OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET"

Transkriptio

1 OULUN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN VASTUUALUEELLE KUULUVIEN KUNTIEN PROJEKTIEN KARTOITUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Kaisa Jaakkola - Elina Tihinen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Jaakkola, Kaisa, Tihinen, Elina. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektien kartoitus, arviointi ja kehittämistarpeet. Oulu 2005, 38 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus. Opinnäytetyö oli produktio, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektit sekä arvioida niiden kehittämistarpeita. Tavoitteena oli projektikartoituksen myötä saada tietoa vuotiaille suunnatuista projekteista, niiden tavoitteista ja toiminnasta. Aineisto kerättiin ottamalla yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse kuntien sosiaali- ja nuorisotyöntekijöihin, erilaisiin järjestöihin ja nuorten työpajoihin sekä seurakuntiin. Lisäksi useista projekteista saatiin tietoa kuntien kotisivujen kautta. Aineiston analysointi tapahtui havaintomatriisin avulla. Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia projekteja oli yhteensä 17. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluu 33 kuntaa, joista 15:ssä oli meneillään Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sopivia projekteja. Suurimmassa osassa projekteista tavoitteena oli nuorten työllistyminen. Pyrkimyksenä oli myös syrjäytymisen ehkäiseminen. Se onkin keskeinen tavoite, koska suurimmalla osalla Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaista on sosiaalisia ongelmia, jotka hoitamattomina johtavat syrjäytymiseen. Projektitoimintaa voisi kehittää kuntien ja seurakuntien sekä eri ammattiryhmien välisellä yhteistyöllä. Lisäksi projektitoimintaa voisi monipuolistaa ja lisätä. Asiasanat: projektit, kriminaalihuolto, sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen, elämänhallinta, produktiot

3 ABSTRACT Jaakkola, Kaisa, Tihinen, Elina. Projects belonging to the sphere of Oulu Probation Service, both their estimation and their needs for development. Oulu, Finland pages and 3 appendices. Diaconia Polytechnic. Oulu Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Services; Bachelor of Parish Social Services. This study was a production. The purpose of this study was to survey the projects belonging to Oulu Probation Service and estimate their needs for development. The aim of this study was to find out information from projects which were directed to year olds. We wanted to find out the goals of the projects and how they worked. The data for this study were collected by interviewing social and youth workers in the municipalities, workers in different kinds of organizations, young people s workshops and parishes. We also found out information about projects from rural districts home pages. The data was analysed by using an observation matrix. We found out 17 projects which met the needs of Oulu Probation Service s clients. There are 33 rural districts which belong to Oulu Probation service s sphere of responsibility and we found out projects from 15 of them. Most of the projects had a goal to improve the employment situation and every project had a goal to prevent exclusion. A central goal is to prevent exclusion because many clients of Probation Service have social problems which can lead to exclusion. Projects could be developed by improving the cooperation between rural districts, parishes and professionals. Projects could also be developed by diversifying and increasing the amount of them. Keywords: Projects, work with criminals, social problems, exclusion, control of life, productions

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 KRIMINAALIHUOLTOLAITOS YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TOIMEENPANIJANA Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Nuorisorangaistus Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Yhdyskuntapalvelu 9 3 PROJEKTISALKUN TOTEUTTAMINEN Lähtökohdat Toteutus Havaintomatriisin analyysi 13 4 NUORTEN KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN ASIAKKAIDEN TAUSTALLA OLEVAT SOSIAALISET ONGELMAT Elämänhallinta Nuoren syrjäytyminen Nuoren koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen Nuoren päihdeongelmat ja rikollinen käyttäytyminen 18 5 PROJEKTIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Päihteettömyyttä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet 21

5 5.2 Opiskelua ja työllistymistä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Arjen- ja elämänhallintaa tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Syrjäytymisen ehkäisyä tukevat projektit Arviointi Kehittämistarpeet Muut kartoitetut projektit Yleiset kehittämistarpeet 26 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 30 7 POHDINTA 31 8 LÄHTEET 34 Painetut lähteet 34 Julkaisemattomat lähteet 38 LIITTEET Liite 1. Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen yhdyskuntapalveluasiakkaiden taustatiedot Liite 2. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 3. Projektisalkku

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössä koottiin Oulun Kriminaalihuoltolaitokselle projektisalkku, kartoittamalla sen vastuualueelle kuuluvien kuntien projekteja, jotka olivat suunnattu vuotiaille. Projektisalkun lisäksi arvioitiin, kuinka tämän hetkinen projektitarjonta vastaa Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeita sekä pohdittiin millaisia projekteja tarvittaisiin lisää ja millaiset projektit parhaiten tukisivat asiakkaiden integroitumista yhteiskuntaan. Aihe oli ajankohtainen ja työelämälähtöinen. Projektikartoituksessa oltiin kiinnostuneita sellaisista projekteista, joiden tavoitteena oli tukea henkilön selviytymistä, toimintakykyä ja/tai toimeentuloa. Kartoituksen jälkeen laadittiin Kriminaalihuoltolaitokselle levykkeellä oleva projektisalkku, jossa projektit olivat luokiteltuina kunnittain ja josta löytyivät kutakin projektia koskevat keskeisimmät tiedot. Projektisalkusta on työntekijöille hyötyä käytännön työelämään. Se on uusi työväline, jonka avulla Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijät voivat ohjata asiakkaitaan heille sopivien projektien pariin. Kartoitettujen projektien avulla Oulun Kriminaalihuoltolaitos pyrkii estämään uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan asiakkaiden elämänhallinnan ongelmiin, jotka liittyvät henkilön rikolliseen käyttäytymiseen. Kriminaalihuoltolaitoksen tavoitteena on tukea rangaistukseen tuomittujen ja rikoksesta tutkittavina olevien henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä lisätä heidän toimeentulomahdollisuuksiaan. Tavoitteena on myös parantaa vankilasta vapautuvien ja ehdollisesti rangaistujen asiakkaiden suoriutumista siten, että heidän mahdollisuutensa työhön, kouluttautumiseen, asumiseen ja muuhun toimeentuloon sekä sosiaaliseen kuntoutukseen turvataan. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että parannetaan asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää yhteiskunnan tarjoamia sosiaaliturva- ja muita etuisuuksia, luodaan tarvittavia palvelumuotoja ja pyritään lisäämään asiakkaiden edellytyksiä tulla toimeen ihmissuhteissaan ja lähiyhteisössään. (Kääriäinen 1994, 237.) Projektitoiminta on yksi keino, jonka avulla voidaan vaikuttaa edellä mainittuihin tekijöihin ja näin edistää Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden rikoksetonta elämäntyyliä sekä yhteiskuntaan integroitumista. Projektitoiminnan myötä saadut hyödyt ovat myös

7 7 yhteiskunnallisia. Lainrikkojien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat monikertaiset verrattuna heidän kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen kustannuksiin. Kriminalisoituneiden henkilöiden aiheuttamat kustannukset koskevat lähes koko julkista palvelujärjestelmää: poliisia, oikeushallintoa, vankeinhoitoa, kriminaalihuoltoa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttavat rikoksen uhrien taloudelliset menetykset ja heidän inhimilliset kärsimyksensä. (Salminen, M. & Toivonen, K. 2002, 269.) Opinnäytetyön myötä saimme ymmärrystä kriminaalityöstä sekä perehdyimme seurakunnan osuuteen kriminaalityön kentällä. Erityisesti saimme tietoa, kuinka kriminalisoituneita henkilöitä autetaan sopeutumaan yhteiskuntaan ja omaksumaan rikokseton elämäntyyli. Työn myötä kävi yhä selkeämmäksi se, että ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen edellyttää moniammatillista tiimityöskentelyä. Opinnäytetyöprosessiin kuului keskeisenä osana projekteihin perehtyminen. Tulevaisuudessa projektityö onkin keskeisin työn organisoitumisen muoto (Stewart 1998, ). Erityisesti sosiaalialan ammattilaisilla on tärkeää olla tietämystä projektitoiminnasta, koska se on alalla potentiaalinen työllistymismahdollisuus.

8 8 2 KRIMINAALIHUOLTOLAITOS YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TOIMEEN- PANIJANA Kriminaalihuoltolaitos (Khl) vastaa vapaudessa toimeenpantavista yhdyskuntaseuraamuksista. Sen tavoitteena on uusintarikollisuuden sekä rikollisuutta aiheuttavan syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen. Kriminaalihuoltolaitos pyrkii saavuttamaan tavoitteensa tukemalla asiakkaiden elämänhallintaa asiakastyön ja ohjauksen avulla. Lisäksi Kriminaalihuoltolaitos tarjoaa asiantuntijapalveluja ja tietoa rikollisen käyttäytymisen ja sosiaalisten ongelmien välisistä yhteyksistä. Kriminaalihuoltolaitos pyrkii myös vaikuttamaan yhteiskunnalliseen, erityisesti kriminaalipoliittiseen päätöksentekoon ja seuraamusjärjestelmän kehittämiseen. (Rikoksettomaan elämänhallintaan 2001, 56 57; Kostiainen 2001, 36 37; Laitinen 2002, ) Yhdyskuntaseuraamukseksi määritellään ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta, nuorisorangaistus, ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta ja yhdyskuntapalvelu. Toimeenpanossa on mukana viranomaisia sekä tavallisia kansalaisia palvelupaikkojen yhdyshenkilöinä ja yksityisvalvojina. Yhdyskuntaseuraamukset ovat vapaudessa tapahtuvaa rangaistusten täytäntöönpanoa. (Salminen & Toivonen 2002, ; Kostiainen 2001, 36 37; Laitinen 2002, ) 2.1 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus on mahdollista määrätä ehdollisena. Tällöin rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy tuomiossa määrätyn pituiseksi koeajaksi. Harkittaessa vankeuden määräämistä ehdollisena täytyy ottaa huomioon rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisempi rikollisuus. Suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä nuoret ovat kuitenkin erityisasemassa. Ehdottomaan vankeusrangaistukseen ei saa tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, elleivät syyt ole erityisen painavia. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Ehdollisen rangaistuksen tarkoitus on toimia varoituksena ja se toimiikin yleensä hyvin. (Salminen & Toivonen 2002, )

9 9 2.2 Nuorisorangaistus Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita vuotias rikokseen syyllistynyt nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus on puolestaan liian ankara rangaistukseksi. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita, vaikka tekijällä ei olisikaan aikaisempia ehdollisia rangaistuksia. Tällä tavoin pyritään puuttumaan nuoren rikoskierteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorisorangaistus koostuu valvontatapaamisista, valvonnassa suoritettavista tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään ja työhön perehtymisestä. (Kriminaalihuoltolaitos 2005.) 2.3 Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Lain mukaan ehdonalaisesti vankilasta vapautunut on koeaikana valvonnan alainen. Valvonnan tarkoituksena on estää tuomittua tekemästä uutta rikosta ja tukea häntä pyrkimyksessä elämään moitteettomasti. Ilman valvontaa vapautuvat ne vangit, joilla on lyhyt jäännösrangaistus (alle 1,5 vuotta). Kaikki vapautuvat nuorisovangit määrätään kuitenkin aina valvontaan. Valvonta kestää koeajan, joka määräytyy jäännösrangaistuksen pituuden mukaan. Jos valvonnassa oleva syyllistyy koeaikana rikokseen tai käytösrikkomukseen, voidaan ehdonalainen vapaus määrätä menetetyksi. (Salminen & Toivonen 2002, ) 2.4 Yhdyskuntapalvelu Tuomioistuin voi muuntaa enintään kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen yhdyskuntapalveluksi, joka on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tehtävää palkatonta, yleishyödyllistä työtä. Tuomitun yhdyskuntapalvelun pituus on enintään 200 tuntia. Yhdyskuntapalvelu ajoittuu alkuperäisen vankeusrangaistuksen pituiselle ajanjaksolle. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös lisärangaistuksena yli vuoden pituiselle ehdolliselle vankeusrangaistukselle. (Salminen & Toivonen 2002, ; Ursinius & Kempas 1999, 39.)

10 10 Yhdyskuntapalvelu suoritetaan valtion, kunnan, seurakunnan tai muun yleishyödyllisen yhteisön järjestämissä palvelupaikoissa, lähinnä erilaisissa avustavissa tehtävissä. Palvelupaikan määrää Kriminaalihuoltolaitos, joka myös kontrolloi jokaisen palvelukerran joko puhelimitse tai käymällä palvelupaikalla. (Salminen & Toivonen 2002, ; Ursinius & Kempas 1999, 39.)

11 11 3 PROJEKTISALKUN TOTEUTTAMINEN 3.1 Lähtökohta Oulun Kriminaalihuoltolaitokselta tuli pyyntö projektikartoituksen toteuttamisesta. Tämän jälkeen sovittiin tapaamisesta Kriminaalihuoltolaitoksen johtajan ja apulaisjohtajan kanssa, jolloin ideaa alettiin työstää eteenpäin. Näin ollen opinnäytetyön aiheeksi muodostui Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projektien kartoitus, niiden arviointi sekä mahdollisten kehittämistarpeiden huomioonottaminen. 3.2 Toteutus Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuului 33 kuntaa, jotka olivat: Haapajärvi, Hailuoto, Ii, Kestilä, Kuivaniemi, Liminka, Muhos, Oulu, Pattijoki, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Rantsila, Ruukki, Tyrnävä, Vaala, Yli-Kiiminki, Haapavesi, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Lumijoki, Nivala, Oulunsalo, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Siikajoki, Utajärvi ja Yli-Ii. Opinnäytetyön ohjaajana Oulun Kriminaalihuoltolaitokselta toimi apulaisjohtaja, jonka kanssa yhteistyössä suunniteltiin projektikartoituksen sisältöä. Kiinnostuksen kohteena olivat vuotiaille suunnatut projektit. Kartoituksessa selvitettiin projektin nimi, kesto, tavoite ja kohderyhmä. Lisäksi haluttiin selvittää missä projekti toteutuu, kuka sitä ylläpitää, kuka on yhteyshenkilö ja onko projektilla yhteistyötahoja. Projekti on tässä yhteydessä määritelty seuraavasti: projekti on toiminnan toteuttamisen ja ohjauksen väline. Se on organisoitua ja suunniteltua toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen tunnuspiirteitä ovat määräaikaisuus, kertaluonteisuus, erityinen tarkoitus ja tavoite sekä rajattu tehtäväkokonaisuus. Projekti on myös kokonaisuutena hallittu asia, johon on osoitettu erilliset resurssit, jonka vastuut ja valtuudet on määritelty ja jolla on oma ohjausrakenne. (Viirkorpi 2000, 8.) Projekteja kartoitettiin ottamalla yhteyttä sähköpostitse kuntien sosiaali- ja nuorisotyöntekijöihin, erilaisiin järjestöihin ja nuorten työpajoihin, sekä seurakuntiin. Tähän mene-

12 12 telmään päädyttiin, koska sähköposti on nykyaikainen yhteydenpitotapa. Sen välityksellä henkilöt tavoittaa helposti ja vaivattomasti sekä siihen on helppo vastata. Sähköpostiyhteydenotto ei kuitenkaan tuottanut haluttua tulosta, vaan moni jätti vastaamatta. Tämän vuoksi otettiin yhteyttä puhelimitse niihin tahoihin, jotka eivät vastanneet jo toistamiseenkaan lähetettyyn sähköpostiviestiin. Monista projekteista saatiin tietoa myös kuntien kotisivujen kautta. Saaduista tiedoista koottiin projektisalkku, joka Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen pyynnöstä se laadittiin levykkeelle. Näin salkun sisältöä on helppo päivittää ja se voidaan kopioida Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijöille. Projektisalkun sisältö on järjestetty kunnittain aakkosjärjestykseen. Jokaisen kunnan kohdalta löytyy kunnassa meneillään olevat projektit ja sitä koskevat tiedot. Projektien kartoituksen ja projektisalkun työstämisen jälkeen laadittiin havaintomatriisi kerätyn informaation analyysia varten. Havaintomatriisi on oleellinen opinnäytetyön arvioivan ja pohtivan työotteen kannalta. Sen avulla saatiin käsitys Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvien kuntien projekteista, sekä pystyttiin pohtimaan ja arvioimaan niitä. Projektien kehittämistarpeita peilattiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja yhdyskuntapalveluasiakkaista tehtyihin tilastoihin. Havaintomatriisi on taulukon muotoon kirjoitettu havaintoaineisto. Havaintomatriisissa tilastoyksiköt eli havaintoyksiköt sijaitsevat riveillä ja muuttujat sarakkeilla. Taulukon kullakin vaakarivillä on yhtä tilastoyksikköä koskevat tiedot. Taulukon yhteen sarakkeeseen tulee aina yhtä mitattua muuttujaa vastaavat tiedot. Aineisto on järjestetty niin, että jokainen projekti muodostaa oman tilastoyksikkönsä, joka sijaitsee havaintomatriisin vaakarivillä saamansa muuttujien tietojen kanssa. Havaintomatriisin muuttujiksi valittiin projektin nimi, kohderyhmä, tavoite, kesto, paikkakunta ja yhteistyötaho.

13 Havaintomatriisin analyysi Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia projekteja löytyi 17. Havaintomatriisin myötä kävi ilmi, että Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueelle kuuluvista 33 eri kunnasta 15 kunnassa oli meneillään Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sopivia projekteja. Löytyneet projektit olivat nimeltään: Nuoli-projekti, Homma hoituuprojekti, Mietipä-hanke, Haastavasti käyttäytyvien monivammaisten nuorten sosiaalinen kuntoutuminen projekti, Elämä pelissä nuorten osallisuuden edistämishanke, Naappaprojekti, Oksalle ylemmälle-projekti, Silta-projekti, Meriko-projekti, Urapalettiprojekti, Niva-projekti, Countrybution-projekti, Rytipaja, Varjosta valoon-tapahtuma, Nuorten missionklub, New era-projekti, Starttipaja-projekti ja Nuoret remmiin hanke. Kohderyhmät vaihtelivat projekteittain. Yhteistä kaikille projekteille oli, että ne olivat tarkoitettu vuotiaille nuorille. Projekteja oli kohdennettu vammaisille, liikuntarajoitteisille, vajaakuntoisille, päihde- ja mielenterveysongelmaisille, Toivola-kodissa asuville nuorille, työttömille, kouluttamattomille, sekä nuorille jotka tarvitsevat erityistä tukea ja neuvontaa sekä seurakunnan nuorisotyössä mukana oleville nuorille. Projektien tavoite oli keskeisin mielenkiinnon kohde. Tarkastelemalla projektien tavoitteita pystyttiin arvioimaan projektien sisällön soveltuvuutta Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille sekä pohtimaan mahdollisia kehittämistarpeita. Kaikki projektit pyrkivät osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä. Suurimmassa osassa projekteista tavoitteena oli työllistyminen. Näitä projekteja oli yhteensä 13, joista kuudessa oli tavoitteena työllistyminen opiskelun ja kouluttautumisen kautta. Projekteista neljässä oli tavoitteena arjen- ja elämänhallinta, kahdessa osallisuuden tukeminen ja yhdessä päihteettömyys. Lisäksi yhdessä projektissa oli tavoitteena kehittää päivä- ja työtoimintoja monivammaisille nuorille. Seurakunnan projektissa oli tavoitteena auttamaan oppinen, kansainvälisen vastuun herättäminen ja maahanmuuttajatyöhön tutustuminen.

14 14 4 KRIMINAALIHUOLTOLAITOKSEN ASIAKKAIDEN TAUSTALLA OLEVAT SOSIAALISET ONGELMAT Sosiaalinen ongelma voidaan nähdä yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen liittyvänä yhteiskunnassa vallitsevien normien tai arvojen vastaisena ilmiönä. Ilmiötä esiintyy suhteellisen paljon ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskunnassa. Sosiaaliset ongelmat ovat erilaisia ilmiöitä eri aikakausina, kuten työttömyys, köyhyys tai päihteiden käyttö. Ongelmat vaikuttavat sosiaaliseen toimintakykyyn heikentävästi. (Stakes 2005; Hakkarainen 1998, ; Heikkilä 1990.) Sosiaalinen ongelma voidaan määritellä myös sellaiseksi asiantilaksi tai käyttäytymiseksi, joka katsotaan haitalliseksi yksilölle itselleen tai muille ihmisille ja tulkitaan siten korjausta vaativaksi. Toiseksi sosiaaliset ongelmat ovat jatkuvassa muutoksessa, minkä seurauksena ne ovat tulkinnasta riippuvaisia asiantiloja. (Karjalainen ym. 1996; Jokinen, Juhila & Pösö 1995,12.) Sosiaalisia ongelmia voidaan luokitella ja jakaa kolmeen pääryhmään: virallisesti tunnustettuihin ongelmiin, tiedostettuihin, mutta epävirallisiin ongelmiin sekä kiellettyihin tai tunnistamattomiin ongelmiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi vanhuus, päihteiden väärinkäyttö ja vammaisuus. Toiseen ryhmään puolestaan kuuluvat ne sosiaaliset ongelmat, jotka eivät kuulu valtionosuuslainsäädännön piiriin, mutta kunnat rahoittavat niitä. Kolmannen ryhmän sosiaalisille ongelmille on tyypillistä se, että niiden kohteena olevat ihmiset ratkovat niitä itse tai turvautuvat omaan sosiaaliseen verkkoonsa. Tällaisista ongelmista esimerkkinä mainittakoon prostituutio, nälkä ja ylivelkaantuneisuus. (Karjalainen ym ) 4.1 Elämänhallinta Elämänhallinta voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että yksilö pystyy toteuttamaan elämälleen asettamiaan tavoitteita ja ohjaamaan oman elämänsä kulkua. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat sukupolvi, sukupuoli, koulutus sekä ammatti, ja sen keskeinen elementti on aineellisesti ja henkisesti turvattu asema. Sisäisellä elämänhallinnalla puolestaan tarkoitetaan sitä, että yksilö pystyy sopeutumaan uusiin asioihin ja näkee ne myönteisessä valossa, riippu-

15 15 matta siitä mitä hänen elämässään tapahtuu. (Mäkeläinen & Siira 2002, 70; Hietaniemi 2004, 27.) Elämänhallinnalla voidaan tarkoittaa myös yksilön fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintakykyä ja sitä, että hänellä on mahdollisuus tehdä itselleen mielekkäitä valintoja ja päätöksiä. Ronald Wimanin mukaan elämänhallintaan kuuluu useita eri osa-alueita: itsensä toteuttaminen (harrastukset), sosiaalinen vuorovaikutus (perhe, työyhteisö, ystävät), toimeentulo (työmarkkinat, talous), fyysinen ympäristö, arkielämä (arkipäivän eläminen ja asioiden hoitaminen) ja psykofyysiset toiminnot (syöminen, juominen, nukkuminen) sekä päihteiden käyttö (alkoholi, lääkkeet, huumeet). (Mäkeläinen & Siira 2002, ) Yksilön elämänhallinta määräytyy siinä vuorovaikutuksessa, jossa hän on yhteiskunnassa vallitsevien rakenteiden kanssa niitä toisaalta muuttaen ja niihin toisaalta kykyjensä mukaan sopeutuen. Yksilö turvautuu ulkoisiin, usein myös materiaalisiin tekijöihin, kuten sosiaaliturvaan tai muiden ihmisten tukeen, selviytyäkseen elämässään kokemistaan vaikeuksista. Hän myös hyödyntää psykososiaalisia valmiuksiaan ja voimavarojaan ratkaistessaan elämässään kohtaamiaan ongelmia. Käytännössä yksilön ulkoiset ja sisäiset elämänhallinnan resurssit kytkeytyvät hyvin kiinteästi toisiinsa. (Ek, Saari, Viinamäki, Sovio & Järvelin 2004, 2.) 4.2 Nuoren syrjäytyminen Syrjäytymisen käsite on hyvin moniulotteinen ja sen määrittely riippuu asiayhteydestä. Syrjäytyminen on leimallisesti moderni ilmiö, mutta toisaalta yhteiskunnassa on aina muodostettu erotteluja ja luokitteluja, joilla yhteisön jäsenet on jaettu sosiaaliselta asemaltaan erilaisiin luokkiin. (Paju & Vehviläinen 2001, 27; Hietaniemi 2004,19.) Opinnäytetyön aiheen kannalta katsottiin sopivaksi hyödyntää muun muassa seuraavaa määrittelyä syrjäytymisestä. Syrjäytyminen määrittyy aina yksilön suhteena yhteiskuntaan. Syrjäytymisestä voidaan puhua kun kyseessä on elämäntilanteessa tapahtuva negatiivinen muutos tai sen jälkeinen tila. Syrjäytymisen käsite sisältää ajatuksen, että syrjäytyneet ovat normaalin yhteiskunnan reunoilla tai ulkopuolella. Syrjäytymiselle on ominaista ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen sekä elämänhallinnan kadottaminen. Kyseessä on aina poikkeaminen normaalista, tietylle elämänvaiheelle tavanomaisesta tilanteesta. (Lämsä 1998, 14.)

16 16 Syrjäytymisellä tarkoitetaan yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkoutta. Nyky-yhteiskunnassamme työ ja perhe ovat ihmisten välisen yhteisyyden tärkeimmät instituutiot. Nämä ovat myös tärkeimmät siteet yhteiskuntaan. Pahimmin syrjäytyneitä ovat ihmiset, joilla ei ole työtä, koulutusta eikä perhettä. Syrjäytyminen ei ole kuitenkaan ainoastaan työn puuttumista, vaan myös puutteellista koulutustaustaa, vapaa-ajan viettotapojen köyhyyttä ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäämistä, sekä tunnetta voimattomuudesta ja turvattomuudesta. Nämä tunteet puolestaan estävät yksilöä etsimästä ja saamasta tukea ympäröivästä yhteisöstä. Syrjäytymistä voidaan tarkastella myös eriasteisena, se voi liittyä tiettyyn elämäntilanteeseen ja myös yksilöiden henkilökohtaiset tulkinnat syrjäytymisestä voivat vaihdella. Yksilön yhteiskuntaan integroituminen ja siitä syrjäytyminen määrittyy myös sen perusteella, miten hän toimii osana yhteiskunnan rakenteita. (Ylänen 1997; Lämsä 1998, 14; Vesalainen & Vuori 1996; Räsänen 1993; Ek ym. 2004, 17 18; Kemppinen 1997, 167.) Kuluneen vuosikymmenen aikana nuorten syrjäytymisestä on tullut yksi vakavimmista yhteiskunnallisista ongelmistamme. Nuori voi syrjäytyä yhtä aikaa monesta eri elämänalueesta, esimerkiksi työelämästä, koulutuksesta, vapaa-ajankäytön muodoista, arkielämän sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista. Syrjäytyminen yhteiskunnallisista instituutioista näkyy erityisesti nuoren työelämään ja opintoihin liittyvissä asioissa, esimerkiksi korkeakouluopinnoista syrjäytymisenä. (Kemppinen 1997, 130.) Tutkimusten mukaan nuoren syrjäytymisvaaraan vaikuttavat varhaislapsuuden perheen sosiaaliset ja materiaaliset resurssit. Maailmankuva muodostuu osittain vanhempien vaikutuksen alaisena ja näin ollen asenteet ja näkemykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. (Ek ym. 2004, 57.) Nuoren syrjäytyminen nähdään sitä vaikeampana, mitä useammalta elämänalueelta nuori on ajautunut ulos. Takala (1992, 38.) jaottelee nuoren syrjäytymiskehityksen viiteen vaiheeseen. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat vaikeudet kotona, koulussa tai sosiaalisessa toimintaympäristössä. Nämä saattavat johtaa toiseen vaiheeseen: koulun keskeyttämiseen tai alisuorittamiseen. Kolmas vaihe on työmarkkinavaihe, jossa ajaudutaan huonoon työmarkkina-asemaan. Neljäntenä vaiheena on täydellinen syrjäytyminen, johon kuuluvat muun muassa työn vieroksuminen, kriminalisoituminen, sosiaaliavustuksilla toimeentuleminen, alkoholisoituminen, eristäytyminen ja marginalisoituminen.

17 17 Viimeisenä vaiheena on laitostuminen tai eristäytyminen muusta yhteiskunnasta. (Enqvist & Onttonen 1998, 63.) 4.3 Nuoren koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen Työtä pidetään länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa arvokkaana asiana. Se on sosiaalisen aseman ja yhteiskunnallisen arvostuksen tärkeimpiä mittareita. Se tarjoaa erilaisia yhteisöllisiä arvoja ja identiteetin rakennuspuita: taloudellisen turvan, sosiaalisen yhteisön jäsenyyden ja arvostuksen, selkeän elämänrytmin, mahdollisuuden kokea ammatillisia haasteita ja onnistumisia sekä ylläpitää ja parantaa ammatillista osaamista. Työttömyys koetaan puolestaan yhteiskunnan uhkatekijäksi. Työttömyys aiheuttaa usein taloudellisia ongelmia, joiden on todettu olevan yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen. Taloudellisten ongelmien myötä yksilöt saattavat vetäytyä myös sosiaalisista suhteista, jotka antavat emotionaalista tukea. Tutkimusten mukaan työttömyysajan pituudella, iällä, työn merkityksellä yksilölle itselleen ja taloudellisella tuella on vaikutusta työttömien kokemaan terveydentilaan. (Vesalainen & Vuori 1996; Hietaniemi 200; Kuisma 1994,15.) Työttömyys saattaa aiheuttaa Suomen kaltaisessa koulutus- ja työyhteiskunnassa elävälle kriminalisoituneelle nuorelle laaja-alaista elämänhallinnan kriisiytymistä ja syrjäytymiskierteen alkua. Työttömyys ja siihen liittyvä huono-osaisuus heikentävät yksilön hyvinvointia. Työllä on keskeinen merkitys niille, joiden on muutoin vaikea kokea sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Ek ym. 2004, 32.) Työttömyys on yleistä kaikissa ikäluokissa. Nuorille työttömyys ei kuitenkaan merkitse henkilökohtaista epäonnistumista, kuten vanhemmille ikäluokille. Huonosta työllisyystilanteesta huolimatta kriminalisoituneiden nuorten työllistymistä ja aktivoimista pyritään edistämään koko ajan esimerkiksi työpajojen muodossa. (Laurila 1995, ) Kriminalisoituneen nuoren työttömyyden taustalla voi olla vaikeus integroitua yhteiskunnan koulutusjärjestelmään ja luoda itselleen työllistymistä tukeva koulutusura. Koulutuksesta syrjäytyminen alkaa usein heikosta koulumenestyksestä. Oppimis- ja selviytymisvaikeuksista kärsivä nuori voi helposti syrjäytyä myös ihmissuhteista. Koulutuksesta syrjäytyminen heikentää nuoren mahdollisuuksia integroitua yhteiskunnan työjär-

18 18 jestelmään ja yhteiskunnan jäsenenä eläminen jää heikoksi. Näin ollen koulutuksesta syrjäytyneet kriminalisoituneet nuoret tarvitsevat usein kokonaisvaltaista tukea elämänhallinnan saavuttamiseksi. (Hämäläinen 2002; Ek ym. 2004, 109; Hietaniemi 2004,13.) 4.4 Nuoren päihdeongelmat ja rikollinen käyttäytyminen Päihteitä ovat päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet, alkoholi tai huumeet. Päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien ydintä kuvataan käsitteellä riippuvuus, joka voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Riippuvuus syntyy altistamisesta ja altistumisesta, tietoisesti tai tiedostamatta. Tähän liittyy päihdehakuisen käyttäytymisen voimistuminen, käytön hallintakyvyn heikkeneminen ja pahimmillaan käytöksen muuttuminen pakonomaiseksi. Riippuvuuden tunnusmerkkeinä voidaan pitää päihteen sietokyvyn kasvua ja vieroitusoireiden ilmaantumista päihteidenkäytön lopettamisyritysten yhteydessä. Henkilö, jolle tämä ongelma muodostuu, alkaa usein itse pitää tilaansa normaalina. (Väkeväinen 2001, 17; Kemppinen 1997, 1; Haavio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 7; Poikolainen 1998, 74; Koski-Jännes 1995, 8.) Päihteidenkäyttö on vuosien saatossa lisääntynyt nuorten keskuudessa. Nuoren päihteidenkäyttö voi johtua yksilön omasta kehitysvaiheesta, ympäristön antamista malleista ja subjektiivisista päihteiden käyttökokemuksista. Yleisimpiä nuorten päihteidenkäyttämisen syitä ovat uteliaisuus, kavereiden esimerkki sekä seurallisuuden, kovuuden ja aikuismaisuuden osoittaminen. Kohtuullisen päihteiden käytön katsotaan olevan osa normaalia elämää. Suurin osa nuorista oppii suhtautumaan päihteisiin avoimesti ja järkevästi, toisen ryhmän muodostavat päihdeongelmaiset nuoret. Nuoren päihdeongelman muotoutumista edesauttavat ympäristötekijät ja pitkä altistumisaika. (Kemppinen 1997, 15 21; Saarelainen ym. 2000, 179.) Häiriökäyttäytyminen liittyy usein päihdeongelmaisten nuorten elämään. Se voi ilmetä aggressiivisuutena ja kykenemättömyytenä kontrolloida omaa käyttäytymistä. Tämä johtaa usein harkitsemattomiin tekoihin. Useimmat rikosrekisterissä olevat nuoret ovat tehneet kaikki rikoksensa päihteiden vaikutuksenalaisina. Toisen ryhmän muodostavat ne nuoret päihdeongelmaiset joiden ihmissuhteet ovat rikkonaisia. Nämä nuoret kärsivät usein depressiosta ja ovat omaan elämäänsä tyytymättömiä. He hyväksyvät itsensä vain

19 19 päihteiden vaikutuksen alaisina, selvänä he haluavat eristäytyä ja suojata itsensä kaikilta sellaisilta kokemuksilta, joissa he joutuisivat käsittelemään tunteitaan. Päihdeongelmaiset nuoret muodostavat riskiryhmän, joiden elämään liittyy monikertaisesti enemmän tapaturmia, rikollisuutta ja väkivaltaisuutta kuin keskiverto nuoren elämään yleensä. (Kemppinen 1997, ) Päihde- ja rikoskeskeinen elämäntapa voi kehittyä kolmella eri tavalla. Joillakin päihteiden käyttö johtaa rikoksiin vähentämällä estoja, johdattamalla rikollisiin piireihin ja aiheuttamalla suuria rahallisia tarpeita. Toisilla puolestaan rikollinen toiminta laajentaa mahdollisuuksia hankkia ja käyttää päihteitä. Kolmas tapa on, että päihde- ja rikoskeskeisen elämäntavan kehitykset tukevat toisiaan, jolloin ei rikollisuutta eikä päihteitä voida kumpaakaan pitää syytekijänä. (Väkeväinen 2001, 30 31; Kinnunen 2001, 7; Koski-Jännes 1995, 9; Piisi 2001, )

20 20 5 PROJEKTIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISTARPEET Projekteja ja niiden kehittämistarpeita arvioitiin Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen yhdyskuntapalveluasiakkaita koskevan tilaston pohjalta. Vuoden 2004 tilastosta ilmeni yhdyskuntapalveluasiakkaiden taustatiedot: kuinka monta yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoa oli tehty, sukupuoli- ja ikäjakauma, asuminen, koulutustaso, työssäkäynti, toimeentulo ja päihteiden käyttö. Päihteet oli lisäksi eritelty huumeisiin ja alkoholiin. Tämän tilaston pohjalta ja kirjallisuuteen perehtyen arvioitiin projektien soveltuvuutta Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaille. Tilaston mukaan Oulun Kriminaalihuoltolaitoksen vastuualueella oli toimeenpantu kaikkiaan 98 yhdyskuntapalvelua. Näistä yhdyskuntapalvelusasiakkaista 94 oli miehiä. Iältään asiakkaat olivat yli 18-vuotiaita, kuitenkin alle 60-vuotiaita vuotiaita oli 52, suurin osa heistä (30 henkilöä) sijoittui ikäryhmään vuotiaat. Alle 19- vuotiaita yhdyskuntapalveluasiakkaita ei vuonna 2004 ollut lainkaan. Asiakkaista 88:lla oli asuinpaikka, joista 82:lla asuinpaikka oli vakinainen. Yhdyskuntapalveluasiakkaista 92 oli suorittanut peruskoulun. Heistä kaksi asiakasta oli lisäksi suorittanut ammattikurssin ja 26 ammattitutkinnon. Vailla koulutusta oli kolmea asiakasta. Asiakkaista työelämässä oli 25 henkilöä, kymmenen opiskeli ja suurin osa, 45 henkilöä, oli työttömänä. Työkyvyttömiä tai eläkkeellä olevia asiakkaita oli 11. Toimeentulo muotona suurimmalla osalla asiakkaista (31 henkilöä) oli työttömyyspäiväraha tai työmarkkinatuki. Toimeentulotukea sai 23 henkilöä ja palkkaa 18 henkilöä. Yhdyskuntapalveluasiakkaista 20:llä oli jonkin asteista huumeidenkäyttöä ja 63 henkilöllä oli alkoholin ongelmakäyttöä. 5.1 Päihteettömyyteen tukevat projektit Arviointi Selkeästi päihteettömyyteen tukevia projekteja löytyi yksi. Siinä keskeisin tavoite oli asiakkaan tukeminen päihteettömyydessä, arjen hallinnassa ja siirtymisessä itsenäiseen

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä -seminaari 10.3.2015 Turku Katja Forssén Sosiaalityön professori Veli-Matti

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot