LIITE 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA 1. Yhteenveto tuloksista vuonna Keskeiset onnistumiset Jyväskylän ammattikorkeakoulu antoi missionsa ja visionsa mukaisesti vuoden 2006 aikana merkittävän panoksen alueen kehittämiseen sekä koko maakunnan tasolla että T&K strategiassa tunnistettujen osaamiskeskittymiensä alueilla. Matkailu- ravitsemis- ja talousala toimi osaamiskeskustoiminnassa valtakunnallisella tasolla ja koordinoi ainoana ammattikorkeakouluna alueellista osaamiskeskustoimintaa sekä Elintarvikealan että Matkailun verkostoosaamiskeskuksessa. Tätä kautta vahvistettiin JAMKin Elintarvikealan ja hyvinvointimatkailun osaamiskeskittymiä. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoille oli vastuutettu Keski-Suomen maakuntaohjelmaan sisältyvä hyvinvointiklusterin valmistelu- ja kirjoittamistyö. Keski- Suomen maakuntasuunnitelman johtoryhmätyöskentelyyn, Keski-Suomen teknologiastrategian toteutukseen. Keski-Suomen maakuntaohjelman uusiutuvan energia klusteriohjelman , Tulevaisuuden Energiateknologian osaamiskeskusohjelman kuin Keski-Suomen Maaseutustrategian 2030 valmistelutyöryhmien asiantuntijatehtäviä sekä johtoryhmien jäsenyyksiä hoitivat JAMKilaiset. Määrätietoisen rakenteellisen kehittämisen ohjaamana Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus teki päätöksen Jämsänkosken Tiimiakatemian nuorisoasteen koulutuksen lopettamisesta. Ammattikorkeakoulu sitoutui alueelliseen kehittämiseen Jämsän seudulla laatimalla suunnitelman monialaisen aluekehitystoiminnan käynnistämisestä. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus kehittyi edelleen suotuisaan suuntaan ollen 5,8 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luonnonvara-ala sai nostettua hakijamäärää. IT instituutti, jonka hakijamäärä koulutusohjelmiin on 2,4, on silti vastaaviin muihin IT-alan koulutusohjelmiin (0,99) verrattuna valtakunnallista huippua. Työllistyminen sekä OPALA-lukujen että sisäisen vuosi valmistumisesta kyselyn mukaan on edelleen korkea. Ammattikorkeakoulu toimii osaavan henkilöstön imupumppuna alueelle. Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli merkittävä rooli sekä virtuaaliammattikorkeakoulun että avoimen ammattikorkeakoulun kehittäjänä. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suorittettujen opintopisteiden määräksi asetettu tavoite ylitettiin reilusti. Opintopisteitä kertyi kaikkiaan yli Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K-työn ja sitä kautta toteutettavan aluekehitystoiminnan laatu, vaikuttavuus ja volyymi ovat kehittyneet ammattikorkeakoulun strategioiden suuntaisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan volyymi on 7,0 M vuodessa ja aluekehittämistä edistäviä T&K-hankkeita on toteutuksessa 137. Uusia T&K-toiminnan työkaluja on kehitetty ja otettu käyttöön. Reportronic-projektinhallintajärjestelmän antavat mahdollisuuden koko JAMKin ja yksiköiden projektisalkun hallintaan. 1.2 Keskeiset epäonnistumiset ECTS:n mukaista sähköistä opinto-opasta kehitettiin ECTS-neuvonantajien ehdotusten mukaisesti, kuitenkaan label-hakemus ei mennyt läpi. Keskeisenä syynä olivat osin puutteelliset opintojaksokuvaukset sekä tietojen saatavuuden vaikeus. Erityisesti kiinnitettiin huomiota tavoitteena olevien oppimistulosten ja opetusmenetelmien puuttumiseen kuvauksista. Opintojen mitoitus ei niin ikään ollut riittävän selkeä. Kansainvälisten hankkeiden läpimenossa ei ole päästy suuriin hankkeisiin. 1.3 Suoritettujen ulkopuolisten arviointien tulokset Opetusministeriö myönsi vuonna 2006 Jyväskylän ammattikorkeakoululle aluekehittämisen huippuyksikköstatuksen ja jo toisen kerran peräkkäin tuloksellisuusrahan T&K-toiminnasta. Jyväskylän seutu oli mukana OECD:n kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa arvioitiin korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. OECD suositti alueellisen yhteistyön tiivistämistä ja järjestelmällisempää yhteistyötä korkeakoulujen kesken. JAMKin laadunvarmistusjärjestelmä läpäisi Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnin.

