SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
|
|
- Anni Lehtilä
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Nina Hagner-Wahlsten & Marko Vauhkonen
2 SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Lähtöaineisto Maastotyöt Tulokset Luonnonolot ja kasvillisuus Arvokkaat luontokohteet Pesimälinnusto Lepakot Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Muut merkittävät lajit Yhteenveto ja suositukset Lähteet ja kirjallisuus Kansi: Selvitysalueen kalliomaasto on karua, mutta paikoin hyväkasvuista männikköä. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. Valokuvat Esa Lammi. 2
3 1 JOHDANTO Sipoon kunta laatii asemakaavaa Söderkullassa sijaitsevalle Taasjärvi IV -nimiselle alueelle. Kaava-alue sijoittuu Grundträsketin pohjoispuolelle ja se on pääosin kallioista metsämaastoa (kuva 1). Asemakaava-alueen pinta-ala on 23 hehtaaria ja siihen sisältyy Grundträsketin rantaviivaa noin 250 metriä. Alueen kaakkoispuolella on uusi pientaloalue ja pohjoispuolella Stormossenin luonnonsuojelualue. Sipoon kunta tilasi asemakaavoitusta varten tarvittavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn ovat tehneet biologit FM Esa Lammi, FM Nina Hagner-Wahlsten ja FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtöaineisto 2.2 Maastotyöt Selvitysalueen luonnonoloja ja luontoarvoja ei ole aiemmin kattavasti tutkittu, mutta sen kaakkoisosaa tarkastellaan vuonna 2009 valmistuneessa Taasjärvi II:n luontoselvitysraportissa (Tammelin 2009). Järven koillisrannan metsä arvioidaan selvityksessä potentiaaliseksi liito-oravan elinympäristöksi, mutta lajin jätöksiä ei alueelta löydetty. Grundträsketin koillisrantaan laskevan noron arvioitiin täyttävän metsälain 10 :n mukaisen elinympäristön kriteerit. Muita merkittäviä luontokohteita Taasjärvi IV:n asemakaava-alueen puolelta ei mainita. Koko Sipoon kattavassa lepakkokartoituksessa (Siivonen 2006) Grundträsketin naapurijärvet, Pilvijärvi ja Taasjärvi, on merkitty luokan III lepakkoalueiksi. Niillä esiintyi vesisiippaa, pohjanlepakkoa ja viiksisiippalajia. Raportista ei kuitenkaan käy ilmi, onko kartoitusta tehty myös Grundträsketin pohjoispuolella. Selvitysaluetta koskevat luontotiedot tarkistettiin lisäksi ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA:sta, Sipoon kunnasta, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta (Eliölajit-tietojärjestelmä). Aineistoissa ei ollut selvitysaluetta koskevia tietoja. Luontoselvityksen tavoitteena oli saada maankäytön suunnittelua varten riittävä kuva alueen luontoarvoista, erityisesti niistä eliölajeista ja luontotyypeistä, joiden huomioon ottamiseen on lainsäädännön tuomat velvoitteet. Työ koostui seuraavista osaselvityksistä: yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, lepakkoselvitys, liitooravaselvitys sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi. Toimeksiannon ajankohdasta johtuen selvitysten maastotyöt jouduttiin jakamaan vuosille 2015 ja
4 Kuva 1. Taasjärvi IV:n asemakaava-alue (vihreä rajaus) kartta- ja ilmakuvapohjalla. 4
5 Selvitykset on tehty asemakaavatarkkuudella soveltaen mm. Södermanin (2003) ohjeita. Kaikissa maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx tai 62s), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. Pesimälinnusto Yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena on selvittää ns. huomionarvoisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiintyminen alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai reviirien sijaintia. Inventoinnissa sovelletaan lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988), jossa alue kierretään huolellisesti läpi ja havaitut linnut merkitään karttapohjalle. Laskennat tehdään varhain aamulla, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.). Asemakaava-alueilla lintulaskenta tulisi toistaa eri aikaan muutolta saapuvien ja eri aikaan pesivien lintujen vuoksi vähintään kolme kertaa huhtikuun lopun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana. Näistä vuonna 2015 pystyttiin toimeksiannon aikataulun vuoksi tekemään vain viimeinen, kesäkuinen laskenta, joka tehtiin Kaksi varhaisempaa laskentaa tehtiin ja Laskennoissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin: erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit alueellisesti uhanalaiset lajit silmälläpidettävät lajit lintudirektiivin liitteen I lajit Suomen erityisvastuulajit tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa petolinnut merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmentäjälajit. Laskennoissa merkittiin muistiin ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyttämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeen mukaisia merkintätapoja. Tulokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkittiin yksikin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ympäristössä. Lintulaskennan kesäkuussa 2015 teki Marko Vauhkonen ja kevään 2016 laskennat teki Esa Lammi. Liito-orava Liito-oravien inventointi perustuu lajin helposti tunnistettaviin papanoihin, jotka ovat löydettävissä liito-oravan käyttämien ruokailupuiden tai pesä- ja suojapuiden tyviltä lopputalvella ja keväällä. Myöhemmin jätökset maatuvat nopeasti. Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan liito-oravia voidaan luotettavasti inventoida vain keväällä. 5
6 Liito-oravan inventointi Taasjärvi IV -alueella tehtiin , jolloin tarkistettiin Grundträsketin ranta-alue ja selvitysalueen muut kuusivaltaiset metsäkuviot. Työstä vastasi Marko Vauhkonen. Inventointi tehtiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun (Sierla ym. 2004) ohjeiden mukaisesti. Liito-oravan jätöksiä etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut ja kookkaat kuuset sekä lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Mahdolliset jätöslöydöt paikannetaan GPS-laitteella. Jätöslöytöjen ja puuston rakenteen perusteella rajataan mahdolliset liito-oravan elinpiirit sekä lisääntymis- ja levähdyspaikat. Lisäksi arvioidaan liito-oravan käyttämiä tai lajille mahdollisia puustoisia kulkuyhteyksiä ympäröiville metsäalueille. Lepakot Maastotöiden tavoitteena oli selvittää alueen lepakkolajistoa ja eri lajien runsautta, paikallistaa mahdolliset lepakoille tärkeät saalistusalueet sekä niille johtavat kulkureitit. Lisäksi etsittiin mahdollisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (päiväpiilot). Lepakkoselvityksen kartoitusmenetelmät noudattavat Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ja Bat Conservation Trustin (Parsons ym. 2007) suosituksia. Maastotöissä on noudatettu Bat Workers Manualissa (Mitchell-Jones & Mc- Leish 2004) annettuja ohjeita ja äänianalyyseissä on tulkintaan käytetty mm. Russin (1999, 2012) julkaisuja. Työssä on lisäksi huomioitu Sierlan ym. (2004) ja Södermanin (2003) oppaat. Lepakot ovat Suomen oloissa aktiivisia tavallisesti toukokuusta syys lokakuuhun. Ne käyttävät mm. ruokailuun eri alueita kesän eri vaiheissa, minkä vuoksi lepakkokartoitus tulee toistaa eri ajankohtina, alku-, keski- ja loppukesällä. Eri lepakkolajit suosivat erityyppisiä ympäristöjä, mikä on otettu huomioon kartoituksen suunnittelussa. Viiksisiippalajit viihtyvät pääosin kuusivaltaisissa tai lehtomaisissa metsissä, kun taas pohjanlepakot saalistavat pääosin puoliavoimissa ja myös ihmisten muokkaamissa ympäristöissä. Maastotyöt suunniteltiin kartta-aineiston ja päiväsaikaisten maastokäyntien perusteella. Kartoitusreitit seurasivat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia polkuja ja metsäteitä, mikä helpottaa reittien toistettavuutta eri kartoituskerroilla. Polkujen käyttö vähentää oleellisesti korkean kasvillisuuden seassa kävelemisestä aiheutuvaa, lepakoiden kaikuluotausäänten kuulemista häiritsevää taustamelua. Lepakkoselvitys tehtiin Taasjärven alueella kesä elokuussa 2015 kolmena yönä (21.6., ja 31.8.), joilla jokaisella alue kierrettiin läpi sääoloiltaan sopivana tyynenä poutayönä. Kartoitukset keskitettiin lepakoille parhaiten soveltuville alueille (kuva 2). Kartoitusten aloitusajankohta oli noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen, valo-olosuhteista riippuen. Vertailukelpoisuuden vuoksi lepakoita kartoitettiin vain hyvällä säällä, eli sateettomina, melko tyyninä ja lämpiminä (> 6
7 +10 C) öinä. Sade, kova tuuli ja kylmyys vähentävät oleellisesti lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Selvitys tehtiin kulkemalla yöaikaan kartoitusreittiä pitkin ja kuuntelemalla samalla lepakoita kannettavan ultraääni-ilmaisimen eli lepakkodetektorin (Pettersson D240x) avulla. Laitteella voidaan havaita lepakoiden päästämät korkeataajuiset kaikuluotausäänet. Siippojen äänet nauhoitettiin tarvittaessa digitaalisella tallentimella (Edirol R-09) käyttäen detektorin aikalaajennustoimintoa. Kaikkien havaintojen sijainnit merkittiin GPS-paikantimen kartalle. Lajit tunnistettiin maastossa tai jälkikäteen analysoimalla tallennettuja ääniä tietokoneella äänianalyysiohjelmalla (BatSound -ohjelmisto). Lepakot pyrittiin aina myös näkemään lajinmäärityksen varmistamiseksi. Kuva 2. Lepakkoselvityksen kartoitusreitit selvitysalueella. Aktiivikartoituksen tuloksia täydennettiin ns. passiiviseurantadetektoreilla (Ana- Bat SD1), joita sijoitettiin maastoon kartoitusöiden ajaksi. Passiiviseurantalaite tallentaa muistikortille ohilentävien lepakoiden kaikuluotausäänet. Näin saadaan havaintoja alueen lepakkolajistosta ja lepakoiden aktiivisuudesta täydentämään kartoittajan aktiivihavainnointia. Passiividetektori ei paljasta alueella lentävien lapakoiden määrää, sillä yksikin aktiivisesti lähellä saalisteleva lepakko voi tuottaa paljon tallenteita. Passiivilaitteista on apua mm. lepakoille tärkeiden saalistusalueiden paikantamisessa. Passiividetektorit vietiin ennen kartoituskierroksen alkua maastoon ja niiden annettiin olla paikoillaan koko kartoitusyön ajan. Kesän aikana passiiviseurantalaitteita pidettiin yhteensä kuudessa eri paikassa (kuva 3). Sateen uhatessa elokuussa ei detektoreita viety maastoon. 7
8 Lepakoita ei aina pystytä määrittämään lajilleen ääni- ja näköhavaintojen perusteella. Lajipari viiksisiippa/isoviiksisiippa on erotettavissa ainoastaan anatomisten rakenteiden perusteella, joten nämä lajit käsitellään tässä työssä lajiparina nimellä viiksisiipat. Todetut lepakoiden käyttämät alueet luokiteltiin ja arvotettiin Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjeen mukaisesti (luokat I III). Lepakkoinventoinnista ja aineiston tulkinnasta vastasivat biologit FM Nina Hagner-Wahlsten ja FM Rasmus Karlsson. Kuva 3. Passiiviseurantalaitteiden sijainnit selvitysalueella. Kasvillisuus ja kasvisto sekä arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät Alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin , jolloin koko kaavaalue käveltiin kattavasti läpi. Alueelta laadittiin biotooppikuvioiden mukainen osa-aluejako. Osa-alueilta kirjattiin muistiin luonnonolojen yleiskuvaus, runsaimmat kasvilajit ja mahdolliset merkittävät lajit. Tarkemmat inventoinnit keskitettiin luonnonoloiltaan edustavimmilta vaikuttaneille kohteille, joita selvitysalueella olivat ranta-alue, soistuneet maastopainanteet, avokalliot sekä puustoltaan iäkkäimmät metsäkuviot. Maastokäynnillä havainnoitiin myös muuta eliölajistoa sekä arvioitiin huomionarvoisen lajiston kannalta merkittäviä elinympäristöjä ja kohteita. Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnista vastasi Esa Lammi. 8
9 3 TULOKSET 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus Taasjärvi IV:n selvitysalue on pääosin kallioista metsämaastoa. Karjamansbergetin kallioalueen laki on 25 metriä Grundträsketin pintaa korkeammalla. Rinteet ovat loivapiirteisiä, eikä jyrkänteitä ole. Karjamansbergetin laen puusto on varttunutta, mutta vanhaa puustoa on vain niukasti. Etelärinne on hakattu paljaaksi vuosituhannen vaihteessa. Pohjois- ja itärinteillä on tehty harvennushakkuita ja takavuosina myös avohakkuita. Taasjärvi IV:n alueella on ulkoilureitistö, mutta muutoin se on säilynyt rakentamattomana. Kuva 4. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot. Selvitysalueelta erotettiin kahdeksan luonnonoloiltaan erityyppistä kuviota (kuva 4), jotka kuvataan seuraavassa. Grundträsketin rantaa (kuvio 1) reunustaa enimmillään noin kymmenen metriä leveä luhtaneva, jolla kasvaa mm. isokarpaloa, maariankämmekkää, ranta-alpia, rätvänää, suo-orvokkia, raatetta ja järviruokoa sekä joitakin nuoria koivuja ja pajuja (kuva 5). Rantaviivan tuntumassa avosuo muuttuu korpimaiseksi rantametsäksi, jossa kasvaa nuorten koivujen lisäksi mm. mäntyä, korpipaatsamaa, hanhenpajua ja joitakin nuorehkoja tervaleppiä. Kauempana rannasta on kapea, rinteen hakkuussa säästetty rannan suuntainen metsikkö, jossa kasvaa joitakin jä- 9
10 reitä mäntyjä sekä lisäksi koivuja ja kuusia. Lahopuuta on paikoitellen. Aluskasvillisuudessa on lehtomaisen kankaan lajistoa. Huomionarvoisista kasvilajeista rantametsässä kasvaa korpiorvokkia, joka etelärannikon tuntumassa on varsin paikoittain esiintyvä soistuneiden metsien kasvi. Kuva 5. Taasjärven tulvivaa rantaa huhtikuun 2016 lopulla. Kuvassa näkyy osa-alueen 1 metsärantaa. Metsittyvä hakkuuala (osa-alue 2) häämöttää rantapuuston takana. Karjamansbergetin etelärinne (kuvio 2) on hakattu paljaaksi vuotta sitten. Rinteeseen on jätetty siemenpuiksi muutamia koivuja ja mäntyjä. Niiden alla on tiheä, noin 15-metriseksi varttunut koivikko, jonka katveessa kasvaa nuoria kuusia ja mäntyjä. Aluskasvillisuudessa on lehtomaisen kankaan lajeja, mm. mustikkaa, käenkaalia, oravanmarjaa, valkovuokkoa, ahomansikkaa, kultapiiskua ja metsäalvejuurta. Karjamansbergetin lakialue (kuvio 3) on karua, loivapiirteistä silikaattikalliota, jota luonnehtivat pienet, lähes puuttomat silokalliot ja niiden välissä olevat metsäiset alueet, joiden puustona on vaihtelevan ikäisiä mäntyjä. Sekapuuna kasvaa koivua, katajaa ja hieman kuustakin. Keloutuneita puita on siellä täällä, mutta puusto ei yleisesti ottaen ole vielä vanhaa. Metsäisten kuvioiden aluskasvillisuudessa on tuoreen ja kuivahkon kankaan lajistoa: mm. mustikkaa, kanervaa, kangasmaitikkaa ja metsälauhaa. Puuttomien ja harvapuustoisten kohtien kasvillisuus on karuille kalliomaastoille ominaista. Valtakasveina ovat kanerva, puolukka ja metsälauha. Poronjäkälät ja hirvenjäkälä 10
11 muodostavat paikoin laajoja kasvustoja (kuva 6). Hieman vaateliaampia lajeja ovat kalliohatikka, jäykkärölli ja tuoksusimake sekä niukkoina tavattavat ketoorvokki, isomaksaruoho ja kalliokielo. Vaateliaita, kalkkivaikutuksesta tai muusta ravinteisuudesta kertovia kasvilajeja ei ole. Kallion poikki kulkee ulkoilureitti ja alueella on joitakin polkuja. Kulutukselle herkkä kalliokasvillisuus on ulkoilukäytöstä huolimatta säilynyt varsin hyvänä. Kuva 6. Jäkälikön peittämä kallioharjanne Karjamansbergetin laella. Koko kallioalueen luoteisrinne (kuvio 4) on noin 35 vuoden ikäistä istutusmännikköä. Puusto on runsaan kymmenen metrin korkuista ja tiheää, sillä sitä ei ole harvennettu. Pensaskerroksessa on pihlajaa ja koivua. Metsätyyppi on tuoretta kangasta: kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, metsätähteä, metsäkastikkaa, metsälauhaa ja paikoin sananjalkaa. Myös kallion itäosassa (kuvio 5) on varttuvaa istutusmännikköä. Puusto on noin 25 vuoden ikäistä (kuva 7), kuvion eteläpäässä hieman vanhempaa. Aluskasvillisuudessa vuorottelevat mustikan, kanervan ja seinäsammalen vallitsemat alat. Kuvion eteläpään poikki kulkevan ulkoilureitin pohjoispuolella on pieni, maaston painanteeseen syntynyt räme ja muutama pienempi niukkaravinteinen soistuma. Niiden kasvistoon kuuluvat mm. juolasara, tähtisara, juolukka, maariankämmekkä ja virpapaju. Asemakaava-alueen kaakkoisreunassa on varttunutta tuoreen kankaan kuusi koivusekametsää (kuvio 6). Aluskasvillisuudessa vallitsevat mustikka, puolukka, kangasmaitikka ja metsälauha. Asemakaava-alueen kaakkoisrajan tuntumassa on myös jonkin verran lahopuustoa. 11
12 Kuva 7. Istutusmännikköä Karjamansbergetin itäreunalla. Pohjoiseen johtavan ulkoilureitin itäpuolinen alue (kuvio 7) on hiljattain harvennettua nuorta sekametsää, jossa on runsaasti hakkuutähteitä ja metsäkoneiden ajouria. Harvennuksessa jätetty puusto on kymmenmetristä koivua ja mäntyä. Kasvillisuudessa on tuoreen kankaan lajistoa. Soistuneissa notkelmissa kasvaa lisäksi mm. tähtisaraa, juolasaraa, röyhyvihvilää, keräpäävihvilää ja maariankämmekkää. Koko hakkuuala on heinittynyt metsäkastikan runsastuessa. Hakkuun itäreunassa on pieni kallioharjanne, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. ahosuolaheinä, kalliohatikka, kielo ja metsälauha. Puustona on vaihtelevan ikäisiä mäntyjä ja koivuja. Selvitysalueen luoteisreuna (kuvio 8) sijoittuu loivapiirteiseen, kosteapohjaiseen notkelmaan, jonka puusto on hakattu vuosituhannen vaihteen tienoilla. Notkelmassa kasvaa nykyisin tiheää, alle kymmenmetristä koivikkoa. Ylispuina on muutama hakkuussa säästetty mänty. Notkelma on ollut mahdollisesti ruoho- ja heinäkorpea, mutta se on kuivahtanut ja muuttunut ojituksen seurauksena. Kasvilajistossa on metsäalvejuurta, korpi-imarretta, oravanmarjaa, metsälauhaa ja lehtotesmaa. Suunnittelualueen puoleisella rinteellä on tavanomaista tuoreen ja lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Aiemman hakkuualueen rinteessä pohjoiseen vievän ulkoilureitin itäpuolella kasvaa myös muutama pähkinäpensas. 12
13 3.2 Arvokkaat luontokohteet Asemakaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Stormossen on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Karjamansbergetin pohjoisosa kuuluu Stormossenin valuma-alueeseen, mutta asemakaava-alueelta ei johda puroja tai muita vesiuomia suolle. Suon ja kaava-alueen pohjoisrajan välissä on voimajohtoaukea ja ulkoilureitti. Koko asemakaava-alue on talouskäytössä olevaa metsämaastoa, jonka luonnonoloja hakkuut ovat muuttaneet. Suurin osa rinnemetsistä on hakattu muutaman viime vuosikymmenen aikana. Alueella ei ole kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Asemakaava-alueella ei todettu Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b). Alueella ei ole myöskään METSO-ohjelman kriteerit (Ympäristöministeriö 2008) tai maakunnalliset LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttäviä kohteita. Karjamansbergetin kallioalueen vähäpuustoiset alueet (kuva 8) täyttävät metsälain 10 :n mukaisten monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Kasvilajistoltaan ne ovat tavanomaisia, etelärannikolle tyypillisiä karuja kallioalueita. Metsälaki säätelee puuston hakkuita ja muita metsätalousalueilla tehtäviä toimenpiteitä. Metsälakia ei sovelleta asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita. Myös selvitysalueen kaakkoiskulmassa sijaitsevan noron (kuva 8) välitön lähiympäristö on metsälain 10 :n kriteerit täyttävä kohde. Kesällä kuivana olevan noron varrella on korpikasvillisuutta, mm. hiirenporrasta, korpi-imarretta, suoorvokkia, maariankämmekkää ja korpipaatsamaa. Kuusivaltainen puusto on varttunutta, mutta ei vielä vanhaa. Lahopuuta on paikoitellen. Luonnontilaiset norot ovat vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia pienvesikohteita, joiden luonnontilan heikentäminen on kielletty. Asemakaava-alueen laajin luonnontilaisena säilynyt kohde on Grundträsketin ranta-alue (kuva 8), jonka nevareunus on enimmillään noin kymmenen metrin levyinen. Avosuo rajautuu rannan kapeaan korpireunukseen sekä kapeaan, varttunutta puustoa kasvavaan rantametsään. Puustoisen rantavyöhykkeen luonnontila on hyvä ja lahopuutakin on paikoitellen. 13
14 Kuva 8. Asemakaava-alueen luontokohteet. 1 = noro lähiympäristöineen, 2 = Grundträsketin ranta-alue, 3 = edustavimmat harvapuustoiset kallioalueet. 3.3 Pesimälinnusto Selvitysalueen pesimälinnustoon kuului kolmen laskentakerran perusteella kaikkiaan 31 lintulajia (taulukko 1). Kaikki alueella tavatut lintulajit ovat yleisiä ja seudulla tavallisia pesimälintuja. Töyhtötiainen ja hömötiainen on viimeaikaisen nopean taantumisensa vuoksi luokiteltu uhanalaisiksi (Tiainen ym. 2016), mutta niitä havaitaan edelleen melko yleisesti sopivilla, varttunutta tai vanhaa havupuustoa kasvavilla alueilla. Selvitysalueen kalliomänniköstä tavattiin töyhtötiainen molempina vuosina. Alueella todennäköisesti pesi vain yksi töyhtötiaispari. Hömötiainen havaittiin kesäkuussa 2015, mutta ei kevään 2016 laskennoissa. Selvitysalueen varttuneimmat, kuusivaltaiset metsäkuviot sopivat hömötiaisen pesimäpaikaksi. Pyy on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Sen reviiri todettiin kesällä 2015 selvitysalueen koillisosassa (kuva 9); paikalla havaittiin heinäkuun maastokäynnillä myös lajin poikue. Pyylle hyvin sopivaa pesimä- ja ruokailuympäristöä on laajalti selvitysalueen koillisrajan tuntumassa. Peukaloinen, leppälintu ja puukiipijä ovat vanhoja metsiä suosivia lajeja. Puukiipijä tavattiin molempina vuosina kaakkoiskulman kuusikkoisesta puronotkelmasta ja leppälintu kallioalueen männiköstä (kuva 9). Molempia pesi alueella ilmeisesti vain yksi pari. 14
15 Mustapääkerttu ja sirittäjä ovat vähälukuisia, valoisien lehtimetsien ja lehtipuuvaltaisten sekametsien lajeja. Molemmat lajit havaittiin Karjamansbergetin etelärinteellä. Vähälukuisia tiltaltteja tavattiin kaksi laulavaa koirasta (kuva 9). Taulukko 1. Taasjärvi IV -alueen lintulaskennoissa ja sekä havaitut pesimälinnustoon kuuluviksi tulkitut lajit. Laji Laji tavi x pajulintu x x pyy x tiltaltti x metsäviklo x sirittäjä x sepelkyyhky x x x hippiäinen x x käpytikka x harmaasieppo x x metsäkirvinen x x hömötiainen x västäräkki x x töyhtötiainen x x x peukaloinen x kuusitiainen x x rautiainen x x talitiainen x x x punarinta x x x sinitiainen x leppälintu x x puukiipijä x x mustarastas x x x närhi x punakylkirastas x x varis x laulurastas x x x peippo x x x lehtokerttu x vihervarpunen x mustapääkerttu x Kuva 9. Huomionarvoisten lintulajien havaintopaikat selvitysalueella kesäkuussa 2015 (ruskeat merkit) ja huhti toukokuussa 2016 (vihreät merkit). 15
16 3.4 Lepakot Grundträsketillä havaittiin kaikilla laskentakerroilla kuikkapari. Heinäkuussa 2015 järvellä oleskeli kolme aikuista kuikkaa. Laji ei todennäköisesti pesinyt Taasjärvi IV -alueen rannoilla, mutta se saattaa pesiä Grundträsketillä. Myös kuikka on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Grundträsketin pesimälinnustoon kuuluvat myös sinisorsa ja tavi. Kaksi taviparia oleskeli selvitysalueen rannalla Sinisorsat havaittiin alueen ulkopuolella. Sinisorsa ja tavi pesivät kuivalla maalla toisinaan kaukanakin rannoilta. Linnustollisesti tärkeät alueet Huomionarvoisten lintulajien havainnot jakautuivat eri puolille selvitysaluetta (kuva 9). Niiden perusteella ei voida osoittaa linnustollisesti erityisen tärkeitä kohteita. Ranta-alueen ja Grundträsketin koilliskulmaan laskevan noron (luontokohteet 1 ja 2; kuva 8) säilyttäminen on suotavaa myös linnustollisin perustein. Niiden pesimälinnustoon kuuluvat puukiipijä ja peukaloinen ja noron varrella on myös uhanalaiselle hömötiaiselle sopivaa metsää. Selvitysalueella tehtiin havaintoja kahdesta lepakkolajista: pohjanlepakosta ja viiksisiippalajista. Lajien havaintomäärät vastasivat hyvin muualla lähialueilla tehtyjen selvitysten tuloksia. Kuva 10. Aktiiviseurannassa kaikilla käynneillä tehdyt lepakkohavainnot ilmakuvalle merkittyinä. Aktiiviseurannassa (maastossa tehdyillä kartoituskierroksilla) tehtiin kesän aikana yhteensä kahdeksan havaintoa pohjanlepakosta ja neljä havaintoa viiksisiippala- 16
17 jista (kuva 10). Eri kuukausien välillä oli selkeitä eroja havaintojen määrissä (kuva 11). Kesäkuussa havaittiin sekä pohjanlepakoita että yksittäinen viiksisiippa tai isoviiksisiippa. Heinäkuussa havaintoja tehtiin vain pohjanlepakoista ja elokuussa vain viiksisiippalajista. Kuva 11. Aktiiviseurannan lepakkohavainnot (n=12) kuukausittain. Passiiviseurantalaitteisiin oli tallentunut yhteensä 22 havaintoa lepakoista (taulukko 2). Suurin osa passiiviseurantalaitteiden havainnoista oli siipoista mutta havaintomäärät olivat erittäin pieniä. Tästä voidaan päätellä, että detektorien lähellä oli lentänyt lepakoita vain satunnaisesti. Taulukko 2. Passiiviseurantalaitteiden tallentamien havaintojen lukumäärät. Laitteiden sijainnit ilmenevät kuvasta 3. Lepakoille tärkeät alueet Alueiden arvo lepakoiden kannalta luokitellaan seuraavia periaatteita noudattaen (Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012): Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka. Hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. 17
18 Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen arvo lepakoille (EUROBATS-sopimus). Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen arvo lepakoille mahdollisuuksien mukaan. Passiiviseurantalaitteisiin tallentuneet havainnot on otettu huomioon arvioitaessa alueiden merkitystä lepakoille. Luokka I: Lisääntymis- ja levähdyspaikat Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat voivat olla muun muassa rakennuksissa, pöntöissä tai puun koloissa ja halkeamissa. Selvitysalueelta ei löydetty luokkaan I kuuluvaa lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Luokka II: Tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit Tärkeäksi ruokailualueeksi katsotaan alue, jolla esiintyy säännöllisesti saalistavia lepakoita tai runsaasti saalistavia lepakoita tiettyyn aikaan, varsinkin jos aluetta käyttää useampi laji. Tärkeä siirtymäreitti on todettu tai arvioitu reitti ruokailuja/tai piilopaikkojen välillä. Luokkaan II kuuluvia lepakoiden tärkeitä ruokailualueita rajattiin yksi, selvitysalueen eteläosan puustoltaan varttunut kuusimetsä (alue 1 kuvassa 12). Kuvio on viiksisiippalajeille sopivaa ympäristöä ja rannan läheisen sijaintinsa takia se on myös ravinnonhankinnan kannalta lepakoille sopiva. Alueella havaittiin kesä- ja elokuussa saalistava viiksisiippa ja kesä- ja heinäkuussa pohjanlepakko. Kuva 12. Tärkeät lepakkoalueet ja siirtymäreitit ilmakuvalle merkittyinä. 18
19 Luokka III: Muut lepakoiden käyttämät alueet Tähän luokkaan kuuluvat alueet ovat lepakoiden käyttämiä, mutta laji- ja/tai yksilömäärät ovat pienemmät kuin luokan II alueilla ja luontotyypit näillä alueilla eivät välttämättä ole yhtä sopivia lepakoille. Luokkaan III kuuluvia lepakoiden käyttämiä alueita rajattiin yksi (alue 2 kuvassa 12). Selvitysalueen läpi länsi itäsuunnassa kulkeva ulkoilureitti muodostaa lepakoiden siirtymäreitin. Siirtymäreitin varrella havaittiin kesän käynneillä yhteensä kaksi viiksisiippaa ja kolme pohjanlepakkoa. Karjamansbergetin kohdalla ei havaittu saalistavia siippoja, vaan ainut havainto tehtiin ohilentävästä yksilöstä. Ympäristö alueella 2 on lepakoiden saalistukseen huonosti sopivaa kuivaa kalliomännikköä lukuun ottamatta rajatun alueen itäosaa, jossa ulkoilureitti kääntyy pohjoiseen (kuva 13). Tässä kohdassa tietä reunustaa suojaa antavaa puustoa (kuusta) ja elokuussa paikalla havaittiin saalistava viiksisiippa. Pohjanlepakoita lensi siirtymäreitin suuntaisesti Karjamansbergetin yli. Passiiviseurantalaitteeseen nro 1 oli heinäkuussa tallentunut havaintoja pohjanlepakosta ja siipasta. Muut johtopäätökset Tulokset osoittivat, että lepakoita esiintyy lähinnä alueen eteläosassa sekä ulkoilureitin varrella alueen keskiosissa. Yleisin laji oli pohjanlepakko. Selvitysalueella on laajalti kalliomännikköä, mikä ei yleensä ole lepakoiden kannalta erityisen sopivaa ympäristöä. On kuitenkin huomioitava, että kalliomännikön läpi kulkee lepakoiden siirtymäreitti. Havaintojen väliset etäisyydet olivat kuitenkin melko pitkät, eikä siippahavaintojen osalta voitu sulkea pois sitä, että kyseessä saattoi olla sama siirtynyt yksilö. Kuva 13. Lepakoiden siirtymäreitti tärkeän lepakkoalueen nro 2 itäosassa. 19
20 Kartoituskierroksia täydensivät passiiviseurantadetektorit, joiden avulla saatiin tietoa tietyiltä alueelta koko kartoitusyön ajalta. Passiiviseurantalaitteen nro 6 kohdalla havainnot paljastivat, että siippoja esiintyi tärkeäksi rajatulla lepakkoalueella nro 1 myös heinäkuussa, vaikka aktiiviseurannassa ei tällöin tehty havaintoja. Kartalle merkittyjen tärkeiden lepakkoalueiden rajaukset perustuvat paitsi havaintoihin myös alueella esiintyvien metsien sopivuuteen lepakoille. Myös todennäköisimmät siirtymäreitit on otettu huomioon. Pohjanlepakot poikkeavat viiksisiippalajeista siinä, että ne pystyvät käyttämään myös ihmisen muokkaamia ympäristöjä saalistusalueinaan. Näin ollen viiksisiippalajit, jotka ovat riippuvaisia yhtenäisistä metsäalueista, ovat alttiimpia suurille ympäristömuutoksille, kuten metsäalueen muuttamiselle asuntoalueeksi. 3.5 Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Liito-oravalle sopivaa metsää on ainoastaan asemakaava-alueen kaakkoisosassa Karjamansbergetin alarinteellä (kuvion 6 eteläosa) ja Grundträsketin rannalla. Liito-oravan jätöksiä ei löydetty tehdyssä inventoinnissa. Liito-oravan puuttuminen alueelta ei ole kovin yllättävää, sillä Sipoon liito-oravakanta on harva, eikä lähialueeltakaan ole Uudenmaan ELY-keskuksen rekisterissä olevia liitooravahavaintoja. Selvitysalueen kallioisissa osissa on jonkin verran kirjoverkkoperhoselle sopivaa elinympäristöä. Lajin esiintymisestä Taasjärven alueella ei ole aiempia tietoja, eikä sitä ole inventoitu tämänkään työn osana. Selvitysalueella ei arvioitu olevan muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. eräät sudenkorennot, viitasammakko) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. 3.6 Muut merkittävät lajit Alueella ei todettu uhanalaisten, silmälläpidettävien (Rassi ym. 2010) tai muiden huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien esiintymiä lukuun ottamatta alaluvussa 3. käsiteltyjä lintulajeja. Alueella ei arvioitu olevan sellaisia elinympäristöjä tai kohteita, joissa muiden huomionarvoisten eliölajien esiintyminen olisi todennäköistä. 4 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Taasjärvi IV:n asemakaava-alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Grundträsketin rannalle ja sen tuntumaan. Ranta-alue kapeine rantametsineen (kuva 8) suositellaan säilytettäväksi luonnontilaisena kohteena, johon ei osoiteta rakentamista tai muita maankäytön muutoksia. Asemakaava-alueen kaakkoiskulman noro (kuva 8) lähiympäristöineen on vesilain tarkoittama suojeltu pienvesikohde, jonka luonnontilan heikentäminen on kiellettyä. Alueilla on merkitys- 20
21 tä myös lepakoiden ruokailuympäristöinä ja vanhoja metsien suosivien lintulajien pesimäpaikoina. Nämä luontokohteet voidaan osoittaa asemaakaavassa esim. luo-merkinnällä ja siihen liittyvällä kaavamääräyksellä, joka turvaa kohteiden luontoarvojen säilymisen. Karjamansbergetin lakialueella on pieniä, mutta maisemaltaan näyttäviä avokallioita (kuva 8), joiden säilyttäminen esimerkiksi lähivirkistysalueiden osana on suotavaa. Tärkeitä lepakkoalueita (kuva 12) koskien annetaan seuraavat suositukset: Alue 1: Säilytetään puustoa rannan tuntumassa niin, että valo- ja etenkin tuuliolosuhteet eivät muutu. Puuston voimakas harvennus heikentää alueen arvoa lepakoille. Sen sijaan tiheän vesakon ja aluskasvillisuuden harventaminen parantaa alueen sopivuutta lepakoille. Valaisemattomien ulkoilureittien rakentaminen nykyisen luontopolun kohdalle ei heikennä alueen arvoa lepakoille. Alue 2: Ulkoilureitti säilytetään valaisemattomana, eikä sen varrella tehdä merkittäviä puuston hakkuita tai harvennuksia. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Koskimies, P. & Väisänen, R. A: 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss Mitchell-Jones, A. & McLeish, A. P. (toim.) 2004: Bat worker s manual. 3 rd edition. Joint Nature Conservation Committee. Parsons, K. ym. 2007: Bat Surveys Good Practice Guidelines. Bat Conservation Trust, London. 82 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Russ, J. 1999: The Bats of Britain and Ireland. Echolocation Calls, Sound Analysis and Species Identification. Alana Books. 80 s. Russ, J. 2012: British Bat Calls. A Guide to Species Identification. Pelag Publishing. 192 s. 21
22 Salminen, J. & Aalto, S. 2012: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle (LAKU). Loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 119:1 53. Siivonen, Y. & Wermundsen, T. 2006: Sipoon lepakkokartoitus Kartoitusraportti. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. 7 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Tammelin, H. 2009: Taasjärvi II:n asemakaavan luontoselvitys. T:mi Ekologinen ympäristökartoitus. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 49 s. Ympäristöministeriö 2008: METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008:
SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Nina Hagner-Wahlsten & Marko Vauhkonen Väliraportti 15.10.2015 SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotNurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013
2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotSIPOON TAASJÄRVI IV -ALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS
SIPOON TAASJÄRVI IV -ALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi & Marko Vauhkonen 20.10.2017 SIPOON TAASJÄRVI IV -ALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotPAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA
ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotMIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS
MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotLUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN
LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 19.11.2015 Luontolausunto. Säterinmetsän kaavamuutos. JOHDANTO Leppävaarassa sijaitsevalle Säterinmetsän alueelle on valmisteilla kaavamuutos,
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotMÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Pekka Routasuo 12.12.2013 MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotRAJAMÄEN HELLASPOLUN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2017
RAJAMÄEN HELLASPOLUN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2017 Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.10.2017 RAJAMÄEN HELLASPOLUN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2017 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotLepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017
1 (8) Lepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017 1. Johdanto Lempäälän kunnassa on vireillä Marjamäen asemakaava, Pajalantie (asemakaavanumero 15014; Lempäälän
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotLUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN
MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotVIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS
VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Esa Lammi 12.9.2014 VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 2 3 Menetelmät... 2 3.1 Liito-oravainventointi...
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotHEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.10.2016 Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotHaminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen
Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotEsa Lammi & Pekka Routasuo LILLMOSSASKOGENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN (713300) LUONNONOLOT. Esa Lammi
Esa Lammi & Pekka Routasuo LILLMOSSASKOGENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN (713300) LUONNONOLOT Esa Lammi 10.8.2016 1 JOHDANTO Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut asemakaavan Perusmäen eteläpuolella sijaitsevalle
LisätiedotPERTUNMAA, HARTOLA, HOLLONPÄÄ
PERTUNMAA, HARTOLA, HOLLONPÄÄ LUONTOSELVITYS RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen 26.10.2018 PERTUNMAA, HARTOLA, HOLLONPÄÄ LUONTOSELVITYS RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotTUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 29.12.2014 TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3 3
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.8.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS
KUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 31.7.2018 KUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 4 3 Tulokset... 5 3.1 Viitasammakko...
LisätiedotTUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 8.12.2014 TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet...
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLepakkokartoitusohjeet
Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotHangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011
2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 25.10.2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin
LisätiedotHEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008
HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 Marko Vauhkonen & Nina Hagner-Wahlsten 2.12.2008 HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 SISÄLLYS
LisätiedotVT 3 HULMIN ERITASOLIITTYMÄ, LAIHIA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
VT 3 HULMIN ERITASOLIITTYMÄ, LAIHIA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Marko Vauhkonen 12.7.2018, päivitetty 24.8.2018 VT 3 HULMIN ERITASOLIITTYMÄ, LAIHIA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotPyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014
Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Ville Vasko Faunatica Oy Maanmittauslaitos Ville Vasko 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3
LisätiedotLausunto Parikkalan Koirniemessä sijaitsevan tontin merkityksestä lepakoiden elinympäristönä
Lausunto Parikkalan Koirniemessä sijaitsevan tontin merkityksestä lepakoiden elinympäristönä 1. Selvitysalueen kuvaus Selvitysalue (tontti) sijaitsee noin 4 km Parikkalan keskustaajaman pohjoispuolella
LisätiedotLUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN
LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 30.5.2016 1 JOHDANTO Kungsgårdsskolanin (Åminnen) asemakaavan muutoksessa tutkitaan ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin uudisrakennusten
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotManner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23569 Raportti Mäkelä
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotHEINOLAN KANGASHARJUN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
HEINOLAN KANGASHARJUN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 18.6.2018 HEINOLAN KANGASHARJUN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotNURMIJÄRVEN VIIRINLAAKSO II -ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
NURMIJÄRVEN VIIRINLAAKSO II -ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 31.8.2016 NURMIJÄRVEN VIIRINLAAKSO II -ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 4 2.1 Lähtöaineisto...
LisätiedotSENAATTI TERVON KALANVILJELYLAI- TOKSEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 12.12.2017 Viite 1510034021 SENAATTI TERVON KALANVILJELYLAI- TOKSEN LUONTOARVIO SENAATTI TERVON KALANVILJELYLAITOKSEN LUONTOARVIO Päivämäärä
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotHipposkylän asemakaavan nro 8549 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Hipposkylän asemakaavan nro 8549 lepakkoselvitys Raportti ID: 1 750 753 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...
Lisätiedot