EMOLEHMIEN RUOKINTA JA KUNTOLUOKITUS
|
|
- Annemari Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EMOLEHMIEN RUOKINTA JA KUNTOLUOKITUS Emolehmien rehustuksella pyritään täyttämään kunkin tuotannollisen vaiheen ravintoaineiden tarve ja ylläpitämään sopiva pötsintäyteisyys. Ylläpitotarve muodostaa %, maidontuotannon tarve % ja tiineys noin 10 % emolehmän vuosittaisesta kokonaisenergiantarpeesta. Emon kasvu eli aikuiskoon saavuttaminen vaatii noin 5 % kokonaisenergiantarpeesta. Emolehmän syöntikykyyn sekä valkuaisen ja energiantarpeeseen vaikuttaa eläimen aikuiskoko. Suuremmat eläimet tarvitsevat enemmän rehuja elopainon ylläpitämiseen. Emolehmän elopainon noustessa 200 kg rehun kuiva aineen syönti nousee keskimäärin 25 %, energiantarve 20 % ja valkuaisen tarve 15 %. Toisaalta esimerkiksi suurempi maidontuotantomäärä vaikuttaa samansuuntaisesti lisäämällä eläimen valkuaisen ja energiantarvetta. Käytännössä täysikasvuisten emolehmien rehuista saamaa energiamäärää rajoitetaan ylläpitokaudella nostamalla rehuannoksen kuitupitoisuutta ja heikentämällä sulavuutta. Rehujen täyttävyyden nostamisella estetään eläinten liiallinen lihominen sekä pidetään emot kylläisinä. Rehustuksen energiatiheyttä pyritään puolestaan lisäämään maidontuotantokaudella, jolloin tarve on ylläpitokautta korkeampi. Emolehmillä karkearehun sopiva täyttävyys on sekä hyvinvointi että hygieniatekijä. Sisäruokintakaudella kuivituksen tarve lisääntyy olennaisesti, jos emojen karkearehu on ylläpitokaudella hyvin sulavaa. Karkearehun riittävä täyttävyys pitää ruokintapöydän ja pötsin sopivasti täynnä niin, että emoille riittää tekemistä vuorokauden jokaiselle tunnille. Emojen häiriökäyttäytyminen voi lisääntyä, jos ruokintapöytä on useita tunteja vuorokaudessa tyhjänä. Tekemisen puute aiheuttaa stressiä, vaikka emojen energiantarve olisi laskennallisesti täytetty. Emoilla ei ylläpitokaudella ole muuta tekemistä kuin syöminen. Kuntoluokka Emojen ruokinta lähtee kuntoluokituksesta. Kuntoluokka on käytännöllisin tapa seurata emojen ruokinnan onnistumista. Emot kannattaa kuntoluokittaa vuosittain vasikoiden vieroituksen yhteydessä. Silmämääräistä kuntoluokitusta ja emojen yleisilmeen seurantaa ei kuitenkaan tule unohtaa päivittäisistä rutiineista (taulukko 1). Tehdessäsi havaintoja emolehmien kuntoluokasta, huomio erityisesti lavan, takaselän ja reiden ulkonäkö. Tuotannollisesti hyvässä kuntoluokassa olevan emolehmällä linjojen ei kuulu olla koveria. Jos kuntoluokissa tapahtuu selviä muutoksia, rehustusta on hyvä tarkentaa.
2 Taulukko 1. Emolehmien kuntoluokituksen pääkohdat. Kuntoluokka Havainto 1 2 2,5 3 3,5 4 5 Lihasatrofia Selvä Kyllä Ei yleensä Ei Ei Ei Ei Selkäranka Selvä Selvä Näkyy Tuntuu Tuntuu painaen Ei Ei Kylkiluut, kpl Kaikki Ei Ei Ei Rasvakudos, helluvainen ja kuve Ei Ei Ei Ei Vähän Kyllä Kyllä Lonkka ja istuinluut Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Vähän Ei Ei Rasvakudos, utare ja häntäluu Ei Ei Ei Ei Vähän Kyllä Kyllä Lihasatrofia on lihasten surkastumista. Alhaisissa kuntoluokissa lihaskudosta käytetään energian tuotantoon, jolloin lihasten koko pienenee. Suomessa emolehmille sovelletaan Skotlannissa 1970 luvulla muodostettua kuntoluokitus asteikkoa. Asteikko on muodostettu 0 5, mutta yleensä emolehmät kuntoluokitetaan asteikolla 1 5. Tavoitteena olisi pitää emolehmien kunto mahdollisimman tasaisena (Kuva 1.). Kuva 1. Tavoitekuntoluokat kevät ja syyspoikivissa karjoissa.
3 Emolehmän kehon energiavarastojen määrä tuotannon eri vaiheissa on yhteydessä hedelmällisyyteen. Energiantarve ja sitä vastaava ruokinta vaikuttavat emolehmän lisääntymistehokkuuteen. Emolehmän kuntoluokan laskiessa alle kahden vain alle puolella emoista esiintyy säännöllinen kiima. Ruokinta vaikuttaa emolehmän kehon rasvamäärään eli kuntoluokkaan (taulukko 2). Eläin käyttää kudosvarastoja, jos energian saanti on matalampi kuin elimistön energiantarve. Emon laihtuminen alentaa kuntoluokkaa ja vaikuttaa negatiivisesti hormonaaliseen lisääntymiskiertoon. Ajankohdalla, jona kuntoluokkaa menetetään, on merkitystä kiimakierron alkamiseen. Jos kuntoluokka laskee tiineyden lopulla, kiimakierron alkaminen viivästyy. Maidontuotantokauden alussa rasvavarastojen käytöllä ei ole yhtä negatiivista vaikutusta kiimakierron alkamiseen. Poikimisen jälkeistä kiimakierron sujuvaa alkamista voidaan nopeuttaa tarjoamalla emoille niiden tarpeiden mukaisesti energiaa. Taulukko 2. Emolehmän kuntoluokka ja kehon rasvapitoisuus. Kuntoluokka Kehon rasvapitoisuus, % Energiantarve ylläpitotarpeesta, % 0 3, , , , ,5 26, , ,91 85 Eläimet, jotka tarvitsevat suhteessa paljon energiaa ylläpitoon, voivat olla alttiimpia negatiiviselle energiataseelle kuin suhteessa vähän ylläpitoenergiaa tarvitsevat eläimet. Paljon ylläpitoenergiaa tarvitsevat eläi
4 met menettävät enemmän painoaan, millä voi olla merkitystä kiimakierron myöhempään alkamiseen. Tuotannollinen onnistuminen saavutetaan ainoastaan, jos emolehmän ravintoaineiden tarve täytetään mahdollisimman hyvin. Jos tarjotut rehut eivät täytä emolehmän ravintoaineiden tarvetta tiineyden ja maidontuotantovaiheen aikana, vasikan mahdollisuus kasvaa perimän asettaman potentiaalin mukaan voi olla rajoittunut. Rotujen väliset erot tulevat esiin eläinten kyvyssä säilyttää hedelmällisyys rajallisella rehustuksella. Emolehmien rehunsyöntikapasiteetti Emolehmä on laiduntava märehtijä, jonka ruoansulatuselimistö on kehittynyt käsittelemään runsaat määrät kuitupitoisia rehuja. Emolehmä pyrkii syöntikäyttäytymisellään säilyttämään riittävän pötsintäyteisyyden. Emolehmän rehun syöntimäärä voidaan arvioida laskemalla yhteen ylläpidon, tiineyden, ja maidontuotannon tarpeet. Syöntikapasiteetti ja vapaaehtoinen syöntihalu ovat eri roduilla erilaisia. Täysikasvuiset emolehmät sulattavat kuidun nopeammin kuin hiehot. Täysikasvuisella eläimellä on siten hiehoa paremmat valmiudet hyödyntää karkearehudieettiä. Maidontuotanto voi lisätä emolehmillä rehun sulatusta. Vanhan emolehmän syöntikyky on keskimäärin 20 % korkeampi kuin kaksivuotiaan hiehon. Yksinkertaisin tapa arvioida emolehmän syöntikykyä on tietty prosenttiosuus emolehmän painosta. Syöntikykyyn vaikuttavat tarjottujen rehujen sulavuus ja kuitupitoisuus sekä eläimen ikä (taulukko 3). Taulukko 3. Yksinkertainen tapa arvioida eläinten karkearehun syöntikykyä. Tuotantovaihe vaikuttaa emolehmän kuiva aineen syöntikykyyn. Syöntikyky, % elopainosta Heikkolaatuinen karkearehu D arvo > 540 g/kg ka, olki Kohtalainen karkearehu D arvo > 580 g/kg ka Hyvälaatuinen karkearehu D arvo >650 g/kg ka Tiineet hiehot 1,0 1,6 1,8 2,5 3,0 Emot ylläpitokausi 1,4 1,6 1,8 2,0 2,3 2,6 Emot maidontuotantokausi 1,6 1,8 2,0 2,4 2,5 3,0
5 Myöhäänkin korjattua apilaa sisältävää säilörehua emot pystyvät syömään hieman enemmän. Jos karkearehun apilapitoisuus on yli 15 % kuiva aineesta, emon kuiva aineen syönti on noin 2 % elopainosta tuotantovaiheesta riippumatta. Emolehmien ylläpitotarve Emolehmän ylläpitotarve muodostaa ¾ sen vuosittaisesta valkuaisen ja energiantarpeesta. Emolehmien ruokinta on pääasiallisesti ns. energiaruokintaa. Emolehmän valkuaisen ja energiantarve muodostuvat eläimen elopainon ja tuotannontason mukaan (taulukko 4). Ylläpitotarpeen täsmyyttämiseksi otetaan emolehmillä huomioon kuntoluokka (taulukko 2). Taulukko 4. Kuntoluokassa 3 olevien emojen energiantarve, MJ/päivä. Megajoulet saat rehuyksiköiksi seuraavalla kaavalla: MJ / 11,7 = RY Emo elopaino, kg Energiantarve, MJ/päivä , , , , , , , , ,6
6 Ylläpitotarve vaihtelee jonkin verran yksilöiden ja rotujen välillä. Eniten emojen ylläpitotarpeeseen vaikuttaa kuitenkin emojen koko ja kuntoluokka. Ylläpitotarve on korkea emolehmillä, joiden maidontuotantopotentiaali ja sisäelinten massa on suuri ja joilla on suhteessa vähemmän rasvakudosta. Ylläpitoenergian tarpeella on positiivinen yhdysvaikutus maidontuotantomäärän ja kasvuominaisuuksien kanssa. Yksilöiden ylläpitotarpeiden välillä on havaittu noin % vaihtelu, joka on riippumaton eläimen painosta tai tuotannontasosta. Matalan ylläpitotarpeen eläinten valinta uudistuseläimiksi vaikuttaa eniten emolehmäkarjan rehunkulutukseen. Ylläpitotarve periytyy keskinkertaisesti (h 2 =0,52 ± 0,22). Tuotantovaiheeseen sopivan rehun valinnassa on otettava huomioon eläinten ikä, kuntoluokka, koko ja karkearehun sulavuus (Taulukko 5). Karkearehut ovat emolehmätilalla aina myös hyvinvointitekijä. Taulukko 5. Karkearehun energia ja valkuaisvaatimukset eri tuotantovaiheissa. Tuotantovaihe Kuntoluokka, asteikko 1 5 Karkearehun energiasisältö, MJ/kg ka Karkearehun valkuaissisältö, g/kg ka Karkearehun D arvo, g/kg ka Ylläpitokausi, ei kunnostustarvetta Ylläpitokausi, joudutaan kunnostamaan Tiineyden viimeinen kolmannes Imetys eli maidontuotantokausi > 3,0 < 8, < 2,5 > 9, Tavoite 3,0 > 9, Tavoite 2,5 3,0 9, Tiineys Tiineys jaetaan kolmeen eri jaksoon: alku, keski ja lopputiineyteen. Märehtijän sikiön alkutiineyden aikaista ravintoaineiden tarvetta on pidetty merkityksettömänä, koska 75 % sikiön koon kasvusta tapahtuu kahden viimeisen tiineyskuukauden aikana. Sikiön perimä (genotyyppi) vaikuttaa eniten vasikan kasvurytmiin tiineyden alku ja keskivaiheessa. Vastaavasti tiineyden loppuvaiheen kasvurytmi on riippuvainen emon perimästä. Tämä johtuu pääosin tiineyden loppuvaiheen ympäristötekijöiden suuremmasta vaikutuksesta syntyvän vasikan kasvuun. Jotta asia ei olisi näin yksinkertaista syntymättömän vasikan tiineyden loppuvai
7 heessa sikiön kasvuun vaikuttavat myös aina sukupuoli ja isärotu. Emolehmä kantaa sonnivasikkaa noin pari päivää kauemmin kuin lehmävasikkaa. Emän ja sikiön rotuominaisuudet voivat vaikuttaa eri tavalla emon ravintoaineiden tarpeeseen. Tiineyden kestoon vaikuttaa sekä emän että isän rotu. Anguksen kantoaika on keskimäärin lyhyempi kuin herefordin ja isojen rotujen. Limousinilla tiineys voi kestää jopa 14 päivää kauemmin kuin anguksella. Istukan riittävän tehokas toiminta on välttämätöntä sikiön ravintoaineiden saannin ja kasvun turvaamiseksi. Emolehmien rajoitettu ruokinta tiineyden alkuvaiheessa (tiineyden kesto pv) vaikuttaa negatiivisesti istukan kehitykseen ja veren virtaukseen. Jos ruokinnan tasoa nostetaan, osa muutoksista on palautuvia, tosin istukan vasikanpuoleinen veren virtaus jää heikommaksi. Istukan kehittyminen ja sikiön kudokset muodostuvat tiineyden alkuvaiheessa samanaikaisesti. Kahden ensimmäisen tiineyskolmanneksen aikana sikiön kasvu on pääasiassa solujen lukumäärän lisääntymistä. Aivo ja sydänlihaskudos ovat aina etusijalla ravintoaineiden saannissa. Lihaskudos ja sen kehittyminen on haavoittuvaista, jos ravintoaineista on puute tiineysaikana. Sikiöajalla on ratkaiseva merkitys luustolihaksien kehityksessä, koska lihassolujen lukumäärä ei kasva syntymän jälkeen. Lihassolut ja solujen sisäiset lihassäikeet muodostuvat tiineyden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Tiineyden aikainen rajoitettu ruokinta voi vaikuttaa jälkeläisten menestymiseen teuraseläiminä sekä uudistuseläiminä. Ravintoaineiden vajeelle altistuneiden emolehmien jälkeläisten vieroitus ja teuraspainot voivat olla matalampia kuin niiden emolehmien jälkeläisillä, joiden ravintoaineiden saanti on ollut tiineyden aikana suositusten mukaista. Emolehmien tiineydenaikaisella valkuaislisällä on vasikoiden syntymäpainoa ja lihaskudoksen muodostumista lisäävä vaikutus, kun karkearehu on heikkolaatuista. Geneettiseltä potentiaaliltaan korkeatuottoisille eläimille on tärkeää tarjota ravintoarvoltaan hyvälaatuisia rehuja tiineyden ja maidontuotantokauden aikana. Emolehmillä, joiden kuntoluokka nousee erittäin hyvin laidunkaudella (kuntoluokka yli 3,5), rasvavarastoja voidaan käyttää tasaamaan ruokinnallisia vajauksia sisäruokintakaudella. Täysikasvuisten emolehmien ja tiineitten hiehojen rehun kuiva aineen syöntikyky laskee % tiineyden kolmen viimeisen viikon aikana. Toisaalta sikiön kasvu kiihtyy juuri tänä aikana. Tiineyden viimeisellä kolmanneksella ravintoaineiden (sekä valkuaisen että energian) parempi saatavuus voi lisätä vasikan syntymäpainoa. Lisääntyneellä syntymäpainolla ei ole selvää vaikutusta poikimavaikeuksiin. Poikimavaikeudet aiheutuvat emon ja syntyvän vasikan koon epäsuhdasta ja ennen kaikkea perintötekijöiden vaikutuksesta. Lopputiineyden aikaisen ruokinnan vaikutusta poikimavaikeuksiin ei ole pystytty osoittamaan. Tiineydenaikaista ravinnontarpeen lisääntymistä vastaava rehustus parantaa vasikoiden elinvoimaisuutta ja lisää ter
8 nimaidon vasta aineiden määrää. Tiineyden viimeisellä kolmanneksella emon ravitsemuksellinen vaje sekä valkuaisaineiden että energian saannissa vähentää vasikan lämmöntuottoa. Heikompi lämmöntuotto puolestaan heikentää vastasyntyneen vasikan elinvoimaisuutta. Heikompi lämmöntuotto voi vaikuttaa vasikan selviytymiseen varsinkin, jos poikiminen tapahtuu lämpötilan ollessa selvästi pakkasen puolella. Keväällä poikivien emojen rehut olisi hyvä vaihtaa sulavuudeltaan ja ravitsemukselliselta laadultaan parempaan karkearehuun poikimakauden alkaessa, jos emojen ylläpitokauden dieetti koostuu heikosti sulavasta karkearehusta. Taulukko 6. Emolehmien energiantarve kuntoluokassa 3 kaksi kuukautta ennen poikimista. Emo elopaino, kg Energiantarve, MJ/päivä , , , , , , , , ,5 Emo tarvitsee tiineyden lopussa enemmän energiaa vasikan kiihtyvään kasvuun, ternimaidon muodostamiseen ja rasvavarastojen keräämiseen (taulukko 6). Emojen ruokinta tulisi suunnitella niin, että tiineyden viimeisellä kolmanneksella painon lisäystä on noin 0,5 kg/päivä. Maidontuotanto Emolehmän maidontuotantomäärän arvioidaan olevan 1,0 1,2 % eläimen elopainosta. Keskimäärin tämä merkitsee noin 5 9 kg:n maitotuotosta päivässä. Ensimmäistä kertaa poikineet hiehot tuottavat keskimää
9 rin noin 20 % vähemmän maitoa kuin vanhemmat emolehmät. Yli 15 kg/päivä maitotuotosta ei kannata emolehmillä tavoitella, koska vasikka pystyy harvoin hyödyntämään niin suuria maitomääriä. Emolehmien syöntikyky nousee nopeasti poikimisen jälkeen yli 20 % suuremmaksi kuin ylläpitokaudella. Valkuaisen ja energiantarve kasvavat vastaavasti % riippuen maidontuotantotasosta. Yleensä lisääntynyt syönti riittää kattamaan tarpeen, jos annetut rehut ovat ravitsemukselliselta laadultaan kohtuullisia. Ennen vieroitusta tapahtuvan vasikan kasvun ja emon maidontuotantomäärän välillä on vahva geneettinen yhdysvaikutus (r=0,8). Emolehmän suuri maidontuotantomäärä lisää vieroitettavan vasikan painoa. Vasikan kasvun kannalta on tärkeää, että maidontuotannossa olevien emolehmien energiantarve täytetään. Emon koko eli elopaino vaikuttaa maidontuotantokaudellakin energiantarpeeseen. Tämän ns. ylläpitotarpeen lisäksi lasketaan maidontuotannon tarve. Emon tuottamalla maitomäärällä on olennainen osa siihen, kuinka paljon energiaa emo tarvitsee. Haasteeksi muodostuu seikka, että harvoin on tietoa emolehmän päivittäisestä maitotuotoksesta. Rotu ja yksilökohtaista vaihtelua on runsaasti. Usein emojen maidontuotantokauden energiantarve jää paperilla olevaksi karkeaksi arvioksi (Taulukko 7). Taulukko 7. Emojen maidontuotantokauden energiantarve kuntoluokassa 3. Emon elopaino, kg Rotu ja maidontuotanto ekm kg/pv Maidontuotannon tarve, MJ/päivä Imetyskauden energiantarve, MJ/päivä 650 Angus (8,5) 43,8 110,1 700 Hereford (7,5) 38,6 108,7 850 Charolais (8,0) 41,2 122,3 800 Limousin (5,5) 28,3 105,8 850 Simmental (12) 61,8 142,9 ekm = energiakorjattu maitotuotos lasketaan maidon rasva, valkuais ja laktoosipitoisuuksien perusteella. Usein emolehmien maito sisältää enemmän rasvaa ja valkuaista kuin keskimääräinen maidontuotantoon jalostetun lehmän maito. Tämä johtuu osittain ruokinnasta, mutta toisaalta pienemmästä maitomäärästä.
10 Emolehmien kivennäis ja hivenaineruokinta Suolassa (NaCl) oleva natrium on ainoa kivennäisaine, jota eläimen elimistö pystyy itse säätelemään. Natriumilla on tärkeä rooli useassa eri elimistön toiminnassa. Nk. jauheiset täyskivennäiset sisältävät % suolaa. Eläimillä olisi hyvä olla täyskivennäisen rinnalla joko suolakivet tai vapaasti esim. merisuolaa. Suolan vapaasaanti on erityisen tärkeää, jos tilalla on käytössä nk. makukivennäinen tai nuolukivennäinen. Tällaisista kivennäisistä emojen suolan saanti jää usein liian pieneksi. Emolehmien ylläpitokauden kivennäisruokintaan suositellaan kivennäistä, jossa on hyvin imeytyvää magnesiumia ja alhainen kalsiumpitoisuus. Emolehmät syövät pääsääntöisesti esikuivattuja karkearehuja, joiden kaliumpitoisuus on usein hyvin korkea. Korkealla rehustuksen kaliumpitoisuudella on ikävä ominaisuus heikentää muiden kivennäisten imeytymistä. Toisaalta kalsiumin liikasaanti voi muodostua ongelmaksi varsinkin apilapitoisilla rehuilla, jolloin koko ylläpitokauden rehustus voi sisältää liikaa kalsiumia eläinten tarpeeseen. Tällöin emolehmän elimistö ei ehdi valmistautua maidontuotantovaiheen vaatimalle kalsiumaineenvaihdunnan muutokselle. Emolehmillä voi esiintyä poikimahalvausoireita, myös piilevinä. Poikimiset voivat olla ns. laiskoja, jolloin kohdun supistukset ovat heikkoja tai loppuvat kesken poikimisen. Korkea kalsiumpitoisuus yhdessä mahdollisen korkean ammoniumtyppipitoisuuden kanssa heikentää magnesiumin imeytymistä, emot voivat olla alttiimpia sekä laidun että poikimahalvaukselle. Liika kalsiumin saanti vaikuttaa myös eläimen jodin saantiin. Jodin puutos pitkittää poikimista ja heikentää syntyneen vasikan kylmänsietokykyä. Luomutuotetuissa rehuissa haasteeksi voi muodostua myös emojen fosforin riittävä saanti, kun emot ruokitaan pelkällä karkearehuvaltaisella dieetillä. Valittu rehustusmalli vaikuttaa emolehmien kivennäiskoostumukseen, ylläpitokaudelle suositetaan kalsiumin ja fosforin suhdetta 1:1 ja imetyskaudelle vastaavasti Ca:P 2:1. Mikrokivennäisistä erityisesti koboltti (Co), kupari (Cu), seleeni (Se), sinkki (Zn), jodi (I) ja A sekä E vitamiini vaikuttavat hedelmällisyyteen. Tasapainoisesta kivennäisruokinnasta huolehtiminen on tärkeää hedelmällisyyden säilyttämisen kannalta. Useat hivenaineet ja vitamiinit toimivat yhteistyössä, joten kummankin tarve tulee täyttää. Seleenin ja E vitamiinin saanti on turvattava kivennäisruokinnalla, varsinkin käytettäessä luomutuotettuja karkearehuja. A vitamiinin saanti on yleensä turvattu, kun eläimet saavat karoteenia vihreää väriä sisältävistä rehuista. Toisaalta karkearehujen heikko säilönnällinen laatu tuhoaa A vitamiinin. Jos emot ovat olleet ennen poikimista heikkolaatuisilla karkearehuilla, A vitamiinilisästä voi olla hyötyä. On myös huomioitava, että jos eläimellä on sinkistä puutetta A vitamiinin varastot eivät ole hyödynnettävissä. D vitamiinia emot saavat ns. aurinkokuivatuista karkearehuista. Pohjoisella pallon puoliskolla eläinten iholla ei muodostu tarpeeksi D vitamiinia, vaikka emot pääsisivät ulkoilemaan. Riittävän saannin ADE vitamiinien saannin varmistamiseksi ennen poikimista voidaan antaa myös ADE vitamiinilisä. Emon kuparivarastot vaikuttavat siihen, kuinka paljon kuparia siirtyy vasikalle. Ternimaidossa on myös runsaasti kuparia ja sinkkiä, vaikka maidon pitoisuudet ovat verrattain alhaisia. Käytännössä helpoin tapa huolehtia emojen ja vasikoi
11 den kivennäisruokinnasta on tarjota emoille koko ajan sopivaa täyskivennäistä. Kivennäisten syönnissä on huomattavia eroja. Vapaassa kivennäisten syötössä on hyvin vaikeaa tietää syökö kaikki emot tarjolla olevaa kivennäistä riittävästi. Kivennäisten kulutusta on hyvä seurata ja laskea aika ajoin. Jossain tapauksissa on edullista varmistaa kaikkien emojen kivennäisten saanti ns. käsisyötöllä. Käsisyötössä haluttu kivennäismäärä sekoitetaan pieneen määrään jotain herkkua (viljaa, melassia tai melassileikettä). Käsisyöttöä voidaan käyttää mm. pari kuukautta ennen poikimista, jotta varmistetaan riittävä emon seleenin ja E vitamiinin saanti. Ruokinta ajankohta Rehujen syönnistä, sulatuksesta ja märehtimisestä muodostuu aina lämpöä. Emolehmärakennukset ovat pääasiallisesti kylmiä rakennuksia. Vuoden kylmimpänä ajankohtana ruokinta ajan kohdan siirtäminen illaksi, siirtäisi emojen tuottaman suurimman lämmön luovutuksen yöksi. Oletuksena on, että tällöin suurempi osa ravintoaineista jäisi tuotantoon. Emolehmien ruokinta illalla voi vaikuttaa vasikoiden syntymäaikaan. Pötsin täyteisyys ja hormonaaliset tekijät voivat siirtää poikima ajan kohtaa valvojalle suotuisammaksi. Jos ruokinta ajankohta siirretään alkuiltaan (18:00 20:00) noin 80 % emoista voi poikia klo 6:00 18:00 välisenä aikana. Poikimakauden valvonta on helpompaa ja miellyttävämpää, kun poikimisien suurempi todennäköisyys on ns. päiväsaikaan. Emojen syöntikäyttäytyminen muuttuu muutama päivä ennen poikimista. Syöntimäärä vähenee 2 5 kg ka. Emo lopettaa syömisen aikaisemmin ja viettää enemmän aikaa märehtien. Tarkka karjanhoitaja huomaa yksittäisten emojen käytöksen muutoksen ja pystyy kohdentamaan tarkkailun tiettyihin yksilöihin. Emojen ruokinnan suunnittelun vaiheet 1) Tiedä, mitä emosi painavat ja kuinka paljon ne syövät Jos et voi punnita emoja, elopainon arviointiin voidaan käyttää poistoon menneiden emojen teuraspainoa. Teuraspaino on noin 50 % elopainosta. Emon rasvaluokka on kuitenkin hyvä ottaa elopainoja arvioitaessa huomioon. Emoilla rasvaluokka ja kuntoluokka ovat pääsääntöisesti samat. Elopainon arvio tulisi olla kuntoluokassa 3. Yksi kuntoluokka painaa 57 kg. Esimerkki: teuraspaino keskimäärin 398 kg, rasvaluokka 4. Emojen laskennallinen paino on 796 kg. Vähennetään yksi rasvaluokka, 796 kg 57 kg = 739 kg. Aina on tietenkin tarkempaa, jos emot on punnittu esimerkiksi laidunkauden jälkeen vasikoiden vieroituksen yhteydessä.
12 2) Kuntoluokita emot Kuntoluokita emot ennen sisäruokintakauden alkua. Määritä kunnostus tarve ja selvitä syyt, miksi jotkut emot tarvitsevat kunnostusta. Suunnittele, miten kunnostus suoritetaan, käytetäänkö viljaa vai yritetäänkö paremmalla karkearehulla. Muista, että tavoitekuntoluokka tulisi olla saavutettu kaksi kuukautta ennen poikimista. Kunnostus vaatii huomattavan paljon energiaa ja usein usean ruokintaryhmän erilaiset ruokinnat hankaloittavat ruokinnankäytännön toteutusta. Tasaisen karjan hoitaminen on yleensä helpompaa kuin hyvin hajanaisen. Eläinainekseltaan tasaiseen karjaan ei ole muuta tietä kuin tavoitteitten selvä asettaminen, pitkä jännitteinen periksi antamaton työ ja joukkoon kuulumattomien karsinta. 3) Laske energiantarve ja täsmyytä valkuaisella Rehuanalyysi emoille syötettävistä karkearehuista tuo arvokasta tietoa eläinten ruokintaan ja antaa varmuutta seuraavien vuosien ruokinnan onnistumiseen. Rehuanalyysistä kannattaa erityisesti seurata kuiva ainetta, energiaa, valkuaista ja D arvoa. Syönti indeksi ei yleensä vaikuta emojen syöntiin heikentävästi, jos se pysyy yli 95:ssä. Ilman rehuanalyysiä on hyvin vaikea arvioida eri karkearehujen energia ja valkuaissisältöä ja suunnitella ruokintaa. Karkearehujen kivennäisanalyysi kannattaa tehdä noin joka kolmas vuosi. Korjuuaikanäytteen ottaminen ennen kaikkea ensimmäisen sadonkorjuun yhteydessä antaa pelivaraa siihen, milloin seuraavaa satoa on hyvä ruveta suunnittelemaan. Korjuuaikanäytteellä saadaan tieto karkearehun D arvosta, energiasta ja valkuaisesta. Näillä tiedoilla päästään jo pitkälle, minkälaista rehua tarvitaan täydentämään emojen sisäruokintakautta. 4) Valitse sopiva kivennäinen emojen karkearehuruokintaan Eläimet eivät syö sitä mitä ne tarvitsevat, vaan sitä mitä ne haluavat. Kivennäisten puute tai saannin epätasapaino aiheuttaa melko harvoin heti eläinten sairastumista. Puutosoireet ovat usein epämääräisiä ja niitä voi olla vaikea havainnoida. Ensimmäiset puutosoireet voivat olla vasikoiden heikko kasvu, emojen heikko hedelmällisyys ja vastustuskyky, heikko karvaisuus yms. Pitkään jatkunut jonkun kivennäisen puute aiheuttaa usein usean eläimen samanaikaisen sairastumisen. Harvoin emotilallakaan selvitään yhdellä ainoalla, saman koostumuksen omaavalla kivennäisellä kaikissa tuotantovaiheissa. Luomuemolehmätilalla on erityisen tärkeää huomioida oikean kivennäisen valinta.
13 Tarkista valittavana olevista kivennäisistä seuraavat asiat ennen ostopäätöstä: Ei liikaa kalsiumia (Ca) ylläpitokaudella. Jos tuoteselosteessa kolminumeroinen luku kalsiumin kohdalla, älä valitse ylläpitokauden emojen kivennäisruokintaan. Imetyskaudelle tällainen kivennäinen sopii. Kivennäisen fosfori (P). Pelkällä karkearehuruokinnalla olevien emojen tulee saada kivennäisestä fosforia. Älä valitse kivennäistä, jonka fosfori esitetään yksinumeroisena lukuna. Riittävästi hyvin imeytyvää magnesiumia (Mg). Valitse kivennäinen, jonka tuoteselosteessa on kaksi magnesiuminlähdettä, magnesiumoksidi ja magnesiumfosfaatti. Riittävästi seleeniä (Se) ja E vitamiinia. Valitse kivennäinen, jossa on sekä epäorgaaninen että orgaaninen seleeninlähde 1:1. Tai kivennäinen, jossa on pelkkä orgaaninen seleeni. Luomuemolehmätiloilla seleenin tulee imeytyä hyvin ja olla pitkäkestoisesti käytettävissä. Tämä toteutuu vain orgaanisen seleenin avulla. Yhteenvetona: Nyrkkisääntöjä emojen ruokinnansuunnitteluun Emojen ruokinta usein pelkkää karkearehuruokintaa Karkerehujen analysointi Emojen punnitus Kuntoluokita emot o Vasikoiden vieroituksen jälkeen, sisäruokintakauden alussa o Kaksi kuukautta ennen poikimista o Tavoitekuntoluokka on 3,0 o Tavoitekuntoluokka tulisi olla saavutettu kaksi kuukautta ennen poikimista kunnostusruokinnalla eli paremmilla rehuilla o Ruokintaryhmän sisällä ei tulisi olla yli 0,5 kuntoluokkaa heikompia yksilöitä Kuiva aineen syöntikyky o Pötsi tarvitsee vähintään 6,0 kg ka/100 kg elopainoa karkearehua, jotta se toimii o Ylläpitokausi: Säilörehua kg ka/päivä o Imetyskausi: Säilörehua kg ka/päivä o Runsaasti yksilö ja karjakohtaista vaihtelua o Karkearehujen kulutuksen seuranta ja tilakohtaisen emojen syöntikyvyn laskenta Energiantarve o Ylläpitokausi: 10,0 MJ/100 kg elopainoa, jos ei kunnostustarvetta (D arvo > 580 g/kg ka) o Ylläpitokausi: 12,0 MJ/100 kg elopainoa, jos kunnostustarve (D arvo > 620 g/kg ka) o Tiineyden kaksi viimeistä kuukautta: 11,5 MJ/100 kg elopainoa (D arvo g/kg ka) o Imetyskausi: 16 MJ/100 kg (D arvo > 640 g/kg ka)
14 Rehuannoksen raakavalkuainen o Ylläpitokausi: 110 g/kg ka o Tiineyden kaksi viimeistä kuukautta: 120 g/kg ka o Imetyskausi: g/kg ka o Pötsin toiminta vaatii, että rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus on g/kg ka. o Sopivalla valkuaislisällä voidaan parantaa heikkojen karkearehujen sulavuutta ja pötsin toimintaa. Jos karkearehujen raakavalkuaispitoisuus laskea alle 70 g/kg ka, tarvitaan lisäksi energiaa pötsimikrobien toiminnan turvaamiseksi. Kivennäiset o Ylläpitokaudelle kivennäinen, jossa Ca:P 1:1 o Imetyskaudelle kivennäinen, jossa Ca:P 2:1 o Mg pitoinen kivennäinen ennen laidunkautta ennalta ehkäisemään laidunhalvausta o Varmista riittävä suolan saanti kivennäisten lisäksi o Katso kivennäisen tuoteselosteesta annostelu ja seuraa kivennäisen kulutusta! Homeet ja hiivat vähentävät rehujen maittavuutta ja voivat aiheuttaa terveysongelmia (tiinehtyminen, luomiset, heikot vasikat, keuhko oireet yms.) Maittamattomat rikkaruohot voivat olla myrkyllisiä (esim. hevonhierakka). Rikkaruohot ruokintapöydällä eivät kerro emojen ruokinnan hyvästä toteutumisesta. Luomutilalla ongelmallisten rikkaruohojen siemenpankki voi moninkertaistua ruokintapöytäjätteiden ja eläinten ruuansulatuskanavan läpimenneiden siemenien kautta. Maiju Pesonen
15 Kirjallisuus: Alford, A.R., Café, L.M., Greenwood, P.L. & Griffith, G.R The economic effects of early life nutritional constrains in crossbred cattle bred on the NSW North Coast. Economic Research Report No. 33. Armidale: CRC Beef. NSW Department of Primary Industries. 33 s. Saatavilla internetistä: < data/assets/pdf_file/0010/146980/err 33 crossbred cattle.pdf>. Andrews, A.H., Blowey, R.W., Boyd, H. & Eddy, R.G. (toim.) Bovine medicine. Diseases and husbandry of cattle. Second edition. Blackwell Publishing. Hong Kong s. Bailey, C.L., Prado Cooper, M.J., Wright, E.C., Anderson, M., Jones, R., Horn, G.W., Krehbiel, C.R. & Wettemann, R.P Effects of maintenance energy requirements of beef cows on cow and calf performance. Verkkodokumentti Animal Science Research reports. Saatavilla internetistä: < reports 1/2008>. Broadbent, P Suckler cow feeding strategies. North of Scotland College of Agriculture. Digest No s. Carstens, G.E., Johnson, D.E., Holand, M.D. & Odde, K.G Effects of prepartum protein nutrition and birth weight on basal metabolism in bovine neonates. Journal of Animal Science 65: CSIRO Nutrient requirements of domesticated ruminants. CSIRO Publishing, Collingwood, Australia. 270 s. Cundiff, L.V., Wheeler, T.L., Gregory, K.E., Shackelford, S.D., Koohmaraie, M., Thallman, R.M., Snowder, G.D. & Van Vleck, L.D Preliminary results from cycle VII of the cattle germplasm evaluation program at the Roman L. Hruska U.S. Meat Animal Research Center. Saatavilla internetistä: < Derno M., Jentsch, W., Schweigel, M., Kuhla, S., Metges, C.C. & Matthes, H. D Measurements of heat production for estimation of maintenance energy requirements of Hereford steers. Journal of Animal Science 83: DiCostanzo, A., Meiske, J.C. Plegge, S.D., Peters, T.M. & Goodrich, R.D Within herd variation in energy utilization for maintenance and gain in beef cows. Journal of Animal Science 58: Drennan, M.J. & McGee, M Effect of suckler cow genotype and nutrition level during the winter on voluntary intake and performance and on the growth and slaughter characteristics of their progeny. Irish Journal of Agricultural and Food Research 43:
16 Dubouet, C La production des bovines allaitants. 3e edition. Conduite. Qualité. Gestion. Guides France Agricole, Paris. 414 s. Ferrell, C. L. & Jenkins, T.G Relationship among various body components of mature cows. Journal of Animal Science. 58: Field, T.G Beef production and management decisions. 5th Edition. New Jersey: Pearson Prentice Hall, Upper Saddle River. 718 s. Fisher, D.S A review of a few key factors regulating voluntary feed intake in ruminants. Crop Science 42: Freetly, H.C., Nienaber, J.A. & Brown Brandl. T Partioning of energy in pregnant beef cows during nutritionally induced body weight fluctuation. Journal of Animal Science 86: Funston, R.N. Larson, D.M. & Vonnahme, K.A Effects of maternal nutrition on conceptus growth and offspring performance. Implications for beef cattle production. Journal of Animal Science 88 (E Supplement): E205 E215. Funston, R. N., Martin, J.L., Adams, D.C. & Larson, D.M Effects of winter grazing system and supplementation during late gestation on performance of beef cows and progeny. Proceedings of Western Section of American Society of Animal Science 59: Greenwood, P.L. & Cafe, L.M Prenatal and pre weaning growth and nutrition of cattle: longterm consequences for beef production. Animal 1: Greenwood, P.L., Café, L.M., Hearnshaw, H., Hennessy, D.W., Thompson, J.M. & Morris, S.G Longterm consequences of birth weight and growth to weaning for carcass, yield and beef quality characteristics of Piedmontese and Wagyu sired cattle. Australian Journal of Experimental Agriculture 46: Greenwood, P.L., Hunt, A.S., Hermanson, J.W. & Bell, A.W Effects of birth weight and postnatal nutrition on neonatal sheep: II. Skeletal muscle growth and development. Journal of Animal Science 78: Greenwood, P.L., Hearnshaw, H., Cafe, L.M., Hennessy, D.W. & Harper, G.S Nutrition in utero and pre weaning has long term consequences for growth and size of Piedmontese and Wagyu sired steers. Journal of Animal Science 82 (Supplement 1): 408 (Abstrakti).
17 Greenwood, P.L., Wolcott, M., Hearnshaw, H., Hennessy, D.W., Morris, S.G. & Harper, G.S Fetal growth capacity influences nutritional satus of Hereford cows during pregnancy. Animal Production in Australia 24: 304. Hess, B.W., Lake, S.L., Scholljegerdes, E.J., Weston, T.R., Nayigihugu, V., Molle, J.D.C. & Moss, G.E Nutritional controls of beef cow reproduction. Journal of Animal Science 83 (E Supplement): E90 E106. Hotovy, S.K., Johnson, K.A., Johnson, D.E., Carstens, G.E., Bourdon, R.M. & Seidel Jr., G.E Variation among twin beef cattle in maintenance energy requirements. Journal of Animal Science 69: Houghton, P.L., Lemenager, R.P., Horstman, L.A., Hendrix, K.S. & Moss, G.E Effects of body composition pre and postpartum energy level and early weaning on reproductive performance of beef cows and preweaning calf gain. Journal of Animal Science 68: Jarrige, R. (toim.) Ruminant nutrition. Recommended allowances & feed tables. Institut National de la Recherche Agronimique (INRA). John Libbey Eurotext, Paris London Rome. 389 s. Jaeger, J.R., Olson, K.C., DelCurto, T. & Qu, A Case Study: Pattern of parturition as affected by time of feeding and prediction of the time of day that parturition will occur in spring calving beef cows. The Professional Animal Scientist 24: Jenkins, T.G. & Ferrell, C.L Beef cow efficiency revisited. Teoksessa: Beef Improvement federation annual meeting, 34, Omaha, Nebraska. ss Jenkins, T.G. & Ferrell, C.L Daily dry matter intake to sustain body weight of mature, nonlactating, nonpregnant cows. Journal of Animal Science 85: Larson, D.M., Martin, J.L., Adams, D.C. & Funston, R.N Winter grazing system and supplementation during late gestation influence performance of beef cows and steer progeny. Journal of Animal Science 87: Lowman, B.G., Hankey, M.S, Scott, N.A., Deas, D.W. & Hunter, E.A Influence of time of feeding on time of parturition in beef cows. Veterinary Record 1009: 557 (Abstrakti). Manninen, M Winter feeding strategies for suckler cows in cold climatic conditions. Academic dissertation. University of Helsinki, Department of Animal Science, publications s. Martin, J.L., Vonnahme, K.A., Adams, D.C., Lardy, G.P. & Funston, R.N Effects of dam nutrition on growth and reproductive performance of heifer calves. Journal Animal Science
18 85: McDonald, P., Edwards, R.A., Greenhalgh, J.F.D. & Morgan, C.A Animal Nutrition. 6th edition. Essex: Pearson Education Limited. 607 s. Miller, S.P. & Wilton, J.W Genetic relationships among direct and maternal components of milk yield and maternal weaning gain in a multibreed beef herd. Journal of Animal Science 77: Murphy, B.M., Drennan, M.J., O Mara, F.P. & McGee, M Performance and feed intake of five beef suckler cow genotypes and pre weaning growth of their progeny. Irish Journal of Agricultural and Food Research 47: Naazie, A., Makarechian, M.M. & Berg, R.T Factors influencing calving difficulty in beef heifers. Journal of Animal Science 67: NRC National Research Council. Nutrient requirements of beef cattle. 7th rev. ed. Washington, DC: National academy press. 232 s. Odde, K.G Survival of the neonatal calf. Veterinary Clinics of North America: Food Animal Practice 4: Petit, M., Jarrige, R., Russel, A.J.F. & Wright, I.A Feeding and nutrition of the suckler cow. Teoksessa: Beef Cattle Production, World Animal Science. Jarrige, R. & Beranger, C. (toim.) Amsterdam: Elsevier. s Prado Cooper, M.J., Madden, R.D., Dillwith, J.W., Bailey, C.L., Wright, E.C., Krehbiel, C.R., Step, D.L. & Wettenmann, R.P Proteomic analyses in beef cows with low and high maintenance energy requirements. Journal of Animal Science (E. Supplement 2) 87: 296 (Abstrakti). Reynolds L.P. & Redmer, D.A Utero placental vascular development and placental function. Journal of Animal Science. 73: Reynolds, L P. & Redmer, D.A Angiogenesis in the placenta. Biology of Reproduction 64: Ridder, T.A., Young, W., Anderson, K.A, Lodman, D.W., Holland, M.D, Johnson, D.E. & Odde, K.G Effects of prepartum energy nutrition and body condition on birth weight and basal metabolism in bovine neonates. CSU Beef Program Report, 119 s.
19 Robinson, J., Chidzanja, S., Kind, K., Lok, F., Owens, P. & Owen, J Placental control of fetal growth. Reproduction Fertility and Development 7: Shuey, S.A., Bierklo, C.P. & Marshall, D.M The relationship of the maintenance energy requirement to heifer production efficiency. Journal of Animal Science 71: Smith, S.B. & Crouse, J.D Relative contributions of acetate, lactate and glucose to lipogenesis in bovine intramuscular and subcutaneous adipose tissue. Journal of Nutrition 144: Spitzer, J.C., Morrison, D.G., Wettemann, R.P. & Faulkner, L.C Reproductive responses and calf birth and weaning weights as affected by body condition at parturition and postpartum weight gain in primiparous beef cows. Journal of Animal Science 73: Spörndly, R. (toim.) Fodertabeller för idisslare. SLU Institutionen för husdjurens utfodring och vård. Rapport 257. Uppsala, Sweden, 96 s. Stalker, L.A., Adams, D.C., Klopfenstein, T.J., Feuz, D.M. & Funston, R.N Effect of pre and postpartum nutrition on reproduction in spring calving cows and calf feedlot performance. Journal of Animal Science 84: Underwood, K.R., Tong, J.F., Kimzey, J.M., Price, P.L., Grings, E.E., Hess, B.W., Means, W.J. & Du, M Gestational nutrition affects growth and adipose tissue deposition in steers. Proceedings of Western Section of American Society of Animal Science 59: Varel, V.H. & Kreikemeier, K.K Low and high quality forage utilization by heifers and mature beef cows. Journal of Animal Science 77: Vonnahme, K.A., Zhu, M.J., Borowicz, P.P., Geary, T.W., Hess, B.W., Reynolds, L.P., Caton, J.S., Means, W.J. & Ford, S.P Effect of early gestational undernutrition on angiogenic factor expression and vascularity in the bovine placentome. Journal of Animal Science 85: Williams, J.L. Garrick, D.J., & Speidel, S.E Educing bias in maintenance energy expected progeny difference by accounting for selection on weaning and yearling weights. Journal of Animal Science 87: Wu, G., Bazer, F.W., Wallace, J.M. & Spencer, T.E Board invited review. Intrauterine growth retardation: implications for the animal sciences. Journal of Animal Science 84:
20 Yurchak, T. & Okine, E Beef rations rules of thumb. Agri Facts, October Saatavilla internetistä: < Zhu, M.J., Du, M., Hess, B.W., Means, W.J., Nathanielsz, P.W. & Ford, S.P Maternal nutrient restriction upregulates growth signaling pathway in the cotyledonary artery of cow placentomes. Placenta 28: Zhu, M.J., Ford, S.P., Means, W.J., Hess, B.W., Nathanielsz, P.W. & Du, M Maternal nutrient restriction affects properties of skeletal muscle in offspring. Journal of Physiology 575:
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotEmolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,
LisätiedotEmolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti
Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotRehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia
LisätiedotVILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu
VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.
LisätiedotLimousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen
Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotKehitystä naudanlihantuotantoon II. Arto Huuskonen (toim.)
14 Kehitystä naudanlihantuotantoon II Arto Huuskonen (toim.) 14 Kehitystä naudanlihantuotantoon II Arto Huuskonen (toim.) ISBN 978-952-487-312-3 (Painettu) ISBN 978-952-487-313-0 (Verkkojulkaisu) ISSN
LisätiedotTehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa
Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Dr. Jimmy Hyslop, SAC Beef Specialist NaudanlihantuotannonasiantunGja Tehokkuus naudanlihantuotannossa keskeisiä seikkoja Eläimiin perustuvia
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotMitä hiiva on? Märehtijän ruokinta
Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi
Lisätiedot19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota
Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emojen ruokintapäivä 20.11.2014 Ikaalinen Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotVASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotEmolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen
Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä
Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotSeleeni. analyysitulokset ja niihin reagointi. Kristiina Sarjokari Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Oy, Alkutuotanto 8.1.2016
Seleeni analyysitulokset ja niihin reagointi Kristiina Sarjokari Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Oy, Alkutuotanto 8.1.2016 esityksen sisältö 1. miksi riittävä seleenin saanti on tärkeää - pikakertaus
LisätiedotEMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta
LisätiedotSYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA
SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset 2014
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotDr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja
Ne)osyön/ (residuaalinen syön/) ja sen mi)aus Iso- Britanialaisessa Stabiliser- rotukarjassa Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Mikä
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotKIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS
2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotUmmessaolokauden energian saannin vaikutus lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen
Ummessaolokauden energian saannin lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen Tuomo Kokkonen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, PL 28, 00014 Helsinki etunimi.sukunimi@helsinki.fi
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotTiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.
Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotantovaiheen tavoite Vasikan tiineysajan kasvu
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotUtareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä
Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!
Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen
LisätiedotÀ la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli
À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet
LisätiedotTerra - täysin uusi sarja pieneläimille
Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotLiharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
Lisätiedot080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA
ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin
LisätiedotEmojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve. Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen
Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen Otsikon alla: Miksi pienravinteita? Suosituksia Kivennäiset Hivenaineet
LisätiedotHAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy
HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA Oireet ja ennaltaehkäisy Teimme selvitystä karitsoiden nivelongelmista Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopintoihin liittyen. Olemme selvittäneet mitkä asiat vaikuttavat
LisätiedotPrimo-ruokintaohjelma
-ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotVarmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotLapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne
Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
LisätiedotUnderstanding Milk Fat and Protein Variation in Your Dairy Herd. Milja Heikkinen ProAgria Norh Savo
Understanding Milk Fat and Protein Variation in Your Dairy Herd Milja Heikkinen ProAgria Norh Savo milja.heikkinen@proagria.fi +35840 166 2597 Milk price in Finland Finland Standard milk: 3,3% protein,
LisätiedotOpti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta
Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotAngus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen
Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotHyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotVILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan
VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan KATSE KARKEAREHUUN Lypsylehmän ruokinnassa tärkein tekijä on karkearehun laatu. Hyvin sulava säilörehu on hyvän
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotEnergiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen
Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotSulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua
Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua Helppoutta, annostelutarkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä seosruokintaan Ainutlaatuiset sulavat annospussit mullistivat seosruokinnan
LisätiedotPihvinautojen kivennäisruokinta
Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotSeosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa
Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,
LisätiedotKasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-
LisätiedotLYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Martti Suvilehto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRuokintakoe 2012-2013
Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...
LisätiedotTietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa
Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Suomen Hippoksen jalostuspäivien esityksen tiivistelmä, 12.2.2008 FT Elena Autio, Suomen Hevostietokeskus ry Hevosten hyvinvointi ja suorituskyky ovat
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
LisätiedotPORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI
PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotLuomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut
Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
Lisätiedot