OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET"

Transkriptio

1 OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Kaisa Jaakkola - Elina Tihinen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Jaakkola, Kaisa, Tihinen, Elina. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektien kartoitus, arviointi ja kehittämistarpeet. Oulu 2005, 38 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus. Opinnäytetyö oli produktio, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektit sekä arvioida niiden kehittämistarpeita. Tavoitteena oli projektikartoituksen myötä saada tietoa vuotiaille suunnatuista projekteista, niiden tavoitteista ja toiminnasta. Aineisto kerättiin ottamalla yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse kuntien sosiaali- ja nuorisotyöntekijöihin, erilaisiin järjestöihin ja nuorten työpajoihin sekä seurakuntiin. Lisäksi useista projekteista saatiin tietoa kuntien kotisivujen kautta. Aineiston analysointi tapahtui havaintomatriisin avulla. Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia projekteja oli yhteensä 17. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluu 33 kuntaa, joista 15:ssä oli meneillään Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sopivia projekteja. Suurimmassa osassa projekteista tavoitteena oli nuorten työllistyminen. Pyrkimyksenä oli myös syrjäytymisen ehkäiseminen. Se onkin keskeinen tavoite, koska suurimmalla osalla Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaista on sosiaalisia ongelmia, jotka hoitamattomina johtavat syrjäytymiseen. Projektitoimintaa voisi kehittää kuntien ja seurakuntien sekä eri ammattiryhmien välisellä yhteistyöllä. Lisäksi projektitoimintaa voisi monipuolistaa ja lisätä. Asiasanat: projektit, kriminaalihuolto, sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen, elämänhallinta, produktiot

3 ABSTRACT Jaakkola, Kaisa, Tihinen, Elina. Projects belonging to the sphere of Oulu Probation Service, both their estimation and their needs for development. Oulu, Finland pages and 3 appendices. Diaconia Polytechnic. Oulu Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Services; Bachelor of Parish Social Services. This study was a production. The purpose of this study was to survey the projects belonging to Oulu Probation Service and estimate their needs for development. The aim of this study was to find out information from projects which were directed to year olds. We wanted to find out the goals of the projects and how they worked. The data for this study were collected by interviewing social and youth workers in the municipalities, workers in different kinds of organizations, young people s workshops and parishes. We also found out information about projects from rural districts home pages. The data was analysed by using an observation matrix. We found out 17 projects which met the needs of Oulu Probation Service s clients. There are 33 rural districts which belong to Oulu Probation service s sphere of responsibility and we found out projects from 15 of them. Most of the projects had a goal to improve the employment situation and every project had a goal to prevent exclusion. A central goal is to prevent exclusion because many clients of Probation Service have social problems which can lead to exclusion. Projects could be developed by improving the cooperation between rural districts, parishes and professionals. Projects could also be developed by diversifying and increasing the amount of them. Keywords: Projects, work with criminals, social problems, exclusion, control of life, productions

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 KRIMINAALIHUOLTOLAITOS YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TOIMEENPANIJANA Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Nuorisorangaistus Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Yhdyskuntapalvelu 9 3 PROJEKTISALKUN TOTEUTTAMINEN Lähtökohdat Toteutus Havaintomatriisin analyysi 13 4 NUORTEN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN ASIAKKAIDEN TAUSTALLA OLEVAT SOSIAALISET ONGELMAT Elämänhallinta Nuoren syrjäytyminen Nuoren koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen Nuoren päihdeongelmat ja rikollinen käyttäytyminen 18 5 PROJEKTIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Päihteettömyyttä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet 21

5 5.2 Opiskelua ja työllistymistä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Arjen- ja elämänhallintaa tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Syrjäytymisen ehkäisyä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Muut kartoitetut projektit Yleiset kehittämistarpeet 26 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 30 7 POHDINTA 31 8 LÄHTEET 34 Painetut lähteet 34 Julkaisemattomat lähteet 38 LIITTEET Liite 1. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen yhdyskuntapalveluasiakkaiden taustatiedot Liite 2. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 3. Projektisalkku

