TULEVAISUUDEN ASUMISTA KARTOITTAMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN ASUMISTA KARTOITTAMASSA"

Transkriptio

1 SRV on tutkinut tulevaisuuden asumisen toiveita usein eri tutkimuksin. Asumista on tutkittu paljon myös akateemisella kentällä sekä rakennusalan eri toimijoiden aloitteesta. Mikään tutkimus ei yksinään kerro niin paljoa kuin monta tutkimusta yhdessä. Tämä tutkimusyhteenveto tarjoaa läpileikkauksen muutamaan uusimpaan tutkimukseen tarjoten oman katsauksensa tulevaisuuden asumiseen. TULEVAISUUDEN ASUMISTA KARTOITTAMASSA Tutkimukset Asumisen toiveet ja tarpeet eriytyvät. Tämä näkyy myös asumisen tutkimusten asetelmissa, jotka ovat hyvinkin vaihtelevia. Yhtä totuutta ei ole olemassa, vaan lopulta asuminen on hyvinkin yksilöllinen asia. Tutkimusten avulla voidaan kuitenkin tunnistaa tulevaisuuden trendejä ja arvioida, millaisia painotuksia tulevaisuuden asumisen ratkaisut edellyttävät. SRV on tutkinut asumista monin eri tutkimuksin. Torniasumista SRV on tutkinut yhteistyössä Gaudia Tutkimuksen kanssa monivaiheisesti. Ensin on tarkasteltu suomalaista torniasumista jo toteutuneissa kohteissa, sittemmin tutkimuksia on syvennetty suunnitteilla oleviin Kalasataman ja Keilaniemen tornitalokohteisiin kyselyin, haastatteluin ja paneelikeskusteluin. Kesällä 2012 toteutettiin tulevaisuuden asumistoiveita luodannut kysely asuntomessuilla Tampereen Vuoreksessa, yhteistyössä Innolink Researchin kanssa. Kyselyyn vastasi yli messukävijää, joiden vastauksista tunnistettiin toiveet toimivaan mutta myös viihteelliseen asumiseen. Asumisen ja kodin kokemuksellisuutta ja viihteellisyyttä syvennettiin syksyn 2012 Habitare-messuilla toteutetussa kyselyssä, johon lyhyessä ajassa vastasi yli 400 messuvierasta. Tässä yhteenvedossa SRV:n asumisen kyselyitä peilataan myös muihin tehtyihin, asumistoiveita ja -tyytyväisyyttä luotaaviin tutkimuksiin. Yksi tällainen tutkimus on Asukasbarometri Asukasbarometri on Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen yhteistyönä tekemä tutkimus, joka selvittää asukkaiden käsityksiä suomalaisten asuinympäristöjen laadusta. Tutkimuksia on toteutettu kolme: vuosina 1998, 2004 ja Asukasbarometrissa kiinnitetään huomiota asuinympäristön laatuun, palvelujen saatavuuteen, virkistykseen ja ulkoiluun, liikkumiseen ja liikenteeseen, sosiaaliseen ympäristöön ja osallistumismahdollisuuksiin, ympäristöystävällisyyteen asumisvalinnoissa sekä nykyasumisen koettuun kokonaislaatuun ja tulevaisuuden asumistoiveisiin. Kaupallisempaa näkökulmaa edustaa yhteispohjoismainen, laaja asumisen trenditutkimus Big dreams. Small places. Tästä yli kodinomistajan verkkopohjainen paneelikyselytutkimuksesta on vastannut ruotsalainen Kairos Future ruotsalaisen Elitfönster-ikkunavalmistajan toimeksiannosta. Suomalaisen yhteenvedon on koonnut Tiivi-ikkunat. Trendrapporten 2012 on Svensk Fastighetsförmedling eli Ruotsin kiinteistövälittäjien yhdistyksen tilaama asumisen trendikatsaus, johon vastasi lähes ruotsalaista asukasta ja jonka tuloksia ovat eri alojen trendianalyytikot edelleen tulkinneet. Näiden eri tutkimusten tuloksia heijastetaan tässä raportissa SRV:n tutkimusten esiintuomiin havaintoihin. 1

2 Tutkimustulkinnat Kodin merkitys on yhä suurempi ja keskeisempi Asunnot muodostavat valtaosan kansallisvarallisuudestamme. Asunnot ovat investointikohteita, mutta asunnot ja kodit ovat myös osa kulutusta. Lukuisat television remontointi- ja sisustusohjelmat ovat esimerkkejä siitä, millaisia monia odotuksia ja muutoksia kohdistuu koteihimme. Kodit tarjoavat näyttämön elämäntavoillemme ja -tyyleillemme. Sanotaankin, että koti heijastaa asukkaansa identiteettiä koti on minuuden jatke. Asunnon muokkautumista kodiksi edesauttaa se, että asukkaalla on mahdollisuuksia personoida kotiaan, asui hän sitten omistus- tai esimerkiksi vuokra-asunnossa. Koti on myös turvasatama koti tarjoaa paikan rauhoittumiselle muuten hektisessä arjessa. Koti voi olla myös paljon muuta. Mitä kaikkia tarpeita kodin on täytettävä, millaisia odotuksia siihen liitetään? Kodit ovat saaneet yhä keskeisemmän aseman elämässämme. Big dreams. Small places. -tutkimuksen mukaan yli puolet pohjoismaalaisista vastaajista kokee kodin olevan tärkeä osa omaa identiteettiään ja suomalaisista peräti 71 %; erityisesti ruotsalaiset vastaajat kokevat kodin merkityksen statussymbolina, suomalaista vain runsas kolmannes kokee vastaavaa (39 % suomalaisista vastaajista). Kotiin liittyy siten monenlaisia tarpeita ja odotuksia. Yksi tapa lähestyä näitä eri tutkimuksissa esiin tulevia odotuksia ja tarpeita on laajalti tunnistettu Maslow n tarvehierarkia. Tämän mallin mukaan yksilön tarpeet etenevät fysiologisista tarpeista itsensä kehittämisen tarpeisiin. Malli on saanut osakseen kritiikkiä muun muassa siitä, noudattavatko tarpeet aina tätä hierarkiaa vai voivatko niin sanotut ylemmän tason tarpeet ohittaa alemman tason tarpeet. Nämä kysymykset ovat erityisen mielenkiintoisia, kun asumiseen ja kotiin kohdistuvat tarpeet sijoitetaan esitetyille tarvetasoille. Itsensä kehittämisen tarpeet Sosiaaliset tarpeet Emotionaaliset tarpeet Turvallisuuden tarpeet Kuva 1. Maslow n tarvehierarkia. Fysiologiset tarpeet 2

3 Koti täyttää perustarpeet Koti on paikka, jossa nukumme, syömme, peseydymme. Koti on myös toiminnallisuutta. Uutta asuntoa hankittaessa asetetaan usein lähtökohdaksi sijainti, mutta heti tämän jälkeen tulee asunnon toimiva pohja. Asunnon toimivuutta voi lähestyä monin eri tavoin. Asuntomessukyselyssä vastaajilta tiedusteltiin halukkuutta oman nykyasunnon remontoimiseen. Eri asumistilanteissa kiinnostus kohdistui hyvin samankaltaisena kodin eri tiloihin. Eroavaisuuksia syntyi, kun tarkastelussa erotettiin erilaiset asukastyypit. Paljon kotona aikaa viettävät arvostavat erilaisia asioita kuin asukkaat, joille koti on enemmän tukikohta. Kosteat tilat, keittiö ja pintamateriaalit saavat kaikki erilaisen painotuksen. % Remontoisin nykyasunnossani... (kotitalouden tyypin mukaan, n= 4230) yksin kaksin lapsiperhe muu Kuva 2. Asuntomessukyselyn remontointihalukkuus. Painotuseroista huolimatta keittiö on kodin sydän. Yksi syy tähän on avokeittiöiden lisääntyminen, jolloin keittiö voi olla osa oleskelutilaa. Tällöin keittiön esteettisyys on tärkeää, vaikka itse keittiötä ei juuri käyttäisi. Kun asuntomessuvierailta kysyttiin, mihin tilaan ensisijaisesti kohdentaisi 10 lisäneliötä, olohuone sai eniten mainintoja. Seuraavaksi eniten mainintoja sai keittiö. Tämä tulos on yhdenmukainen monien muiden kyselyiden kanssa. SRV:n tornitalokyselyissä vastaajat olivat vähiten halukkaita tinkimään olohuoneen koosta. Kysyttäessä tilantarpeista toivottiin lisää tilaa olohuoneeseen, mutta myös keittiöön ja säilytykseen. Eteisen koosta ollaan kyselyiden valossa valmiit tinkimään ensimmäisenä tosin eteisen pienuus mainitaan monesti myöhemmän muuton syyksi. Tiloille asetetaan mielellään minimivaatimuksia, eli mitä asunnosta on ehdottomasti löydyttävä, jotta sen hankintaa voitaisiin harkita. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi piha tai parveke. Aina asukas ei kuitenkaan osaa arvioida, millainen tilan tulisi olla, jotta se palvelisi myös tulevaisuudessa, elämäntilanteen mahdollisesti muuttuessa. Tutkimusten osalta onkin keskeistä erottaa se, mitä sanotaan ja se, mitä tarvitaan. 3

4 Lisätilan 10 m2 sijoittaisin (n=4196) sauna 3 % parveke/terassi 6 % varasto 12 % eteinen 3 % keittiö 24 % olohuone 33 % kylpyhuone 11 % makuuhuone 8 % Kuva 3. Ylimääräisen 10 m2 tilan sijoittaminen annettuun asuntopohjaan. Asuntomessukysely. Minimivaatimusten ohella onkin tunnistettava laatuvaatimukset. Kuinka pieni on liian pieni? Mitä eteisessä tai pienellä terassilla täytyy mahtua tekemään? Miten elämä muuttuu, jos perheen koko pienenee tai kasvaa, jos talouteen tulee lastenvaunut tai rollaattori? Riittääkö eteistila, mahtuuko parvekkeella vielä liikkumaan ja oleilemaan? Muuntojoustavuus on yksi tulevaisuuden asumisen tarpeita leimaava tekijä. Kodin muunneltavuus nousi esiin myös asumisen viihteellisyyttä luodanneessa kyselyssä. Se, että asuintiloja voi käyttää useampaan tarkoitukseen, on omalta osaltaan toiminnallisuutta lisäävää. Muunneltavuus tuo kuitenkin myös monia muita ulottuvuuksia asumiseen. Se mahdollistaa asumisen pidempään samassa osoitteessa, mitä voi pitää kestävänä vaihtoehtona. Myös asumisen koettu turvallisuus lisääntyy. Koti tuo turvallisuutta Kodin toiminnallisuuden ohella koti luo turvallisuutta. Turvallisuus on jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa on tärkeää tietää, että itsellä on paikka, jonne voi palata. Paikka, joka tarjoaa tilan rentoutumiselle ja akkujen lataamiselle. Osa kodin turvallisuutta on kokemus kodin hallittavuudesta. Hallittavuutta on esimerkiksi hallintamuoto perinteisesti omistusasuminen koetaan varmana, sillä vuokra-asuntohan voi lähteä milloin vain alta pois. Asuntomessukyselyssä omistusasumisen kannalla olikin peräti 95,3 % vastaajista (n=4317). Kodin turvallisuus heijastuu myös asuntotyypeissä. Vaikka erityisesti ikääntyvien odotetaan arvostavan kerrostaloasumista, myös tässä ikäryhmässä asumisen toiveet hajautuvat ja yksilöllistyvät. Sekä asuntomessukyselyssä että Asukasbarometrissä tiiviimpi kerrostalovaltainen asuminen puhuttelee niin sanottuja tyhjän pesän asukkaita. Nämä ikääntyvät, joiden lapset ovat jo 4

5 muuttaneet pois kotoa, nähdäänkin keskeisimmäksi kerrostalotuotannon asukasryhmäksi. Samalla huomio kuitenkin kiinnittyy Asukasbarometri-tutkimuksen toteamukseen, jonka mukaan Ikääntyneiden kerrostalotoiveet eivät ole lähteneet odotettuun nousuun (Strandell 2011, 17). Asuntomessukyselyyn vastanneista yli 60-vuotiaista suurin vastaajajoukko (67,7 %) kuuluikin väljemmästä asumisesta unelmoiviin, vasta seuraavaksi suurin vastaajajoukko lukeutui kaupunkimaista kerrostaloasumista suosiviin urbaaneihin aktiiviin aikuisiin. Yli 60-vuotiaista puolet valitsisi omakotitalon ja vajaa kolmannes kerrostalon (29,8 %). Talotyypit esittäytyvät samassa suhteessa myös Asukasbarometri-tutkimuksessa, johon vastanneista 55 % haluaisi asua omakotitalossa ja 24 % kerrostalossa. Asukasbarometri tutkimuksessa on tunnistettu asumistoiveiden valintakriteerien olevan kytköksissä talotyyppeihin. Myös asuntomessukyselyssä toivetalotyypit olivat eri asukasprofiileja ja asumisen preferenssejä selittäviä tekijöitä. Asumisen käsitykset kytkeytyvät toisin sanoen voimakkaasti eri talotyyppeihin. Alla olevissa taulukoissa esitetään ne keskeiset tekijät, jotka liitetään erityyppiseen asumiseen. Valintakriteerit / Asukasbarometri 2010 Toivetalotyyppinä kerrostalo Toivetalotyyppinä tai rivitalo pari- Toivetalotyyppinä omakotitalo Tärkein Palvelujen saatavuus Rauhallisuus Rauhallisuus Toiseksi tärkein Vaivattomuus, helppohoitoisuus Palvelujen saatavuus Oma piha Kolmanneksi tärkein Hyvät kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen yhteydet Oma piha Luonnonläheisyys Taulukko 1. Asumistoiveiden tärkeimmät valintakriteerit toivetalotyypin mukaan (Strandell 2011) Toiveasumisessa tärkeintä / Asuntomessukysely Toivetalotyyppinä kerrostalo Toivetalotyyppinä tai rivitalo pari- Toivetalotyyppinä omakotitalo Eniten mainintoja Viihteellisyys (54,9 %) Turvallisuus (35,1 %) Turvallisuus (52 %) Toiseksi eniten Ekologisuus (31,6 %) Viihteellisyys (34,6 %) Viihteellisyys (27,3 %) Kolmanneksi eniten Turvallisuus (13,5 %) Ekologisuus (30,3 %) Ekologisuus (20,7 %) Taulukko 2. Asumistoiveiden kokemuksellisuus suhteessa toivetalotyyppiin. Asuntomessukyselyssä asukkailta kysyttiin, mitä he eniten asumisessaan arvostavat: ekologisuutta, turvallisuutta vai viihteellisyyttä. Turvallisuuden ulottuvuus kytkeytyy ensisijaisesti omakotitalotyyppiseen asumiseen. Turvallisuuteen voidaan Asukasbarometri-tutkimukseen peilaten lukea kuuluvaksi käsitys oman asumisen hallinnasta omakotitalossa oma tupa, oma lupa on usein toistuva ilmaus. Asukas ei hallitse vain asuntoa vaan myös sen piha-aluetta. 5

6 Omakotitalomaiseen asumiseen liittyy myös ajatus asuinalueen rauhallisuudesta tämäkin herättää mielikuvia turvallisesta asumisesta sekä liikkumisen että esimerkiksi äänimaailman osalta. Omakotitaloasumiseen liittyy muitakin ulottuvuuksia. Oma piha mahdollistaa monenlaisen harrastamisen ja yhdessäolon sekä luonnonläheisyyden kokemisen. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka voidaan liittää SRV:n tutkimuksissa tunnistettuihin viihteellisyyteen ja ekologisuuteen. Kerrostaloasuminen mielletään ensisijaisesti urbaaniksi asumiseksi tai vähintäänkin asumiseksi, jossa palvelut ovat joukkoliikennevälinein saavutettavissa. SRV:n eri tutkimuksissa kerrostaloasumiseen liitetään lähiympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet asuminen jalkautuu kaupunkiin. Kotiin liittyvä turvallisuus voi sisältää myös ekologisuutta: yhä useammalle ekologisuus tarkoittaa mahdollisuutta ennakointiin ja asumiskustannuksiin vaikuttamiseen. Maalämpö ja aurinkokeräimet ovat esimerkkejä suosiota saavuttavista ratkaisuista, joita arvostetaan aiempaa enemmän. Trendrapporten 2012 muistuttaa, että asuntokohtaisen energiankulutuksen seuraamisen yleistyminen vaikuttaa ihmisten asenteisiin yhä voimakkaammin. Tällä hetkellä ruotsalaisista 44 % uskoo kaukolämmön olevan tulevaisuudessa yleisin lämmitysmuoto, aurinkoenergiaan uskoo 17 % ja maalämpöön 15 % vastaajista. Kotitalouksien sähkö arvellaan saatavaksi aurinkopaneeleista (16 %), tuulivoimasta (10 %) tai ydinvoimasta (15 %), mutta valtaosa (46 %) uskoo sähkön syntyvän hybridituotantona useasta eri lähteestä. Asunto- ja asuinaluesuunnittelussa tämä tarkoittaa varautumista tulevaisuuden muuttuviin mahdollisuuksiin ja energia-asenteisiin. Koti on tunnetta Monesti uuden asunnon löytymistä kuvataan tuntemuksena se vain tuntui oikealta ; myöhemmin etsitään päätöstä tukevat rationaaliset perustelut. Tilanne on luonnollisesti haastavampi, kun asunto ostetaan vasta rakennusvaiheessa, jolloin asunnon kokemuksellisuus ei ole vielä koettavissa. Tällöinkin asuntoon liitetään odotuksia ja mielikuvia. Erilaiset asunnot ja kodit seuraavatkin meitä läpi elämämme. Tapahtumat ja muistot kiinnittyvät koteihin ja asumisen ympäristöihin. Myöhemmin saatamme muistella elettyjä kokemuksia kotimme esineiden avulla. Joskus kodin suunnitteluratkaisut muistuttavat aiemmista kokemuksista. Koti on myös yksityisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys liittyy yhdessäoloon, jota avataan seuraavassa kappaleessa. Tunne yksityisyydestä, oman tilan hallinnasta, on yksi keskeisimpiä kodin ulottuvuuksia. Aina tähän ei osata kiinnittää huomiota. Pohjoismaisessa asumisen tutkimuksessa kiteytettiin tulevaisuuden asumisen tarpeet toiveeseen tilasta ja valosta. Pienikin asunto voi tuntua tilavalta, jos asunnossa on mahdollisuus nauttia luonnonvalosta. Mutta mitä jos asunnossa on asuttava sälekaihtimien takana? Aina ei osata kiinnittää huomiota siihen, millaiset näkymät avautuvat asuntoon. Asuntoa valittaessa onkin syytä pohtia, onko juuri tässä asunnossa mahdollista asua ja elää siten, kuin itse haluaa. Avautuvatko olohuoneen tai makuuhuoneen ikkunat kadulla kävelijöille tai vastapäisen talon asukkaille? 6

7 Kysymysten esittäminen on tärkeää, sillä SRV:n asumistutkimusten mukaan keskeisin asunnon ostopäätöksen ja kodin kokemuksellisuuden tekijä on asunnosta avautuvat näkymät. Samalla tunnistettiin, että osa asukkaista kokee asunnon ennemmin tukikohtana kuin kotina, jossa haluaa viettää aikaa. Jos eläminen tapahtuu paljolti asunnon ulkopuolella, ei asunnosta avautuvilla näkymillä ole samaa merkitystä kuin kotona paljon aikaa viettävälle. Koti on yhdessäoloa Tunne liittyy myös kodin sosiaaliseen puoleen, yhdessäoloon. Usein kuulee kodin olevan paikka, jossa läheisetkin ovat. Samanaikaisesti kotitalouksien koot kuitenkin pienenevät. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yksin asuvia on jo yli miljoona, ja Helsingissä yhden hengen kotitalouksia on 49 % (SVT). Odotettavissa on, että perinteisen ymmärryksen mukainen koti tulee muuttumaan miksi pitäytyä asunnossa, jos sen ulkopuolella on mahdollista viettää kodinomaista aikaa, yhdessä muiden samanhenkisten asukkaiden kanssa? Koti muuttaakin käsityksiä perinteisestä perheestä ja yhdessäolosta. Asumisen viihteellisyyttä syventänyt Habitare-kysely avaa käsityksiä tulevaisuuden asumisesta, jossa koti on asuntoa laajempi. Jo nyt vastaajilla on valmiuksia siihen, että ystävien kanssa ei ole kokoonnuttava juuri omassa olohuoneessa. Jos oma asunto tuntuu pieneltä tai yksityiseltä, sopivampi tila voi löytyä oman taloyhtiön oleskelutiloista. Toistaiseksi tällaisia toteutuksia on vielä harvassa, mutta mahdollisuuksien lisääntyessä myös asumisen käytännöt muuttuvat. Erityisen tärkeinä erilaiset yhteistilat niin taloyhtiössä kuin esimerkiksi korttelin tasolla näyttäytyvät yhden hengen kotitalouksille. Tulevaisuudessa myös muut saattavat oppia arvostamaan ratkaisuja, jotka hämärtävät perinteistä kotikäsitystä. Vaikka puoliso olisi matkoilla tai ystävä mökillä, taloyhtiön harrastetilasta saattaa löytyä muita samanhenkisiä asukkaita. Käsityöt, nikkarointi, konsolipelien pelaaminen, harrasteteatteri, kuntoilu tai kokkailu voivat olla eri ikäisiä asukkaita yhdistäviä kiinnostuksen kohteita. Torniasumisen kyselyissä asukkailla on ollut esittää monipuolisesti erilaisia toiveita niin asuinrakennusten yhteistilojen kuin asuinalueen palveluiden kehittämiseksi. Kuntosalit, oleskeluterassit, asukaskahvilat, nikkarointitilat, juhla- ja yöpymistilat (ns. vierasmajoitus) sekä lukunurkkaukset tai -huoneet ovat esimerkkejä monista toiveista. Toistaiseksi taloyhtiöiden yhteistilat taipuvat vain harvoin näin monipuoliseen käyttöön. SRV:n torniasumisen hankkeet tuovat kuitenkin mahdollisuuden luoda uudenlaista yhdessäoloa. Yhdessä tornitalossa on useampia yhteistiloja, joita on mahdollista asukkaiden käyttökokemusten ja uusien tarpeiden tunnistamisen perusteella muokata ja kehittää. Yhdessäolo ei yhdistä vain asukkaita, vaan se saattaa yhdistää myös asukkaat ja rakennuttajan uudella tavalla. 7

8 Koti heijastaa identiteettiämme mutta myös rakentaa sitä Sanotaan, että ihmisen tarvehierarkia etenee perustarpeista itsensä toteuttamiseen. Kodin osalta tämä jako ei ole yhtä yksiselitteinen, sillä monet itsensä toteuttamisen tarpeet voivat tulla missä tilanteessa tahansa. Asunnon toiminnallisuuteen liittyy esimerkiksi kalustettavuus. Monet mukanamme kulkevat kalusteet ja tavarat eivät kuitenkaan ole vain toiminnallisia, vaan ne sisältävät muistoja ja tarinoita. Ne ovat osa itseämme. Siksi omille tavaroille on löydyttävä oma paikkansa myös uudessa asunnossa, tulevassa kodissa. Joskus kuitenkin halutaan aloittaa tyhjältä pöydältä, jolloin saatetaan uusia koko kodin kalustus. Tämäkin kertoo asukkaastaan. Aiemmin mainittiin asukkaiden toiveet ja tarpeet luonnon valon kokemiseen. Valoisuus luo tilan tunnetta. Tilan tuntu syntyy valon kulun lisäksi huoneiden mitoituksesta: siitä, onko osa tilasta yhdistettävissä, onko asunnossa kulkeminen mietitty myös kalustettuna, millaisia säilytysratkaisuja tarjotaan. Vaikka asukkaat olisivat valmiit tinkimään eteisen koosta, joskus jopa säilytystiloista, todellisuudessa koti on kokonaisuus, jonka toimivuutta ja muunneltavuutta arvostetaan. Asunnon suunnitteluratkaisut ovat enemmän kuin vain arjen asumista. Asunto muodostaa raamit kodin muokkautumiselle ja asukkaidensa elämän rakentumiselle. Tulevaisuuden asuminen on siksi enemmän kuin asunto. Tulevaisuuden asumisessa yhdistyy asunto ja asuinalue. Koti laajenee ja asuminen muuttuu elämiseksi. It is all about living. Kun kodin merkitykset syvenevät, mihin meidän tulee erityisesti kiinnittää huomiota? Näkymät ja valoisuus ovat osa kotia Yksi keskeisin hyvän asumisen tunnusmerkki on kodin koettu valoisuus. Luonnonvalon kulku asunnossa on tekijä, joka liittyy moneen suunnitteluratkaisuun mutta asukkaan kokemuksissa myös moniin eri tarvetasoihin. Big dreams. Small spaces. -tutkimus muistuttaa, että kaupungistuminen johtaa pieneneviin asuntokokoihin. Mitä pienempi asunto, sitä tärkeämpää on luonnonvalo. Ruotsalaisista kyselyyn vastanneista 54 % kokee luonnonvalon perustarpeena. Tutkimus painottaa, että pohjoismaisissa oloissa, jossa valo ei ole ympäri vuoden itsestäänselvyys, valon ja asunnon valoisuuden merkitystä ei voi aliarvioida. Ei myöskään asunto- tai asuinaluesuunnittelussa. Asunnon valoisuus liittyy paitsi ikkunapinta-alaan myös asunnon sijaintiin suhteessa muihin rakennuksiin. Tarvetasojen tarkastelussa ihmisen emotionaalisiin tarpeisiin kuuluu tarve yksityisyyteen. Tämä korostuu erityisesti kotona, joka on turvasatama, paikka jonne voi vetäytyä. Siksi omaa elämää ei välttämättä halua paljastaa naapurustolle. Valitettavan usein asukkaiden on kuitenkin valittava luonnonvalon ja oman yksityisyyden välillä. Tästä syystä asuntoa valitessa tulisi miettiä, miten haluaa kotonaan asua. Mitkä huoneet vaativat verhot, mitkä eivät? Onko luonnonvalon saatavuus riittävä asumisen ja viihtymisen kannalta keskeisimmissä tiloissa? 8

9 Asumisestani viihteellistä tekee... (n=369) kivat naapurit kodin muunneltavuus kodin ulkotilat (piha, parveke) maisemat / näkymät asuinalueen viihdepalvelutarjonta asunnon elektroniikka / viihdetilaratkaisut 15,2 % 36,6 % 36,6 % 57,5 % 10,3 % 19,8 % Kuva 3. Habitare-kyselyssä asunnosta avautuvat maisemat ja näkymät koetaan kodin kokemuksellisuudessa kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi (57,5 % vastaajista). Edellä esitetyt kysymykset puhuttelevat eri asukkaita eri tavoin. Eri elämäntilanteissa arvostetaan eri asioita. Tämä tulee esiin esimerkiksi Habitare-kyselyn asumisen viihteellisyyden tarkastelu ikäryhmittäin. Kodin viihteellisyys, ikäryhmittäin 60 v. ja yli vuotta vuotta vuotta vuotta alle 18 vuotta asunnon elektroniikka / viihdetilaratkaisut asuinalueen viihdepalvelutarjonta maisemat / näkymät kodin ulkotilat (piha, parveke) kodin muunneltavuus kivat naapurit 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Habitare-kyselyssä nuorimmat vastaajat eivät aseta kodista avautuvia näkymiä tärkeään asemaan. Asumisen toiveet ja tarpeet muokkautuvat elämäntilanteiden ja asumiskokemuksen karttuessa. Yksi tapa arvioida asumisen toiveita ja tarpeita on tarkastella asukkaita ikäryhmittäin kuten yllä. Tutkimuksemme mukaan sekä näkymät että kodin ulkotilat saavat suuremman merkityksen asumiskokemusten karttuessa. Ikääntyessä kodin ja sen lähiympäristö saa lisää painoarvoa, myös naapuruston merkitys alkaa korostua. Iän ja elämäntilanteen mukaan asukkaiden asenteet, kokemukset ja käsitykset asumisen mahdollisuuksista ohjaavat ilmaistuja toiveita. Tutkimukset ovat paljastaneet erilaisia asukasryhmiä, joita yhdistää myös muut kuin elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. 9

10 Koti kokijansa mukaan Tutkimuksissamme on ollut mahdollista tunnistaa erilaisia asukasryhmiä, joita osaa erottaa suhtautuminen kotiin. Voidaankin puhua kotisuuntautuneista ja kaupunkiviilettäjistä. Samalla on kuitenkin muistettava, että asumisen tyylit ja tavat eriytyvät ja yksilöllistyvät. Yhden ryhmän sisällä on tunnistettavissa erilaisia alaryhmiä, ja toisaalta yksi asukas voi edustaa yhtä elämäntyyliä yhdessä paikassa ja toisessa toista. Voidaan esimerkiksi kysyä, kuinka maalaismaisen asumisen tekijöitä voidaan toteuttaa kaupunkiasumisessa. Asunto- ja asuinaluesuunnittelussa on tärkeää tunnistaa, millaisia asumistoiveita eri asukasryhmillä on ja mitkä asukasryhmät tukevat toistensa asumistapoja, mitkä taasen eivät sovi yhteen. Yksi keino tämänkaltaiseen tarkasteluun on sijoittaa eri tutkimuksissa tunnistettuja asumisen asenneryhmiä erilaisiin nelikenttäjakoihin. Kuva 4. Nelikenttäjako, asuntomessu- ja Habitare-kyselyn vastaajaprofiilit. Nelikenttäjakoon vaikuttaa luonnollisesti se, mitä ja miten kyselyssä asumisen kysymykset ovat esitetty. Kahden eri kyselyn yhdistämisen lisäksi yllä olevassa jaottelussa on haluttu tutkia vastaajien arvostuksia ilman perinteistä kaupunki maaseutu- tai kerrostalo omakotitalo-asetelmaa. 10

11 Myös pohjoismaalaisissa tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia asukasprofiileja. Erilaisten asukasprofiilien tarkastelu auttaa ymmärtämään, millaisin eri painotuksin asunto valitaan ja kotia rakennetaan. Osa arvostaa tiiviimpää asumista, jossa saadaan nauttia kaupungin palvelutarjonnasta tällöin ollaan myös valmiita tinkimään oman asunnon koosta. Kaikille tiivis asuminen ei kuitenkaan tarkoita kompaktia kerrostaloasumista ja aktiivista kaupunkielämää, vaan omassa asumisessa halutaan yhdistää kodin rauhallisuus ja väljyyden tuntu kaupunkikulttuurin tarjontaan. Tällöin on tärkeä tunnistaa, mitkä osat asuinalueesta palvelevat kaupunkiviilettäjiä, mitkä kotikeskeisiä asukkaita. Entä millaiset arvot kutakin ryhmää puhuttelevat? Tulevaisuuden asumisen arvotrendejä on tunnistettu myös pohjoismaisessa yhteistutkimuksessa. Esimerkiksi downscaling muistuttaa tarpeesta keskittyä olennaiseen ajankäyttö ja suhde kuluttamiseen muuttuu. Tämä heijastuu osassa asukkaista haluna muuttaa maalle ja muuttaa elämäntapojaan. Toiset etsivät tähän maltillisempaa ratkaisua, esimerkiksi pois kaupunkikeskustasta -ryhmässä voidaan tunnistaa tarve ekologisempaan ja rauhoittuvaan asumiseen. Asuntomessukyselyssä tunnistettiin viisi eri asukasryhmää: Väljemmästä asumisesta haaveilevat ovat pääosin kahden aikuisen talouksia, joita saattaisi puhutella tiiviimpi, huolettomampi kerrostaloasuminen yhdistettynä vapaa-ajan asumiseen. Tämä ryhmä arvostaa asumisen turvallisuutta ja ekologisuutta. Yksityisyyttä ja oman asumisen suvereniteettia saatetaan arvostaa yhteisöllisyyttä enemmän. Ne nuoret aikuiset ja lapsiperheet, jotka arvostavat kaupunkimaista asumista, lukeutuvat ryhmään kaupunkimaisen asumisen nuoret aikuiset. Näillä asukkailla viihteellisyys on asumisessa toivottu ominaisuus, mutta pientalomaisessa asumisessa korostuvat myös ekologisuus ja turvallisuus. Kotona arvostetaan yhdessäoloa, mutta myös kaupungin tarjoamia palveluita ja kohtaamisia arvostetaan. Urbaanit aikuiset erottuvat selkeimmin urbaania keskusta-asumista arvostavana ryhmänä, joille sekä viihteellisyys että ekologisuus ovat tärkeitä arvoja. Koska tässä ryhmässä on asumiskokemusta ehtinyt kertyä, arvostetaan sekä toimivuutta että kokemuksellisuutta: asunnon laatu, toimivuus, näkymät ja asuinalueen palvelut ovat kaikki tärkeitä tekijöitä. Pois kaupunkikeskustasta -ryhmään lukeutuvat pientalotyyppistä asumista arvostavat, alle 40- vuotiaat perheet sekä pariskunnat. Tässä ryhmässä turvallisuushakuisuus ohjaa asumisen valintoja. Asumiselta toivotaan pientalomaisuutta, väljyyttä ja rauhallisuutta. Maaseudun asukkaat erottautuu ryhmänä, joka ei koe viihtyvänsä kaupunkimaisilla alueilla. Tämä ryhmä kokee omakotitaloasumisen omimmakseen ja arvostaa asumisessaan ensisijaisesti turvallisuutta. 11

12 SRV:n asumisen kyselyissä tunnistetut asukasryhmät ovat esimerkkiryhmiä, joiden sisällä on ollut mahdollista tunnistaa eri elämäntilanteiden vaikutus esimerkiksi tilan tarpeeseen sekä kodin ja asuinalueen suhteeseen. Asuntomessukyselyn asukasryhmien ja näiden erityispiirteitä syvennettiin Habitare-kyselyssä erityisesti asumisen viihteellisyyden osalta. Millaisiin tekijöihin viihteellisyys liitetään, ja millaisin painotuksin. Tämä tarkastelu mahdollisti neljän erilaisen asukasprofiilin tunnistamisen, joskin samalla oli tärkeä huomata, että yli 40 % vastaajista ei asettunut yhteenkään tunnistetuista ryhmistä. Tämäkin kertoo osaltaan asumisen arvostusten ja asenteiden monimuotoistumisesta. Habitare-kyselyssä tunnistettuja asukasprofiileja voi luonnehtia seuraavin tavoin: Aktiivit aikuiset arvostavat ensisijaisesti maisemia ja näkymiä; lisäksi kodin ulkotilat ja kodin muunneltavuus koetaan tärkeiksi tekijöiksi. Myös naapureita arvostetaan. Aktiivit aikuiset arvostanevat hyvää korttelihenkeä, mahdollisuutta asua ja viettää aikaa, yhdessä ja erikseen. Vaikka asuntomessukyselyssä urbaanit, aktiivit aikuiset arvostivat myös alueen palveluja, palvelut jäävät kuitenkin toissijaiseksi suhteessa kodin tärkeimpiin ominaisuuksiin. Viihdekeskeiset arvostavat ryhmän nimen mukaisesti viihdepalveluja niin kodissa kuin kaupungilla. Naapureiden suhteellisen suuri arvostus kertonee valmiudesta ja halusta viihtyä myös omassa taloyhtiössä viihdekeskeiset edustavat osaltaan uutta urbaania naapurustohenkeä. Naapuruutta edistää kiinnostus samankaltaisiin asioihin, tekemiseen ja viihtymiseen. Maisemista voitaisiin tinkiä! Kotikeskeiset erosivat aktiiveista aikuisista ensisijaisesti ikäprofiilinsa osalta. Asumisen tärkeimmät viihteellisyyden tekijät kuitenkin noudattavat näissä ryhmissä jokseenkin samaa suhdetta: näkymät ja maisemat koetaan tärkeimmiksi, seuraavaksi tärkeimpinä näyttäytyy kodin muunneltavuus sekä ulkotilat (piha tai parveke). Kaupunkiviilettäjät arvostavat maisemia ja näkymiä, mutta myös kodin muunneltavuus ja ulkotilat ovat tärkeitä. Tässä ryhmässä myös asuinalueen viihdepalvelutarjonta saa mainintoja lähes samassa suhteessa naapureiden kanssa. Koti laajenee sosiaaliseen tilaan ja kaupungille. Viihteellisen asumisen profiilit, n=431 Kuva 5. Asukasprofiilit Habitare-kyselyssä. Asukkaat tunnistettiiin klusterianalyysillä neljään eri viihteellisyyden tekijöitä arvoittavaan ryhmään. Merkillepantavaa on, että 41 %:lla vastaajista ei ole tiettyä profiilia tämäkin kertoo asumisen toiveiden ja tarpeiden yksilöllistymisestä. 41 % 16 % 14 % 13 % 16 % Kaupunkiviilettäjät Kotikeskeiset Viihdekeskeiset Aktiivit aikuiset "Muut" 12

13 Eri asukasprofiileja, viihteellisyyden odotuksia ja eri elämäntilanteita on mielekästä lopuksi tarkastella esimerkkien kautta mitä viihteellisyys saattaa tarkoittaa arjen asumisessa? Pois kodista, omaan kämppään. Lapsuuden kodista muutettaessa muutetaan ennemmin kämppään kuin kotiin. Kämppä on valtaosalle ensisijaisesti tukikohta, jossa asumiskustannusten kohtuullisuus on laatua tärkeämpää. Toisekseen nuorena asunto on enemmän tukikohta, eläminen on asunnon ulkopuolella: töissä, opinnoissa, harrastuksissa, kaupungilla. Viihteellisyys nuoren asumisessa on vaivatonta liikkumista, elämää kaupungilla. Viihteellisyys on myös oman kämpän keskeinen sijainti, mahdollisuus kokea kaupunki astuessa ulko-ovesta kadulle tai äänimaailma, joka tulee asuntoon sisään ikkunaa avattaessa. Viihteellisyys on potentiaalia, tietoa mahdollisuudesta lähteä kaupungille, kavereiden luo, kokemaan ja elämään oman elämäntyylin mukaan. Omaa uraa rakentamassa. Kun opintojen jälkeen siirrytään työuralle tai työssä edetään, monelle syntyy tarve muuttaa uuteen asuntoon tai remontoida opiskelijakämppää uutta elämäntilannetta vastaavaksi. Työelämä vie paljon, ja koti onkin tärkeä latautumispaikka. Koti on myös oman etenemisen mittari kodin sisustusta uusitaan ja kotiin kutsutaan ystäviä ja ehkä työtovereitakin illanviettoon. Kodissa viihdytään enemmän. Kodin viihteellisyys on osa asunnon muokattavuutta ja hallittavuutta. Kodin viihde-elektroniikasta nauttimista auttaa hyvä ääneneristys. On rentouttavaa, jos kodissaan voi asua ilman naapureiden huomauttelua. Toisaalta myös kaupungin palvelut ovat keskeisessä asemassa. Oma tunnistettava, jopa kylämäinen asuinalue tyyliin Töölö tai Kallio luo kodinomaisuutta myös julkisessa tilassa samanhenkiset lähiseudun asukkaat tapaavat mieluusti läheisessä kuppilassa. Oma asunto voi olla pienempikin, kun asumista voi levittää kaupungille. Samalla luodaan valmiuksia laventaa asumisen käsitettä myös myöhempiin, mahdollisesti muuttuviin elämäntilanteisiin kuten lapsiperhevaiheeseen. Yhteistä pesää rakentamassa. Ensimmäiseen yhteen kotiin muutettaessa on tärkeää, että kodista tehdään yhteinen. Tekeminen voikin olla osa viihteellisyyttä: kun koetaan, että asunnon muokkautumiseen kodiksi pystytään vaikuttamaan, luodaan kokemuksia ja merkityksiä. Koetaan, että kyetään tekemään omia aikuisia päätöksiä ja valintoja, luodaan yhteistä identiteettiä. Sinusta ja minusta tulee me. Koti on oma pesä, yhteisen elämäntaipaleen alkuaskel, jossa ollaan kaksin ja yhdessä ystävien kanssa. Kodin viihteellisyyttä on se, että koti muokkautuu sekä tunnelmalliseen kaksinoloon että ystävien kanssa yhdessäoloon. Tilan muokattavuus ja säilytystilojen esteettisyys ovat keskeisessä asemassa, kun pienessä asunnossa vietetään aikaa suurella joukolla. Osa asumisen viihteellisyyttä on myös asunnon sijainti vaivattomien kulkuyhteyksien äärellä vaikka kotona ollaan mielellään, myös kaupungin riennot kutsuvat. Tärkeää on tieto mahdollisuudesta lähteä elokuviin, ravintolaan tai konserttiin. Ensimäistä kertaa lapsiperheenä. Lapsiperheen elämässä on aluksi kaikki uutta. Vauvanvaunujen säilytys, hoitotason sijainti, vaippapyykin kuivatus Osa asumisen viihteellisyyttä on arjen sujuvuus, arjessa toimiva koti. Viihteellisyyttä on myös kodin koettu turvallisuus: kun esimerkiksi kodinkoneet on varustettu lapsilukoin ja muine varotoimenpitein, ei vanhempien tarvitse jatkuvasti vahtia jälkikasvuaan. Aidattu ja turvallinen piha, johon on näköyhteys keittiöstä ja olohuoneesta, mahdollistavat vanhemmille sisälläolon, kun lapset ovat ulkona. Viihteellisyyttä luo myös mahdollisuus tavata ystäviä kodin piirissä ei välttämättä omassa asunnossa, mutta taloyhtiön oleskelutila, jonka saa myös varata omaan käyttöön, voi tarjota gourmet-tason keittiön ja illanistujaispaikan. Ilman tarvetta suorittaa suursiivousta omassa asunnossa. Samalla asukasyhteisön lapsenhoitorinki tai vastaava palvelu voi tarjota lapsille mielekkäämpää tekemistä vanhempien illanistujaisten ajaksi. 13

14 Elämän ruuhkavuodet. Lapset kasvavat ja työelämässä lyhennetty työaika on muisto vain arki saattaa olla kiireistä, harrastuksia ja velvollisuuksia. Asumisen viihteellisyys on toimivaa arkea, mutta myös mahdollisuutta rentoutumiseen. Monta kertaa tämä vaatii hyvää ääneneristystä teini-ikäisen musiikkimaku ei aina ole yhtenevä vanhempien ymmärryksen kanssa hyvästä musiikista. Arkeen viihteellisyyttä luo yhä toimiva arki: toimivat, hyvin suunnitellut kodinhoitotilat ja harrastevälineiden säilytystilat edesauttavat perheen hyvinvointia. Tilaa yhdessäoloon mutta myös mahdollisuus vetäytyä yksin tai yhdessä ystävien kanssa omaan tilaan tasapainottavat perhe-elämää. Ja jälleen kerran nämä tilat voivat hyvin löytyä myös oman asunnon ulkopuolelta, taloyhtiön tai korttelin oleskelutiloista. Tilat mahdollistavat myös harrastamisen, käden taidot tai vaikkapa kuntoilun. Teini-ikäisten elämänlaatua edistävät hyvät yhteydet harrastuksiin ja palveluihin; mutta tärkeää on myös omalta asuinalueelta löytyvät tekemisen ja oleskelun mahdollisuudet. Aikuisetkin arvostavat alueen palvelutarjontaa, etenkin omaksi otettavaa pientä keskustaa kahviloineen ja muine keskeisine lähipalveluineen. Uusperheen arkea. Uusperheen arjessa yhdistyvät usein lapsilukumäärän vaihtelu sekä monet eri-ikäiset lapset. Tällöin asunnon muunneltavuus on yksi keskeinen asumisen sujuvuutta edesauttava tekijä sekä viihteellisyyden mahdollistaja. Paitsi, että sujuva arki luo mahdollisuuden positiivisiin kokemuksiin ja saattaa siten tuoda osaltaan viihteellisyyttä asumiseen, tilojen monikäyttöisyys luo elämyksellisyyttä asumiseen. Tila, joka on lasten makuuhuoneena yhtenä viikkona saattaa muuttua kotiteatteriksi toisena. Tai ehkäpä olohuonetta voidaan tarvittaessa laajentaa ja kutsua enemmänkin ystäviä kylään. Koska uusperheen lapset saattavat elää arkea kahdella eri asuinalueella, on tärkeää, että asuinalueelta löytyisi paikkoja lasten ja nuorten oleiluun ja näin luontevia paikkoja ystävyyssuhteiden muodostamiseen ja ylläpitoon. Kolmatta ikää. Kun eletään eläköitymisen kynnyksellä, ovat mahdolliset lapset jo muuttaneet pois. Nyt on aikaa nauttia ja harrastaa. Omalta kodilta odotetaan tilaa ja elämyksellisyyttä. Ikkunanäkymät ja valon luonteva kulku on erityisen tärkeää, kun kotona oleskellaan paljon. Myös kodin muunneltavuutta arvostetaan, esimerkiksi pitkän ruokapöydän kattaminen suvun tapaamisiin onnistuu, kun tilat ovat suunniteltu muuttuviin käyttötarpeisiin. Harrastemahdollisuudet ovat tärkeitä, ja parhaimmillaan ne löytyvät omasta asuinrakennuksesta tai korttelista. Samalla tavataan muita alueen asukkaita. Myös ulkoilu eli lähiliikkumismahdollisuudet ovat tärkeitä ikääntyville. Asuintalon piha saattaa olla monelle asukkaalle paikka harrastaa ja tavata naapureita. Viihteellisyyttä asumiseen ja elämiseen tuovat myös erilaiset kerhot ja kurssit, joille toivottavasti löytyy tiloja kävelymatkan päästä. Kun vanhuus ei tule yksin. Oman tai mahdollisen puolison terveydentilan heiketessä kodin toimivuus ja esteettömyys nousevat tärkeimmiksi tekijöiksi. Mutta kokemuksellisuudellekin on sijansa. Etenkin ikkunanäkymät ovat tärkeitä: vuodenaikojen vaihtuminen sekä auringon nousut ja laskut tuovat elämyksellisyyttä omaan asumiskokemukseen. Arjen sujuvuutta edesauttaa esteetön liikkuminen niin asunnossa kuin pihalla mutta myös asuinalueella. 14

15 Asumisen tulevaisuuden trendit Pohjoismaiset tutkimukset luovat kuvaa tietyistä kansallisista eroavaisuuksista, mutta ennen kaikkea asukastoiveiden yhteneväisyyksistä. Trendrapporten tutkimuksen mukaan yleinen asumisunelma on talo järven rannalla, mutta samanaikaisesti eritoten nuoret arvostavat elävää keskusta-asumista. Kolmantena, nousevana trendinä nähdään asuinalueet, jotka mahdollistavat elämisen ilman autoa joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen välineisiin tukeutuen. Asukasbarometri 2010 taasen toteaa ääripäiden asumisratkaisujen lisäävän suosiotaan osa haluaa asua ydinkeskustassa, toinen osa maalla. Keskeistä on tunnistaa se, että tulevaisuudessakin asukkaita riittää erilaisille asuinpaikoille ja -alueille. Elämänasenteiden muuttuessa arvostukset eivät ole vain elämäntilannesidonnaisia, vaan ennen kaikkea asenne- ja arvosidonnaisia. Eri tutkimukset muistuttavat, että lapsiperhe saattaa viihtyä kaupungissa ja yksinasuva maalla enemmistöt ja vähemmistöt menettävät merkitystään. Sen sijaan syntyy erilaisia asumisen ja elämisen alakulttuureja, joissa yhdistävät tekijät löytyvät elämäntyyleistä ja arvostuksista eikä niinkään ikäluokista ja koulutustasosta. Samalla asuinalueiden suunnitteluun kaivataan uutta ajattelua ruotsalaistutkimuksessa ehdotetaan ruraalin ja urbaanin yhdentymistä, rurbanismia. Myös maaseutumaisempi, rauhallisen ja ekologisen elämän tahti tulisi voida saavuttaa kaupunkimaisemmissa ympäristöissä. Siksi erilaiset asuinalueet ja niiden identiteetit ovat yhtä tärkeitä hahmottaa kuin eri asukasprofiilit. Tulevaisuuden asumisessa arvostetaan mahdollisuutta muuntumiseen. Televisio ja muu media ovat tuoneet sisustusbuumit ja muuttumisleikit. Ruotsalainen ääriunelma olisi napin painalluksesta sisustustaan muuttava koti. Helppous ja muunneltavuus halutaan osaksi omaa arkea. Toisaalta sisustusmateriaaleissa peräänkuulutetaan kestävyyttä, eettisyyttä ja vastuullisuutta tämäkin korostaa esimerkiksi halua valita kiintokalusteet, jotka kestävät trendien vaihtelun. On odotettavissa, että asukkaat kuluttajina tulevat tulevaisuudessa painottamaan esteettisyyden ja toiminnallisuuden ohella kestävyyttä. Kiinnostus sisustamiseen johdattanee tulevaisuudessa myös kiinnostukseen arkkitehtuuriin. Tämä tarkoittaa toiveita muunneltaviin, toimiviin ja ajatuksia herättäviin ratkaisuihin asuntojen ympärikäveltävyys sisätiloissa, asunnon harkitut sisäiset ja ulkoiset näkymäakselit sekä esimerkiksi epäsuoran valon kekseliäs käyttö poikkeavat totutusta bulkkituotannosta. Hybridiratkaisut jalkautuvat myös osaksi tulevaisuuden asumista räätälöityjäkin ratkaisuja tarjoavat yhteiskäyttötilat sekä kerrostalojen yhteyteen sijoitettavat päiväkodit ovat esimerkkejä eri sukupolvia yhdistävästä, asumiseen kytketyistä palveluista. Näitä alueellisia ja talokohtaisia yhteisja monikäyttötiloja saattaa yhä useampi asukas arvostaa tulevaisuudessa, näin etenkin asuntokuntien keskikoon jatkaessa pienenemistään. Yhteistilojen yleistymistä hidastaa kuitenkin neliöperusteinen hinta-ajattelu. Jos arvioidaan asunnon hintaa vain suhteessa asunnon neliöihin, saattaa se olla este tunnistaa asumisen eri mahdollisuuksia asunnon ulkopuolella kuten yhteistiloissa. Tulevaisuuden asumisessa hybridisyys näyttäytyy myös energiaratkaisuissa: uudistuvat energialähteet kuten aurinkoenergia ja tuulivoima yhdistetään kaukolämmön käyttöön. Kiinnostus 15

16 oman energiankulutuksen seurantaan lisääntyy, mutta samalla toivotaan, että uusiutuva energia mahdollistaa oman elämäntyylin ylläpidon. Johtopäätökset Erilaiset tutkimukset mahdollistavat johtopäätöksiä tulevaisuuden asumisen tarpeista. Johtopäätöksistä esimerkkeinä Näkymät luovat kokemuksellisuutta Asukasbarometri 2010 muistuttaa osaltaan, että näkymät jäävät usein vaille tutkimuksen huomiota, vaikka haastattelututkimuksissa näkymät nousevat yhdeksi merkittävimmäksi asumisvalintoja ja laadun arviointia ohjaavaksi tekijäksi puhumattakaan torniasumisen kyselyistä. Näkymillä on monia vaikutuksia niin viihteellisyyden tekijänä mutta myös esimerkiksi hyvinvointia tukevana tekijänä. Kaupunkiympäristössä näkymät saavat uusia merkityksiä ja painotuksia. Näkymiä ei voi ohittaa, vaan ne ovat tulevaisuudessa entistä merkittävämpi osa asumista, myös päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Uudenlaista yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä Tutkimusten mukaan kodilta ja sen ympäristöltä odotetaan aiempaa enemmän elämyksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä, erityisesti kaupunkiympäristöissä. Tämä tuo kaupunkiasumisen uuteen valoon perinteisesti kerrostaloasumisen vahvuutena on koettu mahdollisuus anonyymiin asumiseen. On hyväksyttyä pitäytyä etäällä naapurista toisin kuin esimerkiksi rivitaloasumisessa. SRV:n eri kyselyissä voidaan kuitenkin tunnistaa tarve uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. Tutkimusten mukaan yhteistiloille osataan asettaa jo moninaisia odotuksia. Toistaiseksi taloyhtiöiden yhteistilat taipuvat vain harvoin erilaisiin käyttötarpeisiin. On kuitenkin odotettavaa, että esimerkkien lisääntyessä myös odotukset kasvavat ja aikaa myöten asumisen käytännöt muuttuvat. SRV:n torniasumisen hankkeet tuovat osaltaan mahdollisuuden tutkia ja toteuttaa yhteistilojen erilaisia toteutustapoja. Yhteistilat eivät siten yhdistä vain asukkaita, vaan ne saattavat yhdistää myös asukkaat ja rakennuttajan uudella tavalla. Asuinalueet kaipaavat omaleimaisuutta Asuinalueiden brändäyksestä puhutaan, mutta mikä todella merkitsee, on paikan identiteetti. Paikallisten ominaispiirteiden tunnistaminen ja niiden vahvistaminen on osa tulevaisuuden asumista. Toistaiseksi asuinalueiden ominaisuuksia arvioidaan alueen vallitsevan talotyypin mukaan (kerrostalovaltainen alue, pientalovaltainen alue jne.). Tärkeämpää olisi kuitenkin tunnistaa, millaisista ominaisuuksista asuinalue muodostuu ja vastaavatko nämä tekijät asukkaan omia tarpeita. 16

17 Alueellinen identiteetti on erityisen tärkeää tunnistaa ja sitä vahvistaa tornitalohankkeissa, jotka muuttavat kaupunkikuvaa sekä luovat uutta julkista ja puolijulkista kaupunkitilaa asuinalue on osa tulevaisuuden kaupunkikotia. Elämäntilanteet asettavat yhä omat vaatimuksensa Monet asumisen ulottuvuudet kulminoituvat elämäntilanteiden ymmärtämiseen. Asuntomessukyselyssä eri elämäntilanteet selittivät painotuseroja muun muassa ekologisuuden, viihteellisyyden ja turvallisuuden tavoitteiden painotuksessa. Elämäntilanteet yhdessä asukkaiden asenteiden kanssa vaikuttavat myös siihen, millaisen arvon esimerkiksi näkymät tai asuinalue saa arjen asumisessa. Vielä toistaiseksi asuntotuotanto nojautuu pitkälti ymmärrykseen anonyymistä keskiarvoasukkaasta tai vähintäänkin siitä, että tuotetaan joko pieniä asuntoja yksinasuville tai perheasuntoja perheille. Todellisuudessa elämäntilanteita on useita, eivätkä ne aina seuraa toisiaan perinteisen kaavan mukaa. Eri asukastyypeillä on erilaisia tarpeita ja toiveita asumisensa suhteen. Mikä sopii yhdelle yksinasuvalle tai perheelle, ei sovi toiselle näennäisesti samassa elämäntilanteessa olevalle. Samassa kotitaloudessa voi myös löytyä erilaisia asumisen asenteita. Asunnon laajeneminen osaksi kaupunkikudelmaa muuttaa käsitystämme kodista ja sen mahdollisuuksista. Samalla painopisteet asunnon toimivuuden ja kokemuksellisuuden välillä muuttuvat toimivuus yhdistyy kokemuksellisuuteen. Arkkitehtuurin merkitys korostuu. Pienikin voi olla kaunista, jos valoisuus ja näkymät laajentavat kotia ulkotilaan. Osaa taas puhuttelee asuminen rauhallisessa, ehkä maalaismaisessa ympäristössä. Asumisen tarpeet erilaistuvat ja yksilöllistyvät. Näiden tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen edellyttävät uutta toimintatapaa. Ei riitä, että kuunnellaan toiveita ja tarpeita; nämä odotukset on myös osattavat jalostaa erilaisiksi ratkaisuiksi tulevaisuuden asumiseen. Tarvitsemme erilaisia asumisen ratkaisuja, niin asuinhuoneistojen kuin erilaisten talotyyppien kohdalla, myös asuinalueiden osalta. Tulevaisuuden asuminen peräänkuuluttaa monimuotoisuutta. Erityisesti uusi yhteisöllisyys painottaa tarvetta uudenlaiseen asiantuntijuuteen ja vuorovaikutteisuuteen. SRV:n tulee osaltaan olla mukana synnyttämässä uutta asumisen dialogia, vuorovaikutteisuutta asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä. Sillä asuminen ei ole vain asuntoja, vaan asuminen on koteja, kaupunkialueita, palveluita, liikkumista ja harrastamista, työntekoa erilaisissa paikoissa. Asuminen on elämistä. 17

18 Lähteet Small places. Big dreams. A window on the quest for the dream house. Elitfönster Trendrapport Saatavilla [viitattu ] Strandell, Anna (2011) Asukasbarometri Asukaskysely suomalaisesta asuinympäristöstä. Suomen ympäristö 31. Suomen ympäristökeskus. Edita Prima Oy. Helsinki. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Trenditutkimus 2012 osa 1. Tiivistelmä raportista Big Dreams. Small Spaces. Saatavilla [viitattu ] Trendrapporten Svenska folkets egen syn på framtidens boende. Svensk Fastighetsförmedling. Saatavilla aspx [viitattu ] 18

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Trenditutkimus. Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen. www.tiivi.fi. Yhteenveto raportista

Trenditutkimus. Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen. www.tiivi.fi. Yhteenveto raportista Trenditutkimus Yhteenveto raportista Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen Liite 07.05.2012 Yhteenveto raportista Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen Näkemyksiä nykypäivän

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

Asuminen & Onnellisuus:

Asuminen & Onnellisuus: 4.8.2011 Asuminen & Onnellisuus: Oman pihan rauhaa vai koko kaupunki takapihalla? Suomalainen asuja on tyytyväinen oma koti oma piha oma rauha Vastaajia pyydettiin vastaamaan yhdellä lauseella kysymykseen:

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala Puu piha ja ympäristörakentamisessa Maria Riala Metla Sisältö Puiset pihatuotteet aiempaa tutkimustietoa Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Visuaalisen tutkimuksen tuloksia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä As Oy Jyväskylän Jokivillat Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä Ver 8.5.2014 Nykyaikainen unelmakoti Jokivarren viihtyisälle alueelle valmistuu tasokkaita ja nykyaikaisia kaupunkivilloja. Kohteen viisi lämminhenkistä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä EKOTEHOKKAAN ELINKAARIASUMISEN PALVELUKONSEPTIT YHTEISTYÖTAHOT TTS tutkimus (Työtehoseura) TKK

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Koti lähellä kaupungin keskustaa

Koti lähellä kaupungin keskustaa Koti lähellä kaupungin keskustaa Laadustaan tunnettu Jopera rakentaa upeita koteja viihtyisään ja pidettyyn Haapalehtoon. Alueella on runsaasti palveluja ja hyvät liikenneyhteydet. Matkaa Oulun kaupungintalolle

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Yksin ja kaksin. Yksin ja kaksin

Yksin ja kaksin. Yksin ja kaksin Yksin ja kaksin Asunto on lepoa varten. Toisinaan se on myös juhlatila, työhuone, piilopaikka, varasto, kohtaamispaikka tai pesä akkujen lataamista varten. Tyyli on tärkeää, mutta toimivuus ja sen takana

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014 Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

Muutamia ideoita BoKlok-kodin lisäsäilytysratkaisuiksi

Muutamia ideoita BoKlok-kodin lisäsäilytysratkaisuiksi Muutamia ideoita BoKlok-kodin lisäsäilytysratkaisuiksi Helppo resepti unelmakeittiöön BoKlok-kodin keittiöön saat lisää säilytystilaa pienilläkin muutoksilla. Jos kaipaat enemmän säilytystilaa, tutustu

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho Laatu 8.5.2013 on hyvä työ Laatu on hyvä työ Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT SISÄLTÖÄ: I. Tavoitteet II. Ratkaisuista III. Kohtuuhintaisuudesta IV. Kohteiden kiinnostavuudesta V. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla V i r A p Virtual Apartment s Service e-business @ VirAps Jarmo Suominen Arkkitehti SaFa / Projektipäällikkö UIAH e-business mahdollisuudet rakennusalalla VIRAPS on internetissä toimiva palvelu jonka avulla

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot Lappli-senioritalot 1 Huolettoman asumisen aika 2 Lappli ajattelee asumista seniorikansalaisen näkökulmasta! Onko Sinulle tai läheisellesi koittanut elämänvaihe, jossa nykyisessä asunnossa asuminen ja

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 1 Nyt ennakkomarkkinoinnissa upea rivitalo järven rannalla! As Oy Kotaranta rakennetaan omalle tontille Leppäveden rantaan. Yhtiö on vapaarahoitteinen ja käsittää yhden

Lisätiedot

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Esityksessä pohdin Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Poolhouse Piccolo Uno

Poolhouse Piccolo Uno POOLHOUSE MALLISTO - KUN HALUAT JOTAIN MUUTA Uusi Poolhouse mallisto vastaa ihmisten erilaisiin tarpeisiin pelkistetyllä ja toimivalla designilla joka erottuu joukosta tyylikkäästi edukseen. Mallistosta

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki

Sinivalkoinen jalanjälki Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen strateginen suunnittelu Tampere 8.-9.6.2011 DEMO & MAL toimijoiden koulutustapaaminen Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali Markku Hedman Professori

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät. Terhi Anttila Hannu Tuuri

Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät. Terhi Anttila Hannu Tuuri Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät Terhi Anttila Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,

Lisätiedot