2 2 Tekniikan ja liikenteen yksikkö sekä IT -instituutti saivat tammikuussa uuden kolmivuotisen ISO 9001 sertifikaatin Det Norske Veritaksen suorittaman auditoinnin perusteella. Opetusministeriön rakennerahastohanke "Näyttöaineistojen valmistelu" palkittiin kansallisena mallihankkeena, joka on merkittävästi edistänyt osaamisen laadukasta ja pitkäjänteistä kehittämistä. Competent-sys-trainer -hanke, jossa ammatillinen opettajakorkeakoulu oli yhtenä partnerina, palkittiin EU:n toimesta vuosien aikana toteutettujen 2000 Leonardo projektin joukosta. Tämä "The award for best projects relating to Cohenhagen prosess" palkinto annettiin kategoriassa The changing role of vocational teachers and trainers. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmalle tehtiin kansainvälinen asiantuntijaarviointi syksyllä Arviointi tuki koulutusohjelmakokonaisuuden uudelleenjäsentämistä. 2. Vuosia koskevassa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen 2.1 Rakenteellinen kehittäminen Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa vuoden 2006 aikana on ollut säännöllistä liittyen aluekehitystyön ja OECD:n arviointiin. Rakenteellista kehittämistä on edistetty laaditun yhteisen aluekehitysstrategian suuntaisesti mm. liiketalouden koulutusyksikön koulutustarjonnan ja kauppatieteellisen koulutustarjonnan sekä laboratorioiden yhteiskäytön selvityksillä. Bioenergian osaamiskeskittymän ja Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yhteistyössä suunnittelema ja rakentama vihermassan tutkimuskäyttöön tarkoitettu biokaasureaktori sijoitettiin Luonnonvarainstituutin tiloihin. Myös koulutusohjelmien välinen opetusyhteistyö lisääntyi. Esitys DMM:n koulutusohjelman rakenteen uudistamisesta tehtiin ja se hyväksyttiin OPM:ssä. Selvitys koulutusohjelmarakenteen uudistamiseksi musiikin ja viestinnän alan kansainvälisen liiketoimintaosaamisen ja tuottajuuden osalta laadittiin ja se julkaistiin ammattikorkeakoulun raporttina. Restonomikoulutuksen alueelliseksi laajentamiseksi neuvottelut Etelä- ja Keski- Pohjanmaan kanssa ovat käynnistyneet. Tavoitteena on toteuttaa alueella sekä tutkintoon johtavaa että erikoistumisopintoina tarjottavaa matkailun koulutusta ja osaamiskeskustoimintaa. Uudet ylemmät amk-tutkinnot suunniteltiin keskisuomalaisiin strategisiin valintoihin voimakkaammin tukeutuvaksi niin luonnonvara-alalla kuin tietotekniikassa. Kaikissa valmisteluissa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisten verkostojen kanssa. Uutena käynnistettiin yhteistyö YAMKopintotarjonnan kehittämiseksi Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteellisen tiedekunnan kanssa (terveyskasvatus ja fysioterapia). Koulutuksen alueellisen saatavuuden edistämiseksi ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttaminen vakiinnutettiin Jyväskylän ja Joensuun toimipisteiden ohella myös Kuopion, Mikkelin ja Seinäjoen alueille. Erityisopettajankoulutusta toteutettiin Jyväskylässä ja Pohjanmaalla. Musiikin ja tanssin alan opettajankoulutusta on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kulttuurialan toimijoiden kanssa. 