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössä koottiin Oulun Kriminaalihuoltolaitokselle projektisalkku, kartoittamalla sen vastuualueelle kuuluvien kuntien projekteja, jotka olivat suunnattu vuotiaille. Projektisalkun lisäksi arvioitiin, kuinka tämän hetkinen projektitarjonta vastaa Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeita sekä pohdittiin millaisia projekteja tarvittaisiin lisää ja millaiset projektit parhaiten tukisivat asiakkaiden integroitumista yhteiskuntaan. Aihe oli ajankohtainen ja työelämälähtöinen. Projektikartoituksessa oltiin kiinnostuneita sellaisista projekteista, joiden tavoitteena oli tukea henkilön selviytymistä, toimintakykyä ja/tai toimeentuloa. Kartoituksen jälkeen laadittiin Kriminaalihuoltolaitokselle levykkeellä oleva projektisalkku, jossa projektit olivat luokiteltuina kunnittain ja josta löytyivät kutakin projektia koskevat keskeisimmät tiedot. Projektisalkusta on työntekijöille hyötyä käytännön työelämään. Se on uusi työväline, jonka avulla Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijät voivat ohjata asiakkaitaan heille sopivien projektien pariin. Kartoitettujen projektien avulla Oulun Kriminaalihuoltolaitos pyrkii estämään uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan asiakkaiden elämänhallinnan ongelmiin, jotka liittyvät henkilön rikolliseen käyttäytymiseen. Kriminaalihuoltolaitoksen tavoitteena on tukea rangaistukseen tuomittujen ja rikoksesta tutkittavina olevien henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä lisätä heidän toimeentulomahdollisuuksiaan. Tavoitteena on myös parantaa vankilasta vapautuvien ja ehdollisesti rangaistujen asiakkaiden suoriutumista siten, että heidän mahdollisuutensa työhön, kouluttautumiseen, asumiseen ja muuhun toimeentuloon sekä sosiaaliseen kuntoutukseen turvataan. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että parannetaan asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää yhteiskunnan tarjoamia sosiaaliturva- ja muita etuisuuksia, luodaan tarvittavia palvelumuotoja ja pyritään lisäämään asiakkaiden edellytyksiä tulla toimeen ihmissuhteissaan ja lähiyhteisössään. (Kääriäinen 1994, 237.) Projektitoiminta on yksi keino, jonka avulla voidaan vaikuttaa edellä mainittuihin tekijöihin ja näin edistää Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden rikoksetonta elämäntyyliä sekä yhteiskuntaan integroitumista. Projektitoiminnan myötä saadut hyödyt ovat myös

7 7 yhteiskunnallisia. Lainrikkojien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat monikertaiset verrattuna heidän kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen kustannuksiin. Kriminalisoituneiden henkilöiden aiheuttamat kustannukset koskevat lähes koko julkista palvelujärjestelmää: poliisia, oikeushallintoa, vankeinhoitoa, kriminaalihuoltoa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttavat rikoksen uhrien taloudelliset menetykset ja heidän inhimilliset kärsimyksensä. (Salminen, M. & Toivonen, K. 2002, 269.) Opinnäytetyön myötä saimme ymmärrystä kriminaalityöstä sekä perehdyimme seurakunnan osuuteen kriminaalityön kentällä. Erityisesti saimme tietoa, kuinka kriminalisoituneita henkilöitä autetaan sopeutumaan yhteiskuntaan ja omaksumaan rikokseton elämäntyyli. Työn myötä kävi yhä selkeämmäksi se, että ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen edellyttää moniammatillista tiimityöskentelyä. Opinnäytetyöprosessiin kuului keskeisenä osana projekteihin perehtyminen. Tulevaisuudessa projektityö onkin keskeisin työn organisoitumisen muoto (Stewart 1998, ). Erityisesti sosiaalialan ammattilaisilla on tärkeää olla tietämystä projektitoiminnasta, koska se on alalla potentiaalinen työllistymismahdollisuus.

8 8 2 KRIMINAALIHUOLTOLAITOS YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TOIMEEN- PANIJANA Kriminaalihuoltolaitos (Khl) vastaa vapaudessa toimeenpantavista yhdyskuntaseuraamuksista. Sen tavoitteena on uusintarikollisuuden sekä rikollisuutta aiheuttavan syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen. Kriminaalihuoltolaitos pyrkii saavuttamaan tavoitteensa tukemalla asiakkaiden elämänhallintaa asiakastyön ja ohjauksen avulla. Lisäksi Kriminaalihuoltolaitos tarjoaa asiantuntijapalveluja ja tietoa rikollisen käyttäytymisen ja sosiaalisten ongelmien välisistä yhteyksistä. Kriminaalihuoltolaitos pyrkii myös vaikuttamaan yhteiskunnalliseen, erityisesti kriminaalipoliittiseen päätöksentekoon ja seuraamusjärjestelmän kehittämiseen. (Rikoksettomaan elämänhallintaan 2001, 56 57; Kostiainen 2001, 36 37; Laitinen 2002, ) Yhdyskuntaseuraamukseksi määritellään ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta, nuorisorangaistus, ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta ja yhdyskuntapalvelu. Toimeenpanossa on mukana viranomaisia sekä tavallisia kansalaisia palvelupaikkojen yhdyshenkilöinä ja yksityisvalvojina. Yhdyskuntaseuraamukset ovat vapaudessa tapahtuvaa rangaistusten täytäntöönpanoa. (Salminen & Toivonen 2002, ; Kostiainen 2001, 36 37; Laitinen 2002, ) 2.1 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus on mahdollista määrätä ehdollisena. Tällöin rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy tuomiossa määrätyn pituiseksi koeajaksi. Harkittaessa vankeuden määräämistä ehdollisena täytyy ottaa huomioon rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisempi rikollisuus. Suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä nuoret ovat kuitenkin erityisasemassa. Ehdottomaan vankeusrangaistukseen ei saa tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, elleivät syyt ole erityisen painavia. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Ehdollisen rangaistuksen tarkoitus on toimia varoituksena ja se toimiikin yleensä hyvin. (Salminen & Toivonen 2002, )

9 9 2.2 Nuorisorangaistus Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita vuotias rikokseen syyllistynyt nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus on puolestaan liian ankara rangaistukseksi. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita, vaikka tekijällä ei olisikaan aikaisempia ehdollisia rangaistuksia. Tällä tavoin pyritään puuttumaan nuoren rikoskierteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorisorangaistus koostuu valvontatapaamisista, valvonnassa suoritettavista tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään ja työhön perehtymisestä. (Kriminaalihuoltolaitos 2005.) 2.3 Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Lain mukaan ehdonalaisesti vankilasta vapautunut on koeaikana valvonnan alainen. Valvonnan tarkoituksena on estää tuomittua tekemästä uutta rikosta ja tukea häntä pyrkimyksessä elämään moitteettomasti. Ilman valvontaa vapautuvat ne vangit, joilla on lyhyt jäännösrangaistus (alle 1,5 vuotta). Kaikki vapautuvat nuorisovangit määrätään kuitenkin aina valvontaan. Valvonta kestää koeajan, joka määräytyy jäännösrangaistuksen pituuden mukaan. Jos valvonnassa oleva syyllistyy koeaikana rikokseen tai käytösrikkomukseen, voidaan ehdonalainen vapaus määrätä menetetyksi. (Salminen & Toivonen 2002, ) 2.4 Yhdyskuntapalvelu Tuomioistuin voi muuntaa enintään kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen yhdyskuntapalveluksi, joka on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tehtävää palkatonta, yleishyödyllistä työtä. Tuomitun yhdyskuntapalvelun pituus on enintään 200 tuntia. Yhdyskuntapalvelu ajoittuu alkuperäisen vankeusrangaistuksen pituiselle ajanjaksolle. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös lisärangaistuksena yli vuoden pituiselle ehdolliselle vankeusrangaistukselle. (Salminen & Toivonen 2002, ; Ursinius & Kempas 1999, 39.)

10 10 Yhdyskuntapalvelu suoritetaan valtion, kunnan, seurakunnan tai muun yleishyödyllisen yhteisön järjestämissä palvelupaikoissa, lähinnä erilaisissa avustavissa tehtävissä. Palvelupaikan määrää Kriminaalihuoltolaitos, joka myös kontrolloi jokaisen palvelukerran joko puhelimitse tai käymällä palvelupaikalla. (Salminen & Toivonen 2002, ; Ursinius & Kempas 1999, 39.)

11 11 3 PROJEKTISALKUN TOTEUTTAMINEN 3.1 Lähtökohta Oulun Kriminaalihuoltolaitokselta tuli pyyntö projektikartoituksen toteuttamisesta. Tämän jälkeen sovittiin tapaamisesta Kriminaalihuoltolaitoksen johtajan ja apulaisjohtajan kanssa, jolloin ideaa alettiin työstää eteenpäin. Näin ollen opinnäytetyön aiheeksi muodostui Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektien kartoitus, niiden arviointi sekä mahdollisten kehittämistarpeiden huomioonottaminen. 3.2 Toteutus Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuului 33 kuntaa, jotka olivat: Haapajärvi, Hailuoto, Ii, Kestilä, Kuivaniemi, Liminka, Muhos, Oulu, Pattijoki, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Rantsila, Ruukki, Tyrnävä, Vaala, Yli-Kiiminki, Haapavesi, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Lumijoki, Nivala, Oulunsalo, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Siikajoki, Utajärvi ja Yli-Ii. Opinnäytetyön ohjaajana Oulun Kriminaalihuoltolaitokselta toimi apulaisjohtaja, jonka kanssa yhteistyössä suunniteltiin projektikartoituksen sisältöä. Kiinnostuksen kohteena olivat vuotiaille suunnatut projektit. Kartoituksessa selvitettiin projektin nimi, kesto, tavoite ja kohderyhmä. Lisäksi haluttiin selvittää missä projekti toteutuu, kuka sitä ylläpitää, kuka on yhteyshenkilö ja onko projektilla yhteistyötahoja. Projekti on tässä yhteydessä määritelty seuraavasti: projekti on toiminnan toteuttamisen ja ohjauksen väline. Se on organisoitua ja suunniteltua toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen tunnuspiirteitä ovat määräaikaisuus, kertaluonteisuus, erityinen tarkoitus ja tavoite sekä rajattu tehtäväkokonaisuus. Projekti on myös kokonaisuutena hallittu asia, johon on osoitettu erilliset resurssit, jonka vastuut ja valtuudet on määritelty ja jolla on oma ohjausrakenne. (Viirkorpi 2000, 8.) Projekteja kartoitettiin ottamalla yhteyttä sähköpostitse kuntien sosiaali- ja nuorisotyöntekijöihin, erilaisiin järjestöihin ja nuorten työpajoihin, sekä seurakuntiin. Tähän mene-

12 12 telmään päädyttiin, koska sähköposti on nykyaikainen yhteydenpitotapa. Sen välityksellä henkilöt tavoittaa helposti ja vaivattomasti sekä siihen on helppo vastata. Sähköpostiyhteydenotto ei kuitenkaan tuottanut haluttua tulosta, vaan moni jätti vastaamatta. Tämän vuoksi otettiin yhteyttä puhelimitse niihin tahoihin, jotka eivät vastanneet jo toistamiseenkaan lähetettyyn sähköpostiviestiin. Monista projekteista saatiin tietoa myös kuntien kotisivujen kautta. Saaduista tiedoista koottiin projektisalkku, joka Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen pyynnöstä se laadittiin levykkeelle. Näin salkun sisältöä on helppo päivittää ja se voidaan kopioida Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijöille. Projektisalkun sisältö on järjestetty kunnittain aakkosjärjestykseen. Jokaisen kunnan kohdalta löytyy kunnassa meneillään olevat projektit ja sitä koskevat tiedot. Projektien kartoituksen ja projektisalkun työstämisen jälkeen laadittiin havaintomatriisi kerätyn informaation analyysia varten. Havaintomatriisi on oleellinen opinnäytetyön arvioivan ja pohtivan työotteen kannalta. Sen avulla saatiin käsitys Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projekteista, sekä pystyttiin pohtimaan ja arvioimaan niitä. Projektien kehittämistarpeita peilattiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja yhdyskuntapalveluasiakkaista tehtyihin tilastoihin. Havaintomatriisi on taulukon muotoon kirjoitettu havaintoaineisto. Havaintomatriisissa tilastoyksiköt eli havaintoyksiköt sijaitsevat riveillä ja muuttujat sarakkeilla. Taulukon kullakin vaakarivillä on yhtä tilastoyksikköä koskevat tiedot. Taulukon yhteen sarakkeeseen tulee aina yhtä mitattua muuttujaa vastaavat tiedot. Aineisto on järjestetty niin, että jokainen projekti muodostaa oman tilastoyksikkönsä, joka sijaitsee havaintomatriisin vaakarivillä saamansa muuttujien tietojen kanssa. Havaintomatriisin muuttujiksi valittiin projektin nimi, kohderyhmä, tavoite, kesto, paikkakunta ja yhteistyötaho.

13 Havaintomatriisin analyysi Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia projekteja löytyi 17. Havaintomatriisin myötä kävi ilmi, että Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvista 33 eri kunnasta 15 kunnassa oli meneillään Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sopivia projekteja. Löytyneet projektit olivat nimeltään: Nuoli-projekti, Homma hoituuprojekti, Mietipä-hanke, Haastavasti käyttäytyvien monivammaisten nuorten sosiaalinen kuntoutuminen projekti, Elämä pelissä nuorten osallisuuden edistämishanke, Naappaprojekti, Oksalle ylemmälle-projekti, Silta-projekti, Meriko-projekti, Urapalettiprojekti, Niva-projekti, Countrybution-projekti, Rytipaja, Varjosta valoon-tapahtuma, Nuorten missionklub, New era-projekti, Starttipaja-projekti ja Nuoret remmiin hanke. Kohderyhmät vaihtelivat projekteittain. Yhteistä kaikille projekteille oli, että ne olivat tarkoitettu vuotiaille nuorille. Projekteja oli kohdennettu vammaisille, liikuntarajoitteisille, vajaakuntoisille, päihde- ja mielenterveysongelmaisille, Toivola-kodissa asuville nuorille, työttömille, kouluttamattomille, sekä nuorille jotka tarvitsevat erityistä tukea ja neuvontaa sekä seurakunnan nuorisotyössä mukana oleville nuorille. Projektien tavoite oli keskeisin mielenkiinnon kohde. Tarkastelemalla projektien tavoitteita pystyttiin arvioimaan projektien sisällön soveltuvuutta Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sekä pohtimaan mahdollisia kehittämistarpeita. Kaikki projektit pyrkivät osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä. Suurimmassa osassa projekteista tavoitteena oli työllistyminen. Näitä projekteja oli yhteensä 13, joista kuudessa oli tavoitteena työllistyminen opiskelun ja kouluttautumisen kautta. Projekteista neljässä oli tavoitteena arjen- ja elämänhallinta, kahdessa osallisuuden tukeminen ja yhdessä päihteettömyys. Lisäksi yhdessä projektissa oli tavoitteena kehittää päivä- ja työtoimintoja monivammaisille nuorille. Seurakunnan projektissa oli tavoitteena auttamaan oppinen, kansainvälisen vastuun herättäminen ja maahanmuuttajatyöhön tutustuminen.

14 14 4 KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN ASIAKKAIDEN TAUSTALLA OLEVAT SOSIAALISET ONGELMAT Sosiaalinen ongelma voidaan nähdä yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen liittyvänä yhteiskunnassa vallitsevien normien tai arvojen vastaisena ilmiönä. Ilmiötä esiintyy suhteellisen paljon ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskunnassa. Sosiaaliset ongelmat ovat erilaisia ilmiöitä eri aikakausina, kuten työttömyys, köyhyys tai päihteiden käyttö. Ongelmat vaikuttavat sosiaaliseen toimintakykyyn heikentävästi. (Stakes 2005; Hakkarainen 1998, ; Heikkilä 1990.) Sosiaalinen ongelma voidaan määritellä myös sellaiseksi asiantilaksi tai käyttäytymiseksi, joka katsotaan haitalliseksi yksilölle itselleen tai muille ihmisille ja tulkitaan siten korjausta vaativaksi. Toiseksi sosiaaliset ongelmat ovat jatkuvassa muutoksessa, minkä seurauksena ne ovat tulkinnasta riippuvaisia asiantiloja. (Karjalainen ym. 1996; Jokinen, Juhila & Pösö 1995,12.) Sosiaalisia ongelmia voidaan luokitella ja jakaa kolmeen pääryhmään: virallisesti tunnustettuihin ongelmiin, tiedostettuihin, mutta epävirallisiin ongelmiin sekä kiellettyihin tai tunnistamattomiin ongelmiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi vanhuus, päihteiden väärinkäyttö ja vammaisuus. Toiseen ryhmään puolestaan kuuluvat ne sosiaaliset ongelmat, jotka eivät kuulu valtionosuuslainsäädännön piiriin, mutta kunnat rahoittavat niitä. Kolmannen ryhmän sosiaalisille ongelmille on tyypillistä se, että niiden kohteena olevat ihmiset ratkovat niitä itse tai turvautuvat omaan sosiaaliseen verkkoonsa. Tällaisista ongelmista esimerkkinä mainittakoon prostituutio, nälkä ja ylivelkaantuneisuus. (Karjalainen ym ) 4.1 Elämänhallinta Elämänhallinta voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että yksilö pystyy toteuttamaan elämälleen asettamiaan tavoitteita ja ohjaamaan oman elämänsä kulkua. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat sukupolvi, sukupuoli, koulutus sekä ammatti, ja sen keskeinen elementti on aineellisesti ja henkisesti turvattu asema. Sisäisellä elämänhallinnalla puolestaan tarkoitetaan sitä, että yksilö pystyy sopeutumaan uusiin asioihin ja näkee ne myönteisessä valossa, riippu-

15 15 matta siitä mitä hänen elämässään tapahtuu. (Mäkeläinen & Siira 2002, 70; Hietaniemi 2004, 27.) Elämänhallinnalla voidaan tarkoittaa myös yksilön fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintakykyä ja sitä, että hänellä on mahdollisuus tehdä itselleen mielekkäitä valintoja ja päätöksiä. Ronald Wimanin mukaan elämänhallintaan kuuluu useita eri osa-alueita: itsensä toteuttaminen (harrastukset), sosiaalinen vuorovaikutus (perhe, työyhteisö, ystävät), toimeentulo (työmarkkinat, talous), fyysinen ympäristö, arkielämä (arkipäivän eläminen ja asioiden hoitaminen) ja psykofyysiset toiminnot (syöminen, juominen, nukkuminen) sekä päihteiden käyttö (alkoholi, lääkkeet, huumeet). (Mäkeläinen & Siira 2002, ) Yksilön elämänhallinta määräytyy siinä vuorovaikutuksessa, jossa hän on yhteiskunnassa vallitsevien rakenteiden kanssa niitä toisaalta muuttaen ja niihin toisaalta kykyjensä mukaan sopeutuen. Yksilö turvautuu ulkoisiin, usein myös materiaalisiin tekijöihin, kuten sosiaaliturvaan tai muiden ihmisten tukeen, selviytyäkseen elämässään kokemistaan vaikeuksista. Hän myös hyödyntää psykososiaalisia valmiuksiaan ja voimavarojaan ratkaistessaan elämässään kohtaamiaan ongelmia. Käytännössä yksilön ulkoiset ja sisäiset elämänhallinnan resurssit kytkeytyvät hyvin kiinteästi toisiinsa. (Ek, Saari, Viinamäki, Sovio & Järvelin 2004, 2.) 4.2 Nuoren syrjäytyminen Syrjäytymisen käsite on hyvin moniulotteinen ja sen määrittely riippuu asiayhteydestä. Syrjäytyminen on leimallisesti moderni ilmiö, mutta toisaalta yhteiskunnassa on aina muodostettu erotteluja ja luokitteluja, joilla yhteisön jäsenet on jaettu sosiaaliselta asemaltaan erilaisiin luokkiin. (Paju & Vehviläinen 2001, 27; Hietaniemi 2004,19.) Opinnäytetyön aiheen kannalta katsottiin sopivaksi hyödyntää muun muassa seuraavaa määrittelyä syrjäytymisestä. Syrjäytyminen määrittyy aina yksilön suhteena yhteiskuntaan. Syrjäytymisestä voidaan puhua kun kyseessä on elämäntilanteessa tapahtuva negatiivinen muutos tai sen jälkeinen tila. Syrjäytymisen käsite sisältää ajatuksen, että syrjäytyneet ovat normaalin yhteiskunnan reunoilla tai ulkopuolella. Syrjäytymiselle on ominaista ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen sekä elämänhallinnan kadottaminen. Kyseessä on aina poikkeaminen normaalista, tietylle elämänvaiheelle tavanomaisesta tilanteesta. (Lämsä 1998, 14.)

16 16 Syrjäytymisellä tarkoitetaan yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkoutta. Nyky-yhteiskunnassamme työ ja perhe ovat ihmisten välisen yhteisyyden tärkeimmät instituutiot. Nämä ovat myös tärkeimmät siteet yhteiskuntaan. Pahimmin syrjäytyneitä ovat ihmiset, joilla ei ole työtä, koulutusta eikä perhettä. Syrjäytyminen ei ole kuitenkaan ainoastaan työn puuttumista, vaan myös puutteellista koulutustaustaa, vapaa-ajan viettotapojen köyhyyttä ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäämistä, sekä tunnetta voimattomuudesta ja turvattomuudesta. Nämä tunteet puolestaan estävät yksilöä etsimästä ja saamasta tukea ympäröivästä yhteisöstä. Syrjäytymistä voidaan tarkastella myös eriasteisena, se voi liittyä tiettyyn elämäntilanteeseen ja myös yksilöiden henkilökohtaiset tulkinnat syrjäytymisestä voivat vaihdella. Yksilön yhteiskuntaan integroituminen ja siitä syrjäytyminen määrittyy myös sen perusteella, miten hän toimii osana yhteiskunnan rakenteita. (Ylänen 1997; Lämsä 1998, 14; Vesalainen & Vuori 1996; Räsänen 1993; Ek ym. 2004, 17 18; Kemppinen 1997, 167.) Kuluneen vuosikymmenen aikana nuorten syrjäytymisestä on tullut yksi vakavimmista yhteiskunnallisista ongelmistamme. Nuori voi syrjäytyä yhtä aikaa monesta eri elämänalueesta, esimerkiksi työelämästä, koulutuksesta, vapaa-ajankäytön muodoista, arkielämän sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista. Syrjäytyminen yhteiskunnallisista instituutioista näkyy erityisesti nuoren työelämään ja opintoihin liittyvissä asioissa, esimerkiksi korkeakouluopinnoista syrjäytymisenä. (Kemppinen 1997, 130.) Tutkimusten mukaan nuoren syrjäytymisvaaraan vaikuttavat varhaislapsuuden perheen sosiaaliset ja materiaaliset resurssit. Maailmankuva muodostuu osittain vanhempien vaikutuksen alaisena ja näin ollen asenteet ja näkemykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. (Ek ym. 2004, 57.) Nuoren syrjäytyminen nähdään sitä vaikeampana, mitä useammalta elämänalueelta nuori on ajautunut ulos. Takala (1992, 38.) jaottelee nuoren syrjäytymiskehityksen viiteen vaiheeseen. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat vaikeudet kotona, koulussa tai sosiaalisessa toimintaympäristössä. Nämä saattavat johtaa toiseen vaiheeseen: koulun keskeyttämiseen tai alisuorittamiseen. Kolmas vaihe on työmarkkinavaihe, jossa ajaudutaan huonoon työmarkkina-asemaan. Neljäntenä vaiheena on täydellinen syrjäytyminen, johon kuuluvat muun muassa työn vieroksuminen, kriminalisoituminen, sosiaaliavustuksilla toimeentuleminen, alkoholisoituminen, eristäytyminen ja marginalisoituminen.

17 17 Viimeisenä vaiheena on laitostuminen tai eristäytyminen muusta yhteiskunnasta. (Enqvist & Onttonen 1998, 63.) 4.3 Nuoren koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen Työtä pidetään länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa arvokkaana asiana. Se on sosiaalisen aseman ja yhteiskunnallisen arvostuksen tärkeimpiä mittareita. Se tarjoaa erilaisia yhteisöllisiä arvoja ja identiteetin rakennuspuita: taloudellisen turvan, sosiaalisen yhteisön jäsenyyden ja arvostuksen, selkeän elämänrytmin, mahdollisuuden kokea ammatillisia haasteita ja onnistumisia sekä ylläpitää ja parantaa ammatillista osaamista. Työttömyys koetaan puolestaan yhteiskunnan uhkatekijäksi. Työttömyys aiheuttaa usein taloudellisia ongelmia, joiden on todettu olevan yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen. Taloudellisten ongelmien myötä yksilöt saattavat vetäytyä myös sosiaalisista suhteista, jotka antavat emotionaalista tukea. Tutkimusten mukaan työttömyysajan pituudella, iällä, työn merkityksellä yksilölle itselleen ja taloudellisella tuella on vaikutusta työttömien kokemaan terveydentilaan. (Vesalainen & Vuori 1996; Hietaniemi 200; Kuisma 1994,15.) Työttömyys saattaa aiheuttaa Suomen kaltaisessa koulutus- ja työyhteiskunnassa elävälle kriminalisoituneelle nuorelle laaja-alaista elämänhallinnan kriisiytymistä ja syrjäytymiskierteen alkua. Työttömyys ja siihen liittyvä huono-osaisuus heikentävät yksilön hyvinvointia. Työllä on keskeinen merkitys niille, joiden on muutoin vaikea kokea sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Ek ym. 2004, 32.) Työttömyys on yleistä kaikissa ikäluokissa. Nuorille työttömyys ei kuitenkaan merkitse henkilökohtaista epäonnistumista, kuten vanhemmille ikäluokille. Huonosta työllisyystilanteesta huolimatta kriminalisoituneiden nuorten työllistymistä ja aktivoimista pyritään edistämään koko ajan esimerkiksi työpajojen muodossa. (Laurila 1995, ) Kriminalisoituneen nuoren työttömyyden taustalla voi olla vaikeus integroitua yhteiskunnan koulutusjärjestelmään ja luoda itselleen työllistymistä tukeva koulutusura. Koulutuksesta syrjäytyminen alkaa usein heikosta koulumenestyksestä. Oppimis- ja selviytymisvaikeuksista kärsivä nuori voi helposti syrjäytyä myös ihmissuhteista. Koulutuksesta syrjäytyminen heikentää nuoren mahdollisuuksia integroitua yhteiskunnan työjär-

18 18 jestelmään ja yhteiskunnan jäsenenä eläminen jää heikoksi. Näin ollen koulutuksesta syrjäytyneet kriminalisoituneet nuoret tarvitsevat usein kokonaisvaltaista tukea elämänhallinnan saavuttamiseksi. (Hämäläinen 2002; Ek ym. 2004, 109; Hietaniemi 2004,13.) 4.4 Nuoren päihdeongelmat ja rikollinen käyttäytyminen Päihteitä ovat päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet, alkoholi tai huumeet. Päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien ydintä kuvataan käsitteellä riippuvuus, joka voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Riippuvuus syntyy altistamisesta ja altistumisesta, tietoisesti tai tiedostamatta. Tähän liittyy päihdehakuisen käyttäytymisen voimistuminen, käytön hallintakyvyn heikkeneminen ja pahimmillaan käytöksen muuttuminen pakonomaiseksi. Riippuvuuden tunnusmerkkeinä voidaan pitää päihteen sietokyvyn kasvua ja vieroitusoireiden ilmaantumista päihteidenkäytön lopettamisyritysten yhteydessä. Henkilö, jolle tämä ongelma muodostuu, alkaa usein itse pitää tilaansa normaalina. (Väkeväinen 2001, 17; Kemppinen 1997, 1; Haavio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 7; Poikolainen 1998, 74; Koski-Jännes 1995, 8.) Päihteidenkäyttö on vuosien saatossa lisääntynyt nuorten keskuudessa. Nuoren päihteidenkäyttö voi johtua yksilön omasta kehitysvaiheesta, ympäristön antamista malleista ja subjektiivisista päihteiden käyttökokemuksista. Yleisimpiä nuorten päihteidenkäyttämisen syitä ovat uteliaisuus, kavereiden esimerkki sekä seurallisuuden, kovuuden ja aikuismaisuuden osoittaminen. Kohtuullisen päihteiden käytön katsotaan olevan osa normaalia elämää. Suurin osa nuorista oppii suhtautumaan päihteisiin avoimesti ja järkevästi, toisen ryhmän muodostavat päihdeongelmaiset nuoret. Nuoren päihdeongelman muotoutumista edesauttavat ympäristötekijät ja pitkä altistumisaika. (Kemppinen 1997, 15 21; Saarelainen ym. 2000, 179.) Häiriökäyttäytyminen liittyy usein päihdeongelmaisten nuorten elämään. Se voi ilmetä aggressiivisuutena ja kykenemättömyytenä kontrolloida omaa käyttäytymistä. Tämä johtaa usein harkitsemattomiin tekoihin. Useimmat rikosrekisterissä olevat nuoret ovat tehneet kaikki rikoksensa päihteiden vaikutuksenalaisina. Toisen ryhmän muodostavat ne nuoret päihdeongelmaiset joiden ihmissuhteet ovat rikkonaisia. Nämä nuoret kärsivät usein depressiosta ja ovat omaan elämäänsä tyytymättömiä. He hyväksyvät itsensä vain

19 19 päihteiden vaikutuksen alaisina, selvänä he haluavat eristäytyä ja suojata itsensä kaikilta sellaisilta kokemuksilta, joissa he joutuisivat käsittelemään tunteitaan. Päihdeongelmaiset nuoret muodostavat riskiryhmän, joiden elämään liittyy monikertaisesti enemmän tapaturmia, rikollisuutta ja väkivaltaisuutta kuin keskiverto nuoren elämään yleensä. (Kemppinen 1997, ) Päihde- ja rikoskeskeinen elämäntapa voi kehittyä kolmella eri tavalla. Joillakin päihteiden käyttö johtaa rikoksiin vähentämällä estoja, johdattamalla rikollisiin piireihin ja aiheuttamalla suuria rahallisia tarpeita. Toisilla puolestaan rikollinen toiminta laajentaa mahdollisuuksia hankkia ja käyttää päihteitä. Kolmas tapa on, että päihde- ja rikoskeskeisen elämäntavan kehitykset tukevat toisiaan, jolloin ei rikollisuutta eikä päihteitä voida kumpaakaan pitää syytekijänä. (Väkeväinen 2001, 30 31; Kinnunen 2001, 7; Koski-Jännes 1995, 9; Piisi 2001, )

20 20 5 PROJEKTIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Projekteja ja niiden kehittämistarpeita arvioitiin Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen yhdyskuntapalveluasiakkaita koskevan tilaston pohjalta. Vuoden 2004 tilastosta ilmeni yhdyskuntapalveluasiakkaiden taustatiedot: kuinka monta yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoa oli tehty, sukupuoli- ja ikäjakauma, asuminen, koulutustaso, työssäkäynti, toimeentulo ja päihteiden käyttö. Päihteet oli lisäksi eritelty huumeisiin ja alkoholiin. Tämän tilaston pohjalta ja kirjallisuuteen perehtyen arvioitiin projektien soveltuvuutta Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille. Tilaston mukaan Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueella oli toimeenpantu kaikkiaan 98 yhdyskuntapalvelua. Näistä yhdyskuntapalvelusasiakkaista 94 oli miehiä. Iältään asiakkaat olivat yli 18-vuotiaita, kuitenkin alle 60-vuotiaita vuotiaita oli 52, suurin osa heistä (30 henkilöä) sijoittui ikäryhmään vuotiaat. Alle 19- vuotiaita yhdyskuntapalveluasiakkaita ei vuonna 2004 ollut lainkaan. Asiakkaista 88:lla oli asuinpaikka, joista 82:lla asuinpaikka oli vakinainen. Yhdyskuntapalveluasiakkaista 92 oli suorittanut peruskoulun. Heistä kaksi asiakasta oli lisäksi suorittanut ammattikurssin ja 26 ammattitutkinnon. Vailla koulutusta oli kolmea asiakasta. Asiakkaista työelämässä oli 25 henkilöä, kymmenen opiskeli ja suurin osa, 45 henkilöä, oli työttömänä. Työkyvyttömiä tai eläkkeellä olevia asiakkaita oli 11. Toimeentulo muotona suurimmalla osalla asiakkaista (31 henkilöä) oli työttömyyspäiväraha tai työmarkkinatuki. Toimeentulotukea sai 23 henkilöä ja palkkaa 18 henkilöä. Yhdyskuntapalveluasiakkaista 20:llä oli jonkin asteista huumeidenkäyttöä ja 63 henkilöllä oli alkoholin ongelmakäyttöä. 5.1 Päihteettömyyteen tukevat projektit Arviointi Selkeästi päihteettömyyteen tukevia projekteja löytyi yksi. Siinä keskeisin tavoite oli asiakkaan tukeminen päihteettömyydessä, arjen hallinnassa ja siirtymisessä itsenäiseen

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Tausta Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke 2011-2012 Tapauskohtainen sosiaalityö: vaikuttavuus syntyy sosiaalityön tavoitteista,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot