SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta 3.2. 16.2.2012"

Transkriptio

1 SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta Putin: Venäjän WTO-jäsenyys toteutuu kesällä Putin ehdottaa oligarkkiveroa yksityistämisen kautta rikastuneille. Venäjän kilpailuviranomaiset ehdottavat Gazpromin omistuksen jakamista. Rosatom pidentää vanhojen Tšernobyl-tyyppisten reaktorien käyttöikää. Suomen vienti Venäjälle kasvoi kokonaisvientiä paremmin. Maanteitse tuotavista tavaroista ennakkoilmoitus kesäkuusta 2012 alkaen. Venäjän talouden kehitys: 1 12/ /2010 BKT:n kasvu (vuosimuutos %) 4,3 % 4,3 % Reaalipalkan kasvu (muutos %) 3,5 % 5,2 % Inflaatio (kuluttajahintojen muutos %) 6,1 % 8,8 % Vähittäiskauppa (muutos %) 7,2 % 6,3 % Teollisuustuotanto (muutos %) 4,7 % 8,2 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 6,2 % 6,0 % Vienti (muutos edellisvuodesta %) 32 % 33 % Tuonti (muutos edellisvuodesta %) 32 % 30 % Lähde: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Vararahastojen tilanne: Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 25,2 mrd.$ 61,3 mrd.$ Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 86,8 mrd.$ 88,3 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 499 mrd.$ 507 mrd.$ Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö, Venäjän keskuspankki Ulkomaanvelka: Pankkien ulkomaanvelka 330 mrd.$ Yritysten ulkomaanvelka 164 mrd.$ Valtion ulkomaanvelka 32,1 mrd.$ Lähde: Venäjän keskuspankki Ruplan kurssi vuoden alussa ja nyt: Ruplan kurssi / EUR ja USD 41,67 RUB/EUR 39,46 RUB/EUR Lähde: Venäjän keskuspankki 32,20 RUB/USD 29,94 RUB/USD Öljynhinnan kehitys 2012: Öljyn hinta, Brent USD /bll 112,95 USD 121,44 USD/bll Öljyn hinta, Urals USD / bll 110,25 USD 120,04 USD/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Venäjän talouskehitys Venäjän Urals-laadun öljyn hinta nousi 120 dollariin. Venäläisen vientiöljyn hinta on vuoden alusta noussut jo 9 %. Urals-laadun hinta on ajoittain jopa ylittänyt laadultaan paremman Pohjanmeren Brentsin hinnan. Raakaöljyn markkinahinta on noussut viime viikkoina erityisesti Iranin toimitusvähennysten takia. EU hyväksyi Iranin vastaiset uudet sanktiot, jotka kieltävät öljyntuonnin Iranista 1.7. alkaen. Iran on vastavuoroisesti uhannut lopettaa öljynviennin EU-maihin jo aikaisemmin. Iran on Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen maailman kolmanneksi suurin öljynviejä. Raakaöljyn korkea hinta on myös pitänyt Venäjän vaihtotaseen ylijäämäisenä ja ruplan arvon suhteellisen korkeana. Korkeasta öljynhinnasta huolimatta Venäjän tammikuun budjetti oli alijäämäinen. Menot kasvoivat tuloja nopeammin, syynä muun muussa vaalikauden budjetin menolisäykset.

2 2 Putin: Venäjä nostetaan Maailmanpankin Doing Business -vertailussa 20 parhaan maan joukkoon. Pääministeri Putin asetti tavoitteeksi Russia Forum -investointifoorumissa nostaa Venäjän sijoitusta Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä vertailevassa tutkimuksessa sadalla sijalla. Vuoden 2012 vertailussa Venäjän sijoitus oli 120. kaikkiaan 183 maan joukossa. Putinin tavoite nostaa Venäjä 20 parhaan maan joukkoon on hänen mielestään mahdollinen, jos toimintaa tehostetaan ja byrokratiaa määrätietoisesti vähennetään. Erityisesti tullin, veroviranomaisten ja monopoliyhtiöiden toiminta kaipaa uudistamista. Venäjän heikko sijoitus vertailussa selittyy ensisijaisesti sillä, että liiketoiminnan aloittaminen, rakennuslupien ja sähköliittymien saanti on hankalaa. Verotuksen osalta sijoitusta alentaa mutkikas raportointi, ei niinkään verotusaste. Myös investoijien suoja on viime vuosien lainmuutoksista huolimatta pysynyt heikkona. Maailmanpankin Doing Business Kazakstan Valko-Venäjä Venäjä Maan sija (vertailussa 183 maata) Yritystoiminnan aloittaminen Rakennusluvan hankinta Sähköliittymän saanti Kiinteistön rekisteröinti Luotonsaanti Investoijan suoja Veroraportointi ja -maksut Ulkomaankauppa (ml. tullaus) Sopimusten toimeenpano Yrityksen lakkauttaminen Lähde: Doing Business 2012, Maailmanpankki ja Maailman valuuttarahasto IMF Venäjällä huonompi liiketoimintaympäristö kuin muissa tulliliiton maissa. Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat Maailmanpankin vuoden 2012 vertailussa sijoilla 69 ja 47. Kazakstan nousi edellisvuoden sijalta 58 sijalle 47 mm. investointien suojaa parantamalla. Kazakstan on jo aikaisemmin uudistanut verojärjestelmänsä, minkä ansiosta sen sija verotusvertailussa on 13. Valko-Venäjä ei parantanut sijoitustaan, mutta on jo aikaisemmin yksinkertaistanut mm. yritysten ja kiinteistöjen rekisteröintimenettelyä, minkä ansiosta se näillä mittareilla on vertailun kärjessä. Venäjän tapaan myös Valko-Venäjän sijaa huonontavat edelleen sähköliittymän saanti ja veroraportoinnin monimutkaisuus. Tuonnissa ja viennissä maat ovat odotetusti lähes samoilla sijoilla, koska tulliliiton myötä tullauskäytäntöjä on pitkälti harmonisoitu. Venäläisten pk-yritysten suurin ongelma on työvoiman saatavuus ja osaaminen. Pk-yritysten liiton Oporan vuosittaisen kyselyn mukaan työntekijöiden ja erityisesti osaavien asiantuntijoiden palkkaaminen on kasvanut pk-yritysten suurimmaksi ongelmaksi. Toiseksi suurin ongelma oli kyselyn mukaan kysynnän heikkeneminen. Rahoituksen saatavuus, joka aikaisempina vuosina on ollut suurin ongelma, oli kyselyssä vasta kolmannella tilalla. Muita merkittäviä ongelmia olivat edellisvuosien tapaan korruptio ja epärehellinen kilpailu, viranomaisten kovat vaatimukset ja puutteellinen infrastruktuuri. Venäläisistä 40 % tyytyväisiä asuinoloihinsa. Tämä tarkoittaa, että 60 % ei ole tyytyväisiä, kommentoi presidentti Medvedev kokouksessa, jossa pohdittiin asuinrakentamisen kehitysnäkymiä. Venäjällä asuinpinta-ala asukasta kohti on vain 23 m2, mikä on noin puolet OECD-maiden vastaavasta. Asuinrakentaminen pitäisi presidentin mukaan kaksinkertaistaa, erityisesti tämä koskee edullisen hintaluokan asuntoja. Vuosittaisen rakentamisen määrä on viime vuosina ollut noin 60 miljoonan neliömetrin tasolla. Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa se 100 miljoonaan neliömetriin vuodessa. Kehityksen esteenä on maa-alueiden saatavuus ja rakennusprojektien hyväksyttäminen, lisenssien lupaviidakko ja rakennuslupabyrokratia. Lisäksi rakentamisen kalleuteen vaikuttavat korruption aiheuttamat kustannukset; arviolta kolmannes rakennuskustannuksista on lupamaksuja, joko virallisia tai epävirallisia. Asuntolainakanta miltei kaksinkertaistui vuonna Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan yksityishenkilöille myönnettiin vuonna 2011 ennätysmäärä asuntolainoja yli 700 miljardin ruplan (17,5

3 3 miljardia euroa) arvosta. Vuoden 2010 luku oli vastaavasti vain 380 miljardia ruplaa eli kasvu on ollut melkein kaksinkertainen. Ruplamääräisen lainan keskikorko laski hieman edellisvuodesta ja oli vajaat 12 %, valuuttamääräisen lainan keskikorko oli vajaat 10 %. Reaalikorko on edelleen suhteellisen korkea erityisesti, koska inflaatio on laskenut noin 6 prosentin tasolle. Asuntolainojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on hyvästä kasvusta huolimatta edelleen alle 10 %. Tilastokeskuksen mukaan 85 % asuntokannasta on yksityisomistuksessa ja suurin osa nimenomaan yksityishenkilöiden omistuksessa. Ulkomaalaisten yrityskauppojen arvo kaksinkertaistui vuonna Venäjällä rekisteröitiin viime vuonna 124 yrityskauppaa, joista 33 %:ssa oli mukana ulkomaista pääomaa. Ulkomaisella pääomalla tehtyjen kauppojen arvo nousi 21,2 miljardiin euroon. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Yrityskauppamarkkinoilla ei kuitenkaan ole vielä palattu vuoden 2008 ennätystasolle. Yrityskauppojen määrän ennustetaan edelleen kasvavan vuonna Mergermarket ennustaa, että sekä kotimaiset kuin ulkomaiset kaupat lisääntyvät, ulkomaisia ostajia houkuttelee suhteellisen alhainen hintataso ja kotimaassa jatkuu vähittäiskaupan ja rahoitussektorin konsolidointi. Minimipalkka korotetaan toimeentulominimin tasolle. Duumassa on valmisteilla lakiehdotus, jonka tavoitteena on minimipalkan (MROT) korottaminen toimeentulominimin tasolle. Tällä hetkellä minimipalkka on noin 70 % toimeentulominimistä. Sen suuruus vaihtelee eri alueilla, mutta on Venäjällä keskimäärin 6500 ruplaa (162 euroa). Minimipalkka on 4611 ruplaa (115 euroa). Noin 13 %:lla väestöstä tulot ovat alle nykyisen vähimmäistoimeentulorajan. Terveys- ja sosiaaliministeriö on laskenut, että minimipalkan korottaminen 6500 ruplaan maksaisi kuluvana vuonna valtiolle 55 miljardia ruplaa (noin 1,4 miljardia euroa). Venäjällä monien etuuksien, verojen, sanktioiden ja maksujen suuruus määritellään osuutena laskennallisesta minimipalkasta. Vähittäiskauppa jatkaa laajentumista alueille. Kaikki suurimmat kauppaketjut suunnittelevat vuonna 2012 merkittävää laajenemista Venäjän eri alueille. Edellisvuosien trendi rakentaa kauppakeskuksia Venäjän 11 miljoonakaupunkiin jatkuu osittain, mutta kauppaketjut suuntautuvat yhä useammin kaupunkeihin, joiden asukasluku on yli Tällaisia kaupunkeja Venäjällä on 24. Venäjän suurin vähittäiskauppaketju X5 suunnittelee yli 800 uuden myymälän avaamista eri puolilla Venäjää. Ulkomaanmatkailu Venäjältä on 10 vuodessa kolminkertaistunut. Venäjän matkailuvirasto Rosturizmin mukaan Venäjällä myytiin vuonna 2011 noin 15 miljoonaa turistimatkaa ulkomaille. Luku ei sisällä liike- ja yksityismatkoja. Kaikkiaan ulkomaille matkusti tilastokeskuksen mukaan 25 miljoonaa venäläistä. Kymmenen vuotta sitten turistimatkojen määrä oli vain viitisen miljoonaa ja ulkomaille matkustavien kokonaismäärä alle 10 miljoonaa. Turistimatkoja ostetaan entistä enemmän myös netin kautta. Kaikki turistimatkat eivät tämän takia näy tilastoissa. Venäjän matkapuhelinmarkkinoiden kasvu hidastuu. Useiden ennätyksellisten kasvuvuosien jälkeen matkapuhelinliittymien määrä nousi enää vajaa 4 % vuonna Markkina alkaa eri arvioiden mukaan olla jo kyllästynyt: liittymätiheys on jo noussut 157 %:iin (tilastokeskuksen mukaan 166 % eli 1663 liittymää 1000 asukasta kohti). Viime vuoden lopussa liittymiä oli yhteensä 227 miljoonaa. Suurimmat palveluntarjoajat ovat MTS (70 miljoonaa liittymää), Vimpelcom (57 miljoonaa liittymää ja Megafon (62 miljoonaa liittymää). Kolme suurinta operaattoria hallitsee siten yli 80 %:ia markkinoista. Julkinen sektori Valtion kotimaan velka on kolminkertaistunut neljässä vuodessa. Se oli ,191 miljardia ruplaa. Kasvua edellisvuodesta oli 42 %, ja neljässä vuodessa kotimainen velka on nimellisesti kolminkertaistunut. Tämän vuoden budjettilaki sallii velka-asteen korottamisen 50 %:lla. Kokonaisuutena kotimaisen velan osuus bkt:sta on kuitenkin vain 7,5 %. Ulkomaanvelkaa valtiolla on 32 miljardia dollaria eli 2,5 % bkt:sta. Yhteensä Venäjän valtion velka-aste on siis noin 10 % bkt:hen suhteutettuna, mikä on kansainvälisessä vertailussa alhainen. Julkisen sektorin palvelujen saatavuus parani pitkistä jonoista huolimatta. Talouskehitysministeriön vuoden 2011 lopulla teettämän kyselyn mukaan enemmistö väestöstä oli tyytyväinen julkisen sektorin ja kunnallispalvelujen tarjontaan. Suurimmat huolet olivat palvelujen saatavuudessa. Kansalaiset valittivat