2.2 Koulutustarjonta vuonna 2006 Tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa opiskelevia oli yhteensä 148 (v yht. 95). Nuorten koulutuksessa ammatillista väylää tulevien osuus opiskelupaikan vastaanottaneista 2006 oli 25,6 % (v ,2 %). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja yamk-opiskelijoista sosiaali- ja terveysalalla oli 321 (tavoitteena 170) Palveluliiketoiminnan (2,6 hakijaa /alpa) ja Automaatioteknologian (1,2 hakijaa/alpa) yamk-tutkinnot käynnistyivät syksyllä. Hakijoita opettajankoulutukseen vuonna 2006 oli yhteensä 1 610, joista ensisijaisia 975 hakijaa. 2.3 Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Laadittiin ammattikorkeakoulun yhteinen pedagoginen strategia ja käynnistettiin yksikkökohtaisten pedagogisten toimintasuunnitelmien työstäminen. Opetussuunnitelmatyössä hyödynnettiin neuvottelukuntien asiantuntemusta ja tärkeimpiä kehittäjäkumppaneita. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa edettiin. Koulutusohjelmakohtaisia yhteisiä kompetensseja laadittiin yhteistyössä eri verkostoissa ja opetussuunnitelmat uudistettiin ECTS-vaatimusten

3 3 mukaisiksi. Koulutusohjelmien profiloitumista tulevaisuuden työvoiman kysyntätarpeista lähtien kehitettiin. Verkko-oppimisalustana on käytössä tuettuna R5 Generation ympäristö sekä ilman käyttäjätukea Open Source alustoista Moodle. Generationin käyttö vakiintui niin työtilojen kuin käyttäjämäärien osalta. Vuonna 2006 perustettiin yli 800 uutta työtilaa. Yhtäaikaisten käyttäjien määrä ylitti koulupäivien aikana säännöllisesti 250 käyttäjän rajan. Käyttöä on erityisesti lisännyt henkilöstön jatkuva kouluttaminen (9 koulutusta R5-ympäristöstä vuonna 2006, sekä lisäksi tätä tukevat kuvankäsittelykoulutukset). Opintojaksojen tarjonta virtuaaliammattikorkeakoulun portaalin kautta lisääntyi merkittävästi. Loppuvuodesta käynnistyi kaupankäynti virtuaaliopintojaksojen toteuttamisesta kokonaisille opiskelijaryhmille, myös ylemmässä amk-tutkinnossa. Vuoden 2006 suoritetut virtuaaliopintopisteet ovat op. Kasvu vuoteen 2005 on lähes 30 % Tutkintojen läpäisyn tehostamiseksi, lisäaika-anomusten määrän vähentämiseksi sekä monipuolisempien ja harkitumpien tutkintojen aikaansaamiseksi ohjeajassa kehitettiin opiskelijahallintojärjestelmä ASIOon kaksi työkalua: ehops ja työkalu harjoittelun sähköiseen hallintaan. Harjoittelun osalta työnantajille laadittiin alakohtaiset esitteet ja näin parannettiin harjoittelun tunnettuutta. Työnantajilta kerättiin palautetta harjoittelusta sekä käynnistettiin useita harjoittelun kehittämisen toimintatapoja eri yksiköissä. Harjoittelun ohjauksen resursointia kasvatettiin ja ohjausprosessia jäntevöitettiin. Tekniikan ja liikenteen oppimisympäristöjä kehitettiin investoimalla uusia koneita ja laitteita oppimis- sekä T&K-ympäristöön (laboratoriokokonaisuus Intelligent Factory). Tehdasympäristön rakentuminen edistää merkittävästi sekä koneteknisten että logistiikan opiskelijoiden oppimista tarjoten samalla oppimisympäristön Jyväskylän yliopiston ja ammattiopiston opiskelijoille Vieraalla kielellä annettua opetusta oli yhteensä 1118, 5 opintopistettä (vuonna op). Alueellisen osaamis- ja työvoimatarpeen täyttämiseksi toteutettiin useita muuntokoulutuksia työvoimahallinnon rahoituksella sekä avoimen ammattikorkeakoulun erillisryhmiä eri paikkakunnilla. Koulutusohjelmien systemaattista kehittämistä jatkettiin EFQM-itsearvioinneilla, jota kehitettiin Mikkelin AMKin, DIAKin ja TTY kanssa. Koulutusohjelmien ristiinarviointeja toteutettiin arvioimalla kahdeksan koulutusohjelmaa. Raportit ovat valmistuttuaan sekä opiskelijoiden että työelämän saatavissa kirjastosta. Mittarointia kehitettiin auditontipalautteen pohjalta JAMKOTA hankkeessa, jossa luodaan aktiivisen johtamisen mittaristo sekä seurantajärjestelmä. Kulttuurinyksikkö kutsuttiin partneriksi kansainväliseen Joint Degree hankkeeseen. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Keski-Suomen maakuntaohjelman valmistelutyöhön osallistuminen yksikössä oli aktiivista. Tekniikan ja liikenteen yksikkö vastasi Keski-Suomen liiton liikennetyöryhmän puheenjohtajuudesta ja osallistui aktiivisesti klusteripohjaiseen toimialakehitykseen. Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma tehtiin Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan johdolla Osaamiskeskittymien kehittyminen eteni sisäisen T&K-rahoituksen turvin. Osaamiskeskittymissä on kuvattu kärkihankkeiden tavoitteet, painopistealueet sekä keskittymän toiminta-ajatus ja toteutusmalli. Bioenergian osaamiskeskittymän käynnistäminen osoittautui oikeaaikaiseksi toimenpiteeksi. Yhdistetyt voimavarat mahdollistivat entistä paremman ja uskottavamman roolin muodostamisen keskisuomalaisessa bioenergiakentässä. Tämä näkyi niin Keski-Suomen maakuntaohjelman uusiutuvan energia klusteriohjelman , Tulevaisuuden Energiateknologian osaamiskeskusohjelman kuin Keski-Suomen Maaseutustrategian 2030 valmistelutyöryhmien asiantuntijatehtävinä sekä johtoryhmien jäsenyyksinä. Osaamiskeskittymä pystyi saamaan merkittäviä toimeksiantoja esim. Motivalta ja Jyväskylän energialta. Tekniikan ja liikenteen yksikön aluekehittämishankkeista hyvinä esimerkkeinä toimivat Jämsän seudun teollisten yritysten kehittämishanke, jatkunut ohutlevy- ja kennoteknologian kehittämishanke, osallistuminen Innoroad Parkiin sekä hyötyajoneuvojen turvallisuus- ja testausratahankkeen suunnitteluun. Jämsän seudun tarpeisiin kehitetty komposiittipainotteinen insinöörikoulutus jatkui. Luovan toimialan alueellisen rooli alkoi vakiintua lukuisten

4 4 verkostotapaamisten ja -neuvottelujen avulla. Luovan toimialan rooli vahvistui siihen liittyvien LINKO- ja kärkiyrityshankkeiden tuloksellisen etenemisen takia. Erityisen myönteistä oli kulttuuriyrittäjyyden kasvu alueella LINKO-projektin tuloksena sekä yrittäjyysasteen vahvistuminen vastavalmistuneiden opiskelijoiden piirissä. Korkeakoulujen aluekehitysstrategiaan liittyvässä Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen -hankkeessa rakennettiin duaalimallin mukainen Keski-Suomen korkeakoulujen gerontologinen toimintamalli. T&K -työ integroitiin opetukseen entistä selkeämmin. Henkilöstön T&K-työaika oli tuntia, joka oli 21 % henkilöstön kokonaistyöajasta. Yliopettajien T&K-työaika oli tuntia, joka oli 20 % heidän kokonaistyöajastaan. Koko opetushenkilöstön T&K-työaika oli tuntia, joka oli 23 % henkilöstön T&K-työajasta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on hoidettu lähes täysin ulkopuolisella rahoituksella sijoittaen omarahoituksena vain rahoitusehtojen vaatiman minimiomarahoitusmäärään. Luonnonvarainstituutti on esimerkki toimintatavasta, jossa T&K-työ ja koulutus integroidaan toisiaan tukeviksi toiminnoikseen, siellä perusrahoituksen osuus oli 57,8 % ja ulkopuolinen rahoitus T&K-työhön 39,6 % (0,75 M ). Henkilöstö kirjoitti runsaat 250 artikkelia kansallisiin ja kansainvälisiin ammattilehtiin ja yhteisjulkaisuihin ja piti useita esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Tavoitesopimuksessa mainitut hankkeet 3D modeling and architecture Turun AMK:n kanssa ja kansainvälisesti kilpailukykyisen IT-alan T&K toiminnan kehittäminen Satakunnan AMK:n vetämänä eivät ole toteutuneet. c) Kansainvälistäminen Merkittävää edistymistä saavutettiin järjestämällä kansainvälinen konferenssi IFME (International Forum of Mechanical Engineering), jossa suunniteltiin insinööriopiskelijoille avoimia, intensiivisiä opintojaksoja, joita Euroopan korkeakoulut ryhtyvät järjestämään omilla erityisosaamisalueillaan. Uusia kansainvälistymisen muotoja kokeiltiin ja toimintaa jatkettiin kvverkostoissa (esim. Consumer Education for Adults Network issa laatimalla Guidelines for Consumer Education for Adults). Järjestettiin sekä osallistuttiin eri alojen kesäkouluihin. Tiimiakatemiametodin kansainvälistyminen edistyi. Käynnistettiin valmistelutyö logistiikan masterohjelman englanninkielisen lukukauden toteuttamisesta yhteistyössä Ljubljanan yliopiston Portorozin yksikön kanssa. Hoitotyön koulutusohjelmaan kehitettiin yhteistyössä Second Military Medical University Shanghain Nursing Departmentin ja University of Central Lancashiren kanssa Nursing in International Fields suuntautumisvaihtoehtoa kriisivalmiuksiin liittyvän osaamisen lisäämiseksi. Uuden rahastokauden taittuessa panostettiin entistä enemmän uusien hankkeiden valmisteluun ja toimittiin yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja mahdollisiin uusiin hankepartnereihin. Opettajakorkeakoulun edustaja osallistui kansainväliseen yliopistokoulutuksen arviointitehtävään Virossa. JAMKin henkilöstöliikkuvuus lisääntyi. Erityisesti muihin kuin opetustehtäviin lähteneiden määrä kasvoi reilusti, kun toteumaksi kertyi 259 (tavoite 127). Opetustehtäviin lähteneiden tavoitelukema oli 73 ja toteuma 66 (7 yli kuukauden kestoista ja 59 alle kuukauden). Ulkomaille vaihtoon lähteviä opiskelijoita oli 200,joka on hieman alle tavoitteen 232. Saapuvien opiskelijoiden määrässä ylitimme tavoitteen, joka oli 139 saapuvaa ja toteutuma oli 226 vaihto-opiskelijaa yli kolmen kuukauden vaihdoissa. Kansainvälistymisen laadun tukemiseksi toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa Benchmarking -arviointi koskien ulkomaisten opiskelijoiden palveluja. d) Henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakoulun strategisen osaamisen johtamista sekä henkilöstön systemaattista kehittämistä varten käynnistettiin osaamisen johtamisen kehittämisprojekti. Siinä määriteltiin ammattikorkeakoulun ydinkyvykkyyksistä lähtien keskeiset osaamiset. Tavoitteena on analysoida koko henkilöstön osaamistaso vuonna Henkilöstön eläköityessä kiihtyvää vauhtia (20 % yli 55-vuotiaita) pätevän henkilöstön rekrytoiminen osoittautui haasteelliseksi. Uusilla rekrytoiduilla yliopettajilla on tieteellinen ja työelämäkokemus, mutta opettajan koulutus puuttuu. Hallitussa sukupolvenvaihdoksessa edettiin käynnistämällä henkilöstön työssä jaksamiseen liittyvä kehitysohjelma, johon sisältyy hiljaisen

5 5 tiedon siirtäminen (senioriohjelma). AOKK keskittyi kahteen ammattikorkeakoulun aikuisopetuksen kehittämishankkeeseen (TAITURI ja AAKE), jotka vievät eteenpäin osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittämistä ja aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää osaamista korkeakouluympäristössä. Opettajia sidottiin aiempaa vahvemmin T&K-toimintaan. Erilaisia projektiosaamiseen liittyviin sisäisiä koulutuksiin osallistui 45 henkilöä. Valmiuksia opettaa englanninkielellä sekä toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä kehitettiin English as a Tool for Teachingkoulutuskokonaisuudella. Uraohjauskoulutuksen osallistui 25 opettajaa ja verkkopedagogiikka koulutuksiin 258. Satoja henkilöstön jäseniä on ristiinarviointiin osallistumalla tutustunut arviointikulttuuriin ja hankkinut osaamista arvioinnin suorittamisesta ja arvioitavana olemisesta. Useimmat koulutusohjelmat ovat tehneet myös EFQM-pohjaisen itsearvionnin vähintään kertaalleen, mikä on myös merkittävästi lisännyt arviointiosaamista henkilöstön keskuudessa. Koulutuspäälliköt kehittivät kuukausittain johtamis- ja esimiestaitojaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtamisen kehittäminen -valmennuksessa. Opiskelijapalveluiden kansainvälistymiskoulutus saatiin päätökseen. Neljän ammattikorkeakoulun yhteisesti toteuttamaan koulutukseen osallistui viisi JAMKilaista. e) Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishakujärjestelmää kehitettiin hakijoita paremmin palvelevaksi. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista kasvoi 5 prosenttiyksikköä. Opintoihin liittyvää ohjauksellista jatkumoa rakennettiin kattamaan opiskeluprosessin kaikki vaiheet. Opiskelija- ja muita tukipalveluja selkiinnytettiin vastaamaan aikuisten opiskelijoiden ja opettajankoulutustoiminnan tarpeita. Virtuaaliopintojen mahdollisuutta lisättiin ja opettajien verkko-osaamista kehitettiin. Vuoden aikana kehitettiin opetussuunnitelmia ja niistä laadittiin ensimmäistä kertaa opiskelijoiden käyttöön sähköinen käsikirja. Opetussuunnitelman opintojakokuvauksiin lisättiin aiemmin opitun tunnistaminen ja arviointi. Opetuksen kehittämistyötä tukeva pro gradu työ Ammatillisen opettajan osaaminen tulevaisuudessa valmistui. Sitä käytetään opetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen suunnittelun lähdeaineistona. Julkaistiin Tunnistatko taiturin raportti sekä sisällöntuotantohankkeesta yhteinen loppuraportti. 3. Voimavarat Käyttötalouden tuloista 19 % (9,5 M ) tuli muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta (tavoite 22 % (10 M )). Tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista oli sopimuskaudella 11 % (5,4 M ) tavoite 14 % (6,3 M ).

6 6 LIITE 2 Ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto Tulosanalyysi 2006 /Marja-Liisa Martén Ammattikorkeakouluverkoston koordinaatioyksikön toiminta vuonna 2006 perustui pääasiassa kolmen työryhmän suunnitelmien ja linjausten sekä johtoryhmässä tehtyjen ehdotusten ja päätösten mukaisesti. Johtoryhmän muodosti kymmenen ammattikorkeakoulujen edustajaa. Työryhmätyöskentelyssä olivat mukana ammattikorkeakoulujen (29) nimittämät Aasiayhteyshenkilöt. 1. Henkilöliikkuvuustyöryhmä Ammattikorkeakoulujen yhteiset valintakokeet toteutettiin kuudennen kerran Kiinassa kolmessa kaupungissa, toisen kerran Intiassa, Vietnamissa ja Thaimaassa ja nyt ensimmäistä kertaa valintakoeyhteistyö kattoi myös Nepalin, Bangladeshin ja Pakistanin.Valintakokeissa oli mukana IB, BIT, IT, Engineering, Tourism ja Nursing koulutus-ohjelmat. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa esiteltiin Intiassa, New Delhissä CIMOn kanssa yhteisellä EU:n messuosastolla Higher Education in Europe tapahtumassa, johon liittyi myös Asialink kontaktiseminaari. Vuonna 2005 toteutetun Education to Education tapahtuman aikana syntyneiden kontaktien edelleen kehittämiseksi IT, Business ja Soical& Health Care aloja edustava ns. ammattikorkeakoulujen ydintiimi kävi neuvotteluja Intiassa New Delhissä ja Bangaloressa opettaja- ja opiskelijavaihdon käynnistämiseksi. Neuvottelujen tuloksena syntyi kolme yhteistyösopimusta, joista kaksi New Delhissä (IT & Business) ja yksi Bangaloressa (monialainen instituutti). Em. korkeakoulujen lisäksi yhteistyöhalukkuutta on muissakin intialaisissa korkeakouluissa (mm. erittäin arvostetuissa Delhin yliopistossa ja IIM instituutissa Bangaloressa) Laurea ammattikorkeakoulussa järjestettiin neljännen kerran valtakunnalliset, kaksipäiväiset Aasiaorientaatiopäivät, joille osallistui useiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja kv-henkilökuntaa, yhteensä n Ammattikorkeakoulujen Aasia-ohjelman kehittäminen -työryhmä Aasia-tuotantorenkaassa on suunniteltu ja tuotettu virtuaalisia Aasia-opintoja, jotka ovat nyt valmiina ja kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Vastuutuottajina olivat Satakunnan, Vaasan, Seinäjoen, Keski-Pohjanmaan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Virtuaalisten Aasiaopintojen päivitykset tehtiin syksyn 2006 aikana. 3. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön Aasia-osaamisen kehittäminen -työryhmä Työryhmä on suunnitellut ns. tarvelähtöisiä Aasia -koulutuskokonaisuuksia henkilöstölle, opettajille, opintotoimistojen henkilöstölle ja hallintohenkilöstölle. Kansainvälistyminen työelämässä seminaari järjestettiin yhteistyössä PINNET verkoston kanssa. Vieraskielisen koulutuksen yhteishakuun liittyen Aasia-verkoston valintakoeyhteistyötä esiteltiin opetushallituksessa ja ko. asiaan liittyvissä seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa Aasia-verkoston koordinaatioyksikön tukitoiminnot Verkoston koordinointi, tiedotus ja säännöllinen yhteydenpito lukuisiin yhteistyötahoihin - Työryhmien, johtoryhmän ja neuvottelukunnan kokousten organisointi - Yhteistyö yliopistojen tarjoaman Aasian-opintojen ohjelman toteuttamisessa - Asia Specialist Database -tietokannan seuranta ja ylläpito - AMK Aasia-verkoston www-sivujen työstäminen, kehittäminen ja ylläpito - Yksittäisten ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesti tarjoamien Aasia-kurssien tukeminen ja markkinointi

7 7 - Ammattikorkeakoulujen Aasiaan liittyvät markkinointi- ja rekrytointiasiat - yhteisten esittelymateriaalien tuottamien - AsiaMatch harjoittelijapörssin edelleen suunnittelu ja kehittäminen Projekti ylitti budjetoidut kustannukset eurolla, koska Turun yliopisto laskutti AMK verkostoa sekä vuoden 2005 että vuoden 2006 osalta, eli verkosto maksoi kaikkien AMK-opiskelijoiden Aasia-opintosuorituksista Turun yliopistolle.

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2004

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2004 Liite 1 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2004 1. Yhteenveto tuloksista Virtuaaliopintojen osuus lisääntyi vuodesta 2003 n. 93 %. Suurin kehittyminen on tapahtunut Liiketalouden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot