Tilinpäätöstiedote 2012

Transkriptio

1 Tilinpäätöstiedote

2 Toimitusjohtajan katsaus Hämeenmaa kehitti voimakkaasti palveluita Kanta- ja Päijät-Hämeessä vuonna ABC Autokauppa Hotellit ja ravi Kodin Terra Prisma S-market Sale Sokos Hämeenmaan myynti toimialoittain Hämeenmaan toiminnassa säilyi positiivinen vire vuonna. Hämeenmaan myynti kasvoi taantumasta huolimatta hyvän asiakaspalvelun sekä uusien toimipaikkojen myötä 1 9 miljoonaan euroon, missä kasvua edellisvuoteen kertyi 7,2. Työntekijöiden kokema työtyytyväisyys Hämeenmaalla pysyi kiitettävällä tasolla ja parani entisestään. Asiakasomistajien määrä kasvoi vuoden aikana jäseneen. Asiakasomistajia jo yli 14 Hämeenmaalla oli vuoden vaihteessa asiakasomistajaa. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana Asiakasomistajatalouksia alueemme talouksista oli noin 8, jossa kasvua edellisvuoteen oli 2. Asiakasomistajat keräsivät vuoden aikana Bonusta 33,4 miljoonaa euroa, joka on 5, enemmän kuin edellisenä vuonna. Osuuspääoman korkoa maksettiin 1,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi asiakasomistajat saivat maksutapaetua S-Pankin korteilla maksamisesta,5 miljoonaa euroa. Palveluja asiakasomistajille investoinnit 76 miljoonaa euroa Hämeenmaa jatkoi toimipaikkaverkostonsa voimakasta kehittämistä vuonna, ja kaikkiaan investointeja Kanta- ja Päijät-Hämeeseen tehtiin 76, miljoonalla eurolla. Lahdessa saatiin valmiiksi Launeen Prisma-keskuksen viimeinen vaihe. Lammilla, Sysmässä ja Villähteellä avattiin uudet S-marketit. Forssassa ja Heinolassa avattiin uudet Sale-myymälät. Uusavausten lisäksi Vääksyn S-market sekä Humppilan ja Hämeenkosken Sale-myymälät uusittiin ja laajennettiin. S-market Sykkeessä otettiin käyttöön pikakassat. Lahden Kivimaalle avattiin ABC-liikennemyymälä sekä Hauholla ja Lammilla avattiin uudet ABC-automaattiasemat. Forssan ja Nastolan liikennemyymälöissä avattiin ABC Marketit. Lahden Sokoksen muodinkerros uudistettiin täydellisesti keväällä. Lahden Seurahuoneen remontti alkoi syyskuussa. Autokaupassa merkittävin investointi oli kiinteistön osto Hyvinkäältä Nelipyörä Oy:n uuden toimitilan aihioksi. Henkilöstön kehittämisen keskeisinä painopistealueina olivat työhyvinvointi sekä osaamisen lisääminen. Työhyvinvointia edistettiin erilaisilla yksilö- ja työryhmäkohtaisilla työkyvyn johtamisen toimenpiteillä. Työkykyneuvottelujen seurauksena työtä mukautettiin, sairaslomalta työhön paluun erilaisia tukia käytettiin sekä työkokeiluja ja erilaisia kuntoutusmuotoja hyödynnettiin työkyvyttömyysriskien pienentämiseksi. Poissaolojen määrä laski. Sale 5 ABC 17 S-market 35 Autokauppa 7 Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen kohdistui erityisesti asiakaspalvelun ja myyntitaitojen vahvistamiseen sekä esimies- ja johtamistaitojen kehittämiseen. Esimiehet aloittivat henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaiset täsmävalmennukset. asom liikevaihto Prisma 26 27,9 31,9 33,4 27,9 Asiakasomistajien kerryttämä Bonus 31,9 33,4 Kiitän Hämeenmaan asiakasomistajia, henkilöstöä, hallintoa sekä muita yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuonna! Taavi Heikkilä Toimitusjohtaja 27,9 31,9 5, 748,3 1 5, , , 691,9 Hämeenmaan asiakasomistajat Tilinpäätöstiedote asommäärä ,9 2 Kodin Terra ,9 33,4 748,3 31,9 33,4 Tyytyväinen henkilöstö Hämeenmaalla oli vuoden lopussa 3 53 työntekijää, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 94. Loppuvuonna tehdyn työyhteisötutkimuksen mukaan Hämeenmaan henkilöstön kokema työtyytyväisyys on erinomaisella tasolla. Hämeenmaan työntekijät antoivat työtyytyväisyydestä arvosanan 4,13 (asteikolla 1 5). Hotellit ja asommäärä ravintolat 3 asom Tulos hyvällä tasolla Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli miljoonaa euroa, ja se pieneni edellisestä vuodesta,4 miljoonaa euroa johtuen runsaista investoinneista. Hämeenmaan kerryttämä tulos jää Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, ja se käytetään alueen palvelutarjonnan edelleen kehittämiseen Sokos Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni

3 Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni Toimintakertomus Toimintaympäristön kehitys S-Pankin kasvu jatkui vakaana Yleinen markkinakehitys oli vuonna hyvin kaksijakoinen. Alkuvuotta hallitsi toiveikas usko talouden hitaaseen elpymiseen. Työllisyys kehittyi hyvin ja palkkaratkaisut tukivat yksityistä kulutusta. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen vahvistui. Kesällä kuitenkin uudelleen kärjistynyt eurokriisi ja vaatimattomana säilynyt vientikysyntä heikensivät toimintaympäristön suhdannekuvaa. Kotitalouksien usko taloustilanteen kehityksestä heikkeni selvästi vuoden jälkipuoliskolla, kun negatiiviset uutiset työllisyyden tulevasta kehityksestä lisääntyivät. Laskevan suhdanteen vaikutukset yksityiseen kulutukseen jäivät kuitenkin viime vuoden osalta vähäisiksi. S-ryhmään kuuluvan S-Pankin kasvu jatkui vakaana vuoden aikana. Pankin palveluiden käyttäjien määrä kasvoi yli 1 asiakkaalla. Vuoden lopussa S-Pankilla oli vajaa 2,6 miljoonaa asiakasta. Vuoden aikana lähes 2 uudelle asiakkaalle myönnettiin S-Etukortti Visa -maksukortti. Vuoden lopussa S-Etukortti Visoja oli myönnetty yli 1,1 miljoonaa kappaletta. Hämeenmaan asiakasomistajilla oli käytössään 76 S-Etukortti Visaa. S-ryhmä Yksityishenkilöiden talletusten määrä S-Pankissa oli vuoden lopussa miljoonaa euroa. Yritystalletukset mukaan lukien S-Pankin talletuskanta oli vuoden päättyessä miljoonaa euroa, joka oli samalla tasolla kuin vuosi sitten. S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ja SOK tytäryhtiöineen. Vuonna S-ryhmän veroton vähittäismyynti oli 12 37,1, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 5, prosenttia. S-ryhmän vähittäismyynnistä osuuskauppojen osuus oli 1 373,3 eli 86,2 prosenttia. S-Pankin edulliset luottotuotteet ovat nousseet asiakkaiden parempaan tietoisuuteen. Antolainaus henkilöasiakkaille kasvoi 37 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 241 miljoonaa euroa. S-ryhmällä oli vuoden lopussa toimipaikkaa, kun niitä oli edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. S-Voima Oy panostaa tuulivoimaan Alueosuuskauppojen lukumäärä oli vuoden lopussa 21 ja paikallisosuuskauppojen 8. S-ryhmän yritysten bonusmyynti oli 9 444, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 4 prosenttia. Asiakasomistajille maksettiin bonusta 378,5, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 5 prosenttia. Bonusjärjestelmään kuuluviin osuuskauppoihin liittyi vuoden aikana uutta jäsentä ja niiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa S-ryhmä kokonaisuutena on suuri sähkön käyttäjä yksi kymmenestä suurimmasta Suomessa. Tästä syystä kustannustehokas energian hankinta on ryhmälle tärkeä kilpailutekijä, ja sen merkitys vain kasvaa tulevaisuu-dessa. S-Voima Oy hankkii S-ryhmälle sähköä markkinoilta ja omistaa tuotanto-osuudet TuuliWatti Oy:stä ja Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. S-Voima päätti vuonna luopua Fennovoiman jatkorahoittamisesta. Osuuskauppa Hämeenmaa omistaa 7,3 S-Voima Oy:stä. S-ryhmän investoinnit olivat 573, kun ne vuotta aikaisemmin olivat 559. Osuuskauppojen bruttoinvestoinnit olivat 448 ja SOK-yhtymän 125. TuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja S-Voima Oy:n omistama teollisen tuulivoiman osakkuusyritys, joka kehittää ja rakentaa tuulipuistoja. Vuoden aikana otettiin käyttöön Simoon rakennettu 6 voimalan puisto sekä Iin 8 voimalan puisto. Lisäksi Tervolan 1 voimalan tuulipuiston rakennustyöt ovat lähes valmiit. Simon Leipiössä ja Iin Olhavassa käynnistettiin yhteensä 7 voimalan rakennustyöt. Poriin TuuliWatti rakentaa tällä hetkellä Suomen suurinta, yhteensä 12 voimalan tuulipuistoa. S-ryhmän yhteenlaskettu konsolidoimaton tulos ennen satunnaisia eriä oli 212 voitollinen, kun tulos edellisenä vuonna oli 268. Osuuskauppojen yhteenlaskettu tulos ennen satunnaisia eriä oli 24, kun se edellisenä vuonna oli 249. SOK-yhtymän tulos ennen veroja oli 27 tappiollinen. Vuoden tulos oli 2 voitollinen. Nyt rakentamisvaiheessa olevat puistot valmistuvat vuosien aikana. TuuliWatin investointiohjelmaa laajennettiin vuoden aikana, ja nyt tavoitteena on, että vuonna 216 noin puolet S-ryhmän kuluttamasta sähköstä tuotettaisiin omalla tuulivoimalla. S-ryhmän hiilidioksidipäästöt vähenevät samassa suhteessa. S-ryhmän henkilöstömäärä oli , jossa oli kasvua edellisestä vuodesta henkilöä. Osuuskauppojen henkilömäärä oli ja SOK-yhtymän Uusi Sale Jyränkö 4 Tilinpäätöstiedote Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni

4 Sale 5 Sokos 3 ABC 17 S-market 35 Autokauppa 7 Osuuskauppa Hämeenmaa konserni Hotellit ja ravintolat 3 Kodin Terra 4 Prisma 26 liikevaihto Asiakasomistajatalouksia jo yli ,9 748,3 liikevaihto Hämeenmaa -konsernin Osuuskauppa Hämeenmaalla oli vuoden vaihteessa asiakasomistajaa. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana Asiakasomistajatalouksia alueemme talouksista oli noin 8 (ed.v. 78 ). Asiakasomistajat keräsivät vuoden aikana Bonusta 33,4 (ed.v. 31,9 ), joka on 5, enemmän kuin edellisenä vuonna. Osuuspääoman korkoa maksettiin 1,3. Tämän lisäksi asiakasomistajat saivat maksutapaetua S-Pankin korteilla maksaessaan,5. Myynti kasvoi taantumasta huolimatta Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin liikevaihto vuonna oli, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 61,1 (7 ). Liikevaihto jakaantui liiketoimintaryhmille siten, että market-toimialan liikevaihto oli 631,2 (+ 5 ed.v.), liikennemyymälä- ja polttonestetoimialan 15,4 (+ 7 ed.v.), tavaratalotoimialan 3,1 (- 2 ed.v.), majoitus- ja ravitsemistoimialan 28,9 (+ 35 ed.v.) ja autoyhtiöiden 59,7 (+ 31 ed.v.). Market-toimialan liikevaihto sisältää Kodin Terran liikevaihdon. Market-kauppaa kaikissa toimialueen kunnissa S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus kasvoi vuonna 44,1 prosentista 45,2 prosenttiin. Hämeenmaan alueella markkinaosuus oli tätä korkeampi. Markkinaosuuden ennakoidaan kasvaneen hieman myös vuonna. Suomen päivittäistavarakaupan arvioitu kasvu oli Päivittäistavarakauppayhdistys ry:n mukaan noin 5 prosenttia, kun Hämeenmaa -konsernin päivittäistavarakauppa kasvoi 6. Kokonaisuudessaan market-toimialan liikevaihto kasvoi 5 sisältäen Prismojen käyttötavarakaupan ja Kodin Terrat. Toimialan liikeylijäämä pieneni hieman edellisestä vuodesta, mutta oli tasoltaan hyvä. Päivittäistavarakauppaa harjoitettiin kolmen liikemerkin alla 5 Prismassa, 42 S-marketissa ja 19 Salessa. Erityisen hyvin myynti kasvoi Sale -ketjussa (+ 18 ). Market-toimialan kehittämistoimenpiteet suunnattiin laajasti koko toimialueelle. Lahdessa saatiin valmiiksi Launeen Prisma-keskuksen viimeinen vaihe. Lammilla, Sysmässä ja Villähteellä avattiin uusi S-market, Forssassa ja Heinolassa uusi Sale-myymälä. Em. uusavausten lisäksi Vääksyn S-mar- ABC-polttonesteiden markkinaosuus Hämeenmaan toimialueella kasvoi vuonna. Markkinaosuuden ennakoidaan vuonna pysyneen vuoden tasolla liikevaihdon kasvun ollessa 7. Toimialan liikeylijäämä pieneni edellisestä vuodesta, mutta oli tasoltaan edelleen hyvä. Toimialan merkittävin investointikohde oli uuden ABC-liikennemyymälän avaaminen Lahden Kivimaalla joulukuussa. Tämän lisäksi avattiin uudet automaattiasemat Hauholla ja Lammilla sekä ABC-marketit Forssan ja Nastolan liikennemyymälöissä. 748,3 691,9 Sokos Lahden muodin kerros uusittiin HENKILÖSTÖ markettoimiala liikennemyymälä- ja polttonestetoimiala tavaratalotoimiala MaRa-toimiala autokauppa tukitoiminnot yhteensä Muutos ket sekä Humppilan ja Hämeenkosken Sale-myymälät uusittiin ja laajennettiin. Kauppakeskus Sykkeen (Lahti) S-marketissa otettiin kesäkuussa pilottikäyttöön Suomen toinen pikakassa. Pikakassat on tarkoitettu nopeaan ostamiseen, jossa asiakas huolehtii itse kassatapahtumasta. Tavaratalokauppaa konserni harjoittaa kahdessa Sokos-tavaratalossa (Sokos Lahti ja Sokos Hämeenlinna). Tämän lisäksi tavaratalotoimialalla on kosmetiikan ja aluspukeutumisen erikoisliike Emotion Riihimäen, Hämeenlinnan, Forssan ja Launeen (Lahti) Prisma-keskuksissa sekä Kauppakeskus Sykkeessä (Lahti). Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan tavaratalokaupan valtakunnallinen myynninkehitys vuonna oli 1,2 (käyttötavarat). Alan yleiseen myynninkehitykseen vaikutti suhdannetilanteesta aiheutunut kysynnän heikkeneminen. Hämeemaan tavaratalotoimialan liikevaihto pieneni 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitys oli alan keskimääräistä kehitystä heikompi heijastellen lähinnä Lahden alueen voimakkaasti muuttunutta kilpailutilannetta. Liikeylijäämä heikkeni edellisestä vuodesta ollen negatiivinen. Toimialan tärkein investointikohde oli Sokos Lahden muodin kerroksen täydellinen uudistaminen keväällä. Lahden Seurahuoneen remontti alkoi Vuodenvaihteessa - Hämeenmaa osti Lahden Seurahuoneen liiketoiminnot ja kiinteistön sekä Hämeenlinnan Vaakunan liiketoiminnot. Molempien hotellien osalta liiketoiminta Hämeenmaan lukuun alkoi Hämeenmaan kymmenes ABC-liikennemyymälä avattiin Majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35. Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys (ravintolat) oli 2. Myynninkehitys heikkeni vuoden viimeisen neljänneksen aikana yleisen suhdannetilanteen synkkenemisen myötä. Liikennemyymälä- ja polttonestekauppaa konserni harjoittaa ABC-merkin alla. Toimialalla oli vuoden lopussa 1 liikennemyymälää, 21 polttoaineenmyyntiautomaattia sekä 2 pesukatua (Lahti ja Hämeenlinna). Tilikauden aikana toimialan tärkein investointikohde oli hotelli Seurahuoneen remontin aloittaminen syyskuussa. Hotelli tullaan uudistamaan täydellisesti, ja se palvelee asiakkaita taas vappuna 213. Majoitus- ja ravitsemistoimialan liikeylijäämän taso ja kehitys olivat hyvät. Edellisen vuoden liikeylijäämää rasittivat hotellien ostoon liittyneet kirjaukset. Vuoden lopussa toimialalla oli 2 hotellia ravintoloineen ja 27 erillistä ravintolaa. Ford Hämeenmaan toiseksi automerkiksi Autokauppaa konserni harjoittaa kolmessa tytäryhtiössään Vesijärven Auto Oy:ssä ja Hämeenmaan Auto Oy:ssä Lahdessa sekä Nelipyörä Oy:ssä Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä. Vesijärven Auto Oy ja Nelipyörä Oy myyvät Toyota- ja Hämeenmaan Auto Oy Ford-merkkisiä autoja. Kaikki yhtiöt myyvät myös käytettyjä autoja sekä huoltavat ja korjaavat autoja. Hämeenmaan autokaupan merkittävin tapahtuma vuonna oli Hämeenmaan Auto Oy:n toiminnan käynnistyminen Tällä ratkaisulla Hämeenmaasta tuli Toyotan lisäksi myös Ford-merkin edustaja Lahdessa. Toyota oli valtakunnan toiseksi myydyin henkilöautomerkki markkinaosuuden ollessa 11,6. Fordin markkinaosuus oli 7,6, jolla se sijoittui jaetulle 3. sijalle myydyimpien automerkkien joukossa. Vuoden aikana Hämeenmaan autoyhtiöt myivät yhteensä autoa, joista oli uusia henkilö- ja pakettiautoja. Yhtiöiden liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 31. Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys oli - 3, joka oli hieman alan valtakunnallista kehitystä parempi. Tilastokeskuksen mukaan valtakunnan autokaupan arvo laski tammi-marraskuussa n. 5. Autokaupan valtakunnalliseen myynninkehitykseen vaikutti taloudellisen suhdanteen heikkenemisen lisäksi 1.4. tapahtunut autoveron korotus. Uusien autojen ensirekisteröinnit putosivat koko maan alueella 12,4 vuoteen verrattuna. Em. tilanteesta, ja uuden yhtiön aloituskuluista johtuen toimialan liikeylijäämä heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan vuoden merkittävin investointikohde oli kiinteistön osto Hyvinkäältä Nelipyörä Oy:n uuden toimitilan aihioksi. Uusi autotalo tullaan avaamaan alkusyksyllä 213. Automaa Lahti 6 Tilinpäätöstiedote Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni

5 Historian toiseksi suurin investointivuosi Hämeenmaa -konserni investoi edelleen voimakkaasti viime vuonna toimialueelleen Päijät- ja Kanta-Hämeeseen. Hämeenmaa -konsernin bruttoinvestoinnit olivat 76, (ed.v. 68,4 ). Näistä siirrettiin rahoittajille 15,2. Konsernin omaan taseeseen tehdyt investoinnit olivat näin 6,8. Käyttöomaisuutta myytiin yhteensä 1,5 :lla (ed.v. 1,1 ). Edellä mainittuihin uusinvestointeihin ja laajennuksiin liittyen Hämeenmaan Kiinteistöt Oy osti tontit Lahdesta (ABC Kivimaa), Hauholta (ABC Hauho) ja Heinolasta (Sale). Hartolasta ostettiin lisämaata S-market Hartolan tulevaa laajennusta varten. Hollolan keskustasta Hämeenmaan Kiinteistöt Oy osti Koy Kukkaron koko osakekannan sekä erillisen kiinteistön tulevan Prisma Hollolan tilatarpeita varten. Lahdesta ostettiin rahoittajan hallussa ollut osa Prisma Launeesta (Koy Apilakatu 4:n koko osakekanta). Em. investointien lisäksi Osuuskauppa Hämeenmaa osti Badia Elektroni Oy:n (Kauppakeskus Elektroni, Riihimäki) koko osakekannan. Yhtiön omistus siirrettiin edelleen rahoittajalle. Muutokset konsernirakenteessa Konsernirakenne muuttui vuoden aikana kahdella uudella tytäryhtiöllä Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n ostettua Kiinteistö Oy Kukkaron ja Kiinteistö Oy Lahden Apilakatu 4:n koko osakekannan. Liikeylijäämä liiketoimintaryhmittäin, (liikearvopoistot rasittavat market- ja ravintolatoimialojen sekä autokaupan liikeylijäämää) markettoimiala 24,1 24,3 liikennemyymälä- ja 1,8 2,4 polttonestetoimiala tavaratalotoimiala -1,,6 MaRa-toimiala 1,7-1,3 autokauppa -1,1,3 kiinteistöt ja konsernin sisäiset erätveroja 4, 3,1 ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja yhteensä 29,6 29,4 Henkilöstön määrä kasvoi Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 3 53 (+ 94 ed.v.). Kokoaikaisiksi työsuhteiksi muutettuna määrä vastaa henkilöä. Market-toimialalla työsuhteita oli (+ 7 ed.v.), liikennemyymälä- ja polttonestetoimialalla 372 (+ 17), tavaratalotoimialalla 194 (- 9), majoitus- ja ravitsemistoimialalla 327 (+ 34) ja autokaupassa 124 (+ 4). Tyytyväinen henkilöstö Hämeenmaan henkilökunta on tutkitusti hyvin tyytyväistä ja sitoutunutta työhönsä. Henkilöstö osallistuu työyhteisötutkimukseen vuosittain. Marraskuussa tehdyn tutkimuksen mukaan henkilöstön työtyytyväisyys oli kiitettävällä tasolla arvosanan ollessa 4,13 (asteikolla 1-5). Tutkimukseen vastasi 87 henkilöstöstä. 25,3 5, 2 ja työryhmäkohtaisilla työkyvyn johtamisen toimenpiteillä. Työkykyneuvottelujen seurauksena työtä mukautettiin, sairaslomalta työhön paluun erilaisia tukia käytettiin 291,5 sekä työkokeiluja ja erilaisia kuntoutusmuotoja hyödynnettiin32,5 työkyvyttömyysriskien pienentämiseksi. Lisäk työterveyshuollon 37,6 si yhteistyötä kanssa vahvistettiin. Taseen loppusumma Hämeenmaan henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeet kartoitetaan mm. kehityskeskusteluissa. Ammattitaidon kehittäminen kohdistui erityisesti asiakaspalvelun ja myyntitaitojen vahvistamiseen sekä esimies- ja johtamistaitojen kehittämiseen. Esimiehet aloittivat henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaiset täsmävalmennukset. Hämeenmaa panosti osaamisen kehittämiseen keskimäärin 2,3 päivää työntekijää kohden vuonna. 37,6 Henkilöstön kehittämisen keskeisinä painopistealueina olivat työhyvinvointi sekä osaaminen. Työhyvinvointia edistettiin erilaisilla yksilö- 1 Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin tuloslaskelma Liikevaihto,4,4 Materiaalit ja palvelut 694,1 648,7 Henkilöstökulut 84,7 76,4 Poistot ja arvonalentumiset 26,5 26, Liiketoiminnan muut kulut 72,5 65,8 Liikeylijäämä 29,6 29,4 Rahoitustuotot ja kulut (+/-) -3,9-3,3 Ylijäämä ennen satunnaiseriä ja veroja Satunnaiset erät (+/-) Verot (+/-) -6,2-7,3 Tilikauden ylijäämä 19,5 18,8 Liiketoiminnan muut tuotot 25,3 eriä ja veroja Ylijäämä ennen satunnaisia Tämän lisäksi Hämeenmaa työllisti yhteensä kesätyöntekijää (+ 182 ed.v.), joista 595 (+ 15 ed.v.) oli Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelijoita. Tänä vuonna kesätöihin haki yli 8 kanta- ja päijät-hämäläistä nuorta. Tuloslaskelma 3 Tulos hyvällä tasolla Konsernin poistot olivat yhteensä 26,5 sisältäen liikearvopoistoja yhteensä,7. Poistojen määrä kasvoi,5 vuoteen verrattuna. Konsernin liikeylijäämä oli 29,6, ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna,2. Suhteellisesti liikeylijäämä oli 3,3 prosenttia liikevaihdosta, edellisenä vuotena 3,5 prosenttia. Konsernin korolliset nettovelat kasvoivat suurista investoinneista johtuen 17. Rahoituskulut kasvoivat edellisen vuoden 3,3 :sta 3,9 :oon. Rahoituskulujen suhteellinen osuus liikevaihdosta oli,4 (ed.v.,4 ). Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä likvidien varojen ollessa vuoden lopussa 38,7 (ed.v. 42,6 ). Konsernin ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja veroja oli ja se pieneni edellisestä vuodesta,4. Satunnaisten erien ja verojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 19,5 (ed.v. 18,8 ). Oma pääoma vahvistui Konsernin oma pääoma lisättynä vähemmistöosuudella oli 21,4 (ed.v. 182,7 ). Omavaraisuusaste oli 44,8 prosenttia (ed.v. 43,6 prosenttia). Taseen loppusumma nousi :oon edellisen vuoden :sta. 32,5 Sokos Lahden muodin kerros 8 Tilinpäätöstiedote 291,5 Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni

6 Tase Konsernin vastuusitoumukset Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin tase 327,1 294,3 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset *) Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä Vastattavaa Osuuspääoma ja vararahasto Muu oma pääoma Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Pitkäaikainen vieraspääoma **) Lyhytaikainen vieraspääoma Yhteensä *) sisältää laskennallisen verosaamisen **) sisältää laskennallisen verovelan ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja veroja 64,7 19,3 25,3 38,7 65,1 17,2 42,6 51,2 147,8 2,4 25,3,2 121,2 127, 1 5, 46,6 133,7 2,4,1 93,9 142,5 2 Euroalueen suhdannenäkymät ovat heikot kuluvalle vuodelle, vaikka eurokriisissä onkin ollut rauhoittumisen merkkejä. Yksityisellä kulutuksella ei talousalueella ole suuria kasvuedellytyksiä, kun työttömyys pysyy korkealla ja paino on enemmän säästöohjelmissa kuin elvytyksessä. Myöskään vientikysyntä ei tarjoa nopeaa vetoapua kasvuun. Suomen suhdannenäkymät heijastelevat euroalueen yleiskehitystä. Meillä kuluttajien ostovoiman kasvu hiipuu. Palkkojen kehitys on maltillista matalista palkkaratkaisuista ja palkkaliukumien supistumisesta johtuen. Myös heikkenevä työllisyys lieventää palkkasumman kasvua. Reaalitulojen kasvu jääkin vaimeaksi, kun sekä tulo- että arvonlisäverotus kiristyvät. Toisaalta matalana säilyvä korkotaso ja säästämisasteen lasku lisäävät kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Heikosta suhdannenäkymästä huolimatta yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan lievästi kuluvana vuonna ,5 32,5 37,6 Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni jatkaa toimipaikkaverkostonsa kehittämistä myös vuonna 213. Investointeja toteutetaan kaikilla toimialoilla. Konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan myös vuoden 213 aikana suhdannetilanteesta huolimatta. Tuloksen odotetaan investoinneista ja taloustilanteen epävarmuudesta johtuen toteutuvan jonkin verran vuoden tasoa pienempänä. Tuloskehitykseen vaikuttaa yleinen talouskehitys. 2,1,8 96,6,8 17,5 Johdannaissopimuksista johtuva vastuu Korkojohdannaiset Optiosopimukset kohde-etuuden arvo käypä arvo ostetut asetetut Koronvaihtosopimukset kohde-etuuden arvo käypä arvo Riskit ja epävarmuustekijät 37,6 32,5 Omavaraisuusaste 5 1 Omavaraisuusaste 291,5 43,2 44, ,3 43,6 44, ,6 44,3 44,2 Keskeisimmät Hämeenmaa -konsernin liiketoimintaa sekä taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut sisältyvät tämän tilinpäätöksen liitetietoihin. 43,2 1 2 Strategialähtöisen ja koko organisaation kattavan riskienhallinnan tarve on tunnistettu Hämeenmaa -konsernissa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan. Hämeenmaassa nähdään riskienhallinta strategisena kilpailutekijänä, jolla voidaan vaikuttaa strategioiden toteutumiseen. Riskienhallinnassa käytetään vaihtoehtolaskelmia ja se on integroitu osaksi johtamisprosessia. Konsernin korollista vierasta pääomaa on korkosuojattu rahoitusstrategian mukaisesti vuoden 216 loppuun saakka. Hämeenmaa -konsernin liiketoimintaan liittyvät ympäristöriskit tunnistetaan ja analysoidaan osana liiketoimintariskejä vuosittain. Merkittävimmät ympäristönäkökohdat ja niihin liittyvät toimenpiteet sekä tunnusluvut julkaistaan keväällä 213 internetissä osana koko S-ryhmän vastuullisuusraporttia. 44,8 Tilinpäätöstiedote 2,1,8 95,8,6 21,3 256, 221, -1,4-5,5 -,6-4,7 8,6-1,5 121,6 -,3 1 Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta velasta Pantit Kiinnitykset Takaukset konserniyhtiöiden puolesta Muut vastuut Arvonlisäverolain palautusvastuu Muiden velasta Takaukset Osuuskaupalla on lisäksi omistusosuutensa (7,7 ) suhteessa täytetakausvastuu S-ryhmän Logistiikkakeskukset Oy:n nostamiin lainoihin, ensisijaisen vakuuden ollessa yhtiön reaaliomaisuus. Päävelan kokonaismäärä , josta täytetakaus on annettu, on 28,9 miljoonaa euroa. Nostetusta päävelasta oli vuoden lopussa jäljellä 185,8 miljoonaa euroa, josta Osuuskauppa Hämeenmaan täytetakausvastuu on 14,3 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma Alkaneen vuoden näkymät Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:llä on sekä omistus- että vuokrakiinteistöjä. Vuokrakiinteistöjä hallitaan pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Taseen loppusumma Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin vastuusitoumukset Osuuskauppa Hämeenmaan hallituksen esitys tuloksen käsittelystä Osuuskauppa Hämeenmaan taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osuuskaupan maksuvalmius on hyvä, eikä alla ehdotettu tilikauden ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan osuuskaupan maksukykyä. Hallitus ehdottaa, että tilikauden ylijäämä ,54 euroa käytetään seuraavasti: Siirretään sääntöjen 27 :n mukaisesti vararahastoon 3 euroa Maksetaan osuusmaksun korkona täyteen maksetuille osuusmaksuille 1 eli 1 euroa / osuusmaksu, johon varataan arviolta euroa Jätetään edellisten tilikausien ylijäämätilille arviolta ,54 euroa. Lahdessa Osuuskauppa Hämeenmaa hallitus Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni

7 Asiakkaidensa omistama