4 4 erityisesti pitkistä jonoista ja hankalista virallisista vaatimuksista (paperisodasta). Palvelujen laatuun ollaan kyselyn mukaan kuitenkin tyytyväisiä, kolme neljästä vastanneesta arvioi palvelujen laadun hyväksi tai erittäin hyväksi. Valtion yksityistämisohjelman toteutus on pahasti myöhässä. Vuonna 2010 hyväksytyn yli 400 valtion yritysten yksityistämistä sisältävän suunnitelman toteutus on aikataulusta myöhässä. Suurin hidaste on Kremlin ja ministeriöiden sisäinen taistelu. Useammat ministerit ovat vaatineet rajoitteita ja muutoksia yksityistämissuunnitelmaan. Varapääministeri Setšin on vaatinut, että Rosneft poistettaisiin yksityistämissuunnitelmasta. Setšinin mielestä Rosneft ja muut valtionomistetut yhtiöt voisivat päinvastoin osallistua muiden valtionyhtiöiden yksityistämiseen. Talouskehitysministeri Nabiullina on puolestaan vaatinut, että valtionyhtiöt eivät saisi osallistua muiden valtionyhtiöiden yksityistämiseen, muuten yksityistämisohjelman idea katoaa kokonaan. Yksityistämistä valmistellaan parhaillaan laivanrakennusyhtiön Sovkomflotin, Novorossijsk satamayhtiön ja timanttikaivosyhtiö Alrosan osalta. Presidentin avustaja Arkadi Dvorkovitš kommentoi Vedomosti-lehdessä, ettei ratkaisevia päätöksiä kannata odottaa ennen presidentinvaaleja. Putin määräsi VTB-pankin lunastamaan osakkeitaan. Venäjän toiseksi suurin pankki Vneshtorgbank (VTB) listautui pörssiin vuonna Listautumisannissa myytiin yli tavallista osaketta 13,6 kopeekan kappalehintaan. Nyt noin 8,1 % yhtiön osakkeista on vapaasti vaihdettavia, ja osakkeiden arvo on noin puolet alkuperäisestä listautumishinnasta. Valtio omistaa edelleen osake-enemmistön, 75,5 % osakkeista. Toinen suuromistaja on yksityinen Bank of New York (16,4 % osakkeista). Venäläiset piensijoittajat ovat valittaneet, että heitä huijattiin ostamaan osakkeita vuonna Russia Forum -investointifoorumissa pääministeri Putinia muistutettiin asiasta, ja hän määräsi siltä seisomalta VTB-pankin lunastamaan yksityiset osakkeet takaisin alkuperäisellä hinnalla. Lisäksi Putin vaati, että VTB korvaa kulut omista voittovaroistaan eli päätöksellä laimennetaan osakkeen arvoa. Pian tämän jälkeen VTB julkaisi omilla internet-sivuillaan takaisinostosuunnitelman, jonka mukaan se ostaa osakkeet takaisin 13,6 kopeekan kappalehinnalla, kuitenkin maksimissaan ruplan edestä kultakin osakkeenomistajalta. Verotus Presidentti ja pääministeri pohtivat uudistuksia verojärjestelmään. Putin ja Medvedev kokoontuivat keskiviikkona pohtimaan maan verojärjestelmän uudistusta. Kokouksen tuloksia ei raportoitu julkisuuteen, joten veropolitiikan uudet linjaukset jäävät vaalien jälkeiseen aikaan. Presidenttiehdokas Putin on kuitenkin osana vaalikampanjaa todennut, että rikkaiden verotusta kiristetään ja arvonlisäverotus uudistetaan. Tulovero on nyt tasan 13 % kaikkien työntekijöiden osalta, joka on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen alhainen. ALV-verokanta on Venäjällä 18 %, joka on alempi kuin EU-maissa keskimäärin, mutta korkeampi kuin IVY-maissa keskimäärin. Putin ehdottaa uutta oligarkkiveroa. Presidenttiehdokas Putin on ehdottanut rikkaiden verotuksen kiristämistä. 90-luvulla monet rikastuivat yksityistämisprosessin avulla. Putin haluaa nyt korjata tämän epäoikeudenmukaisuuden uudella varallisuusverolla: yksityistämisen kautta vaurastuneet maksaisivat kertaveron. Lehdistö on nimennyt uuden veron oligarkkiveroksi. Veron suuruus perustuisi yksityistämisen kautta hankitun omaisuuden arvonnousuun ensimmäisten neljän tai viiden vuoden aikana eli käytännössä hankinta- ja markkinahinnan erotukseen. Uusi vero on toistaiseksi vain vaalienaikainen puheenaihe. Monet veikkaavat, että sen toteuttaminen on liian vaikeaa. Valtiovarainministeriö on ehdottanut vaihtoehtona progressiivista tuloveroa. Tällä hetkellä kaikki maksavat tasan 13 % tuloveroa merkittävistä tuloeroista huolimatta. Tätä ehdotusta Putin ei ainakaan julkisesti ole tukenut. Kiinteistöverotusta halutaan muuttaa Kiinteistöveron uudistamisesta on keskusteltu jo monta vuotta, mutta päätös on monista eri syistä venynyt. Yksityishenkilöt maksavat tällä hetkellä 0,1 2,0 % veroa kiinteistöjen arvosta, mutta laskelman perusteena ovat laskennalliset kiinteistöjen inventointiarvot Neuvostoliiton ajoilta, minkä seurauksena vero on olemattoman pieni. Uuden ehdotuksen mukaan vero perustuisi jatkossa kiinteistöjen markkina-arvoon. Uudistus oli alun perin tarkoitus toteuttaa jo tänä vuonna, mutta kiinteistörekisterin ja kiinteistöjen arvonmäärittelyn uudistaminen on kestänyt odotettua pitempään. Uudistuksen yhteydessä uusitaan koko maan kiinteistörekisteri. Uusi rekisteri on jo valmistunut 12 alueella, mukaan luettuna Kaluga, Tver, Kaliningrad, Krasnodar, Krasnojarsk ja Donin Rostov. Muilla alueilla uudistuksen pitäisi valmistua tämän vuoden aikana, jotta verolakimuutos voisi astua voimaan ensi vuoden alusta. Duuman työryhmä on hyväksynyt uudistusten pääpiirteet, mutta lopullista päätöstä ei ole.

5 5 Metsä- ja maatalous Ilim Groupin sellu- ja paperituotteiden tuotanto kasvoi viime vuonna 4 %. Venäjän suurimman metsäteollisuuskonsernin selluntuotanto oli 2,7 miljoonaa tonnia, josta markkinasellua 1,6 miljoonaa tonnia (kasvua edellisvuodesta 3 %). Pakkauskartongin valmistus kasvoi 2 % ja oli 714 tuhatta tonnia. Paperin tuotanto ylsi 224 tuhanteen tonniin (+14 %). Luoteis-Venäjällä Ilim Groupilla on sellu- ja paperitehdas Korjažman kaupugissa Arkangelin alueella sekä aaltopahvia ja laatikoita valmistava OAO Ilim Gofra Leningradin alueella. Ilim Groupilla on sellu- ja paperitehtaat lisäksi Siperian Bratskissa ja Ust-Ilimskissä. Segežan sellu- ja paperikombinaattia yritetään auttaa jaloilleen hätäapulainalla. Yli 2000 henkeä työllistävä tehdas pysäytettiin ensimmäisen kerran jo ennen vuodenvaihdetta ja uudelleen tammikuun lopussa. Syynä oli tehtaan johdon mukaan se, että tehtaalla ei ollut käyttövaroja raaka-aineen ostoon. Investlesprom-konserniin kuuluvan Segežan tehtaan uudelleenkäynnistämiseksi ja sen kehittämiseksi konsernin nykyinen pääosakkeenomistaja VTB-pankki ja Karjalan hallitus allekirjoittivat 10.2 sopimuksen, jonka mukaan VTB-pankki myöntää noin 10 miljoonan euron (400 miljoonan ruplan) lainan. Sillä tehtaan tulisi käynnistyä kahden viikon kuluessa. Uusi laina kattaa kuitenkin vain lyhyen tähtäimen rahoitustarpeen. Lisää rahoitusta tarvitaan ennen vuoden loppua. Segežan kombinaatilla on velkoja noin 210 miljoonaa euroa. Entinen pääjohtaja Oleg Arminen erotettiin tehtävästään 3.2. Arkangelin sellu- ja paperikombinaatti vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. Talous- ja kehitysministeriö hyväksyi kombinaatin uuden investointihankkeen biomassan hyödyntämiseksi polttoaineena. Investointeja rahoitetaan osittain tuloilla, jotka yritys voi saada Kioton sopimuksen päästövähennysten perusteella. Yrityksessä on laadittu ilmastostrategia vuoteen 2012 asti. Siinä yritys sitoutuu vapaaehtoisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 2,6 milj. tco2-ekv:iin vuodessa, mikä on 12 % alle vuoden 1990 päästötason. Jo aiemmin toteutettujen toimenpiteiden ansiosta päästöt laskivat viime vuonna 2,02 milj. tco2ekv:iin, mikä oli kolmanneksen alle vuoden 1990 tason. Yritys sai jo vuosina päästöjen vähennyksestä valtion rahoitusta 1,5 milj. euroa, tämä oli ennen Kioton 1. sopimuskautta vuosina saavutetuista päästövähennyksistä. Aasian ja Tyynenmeren maat tiivistävät yhteistyötä laitonta puukauppaa vastaan. Moskovassa pidettiin ensimmäinen asiantuntijakokous, jossa 17 Aasian ja Tyynenmeren alueen talousyhteistyöfoorumin maata keskustelivat laittomista hakkuista ja laittomasti hakatun puun kaupasta. Kokouksessa Venäjä piti tärkeänä määrittää yksiselitteisesti, mitä laittomalla puunhakkuulla tarkoitetaan ja laatia yhtenäiset kriteerit laittoman puukaupan määrittämiseksi. Maat sopivat lisäävänsä maiden metsä-, oikeus- ja tulliviranomaisten välistä tiedon- ja kokemusten vaihtoa. Lisäksi asiantuntijaryhmä päätti laatia pitkän aikavälin strategiasuunnitelman ja työsuunnitelman. Venäjän maataloustuottajien yhdistys AKKOR antoi yksimielisen tukensa Vladimir Putinin presidenttiehdokkuudelle. Tästä muodostui Venäjän maanviljelijöiden ja maatalousosuuskuntien yhdistyksen (AKKOR) 23. edustajakokouksen keskeinen tapahtuma. Kokous pidettiin Moskovassa 11.2., ja siihen osallistui 364 edustajaa 65 alueellisesta maanviljelijöiden yhdistyksestä ja liitosta. Kokouksessa tervehdyspuheen pitivät maatalousasioista hallituksessa vastaava Viktor Zubkov ja maatalousministeri Jelena Skrynnik. Venäjän ja Ukrainan välille syttyi juustosota. Venäjän kuluttajansuojeluvirasto Rospotrebnadzor toteutti uhkauksensa ja kielsi 7.2. lähtien kolmen ukrainalaisen tuottajan juuston tuonnin Venäjälle. Viraston mukaan juustot sisältävät kasvisrasvoja, vaikka tuoteselosteessa siitä ei ole mainintaa. Virasto pitää tätä kuluttajien harhauttamisena ja maidosta ja maitotuotteista annetun lain vastaisena. Asiantuntijat arvioivat, että kielto voi laajeta myös muihin ukrainalaisiin juustontuojiin ja kestää jopa puoli vuotta tavoitteena Venäjän oman tuotannon suojelu. Venäjä tuo peräti puolet juustokulutuksesta. Suurin tuonti on Ukrainasta, joka vuonna 2011 toi 68 miljoonaa kg juustoa Venäjälle, noin viidesosa juuston tuonnista. Enemmän toi vain Valko-Venäjä 100 miljoonaa kg (27 % tuonnista). Suomen koko juuston vienti vuonna 2010 oli 51 miljoonaa kg, ja tärkein vientimaa oli Venäjä. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluvirasto on syvästi huolissaan saksalaisten ja laajemmin EU:n eläinperäisten tuontielintarvikkeiden turvallisuudesta. Viraston varajohtaja Jevgeni Nepoklonovin mukaan Saksan tuonnissa rikotaan jatkuvasti tulliliiton ja Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveysnormeja. Lisäksi tuotteista on löydetty kiellettyjä ja vahingollisia aineita, kuten dioksiineja ja antibioottijäämiä.

6 6 Venäläisten asiantuntijoiden mukaan Saksan tapaus heijastaa laajemminkin EU:n kansallisten eläinlääkintävirastojen valvontajärjestelmän rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita, mukaan lukien Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (DG Sanco). Venäjän siankasvattajien liitto: WTO-jäsenyys aiheuttaa 500 miljoonan euron tappiot. WTO:hon liittymisen myötä elävien sikojen tuontitulli laskee 40 %:sta 5 %:iin, ja sianlihan tuontitulli laskee 0 %:iin. Jalostettujen tuotteiden tuontitulli laskee 5 %:iin. Tuonnin kiintiömäärät pysyvät samalla tasolla kuin edellisvuonna (430 tonnia). Liiton puheenjohtajan Juri Kovalevin mukaan tuontitullien lasku lisää kilpailua ja laskee markkinahintoja, minkä jälkeen kotimainen siankasvatus olisi kannattamatonta. Liitto on laskenut, että paikalliset valmistajat menettäisivät peräti 500 miljoonaa euroa myyntituloistaan. Venäjän maatalousministeriö on kuitenkin luvannut myöntää vuosittain saman verran tukea venäläisille siankasvattajille. WTO-jäsenyys ei estä tuen lisäämistä. Liitto ennustaa, että alempien tullitariffien myötä sianlihan kulutuksessa tuontilihan osuus voi kasvaa nykyisestä 20 %:sta 45 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kotimainen sianlihan tuotanto kasvoi viime vuonna 3,6 %, kasvuennuste vuosille on noin 8 % vuodessa. Liiton arvion mukaan sianlihan markkina voisi Venäjällä kasvaa noin kolmanneksen vuoteen 2020 mennessä. Maatalouskoneiden tuotanto on kasvanut valtiontuen avulla. Vuonna 2011 traktorien tuotanto nousi ennätysmäärään, edelliseen vuoteen verrattuna määrä peräti 1,8-kertaistui, myös korjuukoneiden tuotanto 1,3-kertaistui ja puskutraktorien tuotantomäärä peräti kaksinkertaistui. Valtio maksoi vuonna 2011 noin 4 miljardia euroa tukea maatalousyrittäjille, osana tätä oli maatalouskoneiden leasingtakuita ja rahoituksen korkotukea. Valtio subventoi myös maatalousyrittäjien polttoainehintaa. Energia ja ympäristö Kilpailuviranomaiset ehdottavat Gazpromin omistuksen jakamista. Federaation antimonopoliviraston (FAS) johtaja Igor Artemjev esittää Gazpromin yksityistämistä siten, että kaasuputkien hallinnointi jäisi valtiolle, mutta tuotannosta vastaisivat yksityiset toimijat. Vastaavalla tavalla Venäjällä on uudistettu rautatiekuljetukset ja sähköntuotanto- ja jakelu. Artemjev arvioi uudistuksen vievän 5 7 vuotta. Jos valtio pitää kaasua strategisena sektorina, se voi Artemjevin mukaan rajoittaa ulkomaisten omistusoikeutta yhteisyrityksissä esimerkiksi 49 prosenttiin, tai halutessaan pitää sen nykyisessä 25 prosentissa. Artemjev muistuttaa kuitenkin, että kaasun tuotantoon on pystyttävä houkuttelemaan ulkomaisia investointeja. Gazprom vähensi kaasuntoimituksia Eurooppaan. Gazprom, joka on vakuuttanut toimitustensa luotettavuutta ja varmuutta Eurooppaan, tunnusti, ettei pystynyt Venäjällä vallinneiden pakkasten takia täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Gazpromin mukaan toimitusvaje oli noin 10 %. Euroopan komission mukaan toimitusvajeesta kärsi ainakin yhdeksän maata. Suurinta vaje oli Itävallassa (30 %), Italiassa (24 %) ja Puolassa (8 %). Gazpromin mukaan osasyyllinen Euroopan kokemaan vajeeseen on kauttakulkumaa Ukraina, joka on ottanut kaasua omaan käyttöönsä sopimusmäärää enemmän. Ukraina kiistää väitteen. East European Gas Analysis in asiantuntija huomauttaa, että Gazprom ei ole pystynyt riittäviin toimituksiin, vaikka sen päivittäinen kaasunpumppaus on ollut tammikuussa ennätyslukemissa (1,6 mrd. m3 päivässä). Osasyyksi Gazpromin toimitusvajeeseen asiantuntija arvioi sen, että yhtiö on vähentänyt merkittävästi kaasuntuontiaan Turkmenistanista (40 miljardista 10 miljardiin m3 vuodessa). Pääministeri Putin on ilmaissut hyväksyntänsä Gazpromin toiminnalle, jolla se asetti kotimarkkinat vientimarkkinoiden edelle. Kommersant-sanomalehden mukaan tämä voi kuitenkin johtaa EU:n ja Venäjän välisten suhteiden huononemiseen ja nopeuttaa Aasiasta Eurooppaan johtavien, Venäjän kiertävien kaasuputkien rakentamista. Öljyn- ja kaasuntuotanto Venäjällä kohosi tammikuussa ennätyslukemiin. Syynä tähän olivat etenkin Rosneftin ja Gazpromin kasvaneet tuotantomäärät. Venäjä tuotti tammikuussa öljyä 10,36 miljoonaa barrelia ja kaasua 2,04 miljardia kuutiometriä päivässä. Samoihin aikoihin kovat pakkaset monilla Venäjän alueilla nostivat myös energiankulutuksen korkeimpiin lukemiin sitten vuoden 1991 (koko maan kulutus MW). Tammikuun kohonneen tuotantomäärän vuoksi OPEC nosti ennustettaan Venäjän öljyntuotannosta vuonna 2012 noin barrelilla päivässä. OPEC arvioi Venäjän tuottavan tänä vuonna 10,34 miljoonaa barrelia vuorokaudessa, mikä tekee vuosituotannoksi noin 517 miljoonaa tonnia. Venäjä pysyy näin olleen suurimpana öljyntuottajana ennen Saudi-Arabiaa, jonka arvioidaan tuottavan 9,61 milj. barrelia vuorokaudessa. Globaalin öljynkysynnän OPEC arvioi vähenevän noin barreliin

7 7 vuorokaudessa, mikä on barrelia vähemmän kuin vuonna Kysynnän vähenemisen syynä OPEC pitää ensisijaisesti Euroopan velkakriisiä ja polttoaineen korkeaa hintaa. Gazprom Neft lähtee mukaan Lähi-idän öljykauppaan. Yhtiö on ilmoittanut aloittavansa öljyn myynti- ja ostotoiminnot Irakissa kuluvana vuonna. Kaikkiaan öljykauppa voi nousta jopa 2,65 miljoonaan tonniin vuodessa. Gazprom Neft on toiminut Irakin markkinoilla vuodesta 2009 alkaen Badran öljykentän kehittämishankkeen puitteissa. Asiantuntijaorganisaatio Platts arvioi Gazprom Neftin kiinnostuneen öljyn myynti- ja ostotoimista Irakissa päästäkseen vaikuttamaan öljyn hinnanmuodostukseen Lähi-idässä. irakilaisen kaasun suurimmat ostajat ovat Plattsin mukaan yhdysvaltalainen Galaxy, itävaltalainen OMV, italialainen ENI ja espanjalainen Repsol. Lukoil vahvistaa asemaansa Irakissa. Lukoil on ilmoittanut ostavansa Statoilin osuuden Länsi-Qurna-2- kentästä. Hankinnan jälkeen Lukoil saa haltuunsa 75 % hankkeesta. Asiantuntijat arvioivat Lukoilin aliarvioivan Irakiin liittyvät riskinsä ostaessaan ulos Statoilin kaltaisen vahvan kumppanin. Länsi-Qurna-2:n öljykentältä arvioidaan löytyvän 1,76 miljardia tonnia öljyä. Rosatom ei aio nopeuttaa siirtymistä vanhoista Tšernobyl-tyyppisistä reaktoreista uudenaikaisiin. Rosatom on ilmoittanut sijoittavansa Smolenskin ydinvoimalan modernisointiin 45 mrd. ruplaa (1,1 mrd. euroa). Yhtiön pääjohtajan Sergei Kirijenkon mukaan voimalaitosten turvallisuutta on tällä tavoin tarkoitus nostaa vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Voimalaitoksen vanhimman osan 30-vuotinen käyttöikä päättyy tämän vuoden lopussa. Sitä on nyt tarkoitus pidentää 15 vuodella, vuoteen Rosatomin suunnitelma modernisoida voimalaitoksia tarkoittaa käytännössä sitä, ettei se aio poistaa käytöstä vanhoja Tšernobyl-tyyppisiä reaktoreita. Tällä hetkellä näitä reaktoreita on kolmessa kymmenestä Venäjän ydinvoimalaitoksesta: Leningradin, Smolenskin ja Kurskin voimaloissa. Ympäristö Luonnonvaraministeriö julkaisi selonteon luonnonsuojelun tilasta Venäjällä vuonna Helmikuun alussa julkaistussa selonteossa on kuusi osaa, jotka kuvaavat (1) ympäristön ja luonnonvarojen tilaa, (2) kasvi- ja eläinkunnan tilaa, (3) ympäristötekijöiden vaikutusta kulttuuriperinnön säilymiseen, (4) taloudellisen ja muun toiminnan vaikutusta ympäristöön, (5) ympäristön tilaa alueilla ja (6) hallituksen sääntelyä ympäristönsuojelussa ja luonnonvarojen hyötykäytössä. Selonteossa nimetään mm. 36 venäläistä kaupunkia, joiden ilmanlaatu oli vuonna 2010 erittäin huono. Ilmansaasteista suurin osa johtuu liikenteen päästöistä. Raportin mukaan vaarallisten teollisuuspäästöjen määrä vähentyi ja luonnonsuojelualueiden määrä lisääntyi vuodesta Yleisesti ottaen ympäristön tilan heikkenemisessä ei ole tapahtunut muutosta. Venäjänkielinen raportti löytyy luonnonvaraministeriön verkkosivuilta ( Moskova on Venäjän saastuneimpia kaupunkeja. Venäjän luonnonvaraministeriön raportin mukaan Venäjän saastuneimpiin kaupunkeihin kuuluvat Azov, Barnaul, Volžki, Moskova, Donin Rostov, Solikamsk ja Tver. Näistä muut kuin Moskova ovat teollisuuskaupunkeja, Moskovan saastuneisuus johtuu ensisijaisesti kasvavasta liikenteestä. Avaruusteknologia ja lentoteollisuus Venäjä panostaa Glonass-navigointijärjestelmän kehittämiseen. Valtio on jo sijoittanut kansallisen navigointijärjestelmän kehittämiseen yli 100 miljardia ruplaa (2,5 miljardia euroa). Seuraavan 10 vuoden kehitysohjelma lupaa kolminkertaisen budjetin, vajaa 350 miljardia ruplaa (8,7 miljardia euroa) rahoitusta. Noin puolet on varattu uusien satelliittien ja kantorakettien kehittämiseen. Suunnitelman mukaan seuraava sukupolvi, ns. Glonass-K, valmistuu vuoteen 2015 mennessä. Uuden sukupolven tarkkuus olisi Roskosmoksen mukaan samaa luokkaa kuin amerikkalaisen GPS:n. Suurin osa valtion jättimäisestä rahoituspaketista kanavoituu valtionyhtiö Roskosmoksen kautta, osa puolustusministeriön ja osa Rosstandardin kautta. Ilmailuteollisuuden kehitysohjelma vaatii 17,5 biljoonaa ruplaa valtiontukea. Teollisuus- ja kauppaministeriön valmistelema kehittämisohjelma lupaa ilmailuteollisuudelle tukea valtion budjetista noin 438 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Valtiontuen avulla teollisuudenala on tarkoitus saattaa maailmanluokan tasolle, jotta se omien lentokonemallien kehittämisen lisäksi voi toimittaa komponentteja

8 8 maailman johtaville yhtiöille. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on saavuttaa 10 prosentin osuus maailmanmarkkinoista lentokoneiden valmistuksessa ja 30 prosentin osuus helikoptereiden valmistuksessa. Kehittämisohjelma on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden huhtikuussa. Ulkomaankauppa Venäjän ulkomaankaupan ylijäämä nousi ennätykselliseen 200 miljardiin dollariin v Viennin arvo nousi vuonna 2011 ennätyksellisiin 516 miljardiin dollariin. Tämä oli enemmän kuin vuonna Suurin vientimarkkina oli edellisvuosien tapaan EU (52 % koko viennistä), suurimmat yksittäiset vientimaat olivat Hollanti, Saksa ja Italia. IVY-maiden osuus viennistä oli 15 %. Aasian ja Tyynenmeren maiden osuus nousi 18 %:iin; niistä suurimmat vientimaat olivat Kiina ja Japani. Viennistä IVY-maiden ulkopuolelle yli 70 % oli raaka-aineita, kaksi kolmasosa raakaöljyä. IVY-maiden viennissä raaka-aineiden osuus oli 57 %. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä IVY-maihin oli 13 %. Viennissä IVY-maiden ulkopuolelle niiden osuus oli vain vajaat 5 %. Venäjän tuonnin arvo ylitti jo vuoden 2008 tason. Tuonti kasvoi viime vuonna 33 % ja nousi 305 miljardiin dollariin. Kasvua edellisvuodelta oli yli 30 %. Suurimmat tuontimaat olivat EU-maat (42 % koko tuonnista). Aasian ja Tyynenmeren maiden osuus kasvoi 34 %:iin, tästä melkein puolet oli tuontia Kiinasta. Kiina nousi Venäjän suurimmaksi yksittäiseksi tuontimaaksi 16 % osuudellaan. IVY-maiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla (15 %). IVY-maiden ulkopuolisesta tuonnista 50 % oli koneita ja laitteita. Kemikaalien osuus oli 16 % ja elintarvikkeiden osuus 14 % koko tuonnista. IVY-maiden tuonnista kolmasosa oli koneita ja laitteita ja viidesosa metallituotteita. Suomen vienti Venäjälle kasvoi kokonaisvientiä paremmin. Tammi marraskuun tilastojen mukaan Suomen vienti Venäjälle kasvoi keskimäärin 12 %, kun Suomen vienti kokonaisuudessaan kasvoi vain 9 %. Tästä huolimatta Suomen vienti Venäjälle kasvoi EU-maiden vientiä hitaammin. Tämä selittyy pitkälti sillä, että EU-maiden viennissä kulutustavaroiden osuus on isompi, Suomen Venäjän viennissä investointihyödykkeiden osuus on merkittävä. Venäjän kauppa on Suomelle alijäämäistä; tuonnin arvo Venäjältä oli tammi marraskuussa 10,3 miljardia euroa, viennin arvo vain 4,9 miljardia euroa. Suurin syy vajeeseen on energiahintojen jyrkkä nousu. Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä on yli 80 %. Suomen ulkomaankaupan vaje oli kokonaisuudessaan 3,6 miljardia euroa alijäämäinen vuonna Tullausmenetelmät ovat edelleen suomalaisten vientiyritysten suurin ongelma. Suomalais-venäläisen kauppakamarin yrityskyselyn mukaan suurin ongelma vientiyritysten kannalta on odotetusti tullaus. Tullauksessa ongelma ei ole ainoastaan asiakirjojen määrä tai byrokratian monimutkaisuus vaan myös ennakoimattomuus ja tullimiesten mielivaltainen käyttäytyminen. Konkreettisista ongelmista yritykset mainitsevat tullausarvon määrittämisen, jatkuvat sääntöjen muutokset ja terveys- ja tekniset vaatimukset. Samanaikaisesti kysely osoittaa, että tullausongelmia kohdanneiden yritysten osuus on kokonaisuutena vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Venäjän WTO-jäsenyyden kautta odotetaan ongelmien vähenevän. WTO-jäsenyys tuo parannusta paitsi tullimenettelyihin, myös helpotuksia tuotteiden teknisiin ja terveysvaatimuksiin. Putin: Venäjän WTO-jäsenyys toteutuu kesäkuussa Pääministeri Putin totesi Venäjän teollisuusja yrittäjäliiton (RSPP) businessfoorumissa 9. helmikuuta, että Venäjä aikoo ratifioida WTO-sopimuksen kesäkuussa, minkä jälkeen Venäjästä tulee WTO:n täysivaltainen jäsen heinäkuussa Joulukuussa 2011 Genevessä allekirjoitettu sopimus vaatii duuman ratifioinnin 220 päivän sisällä eli aikaa on heinäkuun puoleenväliin. Putin totesi että valmisteluprosessi kestää kesäkuuhun asti, joten ennen sitä sopimusta ei ratifioida. Hallituksen työryhmä valmistelee suunnitelman, miten valtio voisi parhaiten tukea kotimaista teollisuutta ja suojata sitä liialliselta kilpailulta WTO-jäsenyyden jälkeen. Putin totesi, että hallitus tulee tekemään kaikkensa, jotta kotimainen teollisuus pärjäisi uudessa kilpailutilanteessa ja että valtio aikoo jatkossakin suojata valittuja teollisuudenaloja. Osittain WTO-sopimuksen pitkät siirtymäajat antavat tähän mahdollisuuksia, toisaalta tullitariffien lisäksi löytyy myös muita keinoja suojata omaa teollisuutta. Teollisuus- ja kauppaministeriö esittää uusia suojatoimia autoteollisuudelle. Raportin mukaan mahdollisia toimia olisivat mm. romutusmaksu, ympäristövero käytetyille tuontiautoille, liikennevakuutusmaksun korottaminen yli kolme vuotta vanhalle kaupalliselle kalustolle, yli 15 vuotta vanhan kaupallisen kaluston käytön kieltäminen sekä kuntien linja-autohankintojen subventointi federaation

9 9 budjetista. Raportissa esitettyjä toimia ei ole vielä hyväksytty. Lehdistötietojen mukaan teollisuus- ja kauppaministeriö valmistaa vastaavia ohjelmia myös muiden teollisuussektorien osalta osana kotimaisen teollisuuden tukemista WTO-jäsenyyden jälkeen. Sääntely Rosnano ja Rostehnologii saivat vapaat kädet kutsua tutkijoita ulkomailta. Venäjän hallitus vahvisti (määräys 93) yritykset ja laitokset, jotka voivat kutsua töihin ulkomaisia tutkijoita ilman, että niihin sovelletaan ulkomaisten työntekijöiden määrää koskevia rajoituksia. Näitä ovat valtionyhtiöt Rosnano ja Rostehnologii sekä yritykset, jotka toimivat Venäjän teknopuistoissa (tehnoparki), tiedekaupungeissa (naukogrady) tai erityistalousalueilla (Special Economic Zones). Lisäksi tietyt tutkimuslaitokset ja valtion teknologiarahastot, kuten Russian Venture Company ja Venäjän teknologian kehitysrahasto, saivat samat oikeudet. Tulli- ja rajatarkastukset voidaan suorittaa liikkuvassa junassa. Pääministeri Putin on allekirjoittanut rajanylitysmenettelyjä koskevat muutokset. Kansainvälisillä reiteillä liikennöivissä junissa voidaan suorittaa paitsi tulli- ja rajatarkastukset myös kasvi-, eläinlääkintä- sekä terveys- ja hygieniatarkastukset. Tähän asti matkustajien, ajoneuvojen, tavaroiden ja eläinten rajanylitys on ollut sallittua vain kiinteiden rajanylitysasemien kautta (poikkeuksena Allegro-juna). Tarkastusprosessin suunnittelu on annettu rajavirasto Rosgranitsalle, jonka on kuitenkin saatava päätöksilleen hyväksyntä relevanteilta virastoilta. Uusi asetus astuu voimaan 8. helmikuuta. Maanteitse tuotavista tavaroista ennakkoilmoitus kesäkuusta 2012 alkaen. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton päätöksen nro 899 mukaan tavaroista on annettava ilmoitus vähintään kaksi tuntia ennen niiden saapumista tulliliiton alueelle. Jos kyse on kauttakulkevasta eli transitotavarasta, ennakkoilmoitus annetaan sen jäsenmaan tullille, jonka alueella tavaran vastaanottaja on. Päätös tavaran transitomenettelystä tulee antaa viimeistään kahden tunnin kuluessa transitoilmoituksen rekisteröimisestä. Jos ennakkoilmoitusta ei ole annettu, se on annettava saavuttaessa tulliliiton alueelle vastaanottajamaan tullille lähimmän kahden tunnin aikana. Jos ennakkoilmoitusta ei teknisistä syistä voida antaa, menetellään tavaran suhteen tulliliiton tullilainsäädännön mukaisesti. Päätös julkaistiin ja se astuu voimaan180 päivän kuluttua eli kesäkuussa Ennakkoilmoitukseen vaadittu tietosisältö löytyy linkistä

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 18.7.2013 Moskova

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 18.7.2013 Moskova SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 18.7.2013 Moskova Talousuutisia Moskovasta 4. 17.7.2013 Venäjä nousi maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi. Autojen kierrätysmaksu hiertää Venäjän ja EU:n välejä. Valuuttakontrollia

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 4.12.2013 Moskova

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 4.12.2013 Moskova SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 4.12.2013 Moskova Talousuutisia Moskovasta 21.11. 4.12.2013 Talouskehitysministeriö alensi jälleen talouden kasvuennusteitaan. Ruplan kurssi alhaisimmillaan neljään vuoteen. Laki LNG-viennin

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden

Lisätiedot

Venäjän talouden uusi aika

Venäjän talouden uusi aika Venäjän talouden uusi aika BOFIT Venäjä-tietoisku 29.5.2012 Ohjelma Venäjän kulutusvetoinen kasvu jatkuu Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Onko Venäjän valtiontalous kestävällä pohjalla? Vesa Korhonen,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Toteutunut 1 9/2010 ja ennuste 2010 2012 1-9/2010 2010* 2011* 2012*

Toteutunut 1 9/2010 ja ennuste 2010 2012 1-9/2010 2010* 2011* 2012* SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 21.10. 3.11.2010 Valtiontalouden energiariippuvuus jatkuu lähivuosinakin. Laki Venäjän federaation tullisääntelystä hyväksyttiin. Rakennusala piristyy,

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta 17.2. 29.2.2012

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta 17.2. 29.2.2012 SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 17.2. 29.2.2012 Ulkomaan investoinnit Venäjälle kasvoivat kolmanneksella vuonna 2011. Venäjän suurkaupungeissa ei ole työttömiä: kasvavissa keskuksissa

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta 11. 24.5.2012

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta 11. 24.5.2012 SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 11. 24.5.2012 Venäjä sai uuden hallituksen, talouspolitiikan päätavoitteet pysynevät samoina. Medvedevin seitsemän käskyä uudelle hallitukselle. EU:n

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 9.10.2013 MOSKOVA

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 9.10.2013 MOSKOVA SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 9.10.2013 MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 26.9. 9.10.2013 Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut. Työn tuottavuus Venäjällä jopa puolta alempi kuin kehittyneissä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Miten on mennyt viimeisten 6 kuukauden aikana? 2 5: kasvanut paljon Syksy 2015 (n=25) Kevät 2015 (n=26) Syksy 201

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 18.12.2013 Moskova

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 18.12.2013 Moskova SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 18.12.2013 Moskova Talousuutisia Moskovasta 5. 18.12.2013 Eri näkemyksiä siitä, tuleeko Venäjän syödä vai säästää. Kolme pankkia on menettänyt toimilupansa joulukuussa. Laki julkisen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 21.11.2013 Moskova

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 21.11.2013 Moskova SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 21.11.2013 Moskova Talousuutisia Moskovasta 25.10. 6.11.2013 Talouden kasvu hidastui edelleen. Veropetosten tutkintaa koskeva uudistus heikentäisi liiketoimintaympäristöä. TIR-carnet-tullimenettely

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys:

Venäjän talouskehitys: SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 13. helmikuuta 2013 Inflaatio kiihtyi 7,1 %:iin Puheet valuuttasodasta lisäävät valuuttaspekulaatiota Gazpromin markkina-arvo on vuodessa laskenut

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Alustava arvio 2010 ja ennuste 2011 13 2010 2011* 2012* 2013*

Alustava arvio 2010 ja ennuste 2011 13 2010 2011* 2012* 2013* SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 3.1. 16.2.2011 Inflaation hillitsemisestä on tulossa vuoden vaikein talouspoliittinen tehtävä. Suur-Moskovan osuus koko maan vähittäiskaupasta 24 %,

Lisätiedot