AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA ALKUVUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA ALKUVUOSINA"

Transkriptio

1 Aikuiskoulutusneuvoston julkaisuja 19/2008 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA SUOMESSA LUVUN ALKUVUOSINA Helsinki 2008

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA Suomen kansainvälinen kilpailukyvyn säilyttäminen globalisoituvassa maailmassa edellyttää koko väestön korkeatasoista osaamista Suomen väestön vanhenemiseen on reagoitava Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on säilytettävä LUVUN ALKUVUOSINA TARVITTAVIA AIKUISKOULUTUSPOLIITTISIA RATKAISUJA Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava aikuisten tarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen tulee vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä reagoida ajankohtaisiin sivistystarpeisiin Aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen, vastuunjaon ja resurssien tulee olla kaikilla hallinnon tasoilla toimivia Aikuisten opintojen aikainen toimeentulo tulee turvata Aikuisopiskelijoiden tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulee olla hyvin toimivia Suomalaisten koulutustasoa tulee edelleen kohottaa Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistettävä ja sen tulee olla kiinteä osa julkista palvelukokonaisuutta Työelämän muuttuviin tarpeisiin tarvitaan aikuisopiskeluun soveltuva joustava ammattitutkintojärjestelmä Korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä tulee lisätä Aikuisten opetusmenetelmiä ja heillä jo olevan osaamisen hyödyntämistä tulee edelleen kehittää Aikuisopiskeluun liittyvää tutkimusta on voimistettava, kansainvälistettävä ja suunnattava uudelleen AIKUISKOULUTUSNEUVOSTON PYYTÄMÄT TAUSTANÄKEMYKSET JA NIIDEN KIRJOITTAJAT LIITTEET Aikuiskoulutusneuvoston pyytämät taustanäkemykset

3 3 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKA SUOMESSA 2010-LUVUN ALKUVUOSINA 1. JOHDANTO Suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio ja tekniikan kehittyminen ovat muuttaneet maailman taloussuhteita, työn jakaantumista maapallolla sekä työn ja työsuhteiden luonnetta. Maapallon ekosysteemejä muuttavat ja uhkaavat ympäristöongelmat ovat nousseet aivan uuteen suuruusluokkaan. Niitä ei voi enää ohittaa. Tieto- ja viestintätekniikan ja tietoverkkojen kehityksen vaikutukset ihmisten arkeen ja kanssakäymiseen ovat suuria. Suomen väestö vanhenee ja työvoiman määrä supistuu. Käynnissä olevat muutokset asettavat suuria haasteita nykyiselle aikuiskoulutuspolitiikalle. Tämän vuoksi aikuiskoulutusneuvosto päätti laatia näkemyksen keskeisistä aikuiskoulutusta ja aikuiskoulutuspolitiikkaa koskettavista kysymyksistä sekä arvion, kuinka muutoksiin tulisi reagoida. Selvityksen ensimmäisenä vaiheena aikuiskoulutusneuvoston pääsihteeri kokosi katsauksen eri ministeriöiden Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaa varten vuonna 2006 laatimista tulevaisuuskatsauksista ja muutamien muiden asiantuntijatahojen samoihin aikoihin laatimista vastaavanalaisista katsauksista. Muistion pohjalta aikuiskoulutusneuvosto päätti pyytää erilliset asiantuntijanäkemykset seitsemästä tärkeäksi katsomastaan aihepiiristä: yhteiskunnan arvopohja, aktiivinen kansalaisuus ja kansalaisuudesta syrjäytyminen, lähivuosien työvoimatarpeet, kuntarakenneuudistus, valtion tuottavuusohjelma ja koulutuspoliittinen ohjaus, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat, kansainvälisten yritysten osaamisen haasteet, Euroopan Unionin tekemät päätökset ja toimenpiteet. Muistion liitteenä ovat asiantuntijanäkemykset.

4 4 2. AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA 2.1. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyminen globalisoituvassa maailmassa edellyttää koko väestön korkeatasoista osaamista Globalisaatio eli pääomien ja tavaran vapaa liikkuminen maailmassa yhdistyneenä tuotantotekniikan ja tietoliikenteen nopeaan kehitykseen on kasvattanut maailmanmarkkinoita voimakkaasti ja on samalla lisännyt maiden keskinäistä riippuvuutta. Talouden kasvu on ollut nopeinta Aasiassa. Sen myötä Kiina ja Intia ovat nousseet tärkeiksi maailmankaupan toimijoiksi. Se on samalla nostanut niissä satojen miljoonien ihmisten tuloja ja elintasoa sekä lisännyt heidän tarvitsemien infrastruktuurituotteiden, kulutustavaroiden ja niiden valmistamisessa tarvittavien raaka-aineiden kysyntää. Globaaleiksi, kaikkia maapallon asukkaita koskettaviksi ongelmiksi ovat kuitenkin samanaikaisesti nousseet ilmastomuutos ja muut ympäristöongelmat sekä raaka-aineiden ja energian saatavuus. Elintarvikekysymys on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, kun elintarvikkeiden raaka-aineita on alettu laajamittaisesti käyttää bioenergian tuotantoon. Myös puhtaan veden saatavuus ja vesivarantojen riittävyys ovat yhä pahenevia ongelmia. Globaalissa taloudessa maapallon eri alueet ja maat kilpailevat osaamiskeskittymien ja tuotannon sijainnista. Huomispäivän menestyjiä ovat parhaimmillaan ne maat, jotka osaavat rakentaa alkutuotantonsa ja muun taloutensa luonnonvarojen mahdollisimman ekotehokkaalle käytölle ja jotka pystyvät tarjoamaan maailmalle edistyksellisintä energiansäästö- ja vedensäästöteknologiaa ja -osaamista, uusiutuviin tai päästöttömiin energialähteisiin pohjautuvia energiantuotantoratkaisuja, optimaalisia logistiikkaratkaisuja ja ekotehokkaita, uusiin innovaatioihin perustuvia materiaaliratkaisuja. Yrityksiltä menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää erikoistumista, muutosvalmiutta ja omien vahvuuksien hyväksikäyttöä sekä jatkuvaa tuottavuuden parantamista. Yritykset siirtävät tuotantoaan halvemman kustannustason maihin. Teollista samoin kuin palvelujen tuotantoa kehitetään tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi käyttäen apuna viimeisimpiä tieteen ja tekniikan saavutuksia. Työelämässä tapahtuu voimakas kansainvälistyminen sekä ammattirakenteiden, työtehtävien ja työn sisältöjen muutos. Työprosessin eri vaiheisiin erikoistuneet työnkuvat korvautuvat yhä laaja-alaisemmilla työnkuvilla, jotka edellyttävät entistä parempaa koko palvelu- tai tuotantoprosessin ja -ketjun ymmärtämistä. Kaikilla ammattialoilla ja kaikissa työntekijäryhmissä edellytetään kykyä toimia monikulttuurisissa työyhteisöissä ja sietää erilaisuutta. Se vaatii sekä työnantajilta että työntekijäryhmiltä

5 5 yhteistyötä ja uudenlaisia toiminta-tapoja. Syntyvät uudet työpaikat edellyttävät korkeatasoista ja monipuolista osaamista. Tällaisen kehityksen vallitessa koko Suomen väestön osaamisen ja ammattitaidon tulee olla huippuluokkaa. Työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat saavat koulujärjestelmässämme hyvät eväät selvitä työmarkkinoilla sekä yhteiskunnassa. Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa saatava pohjakoulutus ei kuitenkaan riitä koko työuran ajaksi, sillä työntekijöiltä odotetaan tänä päivänä yli 40 vuoden työuria. Työmarkkinoilla jo vähänkin pitempään olleet työntekijät tarvitsevat täydennys- tai uudelleenkoulutusta selviytyäkseen työmarkkinoiden jatkuvista muutoksista ja osaamisvaatimusten kasvusta. Myös työelämästä jo poistuneet kansalaiset tarvitsevat osaamisensa päivittämistä kyetäkseen toimimaan yhä teknistyvämmässä yhteiskunnassa. Onnistuminen tässä edellyttää, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa huolehditaan koko väestön elinikäisestä oppimisesta ja että oppimisen puitteet ovat hyvät. Nuorille ikäluokille osaamista tuottavan koulutusjärjestelmän tulee olla kunnossa. Myös työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamista parantavan koulutusjärjestelmän tulee olla korkeatasoinen ja ajan tasalla. Aikuiskoulutusjärjestelmän tulee tarjota riittävät palvelut myös eläkeläisväestölle. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sekä yhteiskunnan että työelämän hyvää yhteistyötä sekä vahvaa osallistumista ja panostusta. Myös Euroopan Unioni on havahtunut tämän tosiasian, sillä Komissio on julkistanut tiedonannon Oppia ikä kaikki ja sen toimintasuunnitelman Oppiminen kannattaa aina. Tiedonannossa esitetään, että jäsenvaltioilla tulee olla elinikäisen oppimisen strategiaan yhdistetty tehokas aikuiskoulutusjärjestelmä, jota analysoidaan ja jonka laatua kehitetään jatkuvasti. Tiedonannossa myös kehotetaan jäsenmaita parantamaan aikuisten mahdollisuuksia nostaa koulutustasoaan Suomen väestön vanhenemiseen on reagoitava Globalisaatio asettaa Suomen elinkeinoelämälle entistä suurempia kehittymis- ja osaamisvaatimuksia. Samanaikaisesti kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, sillä nuorisoikäluokat pienenevät kaudella noin 10 %. Työikään tulevan ikäluokan koko on ollut vuodesta 2005 alkaen pienempi kuin työmarkkinoilta poistuvan ikäluokan koko. Poistuma tulee olemaan vuoteen 2030 saakka vuositasolla noin henkilöä enemmän kuin uuden työvoiman tarjonta (Kuvio 1). Samalla työvoima vanhenee. Ikääntyvien osuus työvoimasta tulee säilymään korkealla tasolla seuraavat kaksi vuosikymmentä

6 6 Kuvio 1. Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos vuosina Tilastokeskus. Julkishallinnossa on tällä hetkellä työntekijää, näistä on kuntasektorilla ja valtiolla työntekijää. Pienentyvistä ikäluokista ei jatkossa riitä työntekijöitä näin suureen julkishallintoon. Tilannetta pahentaa väestön vanhenemisen myötä lisääntyvä hoiva- ja hoitotyön tarve. Valtion hallinnon tuottavuuden parantamisohjelma ja kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen pureutuvat tähän ongelmaan ja pyrkivät tehostamaan valtion ja kuntien toimintaa ja vähentämään niiden palveluksessa olevan henkilöstön määrää. Hankkeissa tehdään rakenteellisia uudistuksia, kehitetään toimintoja ja prosesseja, lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä kehitetään johtamista, työyhteisöjä ja henkilöstöä. Osalla työntekijöistä työtehtävät kapenevat, useimmilla laaja-alaistuvat. Aikaisempaa monipuolisemmat tehtävät edellyttävät uutta osaamistarvetta. Näissä julkishallinnon kehittämishankkeissa on henkilöstön kehittämis- ja kouluttamistarpeita käsitelty toistaiseksi vähän. Tilanne tulee korjata ja selvittää hankkeiden läpiviennissä tarvittava aikuiskoulutuksen sekä valtakunnallinen ja alueellinen että laadullinen ja määrällinen tarve ja tarvittava rahoitus. Nuorisoikäluokkien pienentymisestä huolimatta osaavan työvoiman tarve on tyydytettävä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Kansantalouden käyttöön tulee valjastaa kaikki lahjakkuusreservit. Koulutusjärjestelmän toimintaa tulee tehostaa nopeuttamalla opiskelua ja vähentämällä keskeyttämistä. Resursseja tulee ohjata aikuiskoulutukseen, sillä se on tällä hetkellä ainoa koulujärjestelmän kasvava osa-alue. Työntekijöiden mahdollisuuksia siirtyä työpaikkoja vähentäviltä toimialoilta paremmin työllistäville toimialoille tulee parantaa. Työvoiman tarjontaa voidaan nostaa pidentämällä työuria, hyödyntämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työpanosta mm. parantamalla heidän osaamistaan ja työkykyään sekä lisäämällä voimakkaasti työperusteista maahanmuuttoa. Ilman korkeatasoista ja toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää tämä ei onnistu

7 Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on säilytettävä Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouden toimivuuden kannalta on keskeistä säilyttää hyvä yhteiskunnallisen luottamuksen ilmapiiri. Se perustuu pitkälti siihen, että sosiaalinen koheesio on hyvä. Yhteiskunta ei saa voimakkaasti jakautua hyvin ja huonosti toimeentuleviin. Hyvään koheesioon kuuluu myös se, että suuri enemmistö kokee yhteiskunnan oikeudenmukaiseksi ja vallitsevan hallinnon oikeutetuksi. Sosiaalisen koheesion murentuminen saattaa johtaa turvattomuuteen ja levottomuuksiin. Työelämän asettamat vaatimukset kasvavat ja ihmiset saattavat joutua vaihtamaan ammattia useaan kertaan työuransa aikana. Yhteiskunta individualisoituu ja yksilön vastuu omasta elämästä kasvaa. Tällainen kehitys vaatii kansalaisilta aikaisempaa enemmän omaaloitteisuutta, henkilökohtaisen vastuun ottamista ja oman osaamisensa kehittämistä. Se edellyttää ihmisiltä entistä enemmän kykyä ja taitoa oman perhe-elämänsä sekä työn ja arjen hallintaan. Kansalaisten elämään ja taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat päätökset tehdään yhä useammin jossakin muualla. Kansalaiset kokevat usein, että heillä ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Kunta-uudistusten myötä tapahtuva kuntien häviäminen ja yhdistyminen suuremmiksi kunniksi vaikuttavat kunnalliseen päätöksentekoon. Odotukset uudenlaisista demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista lisääntyvät Ilmastomuutoksen vaikutukset alkavat näkyä kaikkien kansalaisten elämässä. Yhä paremmin ymmärretään, että muutos on ihmisen aikaansaama ja sen torjuminen vaatii mm. kasvihuonekaasujen tuottamisen radikaalia vähentämistä. Tähän toimintaan on jokaisen kansalaisen otettava osaa. Tällöin tarvittavien käyttäytymis- ja kulutustottumusmuutosten hyväksyminen ja toteuttaminen edellyttävät meissä kaikissa syvällistä asioiden ymmärtämistä ja tiedostamista. Ulkomaalaisten maahanmuutto ja sen myötä tapahtuva suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen synnyttävät myös tarpeen muokata Suomen oman kantaväestön asenteita ja valmiuksia. Kantaväestön tulee ymmärtää tapahtuva kehitys ja hyväksyä maahanmuuttajat naapureikseen, työtovereikseen ja esimiehikseen. Vain näin syntyvät edellytykset rakentavaan rinnakkaineloon maahanmuuttajien kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiat ovat yhä enemmän osa jokapäiväistä työelämää ja koko elinympäristöä. Matkapuhelimella vieraillaan Internetissä ja hoidetaan sähköpostiliikennettä. Se on myös televisio, kamera, kartta ja paikannuslaite. Tietotekniikan kehitys lisää kansalaisten ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta. Kansalaisille tarjotaan palveluita yhä enemmän verkossa ja verkkopohjainen vaikuttaminen yleistyy. Langattomat tekniikat voivat ratkaista haja-asutusalueiden tiedonsiirto-ongelmia ja tarjota erityisryhmien viestintäpalveluita entistä edullisemmin. Kehityksen uhkia ovat kuitenkin kansalaisten erilainen kyky ja mahdollisuus hyödyntää uusia palveluita. Yksilöllä itsellään on suuri vastuu tieto- ja viestintätekniikan kehityksen seuraamisessa ja tarvittavan osaamisen

8 8 hankkimisessa. Tähän muita heikommin kykenevät erityisryhmät ja iäkäs väestö tarvitsevat osaamisensa kehittämiseen yhteiskunnan tukitoimia, jotta eivät jää verkkopalveluiden ulkopuolelle. Edellä kuvattuihin sosiaaliseen koheesioon vaikuttaviin muutostekijöihin on syytä suhtautua vakavasti. Ne täytyy nostaa yleiseen tietoisuuteen, niistä tulee keskustella ja niihin tulee reagoida. Tiedotusvälineiden ja koko koulujärjestelmän tulee käsitellä niitä, jotta nuoret ja aikuiset ymmärtävät tapahtuvan kehityksen ja siihen vaikuttavat syyt ja jotta he lähtevät kehityksen muuttamiseksi ja korjaamiseksi etsimään uusia toiminta- ja ratkaisumalleja.

9 LUVUN ALKUVUOSINA TARVITTAVIA AIKUISKOULUTUSPOLIITTISIA RATKAISUJA 3.1. Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava, aikuisten koulutustarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä Suomessa tulee olla korkeatasoinen, laadukas ja kaikki kouluasteet kattava, aikuisten koulutustarpeet tyydyttävä koulutusjärjestelmä, jolla tulee olla selkeät tavoitteet ja tehtävä. Aikuiskoulutuksen ennakointi, suunnittelu, ohjaus, rahoitus, toteutus, kehittäminen, arviointi ja tilastointi tapahtuvat omana kokonaisuutenaan. Aikuiskoulutuksessa tulee käyttää parhaita aikuispedagogisia ratkaisuja ja metodeja ottaen huomioon aikuisten elämäntilanteesta johtuvat erityistarpeet. Aikuiskoulutuksen laadun parantaminen ja varmistus on keskeinen tehtävä. Aikuisia kouluttavien opettajien aikuispedagogisen osaamisen ja koulutusalan tietojen tulee olla ajan tasalla. Aikuisopinnot on kaikilla koulutustasoilla järjestettävä niin, että huomattava osa opinnoista voidaan toteuttaa työn ohella, mahdollisesti osana omaa työtä. Kaikilla koulutustasoilla tulee myös hyödyntää mahdollisimman paljon verkko-opetusta ja tietoverkkoja. Suomen työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset sekä valtakunnallinen ja alueellinen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma luovat suuria haasteita koulutukselle ja koulutusjärjestelmän rakenteille. Nuorisoikäluokkien pienentymisen vuoksi tarvittavassa koulutusjärjestelmän saneerauksessa ja resurssien uudelleen jaossa tulee ottaa riittävästi huomioon kasvavan ja kehittyvän aikuiskoulutuksen tarpeet. Koko Suomessa on oltava alueellisesti kattava toisen asteen aikuiskoulutustarjonta, joka sisältää lukiokoulutusta, toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, ammattitutkintoihin ja erikois-ammattitutkintoihin johtavaa täydennyskoulutusta sekä muuta lisäkoulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa alueesta ja sen väestöpohjasta riippuen hyvinkin erilaisin ratkaisuin. Toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen mitoitus- ja suunnitteluperusteena tulee olla alueen elinkeinoelämän kehittämistarpeet ja aikuisväestön koulutustaso. Kaikissa ammattikorkeakouluissa tulee olla rinnan nuorten koulutuksen kanssa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aikuisille tarkoitettua ammattikorkeakouluopetusta ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta. Joustava aloituspaikkojen jako nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä mahdollistaa alueen elinkeinoelämän määrällisten ja laadullisten tarpeiden tyydyttämisen sekä oppilaitosten hyvän täyttöasteen Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen tulee soveltua alueen aikuisten täydennyskoulutustarpeisiin. Avoin ammattikorkeakoulu tulee kehittää ammattikorkea-

10 10 kouluopintoihin johtavaksi väyläksi sekä merkittäväksi osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta. Yliopistojen lainsäädännössä tulee yliopistojen tehtäväksi määritellä aikuiskoulutus. Lähes puolet yliopistoopiskelijoista käy osa- tai kokopäiväisesti työssä. Siksi yliopistojen tulee kehittää opetusjärjestelyjään ja opetusmenetelmiään, jotta opiskelijat työssä käynnistään huolimatta voivat opiskella tehokkaasti. Näin tulee toimia jo kandidaattiopinnoissa. Maisteriopintoja tulee järjestää myös erillisinä työssä käyville aikuis-opiskelijoille sopivina opinto-ohjelmina. Avoimen yliopiston väylää tulee entisestään selkiyttää ja sen kehittämisresurssit turvata. Väylän kautta etenemiseksi tarvittavia opintoja tulee järjestää kaikissa yliopistoissa ja tiedekunnissa riittävästi. Yliopistojen täydennyskoulutus tulee organisoida siten, että uusimpaan tutkimukseen ja opetukseen nojautuvaa korkealaatuista täydennyskoulutusta on tarjolla eri osissa maata. Yliopistotasoisen täydennyskoulutuksen toimintaedellytysten parantamiseen tarvittava lisärahoitus on järjestettävä niin, ettei se heikennä muiden koulutusmuotojen rahoitusmahdollisuuksia Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen tulee vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä reagoida ajankohtaisiin sivistystarpeisiin Globaalit ongelmat, yhteiskunnan ja arjen toimintojen siirtyminen yhä laajemmin tietoverkkoihin, työelämässä tarvittavien osaamisvaatimusten kasvaminen sekä työpaikkojen monimuotoistuminen ja monikulttuuristuminen sekä kunnallisessa päätöksenteossa kuntakoon muuttuessa tapahtuva kehitys ovat kaikki todellisia haasteita vapaalle sivistystyölle, mutta myös yleissivistävälle ja ammatilliselle aikuiskoulutukselle. Vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus lisäävät satojen tuhansien suomalaisten henkistä pääomaa ja osaamista sekä virittävät yhteisöllistä toimintaa opinnoissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Vapaa sivistystyö mahdollistaa myös suurten joukkojen kulttuurija taideharrastuksen ja on tärkeä osa terveyskasvatusta. Vapaalla sivistystyöllä voisi olla nykyistä suurempi merkitys sivistyksellisen yhdenvertaisuuden lisääjänä, aktiivisen kansalaisuuden tukijana, kansalaisyhteiskunnan kouluna sekä demokratian ja sosiaalisen koheesion vahvistajana. Sivistystehtävän sekä demokratiaa ja kansalaisvalmiuksia vahvistavien opintojen tarjoamisen ohella erityisesti vapaan sivistystyön, mutta myös yleissivistävän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtainen tehtävä on saada kansalaiset ymmärtämään ilmastonmuutoksen syyt ja odotettavissa olevat seuraukset ja siten saada kansalaiset toimimaan omassa elämässään, työssään ja koko yhteiskunnassa kestävän kehityksen politiikan edellyttämällä tavalla. Vapaa sivistystyö voi myös toimia edelläkävijänä maahanmuuttajien kouluttamisessa ja integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä

11 11 suomalaisen kantaväestön asenteiden ja valmiuksien kehittämisessä hyväksymään maahanmuuttajat työtovereiksi ja naapureiksi. Tässä onnistuminen edellyttää, että vapaan sivistystyön tehtävät ja kohderyhmät määritellään nykyistä selkeämmin ja samalla kehitetään vapaan sivistystyön ohjausta ja rahoitusta. Voimavaroja tulee jatkossa kohdistaa sellaiseen toimintaan, joka on yhteiskunnallisesti ja sivistyksellisesti perusteltua ja joka tukee ja edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaan sivistystyön rahoituspohjaa on syytä muuttaa siihen suuntaan, että julkinen valta ja vapaa sivistystyö tekevät osalle sen toiminnasta pitempiaikaisia sopimuksia, jolloin vapaan sivistystyön oppilaitokset ja organisaatiot noudattavat yhdessä sovittuja tehtävä- ja kohderyhmätavoitteita Aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen, vastuunjaon ja resurssien tulee olla kaikilla hallinnon tasoilla toimivia Aikuiskoulutus on Suomen koulujärjestelmässä oma koulutusalueensa, jota ennakoidaan, suunnitellaan, ohjataan, rahoitetaan, toteutetaan, kehitetään, arvioidaan ja tilastoidaan omana kokonaisuutenaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla peruskoulusta korkeakoulutasolle. Aikuiskoulutuksen hallinnon ja ohjauksen tulee siksi muodostaa kaikilla hallinnon ja koulutuksen tasoilla selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Aikuiskoulutusta tulee ohjata osana sivistys-, koulutus-, elinkeino- työvoima ja maahanmuuttopolitiikkaa. Näin työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa koko ajan tapahtuviin muutoksiin kyetään reagoimaan pitkäjännitteisesti, mutta tehokkaasti. Aikuiskoulutuksen hallinto- ja ohjausresurssien tulee olla riittävät ja vastuunjaon selkeä sekä ministeriö-, keskusvirasto- että aluehallintotasolla Aikuisten opintojen aikainen toimeentulo tulee turvata Tällä hetkellä aikuisopiskelija voi saada omaehtoiseen opiskeluun opintojen aikaisena toimeentuloturvana opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, aikuiskoulutustukea, mikäli hän on ollut työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta, työttömän koulutusrahaa, mikäli hän on ollut 4 kuukautta työttömänä ja hänellä on yli 10 vuotta kestänyt työhistoria. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuva työtön voi saada vastaavan työttömyyskorvauksen suuruista koulutuspäivärahaa tai korotettua koulutuspäivärahaa.

12 12 Aikuisten opintoja tulee kehittää siten, että opiskelu onnistuu mahdollisimman hyvin työn ohella, ilman että opiskelun vuoksi tarvitsee olla pois työstä. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi opintojen aikaisen toimeentulon mahdollistavaa opintotukea tarvitaan jatkossakin. Nykyinen aikuisopintojen aikainen toimeentulotuki on voimakkaasti riippuvainen koulutustapahtumaa edeltävän työuran luonteesta ja pituudesta: saadakseen kohtuullisen korvauksen opiskelijan työuran tulee olla ehjä ja jatkunut vähintään 5-10 vuotta. Työelämän epävarmuus ja työsuhteiden erilaisuus ovat lisääntyneet viime aikoina voimakkaasti. Etenkin nuorempien työntekijöiden työsuhteet ovat pirstaleisia ja hyvin monimuotoisia. Työsuhteet voivat olla pysyviä, määräaikaisia, osa-aikaisia ja vuokratyösuhteita tai edellyttävät varallaoloa. Kaikki työsuhteet eivät mahdollista opintojen aikaista toimeentuloa, joten aikuisten opintojen aikaiseen toimeentuloon tulee kehittää ratkaisuja, jotka kannustavat opiskelemaan myös työn ohella Aikuisopiskelijoiden tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulee toimia hyvin Suomen työmarkkinat ovat hyvin dynaamiset. Työttömyysjaksoja alkaa vuosittain ja työnvälitykseen ilmoitetaan vuosittain työpaikkaa. Työnhakijoita oli vuoden 2007 lopussa Viime vuosina opiskelijoiden työelämään tulo on ollut tärkein uuden työvoiman lähde. Sen sijaan työttömien merkitys uuden työvoiman lähteenä on ollut varsin vähäinen. Työvoiman vuokraustoiminnan yleistyminen osoittaa, että työmarkkinoilla haetaan uudenlaisia joustoja. Työmarkkinoiden uudeksi toimintamalliksi haetaan joustoturvaa. Useimmiten sillä tarkoitetaan joustavia työmarkkinoita, joilla on korkea vaihtuvuus ja matala työsuhdeturva mutta hyvä sosiaaliturva, etenkin työttömyysturva. Samalla harjoitetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa, jonka yhtenä keskeisenä elementtinä on ammatillinen aikuiskoulutus. Tämä toimintamalli edellyttää aikuiskoulutusjärjestelmältä erittäin hyvää kysyntä- ja asiakaslähtöisyyttä. Aikuisten koulutustarpeet ovat hyvin moninaisia ja aikuiset asiakaskuntana hyvin heterogeeninen. Aikuiskoulutuksen asiakkaina on myös runsaasi erityisneuvontaa tarvitsevia kansalaisia, kuten työelämän ulkopuolella olevat, puutteellisen pohjakoulutuksen saaneet, oppimisvaikeuksista kärsivät ja maahanmuuttajat. Myös pksektorin henkilöstö ja erilaisissa määräaikaisissa ja tilapäisissä töissä toimivat työntekijät voivat tarvita tavallista enemmän apua koulutusta suunnitellessaan. Hyvien tieto-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on ohjata kansalaiset elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaiseen koulutukseen ja myös sen läpi. Hyvät neuvontapalvelut vähentävät päällekkäiskoulutusta mutta nostavat sen sijaan väestön koulutustasoa. Hyvä tieto- ohjaus- ja neuvontapalvelujärjestelmä tarkoittaa korkeatasoista työelämän osaamistarpeiden tunnistamista ja työpaikkaa hakevien tai vaihtavien aikuisten urasuunnittelua siihen liittyvine palveluineen. Palveluiden tulee tapahtua sähköisesti verkkopohjaisena tiedotuksena ja neuvontana, puhelinneuvontana sekä ryhmä- ja henkilökohtaisena neuvontana ja ohjauksena. Henkilökohtainen tiedotus, ohjaus ja neuvonta 1 Tiedot aikaväliltä 06/ /2007

13 13 ovat kalleudestaan huolimatta tehokkaimpia menetelmiä. Verkkopohjaisetkin ratkaisut edellyttävät hyvin toimiakseen tuekseen henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Toiminta edellyttää hyvää työministeriön ja opetusministeriön, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Väestön tietotekniikkaosaamisen kasvusta huolimatta on yhä edelleenkin olemassa väestöä, joka ei osaa tai halua turvautua verkkopohjaisiin palveluihin. Sen vuoksi ennen täydellistä verkkopalveluihin siirtymistä tarvitaan siirtymäaika, jolloin on oltava saatavilla myös kirjallista materiaalia. Tieto-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä tulee kehittää aikuisopiskelijoiden ehdoilla ja heidän tarpeistaan lähtien. Järjestelmien tulee palvella myös työelämää, erityisesti pieniä yrityksiä. Tämä edellyttää palvelujen rakentajilta uutta ajattelua Suomalaisten koulutustasoa tulee edelleen kohottaa Suomi sijoittui vuonna vuotiaiden saaman vähintään toisen asteen koulutuksen perusteella 29 OECD-maan joukossa vasta sijalle 10. Syynä tähän on varttuneemman työvoiman alhainen koulutustaso. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä on korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Suomessa noussut jo OECD-maiden kärkikastiin, sillä olimme vuonna 2005 OECD-maiden (30) joukossa jo neljäs ja pohjoismaista paras. Huolimatta siitä, että kansainvälisissä koulutustasotilastoissa olemme viime vuosina kirineet kovasti eteenpäin, suomalaisten koulutustasossa on edelleen parantamisen varaa. Peruskoulutusjärjestelmästä joka vuosi ulos tulevien riittämättömän koulutuksen varaan jäävien nuorten aikuisten ohella massamme on yhä edelleen suuri ikääntyvän aikuisväestön huonosti koulutettu ryhmä. Vuosina toteutuva koulutustason kohottamisohjelman, Nosteen myötä yli henkilöä parantaa koulutustasoaan. Silti kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevia työntekijöitä on työelämässä yhä yli Koulujärjestelmästämme tulee edelleen joka vuosi ulos lähes 20 % ikäluokasta eli noin nuorta saamatta mitään toisen asteen tutkintoa. Väestön koulutustasossa on myös huomattavia alueellisia eroja. Heikoin koulutustaso on Etelä- ja Keskipohjanmaalla ja paras Uudellamaalla. Aikuiskoulutusjärjestelmän tulee myös jatkossa mahdollistaa se, että kansalaiset eri puolilla maata voivat parantaa koulutustasoaan. Koulutustarjontaa ja -ratkaisuja suunniteltaessa on otettava huomioon, että vähän koulutusta saaneella aikuisväestöllä on mm. aikaisempien koulukokemustensa vuoksi korkea kynnys lähteä opiskelemaan. Sen vuoksi nämä henkilöt tarvitsevat erityistoimia ja tehokasta opinto-ohjausta aloittaakseen aikuisopinnot sekä uusien opiskelumenetelmien ja -taitojen opastusta selvitäkseen opinnoistaan kunnialla läpi. Nosteohjelmassa kehitettyjä hakevan toiminnan keinoja tuleekin juurruttaa koko aikuiskoulutuksen kenttään sekä ottaa niiden käyttötarve huomioon valtionosuusrahoitusta märiteltäessä.

14 Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistettävä ja sen tulee olla kiinteä osa julkista palvelukokonaisuutta Suomessa vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia on hieman yli eli alle 2 % väestöstä. Osuus on OECD-maiden pienin. Maahanmuuttajien, pysyvien tai pendelöivien (rajan yli edestakaisin matkustavien), määrä kasvaa silti jatkuvasti. Tärkeäksi maahanmuuttajaryhmäksi ovat nousseet työn vuoksi maahan muuttaneet. Heillä on erilaiset koulutustarpeet kuin muilla maahan muuttaneilla. Muiden kuin työn vuoksi maahan muuttavien ensimmäiset työpaikat ovat usein sisääntuloammateissa ja sisääntuloaloilla. Näitä ovat palvelualojen matalapalkkatyöt. Niistä siirrytään uraportaita eteenpäin kielitaidon, ammattitaidon ja sosiaalisten suhteiden kehittyessä. Näiden maahanmuuttajien työmarkkina-asema ja tulotaso vakiintuvat melko hitaasti. Aikajänne on noin kymmenen vuotta. Maahanmuuttajien aikuiskoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä vaikeaselkoinen ja eri kunnissa ja koulutuksen järjestäjillä erilainen. Järjestelmää tulee siis selkeyttää ja yhtenäistää koko maassa. Maahanmuuttajien aikuiskoulutusjärjestelyitä tulee muuttaa, jotta heidän työllisyysastettaan voidaan nostaa nopeammin ja kehittää erilaisia urapolkuja. Työvoimakoulutus johtaa kotoutumiskoulutusta useammin työllistymiseen. Kotoutumiskoulutuksesta jatketaan tavallisesti vain toiseen koulutukseen. Maahanmuuttajan saavuttua Suomeen, tulee hänet mahdollisimman pian, joko ennen kotouttamiskoulutusta, sen yhteydessä tai heti kotouttamiskoulutuksen jälkeen, ohjata joko avoimille tai tuetuille työmarkkinoille. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on maahanmuuttajan tällä hetkellä mahdollista työllistyä monille aloille myös olemattomalla tai heikolla suomen kielen taidolla. Työllistymisestään huolimatta maahanmuuttajalla tulee kuitenkin edelleen olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa aikuiskoulutusta ammatti-, kielitaito- ja sopeutumistilannettaan vastaavasti. Koulutukseen pääsyn tulee voida tapahtua kotouttamislain kattaman ensimmäisen kolmen vuoden jälkeenkin, jotta maahanmuuttaja voi koulutuksen avulla edetä urapolkua pitkin Maahanmuuttajien aikuiskoulutuksen rahoitusongelma on sen projektiperusteisuus. Merkittävä osa koulutuksesta rahoitetaan EU-perusteisella projektirahalla. Sen vuoksi maahanmuuttajien tarvitsemat erityispalvelut eivät ole rahoituksen osalta samassa asemassa muiden kuntien ja valtion rahoituksella ylläpidettyjen peruspalvelujen kanssa. Tilanne tulee korjata. Maahanmuuttajien ohjauksen ja heidän tarvitsemansa kotouttamis- ja kielitaitokoulutuksen sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tulee olla koko Suomessa samanlainen, selkeä ja hyvin johdettu julkinen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään alueellista koulutustarjontaa ja normaaleja koulutusväyliä.

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

x Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä

x Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä x Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä Keskeiset työn motiivit 1. Sivistystyö on perusteltava paljon aikaisempaa täsmällisemmin. Mitä se on ja mitä se tekee? Vain omaleimainen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa

Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa KOJOKO Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa Turku 11.3.2008 FM Seppo Niemelä Kertomuksen juonenkulku 1. Sivistystyön tilanteesta 2. Sivistystyön tehtävästä 3. Sivistymisen prosessista 4. Sivistymistä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot