1 (7) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYSPUHE. Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, 1 Puheen sisältö

Transkriptio

1 ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 ENJOHTAJAN TERVEHDYS 1 Puheen sisältö 2 Asianajajakunta 2.1 Tarkoitus Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, Hyvät asianajajakollegat, Mikä on työmme tarkoitus? Mikä on tavoitteemme? Mikä on asianajajalaitosta hallinnoiva Asianajajaliitto? Kuka on asianajaja? Edellä mainitut neljä kysymystä ja vastaukset niihin muodostavat tervehdysviestini ensimmäisen osan. Tämän jälkeen käsittelen oikeuspoliittisen forumin aihetta ja viimeksi vielä esittelen muutamalla sanalla dosentti Kaisa Kautto-Koivulan aiheen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artikan mukaan jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä. World Justice Project järjestö, joka on yksi maailmanlaajuisista oikeusvaltioperiaatetta edistävistä yhteisöistä, edellyttää oikeusvaltiolta, että oikeuden saatavuudesta huolehtivat ammattitaitoiset, riippumattomat ja eettisesti korkeatasoiset tuomarit ja asianajajat. Ihmisoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltion toimivuus edellyttävät riippumatonta asianajajakuntaa. Sellaista oikeusvaltiota, jossa ei olisi riippumatonta asianajajalaitosta, ei ole olemassa. 1 (7)

2 Kun oikeusvaltion perusteet ovat jotakuinkin kunnossa, kuten meillä Suomessa, voi riippumattoman asianajajalaitoksen tarve tuntua vähäiseltä. Suomalaisen asianajajan kannalta on olennaista ja ehkä helpottavaakin havaita, että jokainen lain ja hyvän asianajajatavan mukaisesti suoritettu toimeksianto on oikeusturvateko, joka edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Asianajajan jokapäiväinen työ on olennainen osa toimivaa oikeusvaltiota. Asianajajina olemme etuoikeutettuja, koska meidän ammatillamme on tarkoitus, jota mikään toinen ammatti ei voi korvata. Asianajajakuntaa yhdistää toimintamme tarkoitus: Asianajaja turvaa oikeusvaltion. 2.2 Tavoite Tavoittelemme sitä, että yksityiset ja yritykset mieltävät asianajajat ammattitaitoisiksi oikeudellisten palveluiden tarjoajiksi; yhteiskunta tunnustaa laajasti asianajajakunnan merkittävän roolin oikeusolojen kehittäjänä; ja että asianajajakuntaan kuuluminen koetaan hyödylliseksi ja sitä arvostetaan. Tavoitteet voi kiteyttää visioksi: Kaikki luottavat asianajajaan. Hyvät kollegat, visio ei voi täyttyä ilman jokaisen asianajajan pyrkimystä edellä kertomieni tavoitteiden täyttämiseen. Mitä tavoitteiden täyttyminen vaatii? Miten meidän tulee toimia? Millä me luomme luottamusta? Meillä on oltava ammattitaito, jota me jatkuvasti ylläpidämme ja kehitämme. Jokaisen asianajajan on huolehdittava täydennyskoulutuksestaan. Toivon, että tätä ei koeta velvollisuudeksi vaan nähdään mahdollisuutena. Asianajajaliiton on puolestaan järjestettävä koulutusta ja tuettava asianajajia siten, kehittyminen ja kouluttautuminen on asianajajille mahdollisimman helppoa ja tehokasta. 2 (7)

3 2.3 Grundläggande värderingar Meillä on oltava kyky välittää oma ammattitaitomme päämiehellemme. Asiakaspalvelukyky on merkittävä osa asianajajan ammattitaitoa. Asianajajan lojaalisuus, asianajajan perusarvoista ehkä tärkein, välittyy asiakkaalle asianajajan tekojen kautta. Asiakkaan on voitava luottaa asianajajaansa ja tämä on usein mahdollista vain, mikäli asianajaja käyttäytymisellään osoittaa ansaitsevansa luottamuksen. Meidän on toimittava siten, että vastapuolet, tuomarit ja viranomaiset tunnistavat asianajajat ammattitaitoisina oikeudellisten palveluiden tarjoajina. Vastapuolien, tuomarien ja viranomaisten on voitava luottaa siihen, että asianajajat hoitavat tehtävänsä lain ja hyvän asianajajatavan mukaisesti. Meidän on esiinnyttävä asiallisesti ja moitteettomasti. Tämä tarkoittaa hyvän asianajajatavan tinkimätöntä noudattamista siten, että asiakkaan oikeuksien ja etujen ajaminen ei saa antaa perustetta huonoon käytökseen. Monen asianajajan mielestä painavin peruste asianajajakuntaan kuulumiselle on yhteisöllisyyden tunne; se, että asianajaja saa tukea asianajajakollegoiltaan, mikä tunne toivottavasti ulottuu myös Asianajajaliiton toimintaan. Asianajajaliiton on toiminnallaan osoitettava, että asianajajakuntaan kuuluminen hyödyttää myös yksittäistä asianajajaa. Asianajajakuntaan kuuluminen on Suomessa vapaaehtoista oikeudellisten palveluiden tarjoajille. Meille asianajajille teidän paikalla olevien tuomarien, syyttäjien ja viranomaisten sekä sidosryhmäläisten kannustavat mielipiteet asianajajien toiminnan arvostamisesta edesauttavat sitä, että oikeudellisten palveluiden tarjoaja haluaa kuulua asianajajakuntaan ja nauttia siitä arvostuksesta, jota asianajajakunnalle osoitetaan. De grundläggande värderingarna som utformats och bestyrkts inom vår yrkeskår bidrar till att ge oss förtroende: lojalitet, oberoende, ojävighet, förtroende och 3 (7)

4 oförvitlighet. 2.4 Asianajajaliiton tehtävistä 2.5 Asianajajan käsite Asianajajakunnan tavoitteen saavuttamiseksi Asianajajaliitolla on seuraavat päätehtävät: Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti oikeusolojen kehittämiseen. Viisaat sanovat, että toiminnan määrittämisessä on jopa tärkeämpää todeta mitä ei tehdä kuin mitä tehdään. Niinpä: Asianajajaliitto ei ole ammattiliitto. Asianajajaliitto ei ole yrittäjäjärjestö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys. Asianajajaliitto on perustettu lailla ylläpitämään valtiovallasta riippumatonta, oikeuslaitokseen sisältyvää asianajajalaitosta. Laki tai liiton säännöt eivät anna asianajajalle helposti omaksuttavaa määritelmää. Tämä on vaikeuttanut viestintää ja asianajajan käsitteen omaksumista. Asianajajan käsite on jäänyt suurelle yleisölle vieraaksi. Otan esimerkin vauva.fi -nettikeskustelupalstalta: klo 19.37: Miten/mihin tehdä tehdään valitus asianajajasta? klo 19.48: Tarkistakaa aina, että asianajaja oikeasti kuuluu Asianajajaliittoon. Kaikki eivät kuulu, jolloin ei saa käyttää edes asianajaja-nimikettä vaan ovat lakimiehiä. Näiden liittoon kuulumattomien epäasiallisuuksiin on todella vaikea puuttua klo 20.23: Tarkistin ja tämä firma ei kuulu Suomen Asianajajaliittoon klo 21.49: Suomen Asianajajaliittoon ei tuo firma kuulu mutta kovasti mainostavat olevansa varatuomareita, mitä sekin nyt sitten tarkoittaa, en tiedä. 4 (7)

5 Tietoisuuden levittäminen ei siis ole helppoa ja tulee kestämään pitkään. Yhteisesti käytetyllä määritelmällä voimme kuitenkin helpottaa tiedon leviämistä: Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut kokenut lakimies. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. 3 Näennäisistä uudistuksista kokonaisuudistuksiin onko oikeudenhoidolla visiota Oikeuspoliittisen forumin teemana on: Näennäisistä uudistuksista kokonaisuudistuksiin onko oikeudenhoidolla visiota. Oikeudenhoito on toimintaa, jolla valtio järjestää ja hoitaa lakien soveltamisen käytäntöön. Oikeudenhoidon toteuttamiseksi tarvitaan materiaalista lainsäädäntöä, prosessuaalista lainsäädäntöä ja oikeuslaitoksen, joka käsittää tuomioistuin-, syyttäjä- ja asianajajalaitoksen, ulosoton ja Rikosseuraamuslaitoksen, tila- ja tietotekniikkaresurssit sekä henkilöstö. Materiaalisen lainsäädännön osalta vireillä on tai on juuri ollut esimerkiksi itsepesun kriminalisointi ja törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointi, jotka voimaan tullessaan ilmeisesti ankaroittavat rangaistuksia. Vastaavasti vireillä on sananvapausrikosten uudistaminen, jossa taustalla ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen moitteet Suomen liian ankarista rangaistuksista, ja suojaamattoman verkon käyttämisen kriminalisoinnin jokin aika sitten luovuttiin. Onko rikosten rangaistavuudessa linja vai onko kyse aina vain yksittäistapauksien ratkaisemista? Hallitusohjelmassa todetaan, että eri rikoksista tuomittavien rangaistuksen keskinäistä suhdetta on syytä tarkastella oikeudenmukaisuusnäkökulmasta. Tällaisen tarkastelun aloittaminen pikaisesti olisi tervetullutta. Oikeuslaitoksen tila- ja tietotekniikkaresurssitarve liittyy vahvasti siihen, millainen on tulevaisuuden prosessi. Jos prosessi muuttuu joko tietotekniikan hyväksikäytön kautta tai muutoin, muuttuvat myös tilatarpeet. Pitkäjänteisen suunnittelun tarve korostuu juuri nyt, kun hovi- ja hallinto-oikeusverkostoa ollaan uudistamassa. Päätökset hovi- ja hallinto- 5 (7)

6 oikeuksien määrästä ja sijoittamisesta tulisi perustua perusteelliseen arvioon siitä, kuinka oikeutta käydään tulevaisuudessa. Suullisten käsittelyjen määrä ja mahdollisuudet osallistua etäyhteyksin oikeuden istuntoihin vaikuttavat siihen, kuinka tiheä ylioikeusverkostomme tulisi olla. Riita- ja rikosprosessissa suullista käsittelyä pyritään vähentämään nykyisestä. Vastaavasti hallintolainkäyttöä ollaan kehittämässä siten, että suullisten käsittelyiden määrä lisääntyy, ainakin etäyhteyksiä hyödyntämällä. Hallintolainkäytön kehittämistä koskevan prosessityöryhmän mietinnössä todetaan, että kansainvälisessä vertailussa Suomen järjestelmä poikkeaa siitä, millä tavoin päätöksen tehneen hallintoviranomaisen prosessuaalinen asema on tavallisesti järjestetty muissa maissa. Niissä on tavallista, että päätöksen tehneellä viranomaisella on asianosaisasema oikeudenkäynnissä. Tällöin hallintoprosessissa olisi kaksi osapuolta; toisaalla viranomainen ja toisaalla kansalainen tai yritys. Vuoden 2003 tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea totesi, että Suomessa hallintoprosessiin osallistuvien hallintoviranomaisten osittain täsmentymätön asema ei ole ongelmatonta menettelystä saatavan kokonaiskuvan kannalta. Sama näkemys kuultiin rikosprosessista ennen vuoden 1997 rikosprosessiuudistusta, jolloin tuomioistuinjohtoisesta tutkintamenetelmästä luovuttiin. Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämistä koskevissa lausunnoissa on todettu, että muutoksenhakutuomioistuimet tulisi keskittää samoille paikkakunnille lainkäytön keskuksiksi. Jos kerran prosessimuodot ovat lähestymässä toisiaan ja jos fyysinen läheisyys eri prosessimuotojen ylioikeuksille koetaan tarpeelliseksi, niin olisiko hovi- ja hallinto-oikeudet syytä yhdistää yleisiksi ylioikeuksiksi. Puuttuuko kantti? Yhdistettyjen ylioikeuksia olisi merkittävästi vähäisempi määrä kuin nykyisiä hovi- ja hallinto-oikeuksia yhteensä. Yhdistettyjen ylioikeuksien toiminnan laajuus yhdistettynä kyseisellä paikkakunnalla toimivan käräjäoikeuden kanssa mahdollistaisi lainkäytön keskuksen muodostamisen usealle paikkakunnalle. Toinen ihmetyksen aihe on erilaisten tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyjen tarve sen vuoksi, että nykyinen oikeudenkäyn- 6 (7)

7 timenettely on liian raskas ja kallis. Ihmiset eivät uskalla hakea oikeutta kustannusten ja ratkaisun saamiseen kuluvan pitkän ajan vuoksi. Olemmeko rakentaneet niin täydellisen oikeudenkäyntimenettelyn, että käytännön oikeussuoja jää saamatta? Jos nykyinen trendi jatkuu, oikeustaloissa ei tarvita enää tiloja siviilioikeudenkäyntejä varten, koska riidat hoidetaan joko jonkinlaisessa lautakunnassa kevennetyssä menettelyssä tai välimiesmenettelyssä. Suomesta puuttuvat oikeudenhoidon pitkän linjan tavoitteet. Nyt olisi oikea hetki pohtia, mitä oikeudenhoidolta ja oikeuslaitokselta odotetaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. 4 Tulevaisuus haaste ja mahdollisuus asianajopalveluille 5 Lopputoivotus Filosofian tohtori, tekniikan lisensiaatti, dosentti Kaisa Kautto-Koivula pohtii oikeuspoliittisen forumin jälkeen aihetta tulevaisuus haaste ja mahdollisuus asianajopalveluille. Kerroin aluksi asianajajakunnan visiosta, tulevaisuuden tavoitetilasta. Oikeuspoliittisen forumin aiheessa tutkitaan oikeudenhoidon tulevaisuuden tavoitteita. Dosentti Kautto-Koivulan aihe on jatkumoa edellä mainituille. Tänään emme ole katsomassa nykyisyyteen tai menneisyyteen vaan olemme rohkeasti pohtimassa tulevaisuutta ja etenkin sen tuomia mahdollisuuksia. Toivon, että otatte kaiken irti asianajajapäivien ammatillisesta annista. Nauttikaa myös toistenne seurasta. Meitä on illalla paikalla jälleen uusi ennätys, runsaasti yli illastajaa. Muistakaa, että juomapisteitä on illalla muitakin kuin pyöreän salin edessä oleva baari. Toivotan malttia ja juhlamieltä. Mika Ilveskero Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja 7 (7)