia vahvistavien opintojen tarjoamisen ohella erityisesti vapaan sivistystyön, mutta myös yleissivistävän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtainen tehtävä on saada kansalaiset ymmärtämään ilmastonmuutoksen syyt ja odotettavissa olevat seuraukset ja siten saada kansalaiset toimimaan omassa elämässään, työssään ja koko yhteiskunnassa kestävän kehityksen politiikan edellyttämällä tavalla. Vapaa sivistystyö voi myös toimia edelläkävijänä maahanmuuttajien kouluttamisessa ja integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä

11 11 suomalaisen kantaväestön asenteiden ja valmiuksien kehittämisessä hyväksymään maahanmuuttajat työtovereiksi ja naapureiksi. Tässä onnistuminen edellyttää, että vapaan sivistystyön tehtävät ja kohderyhmät määritellään nykyistä selkeämmin ja samalla kehitetään vapaan sivistystyön ohjausta ja rahoitusta. Voimavaroja tulee jatkossa kohdistaa sellaiseen toimintaan, joka on yhteiskunnallisesti ja sivistyksellisesti perusteltua ja joka tukee ja edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaan sivistystyön rahoituspohjaa on syytä muuttaa siihen suuntaan, että julkinen valta ja vapaa sivistystyö tekevät osalle sen toiminnasta pitempiaikaisia sopimuksia, jolloin vapaan sivistystyön oppilaitokset ja organisaatiot noudattavat yhdessä sovittuja tehtävä- ja kohderyhmätavoitteita Aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen, vastuunjaon ja resurssien tulee olla kaikilla hallinnon tasoilla toimivia Aikuiskoulutus on Suomen koulujärjestelmässä oma koulutusalueensa, jota ennakoidaan, suunnitellaan, ohjataan, rahoitetaan, toteutetaan, kehitetään, arvioidaan ja tilastoidaan omana kokonaisuutenaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla peruskoulusta korkeakoulutasolle. Aikuiskoulutuksen hallinnon ja ohjauksen tulee siksi muodostaa kaikilla hallinnon ja koulutuksen tasoilla selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Aikuiskoulutusta tulee ohjata osana sivistys-, koulutus-, elinkeino- työvoima ja maahanmuuttopolitiikkaa. Näin työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa koko ajan tapahtuviin muutoksiin kyetään reagoimaan pitkäjännitteisesti, mutta tehokkaasti. Aikuiskoulutuksen hallinto- ja ohjausresurssien tulee olla riittävät ja vastuunjaon selkeä sekä ministeriö-, keskusvirasto- että aluehallintotasolla Aikuisten opintojen aikainen toimeentulo tulee turvata Tällä hetkellä aikuisopiskelija voi saada omaehtoiseen opiskeluun opintojen aikaisena toimeentuloturvana opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, aikuiskoulutustukea, mikäli hän on ollut työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta, työttömän koulutusrahaa, mikäli hän on ollut 4 kuukautta työttömänä ja hänellä on yli 10 vuotta kestänyt työhistoria. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuva työtön voi saada vastaavan työttömyyskorvauksen suuruista koulutuspäivärahaa tai korotettua koulutuspäivärahaa.

12 12 Aikuisten opintoja tulee kehittää siten, että opiskelu onnistuu mahdollisimman hyvin työn ohella, ilman että opiskelun vuoksi tarvitsee olla pois työstä. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi opintojen aikaisen toimeentulon mahdollistavaa opintotukea tarvitaan jatkossakin. Nykyinen aikuisopintojen aikainen toimeentulotuki on voimakkaasti riippuvainen koulutustapahtumaa edeltävän työuran luonteesta ja pituudesta: saadakseen kohtuullisen korvauksen opiskelijan työuran tulee olla ehjä ja jatkunut vähintään 5-10 vuotta. Työelämän epävarmuus ja työsuhteiden erilaisuus ovat lisääntyneet viime aikoina voimakkaasti. Etenkin nuorempien työntekijöiden työsuhteet ovat pirstaleisia ja hyvin monimuotoisia. Työsuhteet voivat olla pysyviä, määräaikaisia, osa-aikaisia ja vuokratyösuhteita tai edellyttävät varallaoloa. Kaikki työsuhteet eivät mahdollista opintojen aikaista toimeentuloa, joten aikuisten opintojen aikaiseen toimeentuloon tulee kehittää ratkaisuja, jotka kannustavat opiskelemaan myös työn ohella Aikuisopiskelijoiden tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulee toimia hyvin Suomen työmarkkinat ovat hyvin dynaamiset. Työttömyysjaksoja alkaa vuosittain ja työnvälitykseen ilmoitetaan vuosittain työpaikkaa. Työnhakijoita oli vuoden 2007 lopussa Viime vuosina opiskelijoiden työelämään tulo on ollut tärkein uuden työvoiman lähde. Sen sijaan työttömien merkitys uuden työvoiman lähteenä on ollut varsin vähäinen. Työvoiman vuokraustoiminnan yleistyminen osoittaa, että työmarkkinoilla haetaan uudenlaisia joustoja. Työmarkkinoiden uudeksi toimintamalliksi haetaan joustoturvaa. Useimmiten sillä tarkoitetaan joustavia työmarkkinoita, joilla on korkea vaihtuvuus ja matala työsuhdeturva mutta hyvä sosiaaliturva, etenkin työttömyysturva. Samalla harjoitetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa, jonka yhtenä keskeisenä elementtinä on ammatillinen aikuiskoulutus. Tämä toimintamalli edellyttää aikuiskoulutusjärjestelmältä erittäin hyvää kysyntä- ja asiakaslähtöisyyttä. Aikuisten koulutustarpeet ovat hyvin moninaisia ja aikuiset asiakaskuntana hyvin heterogeeninen. Aikuiskoulutuksen asiakkaina on myös runsaasi erityisneuvontaa tarvitsevia kansalaisia, kuten työelämän ulkopuolella olevat, puutteellisen pohjakoulutuksen saaneet, oppimisvaikeuksista kärsivät ja maahanmuuttajat. Myös pksektorin henkilöstö ja erilaisissa määräaikaisissa ja tilapäisissä töissä toimivat työntekijät voivat tarvita tavallista enemmän apua koulutusta suunnitellessaan. Hyvien tieto-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on ohjata kansalaiset elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaiseen koulutukseen ja myös sen läpi. Hyvät neuvontapalvelut vähentävät päällekkäiskoulutusta mutta nostavat sen sijaan väestön koulutustasoa. Hyvä tieto- ohjaus- ja neuvontapalvelujärjestelmä tarkoittaa korkeatasoista työelämän osaamistarpeiden tunnistamista ja työpaikkaa hakevien tai vaihtavien aikuisten urasuunnittelua siihen liittyvine palveluineen. Palveluiden tulee tapahtua sähköisesti verkkopohjaisena tiedotuksena ja neuvontana, puhelinneuvontana sekä ryhmä- ja henkilökohtaisena neuvontana ja ohjauksena. Henkilökohtainen tiedotus, ohjaus ja neuvonta 1 Tiedot aikaväliltä 06/ /2007

13 13 ovat kalleudestaan huolimatta tehokkaimpia menetelmiä. Verkkopohjaisetkin ratkaisut edellyttävät hyvin toimiakseen tuekseen henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Toiminta edellyttää hyvää työministeriön ja opetusministeriön, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Väestön tietotekniikkaosaamisen kasvusta huolimatta on yhä edelleenkin olemassa väestöä, joka ei osaa tai halua turvautua verkkopohjaisiin palveluihin. Sen vuoksi ennen täydellistä verkkopalveluihin siirtymistä tarvitaan siirtymäaika, jolloin on oltava saatavilla myös kirjallista materiaalia. Tieto-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä tulee kehittää aikuisopiskelijoiden ehdoilla ja heidän tarpeistaan lähtien. Järjestelmien tulee palvella myös työelämää, erityisesti pieniä yrityksiä. Tämä edellyttää palvelujen rakentajilta uutta ajattelua Suomalaisten koulutustasoa tulee edelleen kohottaa Suomi sijoittui vuonna vuotiaiden saaman vähintään toisen asteen koulutuksen perusteella 29 OECD-maan joukossa vasta sijalle 10. Syynä tähän on varttuneemman työvoiman alhainen koulutustaso. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä on korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Suomessa noussut jo OECD-maiden kärkikastiin, sillä olimme vuonna 2005 OECD-maiden (30) joukossa jo neljäs ja pohjoismaista paras. Huolimatta siitä, että kansainvälisissä koulutustasotilastoissa olemme viime vuosina kirineet kovasti eteenpäin, suomalaisten koulutustasossa on edelleen parantamisen varaa. Peruskoulutusjärjestelmästä joka vuosi ulos tulevien riittämättömän koulutuksen varaan jäävien nuorten aikuisten ohella massamme on yhä edelleen suuri ikääntyvän aikuisväestön huonosti koulutettu ryhmä. Vuosina toteutuva koulutustason kohottamisohjelman, Nosteen myötä yli henkilöä parantaa koulutustasoaan. Silti kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevia työntekijöitä on työelämässä yhä yli Koulujärjestelmästämme tulee edelleen joka vuosi ulos lähes 20 % ikäluokasta eli noin nuorta saamatta mitään toisen asteen tutkintoa. Väestön koulutustasossa on myös huomattavia alueellisia eroja. Heikoin koulutustaso on Etelä- ja Keskipohjanmaalla ja paras Uudellamaalla. Aikuiskoulutusjärjestelmän tulee myös jatkossa mahdollistaa se, että kansalaiset eri puolilla maata voivat parantaa koulutustasoaan. Koulutustarjontaa ja -ratkaisuja suunniteltaessa on otettava huomioon, että vähän koulutusta saaneella aikuisväestöllä on mm. aikaisempien koulukokemustensa vuoksi korkea kynnys lähteä opiskelemaan. Sen vuoksi nämä henkilöt tarvitsevat erityistoimia ja tehokasta opinto-ohjausta aloittaakseen aikuisopinnot sekä uusien opiskelumenetelmien ja -taitojen opastusta selvitäkseen opinnoistaan kunnialla läpi. Nosteohjelmassa kehitettyjä hakevan toiminnan keinoja tuleekin juurruttaa koko aikuiskoulutuksen kenttään sekä ottaa niiden käyttötarve huomioon valtionosuusrahoitusta märiteltäessä.

14 Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistettävä ja sen tulee olla kiinteä osa julkista palvelukokonaisuutta Suomessa vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia on hieman yli eli alle 2 % väestöstä. Osuus on OECD-maiden pienin. Maahanmuuttajien, pysyvien tai pendelöivien (rajan yli edestakaisin matkustavien), määrä kasvaa silti jatkuvasti. Tärkeäksi maahanmuuttajaryhmäksi ovat nousseet työn vuoksi maahan muuttaneet. Heillä on erilaiset koulutustarpeet kuin muilla maahan muuttaneilla. Muiden kuin työn vuoksi maahan muuttavien ensimmäiset työpaikat ovat usein sisääntuloammateissa ja sisääntuloaloilla. Näitä ovat palvelualojen matalapalkkatyöt. Niistä siirrytään uraportaita eteenpäin kielitaidon, ammattitaidon ja sosiaalisten suhteiden kehittyessä. Näiden maahanmuuttajien työmarkkina-asema ja tulotaso vakiintuvat melko hitaasti. Aikajänne on noin kymmenen vuotta. Maahanmuuttajien aikuiskoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä vaikeaselkoinen ja eri kunnissa ja koulutuksen järjestäjillä erilainen. Järjestelmää tulee siis selkeyttää ja yhtenäistää koko maassa. Maahanmuuttajien aikuiskoulutusjärjestelyitä tulee muuttaa, jotta heidän työllisyysastettaan voidaan nostaa nopeammin ja kehittää erilaisia urapolkuja. Työvoimakoulutus johtaa kotoutumiskoulutusta useammin työllistymiseen. Kotoutumiskoulutuksesta jatketaan tavallisesti vain toiseen koulutukseen. Maahanmuuttajan saavuttua Suomeen, tulee hänet mahdollisimman pian, joko ennen kotouttamiskoulutusta, sen yhteydessä tai heti kotouttamiskoulutuksen jälkeen, ohjata joko avoimille tai tuetuille työmarkkinoille. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on maahanmuuttajan tällä hetkellä mahdollista työllistyä monille aloille myös olemattomalla tai heikolla suomen kielen taidolla. Työllistymisestään huolimatta maahanmuuttajalla tulee kuitenkin edelleen olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa aikuiskoulutusta ammatti-, kielitaito- ja sopeutumistilannettaan vastaavasti. Koulutukseen pääsyn tulee voida tapahtua kotouttamislain kattaman ensimmäisen kolmen vuoden jälkeenkin, jotta maahanmuuttaja voi koulutuksen avulla edetä urapolkua pitkin Maahanmuuttajien aikuiskoulutuksen rahoitusongelma on sen projektiperusteisuus. Merkittävä osa koulutuksesta rahoitetaan EU-perusteisella projektirahalla. Sen vuoksi maahanmuuttajien tarvitsemat erityispalvelut eivät ole rahoituksen osalta samassa asemassa muiden kuntien ja valtion rahoituksella ylläpidettyjen peruspalvelujen kanssa. Tilanne tulee korjata. Maahanmuuttajien ohjauksen ja heidän tarvitsemansa kotouttamis- ja kielitaitokoulutuksen sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tulee olla koko Suomessa samanlainen, selkeä ja hyvin johdettu julkinen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään alueellista koulutustarjontaa ja normaaleja koulutusväyliä.

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa x Sivistystyön ympäristöoppi x Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa Espoo 5. 9. 2014 FT Seppo Niemelä Toivon jäävän mieleen, * että kansansivistys (vapaa sivistystyö) on pohjoismainen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa

Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa KOJOKO Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa Turku 11.3.2008 FM Seppo Niemelä Kertomuksen juonenkulku 1. Sivistystyön tilanteesta 2. Sivistystyön tehtävästä 3. Sivistymisen prosessista 4. Sivistymistä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Ajankohtaiset asiat avoimessa yliopistossa Leena Leskinen, Kuopion yliopisto 1 avoimuus- ei suljettu kaikille Avoimen yliopiston perustehtävänä koulutuksellisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö x Sosiaalipedagogiikan päivät x Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö Tampere 9. 4. 2015 FT Seppo Niemelä Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot