Liikennelabra SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ Ajatuksia kokeilualustana toimimisesta / A-MA

Transkriptio

1 Liikennelabra SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ Ajatuksia kokeilualustana toimimisesta / A-MA

2 SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄNÄ KOKEILUALUSTANA. - Verkosto vuodesta 2013, maakuntarajat ylittävä aluerakenteen kokonaisuus - Yhteinen näky, VISIO2020 > älyliikenne vahvasti sisällöksi yhteistyöhön - Vahva infra, silti senkin suhteen kehittämistarpeita - Suuret liikkumisen volyymit, urbaanin liikkuvan elämäntavan ydinalue - Henkilöliikenteen korostuminen kehittämisessä, jatkossa logistiikka mukaan - Kasvukäytäväsopimus valtion kanssa valmistelussa: saavutettavuus teemana - Sisältöhankkeiden (pienten) kautta kehittämisresurssia

3 AVOIMEN LIIKKUMISEN DATAN ALUSTA. - Pieni EU-hanke, jonka kautta alusta-ideaa kirkastettiin: - Avoimen liikkumisen datan selvitys, 06/2015 (Infotripla Oy) - Joukkoliikenteen sopimusmaailma, avoin joukkoliikenne, 09/ MaaS-potentiaali kasvukäytävällä, indikaattoreiden tarkastelu kartastomuodossa (SYKE), 11/ MaaS NEXT STEP, keskeisten toimijoiden haastattelut (MDI Oy), 11/2015 > JATKOTYÖ: Tulosten tuominen laajempaan keskusteluun

4 MAAS-KEHITYKSEN KANSALLINEN KUVA KASVUKÄYTÄVÄLTÄ KATSOEN. - Suomen kasvukäytävän tavoitteet myös kansallisia (vrt. LVM, Tekes, Livi) - Tekesin tuki aloittaville MaaS-operaattoreille PLUS: Neljä varsinaista liikkumisoperaattoria, paljon irrallisia MaaS-toimijoita MIINUS: Keskustelu edennyt kolmessa vuodessa yllättävän vähän

5 MIKÄ MAAS? Tiukka rajaus on, että se on yksi integrointipalvelu, jota kännykällä hallitaan. Mutta se on eri asia kuin liikenteen palvelut laajemmin. - Ja siis laajemmin: MaaS yhdistää erilaiset kulkumuodot, uudet tavat liikuttaa ihmisiä paikasta paikkaan. Tuo sinnekin uusia mahdollisuuksia, jopa uusia palvelumalleja mutta ainakin toiminnan tehostamista ja optimointia. Kun on parempi ymmärrys liikennetilanteesta, niin pystytään suunnittelemaan paremmin. Syntyy arvoketjuja, ei ole kahdenvälistä kauppaa. Välivaiheita, jossa joku kerää ja jalostaa, yhdistelee ja muokkaa, joku tekee palvelun loppukäyttäjälle. Arvoketjujen kasvaminen ja laajeneminen tuo bisnesmahdollisuuksia. Puhutaan jo ekosysteemeistä ja sellaisten hallitsemisesta.

6 DATAPERUSTAN RAKENTAMINEN ( DIGI-INFRA ). - Selvitys avoimen liikkumisen datan tilasta pohjana - Jatkotoimenpiteiden (tietovarantojen ja API rajapintojen avaaminen) aikatauluttaminen ja kustannusarvio, datasta kohti rajapintoja - Selvityksen suositusten täsmentäminen (maksurajapinnat mm.) - Selvityksen suositusten laajentaminen kattamaan MaaS:n yhteisöllisiä ulottuvuuksia sekä kevyen liikenteen osuutta - Välineet: My Mobility Factory, Kasvukäytäväsopimus

7 DATAPERUSTA. Toivoisin, että crowdsourcingiin / joukkoistamiseen perustuvia tietolähteitä ja tiedonhankkimismenetelmiä kehitetään. Pelottaa, että koko tietopohja rakennettaisiin vain viranomaisten keräämän tiedon varaan. Olisi mielenkiintoista saada käyttäjien ylläpitämä karttapalvelu käyttöön, vrt. open street map. Käyttäjät mukaan tiedon ylläpitoon ja keräämiseen! Vrt. myös Tomtom ja Here, jotka ovat antaneet käyttäjälähtöiselle tiedolle ison roolin.

8 DATAPERUSTA. Mikä on ambitiotaso? Millaisia palikoita MaaS-operaattoreille on olemassa? On pakko tehdä jotain sellaista, että mennään ykköseksi. Suositukset ovat keskittyneet kaupunkien joukkoliikenteeseen ja pysäköintiin. Jos haluaa tehdä businessympäristön, niin ottaisin mukaan tosi nopeasti myös ne, jotka tarjoavat muutakin: kimppakyydit, car share, pientavaralogistiikka. Yksistään joukkoliikenteestä ja takseista MaaS-palvelu ei synny. Karua tekstiä, mutta pitää piiskata eteenpäin.

9 JOUKKOLIIKENTEEN SOPIMUSMAAILMA. - Kuntien ja viranomaisten joukkoliikennesopimusmaailman selvittäminen - Valmiin julkisen kokonaisuuden päälle vaikeaa rakentaa uudenlaista liiketoimintaa kannattavasti, syntyy kallis tårta på tårta - Sopimusrakenne hidastaa tällä hetkellä MaaS-liiketoiminnan syntyä - Innovatiivisten hankintojen toteuttaminen on mahdollista, mutta käytännössä kuitenkin rajattua - Sopimusten rajaavan vaikutuksen (reaktiivisesta) purkamisesta voidaan lisäksi edetä (proaktiiviseen) sopimusmallien pohjustamiseen. Kaikkien MaaS-toimijoiden ei tarvitsisi tehdä samaa sopimuspohdintaa erikseen. - Toimijoiden ja päättäjien saatteleminen samalla yhteen

10 JOUKKOLIIKENTEEN SOPIMUSMAAILMA. Selvityksessä esitetyt toimenpiteet ovat aika tekniikkalähtöisiä, mutta tekniikka ei yksin riitä. On olennaista, että on API:t lippuihin, matkustusoikeuteen ja validointiin, mutta yhtä tärkeää on sopimusmaailma. Tarvitaan mallisopimuksia, jotta MaaS-operaattorien ei tarvitse käydä hirvittävää neuvottelukierrosta itse kunkin erikseen. Näin houkutellaan Suomeen uusia toimijoita ja investoreita, ja helpotetaan heidän työtään.

11 JOUKKOLIIKENTEEN SOPIMUSMAAILMA. Tällä hetkellä liikenteen järjestäminen esim. joukkoliikenteen hankintojen kautta tapahtuu niin että pääosin hankitaan ostoliikenne. Se että kilpailutetaan julkisesti suunniteltu palvelu ja sen tuottaa yksityinen taho ei kuitenkaan ole aidosti markkinaehtoinen tilanne. Pitäisi päästä markkinaehtoisuuteen liikenteessä ja siltä osin kuin markkinaehtoisuutta ei synny, niin täydentää julkisilla palveluilla tai julkisesti ostetuilla palveluilla. Se on nimenomaisesti joukkoliikennelain tarkoitus ja nythän se on kääntynyt päälaelleen. Nyt me rakennamme joukkoliikennejärjestelmiä, jotka kilpailevat markkinaehtoisten liikennejärjestelmien kanssa. Enää ei ole olemassa joukkoliikenne vs. ei-joukkoliikenne -jakoa! Varsinkaan tulevaisuudessa, vaan erilaiset uberit ja taksit ja minibussit ovat tässä samassa markkinassa ja silloin kaupallisen markkinan mahdollisuuden turvaaminen on ensisijaista. Vasta toissijaisena on se että täydennetään liikenne muilta osin muiden kanssa. Tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että aikataulutetun liikenteen ostot vähenevät huomattavasti ja korvaantuvat kutsuohjatulla liikenteellä. Trendejä vastaan ei kannata lähteä taistelemaan vaan pitää tukea markkinaehtoista muutosta.

12 AVOIMEN LIIKKUMISEN DATAN HAKEMISTO. - Suomen kasvukäytävän laajuinen > kansallinen - Tietovarantoja ja tietopalvelurajapintoja koskevan tiedon kokoaminen katalogiksi - Mahdollisuuksia: kansallinen palveluväylä, avoindata.fi, Liikennevirastoon perustettava uusi sammio, muu mikä? - Hakutoimintojen kehittämistä ja alueellista rajausta (ainakin aluksi) saatetaan tarvita - Kasvukäytävä halukas ryhtymään pilotiksi, vaatinee hankkeistamista

13 AVOIMEN LIIKKUMISEN DATAN HAKEMISTO. Lähtökohtaisesti viranomaisella pitäisi olla aina yhden luukun periaate. Asiakkaan ei pitäisi liikkua mihinkään. Tämä jakaantuu kahteen: Tarvitaan perustieto, en tiedä onko se edes dataa. Perustietoja sopimuksista ja palveluista ja niin edelleen. Niiden ehdottomasti pitäisi olla yhden luukun takana. Esimerkiksi Suomen kasvukäytävä olisi sopiva taho ottamaan tästä vastuuta. Toinen puoli on itse data ja rajapinnat: modernissa maailmassa nämä on yleensä dynaamista tietoa mitä haetaan, eli sopimustietokanta ja kaikkia tällaisia. Digitaalisessa maailmassa tiedon pitää olla mieluummin linkitettävissä lähteeseen niin että se on aina reaaliaikaista.

14 AVOIMEN LIIKKUMISEN DATAN HAKEMISTO. Datoja on eri lähteissä. Jos minä ajan autolla kadulla, minun ei tarvitse tietää onko kyseessä valtion-, kunnan- vai yksityistie. Jos teen samalle pätkälle sovelluksen, niin tuo tieto tarvitaan ja matka pitäisi pilkkoa sen mukaisesti kenen tietä se on. Tämä on älytöntä. Tietolähteiden päällä pitäisi olla yhden luukun kyselyrajapinta, joka osaisi pilkkoa kysymykseni tietolähteisiin.

15 MITEN VOIMME ALUSTANA PALVELLA MAAS-TOIMIJOITA? - Kuntien tuki esimerkiksi pilottien viestinnälle - Toimijoiden saattaminen yhteen: julk + julk, yksit + julk, yksit + yksit - Kuntajoukon yhteisen tahdon vahvistaminen > ohjaaminen esim. datan harmonisoinnissa > edelleen kv-standardisointiin vaikuttaminen > roaming - Yhteisten toimintamallien vahvistaminen > kasvukäytävän sisäisessä skaalaamisessa auttaminen Välineinä myös hankkeet.

16 MY MOBILITY FACTORY / (PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JUKKA LINTUSAARI) - WP A.1 MaaS-datan saatavuus - WP A.4 MaaS IT-arkkitehtuuri - WP B.1 SIDI-reititysalgoritmin tulosten julkistus - WP B.2 Mobile Payment - WP B.3 Indoor last mile MaaS concepting - WP E.1 MaaS disseminaatio ja operaattoriyhteistyö - WP E.3 MaaS-Allianssin tekninen toimintamalli vuodelle 2016

17 KOKEILUALUSTASTA YLEISESTI. Pitää olla riittävä maantieteellinen alue, tätä moni kaupunki ei tajua. Edes metropoli ei ole riittävän iso monille näille. Iso kysymys on, mitä pitäisi tehdä, että jättäisit auton ostamatta? Jos ratkaiset liikkumisen kaupungissa, et ole ratkaissut mitään. Pitää saada riittävä yhteys Lammille mökille. Sen takia alueellinen lähestyminen on loistavaa, vaatii hirveästi töitä, että kaikkien pitää mennä samaan suuntaan. Jotta kansainväliset toimijat tulisivat, niin meidän pitää tasapainottaa sitä että emme ole kovin kiinnostava alue, emmekä kovin isoja, eikä mitään muutakaan, olemme syrjässä. Ei tarina ala siitä, että aloitinpa Etelä-Suomessa kehittämisen. Työkalujen on oltava valmiina, hyödyntämisen osana liikennepalveluja kunnossa. Niin teknisesti, sopimuksellisesti kuin rahamielessä. Ehdot ovat helpot ja niillä pystyy rakentamaan fiksuja palveluja. Toinen mikä on ihan pakko ottaa osana, on insentiivit (vero-, tariffituki-, muu vastaava). Muuten on vaikea nähdä, että voisimme kilpailla Tukholman alueen tai Köpiksen seudun kanssa.

18 KOKEILUALUSTASTA YLEISESTI. Jossain kaupungissa X (maailmalla) saadaan avattua rajapintoja. Taksi, lähijuna, paikallisbussit mukaan. Kun ne yhtäkkiä saadaan auki, niin kokeiluvolyymit ovat aivan erilaisia kuin Suomessa. Tämä on meille haaste, pitää keksiä jotain muuta. Useampi kaupunki yhdessä, pitää keksiä, mikä hyöty on. Volyymeillä emme pärjää. Hyöty kokeilualustasta on, että saadaan siihen useampia erilaisia liikkumismuotoja yhteen. Kaukojunat, kaukobussit, monta erilaista paikallisliikennettä, Helsinki, Tampere ja siinä välillä olevat. Tulee tarjontaa, johon MaaS-integrointia voidaan rakentaa. Siihen ei moni pysty, se on meidän juttu.

19 KOKEILUALUSTASTA YLEISESTI. Tallinnan kautta MaaS saadaan menemään maan rajojen yli sujuvasti. Sitä ei tehdä edes Euroopassa, vaikka ovat lähellä toisiaan. Suomessa pitäisi näyttää miten kansallisesti tehdään palvelujen roaming. Jos olen Helsingistä ja olen yhden toimijan asiakas ja menen Seinäjoelle, miksi en voisi silloin käyttää sitä Siton palvelua, joka toimii Seinäjoella. Täysi analogia telemaailmaan. Voin olla Soneran tai Elisan asiakas ja mennä muuhun maahan, palvelut toimii, saan laskun myöhemmin, kuun lopussa. Telepuolella se on maatasolla. MaaS:issa ei ole määritelty, eli voi olla kaupunkikohtaista. Jos saamme palveluiden roamingin kaupunkien ja toimijoiden välillä ensin tehtyä ja näytettyä että näin se voi toimia niin se on kova juttu. Voit käyttää palveluja vaikka operaattorisi ei toisessa kaupungissa operoisikaan. Syntyy Euroopan laajuinen single market. Tähän kun pystytään kasvukäytävällä vastaamaan, niin sitten ollaan hyvissä kantimissa..

20 KOKEILUALUSTASTA YLEISESTI. Pitäisi puhua kokeilualueista, joilla lainsäädäntöä kevennetään siten että uudet palvelut mahdollistuvat. Hyvänä muistutuksena Risto Siilasmaan näkemys siitä että maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista 8/10 on Suomessa kiellettyjä. Tämä kuvaa markkinatilannetta. Tässä pitää aika nopeasti Suomen toimia jos halutaan toimia. Miksi ei kokeilla jotain mieluummin Istanbulissa, jossa sitä voi skaalata pelkästään yhden kaupungin alueella miljooniin ihmisiin, jos vaihtoehtona on leikkiä suomalaisen lain ja toimijoiden kanssa juupaseipäsleikkiä? Ideologia loppuu tasan siinä kohdassa kun yhtiö on perustettu. Yhtiö on markkinassa ja toimii markkinaehtoisten periaatteiden mukaisesti. Jos Suomi ei tarjoa sellaista toimintaympäristöä tai sellaisia mahdollisuuksia joissa Suomessa kannattaisi toimia, niin sitten ei kannata toimia. Pidänkin todennäköisenä, että ensimmäiset suuren mittaluokan MaaS-palvelut lanseerataan jossain muualla kuin Suomessa.

21 IDEASTA LIIKKEESEEN!