LIITE 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA 1. Yhteenveto tuloksista vuonna Keskeiset onnistumiset Jyväskylän ammattikorkeakoulu antoi missionsa ja visionsa mukaisesti vuoden 2006 aikana merkittävän panoksen alueen kehittämiseen sekä koko maakunnan tasolla että T&K strategiassa tunnistettujen osaamiskeskittymiensä alueilla. Matkailu- ravitsemis- ja talousala toimi osaamiskeskustoiminnassa valtakunnallisella tasolla ja koordinoi ainoana ammattikorkeakouluna alueellista osaamiskeskustoimintaa sekä Elintarvikealan että Matkailun verkostoosaamiskeskuksessa. Tätä kautta vahvistettiin JAMKin Elintarvikealan ja hyvinvointimatkailun osaamiskeskittymiä. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoille oli vastuutettu Keski-Suomen maakuntaohjelmaan sisältyvä hyvinvointiklusterin valmistelu- ja kirjoittamistyö. Keski- Suomen maakuntasuunnitelman johtoryhmätyöskentelyyn, Keski-Suomen teknologiastrategian toteutukseen. Keski-Suomen maakuntaohjelman uusiutuvan energia klusteriohjelman , Tulevaisuuden Energiateknologian osaamiskeskusohjelman kuin Keski-Suomen Maaseutustrategian 2030 valmistelutyöryhmien asiantuntijatehtäviä sekä johtoryhmien jäsenyyksiä hoitivat JAMKilaiset. Määrätietoisen rakenteellisen kehittämisen ohjaamana Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus teki päätöksen Jämsänkosken Tiimiakatemian nuorisoasteen koulutuksen lopettamisesta. Ammattikorkeakoulu sitoutui alueelliseen kehittämiseen Jämsän seudulla laatimalla suunnitelman monialaisen aluekehitystoiminnan käynnistämisestä. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus kehittyi edelleen suotuisaan suuntaan ollen 5,8 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luonnonvara-ala sai nostettua hakijamäärää. IT instituutti, jonka hakijamäärä koulutusohjelmiin on 2,4, on silti vastaaviin muihin IT-alan koulutusohjelmiin (0,99) verrattuna valtakunnallista huippua. Työllistyminen sekä OPALA-lukujen että sisäisen vuosi valmistumisesta kyselyn mukaan on edelleen korkea. Ammattikorkeakoulu toimii osaavan henkilöstön imupumppuna alueelle. Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli merkittävä rooli sekä virtuaaliammattikorkeakoulun että avoimen ammattikorkeakoulun kehittäjänä. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suorittettujen opintopisteiden määräksi asetettu tavoite ylitettiin reilusti. Opintopisteitä kertyi kaikkiaan yli Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K-työn ja sitä kautta toteutettavan aluekehitystoiminnan laatu, vaikuttavuus ja volyymi ovat kehittyneet ammattikorkeakoulun strategioiden suuntaisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan volyymi on 7,0 M vuodessa ja aluekehittämistä edistäviä T&K-hankkeita on toteutuksessa 137. Uusia T&K-toiminnan työkaluja on kehitetty ja otettu käyttöön. Reportronic-projektinhallintajärjestelmän antavat mahdollisuuden koko JAMKin ja yksiköiden projektisalkun hallintaan. 1.2 Keskeiset epäonnistumiset ECTS:n mukaista sähköistä opinto-opasta kehitettiin ECTS-neuvonantajien ehdotusten mukaisesti, kuitenkaan label-hakemus ei mennyt läpi. Keskeisenä syynä olivat osin puutteelliset opintojaksokuvaukset sekä tietojen saatavuuden vaikeus. Erityisesti kiinnitettiin huomiota tavoitteena olevien oppimistulosten ja opetusmenetelmien puuttumiseen kuvauksista. Opintojen mitoitus ei niin ikään ollut riittävän selkeä. Kansainvälisten hankkeiden läpimenossa ei ole päästy suuriin hankkeisiin. 1.3 Suoritettujen ulkopuolisten arviointien tulokset Opetusministeriö myönsi vuonna 2006 Jyväskylän ammattikorkeakoululle aluekehittämisen huippuyksikköstatuksen ja jo toisen kerran peräkkäin tuloksellisuusrahan T&K-toiminnasta. Jyväskylän seutu oli mukana OECD:n kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa arvioitiin korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. OECD suositti alueellisen yhteistyön tiivistämistä ja järjestelmällisempää yhteistyötä korkeakoulujen kesken. JAMKin laadunvarmistusjärjestelmä läpäisi Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnin.

2 2 Tekniikan ja liikenteen yksikkö sekä IT -instituutti saivat tammikuussa uuden kolmivuotisen ISO 9001 sertifikaatin Det Norske Veritaksen suorittaman auditoinnin perusteella. Opetusministeriön rakennerahastohanke "Näyttöaineistojen valmistelu" palkittiin kansallisena mallihankkeena, joka on merkittävästi edistänyt osaamisen laadukasta ja pitkäjänteistä kehittämistä. Competent-sys-trainer -hanke, jossa ammatillinen opettajakorkeakoulu oli yhtenä partnerina, palkittiin EU:n toimesta vuosien aikana toteutettujen 2000 Leonardo projektin joukosta. Tämä "The award for best projects relating to Cohenhagen prosess" palkinto annettiin kategoriassa The changing role of vocational teachers and trainers. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmalle tehtiin kansainvälinen asiantuntijaarviointi syksyllä Arviointi tuki koulutusohjelmakokonaisuuden uudelleenjäsentämistä. 2. Vuosia koskevassa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen 2.1 Rakenteellinen kehittäminen Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa vuoden 2006 aikana on ollut säännöllistä liittyen aluekehitystyön ja OECD:n arviointiin. Rakenteellista kehittämistä on edistetty laaditun yhteisen aluekehitysstrategian suuntaisesti mm. liiketalouden koulutusyksikön koulutustarjonnan ja kauppatieteellisen koulutustarjonnan sekä laboratorioiden yhteiskäytön selvityksillä. Bioenergian osaamiskeskittymän ja Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yhteistyössä suunnittelema ja rakentama vihermassan tutkimuskäyttöön tarkoitettu biokaasureaktori sijoitettiin Luonnonvarainstituutin tiloihin. Myös koulutusohjelmien välinen opetusyhteistyö lisääntyi. Esitys DMM:n koulutusohjelman rakenteen uudistamisesta tehtiin ja se hyväksyttiin OPM:ssä. Selvitys koulutusohjelmarakenteen uudistamiseksi musiikin ja viestinnän alan kansainvälisen liiketoimintaosaamisen ja tuottajuuden osalta laadittiin ja se julkaistiin ammattikorkeakoulun raporttina. Restonomikoulutuksen alueelliseksi laajentamiseksi neuvottelut Etelä- ja Keski- Pohjanmaan kanssa ovat käynnistyneet. Tavoitteena on toteuttaa alueella sekä tutkintoon johtavaa että erikoistumisopintoina tarjottavaa matkailun koulutusta ja osaamiskeskustoimintaa. Uudet ylemmät amk-tutkinnot suunniteltiin keskisuomalaisiin strategisiin valintoihin voimakkaammin tukeutuvaksi niin luonnonvara-alalla kuin tietotekniikassa. Kaikissa valmisteluissa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisten verkostojen kanssa. Uutena käynnistettiin yhteistyö YAMKopintotarjonnan kehittämiseksi Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteellisen tiedekunnan kanssa (terveyskasvatus ja fysioterapia). Koulutuksen alueellisen saatavuuden edistämiseksi ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttaminen vakiinnutettiin Jyväskylän ja Joensuun toimipisteiden ohella myös Kuopion, Mikkelin ja Seinäjoen alueille. Erityisopettajankoulutusta toteutettiin Jyväskylässä ja Pohjanmaalla. Musiikin ja tanssin alan opettajankoulutusta on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kulttuurialan toimijoiden kanssa. 2.2 Koulutustarjonta vuonna 2006 Tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa opiskelevia oli yhteensä 148 (v yht. 95). Nuorten koulutuksessa ammatillista väylää tulevien osuus opiskelupaikan vastaanottaneista 2006 oli 25,6 % (v ,2 %). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja yamk-opiskelijoista sosiaali- ja terveysalalla oli 321 (tavoitteena 170) Palveluliiketoiminnan (2,6 hakijaa /alpa) ja Automaatioteknologian (1,2 hakijaa/alpa) yamk-tutkinnot käynnistyivät syksyllä. Hakijoita opettajankoulutukseen vuonna 2006 oli yhteensä 1 610, joista ensisijaisia 975 hakijaa. 2.3 Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Laadittiin ammattikorkeakoulun yhteinen pedagoginen strategia ja käynnistettiin yksikkökohtaisten pedagogisten toimintasuunnitelmien työstäminen. Opetussuunnitelmatyössä hyödynnettiin neuvottelukuntien asiantuntemusta ja tärkeimpiä kehittäjäkumppaneita. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa edettiin. Koulutusohjelmakohtaisia yhteisiä kompetensseja laadittiin yhteistyössä eri verkostoissa ja opetussuunnitelmat uudistettiin ECTS-vaatimusten

3 3 mukaisiksi. Koulutusohjelmien profiloitumista tulevaisuuden työvoiman kysyntätarpeista lähtien kehitettiin. Verkko-oppimisalustana on käytössä tuettuna R5 Generation ympäristö sekä ilman käyttäjätukea Open Source alustoista Moodle. Generationin käyttö vakiintui niin työtilojen kuin käyttäjämäärien osalta. Vuonna 2006 perustettiin yli 800 uutta työtilaa. Yhtäaikaisten käyttäjien määrä ylitti koulupäivien aikana säännöllisesti 250 käyttäjän rajan. Käyttöä on erityisesti lisännyt henkilöstön jatkuva kouluttaminen (9 koulutusta R5-ympäristöstä vuonna 2006, sekä lisäksi tätä tukevat kuvankäsittelykoulutukset). Opintojaksojen tarjonta virtuaaliammattikorkeakoulun portaalin kautta lisääntyi merkittävästi. Loppuvuodesta käynnistyi kaupankäynti virtuaaliopintojaksojen toteuttamisesta kokonaisille opiskelijaryhmille, myös ylemmässä amk-tutkinnossa. Vuoden 2006 suoritetut virtuaaliopintopisteet ovat op. Kasvu vuoteen 2005 on lähes 30 % Tutkintojen läpäisyn tehostamiseksi, lisäaika-anomusten määrän vähentämiseksi sekä monipuolisempien ja harkitumpien tutkintojen aikaansaamiseksi ohjeajassa kehitettiin opiskelijahallintojärjestelmä ASIOon kaksi työkalua: ehops ja työkalu harjoittelun sähköiseen hallintaan. Harjoittelun osalta työnantajille laadittiin alakohtaiset esitteet ja näin parannettiin harjoittelun tunnettuutta. Työnantajilta kerättiin palautetta harjoittelusta sekä käynnistettiin useita harjoittelun kehittämisen toimintatapoja eri yksiköissä. Harjoittelun ohjauksen resursointia kasvatettiin ja ohjausprosessia jäntevöitettiin. Tekniikan ja liikenteen oppimisympäristöjä kehitettiin investoimalla uusia koneita ja laitteita oppimis- sekä T&K-ympäristöön (laboratoriokokonaisuus Intelligent Factory). Tehdasympäristön rakentuminen edistää merkittävästi sekä koneteknisten että logistiikan opiskelijoiden oppimista tarjoten samalla oppimisympäristön Jyväskylän yliopiston ja ammattiopiston opiskelijoille Vieraalla kielellä annettua opetusta oli yhteensä 1118, 5 opintopistettä (vuonna op). Alueellisen osaamis- ja työvoimatarpeen täyttämiseksi toteutettiin useita muuntokoulutuksia työvoimahallinnon rahoituksella sekä avoimen ammattikorkeakoulun erillisryhmiä eri paikkakunnilla. Koulutusohjelmien systemaattista kehittämistä jatkettiin EFQM-itsearvioinneilla, jota kehitettiin Mikkelin AMKin, DIAKin ja TTY kanssa. Koulutusohjelmien ristiinarviointeja toteutettiin arvioimalla kahdeksan koulutusohjelmaa. Raportit ovat valmistuttuaan sekä opiskelijoiden että työelämän saatavissa kirjastosta. Mittarointia kehitettiin auditontipalautteen pohjalta JAMKOTA hankkeessa, jossa luodaan aktiivisen johtamisen mittaristo sekä seurantajärjestelmä. Kulttuurinyksikkö kutsuttiin partneriksi kansainväliseen Joint Degree hankkeeseen. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Keski-Suomen maakuntaohjelman valmistelutyöhön osallistuminen yksikössä oli aktiivista. Tekniikan ja liikenteen yksikkö vastasi Keski-Suomen liiton liikennetyöryhmän puheenjohtajuudesta ja osallistui aktiivisesti klusteripohjaiseen toimialakehitykseen. Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma tehtiin Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan johdolla Osaamiskeskittymien kehittyminen eteni sisäisen T&K-rahoituksen turvin. Osaamiskeskittymissä on kuvattu kärkihankkeiden tavoitteet, painopistealueet sekä keskittymän toiminta-ajatus ja toteutusmalli. Bioenergian osaamiskeskittymän käynnistäminen osoittautui oikeaaikaiseksi toimenpiteeksi. Yhdistetyt voimavarat mahdollistivat entistä paremman ja uskottavamman roolin muodostamisen keskisuomalaisessa bioenergiakentässä. Tämä näkyi niin Keski-Suomen maakuntaohjelman uusiutuvan energia klusteriohjelman , Tulevaisuuden Energiateknologian osaamiskeskusohjelman kuin Keski-Suomen Maaseutustrategian 2030 valmistelutyöryhmien asiantuntijatehtävinä sekä johtoryhmien jäsenyyksinä. Osaamiskeskittymä pystyi saamaan merkittäviä toimeksiantoja esim. Motivalta ja Jyväskylän energialta. Tekniikan ja liikenteen yksikön aluekehittämishankkeista hyvinä esimerkkeinä toimivat Jämsän seudun teollisten yritysten kehittämishanke, jatkunut ohutlevy- ja kennoteknologian kehittämishanke, osallistuminen Innoroad Parkiin sekä hyötyajoneuvojen turvallisuus- ja testausratahankkeen suunnitteluun. Jämsän seudun tarpeisiin kehitetty komposiittipainotteinen insinöörikoulutus jatkui. Luovan toimialan alueellisen rooli alkoi vakiintua lukuisten

4 4 verkostotapaamisten ja -neuvottelujen avulla. Luovan toimialan rooli vahvistui siihen liittyvien LINKO- ja kärkiyrityshankkeiden tuloksellisen etenemisen takia. Erityisen myönteistä oli kulttuuriyrittäjyyden kasvu alueella LINKO-projektin tuloksena sekä yrittäjyysasteen vahvistuminen vastavalmistuneiden opiskelijoiden piirissä. Korkeakoulujen aluekehitysstrategiaan liittyvässä Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen -hankkeessa rakennettiin duaalimallin mukainen Keski-Suomen korkeakoulujen gerontologinen toimintamalli. T&K -työ integroitiin opetukseen entistä selkeämmin. Henkilöstön T&K-työaika oli tuntia, joka oli 21 % henkilöstön kokonaistyöajasta. Yliopettajien T&K-työaika oli tuntia, joka oli 20 % heidän kokonaistyöajastaan. Koko opetushenkilöstön T&K-työaika oli tuntia, joka oli 23 % henkilöstön T&K-työajasta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on hoidettu lähes täysin ulkopuolisella rahoituksella sijoittaen omarahoituksena vain rahoitusehtojen vaatiman minimiomarahoitusmäärään. Luonnonvarainstituutti on esimerkki toimintatavasta, jossa T&K-työ ja koulutus integroidaan toisiaan tukeviksi toiminnoikseen, siellä perusrahoituksen osuus oli 57,8 % ja ulkopuolinen rahoitus T&K-työhön 39,6 % (0,75 M ). Henkilöstö kirjoitti runsaat 250 artikkelia kansallisiin ja kansainvälisiin ammattilehtiin ja yhteisjulkaisuihin ja piti useita esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Tavoitesopimuksessa mainitut hankkeet 3D modeling and architecture Turun AMK:n kanssa ja kansainvälisesti kilpailukykyisen IT-alan T&K toiminnan kehittäminen Satakunnan AMK:n vetämänä eivät ole toteutuneet. c) Kansainvälistäminen Merkittävää edistymistä saavutettiin järjestämällä kansainvälinen konferenssi IFME (International Forum of Mechanical Engineering), jossa suunniteltiin insinööriopiskelijoille avoimia, intensiivisiä opintojaksoja, joita Euroopan korkeakoulut ryhtyvät järjestämään omilla erityisosaamisalueillaan. Uusia kansainvälistymisen muotoja kokeiltiin ja toimintaa jatkettiin kvverkostoissa (esim. Consumer Education for Adults Network issa laatimalla Guidelines for Consumer Education for Adults). Järjestettiin sekä osallistuttiin eri alojen kesäkouluihin. Tiimiakatemiametodin kansainvälistyminen edistyi. Käynnistettiin valmistelutyö logistiikan masterohjelman englanninkielisen lukukauden toteuttamisesta yhteistyössä Ljubljanan yliopiston Portorozin yksikön kanssa. Hoitotyön koulutusohjelmaan kehitettiin yhteistyössä Second Military Medical University Shanghain Nursing Departmentin ja University of Central Lancashiren kanssa Nursing in International Fields suuntautumisvaihtoehtoa kriisivalmiuksiin liittyvän osaamisen lisäämiseksi. Uuden rahastokauden taittuessa panostettiin entistä enemmän uusien hankkeiden valmisteluun ja toimittiin yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja mahdollisiin uusiin hankepartnereihin. Opettajakorkeakoulun edustaja osallistui kansainväliseen yliopistokoulutuksen arviointitehtävään Virossa. JAMKin henkilöstöliikkuvuus lisääntyi. Erityisesti muihin kuin opetustehtäviin lähteneiden määrä kasvoi reilusti, kun toteumaksi kertyi 259 (tavoite 127). Opetustehtäviin lähteneiden tavoitelukema oli 73 ja toteuma 66 (7 yli kuukauden kestoista ja 59 alle kuukauden). Ulkomaille vaihtoon lähteviä opiskelijoita oli 200,joka on hieman alle tavoitteen 232. Saapuvien opiskelijoiden määrässä ylitimme tavoitteen, joka oli 139 saapuvaa ja toteutuma oli 226 vaihto-opiskelijaa yli kolmen kuukauden vaihdoissa. Kansainvälistymisen laadun tukemiseksi toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa Benchmarking -arviointi koskien ulkomaisten opiskelijoiden palveluja. d) Henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakoulun strategisen osaamisen johtamista sekä henkilöstön systemaattista kehittämistä varten käynnistettiin osaamisen johtamisen kehittämisprojekti. Siinä määriteltiin ammattikorkeakoulun ydinkyvykkyyksistä lähtien keskeiset osaamiset. Tavoitteena on analysoida koko henkilöstön osaamistaso vuonna Henkilöstön eläköityessä kiihtyvää vauhtia (20 % yli 55-vuotiaita) pätevän henkilöstön rekrytoiminen osoittautui haasteelliseksi. Uusilla rekrytoiduilla yliopettajilla on tieteellinen ja työelämäkokemus, mutta opettajan koulutus puuttuu. Hallitussa sukupolvenvaihdoksessa edettiin käynnistämällä henkilöstön työssä jaksamiseen liittyvä kehitysohjelma, johon sisältyy hiljaisen

5 5 tiedon siirtäminen (senioriohjelma). AOKK keskittyi kahteen ammattikorkeakoulun aikuisopetuksen kehittämishankkeeseen (TAITURI ja AAKE), jotka vievät eteenpäin osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittämistä ja aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää osaamista korkeakouluympäristössä. Opettajia sidottiin aiempaa vahvemmin T&K-toimintaan. Erilaisia projektiosaamiseen liittyviin sisäisiä koulutuksiin osallistui 45 henkilöä. Valmiuksia opettaa englanninkielellä sekä toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä kehitettiin English as a Tool for Teachingkoulutuskokonaisuudella. Uraohjauskoulutuksen osallistui 25 opettajaa ja verkkopedagogiikka koulutuksiin 258. Satoja henkilöstön jäseniä on ristiinarviointiin osallistumalla tutustunut arviointikulttuuriin ja hankkinut osaamista arvioinnin suorittamisesta ja arvioitavana olemisesta. Useimmat koulutusohjelmat ovat tehneet myös EFQM-pohjaisen itsearvionnin vähintään kertaalleen, mikä on myös merkittävästi lisännyt arviointiosaamista henkilöstön keskuudessa. Koulutuspäälliköt kehittivät kuukausittain johtamis- ja esimiestaitojaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtamisen kehittäminen -valmennuksessa. Opiskelijapalveluiden kansainvälistymiskoulutus saatiin päätökseen. Neljän ammattikorkeakoulun yhteisesti toteuttamaan koulutukseen osallistui viisi JAMKilaista. e) Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishakujärjestelmää kehitettiin hakijoita paremmin palvelevaksi. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista kasvoi 5 prosenttiyksikköä. Opintoihin liittyvää ohjauksellista jatkumoa rakennettiin kattamaan opiskeluprosessin kaikki vaiheet. Opiskelija- ja muita tukipalveluja selkiinnytettiin vastaamaan aikuisten opiskelijoiden ja opettajankoulutustoiminnan tarpeita. Virtuaaliopintojen mahdollisuutta lisättiin ja opettajien verkko-osaamista kehitettiin. Vuoden aikana kehitettiin opetussuunnitelmia ja niistä laadittiin ensimmäistä kertaa opiskelijoiden käyttöön sähköinen käsikirja. Opetussuunnitelman opintojakokuvauksiin lisättiin aiemmin opitun tunnistaminen ja arviointi. Opetuksen kehittämistyötä tukeva pro gradu työ Ammatillisen opettajan osaaminen tulevaisuudessa valmistui. Sitä käytetään opetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen suunnittelun lähdeaineistona. Julkaistiin Tunnistatko taiturin raportti sekä sisällöntuotantohankkeesta yhteinen loppuraportti. 3. Voimavarat Käyttötalouden tuloista 19 % (9,5 M ) tuli muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta (tavoite 22 % (10 M )). Tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista oli sopimuskaudella 11 % (5,4 M ) tavoite 14 % (6,3 M ).

6 6 LIITE 2 Ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto Tulosanalyysi 2006 /Marja-Liisa Martén Ammattikorkeakouluverkoston koordinaatioyksikön toiminta vuonna 2006 perustui pääasiassa kolmen työryhmän suunnitelmien ja linjausten sekä johtoryhmässä tehtyjen ehdotusten ja päätösten mukaisesti. Johtoryhmän muodosti kymmenen ammattikorkeakoulujen edustajaa. Työryhmätyöskentelyssä olivat mukana ammattikorkeakoulujen (29) nimittämät Aasiayhteyshenkilöt. 1. Henkilöliikkuvuustyöryhmä Ammattikorkeakoulujen yhteiset valintakokeet toteutettiin kuudennen kerran Kiinassa kolmessa kaupungissa, toisen kerran Intiassa, Vietnamissa ja Thaimaassa ja nyt ensimmäistä kertaa valintakoeyhteistyö kattoi myös Nepalin, Bangladeshin ja Pakistanin.Valintakokeissa oli mukana IB, BIT, IT, Engineering, Tourism ja Nursing koulutus-ohjelmat. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa esiteltiin Intiassa, New Delhissä CIMOn kanssa yhteisellä EU:n messuosastolla Higher Education in Europe tapahtumassa, johon liittyi myös Asialink kontaktiseminaari. Vuonna 2005 toteutetun Education to Education tapahtuman aikana syntyneiden kontaktien edelleen kehittämiseksi IT, Business ja Soical& Health Care aloja edustava ns. ammattikorkeakoulujen ydintiimi kävi neuvotteluja Intiassa New Delhissä ja Bangaloressa opettaja- ja opiskelijavaihdon käynnistämiseksi. Neuvottelujen tuloksena syntyi kolme yhteistyösopimusta, joista kaksi New Delhissä (IT & Business) ja yksi Bangaloressa (monialainen instituutti). Em. korkeakoulujen lisäksi yhteistyöhalukkuutta on muissakin intialaisissa korkeakouluissa (mm. erittäin arvostetuissa Delhin yliopistossa ja IIM instituutissa Bangaloressa) Laurea ammattikorkeakoulussa järjestettiin neljännen kerran valtakunnalliset, kaksipäiväiset Aasiaorientaatiopäivät, joille osallistui useiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja kv-henkilökuntaa, yhteensä n Ammattikorkeakoulujen Aasia-ohjelman kehittäminen -työryhmä Aasia-tuotantorenkaassa on suunniteltu ja tuotettu virtuaalisia Aasia-opintoja, jotka ovat nyt valmiina ja kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Vastuutuottajina olivat Satakunnan, Vaasan, Seinäjoen, Keski-Pohjanmaan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Virtuaalisten Aasiaopintojen päivitykset tehtiin syksyn 2006 aikana. 3. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön Aasia-osaamisen kehittäminen -työryhmä Työryhmä on suunnitellut ns. tarvelähtöisiä Aasia -koulutuskokonaisuuksia henkilöstölle, opettajille, opintotoimistojen henkilöstölle ja hallintohenkilöstölle. Kansainvälistyminen työelämässä seminaari järjestettiin yhteistyössä PINNET verkoston kanssa. Vieraskielisen koulutuksen yhteishakuun liittyen Aasia-verkoston valintakoeyhteistyötä esiteltiin opetushallituksessa ja ko. asiaan liittyvissä seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa Aasia-verkoston koordinaatioyksikön tukitoiminnot Verkoston koordinointi, tiedotus ja säännöllinen yhteydenpito lukuisiin yhteistyötahoihin - Työryhmien, johtoryhmän ja neuvottelukunnan kokousten organisointi - Yhteistyö yliopistojen tarjoaman Aasian-opintojen ohjelman toteuttamisessa - Asia Specialist Database -tietokannan seuranta ja ylläpito - AMK Aasia-verkoston www-sivujen työstäminen, kehittäminen ja ylläpito - Yksittäisten ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesti tarjoamien Aasia-kurssien tukeminen ja markkinointi

7 7 - Ammattikorkeakoulujen Aasiaan liittyvät markkinointi- ja rekrytointiasiat - yhteisten esittelymateriaalien tuottamien - AsiaMatch harjoittelijapörssin edelleen suunnittelu ja kehittäminen Projekti ylitti budjetoidut kustannukset eurolla, koska Turun yliopisto laskutti AMK verkostoa sekä vuoden 2005 että vuoden 2006 osalta, eli verkosto maksoi kaikkien AMK-opiskelijoiden Aasia-opintosuorituksista Turun yliopistolle.

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2004

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2004 Liite 1 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2004 1. Yhteenveto tuloksista Virtuaaliopintojen osuus lisääntyi vuodesta 2003 n. 93 %. Suurin kehittyminen on tapahtunut Liiketalouden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISTAVOITTEET Imago ja opiskelijapalautteet -> vetovoima (OPM) Läpäisy

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet-verkosto Ammatillisten oppilaitosten Chinet-verkosto

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULULAKI

AMMATTIKORKEAKOULULAKI AMMATTIKORKEAKOULULAKI ASEMA Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen TEHTÄVÄ Korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Anne-Mari Sund Ylitarkastaja OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ /9.12.2006 /1. Esityksen sisältö Yleiset koulutuspoliittiset

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Ritva Laakso-Manninen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Tampere FAKTOJA HAAGA-HELIASTA Suuri, elinkeinoelämään vahvasti kytkeytyvä, kansainvälinen, ylivertainen, yksityinen ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot