Naiset keittiöiden mestareina

Transkriptio

1 Naiset keittiöiden mestareina Tutkielma työn kokemuksista ja ammatti-identiteetistä Anna Piispanen Tutkimussuunnitelma Pro gradu tutkielmaan Kansatiede Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Ohjaajat: Pia Olsson ja Maarit Knuuttila

2 Sisällys 1. TAUSTA TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUSHISTORIA AINEISTO JA TUTKIMUSETIIKKA TUTKIMUSMETODI, KESKEISET KÄSITTEET JA TEORIA TOTEUTUSAIKATAULU JA MAHDOLLISET RISKIT SEN TOTEUTUMISESSA... 8 LÄHTEET...10 LIITE...13

3 2 1. Tausta Keväällä 2014 saatuani juuri valmiiksi kandidaatin tutkielmani 1, törmäsin sattumalta Facebookissa kirjailija Sofi Oksasen pohdintoihin kokin ammatista ja sen miesvaltaisuudesta. 2 Oksanen ihmetteli, miksi vuonna 2014 ammattikunnan keskuudessa järjestetyn Kokkien kokki äänestyksen kymmenen parhaan joukkoon ei ollut sijoittunut yhtään naista. 3 Oksanen ei ole yksin pohdintojensa kanssa. Kysymys siitä, miksei huippukeittiöiden johdossa ole naisia, nousee aika ajoin esille julkisessa keskustelussa, niin Suomessa 4 kuin ulkomaillakin 5. Ruoanlaiton taito on usein naisiin liitetty ominaisuus, 6 ja kokkikouluissa tavallisesti puolet opiskelijoista on naisia. Silti erityisesti huippukeittiöiden johdossa yleisesti on enemmän miehiä kuin naisia. Myös akateemisessa kontekstissa on vastikään tartuttu aiheeseen yhdysvaltalaisten sosiologien Deborah A. Harrisin ja Patti Giuffretin toimesta. Tutkimuksessaan Harris ja Giuffre ovat tutkineet naiskeittiömestareiden näkökulmasta keittiömestareiden sukupuolittunutta ammattikuntaa ja syitä siihen. 7 Suomessa keittiömestareiden ammatin tutkimus on ollut hyvin vähäistä ja siinä ei ole juurikaan huomioitu naisnäkökulmaa. 8 Tämän vuoksi olen päätynyt valitsemaan naisnäkökulman tutkielmaani, sekä näen sen hyvänä jatkumona kandidaatin tutkielmalleni. Tarkoituksenani on haastatella naiskeittiömestareita heidän työuristaan. Tutkimustehtävänäni on tarkastella keittiömestarin ammatin eri osa-alueita ja niiden luomia kokemuksia ammatista. Aiheen ajankohtaisuuden lisäksi, toinen innoittaja tutkimukselle löytyy omasta kokin ammatistani. Työskennellessäni vuosien ajan kylmäkkönä olen päässyt 1 Kandidaatintutkielma käsittelee keittäjänaisen työelämäkertaa, Piispanen Valitettavasti kyseinen Facebook-päivitys on sittemmin poistunut Oksasen sivuilta. 3 Äänestyksestä uutisoivat muun muassa Helsingin sanomat ( ja Iltasanomat ( 4 Esimerkiksi: Makuja.fi: Onko vain miehistä huippukokeiksi Tomi Björck ja Hans Välimäki? ( 5 Esimerkiksi: McNeilly Claudia: Where are all the great female chefs?. ( 6 Giuffre & Harris 2015, Giuffre & Harris Ks. esimerkiksi Turpeinen Keittiömestarin ammattia on sivuttu esimerkiksi ravintolahistoriaa käsittelevissä tutkimuksissa, esimerkiksi Sillanpää 2002.

4 3 tutustumaan erilaisiin keittiöihin ja työskennellyt niin nais- kuin mieskeittiömestareiden alaisuudessa. Aloitettuani kansatieteen opinnot aloin tarkastelemaan keittiötyötä erilaisesta näkökulmasta ja huomasin sen olevan mielenkiintoinen tutkimusaihe hyvin omaleimaisen työkulttuurinsa vuoksi. 2. Tutkimuskysymykset ja tutkimushistoria Naisia on ja on ollut Suomessa ravintola-alan töissä aina, mutta suurin osa julkisuudessa tunnetuista keittiömestareista on miehiä. 1 Tarkoituksenani ei ole selvittää, mistä keittiömestarin työn miesvaltaisuus juontuu. Pikemmin haluan tarkastella, mitä on vaadittu näiltä keittiömestarilta, jotka ovat päässeet tasokkaiden ravintoloiden johtoon. Näen sukupuolen yhtenä tekijänä, joka saattaa vaikuttaa heidän kokemuksiinsa. 2 Tarkastelen yleisellä tasolla heidän uriaan ja sitä, onko niissä jotain samanlaisia piirteitä tai poikkeavuuksia ja mistä nämä voisivat johtua. Tutkimuskysymykseni liittyvät kokemukseen työstä ja ammatti-identiteettiin. Tarkastelen aineistoni onko olemassa jotain tietynlaista keittiömestarin ammatti-identiteettiä? Ravintola-alaa kuvaillaan usein omaksi maailmakseen. Pitkät työpäivät, vuorotyö ja ammatin fyysinen vaativuus, tekevätkin keittiötyöstä varsin eksentrisen esimerkiksi verraten toimistotyöhön. 3 Keittiömestarin ammatti vaatii usein työlleen omistautumista. 4 Tutkimuksessani pyrin selvittämään, onko keittiömestarin ammatissa joitain keskeisiä kokemuksia? Kokonaisvaltaisina tavoitteinani on nostaa esille tätä vähälle tutkimukselle jäänyttä ammattiryhmää, saada lisää arvostusta erityisesti naiskeittiömestareille ja tuoda ravintola-alaan ja erityisesti keittiötyön kulttuuriin liittyviä kirjoittamattomia sääntöjä ja hiljaista tietoa 5 tieteellisen tutkimuksen pariin. Kansatieteellisen tutkimuksen osalta tutkielmani lukeutuu työn tutkimuksen konventioon. Kansatieteellisestä näkökulmasta on tarkasteltu useita ammattiryhmiä, mutta keittiömestarin tai kokin ammattien tutkimus on vähäistä. Klassisessa kansatieteessä esi- 1 Cantani 2014, Löyttyniemi 2004, Giuffre & Harris 2015, Turpeinen 2009, Fingerroos & Peltonen 2006, 12.

5 4 merkiksi ruuanlaiton tutkimus käsitteli enimmäkseen agraarisen yhteiskunnan perinteisiä raaka-aineita ja ruoanlaittotapoja, mutta itse ruoanlaittajaan ei juurikaan kiinnitetty huomiota luvulta lähtien työn tutkimuksen painopiste alkoi hiljalleen siirtyä eri ammattiryhmien tutkimukseen. 2 Viimeaikaisessa kansatieteelisessä työntutkimuksessa kohteena on ollut ensisijaisesti työntekijän kokemus ja näkökulma. Myös sukupuoli, erityisesti naisten tekemä työ, on noussut entistä enemmän esille työn tutkimuksessa. 3 Tämän tutkielman kannalta huomioon otettavia kansatieteellisiä ja etnologisia tutkimuksia ovat Tytti Niemisen Pro gradu -tutkielma Terveisiä Kairosta! Kotkalaista ravintolaelämää luvuilla sekä Maarit Knuuttilan väitöskirja Kansaomaisen keittämisen taito. Niemisen Pro gradu käsittelee Kotkassa sijaitsevan ravintola Kairon mainetta merimiesten suosimana kulttuurikapakkana. 4 Knuuttilan väitöskirjassa tutkitaan kodeissa naisten toimesta tapahtunutta arkikeittämistä. 5 Muilla tieteenaloilla ravintolatyötä on tutkittu useista eri näkökulmista, jotka ovat hyödyllisiä tätä tutkielmaa ajatellen. Historioitsija Merja Sillanpää on tutkinut suomalaisen ravintolakulttuurin kehitystä 1900-luvulla, 6 ja FT Johanna Catani on kirjoittanut tietokirjan suomalaisesta ravintolakulttuurista luvulla 7. Sosiologi Gary Allan Finen kirja Kitchens on tutkimus keittiötyöstä ja sen tekijöistä, niihin vaikuttuvista olosuhteista ja ulkoisista tekijöistä. 8 Suomessa tutkimusta keittiömestareiden työstä on tehnyt Veijo Turpeinen. Turpeinen on tutkinut väitöskirjatyössään huippukeittiömestareiden urakehitystä, huippuosaamista ja heidän edustamiaan ruoanvalmistuksen tyylisuuntia. 9 Turpeisen tutkimukseen on ottanut osaa myös naispuolisia keittiömestareita, mutta tarkastelussa ei ole otettu huomioon sukupuolten välisiä eroja keittiömestarin työssä. 10 Yhdysvaltalaiset sosiologit Deborah A. Harris ja Patti Giuffre ovat tutkineet naiskeit- 1 Ks. Esimerkiksi Talve 1979, Paaskoski 2008, Ks. Esimerkiksi Hytönen Nieminen Knuuttila Sillanpää Catani Fine Turpeinen Turpeinen 2009, 48. Huomion arvoista on, että Turpeisen tutkimukseen osaa ottaneista keittiömestareita 16,5 % on naisia.

6 5 tiömestareiden asemaa huippukeittiöissä. Tutkimuksessaan he keskittyvät tarkastelemaan sukupuolten välistä epätasa-arvoa ammattikeittiössä ja sitä, miksi naiskeittiömestarit ovat jääneet miespuolisten kollegojensa varjoon Aineisto ja tutkimusetiikka Tutkielmaa varten olen haastatellut keittiömestarina työskenteleviä ja työskennelleitä naisia. Sukupuolen lisäksi toinen rajaus haastateltavien suhteen on se, että he ovat työskennelleet ravintolakeittiön johdossa keittiömestareina. 2 Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan ravintolakeittiöiden keittiömestareita, eikä esimerkiksi laitos- tai suurkeittiöiden keittiömestareita. Haastateltavien ikää ei ole rajattu millään tavoin. Keittiömestarin ammatti on luonteeltaan meritokraattinen usein keittiömestarin aseman saavuttaminen edellyttää vuosien työskentely kokkina. 3 Vanhin haastateltavista oli syntynyt vuonna 1956 ja nuorin Haastattelut olen tehnyt loppuvuonna 2015 ja tammikuussa Kasvotusten haastattelin kuutta henkilöä. Maantieteellisistä syistä johtuen kaksi haastateltavista vastasivat samoihin haastattelukysymyksiin kirjallisesti. Äänitetyt ja litteroidut haastattelut tullaan tallentamaan Hotelli- ja ravintolamuseon arkistoon. Haastattelukysymykset käsittelevät haastateltavien uran kehitystä, ravintolatyön kokemuksia ja keittiömestarin työtä sekä niiden vaikutuksia elämään työn ulkopuolella. 4 Nimitän näitä haastatteluja työelämäkerroiksi, koska niiden painotus on vahvasti työelämässä. Jyrki Pöysän mukaan ilmiöiden sisäisen logiikan tutkimiseen soveltuvat parhaiten elämäkerralliset ja kokemuksia painottavat keruuteemat. 5 Vaikka tässä yhteydessä Pöysä puhuu kirjoitetusta aineistoista, huomasin haastatteluja saman ilmiön. Käydessämme läpi ensimmäisten haastateltavien työuria, he puhuivat usein henkilöstöjohtamisesta, taloudellisesta johtamisesta ja ruoanlaiton taidosta. Nämä osa-alueet tulivat niin selkeästi esille, että olen päätynyt ottamaan nämä tarkastelun alaiseksi tulevassa tutkielmassani. Työuran lisäksi puhuimme myös edellä mainituista teemoista ja viimei- 1 Giuffre & Harris 2015, Ammatin määritelmästä ja työtehtävistä ks. Giuffre & Harris 2015, 2 ja Turpeinen 2006, 14, 98. Ammattikeittiö jakautuvat usein kahteen puoleen, kylmään ja lämpimään, näissä suorittavaa työstä tekevät kokit. Pääkylmäkkö on vastuussa kylmäkeittiöstä, kun taas keittiömestari vastaa koko keittiön toiminnasta. 3 Turpeinen 2009, Liite 1. 5 Pöysä 2015, 23.

7 6 sissä haastatteluissa yritin haastattelijana keskittyä enemmän näihin osa-alueisiin. Yleisesti haastattelut etenivät hyvin vapaamuotoisesti. Kävimme läpi jokseenkin kronologisesti haastateltavien uran kehitystä, ammatinvalinnasta ja koulutuksesta lähtien. Keskustelut saattoivat poukkoilla aiheesta ja ajasta toiseen ja tavallista oli, että haastateltavat valaisivat minua esimerkkitarinalla jostain tietystä kokemuksesta. Etukäteen laatimani haastattelukysymykset toimivat lähinnä muistinvirkistäjänä, eikä niitä käyty systemaattisesti läpi. Osalle haastateltavista toimitin kysymykset ennen haastattelua tutustuttavaksi muutamaa päivää ennen haastattelua. Itse haastattelutilanteessa en huomannut tämä vaikuttaneen millään tavoin keskustelun kulkuun. Haastattelut kestivät kolmesta tunnista yhteen tuntiin, kun taas kirjalliset vastaukset olivat laajuudeltaan 14 sivusta kolmeen sivuun. Jo tutkimuksen alkumetreiltä lähtien on ollut selvää, että sitä varten haastateltavat henkilöt tullaan anonyymisoimaan. Lisäksi en tule käyttämään niiden ravintoloiden nimiä, joissa he ovat työskennelleet, vaan kuvailen niitä esimerkiksi liike-idean mukaan ja samoin sanoin kuin haastateltavat itse. Haastatteluissa saattaa tulla esille hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksia ja anonyymisoinnin tarkoituksena on suojella haastateltavia mahdollisilta seuraamuksilta. Toisaalta toivon tunnistamattomuuden antavan haastateltaville tunteen siitä, ettei heidän tarvitse varoa sanojaan ja mahdollisuuden puhua kokemuksistaan rehellisesti. Lisäksi en koe nimien olevan merkityksellisiä tutkimukseni kannalta. Yksinomaan anonymisointi ei riitä peittämään haasteltavien henkilöllisyyttä. Haastetta tähän tuo niin sanotusti pienen piirin ongelma naiskeittiömestareiden vähäisyyden vuoksi. Osa heistä on palkittuja ja tunnustettuja tekijöitä omalla alallaan ja jopa pioneereja urallaan sukupuolensa kannalta katsottuna. Heidän saavuuksistaan kertominen olisi tutkimuksen kannalta mielenkiintoista tuoda esille, mutta samalla se voi paljastaa heidän henkilöllisyytensä. Tästä seikasta tulen keskustelemaan haastateltavien kanssa, mutta tutkimuksessani tulen pyrkimään siihen, ettei heidän henkilöllisyytensä paljastuisi. 1 1 Kuula 2006, 201,

8 4. Tutkimusmetodi, keskeiset käsitteet ja teoria 7 Aineistonsa ja tutkimusmetodin puolesta tutkimukseni edustaa muistitietotutkimusta, joka on jokseenkin luonteenomainen kansatieteelliselle tutkimukselle. 1 Lisäksi tutkimukseni lukeutuu kohteensa ja aineiston hankita menetelmän puolesta oral history perinteeseen 2, jolle tyypillistä on nostaa tarkastelun kohteeksi pienet, unohdetut ryhmät ja tuoda heidän kauttaan uusia näkökulmia suuriin kulttuurisiin ja historiallisiin kertomuksiin. 3 Tein työelämäkerrallisia haastatteluja, joiden painotus ja näkökulma ovat vahvasti ammattiin kasvamisessa ja työelämässä. Ne alkoivat siitä mistä haastateltavat katsovat työelämänsä alkaneen, eivätkä esimerkiksi syntymästä tai lapsuudesta. Kansatieteilijä Leena Paaskosken mukaan tarkasteltaessa erityistä aluetta elämästä, voidaan puhua mikrotarinasta. Ne ovat osa suurempaa makrotarinaa, eli elämätarinaa. Kerrottaessa työelämästä, voi olla vaikeaa olla kertomatta esimerkiksi vapaa-ajasta tai muista työhön liittymättömistä asioista. Kuten Paaskoskella, myös itselläni näkökulma on siinä, miten työ on vaikuttanut muihin elämänalueisiin. 4 Haastateltavilla ei ole ikärajausta ja he ovat työskennelleet eri ravintoloissa eri aikoihin, joten tutkimuksessa en keskity tiettyyn paikkaan, aikaan tai siihen, miten käytännön työtä on tehty. Painopiste on työn kokemuksessa. Tutkielmassa käsiteltävä muistitieto on subjektiivista; sen tarkoitus on tuoda esille menneisyys sellaisena kuin haastateltavat sen kokivat. 5 Työelämäkertahaastattelujen käyttötarkoituksena ei tutkielmassani myöskään ole luoda koherenttia retrospektiiviä naiskeittiömestareiden elämistä tai urista. Tämän teeman haastatteluihin olen valinnut, koska koen pääseväni tarkastelemaan sitä kautta keittiömestarinaisten kokemuksia ja ammatti-identiteetin rakentumista. Etnologi Pirjo Korkiakosken mukaan elämätarinaansa kertoessaan kertoja vahvistaa yksilöllisen identiteetin tuntoja. 6 Lähestyn aineistoa hermeneuttisella analyysillä; lähilukemalla 1 Korkiakangas 2006, Suomessa tosin oral history- perinteeseen lasketaan myös arkistoitu muistitietoaineisto, ks Fingerroos, Haanpää 2006, Korkiakangas 2006, Paaskoski 2008, Portelli 2006, Korkiakangas 2006, 133.

9 8 litteroituja haastatteluja pyrin löytämään kokemukset, jotka toistuvat usein tai erotuvat vahvana aineistosta. 1 Huolimatta siitä, että haastateltavat eivät esimerkiksi ovat ole työkavereita, voi heillä olla paljon yhteisiä kokemuksia saman ammattinimikkeen myötä. Kokemus ja muistaminen ovat toisistaan riippuvia tapahtumia. Kokemuksista tulee muistoja, joiden kautta voidaan vahvistaa tapahtumien merkityksellisyyttä. Esimerkiksi Paaskosken tutkimuksessa metsänhoitajat muistelivat usein opiskeluaikojaan ja pitivät tätä kokemusta erityisen merkityksellisinä. 2 Yhtenäiset kokemukset voivat olla tekijä, jonka myötä keittiömestarit tuntevat kuuluvansa ammattiryhmäänsä ja luo heidän ammatillista identiteettiä. 3 Lähiluvun myötä pyrin myös löytämään ammatti-identiteetin piirteitä. Yhteen ammattiryhmän sisälle mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä ja luonteita, eikä tarkoituksenani ole luoda kuvaa tyypillisestä keittiömestarista. Työskennellessään samassa ammattikunnassa, he elävät instituutiossa, jonka kulttuuria he ovat alkaneet omaksua aloittaessaan alan opinnot tai työskennellessään ensimmäisessä työpaikassaan. 4 Kertoessaan omaa työelämäkertaansa he kertovat samalla tästä kulttuurista ja sen muutoksista ja omasta suhteestaan siihen. Lähilukemalla haastatteluaineistoa pyrin tavoittamaan ne kulttuuriset tekijät, jotka muovaavat keittiömestaria ja toisaalta sen mitä heiltä vaaditaan tai odotetaan ammattinimikkeensä myötä. Se millä teoreettisilla kehyksillä tulen käsittelemään kokemuksia ja ammatti-identiteettiä, ei ole vielä selvillä työni tässä vaiheessa. 5. Toteutusaikataulu Syksy 2015 Syyskuu, lokakuu, marraskuu Tutkimussuunnitelman tekeminen Lähdekirjallisuuden etsiminen ja lukeminen Haastateltavien etsiminen ja haastattelujen tekeminen Joulukuu 1 Squire 2008, Paaskoski 2008, Paaskoski 2008, Paaskoski 2008, 216, Löyttyniemi 2004,

10 9 Tutkimuskirjallisuuden lukeminen Haastattelujen teko Kevät 2016 Tammikuu, helmikuu Haastattelujen tekeminen, litterointi Johdantokappaleen kirjoittaminen Tutkimuskirjallisuuden lukeminen Maaliskuu, huhtikuu, toukokuu Haastattelujen litterointi Johdantokappaleen kirjoittaminen Litteraatioiden lähilukeminen, aineiston analysoiminen Johdantokappaleen kirjoittaminen Syksy 2016 Tutkielman kirjoittaminen

11 10 LÄHTEET Painamattomat lähteet Nieminen, Tytti 1999: Terveisiä Kairosta! Kotkalaista ravintolaelämää luvuilla. Kansatieteen Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. Piispanen, Anna 2014: Olemme valinneet alan, joka ei liene niitä helpoimpia Tutkielma työelämäkerrasta. Kansatieteen Kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto. Sähköiset lähteet Broadly.vice.com internetsivusto. Where are all the great female chefs? Viitattu Helsingin Sanomat. Tähtikokki Välimäen arvostus kokkien parissa laski jyrkästi. Viitattu ref=mob-traf-is-frontpage-2 Iltasanomat. Kokit äänestivät: Hans Välimäen arvostus rankingissa romahti. Viitattu Makuja.fi internetsivusto. Onko vain miehistä huippukokeiksi, Tomi Björck ja Hans Välimäki? Viitattu Painetut lähteet Cantani, Johanna 2014: Syömään vai drinkille? Suomalaista ravintolakulttuuria. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

12 11 Fine, Gary Allan 1996: Kitchens. The Culture of Restaurant Work. Berkley, CA: University of California Press. Fingerroos, Outi & Peltonen, Ulla-Maija 2006: Muistitieto ja tutkimus. Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Tietolipas 214. Toim. Fingerroos Outi, Haanpää Riina, Heimo Anne & Peltonen Ulla-Maija. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Fingerroos, Outi, & Haanpää Riina 2006: Muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä. Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Tietolipas 214. Toim. Fingerroos Outi, Haanpää Riina, Heimo Anne & Peltonen Ulla-Maija. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Giuffre, Patti & Harris, Deborah A. 2015: Taking the heat. Women Chefs and gender inequality in the professional kitchen. New Jersey: Rutgers University Press. Hytönen, Kirsi-Maria 2014: Ei elämääni lomia mahtunut. Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana. Kultaneito XIII. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Knuuttila, Maarit 2006: Kansanomaisen keittämisen taito. Kansatieteellinen arkisto 50. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys. Korkiakangas Pirjo 2006: Etnologisia näkökulmia muistiin ja muisteluun. Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Tietolipas 214. Toim. Fingerroos Outi, Haanpää Riina, Heimo Anne & Peltonen Ulla-Maija. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kuula, Arja: 2006: Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino. Löyttyniemi, Varpu 2004: Kerrottu identiteetti, neuvoteltu sukupuoli. Auscultatio Medici. SoPhi 90. Jyväskylä: Minerva kustannus. Paaskoski, Leena 2008: Herrana metsässä Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Portelli, Alessandro 2006: Mikä tekee muistitietotutkimuksesta erityisen? Muistitietotutkimus Metodologisia kysymyksiä. Tietolipas 214 Toim. Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo & Ulla-Maija Peltonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

13 12 Pöysä, Jyrki: Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitettuun muistelukerronnan tutkimukseen. Kultaneito XVII. Joensuu: Suomen Kansatietouden tutkijain seura. Sillanpää, Merja 2001: Säännöstelty huvi. Suomalainen ravintola 1900-luvulla. Bibliotheca historica 72. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Squire, Corinne 2008: Experience-centerd and culturally-oriented approaches to narrative. Doing Narrative Research. Andrews, Molly & Squire, Corinne & Tamboukou Maria. London: SAGE Publications Ltd. Talve, Ilmar 1979: Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 335. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Turpeinen, Veijo 2009: Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 100. Jyväskylä: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.

14 13 LIITE Haastattelukysymykset pro gradu tutkielmaan Kerro elämätarinasi työn näkökulmasta. Apuna voi käyttää alla olevia, eri aihealueisiin liittyviä kysymyksiä Taustat Nimi, ikä, Syntymä-aika ja paikka? Asuinpaikkakunta? Lapsuus: koti ja perhe, vanhempien ammatit? Koulutus (ylioppilas, ammattitutkinto, korkeakoulu)? Oletko työelämässä, tämän hetkinen ammattinimike? Siviilisääty, lapsia? Ammatinvalinta Miten päädyit ammatinvalintaasi? Minkä ikäisenä tiesit haluavasi uralle? Onko jollain henkilöllä/henkilöillä ollut vaikutusta ammatinvalintaasi? Minkälaisia/keitä ammatillisia esikuvia sinulla on/on ollut? Miten ammatinvalintaasi suhtauduttiin (esim. lähipiirissä)? Harkitsitko myös muita ammatteja/aloja? Oletko opiskelut kokiksi/keittiömestariksi? Missä opiskelit? Kauanko opiskelut kestivät? Oliko jokin erityisen vaikeaa? Entä mikä oli helppoa? Minkälaiset valmiudet koit opintojen antaneen työelämään? Mihin olisit kaivannut enemmän oppia? Milloin työskentelit ensimmäistä kertaa ravintola-alalla, mitä töitä teit? Kerro ensimmäisestä työpäivästäsi. Tuntuiko ala omalta alusta alkaen? Miten työ on vastannut odotuksiasi? Työura Kerro työurastasi: missä olet työskennellyt, millaisissa ravintoloissa, mitä työtehtäviä olet tehnyt, millä nimikkeellä? Oletko tehnyt muitakin kuin ravintola-alan töitä, miksi? Mikä sinut on saanut vaihtamaan pois ravintola-alalta tai palaamaan sinne? Onko tietty työpaikka jäänyt mieleesi erityisesti? Miksi?

15 14 Minkälaisista tehtävistä työpäiväsi nykyisin muodostuu? Minkälaisia muutoksia urallasi on työtehtävissä tapahtunut? Minkälaista palautetta olet saanut työstäsi? Miten olet suhtautunut työhösi? Mikä on ollut keittiötyössä antoisinta/haastavinta? Oletko kokenut että olet pystynyt etenemään urallasi? Onko jonkin vaikuttanut urakehitykseesi? Mitkä koet olevan työurasi huippuhetket, parhain saavutus? Entä oletko ollut joskus tyytymätön uraasi/työhösi? Miten kuvailisit työyhteisöjä, joissa olet työskennellyt? Mikä niitä yhdistää? Entä minkälaisia eroja olet havainnut? Onko ravintolahenkilökunnalla mielestäsi joitakin leimaaantavia piirteitä? Hyvä keittiömestari Millainen on hyvä keittiömestari/ kokki, mitä piirteitä vaaditaan? Onko sukupuolella tai iällä väliä? Oletko kokenut näiden vaikuttaneen uraasi? Miten? Minkälainen rooli keittiömestarilla on esimiehenä? Millaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi ammatissasi? Oletko mielestäsi saavuttanut ne? Missä koet olevasi hyvä? Missä haluaisit vielä kehittyä? Mikä merkitys työkavereilla on? Onko joku henkilö jäänyt erityisesti mieleesi, miksi? Oletko huomannut muutosta sinua vanhemmissa/nuoremmissa alan ihmisissä, millaista? Millaista keittiötyö on, mikä siinä on inspiroivinta tai haastavinta? Onko ammatilla jotain varjopuolia, mitä? Oletko huomannut muutoksia keittiötyössä/ravintola-alassa, millaisia? Millainen suhde sinulla on ruokaan? Onko se iän myötä muuttunut? Elämä keittiö ulkopuolella Miten ammatinvalinta on vaikuttanut henkilökohtaiseen elämään? Tuntuuko sinusta että olet joutunut luopumaan jostain ammatinvalintasi vuoksi? Tai koetko saaneesi jotain, mitä ei olisi ilman ammatinvalintaasi? Entä miten henkilökohtainen elämä on vaikuttanut työhösi? Onko työ vaikuttanut läheisiin ihmissuhteisiisi, miten? Jos sinulla on lap-

16 15 sia, niin miten lasten saanti on vaikuttanut uraan? Onko työn ja oman elämän yhdistäminen ollut haastavaa? Onko näiden välillä ollut selvä raja, ovatko työt jääneet työpaikalle? Mikä on auttanut jaksamaan? Mikä on ollut kannustavaa? Miten koet, että ammattiisi on suhtauduttu ja kenen taholta? Entä miten ravintola-alaan mielestäsi suhtaudutaan?