OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET"

Transkriptio

1 OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Kaisa Jaakkola - Elina Tihinen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Jaakkola, Kaisa, Tihinen, Elina. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektien kartoitus, arviointi ja kehittämistarpeet. Oulu 2005, 38 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus. Opinnäytetyö oli produktio, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektit sekä arvioida niiden kehittämistarpeita. Tavoitteena oli projektikartoituksen myötä saada tietoa vuotiaille suunnatuista projekteista, niiden tavoitteista ja toiminnasta. Aineisto kerättiin ottamalla yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse kuntien sosiaali- ja nuorisotyöntekijöihin, erilaisiin järjestöihin ja nuorten työpajoihin sekä seurakuntiin. Lisäksi useista projekteista saatiin tietoa kuntien kotisivujen kautta. Aineiston analysointi tapahtui havaintomatriisin avulla. Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia projekteja oli yhteensä 17. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluu 33 kuntaa, joista 15:ssä oli meneillään Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sopivia projekteja. Suurimmassa osassa projekteista tavoitteena oli nuorten työllistyminen. Pyrkimyksenä oli myös syrjäytymisen ehkäiseminen. Se onkin keskeinen tavoite, koska suurimmalla osalla Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaista on sosiaalisia ongelmia, jotka hoitamattomina johtavat syrjäytymiseen. Projektitoimintaa voisi kehittää kuntien ja seurakuntien sekä eri ammattiryhmien välisellä yhteistyöllä. Lisäksi projektitoimintaa voisi monipuolistaa ja lisätä. Asiasanat: projektit, kriminaalihuolto, sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen, elämänhallinta, produktiot

3 ABSTRACT Jaakkola, Kaisa, Tihinen, Elina. Projects belonging to the sphere of Oulu Probation Service, both their estimation and their needs for development. Oulu, Finland pages and 3 appendices. Diaconia Polytechnic. Oulu Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Services; Bachelor of Parish Social Services. This study was a production. The purpose of this study was to survey the projects belonging to Oulu Probation Service and estimate their needs for development. The aim of this study was to find out information from projects which were directed to year olds. We wanted to find out the goals of the projects and how they worked. The data for this study were collected by interviewing social and youth workers in the municipalities, workers in different kinds of organizations, young people s workshops and parishes. We also found out information about projects from rural districts home pages. The data was analysed by using an observation matrix. We found out 17 projects which met the needs of Oulu Probation Service s clients. There are 33 rural districts which belong to Oulu Probation service s sphere of responsibility and we found out projects from 15 of them. Most of the projects had a goal to improve the employment situation and every project had a goal to prevent exclusion. A central goal is to prevent exclusion because many clients of Probation Service have social problems which can lead to exclusion. Projects could be developed by improving the cooperation between rural districts, parishes and professionals. Projects could also be developed by diversifying and increasing the amount of them. Keywords: Projects, work with criminals, social problems, exclusion, control of life, productions

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 KRIMINAALIHUOLTOLAITOS YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TOIMEENPANIJANA Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Nuorisorangaistus Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Yhdyskuntapalvelu 9 3 PROJEKTISALKUN TOTEUTTAMINEN Lähtökohdat Toteutus Havaintomatriisin analyysi 13 4 NUORTEN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN ASIAKKAIDEN TAUSTALLA OLEVAT SOSIAALISET ONGELMAT Elämänhallinta Nuoren syrjäytyminen Nuoren koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen Nuoren päihdeongelmat ja rikollinen käyttäytyminen 18 5 PROJEKTIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Päihteettömyyttä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet 21

5 5.2 Opiskelua ja työllistymistä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Arjen- ja elämänhallintaa tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Syrjäytymisen ehkäisyä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Muut kartoitetut projektit Yleiset kehittämistarpeet 26 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 30 7 POHDINTA 31 8 LÄHTEET 34 Painetut lähteet 34 Julkaisemattomat lähteet 38 LIITTEET Liite 1. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen yhdyskuntapalveluasiakkaiden taustatiedot Liite 2. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 3. Projektisalkku

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössä koottiin Oulun Kriminaalihuoltolaitokselle projektisalkku, kartoittamalla sen vastuualueelle kuuluvien kuntien projekteja, jotka olivat suunnattu vuotiaille. Projektisalkun lisäksi arvioitiin, kuinka tämän hetkinen projektitarjonta vastaa Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeita sekä pohdittiin millaisia projekteja tarvittaisiin lisää ja millaiset projektit parhaiten tukisivat asiakkaiden integroitumista yhteiskuntaan. Aihe oli ajankohtainen ja työelämälähtöinen. Projektikartoituksessa oltiin kiinnostuneita sellaisista projekteista, joiden tavoitteena oli tukea henkilön selviytymistä, toimintakykyä ja/tai toimeentuloa. Kartoituksen jälkeen laadittiin Kriminaalihuoltolaitokselle levykkeellä oleva projektisalkku, jossa projektit olivat luokiteltuina kunnittain ja josta löytyivät kutakin projektia koskevat keskeisimmät tiedot. Projektisalkusta on työntekijöille hyötyä käytännön työelämään. Se on uusi työväline, jonka avulla Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijät voivat ohjata asiakkaitaan heille sopivien projektien pariin. Kartoitettujen projektien avulla Oulun Kriminaalihuoltolaitos pyrkii estämään uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan asiakkaiden elämänhallinnan ongelmiin, jotka liittyvät henkilön rikolliseen käyttäytymiseen. Kriminaalihuoltolaitoksen tavoitteena on tukea rangaistukseen tuomittujen ja rikoksesta tutkittavina olevien henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä lisätä heidän toimeentulomahdollisuuksiaan. Tavoitteena on myös parantaa vankilasta vapautuvien ja ehdollisesti rangaistujen asiakkaiden suoriutumista siten, että heidän mahdollisuutensa työhön, kouluttautumiseen, asumiseen ja muuhun toimeentuloon sekä sosiaaliseen kuntoutukseen turvataan. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että parannetaan asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää yhteiskunnan tarjoamia sosiaaliturva- ja muita etuisuuksia, luodaan tarvittavia palvelumuotoja ja pyritään lisäämään asiakkaiden edellytyksiä tulla toimeen ihmissuhteissaan ja lähiyhteisössään. (Kääriäinen 1994, 237.) Projektitoiminta on yksi keino, jonka avulla voidaan vaikuttaa edellä mainittuihin tekijöihin ja näin edistää Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden rikoksetonta elämäntyyliä sekä yhteiskuntaan integroitumista. Projektitoiminnan myötä saadut hyödyt ovat myös

7 7 yhteiskunnallisia. Lainrikkojien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat monikertaiset verrattuna heidän kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen kustannuksiin. Kriminalisoituneiden henkilöiden aiheuttamat kustannukset koskevat lähes koko julkista palvelujärjestelmää: poliisia, oikeushallintoa, vankeinhoitoa, kriminaalihuoltoa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttavat rikoksen uhrien taloudelliset menetykset ja heidän inhimilliset kärsimyksensä. (Salminen, M. & Toivonen, K. 2002, 269.) Opinnäytetyön myötä saimme ymmärrystä kriminaalityöstä sekä perehdyimme seurakunnan osuuteen kriminaalityön kentällä. Erityisesti saimme tietoa, kuinka kriminalisoituneita henkilöitä autetaan sopeutumaan yhteiskuntaan ja omaksumaan rikokseton elämäntyyli. Työn myötä kävi yhä selkeämmäksi se, että ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen edellyttää moniammatillista tiimityöskentelyä. Opinnäytetyöprosessiin kuului keskeisenä osana projekteihin perehtyminen. Tulevaisuudessa projektityö onkin keskeisin työn organisoitumisen muoto (Stewart 1998, ). Erityisesti sosiaalialan ammattilaisilla on tärkeää olla tietämystä projektitoiminnasta, koska se on alalla potentiaalinen työllistymismahdollisuus.

8 8 2 KRIMINAALIHUOLTOLAITOS YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TOIMEEN- PANIJANA Kriminaalihuoltolaitos (Khl) vastaa vapaudessa toimeenpantavista yhdyskuntaseuraamuksista. Sen tavoitteena on uusintarikollisuuden sekä rikollisuutta aiheuttavan syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen. Kriminaalihuoltolaitos pyrkii saavuttamaan tavoitteensa tukemalla asiakkaiden elämänhallintaa asiakastyön ja ohjauksen avulla. Lisäksi Kriminaalihuoltolaitos tarjoaa asiantuntijapalveluja ja tietoa rikollisen käyttäytymisen ja sosiaalisten ongelmien välisistä yhteyksistä. Kriminaalihuoltolaitos pyrkii myös vaikuttamaan yhteiskunnalliseen, erityisesti kriminaalipoliittiseen päätöksentekoon ja seuraamusjärjestelmän kehittämiseen. (Rikoksettomaan elämänhallintaan 2001, 56 57; Kostiainen 2001, 36 37; Laitinen 2002, ) Yhdyskuntaseuraamukseksi määritellään ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta, nuorisorangaistus, ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta ja yhdyskuntapalvelu. Toimeenpanossa on mukana viranomaisia sekä tavallisia kansalaisia palvelupaikkojen yhdyshenkilöinä ja yksityisvalvojina. Yhdyskuntaseuraamukset ovat vapaudessa tapahtuvaa rangaistusten täytäntöönpanoa. (Salminen & Toivonen 2002, ; Kostiainen 2001, 36 37; Laitinen 2002, ) 2.1 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus on mahdollista määrätä ehdollisena. Tällöin rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy tuomiossa määrätyn pituiseksi koeajaksi. Harkittaessa vankeuden määräämistä ehdollisena täytyy ottaa huomioon rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisempi rikollisuus. Suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä nuoret ovat kuitenkin erityisasemassa. Ehdottomaan vankeusrangaistukseen ei saa tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, elleivät syyt ole erityisen painavia. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Ehdollisen rangaistuksen tarkoitus on toimia varoituksena ja se toimiikin yleensä hyvin. (Salminen & Toivonen 2002, )

9 9 2.2 Nuorisorangaistus Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita vuotias rikokseen syyllistynyt nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus on puolestaan liian ankara rangaistukseksi. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita, vaikka tekijällä ei olisikaan aikaisempia ehdollisia rangaistuksia. Tällä tavoin pyritään puuttumaan nuoren rikoskierteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorisorangaistus koostuu valvontatapaamisista, valvonnassa suoritettavista tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään ja työhön perehtymisestä. (Kriminaalihuoltolaitos 2005.) 2.3 Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Lain mukaan ehdonalaisesti vankilasta vapautunut on koeaikana valvonnan alainen. Valvonnan tarkoituksena on estää tuomittua tekemästä uutta rikosta ja tukea häntä pyrkimyksessä elämään moitteettomasti. Ilman valvontaa vapautuvat ne vangit, joilla on lyhyt jäännösrangaistus (alle 1,5 vuotta). Kaikki vapautuvat nuorisovangit määrätään kuitenkin aina valvontaan. Valvonta kestää koeajan, joka määräytyy jäännösrangaistuksen pituuden mukaan. Jos valvonnassa oleva syyllistyy koeaikana rikokseen tai käytösrikkomukseen, voidaan ehdonalainen vapaus määrätä menetetyksi. (Salminen & Toivonen 2002, ) 2.4 Yhdyskuntapalvelu Tuomioistuin voi muuntaa enintään kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen yhdyskuntapalveluksi, joka on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tehtävää palkatonta, yleishyödyllistä työtä. Tuomitun yhdyskuntapalvelun pituus on enintään 200 tuntia. Yhdyskuntapalvelu ajoittuu alkuperäisen vankeusrangaistuksen pituiselle ajanjaksolle. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös lisärangaistuksena yli vuoden pituiselle ehdolliselle vankeusrangaistukselle. (Salminen & Toivonen 2002, ; Ursinius & Kempas 1999, 39.)

10 10 Yhdyskuntapalvelu suoritetaan valtion, kunnan, seurakunnan tai muun yleishyödyllisen yhteisön järjestämissä palvelupaikoissa, lähinnä erilaisissa avustavissa tehtävissä. Palvelupaikan määrää Kriminaalihuoltolaitos, joka myös kontrolloi jokaisen palvelukerran joko puhelimitse tai käymällä palvelupaikalla. (Salminen & Toivonen 2002, ; Ursinius & Kempas 1999, 39.)

11 11 3 PROJEKTISALKUN TOTEUTTAMINEN 3.1 Lähtökohta Oulun Kriminaalihuoltolaitokselta tuli pyyntö projektikartoituksen toteuttamisesta. Tämän jälkeen sovittiin tapaamisesta Kriminaalihuoltolaitoksen johtajan ja apulaisjohtajan kanssa, jolloin ideaa alettiin työstää eteenpäin. Näin ollen opinnäytetyön aiheeksi muodostui Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektien kartoitus, niiden arviointi sekä mahdollisten kehittämistarpeiden huomioonottaminen. 3.2 Toteutus Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuului 33 kuntaa, jotka olivat: Haapajärvi, Hailuoto, Ii, Kestilä, Kuivaniemi, Liminka, Muhos, Oulu, Pattijoki, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Rantsila, Ruukki, Tyrnävä, Vaala, Yli-Kiiminki, Haapavesi, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Lumijoki, Nivala, Oulunsalo, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Siikajoki, Utajärvi ja Yli-Ii. Opinnäytetyön ohjaajana Oulun Kriminaalihuoltolaitokselta toimi apulaisjohtaja, jonka kanssa yhteistyössä suunniteltiin projektikartoituksen sisältöä. Kiinnostuksen kohteena olivat vuotiaille suunnatut projektit. Kartoituksessa selvitettiin projektin nimi, kesto, tavoite ja kohderyhmä. Lisäksi haluttiin selvittää missä projekti toteutuu, kuka sitä ylläpitää, kuka on yhteyshenkilö ja onko projektilla yhteistyötahoja. Projekti on tässä yhteydessä määritelty seuraavasti: projekti on toiminnan toteuttamisen ja ohjauksen väline. Se on organisoitua ja suunniteltua toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen tunnuspiirteitä ovat määräaikaisuus, kertaluonteisuus, erityinen tarkoitus ja tavoite sekä rajattu tehtäväkokonaisuus. Projekti on myös kokonaisuutena hallittu asia, johon on osoitettu erilliset resurssit, jonka vastuut ja valtuudet on määritelty ja jolla on oma ohjausrakenne. (Viirkorpi 2000, 8.) Projekteja kartoitettiin ottamalla yhteyttä sähköpostitse kuntien sosiaali- ja nuorisotyöntekijöihin, erilaisiin järjestöihin ja nuorten työpajoihin, sekä seurakuntiin. Tähän mene-

12 12 telmään päädyttiin, koska sähköposti on nykyaikainen yhteydenpitotapa. Sen välityksellä henkilöt tavoittaa helposti ja vaivattomasti sekä siihen on helppo vastata. Sähköpostiyhteydenotto ei kuitenkaan tuottanut haluttua tulosta, vaan moni jätti vastaamatta. Tämän vuoksi otettiin yhteyttä puhelimitse niihin tahoihin, jotka eivät vastanneet jo toistamiseenkaan lähetettyyn sähköpostiviestiin. Monista projekteista saatiin tietoa myös kuntien kotisivujen kautta. Saaduista tiedoista koottiin projektisalkku, joka Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen pyynnöstä se laadittiin levykkeelle. Näin salkun sisältöä on helppo päivittää ja se voidaan kopioida Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijöille. Projektisalkun sisältö on järjestetty kunnittain aakkosjärjestykseen. Jokaisen kunnan kohdalta löytyy kunnassa meneillään olevat projektit ja sitä koskevat tiedot. Projektien kartoituksen ja projektisalkun työstämisen jälkeen laadittiin havaintomatriisi kerätyn informaation analyysia varten. Havaintomatriisi on oleellinen opinnäytetyön arvioivan ja pohtivan työotteen kannalta. Sen avulla saatiin käsitys Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projekteista, sekä pystyttiin pohtimaan ja arvioimaan niitä. Projektien kehittämistarpeita peilattiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja yhdyskuntapalveluasiakkaista tehtyihin tilastoihin. Havaintomatriisi on taulukon muotoon kirjoitettu havaintoaineisto. Havaintomatriisissa tilastoyksiköt eli havaintoyksiköt sijaitsevat riveillä ja muuttujat sarakkeilla. Taulukon kullakin vaakarivillä on yhtä tilastoyksikköä koskevat tiedot. Taulukon yhteen sarakkeeseen tulee aina yhtä mitattua muuttujaa vastaavat tiedot. Aineisto on järjestetty niin, että jokainen projekti muodostaa oman tilastoyksikkönsä, joka sijaitsee havaintomatriisin vaakarivillä saamansa muuttujien tietojen kanssa. Havaintomatriisin muuttujiksi valittiin projektin nimi, kohderyhmä, tavoite, kesto, paikkakunta ja yhteistyötaho.

13 Havaintomatriisin analyysi Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia projekteja löytyi 17. Havaintomatriisin myötä kävi ilmi, että Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvista 33 eri kunnasta 15 kunnassa oli meneillään Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sopivia projekteja. Löytyneet projektit olivat nimeltään: Nuoli-projekti, Homma hoituuprojekti, Mietipä-hanke, Haastavasti käyttäytyvien monivammaisten nuorten sosiaalinen kuntoutuminen projekti, Elämä pelissä nuorten osallisuuden edistämishanke, Naappaprojekti, Oksalle ylemmälle-projekti, Silta-projekti, Meriko-projekti, Urapalettiprojekti, Niva-projekti, Countrybution-projekti, Rytipaja, Varjosta valoon-tapahtuma, Nuorten missionklub, New era-projekti, Starttipaja-projekti ja Nuoret remmiin hanke. Kohderyhmät vaihtelivat projekteittain. Yhteistä kaikille projekteille oli, että ne olivat tarkoitettu vuotiaille nuorille. Projekteja oli kohdennettu vammaisille, liikuntarajoitteisille, vajaakuntoisille, päihde- ja mielenterveysongelmaisille, Toivola-kodissa asuville nuorille, työttömille, kouluttamattomille, sekä nuorille jotka tarvitsevat erityistä tukea ja neuvontaa sekä seurakunnan nuorisotyössä mukana oleville nuorille. Projektien tavoite oli keskeisin mielenkiinnon kohde. Tarkastelemalla projektien tavoitteita pystyttiin arvioimaan projektien sisällön soveltuvuutta Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sekä pohtimaan mahdollisia kehittämistarpeita. Kaikki projektit pyrkivät osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä. Suurimmassa osassa projekteista tavoitteena oli työllistyminen. Näitä projekteja oli yhteensä 13, joista kuudessa oli tavoitteena työllistyminen opiskelun ja kouluttautumisen kautta. Projekteista neljässä oli tavoitteena arjen- ja elämänhallinta, kahdessa osallisuuden tukeminen ja yhdessä päihteettömyys. Lisäksi yhdessä projektissa oli tavoitteena kehittää päivä- ja työtoimintoja monivammaisille nuorille. Seurakunnan projektissa oli tavoitteena auttamaan oppinen, kansainvälisen vastuun herättäminen ja maahanmuuttajatyöhön tutustuminen.

14 14 4 KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN ASIAKKAIDEN TAUSTALLA OLEVAT SOSIAALISET ONGELMAT Sosiaalinen ongelma voidaan nähdä yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen liittyvänä yhteiskunnassa vallitsevien normien tai arvojen vastaisena ilmiönä. Ilmiötä esiintyy suhteellisen paljon ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskunnassa. Sosiaaliset ongelmat ovat erilaisia ilmiöitä eri aikakausina, kuten työttömyys, köyhyys tai päihteiden käyttö. Ongelmat vaikuttavat sosiaaliseen toimintakykyyn heikentävästi. (Stakes 2005; Hakkarainen 1998, ; Heikkilä 1990.) Sosiaalinen ongelma voidaan määritellä myös sellaiseksi asiantilaksi tai käyttäytymiseksi, joka katsotaan haitalliseksi yksilölle itselleen tai muille ihmisille ja tulkitaan siten korjausta vaativaksi. Toiseksi sosiaaliset ongelmat ovat jatkuvassa muutoksessa, minkä seurauksena ne ovat tulkinnasta riippuvaisia asiantiloja. (Karjalainen ym. 1996; Jokinen, Juhila & Pösö 1995,12.) Sosiaalisia ongelmia voidaan luokitella ja jakaa kolmeen pääryhmään: virallisesti tunnustettuihin ongelmiin, tiedostettuihin, mutta epävirallisiin ongelmiin sekä kiellettyihin tai tunnistamattomiin ongelmiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi vanhuus, päihteiden väärinkäyttö ja vammaisuus. Toiseen ryhmään puolestaan kuuluvat ne sosiaaliset ongelmat, jotka eivät kuulu valtionosuuslainsäädännön piiriin, mutta kunnat rahoittavat niitä. Kolmannen ryhmän sosiaalisille ongelmille on tyypillistä se, että niiden kohteena olevat ihmiset ratkovat niitä itse tai turvautuvat omaan sosiaaliseen verkkoonsa. Tällaisista ongelmista esimerkkinä mainittakoon prostituutio, nälkä ja ylivelkaantuneisuus. (Karjalainen ym ) 4.1 Elämänhallinta Elämänhallinta voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että yksilö pystyy toteuttamaan elämälleen asettamiaan tavoitteita ja ohjaamaan oman elämänsä kulkua. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat sukupolvi, sukupuoli, koulutus sekä ammatti, ja sen keskeinen elementti on aineellisesti ja henkisesti turvattu asema. Sisäisellä elämänhallinnalla puolestaan tarkoitetaan sitä, että yksilö pystyy sopeutumaan uusiin asioihin ja näkee ne myönteisessä valossa, riippu-

15 15 matta siitä mitä hänen elämässään tapahtuu. (Mäkeläinen & Siira 2002, 70; Hietaniemi 2004, 27.) Elämänhallinnalla voidaan tarkoittaa myös yksilön fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintakykyä ja sitä, että hänellä on mahdollisuus tehdä itselleen mielekkäitä valintoja ja päätöksiä. Ronald Wimanin mukaan elämänhallintaan kuuluu useita eri osa-alueita: itsensä toteuttaminen (harrastukset), sosiaalinen vuorovaikutus (perhe, työyhteisö, ystävät), toimeentulo (työmarkkinat, talous), fyysinen ympäristö, arkielämä (arkipäivän eläminen ja asioiden hoitaminen) ja psykofyysiset toiminnot (syöminen, juominen, nukkuminen) sekä päihteiden käyttö (alkoholi, lääkkeet, huumeet). (Mäkeläinen & Siira 2002, ) Yksilön elämänhallinta määräytyy siinä vuorovaikutuksessa, jossa hän on yhteiskunnassa vallitsevien rakenteiden kanssa niitä toisaalta muuttaen ja niihin toisaalta kykyjensä mukaan sopeutuen. Yksilö turvautuu ulkoisiin, usein myös materiaalisiin tekijöihin, kuten sosiaaliturvaan tai muiden ihmisten tukeen, selviytyäkseen elämässään kokemistaan vaikeuksista. Hän myös hyödyntää psykososiaalisia valmiuksiaan ja voimavarojaan ratkaistessaan elämässään kohtaamiaan ongelmia. Käytännössä yksilön ulkoiset ja sisäiset elämänhallinnan resurssit kytkeytyvät hyvin kiinteästi toisiinsa. (Ek, Saari, Viinamäki, Sovio & Järvelin 2004, 2.) 4.2 Nuoren syrjäytyminen Syrjäytymisen käsite on hyvin moniulotteinen ja sen määrittely riippuu asiayhteydestä. Syrjäytyminen on leimallisesti moderni ilmiö, mutta toisaalta yhteiskunnassa on aina muodostettu erotteluja ja luokitteluja, joilla yhteisön jäsenet on jaettu sosiaaliselta asemaltaan erilaisiin luokkiin. (Paju & Vehviläinen 2001, 27; Hietaniemi 2004,19.) Opinnäytetyön aiheen kannalta katsottiin sopivaksi hyödyntää muun muassa seuraavaa määrittelyä syrjäytymisestä. Syrjäytyminen määrittyy aina yksilön suhteena yhteiskuntaan. Syrjäytymisestä voidaan puhua kun kyseessä on elämäntilanteessa tapahtuva negatiivinen muutos tai sen jälkeinen tila. Syrjäytymisen käsite sisältää ajatuksen, että syrjäytyneet ovat normaalin yhteiskunnan reunoilla tai ulkopuolella. Syrjäytymiselle on ominaista ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen sekä elämänhallinnan kadottaminen. Kyseessä on aina poikkeaminen normaalista, tietylle elämänvaiheelle tavanomaisesta tilanteesta. (Lämsä 1998, 14.)

16 16 Syrjäytymisellä tarkoitetaan yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkoutta. Nyky-yhteiskunnassamme työ ja perhe ovat ihmisten välisen yhteisyyden tärkeimmät instituutiot. Nämä ovat myös tärkeimmät siteet yhteiskuntaan. Pahimmin syrjäytyneitä ovat ihmiset, joilla ei ole työtä, koulutusta eikä perhettä. Syrjäytyminen ei ole kuitenkaan ainoastaan työn puuttumista, vaan myös puutteellista koulutustaustaa, vapaa-ajan viettotapojen köyhyyttä ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäämistä, sekä tunnetta voimattomuudesta ja turvattomuudesta. Nämä tunteet puolestaan estävät yksilöä etsimästä ja saamasta tukea ympäröivästä yhteisöstä. Syrjäytymistä voidaan tarkastella myös eriasteisena, se voi liittyä tiettyyn elämäntilanteeseen ja myös yksilöiden henkilökohtaiset tulkinnat syrjäytymisestä voivat vaihdella. Yksilön yhteiskuntaan integroituminen ja siitä syrjäytyminen määrittyy myös sen perusteella, miten hän toimii osana yhteiskunnan rakenteita. (Ylänen 1997; Lämsä 1998, 14; Vesalainen & Vuori 1996; Räsänen 1993; Ek ym. 2004, 17 18; Kemppinen 1997, 167.) Kuluneen vuosikymmenen aikana nuorten syrjäytymisestä on tullut yksi vakavimmista yhteiskunnallisista ongelmistamme. Nuori voi syrjäytyä yhtä aikaa monesta eri elämänalueesta, esimerkiksi työelämästä, koulutuksesta, vapaa-ajankäytön muodoista, arkielämän sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista. Syrjäytyminen yhteiskunnallisista instituutioista näkyy erityisesti nuoren työelämään ja opintoihin liittyvissä asioissa, esimerkiksi korkeakouluopinnoista syrjäytymisenä. (Kemppinen 1997, 130.) Tutkimusten mukaan nuoren syrjäytymisvaaraan vaikuttavat varhaislapsuuden perheen sosiaaliset ja materiaaliset resurssit. Maailmankuva muodostuu osittain vanhempien vaikutuksen alaisena ja näin ollen asenteet ja näkemykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. (Ek ym. 2004, 57.) Nuoren syrjäytyminen nähdään sitä vaikeampana, mitä useammalta elämänalueelta nuori on ajautunut ulos. Takala (1992, 38.) jaottelee nuoren syrjäytymiskehityksen viiteen vaiheeseen. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat vaikeudet kotona, koulussa tai sosiaalisessa toimintaympäristössä. Nämä saattavat johtaa toiseen vaiheeseen: koulun keskeyttämiseen tai alisuorittamiseen. Kolmas vaihe on työmarkkinavaihe, jossa ajaudutaan huonoon työmarkkina-asemaan. Neljäntenä vaiheena on täydellinen syrjäytyminen, johon kuuluvat muun muassa työn vieroksuminen, kriminalisoituminen, sosiaaliavustuksilla toimeentuleminen, alkoholisoituminen, eristäytyminen ja marginalisoituminen.

17 17 Viimeisenä vaiheena on laitostuminen tai eristäytyminen muusta yhteiskunnasta. (Enqvist & Onttonen 1998, 63.) 4.3 Nuoren koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen Työtä pidetään länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa arvokkaana asiana. Se on sosiaalisen aseman ja yhteiskunnallisen arvostuksen tärkeimpiä mittareita. Se tarjoaa erilaisia yhteisöllisiä arvoja ja identiteetin rakennuspuita: taloudellisen turvan, sosiaalisen yhteisön jäsenyyden ja arvostuksen, selkeän elämänrytmin, mahdollisuuden kokea ammatillisia haasteita ja onnistumisia sekä ylläpitää ja parantaa ammatillista osaamista. Työttömyys koetaan puolestaan yhteiskunnan uhkatekijäksi. Työttömyys aiheuttaa usein taloudellisia ongelmia, joiden on todettu olevan yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen. Taloudellisten ongelmien myötä yksilöt saattavat vetäytyä myös sosiaalisista suhteista, jotka antavat emotionaalista tukea. Tutkimusten mukaan työttömyysajan pituudella, iällä, työn merkityksellä yksilölle itselleen ja taloudellisella tuella on vaikutusta työttömien kokemaan terveydentilaan. (Vesalainen & Vuori 1996; Hietaniemi 200; Kuisma 1994,15.) Työttömyys saattaa aiheuttaa Suomen kaltaisessa koulutus- ja työyhteiskunnassa elävälle kriminalisoituneelle nuorelle laaja-alaista elämänhallinnan kriisiytymistä ja syrjäytymiskierteen alkua. Työttömyys ja siihen liittyvä huono-osaisuus heikentävät yksilön hyvinvointia. Työllä on keskeinen merkitys niille, joiden on muutoin vaikea kokea sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Ek ym. 2004, 32.) Työttömyys on yleistä kaikissa ikäluokissa. Nuorille työttömyys ei kuitenkaan merkitse henkilökohtaista epäonnistumista, kuten vanhemmille ikäluokille. Huonosta työllisyystilanteesta huolimatta kriminalisoituneiden nuorten työllistymistä ja aktivoimista pyritään edistämään koko ajan esimerkiksi työpajojen muodossa. (Laurila 1995, ) Kriminalisoituneen nuoren työttömyyden taustalla voi olla vaikeus integroitua yhteiskunnan koulutusjärjestelmään ja luoda itselleen työllistymistä tukeva koulutusura. Koulutuksesta syrjäytyminen alkaa usein heikosta koulumenestyksestä. Oppimis- ja selviytymisvaikeuksista kärsivä nuori voi helposti syrjäytyä myös ihmissuhteista. Koulutuksesta syrjäytyminen heikentää nuoren mahdollisuuksia integroitua yhteiskunnan työjär-

18 18 jestelmään ja yhteiskunnan jäsenenä eläminen jää heikoksi. Näin ollen koulutuksesta syrjäytyneet kriminalisoituneet nuoret tarvitsevat usein kokonaisvaltaista tukea elämänhallinnan saavuttamiseksi. (Hämäläinen 2002; Ek ym. 2004, 109; Hietaniemi 2004,13.) 4.4 Nuoren päihdeongelmat ja rikollinen käyttäytyminen Päihteitä ovat päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet, alkoholi tai huumeet. Päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien ydintä kuvataan käsitteellä riippuvuus, joka voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Riippuvuus syntyy altistamisesta ja altistumisesta, tietoisesti tai tiedostamatta. Tähän liittyy päihdehakuisen käyttäytymisen voimistuminen, käytön hallintakyvyn heikkeneminen ja pahimmillaan käytöksen muuttuminen pakonomaiseksi. Riippuvuuden tunnusmerkkeinä voidaan pitää päihteen sietokyvyn kasvua ja vieroitusoireiden ilmaantumista päihteidenkäytön lopettamisyritysten yhteydessä. Henkilö, jolle tämä ongelma muodostuu, alkaa usein itse pitää tilaansa normaalina. (Väkeväinen 2001, 17; Kemppinen 1997, 1; Haavio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 7; Poikolainen 1998, 74; Koski-Jännes 1995, 8.) Päihteidenkäyttö on vuosien saatossa lisääntynyt nuorten keskuudessa. Nuoren päihteidenkäyttö voi johtua yksilön omasta kehitysvaiheesta, ympäristön antamista malleista ja subjektiivisista päihteiden käyttökokemuksista. Yleisimpiä nuorten päihteidenkäyttämisen syitä ovat uteliaisuus, kavereiden esimerkki sekä seurallisuuden, kovuuden ja aikuismaisuuden osoittaminen. Kohtuullisen päihteiden käytön katsotaan olevan osa normaalia elämää. Suurin osa nuorista oppii suhtautumaan päihteisiin avoimesti ja järkevästi, toisen ryhmän muodostavat päihdeongelmaiset nuoret. Nuoren päihdeongelman muotoutumista edesauttavat ympäristötekijät ja pitkä altistumisaika. (Kemppinen 1997, 15 21; Saarelainen ym. 2000, 179.) Häiriökäyttäytyminen liittyy usein päihdeongelmaisten nuorten elämään. Se voi ilmetä aggressiivisuutena ja kykenemättömyytenä kontrolloida omaa käyttäytymistä. Tämä johtaa usein harkitsemattomiin tekoihin. Useimmat rikosrekisterissä olevat nuoret ovat tehneet kaikki rikoksensa päihteiden vaikutuksenalaisina. Toisen ryhmän muodostavat ne nuoret päihdeongelmaiset joiden ihmissuhteet ovat rikkonaisia. Nämä nuoret kärsivät usein depressiosta ja ovat omaan elämäänsä tyytymättömiä. He hyväksyvät itsensä vain

19 19 päihteiden vaikutuksen alaisina, selvänä he haluavat eristäytyä ja suojata itsensä kaikilta sellaisilta kokemuksilta, joissa he joutuisivat käsittelemään tunteitaan. Päihdeongelmaiset nuoret muodostavat riskiryhmän, joiden elämään liittyy monikertaisesti enemmän tapaturmia, rikollisuutta ja väkivaltaisuutta kuin keskiverto nuoren elämään yleensä. (Kemppinen 1997, ) Päihde- ja rikoskeskeinen elämäntapa voi kehittyä kolmella eri tavalla. Joillakin päihteiden käyttö johtaa rikoksiin vähentämällä estoja, johdattamalla rikollisiin piireihin ja aiheuttamalla suuria rahallisia tarpeita. Toisilla puolestaan rikollinen toiminta laajentaa mahdollisuuksia hankkia ja käyttää päihteitä. Kolmas tapa on, että päihde- ja rikoskeskeisen elämäntavan kehitykset tukevat toisiaan, jolloin ei rikollisuutta eikä päihteitä voida kumpaakaan pitää syytekijänä. (Väkeväinen 2001, 30 31; Kinnunen 2001, 7; Koski-Jännes 1995, 9; Piisi 2001, )

20 20 5 PROJEKTIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Projekteja ja niiden kehittämistarpeita arvioitiin Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen yhdyskuntapalveluasiakkaita koskevan tilaston pohjalta. Vuoden 2004 tilastosta ilmeni yhdyskuntapalveluasiakkaiden taustatiedot: kuinka monta yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoa oli tehty, sukupuoli- ja ikäjakauma, asuminen, koulutustaso, työssäkäynti, toimeentulo ja päihteiden käyttö. Päihteet oli lisäksi eritelty huumeisiin ja alkoholiin. Tämän tilaston pohjalta ja kirjallisuuteen perehtyen arvioitiin projektien soveltuvuutta Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille. Tilaston mukaan Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueella oli toimeenpantu kaikkiaan 98 yhdyskuntapalvelua. Näistä yhdyskuntapalvelusasiakkaista 94 oli miehiä. Iältään asiakkaat olivat yli 18-vuotiaita, kuitenkin alle 60-vuotiaita vuotiaita oli 52, suurin osa heistä (30 henkilöä) sijoittui ikäryhmään vuotiaat. Alle 19- vuotiaita yhdyskuntapalveluasiakkaita ei vuonna 2004 ollut lainkaan. Asiakkaista 88:lla oli asuinpaikka, joista 82:lla asuinpaikka oli vakinainen. Yhdyskuntapalveluasiakkaista 92 oli suorittanut peruskoulun. Heistä kaksi asiakasta oli lisäksi suorittanut ammattikurssin ja 26 ammattitutkinnon. Vailla koulutusta oli kolmea asiakasta. Asiakkaista työelämässä oli 25 henkilöä, kymmenen opiskeli ja suurin osa, 45 henkilöä, oli työttömänä. Työkyvyttömiä tai eläkkeellä olevia asiakkaita oli 11. Toimeentulo muotona suurimmalla osalla asiakkaista (31 henkilöä) oli työttömyyspäiväraha tai työmarkkinatuki. Toimeentulotukea sai 23 henkilöä ja palkkaa 18 henkilöä. Yhdyskuntapalveluasiakkaista 20:llä oli jonkin asteista huumeidenkäyttöä ja 63 henkilöllä oli alkoholin ongelmakäyttöä. 5.1 Päihteettömyyteen tukevat projektit Arviointi Selkeästi päihteettömyyteen tukevia projekteja löytyi yksi. Siinä keskeisin tavoite oli asiakkaan tukeminen päihteettömyydessä, arjen hallinnassa ja siirtymisessä itsenäiseen

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1

RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 20.4.2017 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 Rikosseuraamuslaitos (RISE) on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä.

Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä. Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä., projektipäällikkö AMIS Arjen Ammattilaiset, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Perustehtävät

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7 Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot