Elinkeinosuunnitelma

Transkriptio

1 Lnro ELINKEINOSUUNNITELMA LAATIMISPÄIVÄMÄÄRÄ Hakijan yhteystiedot: Kassamestari Suunnitelman laatijan yhteystiedot: Autiomat Oy Osmo Autio, Marita Jääskeläinen Kauppakatu 4 D Lapua autiomat(at)japo.fi Viranomaisen vastaanottomerkinnät: Suunnitelma saapunut työvoima- ja Liittyy nuoren viljelijän aloitustukihakemukseen elinkeinokeskukseen (leima) diaarinumero: hallinnollinen numero: Liittyy maatalouden investointitukihakemukseen diaarinumero: hallinnollinen numero: Sivu 1

2 SISÄLLYSLUETELO Sisältö 1. Tuen hakijaa ja tilan hallintaa koskevat tiedot TUEN HAKIJAN AMMATTITAITO Tilan alkutilanteen tarkastelu A Maatila B Tilan työvoimaa koskevat tiedot C Kasvintuotannon viljelyalat ja satomäärät vuodessa D Kotieläintuotannon eläinmäärät ja tuotosmäärät vuodessa E Päätuotteiden markkinointikanavat F Rakennukset sekä koneet ja laitteet G Tilan metsätaloutta koskevat tiedot H Tilan muuta yritystoimintaa koskevat tiedot I Yksityistaloutta koskevat tiedot TILAN KEHITTÄMINEN A Toiminnan kehittämisen tavoitteet B Kuvaus toiminnan kehittämisestä C Toiminnan kehittämiseen liittyvien riskien arviointi D Muuta huomioitavaa E Nelikenttäanalyysi Talouslaskelmien perustelut (laskelmat liitteenä) A Yleistä talouslaskelmista B Investoinnit ja niiden rahoitus C Liikevaihto E Vakavaraisuus F Maksuvalmius G Toimialan vertailut H Peruslaskelman hintaperusteet I Riski ja herkkyysanalyysit Yhteenvetoarvio tilan kehittämisestä A Yrittäjän näkemys B Suunnittelijan näkemys Allekirjoitukset Sivu 2

3 1. Tuen hakijaa ja tilan hallintaa koskevat tiedot Hakijoiden tai hakijayrityksen osakkaiden nimet Syntymävuosi Hallintaosuus Vakituisen asuinpaikan osoite 1 Kassamestari Kassakuja 1, xxxxx Kassala Hakijayrityksen nimi: Hakijoihin ja tilan hallintaan liittyviä muita tietoja: Tila on hakijan nimissä ja omistuksessa. 2. TUEN HAKIJAN AMMATTITAITO Nuoren viljelijän aloitustukihakemus tai maatalouden investointitukihakemus. Ammattitaitovaatimus täyttyy seuraavasti: Vähintään toisen asteen ammatillinen luonnonvara-alan tai muu vastaava koulutus. Koulutusvaatimus täyttyy oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla. x Vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tarkoituksenmukainen vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus, johon on sisältynyt vähintään 10 opintoviikon tai 15 opintopisteen verran taloudellista koulutusta. Vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta (Huom! Vain luonnollisen henkilön hakiessa aloitustukea. Ei kuitenkaan riitä kaikkien hakijoiden ainoaksi ammattitaitovaatimukseksi. Vähintään puolella hakijoista täytyttävä myös koulutusvaatimus) Edellä mainitut vaatimukset eivät täyty. Kyseessä on pelkästään maatalouden investointitukihakemus ja koulutusvaatimus täyttyy seuraavasti: Vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tarkoituksenmukainen vähintään 10 opintoviikon tai 15 opintopisteen koulutus. Tilan tuotantosuunta ei tuettavan investoinnin johdosta muutu ja vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta. Sivu 3

4 Henkilöt, jotka täyttävät ammattitaitovaatimuksen (nimet). Työkokemus ja suoritettu koulutus (tutkinnon nimi ja pääsisältö, työkokemuksen sisältö): Hakija ei vielä täytä nuoren viljelijän aloitustuen ammattitaitovaatimusta, mutta hakija sitoutuu täyttämään sen 36 kuukauden kuluessa mahdollisen aloitustuen myöntämisestä lukien. Henkilökohtaiset suunnitelmat ammattitaidon hankkimisesta: 3. Tilan alkutilanteen tarkastelu 3A Maatila Hakijan nykyisin hallitseman maatilan pinta-alatiedot: Peltoa omistuksessa Peltoa vuokralla Metsää 31,21 ha 17,21 ha 54,5 ha Hakijalle tilanpidon aloituksen tai muiden omistus- ja hallinnanmuutosten toteuttamisen jälkeen muodostuvan maatilan pinta-alatiedot: Peltoa omistuksessa Peltoa vuokralla Metsää ha ha ha Pellon soveltuminen harjoitettavaan tuotantoon (maalajit, ojitus, tilusrakenne, viljavuus, tilakeskuksen sijainti jne.) Tilan pellot ovat maalajeiltaan hyvin vaihtelevia ja soveltuvat erinomaisesti nurmiviljelyyn. Suurin osa pelloista soveltuu tarvittaessa myös viljalle. Omat maat joko salaojittu tai soveltuvat viljeltäväksi ojattomina. Tilusrakenne on hajanainen, mutta kuitenkin riittävästi keskittyneenä varsin lähelle tilakeskusta. 3B Tilan työvoimaa koskevat tiedot Tilan pääasiallinen työvoima koostuu hakijasta itsestään, mutta vuosittainen työmäärä tunteina vastaa lähestulkoon yhtä henkilötyövuotta, joten hakijan työpanos riittää. Hakijan lisäksi tilalla työskentelevät tarvittaessa hänen vanhempansa, jolla tasoitetaan kesäajan työhuippujen työmenekkiä. Säilörehun keruu ulkoistetaan, joten hakijan omaksi työosuudeksi jää työskentely laakasiilolla. Tämä seikka edesauttaa säilörehun aiheuttamaa työhuippua. Sivu 4

5 3C Kasvintuotannon viljelyalat ja satomäärät vuodessa Nykyinen tuotanto Tilanpidon aloituksen tai investoinnin Viljeltävä kasvi Viljelyala ha Satomäärä (yksikköä/ha) Viljelyala ha toteuttamisen jälkeen Satomäärä (yksikköä/ha) nurmi 43, ry 32, ry ohra 2, kg 8, kg laidun 3, ry 8, ry 3D Kotieläintuotannon eläinmäärät ja tuotosmäärät vuodessa Nykyinen tuotanto Tilanpidon aloituksen tai investoinnin toteuttamisen jälkeen Eläinlaji Eläinmäärä Tuotos/eläin Eläinmäärä Tuotos/eläin Emolehmät Sonnit 2 2 Hiehot 1-2 v Vasikat alle 1 v E Päätuotteiden markkinointikanavat Vasikat myydään xxxx kautta. Tilalla ollaan siirtymässä eläinten osalta raskaampaan pihvirotuun, joka tuo tullessaan myös paremmat hinnat sekä lisää kannattavuutta tuotantoon. Sivu 5

6 3F Rakennukset sekä koneet ja laitteet Rakennuskanta on hyvässä kunnossa ja soveltuu nykyiseen tuotantoon hyvin. Tilan koneet ovat riittävän hyvässä kunnossa ja lisäksi suunniteltu investointi vähentää merkittävästi tarvetta investoida koneisiin rehunteon siirtyessä urakoitsijoille. Säilörehutuotannon ulkoistaminen helpottaa osaltaan myös koneinvestointipaineita. 3G Tilan metsätaloutta koskevat tiedot Tilan metsäpinta-ala on 54,5 ha, jonka vuosittaiseksi kasvuksi on arvioitu n. 170 m 3. Metsät ovat hyvin hoidettuja kasvatusmetsiköitä, ja suurin osa leimikoista on lannoitettu tukkipuukasvatusta varten. Metsä osalta ei vielä lähivuosina ole odotettavissa merkittäviä hakkuutuloja. Nuoren metsän harvennushakkuista on saatavissa jonkin verran tuloja, mutta niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä tilan taloudelle. 3H Tilan muuta yritystoimintaa koskevat tiedot Tilalla ei ole muuta yritystoimintaa. 3I Yksityistaloutta koskevat tiedot Yksityistalouden puolella ei ole tiedossa mitään suuria, tavallisuudesta poikkeavia kuluja. Hakijan vaimo työskentelee tilan ulkopuolella vakituisessa työsuhteessa. Hakija on rakentanut 1990-luvulla uuden talon, joten siltä osin yksityistalouden korjauskulut eivät ainakaan lähivuosina tule aiheuttamaan lisäkuluja. Yksityistalouden vuosittaiseksi kulutukseksi on arvioitu noin Maksuvalmiuslaskelmissa on otettu huomioon puolison palkkatulot, noin vuodessa, josta menevät yksityistulojen verot vähentävät puolestaan tilan käytettävissä olevia tuloja. Verojen laskennassa huomioidaan myös yksityistalouden tulot. Sivu 6

7 4. TILAN KEHITTÄMINEN 4A Toiminnan kehittämisen tavoitteet Suunnitellulla laakasiiloinvestoinnilla helpotetaan nykyisen rehuntekomenetelmän aiheuttamia paineita konekannan parantamiseen. Samalla estetään muovin hinnan kovan nousun aiheuttama tuotannon kannattavuuden heikkeneminen sekä tasataan sadonkorjuunaikaista työvoimapulaa. Aiv:n korjuu tullaan organisoimaan siten, että kaato ja varsinainen urakointi laakasiiloille hoidetaan ulkopuolisen urakoitsijan voimin, mutta tilan väki huolehtii aiv:n levittämisestä ja peittämisestä siiloon. Laakasiilon käyttöönotto vähentää myös muovijätteiden määrää. Emolehmämäärää nostetaan vuonna 2009 seitsemäänkymmeneen emoon. Vasikoita myydään jatkossa välitykseen noin 60 kpl. 4B Kuvaus toiminnan kehittämisestä Siiloinvestoinnin jälkeen on tarkoitus minimoida kaikki muut investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Konekanta pidetään hyvässä kunnossa jatkuvalla ja asiantuntevalla huollolla. Tila on sitoutunut ympäristötuen ehtoihin. Tilan peltojen kunnosta huolehditaan riittävillä ylläpitotoimenpiteillä, kuten kalkituksella, ojituksella sekä salaojien kunnossapidolla. Talouden ja tuotannon hallintaa ylläpidetään eripituisilla lisäkoulutuksilla. 4C Toiminnan kehittämiseen liittyvien riskien arviointi Tilan talous on kokonaisuudessaan erinomaisesti hoidettu. Lainojen kokonaismäärä suhteessa tuotantoon on hallinnassa eikä yksityistaloudenkaan kulutus muodosta ongelmia vuosittaisen kassavirran riittävyydelle. Työvoima riittää tilan päivittäisiin töihin, eivätkä työhuiputkaan tule muodostamaan ongelmaa. Investointi on suhteellisen edullinen ja parantaa tilan kannattavuutta pitkällä tähtäimellä, koska siiloratkaisulla voidaan osittain korvata öljynhinnasta riippuvainen muovikustannus. Tämän lisäksi konekantaan kohdistuva korvausinvestointitarve pienenee siiloratkaisun mukanaan tuoman ulkoistamisen myötä. Investointi ei vaaranna millään tavalla tilan maksuvalmiutta ja emolehmämäärän vakiintuessa 70 tasolle, tuotannon liikevaihto on riittävä yhden henkilön työllistämiseksi sekä riittävän toimeentulon muodostamiseksi. Sivu 7

8 4D Muuta huomioitavaa Elinkeinosuunnitelma Tilalla on ollut aikaisemmin maidontuotantoa, josta on luovuttu asteittain vuoden aikana. Maidontuotannon lopettamisesta realisoituneet varat on käytetty tilan kehittämiseen ja vuoden 2009 keväällä palautettava osuuspääoman palautus käytetään tuotannollisten lainojen lyhentämiseen. 4E Nelikenttäanalyysi Ympäristön ja tulevaisuuden tarjoamat VAHVUUDET Tilan talous on hallinnassa Toiminta järkevää ja taloudellista Työvoima ja sen tarve tasapainossa Yrityksen HEIKKOUDET Tilan sijainti keskellä kylää rajoittaa jossain määrin emolehmien laidunalaa, mutta tilanne ei ole ongelmallinen MAHDOLLISUUDET UHKATEKIJÄT Hyödynnä Lisäpeltoa on saatavissa, mutta hinta saattaa olla rajoittava tekijä Varaudu/Ennakoi Eläintaudit EU-säädösten muuttuminen Korjaa/kehitä Lisäpeltoa ostetaan/vuokrataan, jos sitä on saatavilla kohtuulliseen hintaan Torju/vältä Tautiongelmien ennakointi 5. Talouslaskelmien perustelut (laskelmat liitteenä) Sivu 8

9 5A Yleistä talouslaskelmista Elinkeinosuunnitelma Talouslaskelmat perustuvat Mavin elinkeinosuunnitelman laatimiseen nojautuviin ohjeisiin. Talouden ennakointi perustuu vuosien toteutuneisiin kirjanpidon tietoihin. Tilan varallisuus on taseessa arvostettu seuraavasti: Peltojen ja salaojien arvo on määritelty nykyarvon mukaisesti vuoden alkaen. Arvostuksessa on käytetty Mavin ohjearvoja Etelä-Pohjanmaan tietoihin soveltaen. Rakennukset sekä koneet ja laitteet on arvostettu nykyarvomenetelmällä alkaen. Arvostuksessa on käytetty Mavin valtakunnallisia ohjearvoja. Muutokset verotusarvoista nykyarvoihin on tehty rakennusten ja koneiden osalta arvonkorotuksilla. Poistot on laskettu kannattavuusarvioinnissa nykyarvonmukaisilla kirjanpidon poistoilla (Mavin ohjeet), mutta verotuksen osalta on käytetty verotusarvojen mukaisia poistoja. Koska tilan rakennukset ja koneet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, korvausinvestointeihin on varattu vuodesta 2010 lähtien /v (alv 0%). 5B Investoinnit ja niiden rahoitus Investoinnin kokonaismäärä on Investointi rahoitetaan seuraavasti: korkotukilaina (75 %) ja avustus (25 %) Korkotukilainan korko on XX-Prime ( ,75 %) + 1 %. 5C Liikevaihto Tässä laskelmassa on otettu huomioon palkkamenoissa yrittäjän oma palkkavaatimus sekä vieraalle maksettavat palkat. Ulkopuoliset palvelut (säilörehun korjuu) on huomioitu ulkopuolisissa palveluissa. Selite LIIKEVAIHTO Valmistevar. lisäys (+) tai vähennys (-) KOKONAISTUOTTO Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut muuttuvat kulut Muuttuvat kulut yhteensä MYYNTIKATE Sivu 9

10 Kiinteät palkat ja oma palkkavaat Vuokrat Muut kiinteät kulut Kiinteät kulut yhteensä KÄYTTÖKATE Poistot LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Korkokulut Verot VOITTO (Yrittäjäpalkkaoikaisulla) VOITTO (Ei palkkaoikaisua) D Kannattavuus Selite Taseen vastaavaa Velat yhteensä (saamiset -) Oma pääoma Kotieläintulot Maatalouden tuet Maatalouden muut tulot LIIKEVAIHTO Liikevaihdon kasvu -% -27,6% 11,4% -0,9% + Eläinpääoman muutos KOKONAISTUOTTO Palkkamenot Maatalouden menot Metsätalouden menot KÄYTTÖKATE ENNEN PALKKAVAAT Käyttökate-% 51,3% 55,9% 52,4% 53,5% 53,5% 53,5% 53,5% 53,5% - Rakennuspoistot Konepoistot Muut poistot LIIKETULOS Liiketulos-% 31,0% 35,0% 32,5% 34,2% 35,0% 35,7% 36,4% 37,0% - Korko- ja muut rahoituskulut NETTOTULOS(Yritt.tulo+varast.muutos) Nettotulos-% 29,2% 33,3% 30,5% 32,6% 33,7% 34,8% 35,8% 36,6% - Oman pääoman korkovaatimus TYÖANSIO Yrittäjäperheen työmäärä (h) Työmäärä/vrk (7 pv. viikossa) 4,6 5,3 5,21 5,21 5,21 5,21 5,21 5,21 - Yrittäjäperheen palkkavaat.( ) YRITTÄJÄNVOITTO Sivu 10

11 5E Vakavaraisuus Selite Taseen vastaavaa Velat yhteensä Keskimääräinen tase Keskimääräinen Oma pääoma Oma pääoma LIIKEVAIHTO KOKONAISTUOTTO KÄYTTÖKATE ENNEN PALKKAV. LIIKETULOS NETTOTULOS Oman pääoman korkovaatimus TYÖANSIO Yrittäjäperheen työmäärä (h) Yrittäjäperheen palkkavaat.( ) YRITTÄJÄNVOITTO TUNNUSLUVUT Korkov. + oma palkkavaat Lyhytaik. lainat yht Käyttökate Liiketulos Nettotulos Kok. pääoman tuotto-% 7,2% 7,4% 6,5% 7,2% 7,9% 8,5% 9,1% 9,4% Oman po:n tuotto-% 9,6% 9,5% 8,7% 9,3% 9,6% 9,8% 10,0% 10,2% Kannattavuuskerroin 0,76 0,89 0,83 0,87 0,9 0,93 0,95 0,97 Työansio /tunti 6,37 10,04 8,43 9,58 10,28 10,89 11,43 11,81 Omavaraisuusaste-% 84,4% 79,8% 80,4% 83,7% 87,2% 91,0% 93,4% 94,8% Suhteell. velkaantuneisuus-% 72,3% 88,8% 84,8% 68,4% 51,7% 35,0% 25,3% 20,0% Rahoitusomaisuus TASE VASTAAVAA Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet AINEELLISET HYÖD Osakkeet ja osuudet Valmiit tuotteet/tavarat Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Sivu 11

12 5F Maksuvalmius Tilan maksuvalmius on kunnossa, eikä investointi aiheuta maksuvalmiuteen mitään merkittävää muutosta. Lainojen lyhennykset voidaan hoitaa suunnitelman mukaisesti. Selite Maatalouden tulot Maatalouden tuet Maatalouden tulot yhteensä Maatalouden menot MAATAL. TULOT - MENOT Menot tuloista % 54,2% 44,0% 47,5% 46,4% 46,4% 46,4% 46,4% 46,4% Metsätalouden menot METSÄTAL. TULOT - MENOT TUOTANNON TULOT - MENOT Maatalouden korkomenot Metsätalouden korkomenot TUOTANNON KORKOMENOT Maatilan osuus veroista MAATILAN TULORAHOITUS Tuotannon lainojen lyhennykset MAATILAN KASSAJÄÄMÄ Yksityistalouden tulot Yksityistalouden menot Yksityislainojen korot Yksityistalouden osuus veroista Yksityistal. lainojen lyhennykset KOKO TAL. KASSAJÄÄMÄ Konehankinnat Rakennusinvestoinnit Rakennusavustukset YRITYSTOIM. INV Lainojen nosto Tulojen alv Menojen alv (sis. kon. ja rak. alvit) Maksettava/palautettava alv KASSA VUODEN LOPUSSA Edellinen yli-/alijäämä KUMULATIIVINEN KASSA Maatalouden lainat Metsätalouden lainat TUOT. LAINAT YHTEENSÄ Yksityistalouden lainat KAIKKI LAINAT YHTEENSÄ Maatalouden poistot POISTOT YHTEENSÄ Maatalouden yrittäjätulo Metsätalouden yrittäjätulo Yritystoiminnan yrittäjätulo Yksityistal. verotettava tulo KAIKKI YRITTÄJÄ- JA YKS.TULOT Verot yhteensä Olennainen tulovaatimus Maatalouden yrittäjätulo Olennainen tulo-% (vaatimus 25 %) 49,6% 60,7% 58,4% 59,7% 60,5% 61,2% 61,9% 62,4% Sivu 12

13 Selite Laina Lainan nosto Lyhennys Korko Laina Selite Maatalouden koneet ja kalusto 1.1 menojäännös Lisäykset ja vähennykset Poisto% 12% 12% 12% 12% 12% 12% 12% 12% Poisto menojäännös menojäännös Lisäykset ja vähennykset Poisto% 5% 5% 5% 5% 5% 5% 5% 5% Poisto menojäännös Sillat, salaojat yms max. 10 % poisto 1.1 menojäännös Poisto% 3% 3% 3% 3% 3% 3% 3% 3% Poisto menojäännös Maat. maa- ja vesialueet, maa-ainesottop 1.1 menojäännös Maat. osakkeet ja osuudet 1.1 menojäännös Lisäykset ja vähennykset G Toimialan vertailut MTT:n taloustutkimuksen tietojen perusteella emolehmätuotantoa tarkastellaan yhdessä muun lihakarjatuotannon kanssa, mutta suuntaa antavaa on se, että C2-alueella nautakarjatuotannon tilaa vastaavat luvut ovat selvästi hakijatilaa alhaisemmat. Alla vertailu hakijatila/mtt:n taloustohtorin tiedot vuoden 2008 osalta. (Mtt:n osalta kyseessä on ennakoidut tiedot v. 2008) Yrittäjätulo Kannattavuuskerroin Oma pääoma keskim. C2 yleensä , Hakijatila , Vertailussa on käytetty vuoden 2008 tietoja, koska tilan omaisuus on arvostettu nykyarvoonsa vasta vuoden 2008 alusta lähtien. Sivu 13

14 5H Peruslaskelman hintaperusteet Elinkeinosuunnitelma Hinnoittelussa on nojauduttu tilan vuosien todelliseen kirjanpitoon, jolloin mm. tuet on sopeutettu täysin tilan toteutuneisiin, Vipu-aineiston kanssa yhtäpitäviin tukitietoihin. Emolehmätuotannon katelaskelmat perustuvat ensivaiheessa alan yleisiin kannattavuuskirjanpidon mukaisiin pohjiin, mutta tiedot on sopeutettu tilan omaan tuotantoon toetutuneen kirjanpidon ja hakijan omien tietojen perusteella. Hinnoittelussa on muilta osin käytetty Mavin elinkinosuunnitelman laadintaan annettuja ohjeita, kuten on toimittu myös avustuksen suhteen yrittäjätulon, maksuvalmiuden sekä tunnuslukujen osalta. 5I Riski ja herkkyysanalyysit Investointi ei ole tilalle riskitekijä, sillä kaikki tilan osatoiminnot ovat tasapainossa tuotannon, talouden ja työvoiman suhteen. 6. Yhteenvetoarvio tilan kehittämisestä 6A Yrittäjän näkemys Aiv-siiloinvestointi vähentää painetta konehankintoihin sekä tasaa työvoiman tarvetta. Lisäksi se mahdollistaa tuotannon laajentamisen myöhemmässäkin vaiheessa. 6B Suunnittelijan näkemys Tila on sekä tuotannolliselta että taloudelliselta näkökannalta katsottuna hoidettu erittäin hyvin ja asiantuntevasti. Tuotanto-omaisuuteen sidottu pääoma on tasapainossa liikevaihdon ja tilan kannattavuuden kanssa, eikä pääomarakenne ole tästä syystä päässyt missään vaiheessa vinoutumaan. Tila on toiminnoiltaan selvästi vastaavien tilojen keskitasoa paremmassa kunnossa. Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet soveltuvat erinomaisesti yrittäjämäiseen toimintaan. 7. Allekirjoitukset Hakija tai hakijan edustaja: Laskelman laatija: Nimen selvennys: Nimen selvennys: Kassamestari Autio Osmo Marita Jääskeläinen Sivu 14