Työnjaon ja toimintatapojen kehittäminen suun terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työnjaon ja toimintatapojen kehittäminen suun terveydenhuollossa"

Transkriptio

1 1 Työnjaon ja toimintatapojen kehittäminen suun terveydenhuollossa Toike-hanke Loppuraportti Oulu Haukipudas Kiiminki

2 2 Tiivistelmä Aikuisten hammashuoltouudistuksessa vuonna 2003 poistettiin terveyskeskuksiin hammashoitoon pääsyä rajoittaneet ikärajat. Samalla yksityisellä sektorilla KELA-korvaukset laajennettiin koskemaan kaikenikäisiä. Tämän seurauksena kunnalliseen suun terveydenhuoltoon on hakeutunut runsaasti uusia potilaita. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi suun terveydenhuollon on koko maassa jatkuvasti kehitettävä toimintatapojaan mm. lisäämällä työntekijäryhmien välistä työnjakoa. Tämän hankkeen tarkoituksena oli kehittää suun terveydenhuollon toimintatapoja ja työnjakoa lähtien potilaasta ja päätyen organisaatio- ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön. Erityisesti tavoitteena oli nopeuttaa ja helpottaa väestön pääsyä suun terveydenhoitoon. Jos työnjako saadaan toimimaan, yhtä hammaslääkäriä (tiimiä) kohti laskettuna on mahdollista saada hoidettua huomattavasti enemmän potilaita vuodessa vaikuttamatta annetun hoidon laatuun. Perinteisellä toimintatavalla toimien keskiarvo Suomessa on ollut noin 800 potilasta hammaslääkäriä (tiimiä) kohti vuodessa. Hankkeeseen osallistuivat Oulun kaupunki (vetäjä), Haukiputaan kunta ja Kiimingin kunta. Hankeen yhteistyökumppaneita olivat lisäksi Nordic Healthcare Group, Oulun omahoitohanke, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattiopisto ja Terveys ry. Hankkeen toteutusaika oli Hankeen keskeisenä tavoitteena oli suun terveydenhuollon työntekijäryhmien välisen työnjaon kehittäminen: tehtävien siirtäminen hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja hammashoitajille. Työnjaon kehittämisen lisäksi tavoitteena oli toimintamallien uudistaminen. Tavoitteena oli myös sektorirajat ylittävän yhteistyön lisääminen suun terveyden edistämisessä ja hyvän suun terveyden ylläpitämisessä kuntalaisten elämänkaaren eri vaiheissa. Kuntalaisia haluttiin aktivoida toimimaan itse oman suun terveytensä edistäjinä. Tavoite oli, että suun terveyden edistämisestä tulisi luonnollinen osa kuntalaisten tervettä ja itsenäistä elämää. Kuntalaisten omatoimisuutta ja terveiden valintojen tekemistä pyrittiin lisäämään. Hankkeen aikana kehitettiin toimintamalli, jota pilotoitiin vuoden ajan yhdellä Oulun kaupungin alueella. Pilotoinnin aikana mallia hiottiin ja kehitettiin, ja sen jalkautus koko Oulun kaupungin suun perusterveydenhuoltoon aloitettiin. Myös muissa hankkeeseen osallistuneissa kunnissa toimintamallia on lähdetty ottamaan käyttöön.

3 3 1. Hankkeen tausta Koko väestöä koskeva kansanterveyslain muutos (1219/ ) ja sairausvakuutuslain muutos (1202/ ) tulivat voimaan alkaen vaiheittain. Joulukuun 1. päivästä 2002 alkaen suun terveydenhoidon sairausvakuutuskorvaukset yksityishammaslääkärien antamasta hoidosta koskivat iästä riippumatta kaikkia. Kansanterveyslain uudistus salli kunnille siirtymäajat siten, että viimeistään alkaen kaikilla kuntalaisilla oli niin halutessaan oikeus hakeutua kunnalliseen suun terveydenhoitoon. Asiakkaan ikä ei voinut olla enää perusteena hoitoon pääsylle. Hammashoitouudistus toi myös Oulussa suun terveydenhuoltoon runsaasti uusia potilaita. Uusia hoitoon oikeutettuja asiakkaita tuli Valtakunnallisten arvioiden mukaan näistä noin kolmasosa tulisi hakeutumaan kunnalliseen suun terveydenhoitoon. Näin on käynyt myös Oulussa. Uudistus on ruuhkauttanut Oulun kaupungin suun terveydenhuollon toimipisteet. Ruuhkien purkamiseksi oli välttämätöntä lähteä kehittämään uusia toimintatapoja. Aikuisväestö on enenemässä määrin tietoinen mahdollisuudestaan hakeutua terveyskeskukseen suun terveydenhoitoon. Potilaan maksuosuus terveyskeskuksessa annetusta hoidosta on huomattavasti pienempi kuin yksityishammaslääkärillä annetusta hoidosta. Oulun kaupungin suun terveydenhuollossa kiireettömään suun tutkimukseen ja hoitoon on jatkuvasti kahden-kolmen tuhannen potilaan jono. Ajallisesti jonotusaika on lähennellyt ajoittain ja joillakin alueilla jo puolta vuotta. Aikuisten suun terveydenhoitouudistus on näkynyt myös yksityishammaslääkäreiden vastaanotoilla niin, että Suomen Hammaslääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan työtilanne ei ole ollut yksityissektorilla näin hyvä kertaakaan kansanterveyslain säätämisen jälkeen. Lasten ja nuorten hampaiden terveydentilan hyvä kehityssuunta oli nähtävissä tervehampaisten osuuden moninkertaisena lisäyksenä vuosina Kun vuonna 1976 Suomessa 12-vuotiaista vain yksi sadasta oli tervehampainen, vastaava luku vuonna 1991 oli 30. Hyvä kehityssuunta tasaantui ja pysähtyi 1990-luvulle tultaessa. Viime vuosina on alkanut tulla hälyttäviä tietoja lasten ja nuorten hampaiden reikiintymisen lisääntymisestä. Syynä on suun terveyteen vaikuttavien terveystottumusten huonontuminen. Lähivuosina suun terveydenhuollon kysyntään ja toiminnan sisältöön vaikuttavat oleellisesti väestön ikääntyminen ja hampaallisen vanhusväestön määrän lisääntyminen, sekä myös poti-

4 4 laiden lisääntyneet toiveet ja vaatimukset suun terveydenhoidolle. Kotona asuu nykyään toimintakyvyltään entistä huonokuntoisempia vanhuksia, jotka tarvitsevat apua suun terveyden ylläpitämisessä. Potilaiden terveydentilassa tapahtuneet muutokset, väestön koulutustason lisääntyminen, hygienia- ja ruokailutottumuksissa tapahtuneet muutokset yhdistyneenä tietämyksen lisääntymiseen suusairauksien ehkäisymenetelmistä sekä korjaavassa että kuntouttavassa hammashoidossa vaativat uusia lähestymistapoja väestön suun terveydenhoidossa. Toimintatapoja ja työnjakoa on kehitettävä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisiksi. Oulun kaupunki lähti heti alussa vastaamaan aikuisten hammashoitouudistuksen mukanaan tuomaan kunnallisten hoitopalvelujen kysynnän lisääntymiseen. Henkilökuntaa palkattiin lisää, toimitiloja nykyaikaistettiin ja uusia rakennettiin. Jo ennen Toike-hanketta työnjakoa kehitettiin, tarkastusvälejä pidennettiin, hoitoja jaksotettiin ja hoitojen sisältöä kehitettiin. Muutosten vauhdittajana käytettiin tulospalkkioita. Tulospalkkiot ovat nyt käytössä koko suun terveydenhuollon perustoiminnassa. 2. Hankkeen tarkoitus Rahoitushakemus: Hankkeen tarkoituksena on kehittää suun terveydenhuollon toimintatapoja ja työnjakoa lähtien potilaasta ja päätyen sektorirajat ylittävään yhteistyöhön. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa koko väestön pääsyä suun terveydenhoitoon. Tavoitteena on saada potilaat itse vastaamaan suun terveydentilansa edistämisestä ja ylläpitämisestä. Hammashuollon henkilöstöryhmät pyritään saamaan toimimaan koulutustaan vastaavissa tehtävissä, mieluiten koulutuksensa ja taitojensa sallimalla ylärajalla. Yhteistyötä sairauksien ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja suun terveyttä ylläpitävässä hoidossa lisätänä terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. Keskeisimmät tavoitteet: 1. Suun terveydenhuollon työntekijäryhmien välisen työnjaon kehittäminen: tehtävien siirtäminen hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja hammashoitajille. Työnjaon kehittämisen lisäksi tavoitteena on työjakoa tukevan toimintamallin uudistaminen.

5 5 2. Sektorirajat ylittävän yhteistyön lisääminen suun terveyden edistämisessä ja hyvän suun terveyden ylläpitämisessä kuntalaisten elämänkaaren eri vaiheissa. Tavoite pitää sisällään kolmannen sektorin. 3. Kuntalaiset ovat itse aktiivisia suun terveyden edistäjiä. Tavoitteena on, että suun terveyden edistäminen on luonnollinen osa kuntalaisten tervettä ja itsenäistä elämää. Kuntalaisten omatoimisuutta ja terveiden valintojen tekemistä pyritään lisäämään. 3. Hankkeeseen osallistuvat tahot Oulun kaupungin suun terveydenhuolto (hankkeen vetäjä) Haukiputaan kunnan hammashuolto Kiimingin kunnan hammashuolto 4. Hankkeen toteutus Tavoitteen saavuttamiseksi keskeisten kehittämiskohteitten valinnan jälkeen valittiin toimintaympäristöön sopiva työnjakomalli, määriteltiin koulutustarpeet ja laadittiin koulutussuunnitelma. Tärkeimmät kehittämiskohteet tämän hankkeen puitteissa olivat: työnjaon kehittäminen suun terveydenhuollon sisällä, sektorirajojen ylittäminen terveyden edistämistoiminnassa ja kuntalaisten aktivoin oman suunsa tehokkaaseen terveydenhoitoon. Työnjakomalli otettiin käyttöön valitussa pilottikohteessa. Valittuun työnjakomalliin suunniteltiin optimiolosuhteet. Uusien toimintatapojen seurantamenetelmiä kehitettiin ja mittareita tarkennettiin. Uusien toimintatapojen käyttöönottoa arvioitiin pilotoinnin aikana. Kehittämistä vaativia kohtia tarkennettiin ja toimintamallien käyttöönottoa laajennettiin pilottialueen ulkopuolelle. 5. Hankkeen toteutuksen taustatyö Vuonna 2004 jätettiin hankesuunnitelma ja rahoitushakemus Oulun lääninhallitukselle. Myönteinen rahoituspäätös lääninhallitukselta saatiin helmikuussa Rahoitus saatiin kansallisen terveyshankkeen rahoista. Hanke toteutettiin yhteistyössä Haukiputaan ja

6 6 Kiimingin kuntien kanssa. Hanke jakautui vuosille Oulun kaupungin suun terveydenhuolto toimi hankkeessa vetäjänä. Projektikoordinaattori aloitti työnsä Hankkeen aloitusilmoitus jätettiin Oulun lääninhallitukselle Oulun kaupungin terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilaisen päätöksellä asetettiin projektiryhmä ja seurantaryhmä. Projektiryhmä koostui osallistuvien kuntien suun terveydenhuollon henkilökunnasta. Seurantaryhmän kokoonpanoon kuului sosiaali- ja terveysministeriön, lääninhallituksen edustajista ja hankkeeseen osallistuvien kuntien terveydenhuollon johtavia lääkäreitä. Hankkeen vastuulliseksi johtajaksi nimettiin palveluyksikköpäällikkö Sakari Kärkkäinen. Projektiryhmä aloitti työnsä Jo ennen hankkeen aloittamista Oulun kaupungin suun terveydenhuollossa työskenteli useita kehittämistyöryhmiä, joiden töiden tuloksia voitiin käyttää hyödyksi hankkeessa. Haukiputaalla ja Kiimingissä on ollut myös aktiivista kehitystoimintaa suun terveydenhuollon eri osa-alueilla. Hankkeessa paneuduttiin erityisesti työnjakokysymyksiin. Projektiryhmä aloitti työskentelynsä eri kuntien nykytilan kartoituksella. Tavoite oli löytää tärkeimmät työnjaon uudistamista vaativat kohteet. Kevään 2006 aikana hankkeeseen osallistuvien kuntien suun terveydenhuollossa toteutettiin toimintolaskenta. Sen avulla voitiin kartoittaa kehittämiskohteita ja tarkentaa hankkeen tavoitteita. Toimintolaskennan avulla saatiin tietoa myös kustannusten jakautumisesta toiminnoille. Tietojärjestelmien kautta saatavan tilastoaineiston säännöllinen analysointi on pohjana tarvittaville kehitystoimenpiteille. Jotta tietojärjestelmästä saatava aineisto kuvaisi toimintaa mahdollisimman tarkasti, täytyy henkilökunnalla olla selkeät ohjeet asiakastietojärjestelmien yhdenmukaisesta käytöstä. Henkilökunnan käytössä olevia ohjeita on pyritty muokkaamaan selkeämmiksi ja helposti löydettäviksi/hyödynnettäviksi. Oulun kaupungin suun terveydenhuollon kuvaustoiminnan digitalisointi aloitettiin vuoden 2008 aikana. Suun terveydenhuoltopiireillä on asiakaspalvelussa mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita apuna ajanvaraustoiminnassa. Mobiilipalveluiden käytön tehostamiseen on kiinnitetty huomiota hankkeen aikana. Yhteistyössä Oulun Omahoito-hankkeen kanssa on pyritty lisäämään potilaiden mahdollisuuksia saada tietoa itsehoidon toteuttamiseksi. Omahoitohankkeen myötä Kaakkurin alueen potilaat voivat saada vastauksia kysymyksiinsä verkkoneuvonnan kautta. Nettiajanvaraus Kaakkurin hammashoitolan suuhygienistin vastaanotolle aloitetaan kevään 2008 aikana.

7 7 2.3 Toiminnan muutos / Tuiran pilotti Työnjakomallin valinta Pilotissa toteutettavaa työnjakomallia varten laadittiin toimintaohjeet hammaslääkäreille, hammashoitajille ja suuhygienisteille sekä avoterveydenhuollon terveydenhoitajille. Uudet toimintamallit tehtiin alle kouluikäisille, koululaisille, aikuisille ja ikääntyville. Lisäksi ohjeistettiin toimintatavat uusille asiakkaille ja erityisryhmille. Oulun kaupungin suun terveydenhuollon toimintatapojen muuttamisen/kehittämisen pilottialueeksi valittiin Tuiran suun terveydenhuoltopiiri. Turan suun terveydenhuoltopiirin alueella asuu noin oululaista. Tuiran suun terveydenhuoltopiirissä työskenteli pilotoinnin aikana seitsemän hammaslääkäriä perushammashoidossa ja yksi hammaslääkäri, joka vastaa piirin oikomishoidoista. Vaativimmat oikomishoidot on koko kaupungissa keskitetty erikoishammaslääkäreille suun erikoishoidon yksikköön (SEHY). Hammashoitajia oli kymmenen ja suuhygienistejä pilotin myötä kolme, aikaisemman kahden sijasta. Yhden suuhygienistin työpanoksesta puolet kohdistuu oikomishoitoon. Välinehuoltajia on kaksi ja he vastaavat koko terveysaseman välinehuollosta. Uuden työnjakomallin pilotointi aloitettiin lokakuun alussa Pilotti jatkui vuoden 2007 loppuun. Pilottialueelle muodostettiin hoitotiimit, jotka muodostuivat hammaslääkäristä, hammashoitajasta ja kolmasosasta yhden suuhygienistin työpanosta. Koulut, hoitolaitokset ja palvelukodit jaettiin tiimeille. Aikuispotilaat jaettiin tiimeille niiden kulloisenkin työtilanteen mukaan. Yhden tiimin hoitovastuulle annettiin noin potilasta Työnjako Tuiran pilotissa Hammashoitajat, suuhygienistit ja terveydenhoitajat tekevät terveystarkastuksia, hoidon tarpeen arviointeja ja koulutuksensa mukaisia työtehtäviä. Tarvittaessa potilas ohjataan hammaslääkärille, joka tutkii potilaan ja tekee hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma pitää sisällään mahdollisen suunnitelman hoidon jaksottamisesta, seuraavista tarkastusajankohdista ja siitä, kuka tarkastukset tekee. Työnjako perustuu tiimin toteuttamaan yhteistyöhön.

8 8 Työnjaon toimintamalli kaaviona: Pilotin toimintamallit ja ohjeet Odottavat perheet ja 0-2-vuotiaat Lastenneuvolan ja suun terveydenhuollon yhteistyöstä ja käytännöistä kirjoitetaan kirjalliset ohjeet. Suun terveyden riskiryhmiin kuuluvat lapset pyritään löytämään ja ohjataan asianmukaiseen ehkäisevään ja korjaavaan hoitoon. Terveyden edistämisessä pyritään sektorirajat ylittävään työhön. (Lastenneuvola perheiden tukena, opas työntekijöille, STM, 2004:14, s. 38) Odottavien vanhempien ohjaus Raskauden alkuvaiheessa neuvolakäynnillä terveydenhoitaja kertoo odottaville vanhemmille suun terveydenhoitopalveluista. Vanhemmille annetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisema Odottava perhe, odottava äiti ja isä -lehtinen. Terveydenhoitaja tiedottaa vanhemmille suuhygienistin pitämästä ryhmätilaisuudesta. Ryhmätilaisuus pidetään, kun lapsi

9 9 on noin kolmen kuukauden ikäinen. Suuhygienistit suunnittelevat tilaisuutta varten diaesityksen. Terveydenhoitaja kertoo odottavien vanhempien suun terveyden merkityksestä lapselle ja odottavan äidin suussa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista raskauden aikana. 0-2-vuotiaat Terveydenhoitajan toteuttama suun terveydenhoidon neuvonta Kolmen kuukauden ikäisten lasten vanhempien ohjaus Terveydenhoitaja tiedottaa suun terveydenhoidon tilaisuudesta kolmen kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. Ryhmätilaisuus pidetään lastenneuvolassa ja sen pitää suuhygienisti. Tilaisuuteen toivotaan osallistuvan lapsen kanssa molemmat vanhemmat. Sopiva ryhmäkoko on osallistujaa. Neuvonnan sisältö: Vanhempien suun terveyden edistäminen ja omien suunhoitotapojen ja tottumusten tarkistaminen Ksylitoli Lapsen hampaiden kehittyminen Streptokokki mutans- bakteerin tarttuminen ja tartunnan ehkäisy Imetys Tutin/tuttipullon käyttäminen Lapsen suun ja hampaiden puhdistaminen Kuuden kuukauden ikäiset lapset Terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun. Lapsi saa hammasharjan ja terveydenhoitaja opastaa vanhempia lapsen suun puhdistamiseen. Terveydenhoitaja muistuttaa Streptokokki mutans - bakteeritartunnasta ja sen ehkäisystä. Tällä käynnillä keskustelun aiheena ovat perheen ruokailutavat, säännöllinen ruokailurytmi ja terveellinen ruokavalio. Lapsen janojuomaksi suositellaan vettä. Terveydenhoitaja antaa vanhemmille Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaiseman lehtisen Pikkuvauvat ja parivuotiaat.

10 10 Yksivuotiaat lapset Käynnin yhteydessä terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun ja hampaat. Hän muistuttaa hampaiden puhdistamisesta iltapesun yhteydessä. Fluoritahnan käytön aloittamista suositellaan lapsen ollessa 1 ½-vuotias. Terveydenhoitaja muistuttaa säännöllisen ruokailun ja terveellisen ruokavalion merkityksestä hampaiden terveyden kannalta. Vanhempien omaa esimerkkiä korostetaan. Keskustellaan tutista ja tuttipullosta luopumisesta. Kaksivuotiaat lapset Terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun ja hampaat. Käynnin aikana keskustellaan suun terveyttä edistävistä asioista; hampaiden puhdistaminen, terveellinen ravinto, napostelun välttäminen. Herkkuhetki voi olla kerran viikossa. Ksylitolituotteet ovat hyvä vaihtoehto. Terveydenhoitaja tietää perheiden tarpeet ja vanhempien voimavarat. Hän tarvittaessa ohjaa lapsen vanhempineen suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle. Mikäli lapsen hampaat ovat terveet ja suunhoito kotona onnistuu, seuraava käynti on suuhygienistin vastaanotolla, kun lapsi on kolmevuotias. Käynnin ajankohta kirjataan lapsen neuvolakorttiin. Lapsen vanhemmat varaavat itse tarkastusajan suuhygienistin vastaanotolle. Terveydenhoitaja kirjaa antamansa suun terveydenhoidon ohjauksen ja lapsen suun tarkastuksen lapsen neuvola-asiakirjoihin ja neuvolakorttiin. Kolmevuotiaan suun tarkastus ja kotihoidon ohjaus Kaikille kolmivuotiaiden vanhemmille/huoltajille lähetetään kehotus varata aika suuhygienistin/hammashoitajan vastaanotolle lapsen suun ja hampaiden tarkastusta varten. Suuhygienistin/hammashoitajan vastaanotolla tehdään suun terveystarkastus ja selvitetään lapsen suun terveyteen vaikuttavat kotihoitotottumukset, ja annetaan tarpeellinen ohjaus. Suositukset: o Hampaiden puhdistus lasten fluorihammastahnalla kahdesti päivässä vanhempien avustuksella. o Säännölliset ateriat. Napostelun välttäminen.

11 11 o o o o o Janojuomaksi vesi. Mehujen haitalliset vaikutukset hampaisiin. Yhtenä vaihtoehtona herkkuhetki kerran viikossa. Ksylitolipurkka/-pastilli aterian ja herkkuhetken päätteeksi. Lisäfluorin käytön suositus, mikäli lapsella on alkavaa reikiintymistä. Imeskelytottumukset Suun tarkastus Tarkastus suoritetaan hammashoitotuolissa. Samalla tutustutaan hoitotuoliin ja hoitovälineisiin. Mikäli hampaisto on täysin ehjä ja hampaiden kotihoito on kunnossa, seuraava tarkastuskäynti on viisivuotiaana. Hammashoitaja/suuhygienisti kirjaa potilasasiakirjoihin tekemänsä havainnot ja suun terveydentilamerkinnät. Jos terveystarkastuksessa käy ilmi, että kotihoito on puutteellista ja lapsen hampaissa on bakteeripeitteitä, kutsutaan lapsi tarpeen mukaan uudelle käynnille. Vanhemmille korostetaan kotihoidon merkitystä ja näytetään bakteeripeitteet lapsen hampaista. Merkinnät tehdään kuten edellä. Jos lapsen hampaistossa on merkkejä alkavasta karieksesta, kutsutaan hänet uudelleen suuhygienistin vastaanotolle (Re). Merkinnät tehdään kuten edellä. Jos hampaistossa on paikattavaa kariesta, lapselle varataan aika hammaslääkärille. Tällöin potilasasiakirjoihin kirjataan käynnin yhteydessä esille tulleet asiat, mutta statusmerkinnät tehdään vasta hammaslääkärin tekemän tarkastuksen yhteydessä. Jos lapsi ei ole yhteistyökykyinen, suun tarkastusta voidaan siirtää eteenpäin. Seuraavaan tarkastukseen lapsi kutsutaan viimeistään viisivuotiaana ja kutsu merkitään Efficalle (Re). Viisivuotiaat vastaanotolla Viisivuotiaan suun tarkastus ja kotihoidon ohjaus Suuhygienisti tarkastaa lapsen suun terveystilanteen ja purennan. Tiedot kirjataan HAMlehdelle. Statusmerkintöjä ei tehdä, mikäli lapsi lähetetään hammaslääkärin vastaanotolle suun terveyden tai poikkeavan purennan takia. Tällöin hammaslääkärin vastaanotolla tehdään suun tarkastus ja kirjaukset HAM-lehdelle. Kariesaktiivisille lasten kuutoshampaat pinnoitetaan. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen suun kotihoidosta ja annetaan tarvittaessa lisäohjeita.

12 12 Seuraavaan tarkastukseen lapsi kutsutaan viimeistään 7-vuotiaana hammaslääkärille ja kutsu merkitään Efficalle (Rc). Koululaiset ja aikuiset Hammaslääkärin suorittama tutkimus Pääsääntöisesti lapset tulevat hammaslääkärin tutkimukseen ensimmäisen kerran 7- vuotiaana, jolloin hammaslääkärin tarkastukseen kutsutaan koko ikäluokka. Tutkimus sisältää potilaan kliinisen tutkimisen, jossa käydään läpi purenta, hampaisto, parodontium ja limakalvot. Tutkimuksen perusteella tehdään asiaankuuluvat diagnoosit. Tutkimukseen perustuen ja potilaan yleisterveydelliset seikat huomioiden hammaslääkäri tekee korjaavan, ehkäisevän ja ylläpitohoidon hoitosuunnitelman tarkoituksenmukaisine työnjakoineen. Suunnitelma tehdään kirjallisena potilaskortin HAM-lehdelle sille varattuun tilaan. Tässä yhteydessä hammaslääkäri määrittelee seuraavien tarkastusten ajankohdat ja kirjaa Efficalle tarvittavat kutsut (Re,Rc). Hammaslääkäri pitää omassa kontrollissaan vain kohonneen riskin potilaat. Riski voi liittyä mm. kariestilanteeseen, parodontiumiin tai purennankehitykseen. Mikäli potilaan suun tilanne näyttää stabiililta eikä merkkejä kohonneesta riskistä ole, potilas voidaan siirtää suuhygienistin tarkastettavaksi. Tutkimuksen tehnyt hammaslääkäri antaa suuhygienistille ohjeet siitä, kuinka tiheästi potilas otetaan suuhygienistin vastaanotolle tarkastuksiin. Suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus Suuhygienisti lähettää tekemänsä terveystarkastuksen jälkeen hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon potilaat, jotka tarvitsevat hammaslääkärin hoitoa. Lähettämisen syy voi olla mm. suusairauksien kohonnut riski tai purennalliset syyt. Jos potilas lähetetään hammaslääkärille, suuhygienisti ei tee Efficalle status-merkintöjä. Merkinnät tehdään hammaslääkärin vastaanotolla. Kariesriskipotilaista hammaslääkärille lähetetään aina ne, joilla on paikattavaa kariesta. Jos potilaan suu on siisti ja hoidettu, ei vähäisen initiaalikarieksen takia potilasta tarvitse lähettää hammaslääkärille, vaan suuhygienisti voi seurata tilannetta aluksi itse. Suuhygienisti laatii potilaalle suunnitelman karieksen pysäyttämiseksi. Suunnitelma sisältää sekä potilaan omahoito-ohjeet että suuhygienistin tekemät toimenpiteet. Mikäli ikenistä tai limakalvoista löytyy poikkeavaa, lähetetään potilas hammaslääkärille. Tavanomaiset hammaskivenpoistot suuhygienisti tekee itsenäisesti.

13 13 Jos suuhygienisti havaitsee potilaan purennankehityksessä poikkeavaa, konsultoi hän hammaslääkäriä tai apuoikojaa. Ikääntyvät Ikääntyneillä oululaisilla tulee olla mahdollisuus saada monipuoliset suun terveydenhoitopalvelut, joilla edistetään suun terveyttä ja tuetaan omahoitoa. Työryhmän laatimissa tavoitteissa asiakaslähtöisyys on hoidon ja palvelun lähtökohta. Kotona asuvat ikääntyvät potilaat pääsevät suun terveydenhuollon potilaiksi kuten muutkin aikuiset. 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat potilaat otetaan vastaanotolle jonottamatta. Hampaiden ja suun hoito toteutetaan hammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukaisesti. Laitoshoitopotilaiden suun terveydenhoito Vuodeosastot ja vanhainkodit Hammaslääkäri tekee pitkäaikaispotilaille suun ja hampaiston tutkimuksen ja hoitosuunnitelman. Status ja hoitosuunnitelma kirjataan Effican HAM-lehdelle. Suun tutkimukset tehdään yhdessä suuhygienistin ja osaston vakituiseen henkilökuntaan kuuluvan hoitajan kanssa. Hoitohenkilökunta ohjeistetaan osastolla suoritettavasta suunhoidosta. Hammaslääkärin tai suuhygienistin hoitoa vaativat toimenpiteet tehdään potilaan kunnon mukaan joko osastolla tai hammashoitolassa. Suuhygienisti käy hampaallisten potilaiden luona suorittamassa ylläpitohoitoa tarpeen mukaan. Hän opastaa hoitohenkilökuntaa suun ja hampaiden sekä proteesien puhdistamisessa. Osastoilla pidetään henkilökunnalle suunhoitoon liittyviä ohjaus- ja koulutusinfoja. Kaupungin suun terveydenhuollon kanssa yhteistyössä toimivalle yksityiselle erikoishammasteknikolle kuuluvat proteesien pohjaukset ja korjaukset. Osastolta voidaan olla suoraan yhteydessä erikoishammasteknikkoon. Laitoksessa olevien pitkäaikaispotilaiden hammashuollon maksut peritään sisäisen laskutuksen kautta. Palvelukodit Vuonna 2006 on aloitettu palvelukotien asukkaiden suun tarkastukset, jotka suuhygienisti suorittaa alueensa palvelukodeissa vuosittain. Status ja suoritetut toimenpiteet kirjataan Effi-

14 14 can HAM-lehdelle sekä Khot-lehdelle. Hoitohenkilökuntaa ohjeistetaan asukkaiden suun terveydenhoidossa. Tarvittaessa palvelukodin asukkaat ohjataan hammaslääkärin tai suuhygienistin hoitoon hammashoitolaan. Asukkailta peritään asetuksen mukaiset maksut hammashoidosta. Palvelukotien henkilökunnalle pidetään infoja suunhoidosta tarvittaessa. Ajanvaraus ja neuvonta Tuiran suun terveydenhuoltopiirissä on osittain keskitetty ajanvaraus. Potilaiden jatkohoitoajat annetaan hoitohuoneista. Ajanvarauskirjan suunnittelussa vastaanottotyötä tekevät voivat vastaanottolajeja hyödyntäen jaksottaa omaa työtään ja hallita potilasvirtaa. Esimerkiksi hammaslääkäri ja suuhygienisti voivat halutessaan varata tarvittavan määrän aikoja recall-potilaita varten. Hoitolassa voidaan sopia tiettyjä käytäntöjä kaikille vapaista ajoista ja huoneesta annettavista ajoista. Hoitojen jaksottamisella ajanvarauskirjalle saadaan joustavuutta työskentelyyn. Hammaslääkärit kävivät pilotin alkuvaiheessa siihen asti kertyneiden recall-potilaiden listat läpi. He avasivat potilastiedot ja siirsivät suuhygienistille ne potilaat, joiden arvioivat sopivan suuhygienistin tarkastettaviksi. Effica-tietojärjestelmään muutettiin kutsun vastaanottajatiedot. Viisivuotiaiden terveystarkastukset siirrettiin suuhygienisteille. Suun terveyden edistäminen pilotissa Toike-hankkeen yhtenä tavoitteena on suun terveyttä edistävien tapojen ja tottumusten saaminen luonnolliseksi osaksi kuntalaisten jokapäiväistä elämää. Heillä tulee olla mahdollisuus tehdä suun terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Tavoitteena on nostaa tietoisuutta hyvän suuhygienian merkityksestä ja keinoista sen ylläpitämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kansallisten terveyspoliittisten linjausten ja ohjelmien tärkeimpiä tavoitteita. Suun terveydellä on vaikutusta yksilön ja väestön yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Suu- ja hammasterveyden tavat ja tottumukset omaksutaan jo lapsuudessa. Valmiuksiaan lapsi ja nuori kehittää yhdessä vanhempien, lähiympäristön ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Valtaosa oululaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Hyvinvoinnin puutteet näyttävät kasautuvan samoille yksilöille ja perheille. Kariesongelma koskettaa melkoisesti osaa koululaisistamme ja aiheuttaa suuret kustannukset sekä suun terveydenhuollon menoina että opetuksesta poissa olona. Voimakkaasti tehostetulla yksilöllisellä ehkäisyllä ei saada hampaiden reikiintymistä kuriin. Suomalaisten elintavat ovat muuttuneet hampaiden reikiintymistä suosiviksi. Virvoitusjuomien, makeisten ja muiden hampaille haitallisten napostelutuotteiden

15 15 myynti lisääntyy jatkuvasti. Napostelemaan houkutellaan kaikkialla, jopa julkisin varoin ylläpidetyissä kouluissa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys kumuloituu vanhemmalla iällä pienempänä hoidon tarpeena. Tällöin huolehditaan siitä, että rajallisia resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Kolmen kuukauden ikäisistä lapsista ja heidän vanhemmistaan kootaan ryhmä yhteistyössä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Neuvonnan sisältö: Vanhempien suun terveyden edistäminen ja omien suunhoitotapojen ja tottumusten tarkistaminen Ksylitoli Lapsen hampaiden kehittyminen Streptokokki mutans- bakteerin tarttuminen ja tartunnan ehkäisy Imetys Tutin/tuttipullon käyttäminen Lapsen suun ja hampaiden puhdistaminen Hammashoitaja käy päiväkodeissa kerran vuodessa pitämässä suun terveysneuvontatilaisuuden esikoululaisille. Hän lukee esimerkiksi lapsille hammasaiheisen sadun ja opastaa lapsia pienryhmissä hampaiden harjaamisessa ja fluoritahnan käytössä. Henkilökunta on mukana näissä tilaisuuksissa. Suuhygienistit käyvät Tuiran alueen perhepäivähoitajien palavereissa puhumassa alle kouluikäisen lapsen suun terveyden edistämisestä. Infot sovitaan alueen perhepäivä-ohjaajien kanssa. Toimintamuoto aloitettiin kevään 2007 aikana. Koulunsa aloittaville lapsille ja heidän vanhemmilleen suunniteltiin esite suun terveydenhuollosta. Esitteessä kerrotaan suun terveyteen vaikuttavista asioista ja painotetaan omien valintojen merkityksestä suun ja koko kehon terveyteen.(hei, ekaluokkalinen-kirje). Kouluissa hammashoitajat antavat suun terveysneuvontaa 1.-luokkalaisille kerran syys- ja kevätlukukaudella, 3.-ja 5.-luokkalaisille kerran lukuvuoden aikana. Neuvontaa annetaan hampaiden harjauksessa ja fluoritahnan käytössä. Dieettineuvonta sisältää lyhyesti seuraavia

16 16 asioita; säännölliset ateriat, vesi janojuomaksi ja kerran viikossa herkkuhetki, mikäli se on tarpeen. Oppilaat saavat myös tietoa ksylitolituotteiden käytöstä. Plakkivärjäystä käytetään apuna 5.-luokkalaisten harjausopetuksessa. Suuhygienistit suunnittelevat 5.-luokkalaisille tarkoitetun suun terveystieto tapahtuman. Se toteutetaan elämystapahtumana, ajankohta on syyslukukausi Hammashoitajat opastavat 6.-luokkalaisia hammaslangan käytössä. Huolellista hampaiden harjausta fluorihammastahnalla korostetaan. Kerrataan napostelun ja makeiden/happamien juomien vaikutuksista hampaisiin ja liikaenergiansaantiin. Annetaan ohjeita ksylitolipurukumien ja pastillien käytöstä. 8.- luokkalaisille pidettävissä infoissa kerrotaan hammashoitopalveluista ja hoitoon hakeutumisesta. Lyhyesti kerrataan suun kotihoitoa ja painotetaan itsehoidon merkitystä. Tilaisuuksia pitävät joko suuhygienistit tai hammashoitajat kouluissa esimerkiksi oppituntien alussa. Pilotin aikana järjestettiin yhdeksäsluokkalaisille SuukkO-tapahtuma (Suu kunnossa koululaisilla Oulussa). Suukko-tapahtumalle otettiin pohjaksi Terve Tulevaisuus! - toimintamalli oululaisten nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintamallilla pyritään vaikuttamaan hyvinvointia ja terveyttä edistäviin asenteisiin. Perheen ja vanhempien rooli kasvattajana vahvistuu sekä nuorten omaa vastuu lisääntyy. Positiivisuus, toiminnallisuus ja tukeminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Yhteistyöllä tuetaan kasvatus- ja hyvinvointityötä nuortemme hyväksi. Terve Tulevaisuus! toimintamallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, nuorten oman terveystietoisuuden ja osallisuuden lisääminen, vastuullisen vanhemmuuden ja aikuisuuden tukeminen ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän arjen kulttuurin vahvistaminen. Keskeisin tavoite Suukko-tapahtumalla oli oululaisten nuorten suun terveyden edistäminen ja nuorten oman aktiivisuuden lisääminen suun terveydenedistäjinä ja vastuunottajina omista päätöksistään. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä eri oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyöhön saatiin mukaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun suuhygienisti- ja terveydenhoitajaopiskelijoita, Oulun seudun ammattiopiston suun hoitoon suuntautuvia lähihoitajaopiskelijoita ja Terveys Ry:n edustaja. SuukkO-päivä sujui suunnitelman mukaisesti. Marraskuussa järjestetty SuukkO-tapahtuma oli pilotti ja sitä on tarkoitus kehittää ja mahdollisesti tehdä siitä perinne kuitenkin uudis-

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa

Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa Eija Turumäki 10.12.2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien terveyden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Kukka-Maaria Leivonen, osastonhoitaja, suuhygienisti, TtM Sari Kyytinen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Palveluntarve ja mitoitukset suun terveydenhuollossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky PTH Hammashuolto Savonlinna, Sulkava, Enonkoski Hammashuolto 2015 1 Lasten ja nuorten suun terveydenhoito

Lisätiedot

Odottavien perheiden suun terveyden huolto

Odottavien perheiden suun terveyden huolto Odottavien perheiden suun terveyden huolto Sisältö Ravinto Hampaat Puhdistus Karies Imetys Hampaiden puhkeaminen Lasten suunhoito Ksylitoli Fluori Tutti ja purenta Hammashoito Karviaisessa RAVINTO Äidin

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta 25.2.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

PEIKKO PAÄ IVAÄ KODISSA. HALUATKO LAPSESI HYMYN SAÄ ILYVAÄ N LAÄ PI KOKO ELAÄ MAÄ N?

PEIKKO PAÄ IVAÄ KODISSA. HALUATKO LAPSESI HYMYN SAÄ ILYVAÄ N LAÄ PI KOKO ELAÄ MAÄ N? Tiainen, Ulla Lahden kaupungin suun terveydenhuolto PEIKKO PAÄ IVAÄ KODISSA. HALUATKO LAPSESI HYMYN SAÄ ILYVAÄ N LAÄ PI KOKO ELAÄ MAÄ N? Näin kutsuttiin Ruoriniemen päiväkodin lähettämässä kirjeessä lasten

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

Neuvolaikäisen suun terveys

Neuvolaikäisen suun terveys Yhteisiä tavoitteita Neuvolaikäisen suun terveys Tiina Joensuu HLT Pohjoisen alueen Kaste Fyysinen ja psykososiaalinen kehitys Ravitsemus ja ruokailutottumukset Painon hallinta Hygienia Imemistottumukset

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioskin painopiste on terveyden edistämisessä, siihen

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN Suun terveydenhuolto sateenvarjo hankkeen päätösseminaari 6.10.2009 Janne Alahelisten ja Kristiina Kuusi Onko suunhoitoprojektiin osallistumisella ollut

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Muistio 1.12.2001 HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Suomen Hammaslääkäriliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 1.12.2001 tämän muistion, johon on koottu Hammaslääkäriliiton

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto

HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto 2013 HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto Sisällys 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon strategia 2015-2018 päivitetty 1/2015

Suun terveydenhuollon strategia 2015-2018 päivitetty 1/2015 Työryhmän jäsenet: Inkilä Riitta, Kananoja Reetta, Koivisto Hannele, Kriikkula Johanna, Loima Minna, Majapuro Elina, Mylläri Seppo, Niemistö Maarit ja Säntti Mari Johtokunta 27.3.2015 Yhtymäkokous Suun

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Suunnitelma lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toteuttamisesta

Suunnitelma lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toteuttamisesta Odottavan perheen ravinto- ja suun terveys 1.Lastaan odottava perhe Shg terv.hoitajalta ajanvaraus vaikuttava määrittäminen hml, shg - puutteet ruokailu ja suuhygieniatavoissa - ongelmakohtien osoittaminen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO 1 ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO Odotusaikana on hyvä muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden RAVINTO äidin monipuolinen ravinto on parasta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v.

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. 2015-2017 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Toiminnan sisältö ja menettelytavat

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot